Terveysraportointia. 66 Pienet autot suuret tunteet

Transkriptio

1 12 Kulttuurivaikuttajan lukusuositus THE History of Love 38 Liiketoimintaa laguunilla 50 Luotettavuus pääomista paras 58 Suomessa vielä opittavaa vaatealasta 66 Pienet autot suuret tunteet 4/2009 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Terveysraportointia KÄNNYKÄLLÄ Medixine ltd:n Tapio Jokinen Sivut

2 Näytänkö minä joltain IT-nörtiltä? Seppo Virta Toimitusjohtaja / Kuljetusyrittäjä, Abeona ky. Kun 15 autoa kuljettaa tavaraa 24 tuntia vuorokaudessa, toimiston on pyörittävä mukana. Meidän tuote on toimitusvarmuus: päiväntuoretta postia, lämmintä leipää, kauppojen tarjoustuotteita. Kaiken pitää toimia kuin rasvattu, kellon ympäri. Vaikka koko kalusto pyörii tietotekniikan ansiosta, en ymmärrä siitä tuon taivaallista. Onneksi ei tarvitsekaan.

3 Yrittäjä on ihminen, joka on onnellisimmillaan voidessaan keskittyä yrittämiseen eikä esimerkiksi tietotekniikan kanssa painimiseen. Elisa Huolenpitopalvelu vapauttaa sinut IT-huolista. Käytössäsi on kattava valikoima palveluita, josta rakennat tarpeidesi mukaisen kokonaisuuden. Huolenpitopalvelulla varmistat tietokoneidesi ja palvelimiesi häiriöttömän toiminnan, eivätkä tärkeät tiedostosi pääse vahingon yllättäessä katoamaan. Tarvittaessa saat IT-tukemme vaikka paikan päälle. 24/7 Elisa Huolenpitopalvelu = alk.5 /kk* (alv. 0 %) * Elisa Huolenpitopalvelun avaus 99 (alv. 0 %) Varaa aika lähimmälle Elisan yrittäjämyyjälle Soita Elisan yrittäjäasiakaspalveluun (ark , pvm/mpm)

4 Syyskuu Kotiseuturakkaus auttaa menestymään Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi uskoo pienyrityksen menestyvän vaikealla alalla rakennemuutoksen kourissa siksi, että sillä on vahvat juuret ja kasvot. 6 Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 11 Pääkirjoitus Jouko Lantto 12 Hän Raoul Grünstein kaupallistaa sisältöjä, jotta niillä olisi tilaa elää ja kehittyä 14 Johtaminen Strategia 18 Metsäteollisuus Perheyrittäminen 21 Kolumni Jukka Keitele 22 Tieto & tekniikka Kilpailu 26 Osaaminen Terveydenhuollon tekniikka 34 Vapaa-aika Motocross & enduro 38 Ulkomaat Eksoottinen matkailumaa

5 22 Olipa kerran tuote OS/2 Joskus tuote on merkittävintä kilpailijaansa parempi, mutta kilpailija voi silti tukahduttaa sen markkinat. Muistatko vielä OS/2 käyttöjärjestelmän? 58 Rakkaudesta vintageen Kolmannen polven yrittäjä, vaatesuunnittelija Tiia Vanhatapio ammentaa vaatteisiinsa inspiraatiota alakulttuureista. Vanhatapiota myös harmittaa, ettei vaatesuunnittelua ymmärretä Suomessa kunnon bisneksenä. 62 Lappilaissisarukset löysivät markkinaraon etelästä Lappi-ravintolan missiona on mahdol lisimman hyvän palvelun ja ruoan tarjoamisen lisäksi markkinoida vähän Lappia siinä sivussa. 42 Ulkomaat Asiakkuus 45 Kolumni Teo-Tuomas Hirvonen 46 Ulkomaat Värien merkitys 50 Yrittäjät Monialakonserni 54 Yrittäjät Monipuolisuus 58 Yrittäjät Vaateala 62 Yrittäjät Kotimaisuus 66 Yrittäjät Harrastebisnes 69 Maailmanpyörä Ajankohtaista maailmalta 70 Uutismaailma Poimintoja 74 Kolumni Jouni Korhonen

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi Oivallusmylly Matkapuhelintoiminnan ideakierrätystä Voi sentään, Nokia lopetti Jyväskylässä. Nyt Nokia ryhtyy jakamaan käyttämättä jääneitä ideoitaan suomalaisille tieto- ja viestintäteknologia-alan yrityksille jatkojalostusta varten. Nokian, Technopoliksen ja Tekesin käynnistämän Nokia Technopolis Innovation Mill -hankkeen tavoitteena on, että yritykset kehittävät ideoista maailmanluokan tuotteita tai palveluita. Hankkeessa on mukana myös useita kaupunkeja eri puolilta Suomea. Nokian matkapuhelinliiketoiminnan tuotekehityksessä syntyy joukoittain uusia innovaatioita. Niistä Nokia vie tuotantoon ja markkinoille vain murto-osan. Vuosien kuluessa tuhansia hyviä ideoita ja innovaatioita on jäänyt käyttämättä. Ainutkertaisen ideakierrätyksen taustalla on halu vahvistaa suomalaista ICT-alan osaamista ja synnyttää uutta ICT-alan liiketoimintaa, jolla on edellytyksiä menestyä maailmalla. Innovation Mill -hankkeessa syntyvien kehitysprojektien kokonaisarvoksi tavoitellaan 8 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 4,5 miljoonaa euroa. Kolmivuotisen hankkeen taustalla ovat Nokian lisäksi rahoittajana toimiva Tekes sekä Technopolis, joka vastaa hankkeen koordinoinnista sekä rahoitusta tukevien yrityskehityspalveluiden tuottamisesta. Rahoitukseen osallistuvien kaupunkien tavoitteena on vahvistaa hankkeen kautta omien alueidensa yritystoimintaa. On off Uusia yrityksiä syntyy tällä haavaa aiempaa vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan aloittavien yritysten määrä väheni alkuvuodesta 17,5 prosenttia. Niitä kuitenkin syntyi vajaat kappaletta. Luku on pienin viiteen vuoteen. Yrityksiä myös lopetettiin saman verran alkuvuodesta. Kaupan ala innosti eniten uusia yrittäjiä. Lopettaneista kaupan alalla oli viidennes. ¼¼ Liisa Sauso on valmistanut Mannerheimin ratsastuskäsineet Kuopiossa elokuvaa varten. Töpseli aurinkoon Marskin hanskat Mannerheim-elokuvan valmistelut ovat niin pitkällä, että olisi sääli, jos se jäisi rahoituksen takia toteutumatta. Pääosan esittäjäksi näyttelijä Heikki Nousiainen on oiva valinta. Nyt taitaa Renny Harlinkin ohjata välillä vallan muuta. Mutta Mannerheimin käsineet, ne valmistaa elokuvaa varten perheyritys Sauso Kuopiosta. Mannerheim-elokuvassa tarvitaan mm. ratsastushanskoja. Liisa Sauso siirsi yrityksen Hämeenlinnasta Kuopioon, jossa on myös verstasmyymälä. Käsineet leikataan edelleen Hämeenlinnassa. Liisa Sauso valmistaa nahkakäsineitä jo kolmannessa polvessa. Alun perin käsinetehdas on perustettu Järvenpäähän vuonna 1929 ja kotimaassa on päätetty pysyä. Velimies Sakari Sauso pitää käsinetehdasta Unkarissa. Nämä ovat todella käsityötä. Olen hyvin tarkka laadusta. Nyt minulla on Kuopiossa myymälä, mutta käsineitä myydään myös muutamien vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden liikkeissä, Liisa Sauso kertoo. Tapasin kesällä liikemies Peter Fryckmanin. Hänhän vaikutti aivan tavanomaiselta harmaatukkaiselta sedältä. Mies haluaisi edistää suomalaisten keksintöjen pääsyä markkinoille. Hänen sukulaispoikansa oli suunnitellut matkalaukun kokoisen aurinkoenergiaa käyttävän sähkölaitteen. Laukussa on aurinkopaneeli ja siihen vain tökätään sähköä tarvitsevan laitteen töpseli tai kännykkä latautumaan. Fryckman haluaisi viedä niitä Afrikkaan, monelle mökillekin se kelpaisi.

7 MAKASIINI 7 ¼¼ Helsingin Yrittäjät toivottavat tervetulleiksi valtakunnallisille yrittäjä päiville. Hotellejakin on riittävästi. Pelit ja vehkeet Jos ja kun metsäteollisuus karkaa Suomesta lähemmäksi markkinoita, tuleeko tilalle luovia aloja kuten peliteollisuus? Orastavia esimerkkejä suomalaisista tietokonepeleistä on jo maailmalla. Uusin esimerkki on oululaisen pelistudio LudoCraftin menestyminen amerikkalaisessa pelikisassa tietoteknisen grafiikan konferenssissa. Kilpailutyö oli RoboFonics peli, jossa on tanssivia robotteja. Peli on musiikkipeli, jossa rytmi on tärkeä. Kisassa oli mukana yli 200 osallistujaa ympäri maailmaa ja oululaisfirma pääsi kärkiryhmään. Nuoren yrityksen toimitusjohtaja on Tony Manninen ja pääohjelmoija Tuomo Korva. ¾ Taidekeskus Salmelassa oli esillä teoksia konkareilta ja nuorilta taiteilijoilta. Hesaan on helppo tulla Yrittäjäpäivillä mukana valtakunnallisia nimiä Sauli Niinistö, Matti Vanhanen, Raimo Sailas Kun Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat tänä syksynä Helsingissä, paikalle on helppo tulla mutta myös saada mukaan valtakunnallisia nimiä, jotka jo valmiiksi ovat kulmilla. Messukeskukseen mahtuu todella paljon väkeä lokakuuta ja eivätköhän järjestäjät odottelekin noin ihmistä. Nuorille yrittäjille, opiskelijoille ja opettajille on järjestetty rinnakkaisohjelmaa viereiseen ammattikorkeakoulu Heliaan. Yhdessä taitetaan taantumaa, eri teemoja ovat rakentaminen sekä sosiaalija terveyspalvelut. Totta kai henkeen kuuluu myös verkottuminen ja hauskanpito. Eka ilta kuluu merellisen Helsingin tunnelmissa. Lauantain juhlaillallista edeltää kunniakkaiden valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jako. Loppuiltana on luvassa tasokasta viihdettä ja tanssia. Taulut ja laulut Mukava käväisypaikka kesäreissulla on Taidekeskus Salmela, jolle mennyt kesä oli jo 20. Näytti myös siltä, että kauppa kävi: punaisia täpliä oston merkiksi oli useimpien teosten kohdalla. Mukana oli tänä kesänäkin sekä konkareita että uusia nuoria taiteilijoita. Lars-Gunnar Nordströmin neliöitä ja kuutioita olin tuijotellut työhuoneen seinällä eräässä työpaikassa useita vuosia. Tuntuivat tutulta. Uudemmista miellyttivät Pekka Parviaisen isot akryylimaalaukset. Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala on myös saksofonisti ja hän teki levyn urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa Sax and Organ. Vahvoja ääniä molemmat. Comma Image Oy

8 8 MAKASIINI Pestään kädet Jos yrittäjä itse sairastuu sikainfluenssaan, hänellä on sairastumispäivän jälkeen kolme omavastuupäivää ja sen jälkeen hän voi saada sairausvakuutuspäivärahaa. Päivärahan määrä riippuu siitä, millaisen yrittäjäeläkevakuutuksen yrittäjä on aikoinaan tehnyt. Jos yrityksen työntekijät sairastuvat, heillä on oikeus sairauspäivärahaan ja sairausajan palkkaan. Pienessä yrityksessä monen yhtäaikainen sairastuminen on harmittava isku. Siis kaikki käsiä saippuoimaan. Huljauttaminen ei riitä, pitää pestä kunnolla. Mauri ja mä Maurin ja mun näkemys on, että Työ- ja elinkeinoministeriön kesällä virkaan astunut ministeri Anni Sinnemäki ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen pitivät vuoropuhelua lehdistön edessä. Monien epäilyistä huolimatta, se sujui varsin hyvin ja monista asioista he olivat samaa mieltä. Eri mieltä he ovat ruuan arvonlisäverosta. Ministeriön syksy on työntäyteinen: työttömyys pahenee edelleen, yritysten rahoitus on turvattava. Valtion 13 miljardin velka menee elvytykseen, mutta aikaistettavia investointihankkeita on etsittävä lisää. Pk-yrityksille pitäisi saada tutkimus- ja tuotekehitysvähennys, että muutkin yritykset kuin Tekesin noin asiakasta, voisivat panostaa tuotekehitykseen. Rahoituksen pullonkauloja on vielä poistettava, elinkeinoministeri Pekkarinen sanoi. ½½ Työ- ja elinkeinoministeriön konkari ja kuopus: Mauri Pekkarinen ja Anni Sinnemäki. Neuvoja kollegalta Pk-yrittäjä luottaa kollegaan hallituksessa Neuvonantajatiimit yleistyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yrittäjät luottavat kollegoihin ja heitä valitaan usein hallitukseenkin. Neuvonantajat ovat toisista yrittäjistä ja yritysjohtajista koostuvia epämuodollisia kokoonpanoja, jotka sparraavat yritystä. Nämä tiimit voi nähdä eräänlaisina harjoitusareenoina, mistä saadut kokemukset näkyvät myöhemmin hallituksen kokoonpanossa. EK:n selvityksessä ilmeni kolme erilaista hallitustyyppiä: asiantuntijahallitus, konservatiivinen hallitus ja uudistava hallitus. Asiantuntijahallituksessa ovat tavallisimmin yrityksen eri toimintojen johtajat. Tämä hallitustyyppi näyttäisi olevan yleisin elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa pienyrityksissä, joissa yrittäjiltä vaaditaan jo vastuun jakamista. Konservatiivisissa hallituksissa korostuvat hallituksen tehtäviin perinteisesti kuuluneet valvontatehtävä ja strateginen osaaminen. Tämä hallitustyyppi oli hyvin yleinen riippumatta yrityksen tausta- ja tilannetekijöistä. Uudistavaan hallitukseen puolestaan kuuluu yritysrakenteiden muutoksiin ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan perehtyneitä henkilöitä. Tällainen hallitus on usein jo pidempään toimineissa keskisuurissa yrityksissä tai toiminnan murrosvaiheessa olevissa pk-yrityksissä. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 27. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ toimitus@suomen.yrittajat.fi 4/2009 Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy. Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sini Pennanen

9 Osallistu kilpailuun osoitteessa if.fi ja voita laadukas sykemittari! if yritysvakuutukset Simon iltalenkki meinasi pilata työnantajan syksyn. rään tamperelaisen yrityksen työkykykampanja innosti 35-vuotiaan Simon vuosien tauon jälkeen lenkkipolulle. Ilman sen kummempaa kaatumista vasen polvi alkoi oirehtia erään lenkin jälkeen ja Simon piti hakeutua lääkäriin. Jatkotutkimuksia varten polvesta otettiin heti MRI-kuvat. Yritys oli ottanut edellissyksynä Ifin tarjoaman sairaanhoitovakuutuksen. Lääkärikäynnin jälkeen Simo täyttikin osoitteessa korvaushakemuksen. Näin hoitoprosessi Vakuutuksemme sekä motivoi työntekijöitä että hyödyttää myös yritystä, Jani Karhu sanoo. selkeytyi, nopeutui ja Simon polvi saatiin kuntoon ilman turhaa jonottamista. - Ilman kyseistä vakuutusta hoito olisi pitkittynyt huomattavasti. Simon työpanoksen puuttuminen olisi myös myöhästyttänyt firman projekteja ja maksanut työnantajalle yli euroa, Ifin myyntipäällikkö Jani Karhu kertoo. Henkilöstön sairaanhoitovakuutus ei estä sinua tai työntekijöitäsi sairastumasta, mutta hoitoon pääsyn odotusaikoja voidaan lyhentää ja työhön paluuta nopeuttaa. Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. Ole huoletta. Me autamme. Lue lisää: if.fi tai soita

10 Monella on kokemusta puhelinlinjoilla odottelusta. Me vastaamme puheluusi keskimäärin 38 sekunnissa. Saunalahti 6 min 20 sek Elisa 4 min 6 sek DNA 38 sek TeliaSonera 1 min 55 sek Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Lähde: Ficora/Matkaviestinpalvelut. Teleyritysten asiakas- ja neuvontapalveluiden vastausajat. Matkapuhelinpalvelut yrityspalvelut

11 PÄÄKIRJOITUS 11 Perheen puolesta, yhteisön hyväksi Hallitusherrojen hyvät tarkoitukset karahtavat kiusallisen usein kiville. Yrittäjien ja yritysten jaottelu, erittely ja arvottaminen esimerkiksi tilastoinnin pohjaksi on jokapäiväistä. Tuolla ovat yksinyrittäjät, tuolla kasvuyritykset, täällä pörssiyritykset ja monet muut. Toimialoja on satoja, ja niissä vähittäiskauppaa, tukkua ja tuotantoa, palvelua, suunnittelua, toteutusta ja liikkumista. Yhtiömuotokin käy erilaistajaksi; on avointa, kommandiittia tai osakeyhtiötä ja niiden keskuudessa alle 10 hengen mikroja, työntekijän pieniä, työntekijän keskikokoisia ja lopulta 250 työntekijän ja sen ylittäviä suuria. Oman kategoriansa yritysten monenkirjavassa joukossa muodostavat perheyritykset, joista useat, mutta kuitenkin suhteellisen harvat tuovat mieleen legendaarisia sukunimiä, naisia ja miehiä, jotka ovat kukin ajallaan ja vuosikymmenistä toiseen kantaneet vastuuta niin nimestä kuin yrityksestäkin. Itse asiassa Suomen yrityksistä perheyrityksiä on kuitenkin jo noin puolet, kun tarkastelun kohteena ovat yrityskokoluokituksen keskikokoiset yritykset (Tilastokeskus 2006), ja toisenlaisessa tarkastelussa varmaan enemmänkin. Sekä pieni mikroyritys että suuri pörssiyritys voi olla perheyritys, joskin perheyrityksen yksiselitteisessä tai aukottomassa määrittelyssä on olemassa tiettyjä ongelmia. Eurooppa-tasolla sitä on kyllä yritetty, mutta asia on havaittu hankalaksi ja erityisesti silloin, jos tavoitteena on hankkia perheyrityksille lainsäädännöllisiä poikkeuksia tai vapautuksia velvoitteista, joita muut yritykset noudattavat. Suomessa samantyyppiseen problematiikkaan liittyvä episodi löytyy perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksista, joka määrää, että kun luovutetaan yritys, maatila, tai osa sellaisesta, voidaan perintö- ja lahjaveroa huojentaa verovelvollisen pyynnöstä. Huojentaminen edellyttää mm. sitoutumista yrityksen tai maatilan toiminnan jatkamiseen viideksi vuodeksi. Käytännössä lakiuudistus on asettanut perheyritysten vähemmistöosakkaita hyvinkin eriarvoiseen asemaan pääomistajiin verrattuna, josta tässä lehdessä esiintyvä kuusamolaisen Pölkky Oy:n omistajasuku on näyttävä esimerkki. Samalla tarina kertoo, kuinka hallituksen hyvää tarkoittava tavoite helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia karahtaa yksilötasolla kiville, kun lainsäätäjän tarkoittamaa kohderyhmää rajataan tavalla, joka ei vastaakaan jokaisen perhe-/sukuyrityksen todellisuutta tai sitoutumista yrityksen kehittämiseen. Määritelmähankaluuksista ja kohteluongelmista huolimatta hyvinvoiva perhe yritys ja yrittäjyys ovat maallemme tietenkin suureksi siunaukseksi ja yhteiseksi varallisuudeksi. Ajattelu aukenee juuri sukupolvenvaihdostilanteissa, tilanteissa, joissa nuorempi sukupolvi saattaisi omasta näkökulmastaan katsoen perustellusti kieltäytyä vastuusta, mutta joka kuitenkin jatkaa, velvollisuudesta perhettään, yritystään ja paikallista yhteiskuntaa kohtaan. Onnea ja eteenpäin jatkajat. // antto

12 12 HÄN» Raoul Grünstein kaupallistaa sisältöjä, jotta niillä olisi tilaa elää ja kehittyä Kulttuurivienti pitäisi käsittää erilaisina yhteistyömuotoina Luovat alat ovat etenkin pääkaupunkiseudulla merkittävä osa elinkeinoelämää. Helsinkiläisen public-private periaatteella toimivan Kulttuuritehdas Korjaamon perustajayrittäjän Raoul Grünsteinin mukaan suurimmat kehitysmahdollisuudet luovalla kentällä löytyvät rajapinnoista, jotka eivät ole ihan puhtaasti perinteisiä luovia aloja, vaan näiden alueiden kulttuurin tuomista erilaisille kovemmille alueille. Korjaamo on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tekee liiketoimintaa, myymälätoiminnan, baarin ja yksityistilaisuuksien jne. muodossa. Grünstein sanoo tarkoituksen olevan kuitenkin rakentaa merkityksellinen kulttuurikeskus, ei tehdä rahaa. Grünstein istuu kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin asettamassa Kulttuurin tulevaisuus -toimikunnassa, joka antaa eduskunnalle selonteon keväällä Siispä hänellä on ainakin periaatteessa mahdollisuuksia vaikuttaa muun muassa siihen, miten valtion kulttuurituki kohdentuu. Nyt noin 80 prosenttia valtion tuesta menee kulttuurilaitoksille. Mielestäni laitosten ja kaiken muun välinen raja voisi madaltua siten, että olisi kriteereitä, joilla arvioitaisiin eri asioihin panostamisen kannattavuutta. Nyt muut kuin laitostoimijat ovat projektirahoituksen piirissä, joka on lyhytjänteistä, kun taas laitokset ovat henkilötyövuosiin liittyvän rahoituksen piirissä. Grünsteinin mielestä kultturituen ongelmana on tietyllä tavalla taaksepäin katsominen, se pitää kulttuurikentän aika staattisena. Kulttuurin alueella tarvitaan lisää dynamiikkaa ja sitä, että sen oikeuteen sitoudutaan. Kulttuurivientiin on satsattu viime vuosina paljon, ollaanko oikeilla jäljillä? Keskustelua käydään siitä, ovatko OPM:n tukemien kulttuurivientihankkeiden motiivit kaupallisia vai liittyvätkö ne tekijöihin itseensä. Välillä ne saattavat olla kaupallisesti perusteltuja ja usein eivät. Yksi ongelma on koko vienti-sana, joka on lukulainen termi ja siinä on enemmän kyse erilaisista yhteistyömuodoista, hän pohtii. Kyse on viennistä, tuonnista ja yhteistuotannoista. Ja ylipäänsä siitä, että Helsinki ja laajemmin Suomi olisivat tärkeitä solmukohtia kulttuurin alueella.

13 TEKSTI JA KUVA Riikka Kovala 13 Hän Raoul Grünstein Taustat juuret Minulla on juuret kahdessa suunnassa äitini puolelta Raisiossa ja isäni puolelta Pietarissa. Olen suomen juutalainen. Kaksijakoisuus identiteetissä on tullut näistä kahdesta ilmansuunnasta. Ihminen Olen jonkinmoinen etsiskelijä. Menen uteliaana ja innostuneena alueille, joista minulla ei välttämättä ole paljon aikaisempaa kokemusta. Opiskelen kovasti ja teen paljon töitä joskus onnistun, usein epäonnistun. Opinnot Olen valmistunut ekonomiksi Hankenilta, opiskelin myös Teknllisessä korkeakoulussa matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä sekä yliopistolla filosofiaa. Itselleni tärkeämpää on ollut se, mitä olen itse opiskellut: kirjoittamaan, tekemään aikakauslehtiä, sponsorointia, markkinointia ja nyt kulttuurituotantoa. Kauppiksessa opiskeleminen oli minulle sellainen maailmalla selviytymisoppi, jos taloutta ymmärtää, niin selviää aika hyvin. Aiempi työelämä Olen yrittäjä, tulen yrittäjäperheestä ja olen itse ollut koko ikäni yrittäjä. Yrittämistä on ollut aikakauslehtien alueella, perustin Image Kustannus nimisen firman, jonka myin kahdessa vaiheessa. Sitten perheyrityksen sanee- rasin ja myin Marimekko Oy:lle aikoinaan. Kolmas yritykseni on ollut Image Match. Nyt viimeisimpänä on Kulttuuritehdas Korjaamo. Perhe ja vapaa-aika Minulla ei ole omaa perhettä, naisystävä on. Luovassa työssä työ ja vapaa-aika menevät iloisesti sekaisin, kun innostuin teatterista, niin nyt teen sitä myös työkseni. Silloin, kun en ole työpaikalla, vietän aika hiljaista aikaa, luen, kävelen, uin ja tapaan muutamaa ystävää. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi On hyvä, että yrittäjällä on laaja maailmankuva ja ymmärrys eri alueista. Suosittelen kirjaa nimeltä History of Love, joka on kaunis kirja, siinä yritetään elää. Kirjalla ei ole mitään tekemistä yrittämisen kanssa. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Ai niin kuin Korjaamon lisäksi, vai. Berliner Luft, se on tilava. Työstä Työn sisältö Aika paljon sitä, mitä olen tehnyt eri alueilla muutenkin, erilaisten kaupunkikulttuurin sisältöjen ymmärtämistä ja niiden rakentamista ilmiöiksi. Monen muun talouden ohella elämme ilmiötaloudessa. Sisältöjen kaupallistamista, jotta niillä olisi tilaa elää ja kehittyä. Mikä motivoi Oppiminen. Työssä olisi hyvä, että se on tarpeeksi haastavaa, jotta siinä joutuu kehittymään ja että työn onnistuminen riippuu omien kykyjen kehittymisestä. Yrittäjänä joutuu olemaan laaja-alaisesti osaava, se on sen haaste ja hienous. Nykyään pitää olla laveasti kulttuuriosaamista ja ymmärtää, miten ympärillä tapahtuvat asiat vaikuttavat omaan liiketoimintaan. Business as usual periaatetta ei enää ole, kaikki muuttuu. Vielä saavuttamatta Sisäinen rauha. Omat haasteeni ovat yhä enemmän itseeni ja ihmissuhteisiini liittyviä, ei ihan saavutuksiin, vaan siihen, miten itse onnistun kehittymään. Se on palkitsevinta. KULTTUURIVAIKUTTAJALTA useimmiten kysyttyä Mitä sä oikein teet? joskus kun toimenkuva on ollut hajanainen, olen yrittäjänä ollut monessa hankkeessa mukana ja tehnyt asioita, jotka eivät ole olleet valmiita toimialoja, kuten nyt monialaisen public-private kulttuurikeskuksen kehittämistä. Niin ei ole selvää mielikuvaa, että mikä se ammatti oikeasti on. //

14 14 JOHTAMINEN» Strategia TEKSTI Samuli Skurnik, KUVA Rodeo.fi/Juha Tuomi Strategia kuuluu kaikille osa 3 Kun Nokian ja Shellin hallitus ten puheenjohtaja Jorma Ollila piti viime keväänä Helsingin kauppa korkeakoululla strategialuennon, hänen lähtökohtansa oli pelkistetty ja pragmaattinen: strategia on valintoja ja valinnat liittyvät yrityksen pyrkimykseen päästä nykytilasta A tavoitetilaan B. Kirjoittaja Kauppat. tri Samuli Skurnik on Amabile Consulting Oy:n partneri ja Helsingin kauppakorkea koulun strategisen johtamisen dosentti. Valintojen tarkoituksena on selvitä kilpailutilanteista ja toimintaympäristön muutosten synnyttämistä muista haasteista voittajana. Ja onnistumiseen tässä tarvitaan kaukokatseisuutta (foresight) markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja syvällistä näkemystä (insight) oman yrityksen kyvykkyyksistä, sen DNA:sta. Strategian määrittelyn osal - ta Jorma Ollila totesi, että hänelle(kin) riittää hyvin professori Näsin juoni ja punainen lanka -pelkistys siis se sama, johon tässä kirjoitussarjassa on jo kahdesti viitattu (Yrittäjä 2/09 ja 3/09). Perimmältään strateginen johtaminen on Ollilalle käytännönläheistä jokapäiväistä puurtamista, ei mitään yksittäisiä sankaritekoja. Osaamistasoa paremmaksi Siihen nähden, kuinka järkeenkäyvältä tämä(kin) näkökulma kuulostaa, strategisesta johtamisesta on aina näihin päiviin asti tiedetty tutkimuksellisesti tai edes laajemmin tunnettuna käytännön ilmiönä aivan liian vähän. Tästä taas on seurannut, että liikkeenjohdon moniin muihin osa-alueisiin verrattuna strateginen johtaminen on vielä suhteellisen kehittymätöntä. Yritystoiminta on nykyisin niin vaativaa, että tarve strate-

15 15 Arviot strategian toteutuksen ongelmista eri organisaatiotasoilla»» Monissa strategian toteutukseen liittyvissä asioissa näkemysten kuilu eri toimijoiden välillä on yllättävän suuri. Vähäiset ongelmat Suuret ongelmat Ylimmän johdon vähäinen sitoutuminen Organisaation startegiauupumus Jatkuvat muutokset strategiassa Ihmisten sitoutuminen työhön Lähde: SSJS Strategiabarometri 2008 Tulosyksiköiden johto Toimitusjohtaja Hallitus Strategisia hankkeita on liikaa Strategisia hankkeita ei määritellä Strategia ja budjetointi eivät kohtaa Omien yksiköiden etujen ajaminen Vähäinen eri yksiköiden välinen koordinaatio Nykyisten rakenteiden jäykkyys Epäselvä strategia tai prioriteetit Muun organisaation vähäinen sitoutuminen Liian vähäiset resurssit Nykyisen yrityskulttuurin jäykkyys Odottamattomat toimintaympäristön muutokset Päivittäisen käytännön työn hallitsevuus Organisaation heikko sisäinen kommunikaatio Puutteelliset johtajuustaidot organisaation eri tasoilla gisen johtamisen osaamistason ja tietämyksen sen ammattimaisuuden nostamiseen on aivan ilmeinen ja akuutti. Myös strategisella johtamisella on oltava jokin tietoinen ja tarkoitukseen sopiva tarkastelukehikko. Ja sen tuloksia pitää voida mitata, vähän samaan tapaan kuin yrityksen taloutta, jota ohjataan jo aivan rutiininomaisesti tuloslaskelman ja taseen ja siitä johdettavien tunnuslukujen avulla. Mutta samaan aikaan pitää myös huomioida sekä tämän johtamisalueen erityislaatuisuus että erilaiset tilannekohtaiset tekijät. Erityislaatuisuus ainakin kahdessa mielessä: 1) kyse on hyvin näkemyksellisistä asioista, strateginen johtaminenhan ei ole mitään millimetritiedettä ; 2) viimekädessä strategioita muotoilevat ja niitä toteuttavat ihmiset, kaikkine inhimillisine ulottuvuuksineen. Ja tilannekohtaisuutta edellyt-

16 16 tää mm. se, että useimmat strategiset valinnat ovat sidoksissa yrityksen kokoon ja kehitysvaiheeseen. Erilaisten näkemysten suuri kuilu Kuten on jo aiemmin käynyt ilmi, Amabile Consulting Oy ( on kehitellyt jo usean vuoden ajan Suomen Strategisen Johtamisen Seuran toimeksiannosta tähän tarkoitukseen sopivaa työkalua ja tietokantaa, SSJS Strategiabarometria. Tavoitteena on, että sen avulla strategista johtamista voitaisiin jatkossa kehittää yhteisen tietämyksen pohjalta. Seuraavassa pari uutta lisänäkökulmaa tuloksiin, jotka perustuvat SSJS Strategiabarometri 2008:n tietokannan aarrearkkuun. 1 Strategisen johtamisen inhimillinen puoli tulee hyvin ilmi kaaviossa 1. Se kertoo, miten eri organisaatiotasoilla arvioidaan strategian toteutuksen ongelmia. Tulos on hätkähdyttävä: monissa strategian toteutukseen liittyvissä asioissa näkemysten kuilu eri toimijoiden välillä on yllättävän suuri. Pääsääntöisesti kriittisyys lisääntyy, mitä alemmalta organisaatiotasolta asioita arvioidaan. Ja vaikka tämä ongelma korostuu suuremmissa yrityksissä, ei se ole ilmiönä aivan vieras pk-yrityksissäkään. Näin erityisesti jos omistaja-johtaja ei muista tai ehdi informoida riittävästi muita omista strategia-ajatuksistaan. Johtamisesta ja johtajuudesta Kun viime kädessä ihmiset toteuttavat strategiaa, niin organisaation tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden käsitykset oman organisaation strategian sisällöstä, valmiuksista (kyvykkyyksistä) ja toteutuksen ongelmista olisivat mahdollisimman realistisia ja vastaisivat edes jollakin tapaa toisiaan. Kysymys on johtamisesta ja johtajuudesta. Erityisesti johtajuus, itsensä likoon paneminen, on ollut kaikissa tähän mennessä toteutetuissa neljässä 100 SSJS Strategiabarometrissa selvä ykkösteema. Näin nimenomaan tärkeyden suhteen, sillä valmiusarviot jäävät paljon tästä jälkeen. Ja nyt kun esimerkiksi edellä raportoimani tieto, ja paljon muuta, on ihan konkreettisena tutkimustietona olemassa ja vastaavasti hankittavissa myös yksittäisten yritysten puitteissa voidaan vallitsevaa tilannetta pyrkiä sekä johtajuudella että johtamisella muuttamaan ja myös seurata tapahtuvan muutoksen etenemistä. Muun muassa tätä tarkoittaa ammattimainen strateginen johtaminen. // Valmius: Pienet yritykset vs. suuret yritykset alle 50 työntekijää Lähde: SSJS Strategiabarometri 2008 yli työntekijää 20 ¼¼ Kaavio havainnollistaa tilanne kohtaisten tekijöiden merkitystä. Se osoittaa, kuinka erilaisia strategisen johtamisen sisällölliset prioriteetit tässä esimerkissämme eri kokoisissa yrityksissä työskentelevien arviot omien yritystensä kyvykkyyksistä (eli valmiuksista vastata eri teemoihin sisältyviin haasteisiin 2 ) ovat eri kokoisissa yrityksissä. Johdon sitoutuminen Avain asiakasyhteistyö Läpinäk. ja yhteisk. vastuu Kumppanuudet osaamisessa Päätösnopeus ja ajoitus Henkilöstön sitoutuminen Asiakas lähtöisyys toim:ssa Nykyosaamisen kehittäminen Uuden osaamisen hankinta Kannustinten kehittäminen Ulkoistaminen Erikoistuminen Pitkäjänteisyys organis. kehitt. Johtajuus Kv It-osaaminen Webin hyöd. organis. toiminnassa Naisten johtajaosaaminen Uusi teknol. prosesseissa Lainsääd. ja sopimusmuut. Asiakastarpeiden ymmärrys Riskit str johtamisessa Johtoryhmäyhteistyö Operat. johtam. str sidos Orgaaninen kasvu Brändien kehittäminen ICT:n hyöd. johtamisessa Hintamuut. raaka-aineissa Asiakaskäyttäytym. muutokset Bisnesajattelu organis. Str kommunikointi 1 Aineistoanalyysit olen tehnyt yhteistyössä Amabilen partnerieni Tomi Laamasen ja Pekka Ylisirniön kanssa. 2 Kuviossa ovat mainittuja yritysryhmiä edustaneiden SB 2008:n osanottajien valmiusarviot noin puolesta arvioitavana olleesta strategisesta teemasta (30/61). Teemojen järjestys on määritelty pk-yrityksiä (alle 50 työntekijää) edustavien vastaajien arvioiden perusteella.