H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 4"

Transkriptio

1 H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA 5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä hallinnonaloittain Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä Vaihtuvuus Eläkkeelle siirtyminen Eläkemaksut Ennakoiva rekrytointityö TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön tila Työhyvinvointikysely Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työterveyshuolto Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Tykytoiminta Varhainen tukeminen Uudelleensijoitustoiminta Työnohjaus Riskienhallinta Yhteistoiminta OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Esimiespassi Muu esimieskoulutus Oppisopimuskoulutus Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Henkilöstölle maksetut palkat Työaika ja poissaolot TYÖLLISTÄMINEN KATSE TULEVAISUUTEEN 27 Kansikuva: Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki Graafiset palvelut

3 JOHDANTO Tomas Häyry Kaupunginjohtaja 1. JOHDANTO Usko tulevaisuuteen yhteiskunnan rakentamisen tärkeä peruskivi Näinä aikoina, kun henkilöstöinfot ja kahvipöytäkeskustelut usein koskevat niukkenevan julkisen talouden haasteita ja niihin liittyviä tasapainottamissuunnitelmia ja toimenpiteitä, on tärkeää muistaa, että samalla kun ylläpidämme julkisia palveluita rakennamme myös tulevaisuuden yhteiskuntaa. Vuoden 2014 osalta on kaupunki henkilöstöpolitiikassaan panostanut ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja sitä kautta saatiin säästettyä merkittävä osa henkilötyövuosia kaupungin palvelutuotannossa. Tästä haluan esittää lämpimän kiitokseni koko henkilöstölle. Tulevaisuuden näkymät eivät kuitenkaan vielä lupaa kuntatalouden osalta helpotusta. Vuoden 2014 tilinpäätös kertoo tästä omaa karua kieltään. Saadaksemme kaupungin talouden kestävällä tavalla tasapainotettua, on meidän jatkossa keskityttävä rakenteellisiin muutoksiin. On tarkasteltava palveluverkkoja ja prosesseja sekä mietittävä tosissaan, mitkä palvelut ja miten niitä ylläpidetään kaupungin toimesta tulevaisuudessa. Kyseinen tehtävä on haasteellinen, mutta sisältää samalla mahdollisuuden saada todellisia muutoksia aikaiseksi hallinnossamme ja palvelutuotannossamme. Kehotankin kaikkia miettimään oman työnsä ja yksikkönsä osalta, miten voimme karsia turhia työvaiheita ja sujuvoittaa työntekoa. Kirjoitushetkellä on meneillään intran kautta henkilöstökysely, jonka kautta voi laittaa oman osaamisensa likoon ja vaikuttaa. Niinä hetkinä, kun kestävyysvajeen täyttäminen tuntuu raskaalta, on hyvä laitaa asiat oikeaan suhteeseen. Vaasan osalta meillä on useimpaan kuntaan ja kaupunkiin nähden hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on vielä keinovalikoimaa mistä ottaa. Kaupunki on perusteeltaan hyvässä kunnossa ja aluetalouden osalta olemme kansallisesti kärkisijoilla. Aiemmin tehdyt panokset koulutuksen puolella takaavat myös sen, että tulevaisuuden osaamispohja on hyvin turvattu. Nämä seikat huomioon ottaen voimme siis luottavaisin mielin Vaasassa uskoa tulevaisuutemme. Minkä näköinen se on, on pitkälti meistä itsestämme kiinni. Tästä on hyvä jatkaa! Tomas Häyry Kaupunginjohtaja 3

4 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kuva: Pekka Mäkynen 4

5 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on tehokkaan palvelutuotannon edellytys (Henkilöstöstrategia ). Vaasan kaupungin strategiassa vuodelle 2014 on ollut tavoitteena henkilöstörakenteen optimointi ennakoivaa henkilöstösuunnittelua hyödyntämällä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat kaupungin strategiat ja talouden suuntaviivat. Kaupungin säästötoimenpiteet kohdistuivat vuonna 2014 oleellisesti henkilöstösuunnitteluun. Tavoitteena on ollut noin 5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökustannuksissa. Vertailukohteena on ollut henkilötyövuosien vähentäminen 100 henkilötyövuoden verran (KH ). Säästötavoitteisiin on päästy vapaaehtoisin toimin mm. luonnollista poistumaa hyödyntäen sekä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähentäen, lakisääteiset toiminnot turvaten. Kaupunki onnistui henkilöstösäästötavoitteessaan suhteellisen hyvin. Henkilötyövuosivertailun (Exreport) mukaan kaupunki vähensi 121,3 henkilötyövuotta vuonna 2014 verrattuna vuoteen Suurin osa vuoden 2014 HTV-säästöstä (- 91,1 HTV) on tullut kuitenkin määräaikaisesta resurssista. Vakituisen henkilöstön osalta vähennettiin 30,2 HTV:tä. Henkilöstömenoissa onnistuttiin säästämään yhteensä euroa vuoteen 2013 verrattuna. Tämä luku pitää sisällään liikelaitokset ja henkilösivukulut. Säästöjen ensisijaisena tavoitteena ei ole kuitenkaan ollut henkilöstön vähentäminen henkilöstöön kohdistuvilla säästötoimenpiteillä, vaan toiminnan muutoksilla ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä. Tähän ei ihan päästy vielä vuoden 2014 aikana. Määrärahaleikkausten kautta, sijais- ja rekrytointikielloilla ei pysyvästi saada tasapainotettua kaupungin taloutta. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, toimintojen ja palvelujen tehostamista. Vain sellaisilla toiminnan muutoksilla, jotka vähentävät kaupungin kulurakennetta pysyvästi, saadaan kaupungin talous terveelle pohjalle. On huomioitava, ettei ennakoiva henkilöstösuunnittelu tarkoita ainoastaan henkilöstön määrällistä vähentämistä, vaikka taloustilanteemme on siihen suuntaviivat vuonna 2014 antanutkin. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun pääasiallisena tarkoituksena on suunnitella ja kehittää toimenpiteitä, joilla vahvistetaan olemassa olevan henkilöstön (strategialähtöistä) osaamista, työhyvinvointia ja motivaatioita sekä sisäisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. Osaamisen ja työhyvinvoinnin strateginen, suunnitelmallinen johtaminen ja kehittäminen ovat nyt avainasemassa, kun palveluja joudutaan tarjoamaan pienemmillä resursseilla ja henkilöstön tehtävät muuttuvat. Henkilöstön osaamista on kehitettävä nykyistä suunnitelmallisemmin vastaamaan organisaation tarpeita. On hyvä muistaa, että osaaminen tukee myös työssä jaksamista ja vahvistaa motivaatiota. Vuoden 2013 ja 2014 aikana kehitettiin sekä henkilöstöraportointia että -suunnittelua. Henkilöstösuunnitelma (laskennallinen) tehtiin talousarviovuodelle 2015 ( ) ensimmäistä kertaa sähköisesti Exreport-ohjelmassa. Henkilöstösuunnitelman täyttäminen osoittautui osittain vaikeaksi ja sitä kehitettiin vuoden 2014 aikana vastaamaan toimialojen tarpeita mm. lisäämällä vakanssipohja taulukkotietoihin. Henkilöstösuunnitelmassa arvioidaan henkilöstön eläke- ja muuta poistumaa, osaamista sekä tulevaa osaamis- ja rekrytointitarvetta talousarviosekä taloussuunnitteluvuosien osalta. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua on käsitelty mm. esimieskoulutuksissa, johtoryhmissä ja siihen liittyen on laadittu opas sekä muita työkaluja esimiesten ja työyhteisöjen henkilöstösuunnittelun tueksi. (Yleiskirje , ). 5

6 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 6000,0 5000,0 4000,0 1413,6 1445,0 1492,6 1477,7 1387,1 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 3509,0 4548,5 3620,2 3892,4 3862, Vakituiset Määräaikaiset Vuosi Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä ,0 1413,6 4928, ,5 1445,0 4998, ,2 1492,6 5116, ,4 1477,7 5374, ,2 1387,1 5253,4 Henkilötyövuosi HTV on palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Vuodelle 2013 tavoitteena ollut 100 henkilötyövuoden vähentämistavoite saavutettiin. Henkilötyövuosivertailun (Exreport) mukaan kaupunki vähensi 121,3 henkilötyövuotta vuonna 2014 verrattuna vuoteen Suurin osa vuoden 2014 HTV-säästöstä (-91,1 HTV) on tullut kuitenkin määräaikaisesta resurssista. Vakituisen henkilöstön osalta vähennettiin 30,2 HTV:ta. Kuva: Gunnar Bäckman

7 Palvelussuhteiden lukumäärä Palvelusuhteiden määrä kuvaa Vaasan kaupungilla työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden lukumäärää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelusuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa muodostuu sijaisista. Työllisyysvaroin palkatut henkilöt puuttuvat luvuista. Jos henkilöstömäärästä poistetaan pelastuslaitoksen sivutoiminen pelastushenkilöstö 510 henkilöä (vakituiset) ja lisätään työllistetyt 79 henkilöä (määräaikaisia), oli kaupungin palveluksessa vuoden viimeisenä päivän 6184 henkilöä. Näistä vakituisia oli 4686 ja määräaikaisia Kokonaislukumäärä 6615 muodostuu 5196 vakituisesta (78,5 %) ja 1419 määräaikaisesta (21,5 %) palvelusuhteesta. Vuoteen 2013 verraten palvelusuhteiden määrä nousi 53 henkilöllä. Vakituisen henkilöstön määrä väheni 17 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä nousi 70 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuoden lopussa oli 21,5 % (20,6 % vuonna 2013). Keskimäärin Suomen kunnissa määräaikaista henkilöstöä vuonna 2013 oli 20,7 %. Henkilöstömäärää voidaan tarkastella myös siten, että Vaasan henkilöstömäärässä on tehtäviä/toimintoja, joita muut kunnat ostavat ja joista Vaasa laskuttaa sekä on tehtäviä/toimintoja, joita Vaasa hoitaa ns. keskuskuntana ja siten ne palvelevat laajemmin Vaasan seutua. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Näistä 953 henkilöä (Pohjanmaan pelastuslaitos, Laihia-yhteistoiminta-alue, Pohjanmaan sosiaalipäivystys, Vaasan aluetyöterveys, ympäristötoimi ja Vaasan vesi) myyvät palveluja myös muille kunnille. Vaasa tuottaa palveluja, joita muut kunnat eivät tuota lainkaan tai tuottavat vähemmässä määrin ja käyttävät Vaasan tuottamia palveluja. Kokonaismäärästä 578 henkilöä toimii em. tehtävissä (Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Kulttuurikeskus, Uimahalli, Pohjanmaan museo, Tikanoja-Kuntsi ja Vaasan satama). Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä (78,3 %). Osa-aikatyötä tehtiin palvelusuhteessa (21,7 %). Itsenäisessä ja johtavassa asemassa työskenteleviä vakituisia henkilöitä oli 401 (408 henkilöä vuonna 2013). Tämän henkilöstöryhmän osuus on 7,7 % vakituisesta henkilöstöstä (7,8 % vuonna 2013). Miesten osuus oli 39,4 % (40,9 % vuonna 2013). 3.2 Henkilöstömäärä hallinnonaloittain Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi muodostuu alueista terveyspalvelut, koti- ja laitoshoito, sosiaalityö- ja perhepalvelut, Laihia- yhteistoiminta-alue sekä hallinto ja talous. Toimialan henkilöstömäärä sisältää myös Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstön. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuului katutoimi, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, Vaasan ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan siivouspalvelut, Vaasan talotoimi, Vaasan Vesi, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä 69,6 % työskentelee sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Määräaikaisten osuus näillä toimialoilla on 91,4 % kaupungin kaikista määräaikaisista palvelusuhteista. Sivistystoimi on toimialana suurin työllistäjä. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Muut Vakituiset Määräaikaiset

8 3.3 Henkilöstön sukupuolirakenne Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Miehet Naiset Yhteensä Miehet % Naiset % Sosiaali- ja terveystoimi ,9 92,1 Sivistystoimi ,1 78,9 Tekninen toimi ,3 56,7 Muut ,0 26,0 YHTEENSÄ ,7 71,3 Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 71,3 % (2013: 71,3 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 79,4 % (2013: 79,3 %). Kunnissa yleisesti naisten osuus oli 79 % koko henkilöstöstä vuoden 2013 osalta.naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 71,3 % (vuonna ,7 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 79,3 % (vuonna ,8 %). Kunnissa yleisesti naisten osuus oli 80 % koko henkilöstöstä vuonna Henkilöstön ikä Suurimmat ikäryhmät vakituisessa henkilöstössä edellisvuosien tapaan ovat edelleen ja vuotiaat. Vakituisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 44,1 % (vuonna ,8 %). Alle 35-vuotiaiden osuus työvoimasta on 18,7 % (vuonna ,8 %). Määräaikaisessa henkilöstössä suurimmat ikäryhmät ovat alle 25-vuotiaat ja vuotiaat. Määräaikaisesta henkilöstöstä 50,3 % on alle 35-vuotiaita (vuonna ,6 %). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma alle Kuva: Jaakko J Salo 8

9 3.5 Henkilöstön keski-ikä Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,1 vuotta (46,1 vuotta vuonna 2013). Kunta-alan keski-ikä vuonna 2013 oli 47,8 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä yhteenlaskettuna oli 37,1 vuotta (36,9 vuotta vuonna 2013). Kunta-alan määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,2 vuotta vuonna Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet ,8 46,9 46,8 46,9 46, ,9 46,8 46,8 46,8 43,8 44,1 43,9 43,8 43,5 43,8 44,0 44,3 44,3 Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä Naiset 35,3 35,5 35,4 35,4 35,4 Miehet 39,7 38,8 39,0 39,5 39, ,4 35,0 36,1 36,3 39,4 39,0 39,8 40,0 Henkilöstön keski-iät hallintokunnittain 2014 MUUT määräaikainen vakituinen SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI määräaikainen vakituinen SIVISTYSTOIMI määräaikainen vakituinen TEKNINEN TOIMI määräaikainen vakituinen Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä 34,1 33,5 33, ,3 46,4 40, ,2 33,9 34, ,1 46,0 46, ,3 38,0 39, ,6 46,9 47, ,0 37,4 37, ,5 49,8 50, Vaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus, vakituinen henkilöstö %-vak. Lähdön syy Hlöstö Eronnut/muu syy ,2 Eläkkeelle ,1 Yhteensä ,1 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 264 henkilöä ja 5,1 % vakituisesta henkilöstöstä. Kvtel ja VEL eläkkeelle poistui 159 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna lähtövaihtuvuus suureni 4,8 % (12 henkilöä enemmän verrattuna vuoteen 2013). Henkilöstön lähtövaihtuvuus hallinnonaloittain Sosiaali-ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Muut YHTEENSÄ Lähtövaihtuvuus oli suurinta sosiaali- ja terveystoimessa (91) ja sivistystoimessa (85), missä henkilöstön lukumäärä myös on suurin. Molemmissa vaihtuvuus kasvoi. Lähtövaihtuvuus suhteutettuna vakituisen henkilöstön kokonaismäärään oli toimialoittain seuraava: sosiaali- ja terveystoimi 5,3 %, sivistystoimi 4,5 %, tekninen toimi 6,9 % ja muut 4,5 %. Vuoden 2014 aikana vuorotteluvapaata käytti 79 henkilöä (73 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaan keskimääräinen pituus oli 5 kuukautta. Vuorotteluvapaan aiheuttama työajan vajaus korjattiin palkkaamalla sama määrä työttöminä työnhakijoina olleita henkilöitä. 9

10 Kuva: Pekka Mäkynen 3.7 Eläkkeelle siirtyminen Kevan julkaisemien tietojen mukaan KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyi vuoden 2014 aikana yhteensä 193 henkilöä, kun mukaan ei lasketa osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi yhteensä 146 henkilöä. Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 13 ja osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 12 henkilöä, kuntoutustukea (määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) sai 22 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,3 vuotta, mikä on 0,7 vuotta korkeampi kuin vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen suurimmat aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, jotka ovat yleisimpiä myös valtakunnallisesti. KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyneet vuosina : Vanhuuseläke Keski-ikä Työkyvyttömyyseläke Keski-ikä Osatyökyvyttömyyseläke Keski-ikä Kuntoustuki Keski-ikä , , , , , ,4 4 54, , , , , , , ,2 9 54, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 9 60, , , , , , , , , , ,8 Kuntaliitos on huomioitu myös vuotta 2013 edeltävissä lukumäärissä. 10

11 3.8 Eläkemaksut KuEL-eläkemenoperusteinen maksu oli vuonna 2014 yhteensä euroa, joka perustuu Kevan antamaan arvioon lopullisesta maksusta. Vaasan kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset eli Varhemaksut vuodesta 2006 alkaen: Henkilöstöpalvelut toteutti kesällä 2014 yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimen kanssa kyselyn kaupungin kesätyöntekijöille. Sähköiseen kyselyyn pääsi vastaamaan kesäsyyskuun aikana, ja siihen saatiin yhteensä 299 vastausta. Eniten vastauksia antoivat sosiaali- ja terveysalalla työsvuosi Euroa Vuoden 2014 osalta Varhe-maksu on Kevan antama arvio lopullisesta maksusta. Kuntaliitosta ei ole huomioitu vuotta 2013 edeltävissä maksuissa, osuus vuoden 2014 summasta on noin euroa. Varhe-maksua aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Lopullinen maksu määräytyy siten, että jäsenyhteisöiltä perittävien Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan työnantajien kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Eläkepoistumaennuste kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä vuosina Vanhuuseläkkeen osalta ennuste perustuu 65 vuoden eläkeikään ja työkyvyttömyyseläkepoistumaennuste perustuu edellisten vuosien eläkkeelle siirtymisiin ottaen huomioon ikärakenne ja sen muutokset, ammattirakenne ja alueelliset erot. Ennusteen mukaan vuosina henkilöstöstä, Vähästäkyröstä siirtyneet ja määräaikaiset mukaan lukien, jää eläkkeelle yhteensä noin henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle jäävien osuus henkilöä. Henkilöstön ikärakenne ja vaihtuvuus asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiseen, rekrytointiin, perehdyttämiseen ja osaamisen hallintaan. Eläköitymiset vaikuttavat osaltaan mahdollisuuksiin toteuttaa tarvittavia rakenteellisia uudistuksia sekä toimintojen tehostamista. 3.9 Ennakoiva rekrytointityö Kaupunkia työnantajana ja eri ammattialoja esiteltiin vuonna 2014 erilaisissa tapahtumissa. Osallistuttiin mm. messuille sekä pidettiin oppilaitos- ja työnantajainfoja. Kaupungin virallisissa kuulutuslehdissä julkaistiin yhteisiä työpaikkailmoituksia. Vaasan kaupunki järjesti kesän 2014 aikana koululaisille ja opiskelijoille 389 kesätyöpaikkaa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli yhteensä kpl. Näiden lisäksi kaupunki tuki nuorten kesätyöllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin jakamalla 400 euron arvoisia kesäduuniseteleitä. Seteleitä jaettiin yhteensä 52 kpl. Virastot ja laitokset palkkasivat myös omin varoin kesälomasijaisuuksiin kesätyöntekijöitä sekä pitkin vuotta mm. yliopistoharjoittelijoita erilaisiin projekteihin. Myös eri kouluasteiden opiskelijat suorittivat opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua kaupungin eri yksiköissä. Kesätyö kaupungilla paras työpaikka ikinä! Vaasan kaupungin KuEL- ja VaEL-eläkepoistumaennuste (Keva): Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä kennelleet. Kyselyssä haettiin vastauksia muun muassa siihen, miten kesätyö kaupungilla vastasi nuorten odotuksia ja millainen mielikuva heille syntyi, ja se toteutettiin sekä pisteytettävillä väittämillä että avoimilla kysymyksillä. Suurin osa kyselyyn vastanneista kesätyöntekijöistä oli tyytyväisiä kesätyöhönsä. Enemmistö myös koki, että vastaanotto ja perehdytys työpaikalla olivat hyviä. Plussaa nuorten mielestä oli lisäksi se, että esimies ja työkaverit suhtautuivat heihin myönteisesti. 90 prosenttia vastanneista kertoi kesätyön vastanneen odotuksia ja olleen mielekästä. Muita kiitosta saaneita osa-alueita olivat työilmapiiri ja työkavereiden kannustus. Kehityksen kohteeksi nuoret sen sijaan nimesivät esimerkiksi tiedon jakamisen ja palkkatason. Kesätyökyselyyn vastanneiden kesken arvottiin useita palkintoja. Pääpalkintona arvottiin Vaasa kaupungin logolla tuunattu Jopo-polkupyörä. 11

12 TYÖHYVINVOINTI Kuva: Sami Pulkkinen 1 2

13 4. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi voidaan määritellä työntekijän kokemana työkyvyn tilana, jossa hän voi hyvin fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Näiden lisäksi hän kokee tekevänsä arvokasta työtä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja hänellä on mahdollisuus kehittyä työssään. Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Tutkimuksissa on osoitettu työn sisältöjen, ammatillisen osaamisen, työympäristötekijöiden ja erityisesti johtamisen vaikuttavan henkilöstön aikaansaannoskykyyn ja palvelujen laatuun. Työssä selviytyminen ja työkyky heijastuvat sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Nämä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia joiden suuntaan voidaan vaikuttaa. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden toimintaohjelman päivittäminen / uusiminen aloitettiin vuonna 2014, siinä tullaan kiinnittämään huomiota työhyvinvoinnin eri osaalueisiin ja erityisesti siihen miten ne nivoutuvat kokonaisuuteen. Toimialojen tulokset verrattuna kaupungin keskiarvoon: Aihealue Tekninen Sos. ja Keskus- Sivistys Koko toimi terv. toimi hallinto -toimi kaupunki 1. Työolosuhteet 3,60 3,41 3,50 3,62 3,55 2. Työilmapiiri ja työyhteisöllisyys 3,83 3,79 3,63 3,82 3,80 3. Tiedonkulku ja tiedonsaanti 3,33 3,34 2,96 3,40 3,46 4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla 3,79 3,83 3,50 3,81 3,71 5. Palkka ja palkitseminen 3,08 2,92 2,82 3,12 3,03 6. Esimiestoiminta 3,72 3,62 3,40 3,71 3,66 7. Kehittymisen mahdollisuudet 3,65 3,70 3,43 3,59 3,62 8. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 3,79 3,66 3,45 3,94 3,79 9. Kokonaiskeskiarvo 3,64 3,57 3,42 3,66 3, Henkilöstön tila Työhyvinvointikysely Vaasan kaupunki mittaa henkilöstön työhyvinvointia noin kahden vuoden välein suoritettavalla työyhteisökyselyllä. Kyselyn pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia oman työyhteisön hyvinvoinnin mittarina ja kehittämisen apuvälineenä. Keväällä 2014 toteutetun kyselyn suoritti loppuun yhteensä henkilöä, useimpiin kysymyksiin vastasi kuitenkin noin henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna. Parhaat tulokset ovat asiaryhmissä 2 ja 8; työilmapiiri ja yhteisöllisyys sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Perinteisesti matalimmat arvosanat ovat asiaryhmissä 3 ja 5; tiedonkulku ja tiedonsaanti sekä palkka ja palkitseminen. Yksittäisenä huomiona voidaan todeta, että 171 (2011: 194) henkilöä vastasi joutuneensa kiusaamisen kohteeksi vuoden aikana. Heistä 49 (2011: 59) vastasi, ettei ole saanut apua keneltäkään. Vaikka määrä on jonkin verran pienempi kuin edellisessä kyselyssä, jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Vaasan kaupungin työyhteisökyselyt vuosina vertailutaulukko Työilmapiiri ja työyhteisöllisyys 13

14 Poimintoja kyselyn jälkeen toimialoilla suunnitelluista kehittämistoimenpiteistä: Tekninen toimi: - organisaatioiden välisen tiedonkulun ja yhteistyön lisääminen - kokous- ja palaverikäytäntöjen terävöittäminen - yhteisöllisyyden lisääminen - palkitsemiskeinojen selvittäminen / suunnittelu - työturvallisuustietoisuuden lisääminen, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden parempi ennaltaehkäisevä hyödyntäminen - kiusaamiseen puuttumisen tehostaminen - tehtävien selkeyttäminen - työn kuormittavuuden nykyistä parempi selvittäminen / huomioiminen Sosiaali- ja terveystoimi: - sisäilmaongelmat: tuloksellinen ja nopea puuttuminen ja siihen liittyvän yhteistyön parantaminen - läheltä piti- tilanteiden parempi ennaltaehkäisevä hyödyntäminen - työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi - työssä jaksamisen ja ajankäytön hallinnan tukeminen - intran parempi hyödyntäminen, sähköpostikulttuurin siivoaminen - palautteen parempi hyödyntäminen - koulutuksissa saadun tiedon jakaminen Sivistystoimi: - yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittäminen - esimiestoiminnan kehittäminen (mm. toimintatavat, kehityskeskustelut, palautteen antaminen) - tietämyksen syventäminen kriisitilanteiden hoidosta ja ensiavusta - tiedon jakaminen eri ammattiryhmien kesken - fyysisten työolosuhteiden parantaminen, toimintamenetelmien kehittäminen Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan työpaikkatasolla, palvelu- tmv. alueilla, hallintokunnissa ja kehittämisryhmissä sekä yhteistyöryhmässä. Seuraava työhyvinvointikysely toteutetaan syksyllä Sairauspoissaoloprosentit (vakituiset) 4,2 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,7 3,7 4,2 4, ,8 3,8 3,8 3, Sairauspoissaolot Kaaviossa on esitetty vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen kehitys vuodesta 2006 alkaen. Sairauspoissaolopäivät vakituiset , , , ,5 12, ,8 15,9 14,9 15,2 14,7 14,9 14,8 15, Vakituisen henkilöstön (4 686) sairauspoissaolot olivat vuonna ,4 kalenteripäivää/henkilö. Nousu on tapahtunut 0.6 päivää henkilöä kohden edelliseen vuoteen verrattuna. Vakituisista henkilöllä ei ollut terveysperusteisia poissaoloja lainkaan. Yhteensä poissaoloja oli päivää. Luvuissa ovat mukana myös vapaa-ajan tapaturmista johtuneet poissaolopäivät. Sairauspoissaoloprosentti oli 4.2. Määräaikaisten osalta sairauspoissaolopäiviä oli 12,4 pv/hlö eli sairauspoissaoloprosentti oli 3.3. Sairauspoissaolojen (työ- ja vapaa-ajan tapaturmat, sairauslomat, ammattitaudit) palkkoja maksettiin vakituisen henkilöstön osalta ja määräaikaisten osalta 6,7 m. Laskennalliset sivukulut huomioiden palkkakustannukset olivat yhteensä 8,2 m. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauspoissaolot olivat 18,0 päivää (4,9 %) vakituisten henkilöiden osalta, sivistystoimessa 12,9 päivää (3,6 %) ja teknisellä toimialalla 17,7 (4,9 %). Kuntaorganisaation henkilöstön sairastavuutta on tutkittu Kunta 10-tutkimuksessa. Siinä on mukana kuusi yli asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Helsinki on mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa vuonna Tämän tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohden vuonna 2013, vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavilla. Seuraavassa kaaviossa ja taulukossa on esitetty sairauspoissaolojen lukumäärä ja kestojakauma / vakituinen henkilöstö. Kaaviossa on yhdistetty yhtäjaksoiset poissaolot. Alle neljän päivän poissaolot ovat lisääntyneet. 14

15 Alle 4 pv 4-29 pv pv pv pv 4000 Yli 180 pv Yhteensä Poissaolojaksojen lukumäärä ja kestojakauma Vuosi Alle 4 pv 4-29 pv pv pv pv Yli 180 pv Yhteensä Työtapaturmat Alla oleva kaavio kuvaa työtapaturmien kehitystä vuodesta Kaavion vasemmanpuoleinen asteikko ilmaisee kappalemääriä. Työtapaturmista johtuvia työkyvyttömyysajan palkkoja maksettiin Vakuutusyhtiölle maksetut tapaturmavakuutusmaksut olivat Summa sisältää mm. työtapaturmien käsittelykuluja, edellä mainittuja palkkoja ja sairaanhoito- ja lääkekuluja Korvatut työtapaturmat yhteensä Työmatkalla korvatut Ammattitautikorvaukset Tilastotiedot ovat ottohetken poikkileikkaustietoja käsittäen koko henkilöstön, myös työllistetyt. Vuonna 2014 työtapaturmat aiheuttivat 206 tapauksessa kustannuksia. Kaikista työtapaturmista 56 tapahtui työmatkalla. Työtapaturmissa menetettiin työpäivän työpanos. Vapaa-ajalla henkilökunnalle sattuneiden tapaturmien vuoksi menetettiin työpäivän työpanos. Vakuutusyhtiölle maksetut tapaturmavakuutusmaksut (miljoona euroa) ,96 0,73 0,71 0,64 0,67 0,52 0,58 0,57 0,58 0,49 15

16 Kuva: Jaakko J Salo Työtapaturmien yleisin syy on edelleen kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Tämä on myös yleisin syy työtapaturmissa koko EU:n alueella. Vaikuttamalla tietoisesti työympäristön järjestykseen ja siisteyteen, lattiamateriaalien ja turvallisten jalkineiden valintaan vaikutetaan myös tapaturmien kehitykseen. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan tapaturmataajuus eli korvattujen työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden oli 11, luku joka kuntasektorilla on 29. Tilasto osoittaa että tapaturmavakuutusmaksut ovat puolittuneet viimeisen 10 vuoden ajalla Työterveyshuolto Vuosi 2014 oli Vaasan Aluetyöterveyden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Toimintavuotta leimasi kuntatalouden heikkeneminen edelleen, jatkuen jo kolmatta vuotta, mikä johti Vaasan kaupungin osalta mm. vaatimuksiin henkilöstösäästöistä. Mustasaaren kunta liittyi Vaasan Aluetyöterveyden toimintaan vuoden 2014 alusta. Vaasan Aluetyöterveydellä on kaiken kaikkiaan työterveyshuoltosopimuksia lähes 650, mikä tarkoittaa että palvelun piiriin kuuluu n työntekijää. Vaasan Aluetyöterveys on osallistunut vuoden aikana BotniaSeitti-kehittämisohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti verkostoitumalla. Projekti on päättynyt mutta työ jatkuu mm. Laatu-käsikirjan valmistelulla ja Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-ohjeistuksen käyttöönotolla. Terveyden- ja sairaanhoitokäyntejä tehtiin kaupungin työntekijöiden osalta vuoden 2014 aikana seuraavasti: Työpaikkaselvitykset tuntia Tietojen antaminen ja ohjaus ryhmätasolla 9 03,5 ja yksilötasolla kpl Terveystarkastukset kpl Sairaanhoitokäynnit kpl Sairaanhoidolliset puhelut ja konsultaatiot kpl Varhaisen tuen ja työyhteisökonsultaatiot 118 tuntia Yksilötason konsultaatiot kpl Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja sairaanhoitokäynnit muodostavat kontaktipinnan, jonka avulla arvioidaan työpaikkojen vaara- ja kuormitustilanteita sekä työntekijöiden terveydentilaa. Näiden tietojen pohjalta pystytään paremmin suuntaamaan tietojen antamista ja ohjausta. Vuosi Työterveyshuollon kustannukset KELA:n korvaus Korvausluokka I /henkilö Korvausluokka II /henkilö ,78 46, ,46 52, ,30 69, ,22 76, ,36 69, ,02 87, ,83 103, ,93 115, * * * *Korvaussumma tiedossa syksyllä

17 Vuoden työpaikka palkitsemistilaisuus. Kuva: Johanna Jussila 4.2. Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Tykytoiminta Henkilöstön liikunnallisten aktiviteettien lisääminen ja ylläpitäminen on ollut lähinnä Vireä-Vaasa- toiminnan järjestämää. Työnantajan järjestämää kuntoutusta on edelleen pyritty toteuttamaan määrärahojen puitteissa. Vuonna 2014 järjestettiin 5 kuntoremonttikurssia. Kursseille pääsi osallistumaan yhteensä 50 työntekijää. Työpaikkojen omaehtoista tykytoimintaa tuettiin 200 euron avustuksilla, jota sai 24 työpistettä. Vuoden työpaikoiksi valittiin Tulkkikeskus, Perhesuunnittelu ja Keskuskorjaamo Varhainen tukeminen Varhaisella tukemisella voidaan vaikuttaa merkittävästi sairauspoissaolojen pitkittymiseen ja ennenaikaisen eläköitymisen riskiin sekä myös uudelleensijoitustarpeisiin. Varhaisen tukemisen mallin mukaisia toimia on jatkettu ja niitä tullaan tehostamaan osana uuden, vuosien , työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Toimintaohjelmassa esitetään työkykykoordinaattorin tehtävää, jossa yhtenä tehtäväalueena on esimiesten tietoisuuden lisääminen varhaisen tukemisen keinoista ja niiden käyttämisestä. Varhaisen tuen malli, onnistunut työhönpaluu sekä terveydellisistä syistä johtuva uudelleensijoitus kuuluvat myös esimiespassin sisältöihin. Uuteen raportointiohjelmaan (Exreport) suunniteltiin osio, joka ilmoittaa esimiehille tiettyjen, toimenpiteitä edellyttävien, sairauspoissaolomäärien täyttymisestä. Ominaisuus saadaan käyttöön vuonna Uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan pyrkimyksenä on sijoittaa omaan työhönsä sairauden tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi kykenemättömäksi tullut työntekijä uuteen, hänen kykyjään vastaavaan työtehtävään. Hallintokunnat hoitavat ensisijaisesti omat uudelleensijoitettavansa omien määrärahojen puitteissa. Ellei uudelleensijoitus onnistu omassa hallintokunnassa tai toimialalla, niin uudelleensijoitustoiminnan piirissä oleville pyritään löytämään henkilöstöpalvelujen tukitoimenpitein uusi työtehtävä tai työkokeilu koko kaupunkiorganisaatiosta. Tukitoimenpiteet rahoitetaan kaupungin varausmäärärahoista. Uudelleensijoitusprosessissa olevat kaupungin vakituiset työntekijät ovat aina etusijalla vapautuvia tehtäviä täytettäessä ja vuonna 2014 toteutuneet uudelleensijoitukset ovatkin tapahtuneet ensisijaisesti vapautuneisiin vakansseihin. Ongelmana on kuitenkin vapautuvien vakanssien soveltuminen, koska uudelleensijoitettavan osaaminen / työkyky ja vapautuva tehtävä / työpiste eivät useinkaan kohtaa. Uudelleensijoituksissa tarvitaan usein apukeinoina Kevan ammatillista kuntoutusta, täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä erilaisia ja eripituisia työkokeiluja. Onnistuminen edellyttää aina myös avointa mieltä ja joustavuutta kaikilta osapuolilta. Vuonna 2014 lisääntyi sisäilmaoireista (joihin usein liittyy muitakin työkykyrajoitteita) aiheutuvat uudelleensijoitustarpeet, heille on erittäin vaikea löytää sopivaa työn ja työntekopaikan yhdistelmää. Henkilöstöpalveluiden tukitoimien avulla tuettiin vuonna 2014 yhteensä 9 henkilön uudelleensijoittamistoimia (edellisenä vuonna 11 henkilöä) ja siihen käytettiin yhteensä ,65 euroa (edellisenä vuonna ,78 euroa). Keva ja Rannikkoseudun oppisopimustoimisto osallistuivat myös joidenkin työkokeilujen / työhönvalmennusten rahoittamiseen. Uudelleensijoitusprosessin eri vaiheissa oli vuoden 2014 aikana kaikkiaan noin 45 henkilöä. Vuoden vaihteessa oli meneillään useita työkokeiluja. Osa uudelleensijoitusprosessissa olevista pystyy jatkamaan toistaiseksi omassa työssään. Uudelleensijoitustoimintaa tullaan tehostamaan osana vuosien työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman toteutusta, keskushallinnon tukipalveluuudistuksen ratkaisuilla pyritään saamaan siihen tarvittavat henkilöresurssit. 17

18 4.2.4 Työnohjaus Vaasan kaupungilla oli vuonna 2014 edelleen 16 työnohjaajaa, jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä kaupungin organisaatiossa työnohjauksellisiin tehtäviin. Lisäksi työnohjausta ostetaan ulkopuolisilta työnohjaajilta. Työnohjausta hyödynnettiin kaupungin työyksiköissä mm. työyhteisön toimivuuden ja ammatillisuuden kehittämisen tukena. Työnohjaajat toimivat myös luennoitsijoina koulutustilaisuuksissa. Työnohjaukset toteutettiin yksilö-, ryhmä- ja työyhteisömuotoisina. Henkilöstöpalvelut on vahvistanut vuonna 2014 panostusta työnohjaukseen siten, että keskitetyn henkilöstökoulutuksen budjetista järjestettiin 4 pitkäkestoisempaa työnohjausta esimiesten pienryhmille. Työnohjaajilla oli ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi säännöllisiä kokoontumisia sekä paikallisesti että alueellisesti. Heidän edustajillaan oli myös yhteistyötapaamisia henkilöstöpalveluiden edustajien kanssa. Kuva: Jaakko J Salo

19 4.2.5 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on ensisijaisesti työn turvallisuuden ja terveellisyyden jatkuva parantaminen sekä toiminnan keskeytyksettömyyden varmistaminen kaupungin riskienhallintapolitiikan linjausten mukaisesti. Tavoitteena on myös turvallisuusajattelun ja kulttuurin sisäistäminen osaksi arkipäivän toimintaa ja johtamista, mikä näkyy mm. Esimiespassikoulutuksen ohjelmassa. Yleistä riskienhallintaa koordinoimaan on nimetty kaupunginjohtajan vetämä riskiryhmä. Vaasan kaupungilla on käytössä riskien tunnistamiseen tarkoitettu ohjelma, sitä on käyttänyt lähes 400 työpaikkaa. Tunnistus edellyttää usein korjaavia toimenpiteitä ja tässä suhteessa on vielä parannettavaa, kehityssuunta on positiivinen. Kaaviossa vasemmalla oleva lukuarvo kuvaa riskiprosenttia Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuus Tietoturvallisuus Palo- ja pelastusturvallisuus Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Riskipisteohjelmalla saatava data selkeästi osoittaa että kehitystä on tapahtunut vuodesta Ympäristö turvallisuus Vuosi Turvalli- Työtur- Tietotur- Palo- ja Kiin- Ympäsuusjohta- vallisuus vallisuus pelastus- teistö- ja ristö minen turval turval- turval lisuus lisuus lisuus ,1 19,8 26,5 24,5 34,2 30, ,7 20,1 26,9 24,9 34,6 30, ,7 20,9 27,2 25,8 34,9 32, ,3 22,4 31,3 29,7 40,6 42, ,4 23,5 31,1 30,5 39,9 42,9 Työpaikkojen riskien tunnistamisen ja arvioinnin tukena toimivat myös työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja muistiot, terveysvalvonnan tekemät tarkastukset sekä Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuskertomukset. Sisäisen valvonnan riskienhallintaprosessin mukainen selvitys tehdään vuosittain. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on tehnyt tarkastuksia 44 eri työpaikalle vuoden aikana. Viiteen tarkastuskohteeseen näistä annettiin kehotus. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin koskien sisäilman laatua, puutteellisia selvityksiä ja laiteturvallisuuden puutteita Yhteistoiminta Yhteistoiminta Vaasassa perustuu yhteistoimintalakiin ja kaupunginhallituksen yleisjaoston hyväksymiin menettelytapaohjeisiin. Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu kaupungin eri toimialoilla toimivissa kehittämisryhmissä sekä kaupunkitason yhteistyöryhmässä. Kehittämisryhmät ovat samalla osa kaupungin työsuojeluorganisaatiota. Yhteistoiminnan tavoitteena on mahdollistaa henkilöstölle osallistuminen omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Välitön yhteistoiminta toteutuu työntekijän ja hänen esimiehensä välillä sekä työpaikkakokouksissa, joissa käsitellään työyhteisöä ja työn tekemistä koskevia asioita. Muita yhteistoiminnan muotoja ovat mm. kehityskeskustelut, erilaiset tiimipalaverit, palautteen antaminen sekä tiedotus- ja koulutustilaisuudet. Pääluottamusmiehet Pääluottamusmiehet ovat osa yhteistoimintajärjestelmää. Heidän tehtävänään on ollut edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiehet ovat edustaneet työntekijöitä useimmissa kaupungin perustamissa työryhmissä. He ovat myös toimineet tiiviissä yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen kanssa työpaikkojen työskentelyolosuhteiden ja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutetut edustavat työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoimintaan liittyvissä asioissa. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutettujen keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida oma-aloitteisesti työympäristöä, tunnistaa häiriöitä ja oireita sekä tehdä esimiehille ja johdolle ehdotuksia niiden poistamiseksi. Toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympäristö, hyvät työolosuhteet ja hyvinvoiva työyhteisö. Tehtäviin kuuluu myös kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat hallintokuntakohtaisten kehittämisryhmien toimintaan. 19

20 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kuva: Mikko Lehtimäki

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015 Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2015 2 TAUSTAA Henkilöstöraportti on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan muodostaman Wiitaunionin koko organisaatiota

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017 Yhteistoimintaelin 2.2.2017 Kaupunginhallitus 13.2.2017 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot