KARI KIRJAVAINEN RFID-TEKNOLOGIAN KEHITYS, SENSORIT JA HYÖDYNTÄMI- NEN OLOSUHDEMITTAUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARI KIRJAVAINEN RFID-TEKNOLOGIAN KEHITYS, SENSORIT JA HYÖDYNTÄMI- NEN OLOSUHDEMITTAUKSISSA"

Transkriptio

1 KARI KIRJAVAINEN RFID-TEKNOLOGIAN KEHITYS, SENSORIT JA HYÖDYNTÄMI- NEN OLOSUHDEMITTAUKSISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Hannu Jaakkola Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 4. maaliskuuta 2015

2 i TIIVISTELMÄ KARI KIRJAVAINEN: RFID-teknologian kehitys, sensorit ja hyödyntäminen olosuhdemittauksissa Tampereen teknillinen yliopisto Diplomityö, 55 sivua Toukokuu 2015 Tietotekniikan koulutusohjelma Pääaine: Ohjelmistotekniikka Tarkastaja: professori Hannu Jaakkola Avainsanat: RFID, sensori, langaton sensorijärjestelmä, olosuhdemittaus RFID eli radiotaajuinen etätunnistusmenetelmä on langaton kommunikointimenetelmä, jota käytetään tuotteiden ja asioiden havainnointiin, tunnistamiseen ja yksilöintiin tai ympäristön olosuhdetilojen mittaamiseen sensoreiden avulla. RFID ja sensorit ovat jo pitkään olleet tunnettua teknologiaa, joka on nopeasti yleistymässä. RFID- ja sensoritekniikkaa on nykyisin alettu hyödyntämään kaupallisesti eri sovelluskohteissa. Diplomityön tarkoituksena oli perehtyä RFID:n historiaan, teknologiaan, sensoreihin ja niiden järjestelmiin sekä liikkuvaan olosuhdemittaukseen. RFID ja langattomien sensoriverkkojen tulevaisuudennäkymiä pyrittiin arvioimaan maailmanlaajuisesti. Työssä käsitellään RFID-tekniikkaan liittyen myös sensorijärjestelmiä ja niiden tekniikkaa. Varsinkin langattomaan sensoriverkkoteknologiaan perustuvien sovellusten odotetaan lähitulevaisuudessa voimakkaasti kasvavan. Langattomat sensorijärjestelmät ovat verrattain uusi tieteenala. Käyttöalueita löytyy lukemattomia teollisuudesta ja ympäristön monitoroinnista kotitalouksia hyödyttäviin sovelluksiin. Työssä tarkastellaan RFIDperusteisten olosuhdemittauspilotin ja järjestelmän perusominaisuuksia ja arvioidaan niiden toimintaa sekä tutkitaan niiden hyötynäkökohtia nykyisissä sovellutuksissa.

3 ii ABSTRACT KARI KIRJAVAINEN: The Development in RFID-technology, The Sensors and The Utilization in Environmental Measurements Tampere University of Technology Master of Science Thesis, 55 pages May 2015 Master s Degree Programme in Information Technology Major: Software Engineering Examiner: Professor Hannu Jaakkola Keywords: RFID, sensor, wireless sensor system, environmental condition Radio-frequency identification (RFID) is a wireless communication method that is commonly used for observation and identification. The sensor systems use this method for measuring the environmental conditions such as temperature and humidity. RFID and sensors have a long history for being well-known technology and is quickly becoming more standardized. The technology today is becoming more available and commercially used by various application businesses. The purpose of this thesis was to examine RFID-technology from general aspects. The thesis starts with the historical aspect of RFID-technology and its revolution. The main focus in the thesis is in physical environmental measurements and studying how wireless sensor systems can utilize them. Also the possible future prospect is being studied. The thesis studies RFID-technology also in relation to the sensor systems. Wireless sensor network-based applications are expected to grow strongly in the near future. Sensors and RFID-technology are well-known but the wireless sensor systems are relatively new field of science. The sensor systems can be utilized in many different areas for monitoring and measuring purposes. This study examines one pilot project that is featuring the implementation of sensor system for measuring the environmental conditions. The study explores aspects that are beneficial for the current and future application development.

4 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä/ laitoksella syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana. Haluan kiittää työni toimeksiantajaa, joka on antanut mahdollisuuden diplomityöni toteuttamiseen. Kiitokset esitän myös diplomityöni ohjaajalle ja tarkastajalle Hannu Jaakkolalle rakentavista seikoista ja korjausehdotuksista läpi työn. Haluan myös kiittää ystäviäni ja perhettäni opintojeni aikana saadusta kannustuksesta ja tuesta. Porissa, Kari Kirjavainen

5 iv SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO RFID-HISTORIA Alkuajoista 1990-luvulle Nykyisyys luvuilla RFID-TEKNOLOGIAKATSAUS Tunnisteet Aktiivinen tunniste Passiivinen tunniste Puolipassiivinen tunniste Lukija Taustajärjestelmä ja ohjelmistot Taajuusalueet Muistit Tehonsyöttö ja fysikaalinen toiminta Yhdistämistavat radiorajapinnassa Standardointi NFC:n käyttö älypuhelimisssa SENSORIT JA SENSORIJÄRJESTELMÄT Sensorit ja rakenne Sensoriverkot ja järjestelmät Kiinteistöautomaatio, tiedonsiirto ja väylät Yhteydet ja kommunikointi Yleiset käyttökohteet Teollinen ja kaupallinen sektori Kodin automaatio ja elektroniikka Kulkuvälineiden automaatio Maatalousala Logistiikka, kuljetukset ja tuotanto Terveydenhuolto Pelastustoiminta Sotilaskäyttö ja muita sovellusalueita OLOSUHDEMITTAUS Mittausjärjestelmän toiminta Mitattavat ympäristösuureet ja anturit NFC-teknologian käyttö Mobiiliohjelmistot ja pilvipalvelu Mittauspilottien tuloksista Parannuskohteita ja hyötyseikkoja TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 46

6 6.1 Kehityssuunta laitteistoista ohjelmistoihin Kehityssuuntana marginaaliset toimialat Kehityssuuntana pilvisovellukset Kehityssuuntana anturisovellukset Huomioitavaa RFID:n teknologian kehityskulusta Sensorijärjestelmien kehitysnäkymistä JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET v

7 vi KUVALUETTELO Kuva 1. RFID-järjestelmän perusrakenne (Rftrend 2014)... 5 Kuva 2. RFID-tunnisteiden kokojen ja mallien kehitystä. (Landt 2005, s. 10)... 7 Kuva 3. RFID:n historian aikajaksotus. (Seppä 2011; Microsoft 2014)... 8 Kuva 4. RFID-järjestelmän yleiskuvaus. (RFIDLabd 2015) Kuva 5. Tunnisteiden toiminnallisuusvertailu (RFIDLabd 2015) Kuva 6. Sensoreita olosuhdemittauksiin (TUTWSN -mittausverkko 2009) Kuva 7. Langattomien verkkoteknologioiden ryhmittely. (Hännikäinen 2010) Kuva 8. Yleiskuvaa sensoriverkon kommunikaatiosta. (Soini 2009) Kuva 9. Langattomien sensoriverkkojen sovellusarkkitehtuuri (Hännikäinen 2010) Kuva 10. Olosuhteiden mittaustietojen keräys, valvonta, tallennus ja kontrollointi (Green ICT 2014) Kuva 11. NFC-tekniikkaa sisältäviä lämpötilan ja kosteuden mittausantureita (Green ICT 2014) Kuva 12. Anturin tietoja mobiiliohjelmiston näytöllä. (Technosoft 2014) Kuva 13. Mobiilisovelluksen näytön tietoja ja käyriä lämpötiloista ja kosteudesta. (Track It 2014) Kuva 14. Ensimmäisen pilotin lämpötila- ja kosteuskäyrät (Green ICT 2014) Kuva 15. Toisen pilotin lämpötila- ja kosteuskäyrät (Green ICT 2014)... 42

8 vii LYHENTEET JA MERKINNÄT Bluetooth Avoin standardi laitteiden väliseen langattomaan radiokommunikointiin lähietäisyydeltä CEPT European Conference of Postal and Telecommunications Administrations CMOS DOS EAS EEPROM EHS EIB EPC ERP Gen 2 HF Complementary Metal Oxide Semiconductor Denial-of-Service Electronic article surveillance Electrically Erasable Programmable Read-Only Memory European Home Systems European Installation Bus Electronic Product Code Enterprise resource planning UHF Generation 2 standardi High frequency, korkea taajuus IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers, kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE IEC IFF Standard for low-rate wireless personal area networks, standardi vähäkuormitteisille langattomille henkilökohtaisille alueverkoille International Electrotechnical Commission Identification friend or foe ISM Industrial, Scientific and Medical, maailmanlaajuinen radiotaajuuskaista ISO International Organization of Standards, kansainvälinen standardisoimisjärjestö

9 viii ITU International Telecommucation Union, kansainvälinen televiestintäliitto LF LON LR-WPAN NFC RF RFID RO RTLS RW SRAM TIRIS UHF Wi-Fi WLAN WORM WPAN WSN Low frequency, matala taajuus Local Operating Network Low-Rate Wireless Private Area Network Near Field Communication, lähitunnistustekniikka Radio-frequency, radiotekniikka Radio-frequency identification, tunnistus käyttäen radiosignaalia Read-only, lukumuisti Real-time location system, reaaliaikainen paikannusjärjestelmä Read/Write, luku ja kirjoitusmuisti Static random-access memory Texas Instruments Registration and Identification System Ultra High Frequency, ultra korkea taajuus Wireless Fidelity Wireless Local Area Network, langaton lähiverkko Write-once-read-many, kirjoitus ja lukumuistityyppi Wireless Personal Area Network Wireless Sensor Network, langaton anturiverkko

10 1 1. JOHDANTO Tässä luvussa käsitellään diplomityön aiheen taustoja, määritetään toteutetun työn tavoitteet ja asetetut rajaukset sekä esitellään diplomityön rakenne. Työn rakenne koostuu useasta kokonaisuudesta, kuten RFID:n (Radio-frequency identification) historiasta, RFID-teknologian teoriasta, sensoriverkoista, olosuhdemittauspilotin toiminnasta, RFID:n ja sensorijärjestelmien tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Tämä diplomityö tehdään suurimmalta osalta kirjallisuuteen perustuvana tutkimuksena. Kirjallisuutta on etsitty perinteisten hakukoneiden ja muun muassa eri hakukoneiden, kuten Googlen ja Yahoon avulla. RFID-teknologiasta ja sensoriverkoista on kirjoitettu useita suomalaisia opinnäytetöitä ja alan perusteoksia sekä siitä löytyy paljon verkkolähteitä ja dokumentteja. Varsinaisesti olosuhteiden mittaamisesta ja sen järjestelmistä ei tietoa ole vielä paljon saatavilla ja kyseisen tiedon saatavuus on vielä haasteellista. RFID-tekniikasta on myös kirjoitettu paljon kirjoja. Sensoriverkoista on kirjoitettu joitain englanninkielisiä kirjoja. Työssä käytettyjen kirjallisten teosten heikkous on kuitenkin se, että tietty osa niistä on julkaistu jo lähes 5-10 vuotta sitten, joten etenkin kaupallisista asioista kertovia tietoja ei voi pitää kovin luotettavina lähteinä. Nykytilanteessa RFID:n ja sensoreiden perustekniikka ei ole paljoa muuttunut, sillä monet jo luvun alkupuolella käyttöön otetuista standardeista ovat vielä luotettavia. Viime vuosikymmeninä automaattisen tunnistuksen ja tiedonkeruun järjestelmät ovat lisääntyneet huomattavasti yhä useammilla sovellusalueilla. Automaattisiksi tunnistuksen ja tiedonkeruun järjestelmiksi luetaan: viivakoodi, tekstintunnistus, biometrinen tunnistus, sirukortit ja radiotaajuinen etätunnistus eli RFID. Lisäksi sensoreiden ja niiden verkkojen avulla voidaan kerätä tietoa eri seikoista, kuten ympäristöarvoista lämpötila, kosteus, valoisuus tai hiilidioksidipitoisuus. Sensoreiden ja RFID:n avulla voidaan seurata ja suorittaa nykyään liikkuvaa olosuhteiden mittausta tai vaikkapa perinteisesti kulunvalvontaa. Kyseisiä järjestelmiä tapaa muun muassa teollisuudessa, kiinteistöissä, maataloudessa, logistiikan ja materiaalivirtojen hallinnassa ja kaupoissa. Tunnistuksia voidaan tehdä tuotteilla, eläimillä, ihmisillä biologissa passeissa tai mitata lämpötiloja, ilman kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta antureilla. Tässä diplomityössä keskitytään RFID:n ja langattomiin sensorijärjestelmiin. Työssä pyritään tarkastelemaan RFID:n ja sensoreiden avulla tapahtuvaa liikkuvaa olosuhdemittausta ja arvioida tulevaisuuden näkökulmia ja hyötykäyttöä. RFID on radioaaltoja hyväksikäyttävä langaton kommunikointitekniikka, jota käytetään tunnistamaan tunnisteella merkittyjä esineitä tai ihmisiä yksilöinä. RFID:tä on jo pit-

11 2 kään pidetty viivakoodien korvaajana parempien ominaisuuksien takia. Toistaiseksi kuitenkin viivakoodien halpa hinta pitää sen silti vielä käytössä. RFID-teknologian markkinaosuus kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta ja monet yrityksetkin käyttävät jo RFID:tä ja sensoreita eri tarkoituksiin, kuten tuotantoketjun seuraamiseen, kulunvalvontaan tai olosuhteiden ympäristöolojen valvontaan kiinteistöissä. Työn historiaosuuden tarkoituksena on antaa yleinen käsitys RFID:n synnystä alkuajoilta 1930-luvulta ja siitä, kuinka RFID-tekniikka on kehittynyt nykypäivään mennessä. RFID-teknologian teoriaosuuden jälkeen lukijalla pitäisi olla ymmärrys perinteisten järjestelmien eri komponenteista, niiden toiminnasta, ominaisuuksista, kuten tunnisteiden tyypeistä, taajuusalueista ja fysikaalisista seikoista. Sensorijärjestelmien teoriaosuuteen kuuluvat mm. sensoriverkot, tiedonsiirto ja kommunikointi. Teknologia- ja sensorien teoriaosuuksissa on myös käytössä olevien standardien esittelyä sekä lopuksi sensoriverkkojen yleisiä käyttökohteita. Olosuhdemittaus-luvun tavoite on havainnollistaa RFID-tekniikan teorioita liikkuvissa olosuhdemittauksissa. Luvussa perehdytään esimerkin avulla, kuinka olosuhdemittausjärjestelmät käytännössä toimivat. Osiossa tarkastellaan muun muassa mittausjärjestelmän komponentteja ja niiden toimintaa. Käytännön esimerkkikohteessa esitetään liikkuvasta kuljetuksen tai kiinteistön pilotin olosuhdemittauskohteesta selvitystä. Tehdään myös havaintoja, kuinka tietoa kerätään NFC-puhelimella ja sensorijärjestelmä toimii ja arvioidaan sen hyötynäkökohtia. Tulevaisuuden kehitysnäkymät-luvussa arvioidaan RFID:n ja sensorijärjestelmien nykytilaa ja pohditaan mitä eri suuntauksia voisi muodostua tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. Luvussa tarkastellaan mahdollisia kehityssuuntauksia ja niiden jakautumista eri toimialoille ja markkinoille sekä mille aloille RFID-tekniikan sovellutukset ovat asettuneet. Luvussa pohditaan, mitkä sektorit voisivat olla markkinoiden kannalta potentiaalisia hyötyjiä tulevaisuudessa. Luku 1 toimii diplomityön johdantona. Luvussa käsitellään työn taustoja, tavoitteet ja rajaukset sekä työn rakenne. Luvussa 2 tehdään katsaus RFID:n historiaan: mistä RFID alkoi ja mitkä olivat tärkeimmät seikat sen tekniikan historiassa. Luvussa 3 ja 4 käydään läpi RFID:n teknologiaosuus ja sensorijärjestelmien rakenne. Niissä esitellään järjestelmät, niiden osat ja tyypit, tunnisteiden käyttötaajuudet ja niiden muistit, fysikaaliset seikat, NFC sekä kansainväliset standardit. Luvussa 5 sovelletaan käytännön esimerkkinä liikkuvaa olosuhdemittausta havainnollistamalla sitä RFID:n ja sensoriperusteisen olosuhdejärjestelmän avulla. Luvussa 6 tarkastellaan RFID:n tämän hetken kaupallisen tilanteen laajuutta maailmanlaajuisesti ja kehityssuuntauksia sekä otetaan kantaa myös sensoriverkkojen kehitysnäkymiin tulevaisuudessa. Luvussa käsitellään muun muassa yleisimpiä sovellusaloja ja kaupallisia näkemyksiä tulevaisuudessa. Luvussa 7 esitetään diplomityön johtopäätökset.

12 3 2. RFID-HISTORIA Luvussa käsitellään yleisellä tasolla, kuinka kyseinen tekniikka on kehittynyt alkuajoista 1930-luvulta nykypäivään 2010-luvulle. Selvennökseksi luvusta on luotu ja esitetty aikajaksotus RFID-historian kulusta tämän osion lopulla. 2.1 Alkuajoista 1990-luvulle Ensimmäiset RFID-järjestelmät, joissa on käytetty lähettimiä ja kyseisen lähettimen tunnistamiseen tarkoitettua havainta-laitteistoa, pystytään sijoittamaan toisen maailmansodan läheiseen aikaan luvuille. Tekniikan juuret liittyvät vuoteen 1935, jolloin lentokoneita ja -aluksia havaitseva tutka keksittiin. (RFIDLab 2014) Varsinaisen RFID-tekniikan alkulähdettä on kuitenkin vaikea määrittää tarkasti. Perinteisen tutkan ongelmana oli, että vaikka laite havaitsikin lähestyvät lentokoneet, ei siinä pystynyt erottamaan omia ilma-aluksia vihollisen sotakoneista. Kyseiseen ongelmaan kehitettiin ensimmäinen RFID-tekniikkaa muistuttava järjestelmä, ns. Identification friend or foe eli IFF, johon kuuluivat omien joukkojen lentokoneissa oleva lähetin ja maassa oleva radioasema. Radioasema lähetti signaalin lähestyvän lentokoneen suuntaan, jolloin lentokoneen lähetin signaalin saatuaan alkoi lähettää omaa signaalia takaisinpäin, jolloin maassa pystyttiin tunnistamaan lentokone omaksi koneeksi. (RFID- Lab, 2014). Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Harry Stockman julkaisi tieteellisen julkaisun kyseisestä point-to-point-kommunikointitekniikasta. Tämä julkaisu on ensimmäisiä RFID:n syntyyn vaikuttaneista teoksista. (Hunt et al. 2007, s. 53). Tosin Neuvostoliitossa alettiin soveltaa RFID:n vakoilukäyttöä jo vuodesta (Seppä 2011, s. 5) 1960-luvulla RFID:n teorian kehitys jatkui ja tuolloin suoritettiin ensimmäisiä kenttätestejä. Niitä tehtiin pääasiassa elektromagneettisen säteilyn sekä RFID-innovaatioiden teorian tutkimisella. Huomattavia teoksia ovat tässä asiassa R.F. Harringtonin elektromagneettista säteilyä tarkastelevat tutkimukset Field Measurements Using Active Scatterers ja Theory of Loaded Scatterers, jotka ovat tehty vuosina Itse RFID-innovaatioihin liittyviä julkaisuja ovat muun muassa Robert Richardsonin Remotely activated radio frequency powered devices vuodelta 1963, ja J. H. Vogelman Passive data transmission techniques utilizing radar beams vuodelta (Landt 2001, s. 4; 2005, s. 9)

13 4 Samaisella vuosikymmenellä kenttätestien lisäksi tehtiin yksittäisiä kaupallisia sovelluksia. Tuolloin perustettiin yrityksiä, kuten Checkpoint ja Sensormatic. Checkpointin tarkoituksena oli kehittää vähittäiskauppoihin ja myöhemmin myös muun muassa kirjastoihin varkaudenestoon pyrkiviä ratkaisuja, jotka käyttäisivät hyväkseen radioaaltoja. EAS-varkaudenhavaitsemisjärjestelmissä (Electronic article surveillance) käytettävät tunnisteet sisälsivät yhden bitin verran muistia ilmaisemaan, onko kyseinen tuote ostettu vai varastettu. EAS-järjestelmäratkaisut eivät näin ollen kuulu RFID:n piiriin, koska ne eivät kykene erottamaan tuotteita toisistaan. EAS-järjestelmät voivat havaita ainoastaan tunnisteen aktiivisen paikallaolon. (Landt 2001, s. 4; 2005, s. 9) Seuraavilla vuosikymmenillä luvuilla tapahtui RFID-tekniikan kaupallistuminen. RFID-tekniikan kehitys alkoi kasvaa voimakkaasti. Yritykset, akateemiset instituutiot ja hallinnolliset virastot alkoivat kiinnostua RFID:stä. Vuosikymmenellä tehtiin ja julkaistiin tutkimuksia. Alfred Koellen, Steven Deppin and Robert Freymanin tekivät tutkimuksen nimeltään Short-Range Radio- Telemetry for Electronic Identification Using Modulated Backscatter vuonna Tämä aloitti passiivisten RFIDtunnisteiden kehityksen. (Landt 2001, s. 4; 2005, s. 9) Yhdysvallat ja sen hallinto aloitti tutkimukset kulkuvälineiden tunnistamiseksi luvun lopussa alettiin tehdä tutkimuksia tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn käyttöä RFID-tunnistustekniikassa. Nämä tutkimukset ovat mahdollistaneet myöhemmin kätevän ja taloudellisen tavan kerätä ja hallita informaatiota tietokonejärjestelmissä. (Hunt et al. 2007, s. 27) Varsinaisesti 1980-luvulla ilmestyivät ensimmäiset kaupalliset RFID-sovellukset ja passiiviset tunnisteet. Passiiviset tunnisteet käyttivät CMOS-teknologiaa (Complementary Metal Oxide Semiconductor), joka käytti energialähteenä sähkömagneettista induktiota lukijasta, eikä näin ollen tarvittu erillistä virtalähdettä. Ensimmäiset passiiviset tunnisteet toimivat taajuusalueella 100 khz khz. (Seppä 2011, s. 5-6) Vuosikymmenellä RFID-sovellukset olivat pitkälti hyvin yksinkertaisia, jotka sisälsivät maataloudessa karjan yksilötunnistusta, tuotteiden kuljetuksen hallintaa ja henkilöiden kulunvalvontaa. (Hunt et al. 2007, s. 28) Ensimmäinen kaupallinen tietullijärjestelmä, jossa käytettiin RFID-tekniikkaa, otettiin käyttöön Euroopassa ja Norjassa vuonna Nämä järjestelmät olivat vuosikymmenellä lähes aina sovelluskohtaisia. Kaupallista kilpailua alalla oli aika vähän, minkä vuoksi kehitys hidastui ja järjestelmien hinnat pysyivät korkeina. (Landt 2005, s. 10). Tärkein syy johtui tekniikasta, LF-taajuusalueella toimivat RFID-tunnisteet edellyttivät usean kierroksen pituisia lankakäämejä. Tämän vuoksi etätunnisteet olivat erittäin kalliita. (Seppä 2011, s. 6)

14 lukua voidaankin pitää alkavan RFID-tekniikan kokeiluvuosikymmenenä. Tänä aikajaksona havaittiin tekniikan rajoitukset ja myös sen liian kallis hinta. Tietyissä erityissovelluksissa tekniikka lopullisesti vakiintui. Tämä aiheutti uuden HF-taajuisen tekniikan kehitystyön alkamisen. Vuosikymmentä voidaan pitää innovaatiomielessä vaatimattomana, mutta 1980-luku oli välttämätön pioneerivaihe, jonka vuoksi RFIDtekniikka herätti kiinnostusta ja kehitys jatkui kokeilujen myötä. (Seppä 2011, s. 6) 1990-luvun aikana RFID-tekniikan kehittyminen liittyi pääosin laajeneviin tietullisovelluksiin Yhdysvalloissa (Landt 2001, s. 5) sekä HF-tunnisteiden käyttöönottoon, koska ymmärrettiin, että taajuutta nostamalla ja korvaamalla lankakäämi ns. etsausprosessilla, joka tapahtui kemiallisesti syövyttämällä haluttuun muotoon valmistetulla antennilla. Tämä aiheutti sen että tunnisteiden kokoa ja hintaa pystyttiin alentamaan. Perinteiseksi HF-taajuudeksi vakioitui 13,56 MHz, joka myös nosti tunnisteiden lukuetäisyyttä LFtunnisteiden noin 10 cm:stä peräti yhteen metriin. (Seppä 2011, s. 6) Vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa RFID-tekniikka otettiin käyttöön monenlaisissa sovelluksissa. Varsinkin tietullisovellukset pystyivät huomaamaan autojen tunnisteet eri nopeuksissa moottoriteillä. Ensimmäinen tällainen elektroninen tietullijärjestelmä otettiin käyttöön Oklahomassa vuonna Lisäksi eri standardien käyttö alettiin havaita sovellusten lukijoiden avulla. (Landt 2005, s. 10) Kuvassa 1 on esitetty perinteinen RFID-järjestelmä yhdistettynä tietokoneeseen. Kuva 1. RFID-järjestelmän perusrakenne (Rftrend 2014) RFID alkoi olla kovassa käytössä ja lisääntynyt merkittävästi myös muilla kaupallisilla ja teknisillä aloilla. Esimerkiksi voidaan mainita puolijohteiden valmistajayrityksen

15 6 Texas Instrumentsin kehittämä TIRIS-järjestelmä (Texas Instruments Registration and Identification System). Tämä järjestelmä kehitti ratkaisuja muun muassa auton käynnistyksenestoon, kulkuneuvojen kulunvalvontaan sekä laskettelupassijärjestelmiin. Lukuisat sovellusalat ja tekniikan kehityksen hidastuminen aiheuttivat myös tarpeen tekniikan standardoinnille. Standardointiorganisaatioita ovat mm. CEPT (European Conference of Postal and Telecommunications Administrations), ISO (International Organization of Standards) ja Auto-ID Center. Nämä organisaatiot alkoivat julkaista standardeja ja suosituksia HF-taajuuksiin. (Hunt et al. 2007, s ) Vuosikymmenen lopulla vuonna 1999 perustettiin standardointiorganisaatio Auto-ID Center ja kyseisen organisaation tehtävänä oli myös luoda maailmanlaajuinen numerointijärjestelmästandardi EPC (Electronic Product Code) ja kehittää siihen läheisesti liittyvää teknologiaa. Tämä numerointistandardi oli tarkoitettu lähinnä kansainvälisiin avoimiin logistiikkaketjuihin. Auto-ID Center kehitti numerointijärjestelmän kattamaan tiedonsiirtoprotokollan ja tunnisteen tietosisällön. Auto-ID Center kehitti lisäksi verkkoinfrastruktuurin palvelemaan tiedon varastointia ja siirtoa globaalisti eri toimijoiden välillä. (RFIDLabb 2014). 2.2 Nykyisyys luvuilla 2000-luvulla UHF-antennien hyödyntäminen alkoi taloudellisesti. Ensimmäiset UHFantennit (Ultra High Frequency) tosin kehitettiin jo 1990-luvulla. HF-tekniikka oli toimiva ja standardoitu, alkoi Auto-ID Center standardoida UHF-tekniikkaa logistiikkasovelluksiin. Auto-ID Centerin tavoitteena oli minimoida EPC-koodilla varustettujen tunnisteiden muistin määrä 96 bittiseen standardiin. Tämän arvioitiin riittävän jokaisen maailmassa myytävän tuotteen, paketin ja lavan merkitsemiseen. Toisena tavoitteena alettiin edellä mainittua standardointia käyttää myös mahdollistamaan useiden, jopa tuhannen tunnisteen lukemisen samanaikaisesti. Tärkein asia ei ollut lisämuistissa tai tiedon salauksessa. Päätavoitteena oli edullinen ja kertakäyttöinen tunniste logistiikkasovelluksia varten. (Seppä 2011, s. 7) Tällä vuosikymmenellä RFID-tekniikan kehitys eteni myös siihen, että tunnisteissa oli integroituja komponentteja jäljellä vain CMOS-mikropiiri ja antenni. Tunnisteiden koko alkoi vaikuttaa teknisiin seikkoihin. Antennin ja tunnisteen koko tulivat riippuvaisiksi toisistaan. Tämän johdosta mahdollistui pienempien tunnisteiden kehittäminen ja niiden liittäminen tarraan, jonka pystyi laittamaan esimerkiksi autojen tuulilaseihin ja tuotepakkauksiin. (Landt 2005, s. 11)

16 7 Kuva 2. RFID-tunnisteiden kokojen ja mallien kehitystä. (Landt 2005, s. 10) Vasemmalla kuvassa 2 on esitetty 12-bittinen RO-tunniste (Read-only) vuodelta 1976, jossa on CMOS-mikropiiri varustettuna paksulla kalvovastuksella. Keskellä on 128- bittinen RO-tunniste vuodelta 1987, jossa on CMOS-piirin lisäksi ulkoisia komponentteja. Oikealla kuvassa on 1024-bittinen RW-tunniste (Read/Write), jossa on integroitu CMOS-piiri vuodelta (Landt 2005, s. 10) 2000-luku on merkittävin vuosikymmen RFID-historiassa. Passiiviset tunnisteet (HF ja UHF) ovat vakiinnuttaneet asemansa. Kirjastot alkoivat soveltaa myös HF-tekniikkaa, jota oli jo aiemmalla vuosikymmenellä käytetty matkalipuissa ja kulunvalvonnassa. Auto-ID Centerin kehitystyön lisäksi toinen merkittävä asia oli, että amerikkalainen kauppaketju Walmart aloitti laajat RFID-testaukset vuosina Todellinen buumi alkoi, kun RFID-teollisuus alkoi käyttää UHF-tunnisteita yhä enemmän ja maailmalla käynnistyi useita pilotteja. (Seppä 2011, s. 7) Tunnisteiden komponenttien hinnat muuttuivat edullisemmaksi ja hinnat laskivat edelleen. EPC-standardin julkistamisen jälkeen RFID:n käyttäminen eri sovellusalueilla lisääntyi kuten toimitusketjun, logistiikan ja tuotteen valvonnassa. Kauppaketju Wal- Mart ja USA:n puolustusministeriö alkoivat hyödyntää toimissaan RFID-tekniikkaa vuonna 2003, jolloin tekniikan markkinat lähtivät voimakkaaseen kasvuun. (Hunt et al. 2007, s. 29)

17 8 Vuosikymmenellä EPC-standardin mukaisia etätunnistimia alettiin tutkia laajamittaisesti monenlaisissa logistisissa ongelmissa. Myös auto- ja lentokoneteollisuus aloitti useita pilotteja laitteiden, kuljetusalustojen ja osien merkkaamiseksi. Vasta vuosina EPC-standardia alettiin käyttää laajamittaisesti, koska yritykset jäädyttivät RFIDpilotteja ja jäivät odottamaan edullisia etätunnisteita. (Seppä 2011, s. 7) Kuvassa 3 on selvitys RFID:n historian aikajaksoista ja kuvassa on nähtävissä kehityksen eteneminen eri vuosikymmenittäin Teorian kehitystyö Yleinen kiinnostus tekniikkaa kohtaan nousee Kaupallisten sovellusten lisääntyminen Tekniikkaan vaikuttaa IImaailmansota HFtaajuuden kehitys ja käyttöönotto UHFtaajuuden kehitys ja käyttöönotto Ensimmäiset kaupalliset sovellukset Passiivisten tunnisteiden kehitys Passiivisten tunnisteiden käyttöönotto Tekniikan standardoinnin aloittaminen IFFjärjestelmä RFIDmarkkinoiden nousu Point-to pointtekniikan kehitys EASjärjestelmä Kehitys tietokoneiden yhdistämiseksi RFIDjärjestelmiin Integroitu CMOSmikropiiri tunnisteissa Tekniikan laaja hyödyntäminen tietulli-, kulunvalvonta- ja eläintunnistusjärjestelmissä Tekniikan vakiintuminen NFC:n kehitys Kuva 3. RFID:n historian aikajaksotus. (Seppä 2011; Microsoft 2014) Kehityskulku ja RFID-teknologian yleistyminen maailman väestön keskuudessa on aiheuttanut paljon kysymyksiä tekniikan eettisyyden ja uhkiin liittyvissä asioissa, koska tunnisteiden lukuetäisyys oli kasvanut merkittävästi. Ohjelmistojen suunnitteluun, järjestelmien ylläpitämiseen, mikropiirien ja antennien muotoiluun sekä tiedon salaamiseen on alettu panostamaan enemmän. (Cormode 2006) Toisaalta RFID ei ole merkittävä uhka yksityisyydelle, kun sitä verrataan muihin teknologioihin, kuten internet, matkapuhelimet, pankkikortit, kameravalvonta, satelliittipaikannus ja turvatarkastukset lentokentillä. Nykytilanteessa RFID-järjestelmiä valvotaan ja seurataan niin, että ihmisistä kerättyjä tietoja ei voi väärinkäyttää. Mahdollisesti tuotteisiin pitkät lukuetäisyydet pitää tuhota tai deaktivoida esim. ostostapahtuman yhteydessä. Kaikissa etätunnistukseen liittyvissä asioissa, tuotteissa tulee olla tästä informoiva merkintä. Kauppojen on informoitava asiakkaitansa mahdollisista tietoturvaongelmista, jos etätunniste jätetään aktiiviseksi. RFID:tä on käytetty yleisesti jo yli 30 vuotta. Tänä aikana on sattunut vain jotain väärinkäytöstapauksia, joten RFID-käytön myötä esimerkiksi auton varastaminen on vaikeutunut. (Seppä 2011)

18 RFID-historiaosuuden jälkeen tässä diplomityössä siirrytään teknologiaosuuteen, jossa paneudutaan tarkemmin muun muassa tunnisteisiin, laitteisiin, ohjelmistoihin, taajuusalueisiin, fysikaalisiin seikkoihin, standardointeihin ja NFC-tekniikkaan. 9

19 10 3. RFID-TEKNOLOGIAKATSAUS Tämän luvun tarkoituksena on esittää RFID-järjestelmien eri komponentteja, tutkitaan millä taajuuksilla kommunikointi eri komponenttien välillä tapahtuu ja minkälainen muisti on tunnisteilla. Keskeisimmät RFID-järjestelmän komponenteista koostuvat RFID-lukijasta, RFIDtunnisteesta sekä oheisohjelmista, joiden avulla tunnistetietoa hyödynnetään halutulla tavalla. Väli- ja taustaohjelmistoilla voidaan hallita tietoja. Lisäksi järjestelmään kuuluvat lukijaan tarvittaessa yhdistettävät antennit sekä tietokone oheisohjelmia ja tunnistetiedon käsittelyä varten. Kuvassa 4 on esitelty RFID-järjestelmän yleiskuvaus. Kuva 4. RFID-järjestelmän yleiskuvaus. (RFIDLabd 2015)

20 11 RFID:tä on verrattu usein viivakoodiin ja sitä voidaan pitää viivakoodin kehittyneempänä versiona. Taulukossa 1 suoritetaan RFID:n ja viivakoodin vertailua toisiinsa. Taulukon tiedot perustuvat RFID Lab Finland ry:n antamiin tietoihin. (Isomäki 2012, s. 7) Taulukko 1. RFID:n ja viivakoodin vertailua toisiinsa. RFID Lukijan ja tunnisteen välillä ei vaadita näköyhteyttä Lukuetäisyys 5-10 metriä (passiivinen UHF) Tunnisteen tietoa voidaan muuttaa kirjoittamalla Monta tunnistetta voidaan lukea samanaikaisesti Tunnistus automaattinen, ei manuaalista työtä Toimii likaisissa ja kuluttavissa ympäristöissä Vaikea väärentää RFID-tunnisteen hinta vaihtelee kalliista melko halpaan, halvimmat ovat n. 10 snt ja Erikoistunnisteiden hinnat ovat jopa euroja Voidaan käyttää varkaudenestotarkoituksiin Jokainen tunnisteen sisältävä tuote on yksilöitävissä Haastava lukea vain tietty tunniste (tähtäys), mikäli tunnisteita on paljon lähekkäin ja lukuetäisyys on pitkä. Viivakoodi Lukijan ja tunnisteen välillä vaaditaan näköyhteys Lukuetäisyys 20-30cm Vain luku mahdollista Voidaan lukea vain yksi tunniste kerrallaan Manuaalista työtä yleensä tarvitaan Voidaan suojata, mutta altis naarmuuntumiselle ja lialle Helposti kopioitavissa Viivakoodin hinta on halpa Ei sovellu varkaudenestotarkoituksiin Tavallisesti vain tuotetyyppi tunnistettavissa Yksittäisen tunnisteen lukeminen helppoa, voidaan tähdätä aina tiettyyn viivakoodiin.

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Espoo 2.12 12:45 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 13:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo, RFID Lab Finland Professori Kari Tanskanen,

Lisätiedot

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008

RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA. Asko Poikela 17.3.2008 RFID PUUTAVARALOGISTIIKASSA Asko Poikela 17.3.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ I. RFID? II. RFID & PUUTAVARALOGISTIIKKA III. METSÄTEHON RFID-HANKE IV. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Oheismateriaali: Telama, M. 2007. Hakatun

Lisätiedot

Mikä on NFC kameroissa?

Mikä on NFC kameroissa? Mikä on NFC kameroissa? Jos olet ollut ostamassa (video)kameraa äskettäin, olet luultavasti nähnyt termin NFC. Kyseessä on Near Field Communication (lähiluku) ominaisuus. Videokerhon kerhoiltaan 22.11.2016

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Timo Timonen

Timo Timonen Timo Timonen 26.3.2013 Tutkimuksen tausta RFID (Radio Frequency Identification) on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimiville tekniikoille, joita käytetään tuotteiden ja asioiden havainnointiin, tunnistamiseen

Lisätiedot

RFID-tekniikan käyttö betonielementtien tunnistamiseen

RFID-tekniikan käyttö betonielementtien tunnistamiseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN OSASTO RFID-tekniikan käyttö betonielementtien tunnistamiseen Diplomityön aihe on hyväksytty Tietotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 13.12.2006 Työn

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3.

RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3. RFID-iltapäiväseminaarin ohjelma Seinäjoki 9.3. Ohjelma: 11:30 Ilmoittautuminen ja tutustumista näyttelyalueeseen 12:00 Tilaisuuden avaus, yliopettaja Hannu Reinilä, SeAmk Teollisen internetin liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Tietotekniikka ja tuottavuus 1. Suomen BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 1995-2005 oli 4,06%. Tästä vajaa kolmannes johtui työtuntien määrän lisääntymisestä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA

RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA RFID-TEKNIIKKA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN KIRJASTOISSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Automaatiotekniikan koulutusohjelma Valkeakoski, 15.08.2013 Simo Kainunkangas TIIVISTELMÄ Valkeakoski Automaatiotekniikan

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID

Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID Capturing IDeas Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID 14.11.2013 Jari Ovaskainen 1 JOHTAVA RFID-TUNNISTERATKAISUJEN TOIMITTAJA Specialists in industrial RFID tags Designing, Development and Manufacturing

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa

RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa RFID tekniikan hyödyntäminen Nokia NET:n toimitusketjussa Mikko Mertjärvi Toimitusjohtaja Viivakoodi Optiscan Oy 1 NOKIA NET_RFID_EGLO.PPT / 16-05-2005/ M.Parttimaa & J.Keränen Partnerit Hanke toteutettiin

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Antti Tainio RFID-TUNNISTUS PAKKAUSPROSESSIIN

Antti Tainio RFID-TUNNISTUS PAKKAUSPROSESSIIN Antti Tainio RFID-TUNNISTUS PAKKAUSPROSESSIIN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalous Marraskuu 2010 TIIVISTELMÄ Yksikkö Aika Ylivieska Marraskuu 2010 Koulutusohjelma Tuotantotalous

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje. 9249001 1. painos

Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje. 9249001 1. painos Puhelimien Nokia 5140 ja Nokia 5140i Nokia Field Force NFC -kuorien käyttöohje 9249001 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA OYJ ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote CC-244D vastaa Euroopan neuvoston

Lisätiedot

RFID 301. Tunnisteet. Tunnisteiden erot. RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin

RFID 301. Tunnisteet. Tunnisteiden erot. RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin RFID 301 RFID kirjastoissa yksityiskohtaisemmin Harkittaessa RFID-järjestelmän (radio frequency identification eli radiotaajuustunnistus) hankintaa kirjastoon, päättäjien keskeisiä arviointiperusteita

Lisätiedot

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja Biometriikka, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h TRUST MI5400X BLUETOOTH OPTICAL MOUSE Tuotetiedot Hiiri Laturi F A B D G I E C H J A: Hiiren kakkospainike B: Intelli-rullahiiri/ pariston merkkivalo tyhjä ja varattu C: Hiiren ykköspainike D: Selaa taaksepäin

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:

Lisätiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot Tuotetiedot Hands free -laite Mikrofoni Lyhyt mikrofoni 1 12 V -liitin 2 Mikrofoniliitäntä 3 Linkkipainike 4 Toiminnon merkkivalo (sininen/punainen) 5 Soittopainike 6 Äänenvoimakkuuden lisääminen (+) Käyttö

Lisätiedot

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä

Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Paikannuspalvelut WLAN-ympäristöissä Käytännön kokemuksia toteutuksista Cisco Expo 8.9.2009 Petteri Heino Enterprise Account Manager, Healthcare petteri.heino@hp.com Puhelin 040-5023230 2008 Hewlett-Packard

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

2 Valitse Install driver (Asenna ohjain).

2 Valitse Install driver (Asenna ohjain). Tuotetiedot C Asennus A B D A: USB-liitin B: Suojus C: Linkkivalo [vilkkuu hitaasti = käyttövalmis] [vilkkuu nopeasti = Bluetooth käytössä] D: USB-jatkojohto 1 ON Käynnistä tietokone. Aseta Trust-asennuslevy

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Käyttöopas. Sangean PR-D4

Käyttöopas. Sangean PR-D4 Käyttöopas Sangean PR-D4 TURVAOHJEET Lue tuotteen ohjeet tuotteen turvallisen käytön takaamiseksi ja säilytä nämä ohjeet tulevaisuuden varalle. 1. Älä käytä tuotetta veden lähellä. 2. Puhdista laite kuivalla

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 4.12.2013 Oulu Asko Puoliväli, Aksulit oy Aksulit Oy toimittaa RFID- ja viivakoodijärjestelmät Tuotteitamme RFID rullakkologistiikassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Merkintöjen selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa vinkkityyliä: Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa tulee toimia tai miten toimintoa voi käyttää muiden

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilyturvakeskus Turvateknologia Tarja Ilander tarja.ilander@stuk.fi 4.11.2009 3-4.11.2009 Organisaatio Luvut kuvaavat henkilöstön määrää vuoden 2008

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4

PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 Kocom Finland Oy WWW.kocom.fi PROXIMITY /etälukijat CZ-EMM3 CZ-EMM4 cz-emm34_en 08/08 Etätunnisteiden lukijat CZ-EMM3 ja CZ-EMM4 joita kutsutaan myös lukupäiksi - ovat suuniteltu erilaisten passiivisten

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Riku-Antti Oinonen Toimeksiantaja: Ukkoverkot Oy Valvoja: Prof Jukka Manner, Ohjaaja: DI Kari Lehtinen 4.10.2016 Esitelmän

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi.

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi. 14.11.2014 L 329/5 (CN-koodi) Kiinteä, lieriön muotoinen, kierteitetty tuote, joka on valmistettu erittäin kovasta värikäsitellystä titaaniseoksesta ja jonka pituus on noin 12 mm. Tuotteessa on varsi,

Lisätiedot