Työhyvinvoinnin myönteiset voimavarakehät - kolmen vuoden seurantatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvoinnin myönteiset voimavarakehät - kolmen vuoden seurantatutkimus"

Transkriptio

1 Työhyvinvoinnin myönteiset voimavarakehät - kolmen vuoden seurantatutkimus Loppuraportti Työsuojelurahaston hanke numero Jari Hakanen ja Riku Perhoniemi Työterveyslaitos Työyhteisöt ja -organisaatiot

2 Sisällys: 1. JOHDANTO... 4 TYÖN IMU, TYÖUUPUMUS JA TYÖN VAATIMUSTEN - TYÖN VOIMAVAROJEN (TV-TV) MALLI TUTKIMUKSEN KESKEISINÄ LÄHTÖKOHTINA... 5 HANKKEEN TAUSTA JA SUOMALAISET HAMMASLÄÄKÄRIT TUTKIMUSKOHTEENA TUTKIMUSPROJEKTIN TEEMAT JA TAVOITTEET... 9 TYÖN VOIMAVARAT, TYÖN IMU JA HYVÄ SUORIUTUMINEN TYÖSSÄ (TEEMA 1) TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOT TYÖYHTEISÖISSÄ (TEEMA 2) Myönteiset voimavarakehät työn voimavarojen, työn imun, aloitteellisuuden ja työyksikön innovatiivisuuden välillä (Teema 2a) Työyhteisöissä käyttöönotetut innovaatiot ja niihin yhteydessä olevat tekijät (Teema 2b) TYÖSSÄ JATKAMISEN AIKOMUKSET (TEEMA 3) TYÖN JA MUUN ELÄMÄN VÄLISET MYÖNTEISET SIIRRÄNTÄVAIKUTUKSET JA NIIDEN MERKITYS HYVINVOINNILLE (TEEMA 4) TYÖUUPUMUKSEN JA MASENNUSOIREIDEN SUHDE (TEEMA 5) TYÖN VAATIMUSTEN JA VOIMAVAROJEN MALLIN TESTAAMINEN - ONKO KODIN VAATIMUKSILLA JA VOIMAVAROILLA MERKITYSTÄ TYÖHYVINVOINNILLE? (TEEMA 6) SUURENMOISET SENIORIT (65+) KUKOISTAVAT TYÖSSÄÄN (TEEMA 7) TUTKIMUSTEEMAT KOOTTUINA AINEISTO JA MENETELMÄT...20 SEURANTATUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SIIHEN OSALLISTUNEET MUUTTUJAT TILASTOLLISET MENETELMÄT TULOKSET JA LYHYET PÄÄTELMÄT TYÖN VOIMAVARAT, TYÖN IMU JA HYVÄ SUORIUTUMINEN TYÖSSÄ (TEEMA 1) TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOT TYÖYHTEISÖISSÄ (TEEMA 2) Myönteiset voimavarakehät työn voimavarojen, työn imun, aloitteellisuuden ja työyksikön innovatiivisuuden välillä (Teema 2a) Työyhteisöissä käyttöön otetut innovaatiot ja niihin yhteydessä olevat tekijät (Teema 2b) TYÖSSÄ JATKAMISEN AIKOMUKSET (TEEMA 3) TYÖN JA MUUN ELÄMÄN VÄLISET MYÖNTEISET VAIKUTUKSET JA NIIDEN MERKITYS HYVINVOINNILLE (TEEMA 4) TYÖUUPUMUKSEN JA MASENNUSOIREIDEN SUHDE (TEEMA 5) TYÖN VAATIMUSTEN JA VOIMAVAROJEN MALLIN TESTAAMINEN - ONKO KODIN VAATIMUKSILLA JA VOIMAVAROILLA MERKITYSTÄ? (TEEMA 6) SUURENMOISET SENIORIT (65+) KUKOISTAVAT TYÖSSÄÄN (TEEMA 7) JOHTOPÄÄTÖKSET TYÖN VOIMAVARAT, TYÖN IMU JA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA - NÄIHIN TYÖYHTEISÖISSÄ KANNATTAA PANOSTAA! POHDINTAA INNOVAATIOIDEN JA INNOVATIIVISUUDEN TUTKIMISEN HAASTEISTA TUTKIMUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA TUTKIMUSHANKKEEN MUU HYÖDYNTÄMINEN TIEDOTTAMINEN JA MUU HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI HANKKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN JATKOSUUNNITELMAT JULKAISUT KANSAINVÄLISET VERTAISARVIOIDUT TIETEELLISET JULKAISUT JA ESITELMÄT KONFERENSSEISSA KOTIMAISET TIETEELLISET JULKAISUT JA MUUT ARTIKKELIT HANKKEESEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT JA HEIDÄN TYÖPANOKSENSA

3 VIITTEET

4 1. Johdanto Suomalaisen työelämätutkimuksen systemaattinen suuntautuminen työolojen ja hyvinvoinnin myönteisiin piirteisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin on vasta alkanut (esim. Siitonen, 1999; Hakanen 2002ab ja 2004ab; Mauno, Kinnunen & Ruokolainen, 2007). Jotta jatkuviin ja haastaviin työelämämuutoksiin voidaan vastata, ei riitä, että reagoivasti haetaan vastauksia tai selityksiä todettuihin ongelmiin ja epäkohtiin. Tämän lisäksi tutkimuksella olisi pyrittävä sellaisten ratkaisukeskeisten lähestymistapojen ja myönteisten voimavarapolkujen hahmottamiseen, joita voidaan soveltaa työolojen käytäntöjen kehittämisessä. Epäkohtienkin korjaamisessa voimavarakeskeisillä malleilla voidaan löytää tuoreita näkökulmia ja ratkaisuja perinteisen riskien tunnistamislähtöisen ajattelun rinnalle. Psykologian positiivisen suuntauksen mukaisesti tutkimusta on kohdistettava ongelmakohtien lisäksi työntekijöiden ja työpaikkojen vahvuuksiin, mahdollisuuksiin ja hyvään niissä (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000; Sheldon & King, 2001). Tämä on tärkeää myös siitä syystä, ettei työorganisaatioille tänä päivänä riitä yksistään suhteellisen terveet työntekijät, joilla ei perinteisen ajattelun mukaisesti ole runsaasti oireilua, sairauksia ja sairauspoissaoloja. Sen lisäksi työntekijöiden odotetaan olevan aloitteellisia, kykenevän työskentelemään sujuvasti yhdessä toistensa kanssa ja sitoutumaan työn tavoitteisiin (Schaufeli & Salanova, 2006). On selvitettävä, millaisin edellytyksin työntekijät ja organisaatiot voivat aidosti ja pakottomasti kukoistaa. Tarvitaan pitkittäistutkimuksen tuottamaa tietoa, jotta myönteisiä - tai kielteisiä - työelämäpolkuja voidaan luotettavasti selvittää ja ymmärtää. Erityisesti työelämän myönteisistä hyvinvointiprosesseista tarvitaan tutkimusnäyttöä, koska tutkimuskenttä, tiedostusvälineiden uutisointi ja melko usein työpaikkakulttuuritkin ovat niin hallitsevasti ongelmasuuntautuneita. Suomalaisen työelämän haasteet ja ongelmat ovat monin paikoin suuria, ja siksikin on tarvetta tietoon työhyvinvoinnin myönteisistä mahdollisuuksista muutosten ja vaatimusten lisääntymisen keskellä. On varmasti vaikea löytää työntekijää, joka ei omakohtaisesti tunnistaisi Juha Siltalan (2004) työelämän suhteellista huonontumista koskevissa analyyseissaan esiin nostamia muutoksia. Tämän tutkimushankkeen voisi toiveikkaasti ajatella olevan ikään kuin jatkokertomusta Siltalan teokseen: mikä kannattelee ja motivoi, mihin työhyvinvoinnissa pitäisi panostaa ja mikä tekee työstä mielekkään silloinkin, kun ulkoiset toimintaympäristömuutokset horjuttavat työpaikkoja ja ihmisiä niissä. Suomalaiset hammaslääkärit - vaikka yhtenä varsin erityisenä ammattiryhmänä - ovat 4

5 kokeneet merkittäviä lainsäädännöstä lähtöisin olevia muutoksia työssään ja siksi soveltuvat edellä esitettyjen teemojen tarkasteluun yleistettävämmälläkin tasolla. Työn imu, työuupumus ja työn vaatimusten - työn voimavarojen (TV-TV) malli tutkimuksen keskeisinä lähtökohtina Tutkimushankkeessamme subjektiivisen työhyvinvoinnin avainkäsitteet ovat työn imu ja työuupumus. Työn imua voidaan luonnehtia pysyväksi, aidosti myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen (Schaufeli, Salanova, González-Roma & Bakker, 2002). Työuupumuksella tarkoitetaan vakavaa, vähitellen työssä kehittyvää stressioireyhtymää, jolle on ominaista kokonaisvaltainen, lopulta uupumusasteiseksi kehittyvä väsymys, kyynistynyt asennoituminen työhön ja ihmissuhdeammatissa erityisesti suhteessa asiakkaisiin sekä heikentynyt ammatillisen aikaansaamisen tunne (Maslach, Jackson & Leiter, 1996). Pitkittäistutkimuksemme pääasiallisena teoreettisena mallina sovelletaan, testataan ja pyritään edelleen kehittämään työn vaatimusten - työn voimavarojen (TV-TV) mallia (Bakker & Demerouti, 2007; Demerouti, Bakker, Nachreiner & Schaufeli, 2001; Hakanen, 2004a, 2004b). Kuvassa 1 esitetyn mallin perusoletus on, että missä tahansa työssä ja ammatissa psykososiaaliset työolot ovat jaettavissa työn vaatimuksiin ja työn voimavaratekijöihin. Työn vaatimukset viittaavat niihin työn fyysisiin, psykologisiin, sosiaalisiin tai organisatorisiin piirteisiin, jotka edellyttävät fyysisten ja/tai psyykkisten, kuten kognitiivisten tai emotionaalisten, ponnistelujen ylläpitämistä ja joihin tästä syystä liittyy jatkuvia fyysisiä ja/tai psykologisia kustannuksia (Demerouti ym., 2001; Schaufeli & Bakker, 2004). Vaikka onkin ehdotettu, että työn vaatimukset kuvaisivat enemmän työn haasteellisuutta kuin sen stressaavia puolia (Steenland, Johnson & Nowlin, 1997), vaatimukset voivat muodostua stressitekijöiksi tilanteissa, jotka edellyttävät kovia ponnisteluja odotetun suoritustason ylläpitämiseksi ja/tai joissa ei tapahdu riittävää elpymistä (Sonnentag & Zijlstra, 2006). Kielteisiä seurauksia voivat tällöin olla masentuneisuus, ahdistuneisuus tai työuupumus. Työn voimavarat viittaavat niihin työn fyysisiin, psykologisiin, sosiaalisiin tai organisatorisiin piirteisiin, jotka (1) voivat auttaa vähentämään työssä koettuja vaatimuksia ja niihin liittyviä fysiologisia ja psykologisia kustannuksia, jotka (2) ovat tarkoituksenmukaisia työn tavoitteiden saavuttamisessa ja jotka (3) voivat virittää henkilökohtaista kasvua, oppimista ja kehittymistä työssä (Demerouti ym., 2001; Schaufeli & Bakker, 2004). Näin ollen työn voimavarat eivät ole tarpeellisia 5

6 ainoastaan työn vaatimusten kohtaamisen ja asioiden tekemisen kannalta, vaan ne ovat myös itsessään arvokkaita. Työn erilaiset vaatimukset voivat liiallisina aiheuttaa kuormitusta ja lisätä työuupumusoireiden riskiä, mikä edelleen pitkällä aikavälillä heikentää terveyttä ja työkykyä (terveyden heikentymisen prosessi). Toisaalta työn voimavaratekijöillä on selkeästi motivoiva potentiaali (Hackman & Oldham 1980). Oletuksen mukaan työn voimavaratekijät lisäävät työn palkitsevuutta, mikä näkyy lisääntyneenä työn imun kokemuksena, mikä edelleen on myönteisessä yhteydessä työhön sitoutumiseen ja oletettavasti siten myös nykyisessä työssä ja työelämässä jatkamiseen (työhyvinvoinnin motivaatioprosessi). Työn vaatimusten - työn voimavarojen (TV-TV) mallin avulla on siis mahdollista ymmärtää samanaikaisesti työhyvinvoinnin myönteisiä ja kielteisiä prosesseja. Vaikka jokaisessa ammatissa ja työssä on yleisten vaatimusten ja voimavarojen lisäksi erityisiä, työkohtaisia vaatimuksia ja voimavaroja, näiden yleisten luokkien avulla voidaan kuvata minkä tahansa työn ja työolojen olennaiset psykososiaaliset piirteet. Nämä työn vaatimukset ja voimavarat voivat myös vaihdella eri aikoina ja eri tilanteissa. Niinpä mallissa ei oleteta työssä olevan vain yhdentyyppisiä rasituksia tai voimavaroja tai että ne olisivat kaikille töille ja ammattiryhmille samoja. Mallin empiirinen testaaminen on myös osoittanut, että työt, joissa työn luonteesta johtuen voi vääjäämättäkin olla kuormitustekijöitä (opettajilla kuormittavat oppilassuhteet ja hammaslääkäreillä muun muassa työn sisällöllinen vaativuus ja lakiuudistusten aiheuttamat muutokset työssä) voidaan työn voimavaratekijöillä suojata työntekijöiden hyvinvointia (työn imua). Vielä myönteisemmin osoittautui, että nämä työn voimavaratekijät ovat vahvassa yhteydessä hyvään työn imun tasoon nimenomaan silloin, kun työ on kuormittavaa (Hakanen, Bakker & Demerouti, 2005; Bakker, Hakanen, Demerouti & Xanthopoulou, 2007). TV-TV-malli pohjautuu moniin aiempiin työhyvinvointi- ja stressimalleihin (erityisesti Karasekin malli, 1979), mutta samalla se on niitä laaja-alaisempi ja sitä voi pitää myös työyhteisöjen kehittämistyölle yksinkertaisempia stressimalleja hedelmällisempänä työvälineenä (Hakanen, Bakker & Schaufeli, 2006). 6

7 Terveyden heikentymisen prosessi Työn vaatimukset + + Työuupumus - - Kielteisiä seurauksia (mm. heikentynyt terveys) Työn voimavarat + Työn imu + Myönteisiä seurauksia (mm. työhön sitoutuminen) Motivaatioprosessi Kuva 1. Työn vaatimusten - työn voimavarojen (TV-TV)-malli TV-TV -malli on tähän asti saanut empiiristä tukea lähinnä vain poikkileikkaustutkimuksista (Bakker & Demerouti, 2007; Bakker, Demerouti & Verbeke, 2004; Hakanen ym., 2006; Llorens, Bakker, Schaufeli & Salanova, 2006; Schaufeli & Bakker, 2004). Työn imusta ja sen edellytyksistä oli vuoden 2007 loppuun mennessä julkaistu vain kaksi pitkittäistutkimusta (Llorens, Schaufeli, Bakker, & Salanova, 2007; Mauno ym., 2007). Tutkimuksessamme oli mahdollista ensimmäistä kertaa testata kahden tutkimuskerran avulla pitkittäisasetelmassa koko TV-TV-mallia ja siihen sisältyvää oletusta kahdesta työhyvinvoinnin prosessista: terveyden heikentymisen prosessista ja motivaatioprosessista. Lisäksi TV-TV-mallia voidaan soveltaa tähän asti tehtyä monipuolisemmin ja siten mahdollisesti löytää uusia käytännöllisiä toimintamalleja työn ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työn vaatimukset ja voimavarat voivat olla yhteydessä terveyden, työkyvyn ja työhön sitoutumisen lisäksi esimerkiksi työyhteisön innovatiivisuuteen sekä työuran pituuteen. Malli soveltuu työn ja muun elämän rinnakkain tutkimiseen, sillä myös kodin psykososiaalisia olosuhteita voidaan lähestyä kodin vaatimusten ja voimavarojen näkökulmasta (Hakanen, 2005). 7

8 Hankkeen tausta ja suomalaiset hammaslääkärit tutkimuskohteena Suomalaisten hammaslääkäreiden työhyvinvointia koskeva tutkimushanke käynnistyi Suomen Hammaslääkäriliiton Työterveyslaitokselle tekemästä aloitteesta ja liiton rahoittamana vuonna Taustalla oli suun terveydenhuollon lakiuudistus, joka toi vuoden 2002 lopussa koko väestön yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin. Kunnalliselle hammashoidolle asteittainen muutos merkitsi vuoden 2002 alussa yli puolen miljoonan uuden suomalaisen eli vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneen väestön tuloa palvelujen piiriin. Myös kysyntä yksityisen sektorin palveluille kasvoi, kun Kela-korvattava yksityisten palvelujen käyttö ulotettiin koskemaan koko aikuisväestöä. Suomen Hammaslääkäriliitossa haluttiin selvittää tämän muutoksen merkitystä hammaslääkäreiden työlle, työhyvinvoinnille ja työyhteisöille. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset on raportoitu mm. omana kirjanaan (Hakanen, 2004b). Vuoden 2002 lakiuudistus vaikuttaa tänäkin päivänä hammaslääkäreiden työhön, ja se näkyy erityisesti pitkinä hoitojonoina ja työn kuormittavuuden lisääntymisenä kunnallisella sektorilla. Lisäksi vuoden 2005 alkupuolella astui voimaan hoitotakuu, jonka tarkoituksena oli taata potilaalle pääsy kunnalliseen hoitoon kuudessa kuukaudessa. Molemmat lakiuudistukset ovat vaikuttaneet samansuuntaisesti hammaslääkärin työhön: palveluiden kysyntä seurausilmiöineen on lisääntynyt useilla tahoilla molemmilla sektoreilla, mutta selvästi enemmän kuitenkin julkisella sektorilla. Tilannetta on pahentanut myös lisääntyvä hammaslääkäripula. Tässä muutostilanteessa päätimme Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa jo tutkimusta suunniteltaessa, että tutkimuksen sisällöllinen painopistealue tulisi olemaan työn ja muutoksen aiheuttamien kuormitustekijöiden rinnalla ja vielä niitä keskeisemmin hammaslääkäreiden työn voimavaratekijöissä ja työn imussa. Arvioimme, ettemme pelkästään ongelmia kartoittamalla pääse kovin pitkälle mietittäessä keinoja tukea hammaslääkäreiden työtä ja työhyvinvointia muutoksissa. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe olikin maassamme toinen, jossa työn imua tutkittiin ja ensimmäinen, jossa systemaattisesti sovellettiin työn vaatimusten - työn voimavaratekijöiden (TV- TV)-mallia. Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin laajasti tiedotusvälineille sekä hammaslääkäreille ja ylipäätään suomalaisille työelämästä kiinnostuneille toimijoille. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin muun muassa lähes jokaiselle suomalaiselle hammaslääkärille (98 % eli liiton jäsenet) postitetussa oppaassa "Hyvän hammaslääkärityöpaikan kriteerit", ja sen pohjalta käynnistettiin Efekon, Suomen Hammaslääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä johtamisen ja esimiestyön koulutusohjelma hammaslääkäreille. 8

9 Suomen Hammaslääkäriliitto rahoitti myös vuonna 2006 toteutetun kolmivuotisseurannan aineistonkeruun ja aineiston tallennuksen sekä Suomen Hammaslääkäriliitolle tehdyn kuvailevan seurantatutkimusraportin käsikirjoituksen ja sen painamisen (Hakanen & Perhoniemi, 2006). Suomen Hammaslääkäriliitolle tehtävän tutkimusraportin tavoitteet olivat toiset kuin tässä Työsuojelurahastolle raportoitavan syventävän hankkeen tavoitteet. Hammaslääkäriliitolle tehdyn tutkimuksen tavoitteina oli selvittää: (1) hammaslääkäreiden hyvinvoinnin ja terveyden nykytila sekä kehittyminen kolmen vuoden aikavälillä, (2) hammashoitouudistuksen kolmen vuoden aikavälin vaikutukset julkisella (työpaineet) ja yksityisellä sektorilla (epävarmuus), (3) työn vaatimuksissa ja voimavaratekijöissä tapahtuneet muutokset, (4) esimiesten työolojen ja hyvinvoinnin kehittyminen kolmen vuoden aikana sekä (5) työelämässä jatkamisen aikeet ja halukkuus verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen ja hammashoitouudistuksen vaikutukset halukkuuteen. Näitä teemoja tarkasteltiin lisäksi sektoreittain ja tarkennetusti toimintalohkoittain. 2. Tutkimusprojektin teemat ja tavoitteet Työsuojelurahastolle esitetyn alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaan hankkeemme tarkoituksena oli tarkastella kokonaisvaltaisesti työelämän viittä keskeistä haasteellista teemaa ("työelämän viisi myönteistä T:tä") työn vaatimusten - työn voimavaratekijöiden mallin viitekehyksestä (Kuva 2). Teemat koskivat (1) Työn laatua ja tehokkuutta, (2) Toimintatapojen uudistamista, (3) Työssä jatkamista, (4) Työkykyä ja (5) Tyytyväisyyttä elämään. Konkreettisesti mainitut teemat liittyivät (1) työssä suoriutumiseen, (2) innovatiivisuuteen, (3) työelämässä jatkamisen aikomuksiin, (4) työuupumuksen ja masentuneisuuden keskinäisiin yhteyksiin pitkällä aikavälillä sekä (5) työn ja perhe-elämän välisiin myönteisiin siirräntävaikutuksiin ja merkitykseen hyvinvoinnille. Saadun rahoituksen jäätyä hieman alle puoleen haetusta jouduimme supistamaan tutkimussuunnitelmaa olennaisesti. Ilmeisesti tehostamalla melkoisesti oman työmme tuottavuutta olemme kuitenkin pystyneet toteuttamaan useimmat alkuperäisistä tavoitteista, vaikka tutkimusten kansainvälinen raportointi tapahtuukin pitkällä viiveellä. Ainoastaan tutkimuksen ensimmäistä teemaa emme pystyneet haluamallamme tavalla toteuttamaan, koska se olisi edellyttänyt tutkimusaineiston keruuta myös hammaslääkäreiden asiakkailta. Sen sijaan olemme tarkastelleet työssä suoriutumista hammaslääkäreiden itsearvioiden pohjalta useita suoriutumis-indikaattoreita käyttäen. 9

10 Ylimääräiseksi tutkimustavoitteeksi (Teema 6) otimme varsinaisen TV-TV-mallin terveyden heikentymisen ja motivaatioprosessien testaamisen pitkittäistutkimuksena sisällyttäen malliin myös kodin vaatimukset ja voimavarat. Kumpaakaan ei ole aiemmin tehty. Toisena ylimääräisenä teemana olemme tarkastelleet yli 65-vuotiaita työssä olevia hammaslääkäreitä ja heidän työolojaan ja hyvinvointiaan (Teema 7). Työssä suoriutuminen T1 TYÖN LAATU JA TEHOKKUUS Työn vaatimukset ja voimavarat, muutokset Innovaatiot T2 TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMINEN TYÖN IMU/ työuupumus Sitoutuminen työhön ja halu jatkaa työelämässä T3 TYÖSSÄ JATKAMINEN Kodin vaatimukset ja voimavarat Masentuneisuus Työn ja muun elämän voimistavat vaikutukset toisiinsa T4 TYÖKYKY T5 TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄN Kuva 2. Työelämän viiteen myönteiseen T:hen johtavat voimavarapolut: tutkimuksen teoreettinen malli ja teemat 10

11 Työn voimavarat, työn imu ja hyvä suoriutuminen työssä (Teema 1) Työhyvinvointitutkimuksessa on usein rajauduttu selvittämään työolojen ja työhyvinvoinnin seurauksia yksilön yleiseen hyvinvointiin, terveyteen ja työasenteisiin (Schaufeli & Enzmann, 1998; Shirom, 1989). Huomattavan vähän on tietoa siitä, miten työolot ja työhyvinvointi vaikuttavat itse työtoimintaan ja sen laatuun sekä suoriutumiseen työssä (Bakker ym., 2004). Harvojen aiheesta tehtyjen tutkimusten pohjalta on jonkin verran näyttöä siitä, että työuupumus voi olla kielteisessä yhteydessä suoriutumiseen työssä (Schaufeli & Enzmann, 1998). Esimerkiksi työuupumuksen oireista uupumusasteiseen väsymyksen on havaittu välittävän työn vaatimusten yhteyttä työn muodollisista vaatimuksista suoriutumiseen, kun taas työuupumuksen oireista kyynistyneisyys on välittänyt työn voimavarojen yhteyttä roolivaatimukset ylittävään, vapaaehtoiseen suoriutumiseen työssä (Bakker ym., 2004). Ns. objektiivisilla mittareilla tarkasteltu työssä suoriutuminen on ollut yhteydessä työuupumuksen oireista lähinnä uupumusasteiseen väsymykseen (Taris, 2006). Työn imun on sen sijaan todettu välittäneen hotelli- ja ravintola-alalla työn voimavarojen ja palveluilmapiirin myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden arvioimaan työssä suoriutumiseen (Salanova, Agut & Peiró, 2005). Lisäksi hieman toisella tavalla mitatun työyksikkötason työn imun on havaittu olleen käytännössäkin merkittävän suuruisessa myönteisessä yhteydessä liiketoiminnallisiin tuloksiin, kuten yritystoiminnan kannattavuuteen, tuottavuuteen, asiakkaiden tyytyväisyyteen ja asiakasuskollisuuteen, työpaikan turvallisuuteen sekä samassa työpaikassa pysymiseen (Harter, Schmidt & Hayes, 2002). Työntekijöiden suoriutumisen voidaan ajatella olevan kahdentyyppistä: he suoriutuvat työnsä muodollisista vaatimuksista ('in-role performance' tai 'task performance') ja toisaalta he voivat myös panostaa roolivaatimukset ylittävään, vapaaehtoiseen suoriutumiseen työssä ('extra-role performance', 'contextual performance' tai 'organizational citizenship') (mm. Goodman & Svyantek, 1999). Työn muodollisista vaatimuksista suoriutuminen on se työsuoritus, jonka työntekijä tekee korvauksesta ja joka välittömästi palvelee tehokasta toimintaa ja organisaation tavoitteiden toteutumista. Roolivaatimukset ylittävällä suoriutumisella puolestaan tarkoitetaan sellaista työntekijän vapaaehtoista toimintaa, joka hyödyttää organisaatiota ylläpitäessään ja edistäessään työpaikan ja työn muodollisen suoriutumisen psykologista ja sosiaalista kontekstia. Suomessa alaistaidoilla on tarkoitettu osittain tällaista työssä suoriutumista, joskin alaistaitojen käsitteeseen on täällä lisätty myös pikemminkin yleisiin työyhteisötaitoihin luettavia piirteitä. 11

12 Tässä osatutkimuksessa työssä suoriutumisen kolmantena ulottuvuutena tarkasteltiin vielä henkilökohtaista aloitteellisuutta. Henkilökohtainen aloitteellisuus viittaa aktiiviseen käyttäytymisja työskentelytapaan, 1) joka on yhdenmukainen organisaation tavoitteiden kanssa; 2) on pitkänäköistä; 3) on tavoitteellista ja toiminnallista; 4) on sinnikästä kohdatessaan esteitä ja vastoinkäymisiä; 5) on ennakoivaa (Frese, Fay, Hilburger, Leng & Tag, 1997). Se on lähikäsite edellä mainitulle muodolliset roolivaatimukset ylittävälle suoriutumiselle työssä, koska henkilökohtaisesti aloitteellinen henkilö edistää työyhteisön tavoitteita epäsuorasti monella tavalla, kiinnittää huomiota koko työyhteisön toimivuuteen, eikä tyydy tekemään vain ylöskirjattuja työtehtäviä totutuilla tavoilla, vaan muodostaa itse käsityksen tavoitteista, parhaimmasta tavasta niiden saavuttamiseen ja on aktiivinen oppija. Toisaalta henkilökohtainen aloitteellisuus on ominaisuus, joka tukee myös työn muodollisista vaatimuksista ja työtehtävistä selviytymisessä (Fay & Frese, 2001). Tutkimuskysymyksenämme oli, välittääkö työn imu (ensimmäisellä tutkimuskerralla eli aikana T1) työn voimavaratekijöiden (aikana T1) yhteyttä itse arvioituun työssä suoriutumiseen (toisella tutkimuskerralla eli aikana T2). Lisäksi selvitimme, ennustavatko työn voimavarat ja työn imu myöhemmin mitattua työssä suoriutumista vielä silloinkin, kun sisällytimme malliin työn vaatimuksia. Lukuun ottamatta aloitteellisuutta työssä suoriutumisen osa-alueita tutkittiin vasta seurannassa. Toimintatapojen uudistaminen ja innovaatiot työyhteisöissä (Teema 2) Hierarkkisten rakenteiden purkautuessa terveydenhuollossa ja ylipäätään työelämässä sekä yhteistoiminnallisten työtapojen ja henkilöstön aloitteellisuuden merkityksen lisääntyessä organisaatioiden menestymisen ehtoja on tarkasteltava aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Myös työyhteisön innovatiivinen toimintakulttuuri on tärkeä työpaikan suoriutumisen osoitin ja innovatiivisuutta pidetään nykyisin ehtona menestyvälle liiketoiminnalla (Kanter, 1983), toimiville ja terveille työyhteisöille (Bunce & West, 1994) ja tehokkaalle tiimityölle (Poulton & West, 1999). Innovatiivisuutta tarkastelimme kahdessa osatutkimuksessa: (1) ensimmäisessä tutkimuksessa lähestyimme uudistushakuista työssä suoriutumista työntekijöiden roolivaatimukset ylittävän, yksilöllistä suoriutumista heijastavan henkilökohtaisen aloitteellisuuden että työyhteisön uudistushakuisen toiminnan eli innovatiivisen toimintakulttuurin näkökulmasta, ja (2) toisessa 12

13 tutkimuksessa tarkastelimme suun terveydenhuollon työyksiköissä jo käyttöönotettuja innovaatioita ja niihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja työtä koskevia piirteitä. Myönteiset voimavarakehät työn voimavarojen, työn imun, aloitteellisuuden ja työyksikön innovatiivisuuden välillä (Teema 2a) Työn voimavarojen on poikkileikkaustutkimuksissa todettu olevan yhteydessä työn imuun ja tämän motivaatioprosessin on havaittu edelleen olevan myönteisessä yhteydessä esimerkiksi työhön sitoutumiseen (Hakanen ym., 2006). Työn voimavarat voivat virittää työn imun lisäksi myös muita myönteisiä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä seurauksia. Erilaiset psyykkiset tai sosiaalisesti jaetut voimavarat voivat myös muodostaa keskenään toisiaan vahvistavia kasautuvia voimavarojen kehiä. Tällaiset myönteiset kehät ovat mahdollisia, koska erilaiset voimavarat suojaavat muiden voimavarojen menettämiseltä ja helpottavat uusien voimavarojen edelleen saavuttamista (Hobfoll, 1998, 2001). Lisäksi hyvinvointikokemukset työssä voivat laajentaa työntekijöiden kognitiivisia valmiuksia ja edistää joustavampaa ajattelua työssä, ja tämä myönteinen prosessi voi "tarttua" myös muuhun työyhteisöön (Fredrickson, 1998; 2000). Tämän osatutkimuksen tarkoitus olikin selventää tehtävätason työn voimavaratekijöiden (työn välittömät ja pitkän tähtäimen tulokset, tehtävien vaihtelevuus ja henkilökohtainen ammatin arvostus), työn imun, henkilökohtaisen aloitteellisuuden ja työyhteisön innovatiivisen toimintakulttuurin välisiä, toisiaan vahvistavia myönteisiä vaikutussuhteita kolmen vuoden aikavälillä. Tämä tehtiin käyttäen vahvoja, konservatiivisia tilastollisia menetelmiä ja testejä, joissa jokaisen tekijän omavaikutus lähtötilanteessa vakioitiin, ja sen jälkeen tarkasteltiin, vieläkö odotetut myönteiset vastavuoroiset yhteydet toteutuvat tutkimusaineistossa. Työyhteisöissä käyttöönotetut innovaatiot ja niihin yhteydessä olevat tekijät (Teema 2b) Kuten edellä jo todettiin, pidetään innovaatioita nykypäivänä organisaatioiden keskeisenä menestystekijänä, jonka merkitys muuttuvissa olosuhteissa jatkuvasti kasvaa. Kiteytetysti määriteltynä työn innovaatiot ovat uusien ja entistä parempien työskentelytapojen omaksumista työssä (West, Borrill, Dawson, Brodbeck, Shapiro & Haward, 2003). Innovointi on "sellaisten työlle, työryhmälle tai organisaatiolle uusien ideoiden, prosessien tai toimintatapojen tarkoituksellista käyttöönottoa ja soveltamista, joiden tarkoitus on hyödyttää työtä, työryhmää tai organisaatiota" (West ym., 2003). Innovatiivisuuden edellytyksiä on tutkittu melko paljon, mutta suuria ongelmakohtia ovat olleet innovatiivisuuden määrittely ja empiirisellä tasolla itse 13

14 innovatiivisuuden ja sitä selittävien tekijöiden erottaminen toisistaan (Anderson, de Breu & Nijstad, 2004; Crant, 2000; Länsisalmi, Kivimäki, Aalto & Ruoranen, 2006; Rank, Pace & Frese, 2004). Tässä osatutkimuksessa määrittelimme aluksi kyselylomakkeessa innovaatiot työtä, työyhteisöä tai organisaatiota hyödyttäviksi uusiksi toimintatavoiksi tai palveluiksi. Sen jälkeen pyysimme hammaslääkäreitä kuvailemaan jotakin uutta toimintatapaa tai palvelua, joka oli otettu käyttöön viimeisten 12 kuukauden aikana hammashoitolassa tai muussa hammashuollon toimipisteessä. Vastaajien oli mahdollista nimetä yksi tai useampia innovaatioita. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli selvittää työyhteisön innovatiivisuutta selittäviä tekijöitä ja samalla myötävaikuttaa psykologiseen innovaatiotutkimukseen erottamalla kahta erillistä mittaustasoa käyttäen innovatiivisuuden osoitin (= innovaatiot) ja sitä selittävät tekijät toisistaan. Kahden eri mittaustason käyttö tarkoittaa, että suomalaiset hammaslääkärit arvioivat itse työolojaan ja kirjoittivat työyhteisöissään tehdyistä innovaatioista. Sen jälkeen kaksi suun terveydenhuollon kokenutta asiantuntijaa arvioi näiden innovaatioiden laatua kahdella ulottuvuudella. Uudistusten relatiivinen innovatiivisuus kuvaa sitä, miten suuri merkitys kyseisillä innovaatioilla on yksittäisen hammashoitoyksikön toimivuudelle. Uudistusten absoluuttinen innovatiivisuus puolestaan kuvaa sitä, kuinka radikaali tai uusi innovaatio on yleisemmin koko suun terveydenhuollon kontekstissa. Molempia innovaatioiden laatua heijastavia ulottuvuuksia arvioitiin Likertin asteikolla yhdestä (todella innovatiivinen) viiteen (ei lainkaan innovatiivinen). Myös West ja Anderson (1996) ovat tutkimuksessaan käyttäneet tällaista innovatiivisuuden operationalisointia. Innovaatiomainintojen määrää käytettiin toisena innovatiivisuuden osoittimena. Tutkimme laadullisen ja määrällisen innovatiivisuuden yhteyksiä työn voimavaroihin (työn hallintamahdollisuudet, esimiestuki ja innovatiivinen ilmapiiri) ja vaatimuksiin (työn määrällinen ja laadullinen kuormittavuus, fyysisen työympäristön kuormittavuus ja emotionaaliset ristiriidat asiakastyössä), lakiuudistusten aiheuttamiin muutoksiin työssä (mm. muutokset työtahdissa, johtamiskäytännöissä, ammattitaidoille koituvissa haasteissa ja palvelujen kysynnässä) ja henkilökohtaiseen aloitteellisuuteen. Aiempi tutkimus on osoittanut erilaiset työn voimavarat tärkeiksi edellytyksiksi innovatiivisuudelle (Aiken & Hage, 1971; Ramamoorthy, Flood, Slattery & Sardessai, 2005; West ym., 2003). Henkilökohtaisen aloitteellisuuden merkityksestä työyhteisön innovatiivisuudelle on puolestaan keskusteltu (Frese & Fay, 2001; Crant, 2000; Seibert, Kraimer & Crant, 2001), mutta empiirinen tutkimus on ollut vähäistä. Työn vaatimusten merkitys innovatiivisuudelle on aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella epäselvä (esim. Janssen, 2000; West, 2002). Samoin subjektiivisten työn muutoskokemusten merkitys on niin ikään ollut tähän 14

15 mennessä tutkimatta. Osatutkimuksellamme pyrimme tuottamaan uutta tietoa näiden mainittujen tekijöiden merkityksestä työyhteisöjen innovatiivisuudelle. Työssä jatkamisen aikomukset (Teema 3) Työelämän vetovoiman lisääminen ja ikääntyvien työntekijöiden työuralla jatkaminen ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa erilaisten eläkejärjestelyjen ja kannustimien avulla. Aiempien tutkimusten perusteella varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen ja varhaisen eläkkeelle siirtymisen aikomuksiin ovat yhteydessä myös työolot, työntekijän terveys, parisuhde, taloudellinen tilanne ja oma arvomaailma. Siksi pelkästään taloudelliset kannustimet eivät välttämättä riitä työelämässä jatkamiseen, ja työelämän kehittämisessä painopistettä olisikin siirrettävä työhyvinvointiin (Tuominen, 2004, 12). Laadukkailla työoloilla ja työntekijöiden hyvinvoinnilla voikin olettaa olevan merkitystä suunnitelmille jatkaa pitkään työelämässä. Työhyvinvoinnin lisäksi suomalaisessa työelämässä puhuttavat nykypäivänä työn muutokset, kuten irtisanomiset, liikelaitosten fuusiot, työn roolien muutokset ja erilaiset organisaatiouudistukset. Myös työolotutkimuksissa ollaan oltu kiinnostuneita tällaisten muutosten onnistumisen edellytyksistä ja muutosten seurauksista. Organisaatiomuutosten kokeminen myönteisenä on tutkimusten mukaan tärkeää muun muassa työntekijöiden työtyytyväisyydelle (Martin, Jones & Callan, 2005), työorganisaatioon samastumiselle (Fedor, Caldwell & Herold, 2006), motivaatiolle ja luottamuksen säilymiselle (Kiefer, 2005) sekä työtehokkuudelle (Brockner, Grover, Reed & De Witt, 1987). Kaikki työelämämuutokset eivät lähtökohtaisesti ole organisatorisia, mutta niillä voi silti olla merkittäviä seurauksia organisaatioille ja työntekijöille. Suomalaisten hammaslääkärien kohtaamia työn muutoksia (lakiuudistukset) on kuvailtu jo edellä johdannossa. Muutoskokemusten merkitystä työssä jatkamisen aikomuksille ei tietääksemme ole aiemmin tutkittu. Lisäksi eläkkeelle siirtymistä koskevassa tutkimuksessa on yleensä tutkittu erilaisten yksittäisten tekijöiden yhteyttä eläkeaikomuksiin. Tässä osatutkimuksessa halusimme tutkia työuralla jatkamisen aikomuksiin vaikuttavia työssäoloaikaisia prosesseja, joissa vähitellen muotoutuvat eläkkeelle siirtymiseen johtavat kokemukset ja ratkaisut. Tarkennetusti halusimme selvittää, miten työn muutoskokemukset (mm. muutokset työtahdissa, johtamiskäytännöissä, ammattitaidoille koituvissa haasteissa ja palvelujen kysynnässä) vaikuttavat työn imun tasoon ja miten muutokset työn imun tasossa edelleen ennustavat työssä jatkamisen aikomuksia. Lisäksi 15

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishanke Jari Hakanen, Piia Seppälä, Anna Laaksonen, Lotta Harju ja Krista Pahkin I Inspi-hankkeesta Jari Hakanen/15.12.2011

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työn tuunaaja kokee työn imua ja sitoutuu työhönsä Markus Kräkin 27.3.2013 Markus Kräkin Lähtöhaastattelu Sisäilmakoulutus Työhyvinvointikyselyt Työympäristön optimointi Työlääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke

Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke INNOSTUKSEN SPIRAALI Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishanke 1) Innostuksen Spiraali -hankkeen tausta Innostuksen spiraali Työterveyslaitoksella (2011 2016) toteutettavan Innostavat

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Mistä virtaa työelämään? Masters Conference 8.5.2015, TAMK Anna Koski Työhyvinvoinnin tutkimus- ja Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu, Tampereen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

HJ1. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

HJ1. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi HJ1 Hyvinvointia työstä Dia 1 HJ1 Hakanen Jari; 10.3.2014 Työn tuunaamisella imua ja iloa työhön L-I-I-D-E-R-I-T aamukahvitilaisuus 19.11.2014, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopiston tutkijakollegium; tutkimusprofessori,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen

Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen Tietoa työstä Jari Hakanen Riku Perhoniemi Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen Jari Hakanen

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Työnohjaus osana ikäjohtamista Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Helsingin ikähanke 4-vuotinen kehittämisohjelma 2011-2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot