H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 4"

Transkriptio

1 H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA 5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä hallinnonaloittain Henkilöstön sukupuolirakenne Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä Vaihtuvuus Eläkkeelle siirtyminen Eläkemaksut Ennakoiva rekrytointityö TYÖHYVINVOINTI Henkilöstön tila Työhyvinvointikysely Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työterveyshuolto Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Tykytoiminta Varhainen tukeminen Uudelleensijoitustoiminta Työnohjaus Riskienhallinta Yhteistoiminta OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Esimiespassi Muu esimieskoulutus Oppisopimuskoulutus Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Henkilöstölle maksetut palkat Työaika ja poissaolot TYÖLLISTÄMINEN KATSE TULEVAISUUTEEN 27 Kansikuva: Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki Graafiset palvelut

3 JOHDANTO Tomas Häyry Kaupunginjohtaja 1. JOHDANTO Usko tulevaisuuteen yhteiskunnan rakentamisen tärkeä peruskivi Näinä aikoina, kun henkilöstöinfot ja kahvipöytäkeskustelut usein koskevat niukkenevan julkisen talouden haasteita ja niihin liittyviä tasapainottamissuunnitelmia ja toimenpiteitä, on tärkeää muistaa, että samalla kun ylläpidämme julkisia palveluita rakennamme myös tulevaisuuden yhteiskuntaa. Vuoden 2014 osalta on kaupunki henkilöstöpolitiikassaan panostanut ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja sitä kautta saatiin säästettyä merkittävä osa henkilötyövuosia kaupungin palvelutuotannossa. Tästä haluan esittää lämpimän kiitokseni koko henkilöstölle. Tulevaisuuden näkymät eivät kuitenkaan vielä lupaa kuntatalouden osalta helpotusta. Vuoden 2014 tilinpäätös kertoo tästä omaa karua kieltään. Saadaksemme kaupungin talouden kestävällä tavalla tasapainotettua, on meidän jatkossa keskityttävä rakenteellisiin muutoksiin. On tarkasteltava palveluverkkoja ja prosesseja sekä mietittävä tosissaan, mitkä palvelut ja miten niitä ylläpidetään kaupungin toimesta tulevaisuudessa. Kyseinen tehtävä on haasteellinen, mutta sisältää samalla mahdollisuuden saada todellisia muutoksia aikaiseksi hallinnossamme ja palvelutuotannossamme. Kehotankin kaikkia miettimään oman työnsä ja yksikkönsä osalta, miten voimme karsia turhia työvaiheita ja sujuvoittaa työntekoa. Kirjoitushetkellä on meneillään intran kautta henkilöstökysely, jonka kautta voi laittaa oman osaamisensa likoon ja vaikuttaa. Niinä hetkinä, kun kestävyysvajeen täyttäminen tuntuu raskaalta, on hyvä laitaa asiat oikeaan suhteeseen. Vaasan osalta meillä on useimpaan kuntaan ja kaupunkiin nähden hyvä tilanne siinä mielessä, että meillä on vielä keinovalikoimaa mistä ottaa. Kaupunki on perusteeltaan hyvässä kunnossa ja aluetalouden osalta olemme kansallisesti kärkisijoilla. Aiemmin tehdyt panokset koulutuksen puolella takaavat myös sen, että tulevaisuuden osaamispohja on hyvin turvattu. Nämä seikat huomioon ottaen voimme siis luottavaisin mielin Vaasassa uskoa tulevaisuutemme. Minkä näköinen se on, on pitkälti meistä itsestämme kiinni. Tästä on hyvä jatkaa! Tomas Häyry Kaupunginjohtaja 3

4 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kuva: Pekka Mäkynen 4

5 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on tehokkaan palvelutuotannon edellytys (Henkilöstöstrategia ). Vaasan kaupungin strategiassa vuodelle 2014 on ollut tavoitteena henkilöstörakenteen optimointi ennakoivaa henkilöstösuunnittelua hyödyntämällä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat kaupungin strategiat ja talouden suuntaviivat. Kaupungin säästötoimenpiteet kohdistuivat vuonna 2014 oleellisesti henkilöstösuunnitteluun. Tavoitteena on ollut noin 5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökustannuksissa. Vertailukohteena on ollut henkilötyövuosien vähentäminen 100 henkilötyövuoden verran (KH ). Säästötavoitteisiin on päästy vapaaehtoisin toimin mm. luonnollista poistumaa hyödyntäen sekä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähentäen, lakisääteiset toiminnot turvaten. Kaupunki onnistui henkilöstösäästötavoitteessaan suhteellisen hyvin. Henkilötyövuosivertailun (Exreport) mukaan kaupunki vähensi 121,3 henkilötyövuotta vuonna 2014 verrattuna vuoteen Suurin osa vuoden 2014 HTV-säästöstä (- 91,1 HTV) on tullut kuitenkin määräaikaisesta resurssista. Vakituisen henkilöstön osalta vähennettiin 30,2 HTV:tä. Henkilöstömenoissa onnistuttiin säästämään yhteensä euroa vuoteen 2013 verrattuna. Tämä luku pitää sisällään liikelaitokset ja henkilösivukulut. Säästöjen ensisijaisena tavoitteena ei ole kuitenkaan ollut henkilöstön vähentäminen henkilöstöön kohdistuvilla säästötoimenpiteillä, vaan toiminnan muutoksilla ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä. Tähän ei ihan päästy vielä vuoden 2014 aikana. Määrärahaleikkausten kautta, sijais- ja rekrytointikielloilla ei pysyvästi saada tasapainotettua kaupungin taloutta. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, toimintojen ja palvelujen tehostamista. Vain sellaisilla toiminnan muutoksilla, jotka vähentävät kaupungin kulurakennetta pysyvästi, saadaan kaupungin talous terveelle pohjalle. On huomioitava, ettei ennakoiva henkilöstösuunnittelu tarkoita ainoastaan henkilöstön määrällistä vähentämistä, vaikka taloustilanteemme on siihen suuntaviivat vuonna 2014 antanutkin. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun pääasiallisena tarkoituksena on suunnitella ja kehittää toimenpiteitä, joilla vahvistetaan olemassa olevan henkilöstön (strategialähtöistä) osaamista, työhyvinvointia ja motivaatioita sekä sisäisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. Osaamisen ja työhyvinvoinnin strateginen, suunnitelmallinen johtaminen ja kehittäminen ovat nyt avainasemassa, kun palveluja joudutaan tarjoamaan pienemmillä resursseilla ja henkilöstön tehtävät muuttuvat. Henkilöstön osaamista on kehitettävä nykyistä suunnitelmallisemmin vastaamaan organisaation tarpeita. On hyvä muistaa, että osaaminen tukee myös työssä jaksamista ja vahvistaa motivaatiota. Vuoden 2013 ja 2014 aikana kehitettiin sekä henkilöstöraportointia että -suunnittelua. Henkilöstösuunnitelma (laskennallinen) tehtiin talousarviovuodelle 2015 ( ) ensimmäistä kertaa sähköisesti Exreport-ohjelmassa. Henkilöstösuunnitelman täyttäminen osoittautui osittain vaikeaksi ja sitä kehitettiin vuoden 2014 aikana vastaamaan toimialojen tarpeita mm. lisäämällä vakanssipohja taulukkotietoihin. Henkilöstösuunnitelmassa arvioidaan henkilöstön eläke- ja muuta poistumaa, osaamista sekä tulevaa osaamis- ja rekrytointitarvetta talousarviosekä taloussuunnitteluvuosien osalta. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua on käsitelty mm. esimieskoulutuksissa, johtoryhmissä ja siihen liittyen on laadittu opas sekä muita työkaluja esimiesten ja työyhteisöjen henkilöstösuunnittelun tueksi. (Yleiskirje , ). 5

6 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 6000,0 5000,0 4000,0 1413,6 1445,0 1492,6 1477,7 1387,1 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 3509,0 4548,5 3620,2 3892,4 3862, Vakituiset Määräaikaiset Vuosi Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä ,0 1413,6 4928, ,5 1445,0 4998, ,2 1492,6 5116, ,4 1477,7 5374, ,2 1387,1 5253,4 Henkilötyövuosi HTV on palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Vuodelle 2013 tavoitteena ollut 100 henkilötyövuoden vähentämistavoite saavutettiin. Henkilötyövuosivertailun (Exreport) mukaan kaupunki vähensi 121,3 henkilötyövuotta vuonna 2014 verrattuna vuoteen Suurin osa vuoden 2014 HTV-säästöstä (-91,1 HTV) on tullut kuitenkin määräaikaisesta resurssista. Vakituisen henkilöstön osalta vähennettiin 30,2 HTV:ta. Kuva: Gunnar Bäckman

7 Palvelussuhteiden lukumäärä Palvelusuhteiden määrä kuvaa Vaasan kaupungilla työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden lukumäärää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelusuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa muodostuu sijaisista. Työllisyysvaroin palkatut henkilöt puuttuvat luvuista. Jos henkilöstömäärästä poistetaan pelastuslaitoksen sivutoiminen pelastushenkilöstö 510 henkilöä (vakituiset) ja lisätään työllistetyt 79 henkilöä (määräaikaisia), oli kaupungin palveluksessa vuoden viimeisenä päivän 6184 henkilöä. Näistä vakituisia oli 4686 ja määräaikaisia Kokonaislukumäärä 6615 muodostuu 5196 vakituisesta (78,5 %) ja 1419 määräaikaisesta (21,5 %) palvelusuhteesta. Vuoteen 2013 verraten palvelusuhteiden määrä nousi 53 henkilöllä. Vakituisen henkilöstön määrä väheni 17 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä nousi 70 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuoden lopussa oli 21,5 % (20,6 % vuonna 2013). Keskimäärin Suomen kunnissa määräaikaista henkilöstöä vuonna 2013 oli 20,7 %. Henkilöstömäärää voidaan tarkastella myös siten, että Vaasan henkilöstömäärässä on tehtäviä/toimintoja, joita muut kunnat ostavat ja joista Vaasa laskuttaa sekä on tehtäviä/toimintoja, joita Vaasa hoitaa ns. keskuskuntana ja siten ne palvelevat laajemmin Vaasan seutua. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Näistä 953 henkilöä (Pohjanmaan pelastuslaitos, Laihia-yhteistoiminta-alue, Pohjanmaan sosiaalipäivystys, Vaasan aluetyöterveys, ympäristötoimi ja Vaasan vesi) myyvät palveluja myös muille kunnille. Vaasa tuottaa palveluja, joita muut kunnat eivät tuota lainkaan tai tuottavat vähemmässä määrin ja käyttävät Vaasan tuottamia palveluja. Kokonaismäärästä 578 henkilöä toimii em. tehtävissä (Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Kulttuurikeskus, Uimahalli, Pohjanmaan museo, Tikanoja-Kuntsi ja Vaasan satama). Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli henkilöä (78,3 %). Osa-aikatyötä tehtiin palvelusuhteessa (21,7 %). Itsenäisessä ja johtavassa asemassa työskenteleviä vakituisia henkilöitä oli 401 (408 henkilöä vuonna 2013). Tämän henkilöstöryhmän osuus on 7,7 % vakituisesta henkilöstöstä (7,8 % vuonna 2013). Miesten osuus oli 39,4 % (40,9 % vuonna 2013). 3.2 Henkilöstömäärä hallinnonaloittain Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi muodostuu alueista terveyspalvelut, koti- ja laitoshoito, sosiaalityö- ja perhepalvelut, Laihia- yhteistoiminta-alue sekä hallinto ja talous. Toimialan henkilöstömäärä sisältää myös Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstön. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuului katutoimi, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, Vaasan ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan siivouspalvelut, Vaasan talotoimi, Vaasan Vesi, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Kaupungin vakituisesta henkilöstöstä 69,6 % työskentelee sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Määräaikaisten osuus näillä toimialoilla on 91,4 % kaupungin kaikista määräaikaisista palvelusuhteista. Sivistystoimi on toimialana suurin työllistäjä. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Muut Vakituiset Määräaikaiset

8 3.3 Henkilöstön sukupuolirakenne Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Miehet Naiset Yhteensä Miehet % Naiset % Sosiaali- ja terveystoimi ,9 92,1 Sivistystoimi ,1 78,9 Tekninen toimi ,3 56,7 Muut ,0 26,0 YHTEENSÄ ,7 71,3 Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 71,3 % (2013: 71,3 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 79,4 % (2013: 79,3 %). Kunnissa yleisesti naisten osuus oli 79 % koko henkilöstöstä vuoden 2013 osalta.naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 71,3 % (vuonna ,7 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 79,3 % (vuonna ,8 %). Kunnissa yleisesti naisten osuus oli 80 % koko henkilöstöstä vuonna Henkilöstön ikä Suurimmat ikäryhmät vakituisessa henkilöstössä edellisvuosien tapaan ovat edelleen ja vuotiaat. Vakituisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 44,1 % (vuonna ,8 %). Alle 35-vuotiaiden osuus työvoimasta on 18,7 % (vuonna ,8 %). Määräaikaisessa henkilöstössä suurimmat ikäryhmät ovat alle 25-vuotiaat ja vuotiaat. Määräaikaisesta henkilöstöstä 50,3 % on alle 35-vuotiaita (vuonna ,6 %). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma alle Kuva: Jaakko J Salo 8

9 3.5 Henkilöstön keski-ikä Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,1 vuotta (46,1 vuotta vuonna 2013). Kunta-alan keski-ikä vuonna 2013 oli 47,8 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä yhteenlaskettuna oli 37,1 vuotta (36,9 vuotta vuonna 2013). Kunta-alan määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,2 vuotta vuonna Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet ,8 46,9 46,8 46,9 46, ,9 46,8 46,8 46,8 43,8 44,1 43,9 43,8 43,5 43,8 44,0 44,3 44,3 Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä Naiset 35,3 35,5 35,4 35,4 35,4 Miehet 39,7 38,8 39,0 39,5 39, ,4 35,0 36,1 36,3 39,4 39,0 39,8 40,0 Henkilöstön keski-iät hallintokunnittain 2014 MUUT määräaikainen vakituinen SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI määräaikainen vakituinen SIVISTYSTOIMI määräaikainen vakituinen TEKNINEN TOIMI määräaikainen vakituinen Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä 34,1 33,5 33, ,3 46,4 40, ,2 33,9 34, ,1 46,0 46, ,3 38,0 39, ,6 46,9 47, ,0 37,4 37, ,5 49,8 50, Vaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus, vakituinen henkilöstö %-vak. Lähdön syy Hlöstö Eronnut/muu syy ,2 Eläkkeelle ,1 Yhteensä ,1 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 264 henkilöä ja 5,1 % vakituisesta henkilöstöstä. Kvtel ja VEL eläkkeelle poistui 159 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna lähtövaihtuvuus suureni 4,8 % (12 henkilöä enemmän verrattuna vuoteen 2013). Henkilöstön lähtövaihtuvuus hallinnonaloittain Sosiaali-ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Muut YHTEENSÄ Lähtövaihtuvuus oli suurinta sosiaali- ja terveystoimessa (91) ja sivistystoimessa (85), missä henkilöstön lukumäärä myös on suurin. Molemmissa vaihtuvuus kasvoi. Lähtövaihtuvuus suhteutettuna vakituisen henkilöstön kokonaismäärään oli toimialoittain seuraava: sosiaali- ja terveystoimi 5,3 %, sivistystoimi 4,5 %, tekninen toimi 6,9 % ja muut 4,5 %. Vuoden 2014 aikana vuorotteluvapaata käytti 79 henkilöä (73 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaan keskimääräinen pituus oli 5 kuukautta. Vuorotteluvapaan aiheuttama työajan vajaus korjattiin palkkaamalla sama määrä työttöminä työnhakijoina olleita henkilöitä. 9

10 Kuva: Pekka Mäkynen 3.7 Eläkkeelle siirtyminen Kevan julkaisemien tietojen mukaan KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyi vuoden 2014 aikana yhteensä 193 henkilöä, kun mukaan ei lasketa osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi yhteensä 146 henkilöä. Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 13 ja osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 12 henkilöä, kuntoutustukea (määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) sai 22 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,3 vuotta, mikä on 0,7 vuotta korkeampi kuin vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen suurimmat aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, jotka ovat yleisimpiä myös valtakunnallisesti. KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyneet vuosina : Vanhuuseläke Keski-ikä Työkyvyttömyyseläke Keski-ikä Osatyökyvyttömyyseläke Keski-ikä Kuntoustuki Keski-ikä , , , , , ,4 4 54, , , , , , , ,2 9 54, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 9 60, , , , , , , , , , ,8 Kuntaliitos on huomioitu myös vuotta 2013 edeltävissä lukumäärissä. 10

11 3.8 Eläkemaksut KuEL-eläkemenoperusteinen maksu oli vuonna 2014 yhteensä euroa, joka perustuu Kevan antamaan arvioon lopullisesta maksusta. Vaasan kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset eli Varhemaksut vuodesta 2006 alkaen: Henkilöstöpalvelut toteutti kesällä 2014 yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimen kanssa kyselyn kaupungin kesätyöntekijöille. Sähköiseen kyselyyn pääsi vastaamaan kesäsyyskuun aikana, ja siihen saatiin yhteensä 299 vastausta. Eniten vastauksia antoivat sosiaali- ja terveysalalla työsvuosi Euroa Vuoden 2014 osalta Varhe-maksu on Kevan antama arvio lopullisesta maksusta. Kuntaliitosta ei ole huomioitu vuotta 2013 edeltävissä maksuissa, osuus vuoden 2014 summasta on noin euroa. Varhe-maksua aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Lopullinen maksu määräytyy siten, että jäsenyhteisöiltä perittävien Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan työnantajien kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Eläkepoistumaennuste kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä vuosina Vanhuuseläkkeen osalta ennuste perustuu 65 vuoden eläkeikään ja työkyvyttömyyseläkepoistumaennuste perustuu edellisten vuosien eläkkeelle siirtymisiin ottaen huomioon ikärakenne ja sen muutokset, ammattirakenne ja alueelliset erot. Ennusteen mukaan vuosina henkilöstöstä, Vähästäkyröstä siirtyneet ja määräaikaiset mukaan lukien, jää eläkkeelle yhteensä noin henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle jäävien osuus henkilöä. Henkilöstön ikärakenne ja vaihtuvuus asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiseen, rekrytointiin, perehdyttämiseen ja osaamisen hallintaan. Eläköitymiset vaikuttavat osaltaan mahdollisuuksiin toteuttaa tarvittavia rakenteellisia uudistuksia sekä toimintojen tehostamista. 3.9 Ennakoiva rekrytointityö Kaupunkia työnantajana ja eri ammattialoja esiteltiin vuonna 2014 erilaisissa tapahtumissa. Osallistuttiin mm. messuille sekä pidettiin oppilaitos- ja työnantajainfoja. Kaupungin virallisissa kuulutuslehdissä julkaistiin yhteisiä työpaikkailmoituksia. Vaasan kaupunki järjesti kesän 2014 aikana koululaisille ja opiskelijoille 389 kesätyöpaikkaa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hakemuksia kesätyöpaikkoihin tuli yhteensä kpl. Näiden lisäksi kaupunki tuki nuorten kesätyöllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin jakamalla 400 euron arvoisia kesäduuniseteleitä. Seteleitä jaettiin yhteensä 52 kpl. Virastot ja laitokset palkkasivat myös omin varoin kesälomasijaisuuksiin kesätyöntekijöitä sekä pitkin vuotta mm. yliopistoharjoittelijoita erilaisiin projekteihin. Myös eri kouluasteiden opiskelijat suorittivat opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua kaupungin eri yksiköissä. Kesätyö kaupungilla paras työpaikka ikinä! Vaasan kaupungin KuEL- ja VaEL-eläkepoistumaennuste (Keva): Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä kennelleet. Kyselyssä haettiin vastauksia muun muassa siihen, miten kesätyö kaupungilla vastasi nuorten odotuksia ja millainen mielikuva heille syntyi, ja se toteutettiin sekä pisteytettävillä väittämillä että avoimilla kysymyksillä. Suurin osa kyselyyn vastanneista kesätyöntekijöistä oli tyytyväisiä kesätyöhönsä. Enemmistö myös koki, että vastaanotto ja perehdytys työpaikalla olivat hyviä. Plussaa nuorten mielestä oli lisäksi se, että esimies ja työkaverit suhtautuivat heihin myönteisesti. 90 prosenttia vastanneista kertoi kesätyön vastanneen odotuksia ja olleen mielekästä. Muita kiitosta saaneita osa-alueita olivat työilmapiiri ja työkavereiden kannustus. Kehityksen kohteeksi nuoret sen sijaan nimesivät esimerkiksi tiedon jakamisen ja palkkatason. Kesätyökyselyyn vastanneiden kesken arvottiin useita palkintoja. Pääpalkintona arvottiin Vaasa kaupungin logolla tuunattu Jopo-polkupyörä. 11

12 TYÖHYVINVOINTI Kuva: Sami Pulkkinen 1 2

13 4. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi voidaan määritellä työntekijän kokemana työkyvyn tilana, jossa hän voi hyvin fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Näiden lisäksi hän kokee tekevänsä arvokasta työtä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja hänellä on mahdollisuus kehittyä työssään. Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Tutkimuksissa on osoitettu työn sisältöjen, ammatillisen osaamisen, työympäristötekijöiden ja erityisesti johtamisen vaikuttavan henkilöstön aikaansaannoskykyyn ja palvelujen laatuun. Työssä selviytyminen ja työkyky heijastuvat sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Nämä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia joiden suuntaan voidaan vaikuttaa. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden toimintaohjelman päivittäminen / uusiminen aloitettiin vuonna 2014, siinä tullaan kiinnittämään huomiota työhyvinvoinnin eri osaalueisiin ja erityisesti siihen miten ne nivoutuvat kokonaisuuteen. Toimialojen tulokset verrattuna kaupungin keskiarvoon: Aihealue Tekninen Sos. ja Keskus- Sivistys Koko toimi terv. toimi hallinto -toimi kaupunki 1. Työolosuhteet 3,60 3,41 3,50 3,62 3,55 2. Työilmapiiri ja työyhteisöllisyys 3,83 3,79 3,63 3,82 3,80 3. Tiedonkulku ja tiedonsaanti 3,33 3,34 2,96 3,40 3,46 4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla 3,79 3,83 3,50 3,81 3,71 5. Palkka ja palkitseminen 3,08 2,92 2,82 3,12 3,03 6. Esimiestoiminta 3,72 3,62 3,40 3,71 3,66 7. Kehittymisen mahdollisuudet 3,65 3,70 3,43 3,59 3,62 8. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 3,79 3,66 3,45 3,94 3,79 9. Kokonaiskeskiarvo 3,64 3,57 3,42 3,66 3, Henkilöstön tila Työhyvinvointikysely Vaasan kaupunki mittaa henkilöstön työhyvinvointia noin kahden vuoden välein suoritettavalla työyhteisökyselyllä. Kyselyn pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia oman työyhteisön hyvinvoinnin mittarina ja kehittämisen apuvälineenä. Keväällä 2014 toteutetun kyselyn suoritti loppuun yhteensä henkilöä, useimpiin kysymyksiin vastasi kuitenkin noin henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna. Parhaat tulokset ovat asiaryhmissä 2 ja 8; työilmapiiri ja yhteisöllisyys sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Perinteisesti matalimmat arvosanat ovat asiaryhmissä 3 ja 5; tiedonkulku ja tiedonsaanti sekä palkka ja palkitseminen. Yksittäisenä huomiona voidaan todeta, että 171 (2011: 194) henkilöä vastasi joutuneensa kiusaamisen kohteeksi vuoden aikana. Heistä 49 (2011: 59) vastasi, ettei ole saanut apua keneltäkään. Vaikka määrä on jonkin verran pienempi kuin edellisessä kyselyssä, jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Vaasan kaupungin työyhteisökyselyt vuosina vertailutaulukko Työilmapiiri ja työyhteisöllisyys 13

14 Poimintoja kyselyn jälkeen toimialoilla suunnitelluista kehittämistoimenpiteistä: Tekninen toimi: - organisaatioiden välisen tiedonkulun ja yhteistyön lisääminen - kokous- ja palaverikäytäntöjen terävöittäminen - yhteisöllisyyden lisääminen - palkitsemiskeinojen selvittäminen / suunnittelu - työturvallisuustietoisuuden lisääminen, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden parempi ennaltaehkäisevä hyödyntäminen - kiusaamiseen puuttumisen tehostaminen - tehtävien selkeyttäminen - työn kuormittavuuden nykyistä parempi selvittäminen / huomioiminen Sosiaali- ja terveystoimi: - sisäilmaongelmat: tuloksellinen ja nopea puuttuminen ja siihen liittyvän yhteistyön parantaminen - läheltä piti- tilanteiden parempi ennaltaehkäisevä hyödyntäminen - työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi - työssä jaksamisen ja ajankäytön hallinnan tukeminen - intran parempi hyödyntäminen, sähköpostikulttuurin siivoaminen - palautteen parempi hyödyntäminen - koulutuksissa saadun tiedon jakaminen Sivistystoimi: - yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittäminen - esimiestoiminnan kehittäminen (mm. toimintatavat, kehityskeskustelut, palautteen antaminen) - tietämyksen syventäminen kriisitilanteiden hoidosta ja ensiavusta - tiedon jakaminen eri ammattiryhmien kesken - fyysisten työolosuhteiden parantaminen, toimintamenetelmien kehittäminen Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan työpaikkatasolla, palvelu- tmv. alueilla, hallintokunnissa ja kehittämisryhmissä sekä yhteistyöryhmässä. Seuraava työhyvinvointikysely toteutetaan syksyllä Sairauspoissaoloprosentit (vakituiset) 4,2 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,7 3,7 4,2 4, ,8 3,8 3,8 3, Sairauspoissaolot Kaaviossa on esitetty vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen kehitys vuodesta 2006 alkaen. Sairauspoissaolopäivät vakituiset , , , ,5 12, ,8 15,9 14,9 15,2 14,7 14,9 14,8 15, Vakituisen henkilöstön (4 686) sairauspoissaolot olivat vuonna ,4 kalenteripäivää/henkilö. Nousu on tapahtunut 0.6 päivää henkilöä kohden edelliseen vuoteen verrattuna. Vakituisista henkilöllä ei ollut terveysperusteisia poissaoloja lainkaan. Yhteensä poissaoloja oli päivää. Luvuissa ovat mukana myös vapaa-ajan tapaturmista johtuneet poissaolopäivät. Sairauspoissaoloprosentti oli 4.2. Määräaikaisten osalta sairauspoissaolopäiviä oli 12,4 pv/hlö eli sairauspoissaoloprosentti oli 3.3. Sairauspoissaolojen (työ- ja vapaa-ajan tapaturmat, sairauslomat, ammattitaudit) palkkoja maksettiin vakituisen henkilöstön osalta ja määräaikaisten osalta 6,7 m. Laskennalliset sivukulut huomioiden palkkakustannukset olivat yhteensä 8,2 m. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauspoissaolot olivat 18,0 päivää (4,9 %) vakituisten henkilöiden osalta, sivistystoimessa 12,9 päivää (3,6 %) ja teknisellä toimialalla 17,7 (4,9 %). Kuntaorganisaation henkilöstön sairastavuutta on tutkittu Kunta 10-tutkimuksessa. Siinä on mukana kuusi yli asukkaan kaupunkia ja niiden viisi lähikaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Helsinki on mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa vuonna Tämän tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohden vuonna 2013, vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavilla. Seuraavassa kaaviossa ja taulukossa on esitetty sairauspoissaolojen lukumäärä ja kestojakauma / vakituinen henkilöstö. Kaaviossa on yhdistetty yhtäjaksoiset poissaolot. Alle neljän päivän poissaolot ovat lisääntyneet. 14

15 Alle 4 pv 4-29 pv pv pv pv 4000 Yli 180 pv Yhteensä Poissaolojaksojen lukumäärä ja kestojakauma Vuosi Alle 4 pv 4-29 pv pv pv pv Yli 180 pv Yhteensä Työtapaturmat Alla oleva kaavio kuvaa työtapaturmien kehitystä vuodesta Kaavion vasemmanpuoleinen asteikko ilmaisee kappalemääriä. Työtapaturmista johtuvia työkyvyttömyysajan palkkoja maksettiin Vakuutusyhtiölle maksetut tapaturmavakuutusmaksut olivat Summa sisältää mm. työtapaturmien käsittelykuluja, edellä mainittuja palkkoja ja sairaanhoito- ja lääkekuluja Korvatut työtapaturmat yhteensä Työmatkalla korvatut Ammattitautikorvaukset Tilastotiedot ovat ottohetken poikkileikkaustietoja käsittäen koko henkilöstön, myös työllistetyt. Vuonna 2014 työtapaturmat aiheuttivat 206 tapauksessa kustannuksia. Kaikista työtapaturmista 56 tapahtui työmatkalla. Työtapaturmissa menetettiin työpäivän työpanos. Vapaa-ajalla henkilökunnalle sattuneiden tapaturmien vuoksi menetettiin työpäivän työpanos. Vakuutusyhtiölle maksetut tapaturmavakuutusmaksut (miljoona euroa) ,96 0,73 0,71 0,64 0,67 0,52 0,58 0,57 0,58 0,49 15

16 Kuva: Jaakko J Salo Työtapaturmien yleisin syy on edelleen kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Tämä on myös yleisin syy työtapaturmissa koko EU:n alueella. Vaikuttamalla tietoisesti työympäristön järjestykseen ja siisteyteen, lattiamateriaalien ja turvallisten jalkineiden valintaan vaikutetaan myös tapaturmien kehitykseen. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan tapaturmataajuus eli korvattujen työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden oli 11, luku joka kuntasektorilla on 29. Tilasto osoittaa että tapaturmavakuutusmaksut ovat puolittuneet viimeisen 10 vuoden ajalla Työterveyshuolto Vuosi 2014 oli Vaasan Aluetyöterveyden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Toimintavuotta leimasi kuntatalouden heikkeneminen edelleen, jatkuen jo kolmatta vuotta, mikä johti Vaasan kaupungin osalta mm. vaatimuksiin henkilöstösäästöistä. Mustasaaren kunta liittyi Vaasan Aluetyöterveyden toimintaan vuoden 2014 alusta. Vaasan Aluetyöterveydellä on kaiken kaikkiaan työterveyshuoltosopimuksia lähes 650, mikä tarkoittaa että palvelun piiriin kuuluu n työntekijää. Vaasan Aluetyöterveys on osallistunut vuoden aikana BotniaSeitti-kehittämisohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti verkostoitumalla. Projekti on päättynyt mutta työ jatkuu mm. Laatu-käsikirjan valmistelulla ja Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-ohjeistuksen käyttöönotolla. Terveyden- ja sairaanhoitokäyntejä tehtiin kaupungin työntekijöiden osalta vuoden 2014 aikana seuraavasti: Työpaikkaselvitykset tuntia Tietojen antaminen ja ohjaus ryhmätasolla 9 03,5 ja yksilötasolla kpl Terveystarkastukset kpl Sairaanhoitokäynnit kpl Sairaanhoidolliset puhelut ja konsultaatiot kpl Varhaisen tuen ja työyhteisökonsultaatiot 118 tuntia Yksilötason konsultaatiot kpl Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja sairaanhoitokäynnit muodostavat kontaktipinnan, jonka avulla arvioidaan työpaikkojen vaara- ja kuormitustilanteita sekä työntekijöiden terveydentilaa. Näiden tietojen pohjalta pystytään paremmin suuntaamaan tietojen antamista ja ohjausta. Vuosi Työterveyshuollon kustannukset KELA:n korvaus Korvausluokka I /henkilö Korvausluokka II /henkilö ,78 46, ,46 52, ,30 69, ,22 76, ,36 69, ,02 87, ,83 103, ,93 115, * * * *Korvaussumma tiedossa syksyllä

17 Vuoden työpaikka palkitsemistilaisuus. Kuva: Johanna Jussila 4.2. Työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Tykytoiminta Henkilöstön liikunnallisten aktiviteettien lisääminen ja ylläpitäminen on ollut lähinnä Vireä-Vaasa- toiminnan järjestämää. Työnantajan järjestämää kuntoutusta on edelleen pyritty toteuttamaan määrärahojen puitteissa. Vuonna 2014 järjestettiin 5 kuntoremonttikurssia. Kursseille pääsi osallistumaan yhteensä 50 työntekijää. Työpaikkojen omaehtoista tykytoimintaa tuettiin 200 euron avustuksilla, jota sai 24 työpistettä. Vuoden työpaikoiksi valittiin Tulkkikeskus, Perhesuunnittelu ja Keskuskorjaamo Varhainen tukeminen Varhaisella tukemisella voidaan vaikuttaa merkittävästi sairauspoissaolojen pitkittymiseen ja ennenaikaisen eläköitymisen riskiin sekä myös uudelleensijoitustarpeisiin. Varhaisen tukemisen mallin mukaisia toimia on jatkettu ja niitä tullaan tehostamaan osana uuden, vuosien , työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Toimintaohjelmassa esitetään työkykykoordinaattorin tehtävää, jossa yhtenä tehtäväalueena on esimiesten tietoisuuden lisääminen varhaisen tukemisen keinoista ja niiden käyttämisestä. Varhaisen tuen malli, onnistunut työhönpaluu sekä terveydellisistä syistä johtuva uudelleensijoitus kuuluvat myös esimiespassin sisältöihin. Uuteen raportointiohjelmaan (Exreport) suunniteltiin osio, joka ilmoittaa esimiehille tiettyjen, toimenpiteitä edellyttävien, sairauspoissaolomäärien täyttymisestä. Ominaisuus saadaan käyttöön vuonna Uudelleensijoitustoiminta Uudelleensijoitustoiminnan pyrkimyksenä on sijoittaa omaan työhönsä sairauden tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi kykenemättömäksi tullut työntekijä uuteen, hänen kykyjään vastaavaan työtehtävään. Hallintokunnat hoitavat ensisijaisesti omat uudelleensijoitettavansa omien määrärahojen puitteissa. Ellei uudelleensijoitus onnistu omassa hallintokunnassa tai toimialalla, niin uudelleensijoitustoiminnan piirissä oleville pyritään löytämään henkilöstöpalvelujen tukitoimenpitein uusi työtehtävä tai työkokeilu koko kaupunkiorganisaatiosta. Tukitoimenpiteet rahoitetaan kaupungin varausmäärärahoista. Uudelleensijoitusprosessissa olevat kaupungin vakituiset työntekijät ovat aina etusijalla vapautuvia tehtäviä täytettäessä ja vuonna 2014 toteutuneet uudelleensijoitukset ovatkin tapahtuneet ensisijaisesti vapautuneisiin vakansseihin. Ongelmana on kuitenkin vapautuvien vakanssien soveltuminen, koska uudelleensijoitettavan osaaminen / työkyky ja vapautuva tehtävä / työpiste eivät useinkaan kohtaa. Uudelleensijoituksissa tarvitaan usein apukeinoina Kevan ammatillista kuntoutusta, täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä erilaisia ja eripituisia työkokeiluja. Onnistuminen edellyttää aina myös avointa mieltä ja joustavuutta kaikilta osapuolilta. Vuonna 2014 lisääntyi sisäilmaoireista (joihin usein liittyy muitakin työkykyrajoitteita) aiheutuvat uudelleensijoitustarpeet, heille on erittäin vaikea löytää sopivaa työn ja työntekopaikan yhdistelmää. Henkilöstöpalveluiden tukitoimien avulla tuettiin vuonna 2014 yhteensä 9 henkilön uudelleensijoittamistoimia (edellisenä vuonna 11 henkilöä) ja siihen käytettiin yhteensä ,65 euroa (edellisenä vuonna ,78 euroa). Keva ja Rannikkoseudun oppisopimustoimisto osallistuivat myös joidenkin työkokeilujen / työhönvalmennusten rahoittamiseen. Uudelleensijoitusprosessin eri vaiheissa oli vuoden 2014 aikana kaikkiaan noin 45 henkilöä. Vuoden vaihteessa oli meneillään useita työkokeiluja. Osa uudelleensijoitusprosessissa olevista pystyy jatkamaan toistaiseksi omassa työssään. Uudelleensijoitustoimintaa tullaan tehostamaan osana vuosien työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelman toteutusta, keskushallinnon tukipalveluuudistuksen ratkaisuilla pyritään saamaan siihen tarvittavat henkilöresurssit. 17

18 4.2.4 Työnohjaus Vaasan kaupungilla oli vuonna 2014 edelleen 16 työnohjaajaa, jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä kaupungin organisaatiossa työnohjauksellisiin tehtäviin. Lisäksi työnohjausta ostetaan ulkopuolisilta työnohjaajilta. Työnohjausta hyödynnettiin kaupungin työyksiköissä mm. työyhteisön toimivuuden ja ammatillisuuden kehittämisen tukena. Työnohjaajat toimivat myös luennoitsijoina koulutustilaisuuksissa. Työnohjaukset toteutettiin yksilö-, ryhmä- ja työyhteisömuotoisina. Henkilöstöpalvelut on vahvistanut vuonna 2014 panostusta työnohjaukseen siten, että keskitetyn henkilöstökoulutuksen budjetista järjestettiin 4 pitkäkestoisempaa työnohjausta esimiesten pienryhmille. Työnohjaajilla oli ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi säännöllisiä kokoontumisia sekä paikallisesti että alueellisesti. Heidän edustajillaan oli myös yhteistyötapaamisia henkilöstöpalveluiden edustajien kanssa. Kuva: Jaakko J Salo

19 4.2.5 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on ensisijaisesti työn turvallisuuden ja terveellisyyden jatkuva parantaminen sekä toiminnan keskeytyksettömyyden varmistaminen kaupungin riskienhallintapolitiikan linjausten mukaisesti. Tavoitteena on myös turvallisuusajattelun ja kulttuurin sisäistäminen osaksi arkipäivän toimintaa ja johtamista, mikä näkyy mm. Esimiespassikoulutuksen ohjelmassa. Yleistä riskienhallintaa koordinoimaan on nimetty kaupunginjohtajan vetämä riskiryhmä. Vaasan kaupungilla on käytössä riskien tunnistamiseen tarkoitettu ohjelma, sitä on käyttänyt lähes 400 työpaikkaa. Tunnistus edellyttää usein korjaavia toimenpiteitä ja tässä suhteessa on vielä parannettavaa, kehityssuunta on positiivinen. Kaaviossa vasemmalla oleva lukuarvo kuvaa riskiprosenttia Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuus Tietoturvallisuus Palo- ja pelastusturvallisuus Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Riskipisteohjelmalla saatava data selkeästi osoittaa että kehitystä on tapahtunut vuodesta Ympäristö turvallisuus Vuosi Turvalli- Työtur- Tietotur- Palo- ja Kiin- Ympäsuusjohta- vallisuus vallisuus pelastus- teistö- ja ristö minen turval turval- turval lisuus lisuus lisuus ,1 19,8 26,5 24,5 34,2 30, ,7 20,1 26,9 24,9 34,6 30, ,7 20,9 27,2 25,8 34,9 32, ,3 22,4 31,3 29,7 40,6 42, ,4 23,5 31,1 30,5 39,9 42,9 Työpaikkojen riskien tunnistamisen ja arvioinnin tukena toimivat myös työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja muistiot, terveysvalvonnan tekemät tarkastukset sekä Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuskertomukset. Sisäisen valvonnan riskienhallintaprosessin mukainen selvitys tehdään vuosittain. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on tehnyt tarkastuksia 44 eri työpaikalle vuoden aikana. Viiteen tarkastuskohteeseen näistä annettiin kehotus. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin koskien sisäilman laatua, puutteellisia selvityksiä ja laiteturvallisuuden puutteita Yhteistoiminta Yhteistoiminta Vaasassa perustuu yhteistoimintalakiin ja kaupunginhallituksen yleisjaoston hyväksymiin menettelytapaohjeisiin. Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu kaupungin eri toimialoilla toimivissa kehittämisryhmissä sekä kaupunkitason yhteistyöryhmässä. Kehittämisryhmät ovat samalla osa kaupungin työsuojeluorganisaatiota. Yhteistoiminnan tavoitteena on mahdollistaa henkilöstölle osallistuminen omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Välitön yhteistoiminta toteutuu työntekijän ja hänen esimiehensä välillä sekä työpaikkakokouksissa, joissa käsitellään työyhteisöä ja työn tekemistä koskevia asioita. Muita yhteistoiminnan muotoja ovat mm. kehityskeskustelut, erilaiset tiimipalaverit, palautteen antaminen sekä tiedotus- ja koulutustilaisuudet. Pääluottamusmiehet Pääluottamusmiehet ovat osa yhteistoimintajärjestelmää. Heidän tehtävänään on ollut edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiehet ovat edustaneet työntekijöitä useimmissa kaupungin perustamissa työryhmissä. He ovat myös toimineet tiiviissä yhteistyössä työsuojeluvaltuutettujen kanssa työpaikkojen työskentelyolosuhteiden ja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutetut edustavat työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoimintaan liittyvissä asioissa. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutettujen keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida oma-aloitteisesti työympäristöä, tunnistaa häiriöitä ja oireita sekä tehdä esimiehille ja johdolle ehdotuksia niiden poistamiseksi. Toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympäristö, hyvät työolosuhteet ja hyvinvoiva työyhteisö. Tehtäviin kuuluu myös kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat hallintokuntakohtaisten kehittämisryhmien toimintaan. 19

20 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kuva: Mikko Lehtimäki

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 2

H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 2 H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Kuva Foto: Jaakko J Salo 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilöstön ikä 8 Vaihtuvuus

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 3

H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 3 H E N K I L Ö S T Ö R A P O R T T I 2 0 1 3 SISÄLLYSLUETTELO Kuva Foto: Jaakko J Salo 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 6 Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Johtoryhmä 7.3.2014 HEKE-tiimi 20.3.2014 YT-ryhmä 27.3.2014 Hallitus 8.4.2014 1. LAKISÄÄTEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA JA KOULUTUSKORVAUS Kuntaorganisaatiossa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulutuskorvaus ohje työnantajille

Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaus 1 (5) Ohjeita työnantajille 1.1.2014 alkaen Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaukseen oikeutetut työnantajat Koulutuskorvauksen saamisen edellytykset Koulutuskorvaus on taloudellinen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot