FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2014

2

3 1 1 SISÄLTÖ KUNTAYHTYMÄN ALUE... 2 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 3 YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS... 4 YLEISTÄ... 6 YLEISHALLINTO PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PALVELUALUE AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE VANHUSPALVELUJEN PALVELUALUE PERHEPALVELUJEN PALVELUALUE SUORITETOTEUMA VUODELTA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA SUORITTEET KUNNITTAIN KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2014 (1000 ) KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET... 34

4 2 Kuntayhtymän alue Jäsenkuntia 5 Asukasmäärä ( ) FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

5 3 3 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio

6 4 Yhtymäjohtajan katsaus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupungille. Kuntayhtymän ensimmäinen vuosi on ollut vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymän hallinto organisoitu uudelleen ja monia arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen, jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole heijastuneet asiakasrajapintaan huonona palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä. Huolimatta toiminnan käynnistämiseen liittyvistä kiireistä saatiin ensimmäisen vuoden aikana jo merkittäviä kehittämistoimenpiteitä aloitetuksi. Johtoryhmä kehittämistyö aloitettiin ensimmäisenä tunnistamalla nykyisen toiminnan vahvuudet ja kehittämisalueet, jonka jälkeen luotiin suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi. Hallintojohtajan johdolla tuotteistettiin sosiaalipalvelut ja sovittiin niihin liittyvistä laskutusperiaatteista. Yhtymäjohtaja vaihtui kesäkuussa ja talousjohtajan jäätyä eläkkeelle hänen tehtäviään hoiti taloussihteeri, jonka tehtävä lakkautettiin ja muutettiin syksyn kuluessa talousjohtajan tehtäväksi. Koko toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutettiin uusista lähtökohdista, kun perinteisen terveydenhuollon palvelutuotannon rinnalla laadittiin talousarviot myös sosiaalihuollon palvelutuotannolle. Kuntayhtymän tulevaisuuden toiminnan painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä vahvistettavassa strategisessa suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi, toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan lopulliseen muotoonsa. Vuoden 2014 alkusyksystä aloitettiin toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen käynnistämällä Yhdessä kohti asiakasta projekti, joka on kestoltaan monivuotinen prosessien kehitysohjelma. Kehitysohjelman ensimmäisessä vaiheessa ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka

7 5 jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli. Vuoden 2014 talousarvion toteuman seurantaa ja vuoden 2015 suunnittelua vaikeutti se tosiseikka, että vuoden 2014 sosiaalipalveluiden talousarviot laadittiin jäsenkunnissa, mistä ne siirrettiin käyttösuunnitelmatasoisina osaksi kuntayhtymän talousarviota. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että talousarvion laadinnassa oli käytetty kuutta erilaista tapaa. Talousarvio toteutui sopimusohjaukseen kuuluvien toimintojen osalta täysin suunnitelman mukaisesti, mutta sosiaalipalveluiden osalta talousarvio ylittyi Sosiaalipalveluiden toteumassa oli selviä kuntakohtaisia eroja, sillä sosiaalipalveluiden talousarvio ylittyi Forssan osalta , Humppilan ja Tammelan Jokioisten kohdalla talousarvio alittui ja Ypäjän Palvelusopimuksissa oli sovittu, että sosiaalipalveluiden osalta kuntayhtymälle ei saa syntyä yli- tai alijäämää, joten talousarviopoikkeamat tasattiin lisä- tai hyvityslaskuilla jäsenkunnille. Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa vähennettiin suunnitelman mukaisesti euroa ja kokonaisuudessaan sitä on nyt 1,6 milj. euroa. Taseessa on alijäämää 3,0 milj. euroa, mutta taseeseen ei ole kertynyt uutta alijäämää kahtena viimeisenä vuotena, mikä on merkki siitä, että kuntayhtymän toiminta ja talous ovat tällä hetkellä tasapainossa. SOTE-järjestämislaki tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät tai vaihtoehtoisesti palvelut voidaan tuottaa vastuukuntamallilla. Lisäksi määriteltiin kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annettiin eduskunnalle Uusi palvelurakenne perustui siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut kansalaisille. SOTE-alueita on viisi ja tuottajakuntayhtymiä 19. Forssan seutukunta kuului Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jolla voi jatkossa olla kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Järjestämislakiesitystä ei kuitenkaan hyväksytty perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti alkuperäistä lakiesitystä siten, että alkuperäisessä esityksessä kaavaillut sotealueet jäävät pois ja tilalle tulevat nykyisen maakunta (sairaanhoitopiiri)jaon mukaiset sosiaali ja terveysalueiden kuntayhtymät, jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Tämäkään malli ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulaa, joten järjestämislain jatkovalmistelu siirtyi seuraavalle hallitukselle. Kanta-Hämeen tasolla jatkovalmistelua koordinoi Hämeen liitto ja sen kokoonkutsuma SOTE III ohjausryhmä. Valmistelutyön jatkuminen on vielä tällä hetkellä avoin ja siitä tehtäneen lopulliset päätökset huhtikuun aikana. Joka tapauksessa valmistelu nojaa THL:n Kanta-Hämeen terveydenhuoltoselvitykseen, jonka mukaisesti maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolme tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutu. 22. maaliskuuta 2015 Juha Heino yhtymäjohtaja Parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä täsmennettiin siten, että palvelujen

8 6 Yleistä OLENNAISET MUUTOKSET KUNTAYH- TYMÄN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi alkaen. Siirron myötä kuntayhtymän koko lähes kaksinkertaistui henkilöstömäärällä ja talousarvion loppusummalla mitattuna. Kuntayhtymässä on käytössä hyväksi todettu sopimusohjausjärjestelmä terveydenhuollon osalta. Sopimusohjausjärjestelmän ansiosta kuntien menot ovat hyvin ennustettavia, sillä sopimusohjausjärjestelmä perustuu kiinteisiin vuosikustannuksiin. Kiinteät sopimukset eivät kuitenkaan estä kuntien tasapuolista kohtelua. Kunnat maksavat lopulta vain omien asukkaidensa palvelut, koska kuntien vuosittainen suhteellinen maksuosuus määräytyy edeltävien 2,5 vuoden hinnaston mukaisen käytön perusteella. Kuntayhtymään siirtyneiden sosiaalipalveluiden osalta menoja ja tuloja seurattiin vuonna 2014 kuntakohtaisesti ja kukin kuntaa vastasi omista kustannuksistaan. Vuonna 2014 yleiskustannuksia ei vyörytetty sosiaalipalveluihin, mutta jatkossa yleiskustannukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti kaikille toiminnoille, mikä tulee tarkoittamaan terveydenhuollon omakustannushintojen suhteellista laskua ja sosiaalipalveluiden nousua. TALOUDELLINEN TULOS Toimintatuotot olivat 122,9 milj. ja talousarvion toteutumisprosentti tuottojen osalta oli 100,6 %. Toimintakulut olivat 121,0 milj. toteutumisprosentti oli 100,7 %. Toimintakate oli 1,9 milj. ja tilikauden tulos poistojen ja rahoituserien jälkeen oli Kuntayhtymän myynti ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,76 milj. ja se oli 0,19 milj. vähemmän kuin vuonna Talousarviosta poiketen toteumassa on mukana ensihoidon kuntamaksut 1,06 milj., jotka läpilaskutettiin jäsenkunnilta kuntayhtymän kautta. Aikaisempina vuosina kunnat ovat maksaneet ensihoidon kuntamaksut suoraan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Menettelyllä ei ollut vaikutusta kuntien tai kuntayhtymän tulokseen. SOPIMUSOHJAUKSEN TOTEUMA Jäsenkuntien hinnaston mukainen käyttö sopimusohjauksessa oli yhteensä 111,0 prosenttia. Forssan hinnaston mukainen käyttö oli 110,6, Humppilan 119,4, Jokioisten 116,9, Tammelan 105,6 ja Ypäjän 107,8 prosenttia. Hinnaston mukaisen käytön perusteella Humppilan suhteellinen maksuosuus tulee kasvamaan eniten ja Tammelan pienenemään eniten tulevina vuosina. Perusterveydenhuollossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 96,9 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 109,8 prosenttisesti. Erikoissairaanhoidossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 100,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti. Mielenterveys ja päihdepalvelujen avohoidon suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 98,3 prosenttisesti. Aikuispsykiatrian hoitopäivät toteutuivat 86,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 105,2 prosenttisesti. Oma ulkopuolinen laitoshoito ylittyi 10,8 prosentilla ja oli 1,1 milj. euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 12,7 prosenttia. Tämä tulee tarkoittamaan FSHKY:n suhteellisen maksuosuuden kasvua tulevina vuosina. HENKILÖSTÖ Sosiaalihuollon palvelujen siirtyessä kuntayhtymän tuotettavaksi kasvoi henkilöstömäärä kaksinkertaiseksi. Koska vuosi 2014 on ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on samassa organi-

9 7 saatiossa, ei vertailutietoa edelliseen tilikauteen ole. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli : Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä (1) (8) (9) Yhteensä Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2014 yhteensä 1091,15. Tämän lisäksi on käytetty hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa 54,79 henkilötyövuotta. Sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain siten, että lokakuun loppuun mennessä henkilöstön vuokraus oli käytössä kaikilla palvelualueilla. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita 41,8 miljoonaa euroa ja henkilösivukuluja 11,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä n euroa. KEHITTÄMISHANKKEET Seudullinen Etsivä nuorisotyö - hankkeen ( ) kohde ovat alle 29 -vuotiaat nuoret, joilta on jostain syystä opinnot keskeytyneet tai joille ei löydy opiskelupaikkaa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen kokonainen toimintavuosi. Etsivän nuorisotyöntyön asiakkuudessa oli noin 150 asiakasta/1.85 (htv). Nuoret tulivat asiakkuuteen etupäässä toisen asteen koulutuksesta ja sosiaalitoimen lähettämänä. Syyskuun alussa Forssassa avattiin Viltteri nuorisopalvelukeskus, jonka päivystysvuoroissa ovat mukana myös hyvinvointikuntayhtymän nuorisotyöntekijät.hankkeessa ostettiin ohjauspalvelua Ajatustalo Oy:ltä ja kaikille seudun etsivää nuoristyötä tekeville järjestettiin ryhmätyönohjausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoi hanketta asti, jonka jälkeen se siirtyi ELYkeskuksen hallinnoitavaksi. Kokonaisbudjetti hankkeelle (2014) oli , josta ministeriön osuus oli Kunnat rahoittavat hanketta asukasmäärän mukaisesti. LASse hanke ( ) on lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin keskittyvä hanke. LasSe -hankkeen tavoitteena on, että hankkeen päättyessä: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojeluprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida; B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt; C) Ammatillisen (moniammatillisen) yhteistyöverkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä.

10 8 Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on seudulta osallistuttu hyvin. SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hankkeen ( ) keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä, aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä sekä kehittää palveluprosesseja mm. tehtäviä ja vastuualueita määrittelemällä. Hankkeen tiimoilta on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia asiakasraatiin. Hankkeessa on myös huomioitu uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II hanke on käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajoja, missä FSHKY aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ovat aktiivisesti mukana osaamisen ja työmenetelmien kehittämisessä. KiTi hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan Hämeenlinnan seudun kunnissa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Hankeen toteutumiseen liittyviä yhteistyö- ja kuntatapaamisia on ollut Forssassa ja Hämeenlinnassa. Hankkeessa alkaa sähköistä dokumentointia koskevan ohjeistuksen suunnittelu. Samalla kunnissa valitaan kehitettävät prosessit ja käynnistetään valittujen prosessien tarkastelu, luokitusten ja asiakirjapohjien yhdenmukaistaminen/kehittäminen. Kootaan ns. työrukkasryhmä miettimään keskeisiä tilastoja. Yhteistyötä tehdään SOS-II hankeen kanssa aikuissosiaalityön asiakasasiakirjojen osalta. Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin hanke on alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Linnan kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman sekä virtuaalinen näyttelytila apuvälineistä. Lisäksi hankkeessa pidetään teknologiatyöpajoja uusien innovatiivisten ideoiden saamiseksi hoitoalalle. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni yhteyttä käyttäen tai ammattilaisen täyttämänä Effica navigaattorin kautta. Lomakkeeseen tehtävät määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Virtuaalinen näyttelytila tehdään yhdessä HAMK:n sairaanhoitaja- ja media-alan opiskelijoiden kanssa. Näyttelytila.fi -sivustoon tehdään videoklippejä apuvälineistä, jotta apuvälineistä saadaan enemmän tietoja ja niitä opitaan käyttämään paremmin. Apuvälinefi sivusto valmistuu helmikuussa Hanke päättyy helmikuussa Muita kehittämishankkeita: Jokainen on työn arvoinen, osuuskuntatoiminnan kehittäminen työllistämisessä-hanke ( ).Tavoite oli löytää työttömiä työnhakijoita, joilla on erityisosaamista ja halua lähteä tekemään töitä. Hankkeen puitteissa on järjestetty valmennusta työttömille työnhakijoille, kuntien ja FSHKY:n toimijoille. Lääkehoidon ketjut kuntoon hanke, jonka tavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon ketju kuntoon, mallintamalla/kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. LAADUNHALLINTA JA POTILASTUR- VALLISUUS Vuosittaiseen laatupalkintokilpailuun ilmoitettiin kolme työtä, jotka olivat vuoden 2013 aikana valmistuneita laatu- ja kehittämistöitä. Kilpailuun ilmoitetuista töistä palkittiin kaksi työtä, jotka käsittelivät Seudullista saattohoitoprojektia ja Jalkojen hoitokansioita. Laatupalkintokilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa ITE arviointien vuonna 2013 tehdyt jatkosuunnitelmat. Arvioitavia suunnitelmia oli 8:terveyden edistämisen, fysioterapian, radiologian, suun terveydenhuollon yksiköistä, leikkaus-anestesiaosastolta, lääkekeskuksesta ja A-klinikalta. Jatkosuunnitelmista palkittiin fysioterapiayksikön, A - Klinikan ja lääkekeskuksen jatkosuunnitelmat. ITE arviointeja (itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä) tehtiin 5:ssä terveydenhuollon yk-

11 9 sikössä, joissa kaikissa tehtiin myös jatkosuunnitelmat parantamistoimenpiteistä. Avosairaanhoidossa osallistuttiin Conmedicin laatuverkostossa valtimotautien hoidon laatumittaukseen. Keväällä ja syksyllä järjestettiin terveydenhuollon asiakasraadit, joihin osallistui reilut 20 edustajaa 15 eri potilasyhdistyksestä. Asiakasraadeissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointikuntayhtymän toiminnassa, valtakunnallista SOTE tilannetta ja hyvinvointikuntayhtymän strategiaan liittyvää verkkopaneeliskyselyä, johon myös asiakasraadin jäsenillä oli mahdollisuus vastata. Vanhus- ja perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä käynnistettiin asiakasraatien valmistelut SOS II hankkeen toimesta. Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä kirjattuna tai lehtien sivuilta ja sähköisenä palautteena, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä 332 kappaletta. Kaikki palautteet käsiteltiin johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin vastattiin mahdollisuuksien mukaan. Positiivisen palautteen määrä oli 47 % tulleista palautteista. Eniten palautetta saimme kohtelusta ja henkilökunnan käytöksestä. Seuraavaksi eniten palautetta tuli hoitoon pääsystä ja henkilökunnan pätevyydestä ja ammattitaidosta. Terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskysely tehtiin viikolla 11 terveydenhuollon 18 yksikössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 37 % (vaihteluväli 22 % - 65 %). Yksiköt tekivät kyselyn tulosten perusteella kehittämistoimenpiteistä suunnitelmia. Vanhuspalveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kaikille palvelujen piirissä oleville. Aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin SOS II hankkeen toimesta. Perhepalveluiden sosiaalityössä toteutettiin LasSe -hankkeen toimesta asiakaskysely. Perheneuvola teki kyselyn yhteistyötahoilleen (teemana kokemus yhteistyöstä ja perheneuvolan palvelujen tasosta). Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Kehitettävää löytyi aukioloajoista ja palvelun nopeudesta. Kiitosta sai henkilökunnan asiantuntijuus, palvelualttius ja luotettavuus. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppaneiden mielikuva perheneuvolasta oli myönteinen. Oppilashuolto toteutti kokeilumielessä viikon aikana kohtaamiensa asiakkaiden (koulun henkilöstö ja oppilaat) parissa vapaamuotoisen kyselyn, jossa vastaajat saivat täyttää ajatuskuplan, jonka ohjeena oli Mitä tuumaan. Palaute oli voittopuolisesti myönteistä. Ainoana kielteisenä kommenttina oli palvelujen riittämättömyys. Henkilökunta teki 6 aloitetta vuonna Aloitteet koskivat Vintin koulutustilan kulkuopastetta, toimipisteiden keittiövarusteiden hankintaa, puhelinten hankintaa poliklinikalle, erityisvapaapäivää, korkean pöydän hankintaa Vinttiin ja sisäisten työpaikkojen hakua intranetissä. Henkilöstön tekemiä julkaisuja, konferenssiesityksistä ja muita julkaisuja: Lääkehoidon moniammatillisella tiimillä oli posteri esillä Järkevää lääkehoitoa seminaarissa. Lisäksi heillä oli lyhyempiä esityksiä esillä Oma hoito seminaarissa, Osastofarmasian foorumissa, Mielekäs työpaja tapahtumassa. Aikuissosiaalityön palvelualueelta on myös ollut seminaariesityksiä. FSHKY: ssä myönnettiin 14 tutkimuslupaa opinnäytetöille ja erilaisille tutkimuksille. Näistä luvista perustutkintoon liittyviä lupia oli 10, ylempään AMK tutkintoon 1, pro gradu tutkintoon 2 ja kehittämistehtävään 1. Valmistuneet raportit on kirjattu intranetissä olevaan luetteloon. Terveydenhuoltoon tehtiin 10 opinnäytetyötä, vanhuspalveluihin tehtiin 4 opinnäytetyötä ja sosiaalipalveluihin 1 kehittämistehtävä. Potilasturvallisuustyötä on jatkettu vuonna 2012 hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi on ollut kuntayhtymän työntekijöiden käytössä vuoden loppuun asti. Verkkokoulutuksen suoritti yhteensä 365 FSHKY:n työntekijää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti aloitettu Kaatumisten ehkäisy projekti jatkui edelleen. Kaatumisten ehkäisyssä erityisinä painopisteinä olivat lääkehoidon vaikutus kaatumisiin sekä vajaaravitsemus, josta järjestettiin koulutusta osastojen henkilökunnalle. Lääkehoidon potilasturvallisuutta parannettiin yhtenäistämällä osastojen lääkehoidon toimintakäytäntöjä.

12 10 Yleishallinto Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi yhtymähallituksen jäsenet ja johtoryhmä osallistuivat elokuussa kahden päivän mittaiseen talousarvioseminaarin. Yhtymäkokous kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa: tammi-, kesä- ja joulukuussa. Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa. Lautakunnan arviointisuunnitelman v painopisteinä olivat talouden seurannan ohella sosiaalihuollon palvelualueiden toiminta sekä palvelualueiden (ent. vastuualueiden) sopeutuminen muuttuneessa kuntayhtymässä. Sosiaalihuollon palvelutuotanto tuotteistettiin siirtosopimuksen mukaisesti alkuvuoden 2014 aikana. Jäsenkunnat hyväksyivät sosiaalihuollon palvelukuvaukset ja tuotteistamisperiaatteet sekä kuntien välisen kustannustenjaon periaatteet vuodelle 2015 neuvotteluissa Kuntayhtymän arkistonmuodostussuunnitelman uudistamistyö käynnistettiin elokuussa ja työ jatkuu vuoden 2015 alkupuolelle. Kuntayhtymän internetsivusto uudistettiin syksyn aikana, mihin työhön osallistuivat kaikki palvelualueet sisällöntuottajina. Uusi wwwsivusto otettiin käyttöön marraskuussa. Vuonna 2014 tilastoitiin 77 työtapaturmaa, joista 12 työmatkalla sattunutta. Vuonna 2014 todettiin 3 ammattitautia. Vakuutusyhtiön korvaamia sairauspäiviä työtapaturmista oli 308 ja työmatkatapaturmista 400. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta työtapaturmista ja työmatkatapaturmista Koko henkilökunnan yhteinen syyspäivä pidettiin , tällä kertaa juhlapuhujana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Tilaisuudessa jaettiin laatupalkinnot kahdelle työlle: Seudullinen saattohoidon kehittämisprojekti ja Diabeetikon jalkojen hoito. Vuoden hyvä työyksikkö - kunniamaininnan saivat Heikanrinteen palvelukeskuksen Metsätähti sekä Mäntyrinteen dementiayksikkö Humppilassa.. Aikuissosiaalityön väki vietti toukokuussa kehittämispäivää.

13 11 Perusterveydenhuollon palvelualue Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2014 asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu rekrytoitua suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 4 % yli suunnitteen. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä oli hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys toteutettiin edelleen Varsinais-Suomen päivystysrenkaan toimintaan osallistuen TYKS:n päivystyspoliklinikalla Turussa. Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelun määrä ja käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 4.6 %, mutta asiakaskohtaiset kustannukset laskivat 10.3 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä pysyi vuoden 2013 tasolla. Someron kaupungin ja FSHKY:n ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 21 %:lla. Terveysvalvonnan raportoitu tarkastusten määrä jäi 32 % alle suunnitteen osittain henkilöstövajauksen ja osittain tilastointitavan muutosten vuoksi. Perusterveydenhuollon palvelualueelle siirtyneen kuntoutuksen tulosyksikön yksilöterapiatapahtumat jäivät n 5 % alle tavoitteen määräaikaisesta henkilövajauksesta johtuen. Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon ja saattohoidon sekä hyvinvointiteknologian palveluja. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 7.5 paikkaa ja jaksohoito 12 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellista osuutta ei saatu nostettua täysin tavoitteen mukaiseksi jaksohoidon suuren palvelutarpeen vuoksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen kesto lyheni 20.7 hoitopäivään (v hpv). Jaksohoidon hoitojaksojen pituus nousi 5.3 hoitopäivään (v hpv) monien omaishoidettavien toimintakyvyn laskun vuoksi. Saattohoitopäiviä oli 46 % yli tavoitteen ja 30 % yli vuoden 2013 toteutuman. Käyttö oli koko vuodelle 1.2 paikkaa. Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi lokakuussa 2014 päättyneessä HämePotku hankkeessa sovitulla tavalla. Avosairaanhoidon tiimityömalli oli käytössä kaikissa väestövastuuryhmissä. Palvelualueen talousarvion ulkoisten erien tulos ilman poistoja oli euroa (7.3 %) tavoitetta parempi. Toimintatuotot ylittyivät eurolla (5.2 %), toimintakulut alittuivat eurolla (3.6 %). Myyntituotot ylittyivät eurolla (16.9 %), selvimmin kiireellisten, maksusitoumusasiakkaiden ja valinnan vapautta käyttäneiden ulkokuntalaisten kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon myynti sekä aluehallintoviraston korvaukset valvontaeläinlääkäritoiminnasta. Asiakasmaksutuotot jäivät euroa (6.8 %) alle tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa palkkakulut sivukuluineen alittivat budjetoidun eurolla (5.3 %), jonka lisäksi myös asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan pysyivät budjetissa, alitusta oli euroa (2.9 %).

14 12 Erikoissairaanhoidon palvelualue Erikoissairaanhoidon alueella suurin muutos vuonna 2014 oli hoitopalvelujen vastuualueen siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen. Tämän tarkoituksena oli selkeyttää johtamista ja tuoda johtaminen lähemmäksi potilas- ja hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne myös selkeytyi, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta. Palvelualueen osastonhoitajille delegoitiin päätösvalta asioissa, joissa he vuonna 2013 tekivät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi vuosilomat). Myös lääkehuolto, radiologia, laboratorio ja välinehuolto liitettiin erikoissairaanhoidon palvelualueeseen. Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät. Tämän vuoksi päätettiin kokeilla yhden osaston sulkua kesällä Kesällä 2014 sisätautien osasto 3 oli suljettuna 5 viikkoa. Sulku ei aiheuttanut ongelmia toimintaan. Avosairaala toimi hyvin aktiivisesti tuon 5 viikon ajan hoitaen potilaita niin, ettei potilaita tarvinnut aina siirtää sairaalaan hoitoon vaan hoitoa voitiin toteuttaa laitoksissa ja kotona. Kanta-Hämeen keskussairaalan uusi ihotautilääkäri aloitti vuoden alussa vastaanottotoiminnan kaksi kertaa viikossa myös Forssan sairaalassa. Leikkauspalvelujen myynti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille oli vuonna 2014 vähäistä, jononpurkuleikkauksia tehtiin vain 12. Edellisenä vuonna niitä tehtiin 90. Erikoissairaanhoidon palvelualueen toimintakate ylittyi 4,3 % eli euroa. Myyntituotot olivat tavoitteenmukaiset euron myyntituottojen ylitys johtuu ensihoidon läpilaskutuksen aiheuttamasta vääristymästä. Henkilöstökulut ylittyivät , kun huomioidaan henkilöstökuluihin myös Seuturekrylle maksetut sijaisten ostot (palveluiden ostoina). Sijaisten tarve on ollut suunniteltua suurempi. Vuonna 2015 sijaistenkäytön kokonaistarve tarkastetaan koko palvelualueen näkökulmasta. Hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ylittyivät lähes euroa, potilaan valinnanvapaus vaikutti jonkin verran hoitopaikan valintaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä annettiin paljon syöpätautien vaativaa hoitoa. Asiakaspalveluiden ostot, eli lääkäripalveluiden ostot ja ensihoito ylittyivät euroa. Tähän oli osittain syynä ensihoidon oston läpilaskutus, joka näkyy myös myyntituottojen ylityksenä. Kirurgian kärkitavoitteena oli sujuvoittaa leikkaustoimintaa ja vähentää kirurgisen osaston ruuhkautumista aamupäivisin. Vuonna 2014 aloitettiin leiko-toiminta (leikkaukseen kotoa). Kaikki kyseisen päivän leikkauspotilaat tulivat suoraan leikkausyksikköön, jossa heidät valmisteltiin leikkaukseen ja vasta leikkauksesta he siirtyivät vuodeosastolle. Tammelan Ruiskodin tehostetun palveluasumisen punaisena lankana on yksilöllinen hoito ja huolenpito.

15 13 Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualue Organisaatiomuutoksen myötä perheneuvola, oppilashuolto ja puheterapeutit siirtyivät uudelle perhepalveluiden palvelualueelle lähtien. Entinen mielenterveystyön vastuualue nimettiin mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueeksi kuvaamaan paremmin palvelualueen toimintakenttää. FSHKY:n perustamisen myötä suurin muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa oli SHLasumispalveluiden siirtyminen palvelualueen vastuulle. Alkuneljänneksen aikana pyydettiin kaikilta palvelun tarjoajilta arvio asiakkaiden tilanteesta: mitkä ovat olleet kuntoutuksen tavoitteet, miten niissä on edistytty ja millainen on asiakkaan ajankohtainen tuen tarve. Palvelualuejohtaja yhdessä sosiaalitoimen kehittämispäällikön kanssa aloitti käynnit asumispalveluita tarjoavissa yksiköissä, joiden aikana haastatellaan henkilökuntaa ja tavataan asukkaita. Käynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota potilaiden lääketieteellisen hoidon ja seurannan toteutumiseen, koska aiemmin kuntien sosiaalityöntekijät ovat vastanneet valvonnasta ja palveluiden ostosta, ja lääketieteellisessä arviossa on pitänyt luottaa asumisyksikön henkilökunnan arvioon. Kehittämisen tarvetta on erityisesti kuntouttavan työotteen arviointi yksiköissä, ja lääketieteellisen hoidon toteutuminen, lääkehoito mukaan lukien. Palvelualueella järjestettiin dialektisen käyttäytymisesterapian (DKT) koulutus, laajuudeltaan kolme kertaa kaksi päivää. Loppuvuodesta koulutuksen päätyttyä aloitettiin ensimmäisen hoitoryhmän kerääminen ja arviointihaastattelujen suunnittelu, sekä yksilöterapeutit ja ryhmänvetäjät nimettiin. Työntekijöiden irrottaminen pienistä yksiköistä todettiin ongelmalliseksi, mutta tarpeelliseksi, koska tunne-elämältään epävakaat henkilöt usein kokevat tavanomaiset hoitomenetelmät tehottomiksi. A-KLINIKKA A-klinikan palveluihin hakeutuvista pääosalla on ongelmia alkoholin käyttöön liittyen, jonkin verran hakeudutaan hoitoon peliriippuvuuden vuoksi. Huumeiden käyttäjillä tuli vuoden 2014 aikana esiin enenevästi ns. muuntohuumeiden käyttöä. Katkaisuhoitovuorokausien määrä osasto 11 A:lla vähentyi edelleen: 445, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 525 ja vuonna Myös muualta ostettujen päihdekuntoutuspäivien määrä laski hieman, mutta vastaavasti hoitovuorokausien hinnat ovat nousseet. Laitoskuntoutukseen varatut määrärahat ylittyivät merkittävästi: päihdekuntoutuspäiviä hankittiin ostopalveluina eurolla, kun varaus oli euroa. Yli kolmasosa ostetusta päihdekuntoutuksesta perustui lastensuojelullisiin syihin. Avokuntoutuskurssi järjestettiin korvaushoidossa oleville. Osasto 11 neljän viikon mittaisen kesäsulun aikana korvaushoitoasiakkaiden lääkejako viikonloppuisin järjestettiin ensiapupoliklinikan tiloissa, ja ensiavussa työskenteli osastosulun ajan yksi katkaisupuolen sairaanhoitaja. Syksyllä A-klinikan sisäisin järjestelyin kohdennettiin keskimäärin 30 % yhden sairaanhoitajan viikkotyöajasta nuorten päihdehoitotyöhön. Loppuvuodesta koottiin työryhmä Päihteetön vanhemmuus, jossa on neuvolan, lastensuojelun ja A-klinikan edustus. Työryhmä kehittä paikallisen toimintamallin, jolla tuetaan päihteetöntä raskausaikaa ja vanhemmuutta, ja tarvittaessa mahdollisimman varhain havaitaan vanhempien päihteidenkäyttö ja siihen puututaan. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto organisoi kuntien ja FSHKY:n nettisivujen kautta päihdetilannekyselyn huhtikuussa ja selvitti joulukuussa ikärajavalvonnan toteutumista vähittäiskaupassa ostokokeiden avulla. Työryhmä antoi myös alkoholitarkastajan pyynnöstä lausuntoja alkoholilupahakemuksiin. LASTENPSYKIATRIA Lastenpsykiatrian työryhmä aloitti syksyllä 2014 lisäkouluttautumisen uusiin hoitotapoihin ja verkostoyhteistyötä lastensuojelun ja aikuispsykiatrian kanssa tehostettiin, koska poliklinikalle on tullut hoitoon asiakasperheitä, jotka eivät koe hyötyvänsä tarjolla olevista palveluista tai joiden auttamiseen perinteiset hoitomenetelmät eivät sovellu. Hyvinvointikuntayhtymän myötä lastenpsykiatrinen työryhmä on päässyt säännöllisemmin keskuste-

16 14 lemaan ja tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa, mikä on hoitoprosessien kannalta erittäin hyödyllistä. Vuonna 2014 hoidon aloittaneista asiakasperheistä 75 %:lla oli asiakkuussuhde myös lastensuojeluun. Kaiken kaikkiaan pienten, leikki-ikäisten lasten perheiden asioissa yhteistyö lastenneuvolan ja lastensuojelun kanssa on lisääntynyt. NUORISOPSYKIATRIA Nuorisopsykiatrian poliklinikalla oli haasteita pysyä hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa palveluiden runsaan kysynnän vuoksi. Samanaikaisesti hoidossa olevien nuorten ongelmat olivat hyvin laaja-alaisia ja vaativat pitkäkestoista hoitoa ja moniammatillista verkostotyötä. Nuorisopsykiatrian hoitotakuun turvaamiseksi työryhmää vahvistettiin yhdellä vakanssilla: aikuispsykiatrian mielenterveyshoitajan varahenkilövakanssi muutettiin psykologivakanssiksi. Seudulla on paljon ulkokuntien sijoittamia lapsia, jotka tarvitsevat lasten- ja nuorisopsykiatrisia tutkimus- ja hoitojaksoja. Tulosalueen ulkokuntalaskutus vuoden 2014 aikana oli AIKUISPSYKIATRIA Aikuispsykiatriassa yhdistyivät kolme yksikköä: kuntoutusosasto 13, päiväosasto ja päivätoimintakeskus. Kyseisten yksiköiden henkilökunta siirtyi uuteen tehostetun avohoidon yksikköön, josta arjen toiminnassa käytetään nimitystä Purola. Yhdistymisen myötä psykiatrinen osastohoito keskitettiin osastolle 11. Purolan toimintaa on aktiivisesti kehitetty vastaamaan entistä paremmin erityyppisiin tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen vaatimuksiin. Viimeisten vuosien aikana hoidon painopistettä on, kansallistenkin tavoitteiden mukaisesti, siirretty yhä enemmän avohoitoon. Tämä näkyy psykiatristen hoitovuorokausien radikaalina vähenemisenä: Omassa sairaalassa vuonna 2012 psykiatrisia hoitovuorokausia oli 5420 (osastot 11 ja 13), (osastot 11 ja 13) ja vuonna (osasto 11). Vastaavasti vuonna 2013 KHKS:ssa hoitovuorokausia oli 417, ja vuonna Vuonna 2014 hoitovuorokausia kertyi KHKS mukaan lukien 3956, vastaava luku oli vuonna Aikuispsykiatrian poliklinikalla otettiin käyttöön alkaen peruuttamattoman käynnin ns. sakkomaksu. Psykiatrian poliklinikalla peruuttamattomia käyntejä oli 785, ja vastaava luku sakkomaksun käyttöön oton jälkeen vuonna 2014 oli 359. FSHKY oli aktiivisesti mukana Forssan Feeniksissä järjestetyillä hyvinvointimessuilla

17 15 Aikuissosiaalityön palvelualue Aikuissosiaalityön palvelualueelle kuuluvat aikuissosiaalityön tulosyksikkö (aikuisten sosiaalityön palvelut, nuorisoneuvojan palvelut, etuuskäsittely, työvoiman palvelukeskuksen palvelut) ja vammaispalvelujen tulosyksikkö (vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja kehitysvammahuollon palvelut sisältäen päivätoiminnan, asumispalvelut ja palveluohjauksen). Lisäksi palvelualueelle kuuluu terveydenhuollon sosiaalityön palvelut, talous- ja velkaneuvonta sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelu. Vammaispalvelujen vastuualue jakaantuu muihin vammaispalveluihin ja kehitysvammapalveluihin. Vuoden 2014 keskeisimmät tavoitteet olivat kuntakohtaisten toimintamallien yhtenäistäminen ja joustava palvelutarpeeseen vastaaminen. Kehitysvammahuollon suorite / hoitopäivä / käyttöpäivätavoitteet toteutuivat odotetusti. Talousarvion toteutumisessa oli kuntakohtaisia eroja. Palveluohjaus painottui vuonna 2014 palveluohjausprosesseihin (palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelmien laatiminen, tarkistus ja seuranta). Palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, läheisten, edunvalvojan ja yhteistyötahojen kanssa. Vuoden 2014 aikana FSHKY:n alueella asuvista aikuisista kehitysvammaisista ryhdyttiin tekemään psykososiaalisen toimintakyvyn arviointia TOIMI- kirjasen avulla. Ko. arviointeja hyödynnetään yksilökohtaisia palveluja asiakkaille suunniteltaessa sekä seudullisten kehitysvammapalvelujen tarpeen arvioinnissa ja kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana jokaisesta palveluohjausprosessista tehtiin asiakastyytyväisyyskysely palvelusuunnitelmatapahtuman jälkeen. Asiakkaille lähetettiin palautelomake (palaute asteikolla 1-5) ja palautuskuori puhtaaksikirjoitetun palvelusuunnitelman mukana. Lomakkeita lähetettiin 174, ja vastauksia on saatu yhteensä 62 kappaletta (vastausprosentti 35,6 %). Ostopalvelut ovat tarkkaan harkittuja ja ne ovat palvelusuunnitelman ja erityishuolto-ohjelman mukaisia. Ensisijaisesti käytetään kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Kehitysvammahuollon asumispalveluissa toiminta jatkui pääosin suunnitelmien mukaisesti organisaatiomuutoksesta huolimatta. Asukaspaikkojen täyttöaste oli 100% vuoden lopussa. Päivätoiminnan osalta Humppilan päivätoiminta muutti väistötiloihin Forssaan marraskuun alusta sisäilmaongelmien vuoksi. Selvittelyn alla oli pienten päivätoimintojen yhdistäminen toiminnan tehostamisen ja yhteisten resurssien hyödyntämisen näkökulmasta. Päivätoimintojen kehittäminen jatkuu vuonna Vammaispalveluissa palvelut järjestettiin entiseen tapaan korvaamalla vammaisille henkilöille heille mm. kuljetuspalveluista, asunnon muutostöistä tai henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia tai hankkimalla esim. palveluasumista tai kommunikaatiomenetelmien opetusta ostopalveluna. Suurin osa vammaispalveluista kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli niitä on järjestettävä myöntämisedellytykset täyttäville hakijoille määrärahatilanteesta riippumatta. Asiakkaiden palvelutarve kartoitettiin yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa pyrkien välttämään päällekkäisten selvitysten tekemistä. Vuoden alusta vammaispalvelun sosiaalityön resurssina oli 1,5 henkilötyövuotta, mutta loppuvuonna resurssia siirrettiin aikuissosiaalityön puolelta vammaispalveluihin 0,5 henkilötyövuotta. FSHKY:n Yhtymähallitus hyväksyi vammaispalveluohjeet, jotka tulivat voimaan alkaen. Ohjeiden toimeenpano kuljetuspalveluiden osalta viivästyi, koska suunniteltua kilpailutusta ei saatu toteutettua. Tämän johdosta noudatettiin kuntien vanhoja kuljetuspalveluohjeita, jotka olivat keskenään erilaisia. Tämä oli haastavaa sekä asiakkaille, työntekijöille että palvelua tuottaville autoilijoille. Kuljetuspalveluissa ilmenneiden epäselvyyksien ja ohjeiden vastaisen toiminnan johdosta resursseja käytettiin erilaiseen tiedottamiseen ja neuvotteluihin. Vammaispalvelut oli mukana vanhuspalveluiden loppuvuona suorittamassa yksityisen kotihoitopalvelun kilpailutuksessa. Kilpailutetun yksityisen kotihoidon avulla vammaispalvelut voi tarvittaessa täydentää palveluvalikoimaa ja järjestää henkilökohtaista apua korvaavan avun nopeasti ja kustannustehokkaasti. Aikuissosiaalityössä on yhdenmukaistettu vuoden 2014 aikana toimeentulotukiohjeistus ja käytännöt. Sosiaalityöntekijäresurssin siirron vuoksi Ypäjällä ja Humppilassa toimii

18 16 nyt yhteinen sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijät liikkuvat muutenkin koko kuntayhtymän alueella työpisteiden välillä tarvittaessa. Kuntien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä työllistämispalveluissa. Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrää on saatu vähennettyä ja aktivointisuunnitelmia on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu yhteistyössä kuntien kanssa. Forssan kaupungin käynnistämässä nuorten yhteispalvelupiste Viltterissä sosiaaliohjaaja ottaa vastaan alle 30 v asiakkaita kolmena iltapäivänä viikossa. Myös nuorisoneuvoja päivystää Viltterissä sovittuina aikoina. Sosiaalityöntekijät ja työnsuunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen ja työllistämispalvelujen kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaan tulee vaikuttamaan v voimaan tuleva lakimuutos työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Te-toimisto on kutsunut kuntien edustajia neuvotteluihin ja tiedotustilaisuuksiin asian tiimoilta. Lakimuutoksen myötä työvoiman palvelukeskuksien asiakaskriteerit muuttuvat ja kehittämistyö asiassa aloitetaan varsinaisesti v Aikuissosiaalityö on ollut mukana SOSIIhankeen ja Kiti-hankkeen toteutuksessa. Hankkeen kanssa on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia asiakasraatiin. SOS II -hanke on käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajan, jossa on kehitetty työmenetelmiä ja osaamista. KiTi hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Terveydenhuollon sosiaalityössä on aloitettu rakenteinen kirjaaminen ja sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen. Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa on ylitetty tavoitteet sovittelujen määrässä. Aikuissosiaalityön ja sovittelun yhteistyötä on myös lisätty. Talous- ja velkaneuvonnassa on asiakasjonot lyhentyneet ja on voitu panostaa enemmän ennaltaehkäisevään neuvontaan. Vanhuspalvelujen palvelualue Vanhuspalvelujen palvelualueen toimintavuoden 2014 tavoitteena oli koko vastuualueen toimintojen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen peruskuntien toimintojen perustalta olemassa olleita parhaita käytänteitä hyödyntäen sekä uusien toimintatapojen omaksumisen kautta. Palvelualueelle siirtyi toimintoja ja henkilöstöä jokaisen viiden kunnan alueelta. Jokaisessa kunnassa oli omia toimintatapojaan ja organisointimalleja niin kotihoidossa, asumispalveluissa kuin palveluohjauksessakin. Saattoipa jopa toimintojen sisäiset tavat vaihdella myös kuntien sisällä yksiköissä tai tiimeissä. Haaste oli siis melkoinen. Vähitellen yhteisen puheen ja keskustelun kautta toimintoja on lähdetty yhtenäistämään. Työ on vielä keskeneräistä mutta vuoden mittaan on paremmin tunnistettu niitä kohtia, joissa tarve on kiireellisempää tai muutos suurempaa ja aikaa vievempää. Suunnitelmallinen yhtenäistäminen on vaikuttavuudeltaan parempaa vasta vuo- den 2014 jälkeen, koska ensimmäisenä toimintavuonna asiat tuntuivat hyvin hektisiltä, keskeneräisiltä, uusilta ja kokonaisuuksia oli vaikea tästä syystä hahmottaa. Peruslähtökohta kaikille toiminnalle oli tuottaa oikea-aikaisia, asiakkaan kulloisenkin palvelutarpeen mukaisia palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä toteutui käytännön toiminnassa saadun palautteen perusteella hyvin. Vanhuspalvelujen kehittämisessä noudateltiin STM:n ja Kuntaliiton vuonna 2013 julkaisemaa Laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013:11). Koko palvelualuetta koskien toteutettiin vuoden 2014 aikana palvelujen tuotteistus osana sosiaalipalveluiden tuotteistusta. Palvelualueella juurrutettiin uusi johtamisjärjestelmä ja lähdettiin rakentamaan uutta seudullista vanhuspalveluiden johtamis- ja toi-

19 17 mintakulttuuria. Johtamisportaiden määrästä ja tehtävien jaosta käytiin keskustelua vuoden mittaan. Palvelualueelta nousee lähiesimiestasolta ja käytännön toiminnan näkökulmasta esiin tarve toiminnallisia asioita hoitaville tiimivastaaville tmv., jotka helpottaisivat lähiesimiesten työtä ja mahdollistaisivat heille ajan antamisen yksiköissä ja tiimeissä työskenteleville. Esimiesportaiden määrää ei kuitenkaan olla muuttamassa; kyse on lähinnä toiminnan uudenlaisesta organisoinnista. Asiaa mietitään edelleen. Palvelualueella toteutettiin oma henkilöstökysely, otettiin osaa kuntayhtymän laajuiseen työtyytyväisyyskyselyyn keväällä 2014 sekä organisoitiin palvelualueen asiakastyytyväisyyskyselyt syksyllä 2014 tiedon saamiseksi johtamisen ja kehittämisen tueksi. Palvelualueella on rakennettu omaa vuosikelloa, joka pohjautuu johtoryhmän vuosikelloihin. Tämä tullee jatkossa helpottamaan kokonaisuuden hahmottamista sekä asioihin valmistautumista. Kotihoidon tulosyksikössä panostettiin mielekkäiden seudullisten toimintatapojen, palveluvalikoiman ja palvelujen organisointitavan muodostamiseen. Seudulliseen käyttöön on portaittain otettu ehoiva toiminnanohjausjärjestelmä. Palvelumääritelmien ja -kriteerien yhdenmukaistustyö on aloitettu. Kotihoidossa toteutettiin useita kilpailutuksia. Jonkin verran eriaikaisuutta palveluhankinnoissa on edelleen, johtuen kunnista siirtyneiden sopimusten kestoaikojen moninaisuudesta. Asumispalvelujen ja laitoshoidon yksikköjen toimintatapoja on yhtenäistetty soveltuvin osin, mutta työ on vielä kesken. Henkilöstömitoitukset ovat kaikki vaadittavalla tasolla, mutta yksikkökohtaisia eroja on. Henkilöstömitoituksen osalta tavoitteita asetetaan tulevassa seudullisessa vanhuspalvelusuunnitelmassa. Keskustelu yksiköiden erikoistumisesta (esim. haastavien asiakkaiden kohdalla) on aloitettu. Palvelukuvaukset on tehty, pitkäaikaisen hoidon myöntämisen kriteerien hyväksyminen siirtyi alkuvuoteen 2015, asiakasmaksut on yhdenmukaistettu. Palveluohjauksen tulosyksikössä kehitettiin ja kehitetään edelleen seudullista näkemystä ja tapaa toteuttaa palveluohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä muiden palvelualueen tulosyksikköjen ja kuntayhtymän muiden palvelualueiden kanssa. Asiakasprosessit on onnistuttu saamaan toimimaan joustavasti ja tehokkaasti koko kuntayhtymän yhtenä vahvuutena. Asumispalvelujen ostojen prosessi on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi muiden palvelualueen tulosyksikköjen rinnalle tarvittaessa käytettäväksi vaihtoehdoksi järjestää palvelut. Omaan tuotantoon kuuluvia paikkoja on onnistuttu hyödyntämään ensisijaisena vaihtoehtona yksityisten palveluiden oston sijasta. Omaishoidon tuen kriteerit ja maksut yhdenmukaistettiin koko hyvinvointikuntayhtymän alueelle. Palvelusetelin käyttöä ja käyttöönottoa suunniteltiin seudullisin yhdenmukaisin käytäntein koko palvelualueella. Talousarvioon 2015 varattiin sen käyttöön varat ja päätettiin seudullinen toimintamalli palvelusetelin käyttöön omaishoidon tuen tukena. Perhepalvelujen palvelualue Perhepalveluiden ensimmäisenä toimintavuotena pääpaino oli turvata osakaskuntien asukkaiden palveluiden katkeamaton saatavuus. Sovimme yhteisistä toimintatavoista ja keskityimme siihen, että kaikki palvelut toimivat ja arki sujuu. Perustyö asiakkaiden kanssa sujui kutakuinkin totuttuun tapaan. Henkilöstön sijoittumiseen ei tullut juurikaan alkuun muutoksia. Lastenvalvojat tosin ottivat asiakkaita vastaan Forssan toimipisteessä kuntien toimistojen sijaan. Lähiesimiesten organisoimana asiakastyö sujui pääosin totutusti. Haastetta aiheuttivat vaikeudet sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa. Esimerkiksi lastensuojelussa työtä on tehty koko vuosi vajaalla miehityksellä. Perhepalvelujen palvelualue muodostui terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden yhdistämisenä. Tavoitteenamme oli saavuttaa yhteinen näkemys ja tavoitteet perhepalveluiden tarkoituksesta ja toimintatavoista.

20 18 Yhteistyöhalukkuutta ja innostuneisuutta palveluiden kehittämiseen palvelualueella on ollut koko ajan. Toimintatavat organisaatiossa ovat voimakkaan kehittämistyön alla. Tavoitteena on löytää parempia, tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja toimia. Suuren organisaation toimintoja toteutetaan nykyaikaisesti, olemme omaksuneet uusia työ- ja toimintatapoja helpottamaan arjen työtä. Palvelualueella olemme voineet tiivistää yhteistyötä, joka vähentää päällekkäisyyttä ja tehostaa palveluita. Moniammatillinen näkökulma auttaa kokoamaan asiakkaille sopivia palvelukokonaisuuksia. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon keskinäinen kommunikointi on helpottunut, kun olemme samassa organisaatiossa. Tavoitteenamme on löytää uusia palveluprosesseja ja toimintatapoja yhteistyössä yhteisten asiakkaidemme tukemiseksi. Perhepalvelut on tuotteistettu ja suoritteet muodostettu. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on ollut käynnissä useaan kertaan viime vuoden aikana. Ainoastaan marras- ja joulukuussa ovat kaikki vakanssit olleet täytettyinä. Vain kahdessa vakanssissa on ollut kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Vaihtuvuus ja vajaa miehitys ovat lisänneet työpainetta työssä oleville. Lastensuojelun yksikössä määräajat ovat ylittyneet lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn osalta on pysytty määräajoissa. Sosiaalityöntekijät siirtyivät keskitettyyn yksikköön Forssaan. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin työskentelytilat ja perheitä tavattiin lisäksi paljon kotikäynneillä. Lastensuojelutyötä toteutetaan jalkautetusti. Perhetyöntekijät muodostivat myös viime vuoden alusta alkaen yhteisen tiimin, joka kokoontuu kerran viikossa. Työskentelytapoja ja työprosessia on yhtenäistetty molemmissa tiimeissä. Perheohjaajien työskentely tapahtuu pääosin perheiden kodeissa. Omaa perhetyötä kehitettiin vuoden aikana kehittämispäivässä sekä viikoittain toteutuneissa tiimikokouksissa. Perhetyö työskenteli joidenkin perheiden kanssa erityisen tehostetusti, jopa viidesti viikossa. Perhetyötä oli tarjolla myös arki-iltaisin. Osittain perhetyötä on ostettu yksityisiltä yrityksiltä. Lastenvalvojien kanssa on myös kokoonnuttu säännöllisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät osallistuivat Lasse-hankkeen työpajoihin ja koulutuksiin. Perhetyöntekijät ottivat käyttöönsä osallistavan kirjaamisen menetelmän, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet asiakkaita hyödyttäviä. Hankkeen koulutuksissa on lisäksi perehdytty erilaisiin työmenetelmiin, joita otetaan yksikössä käyttöön. Kesällä järjestettiin avohuollon tukitoimena kaksi toiminnallista kesäryhmää lapsille. Kokemukset ryhmien toiminnasta olivat hyviä, niitä tullaan suunnittelemaan myös tulevalle kesälle. Avohuollon tukitoimia on pyritty käyttämään varhaisena tukena ja asiakaslähtöisesti. Lastenkoti ja perhetyönkeskus Kaarisillassa oli viime vuoden aikana yhdeksän perhettä eripituisilla perhekuntoutusjaksoilla. Tätä toimintaa on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Lisäksi lastensuojelunyksikkö käytti Kaarisillan sijaishuoltopalveluita siten, että uusia sijaishuollon ostopalveluita käytettiin hyvin vähän. Hämeenlinnan kaupunki kilpailutti laitoshuollon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä oli mukana kilpailutuksessa. Terveyden edistämistyön yksikössä perustyötä tehtiin ja tavoitteet saavutettiin pääosin. Aikuisneuvonnassa hoitosuunnitelmien tekeminen oli varsin pientä, suunnitelmat kariutuivat osittain tietojärjestelmämme Effican hoitosuunnitelmalehden puuttumiseen. Humppilassa vakiintui diabeteshoitajan käynnit 1 2 kertaa kuukaudessa samalla tavalla kuin Ypäjällä on ollut jo aiemmin. Palvelu on lähipalvelua diabeetikoille, heidän ei tarvitse lähteä Forssaan saakka. Palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Savuttoman leikkauksen vaatimaan tupakasta vieroitukseen valmistauduttiin kouluttautumalla. Seulonnoista irtosolunäytteet otettiin kaikki ensimmäistä kertaa keskitetysti Forssassa, eikä toiminta herättänyt suurta kritiikkiä. Opiskeluterveydenhuollossa viime vuonna asetuksen mukaiset toisen opiskeluvuoden aikana tehtävät lääkärintarkastukset yhdistettiin poikien kohdalla kutsuntatarkastuksiin. Tarkastus oli monipuolinen, huomioiden samalla opiskeluun liittyvät vaatimukset. Kutsuntatilaisuus tarkastuksena toimi myös hyvin, koska opiskeluterveydenhuollossa pojista oli tietoa enemmän kuin aiemmin kun kutsuntatarkastukset tehtiin lääkärinvastaanotolla ja siinä aikuisneuvolan terveydenhoitajat (tai lääkärivastaanoton sairaanhoitajat) olivat avustajina. Kouluterveydenhuollossa oli henkilöstövaihdoksia eläköitymisen ja muuhun työhön siirtymisen vuoksi. Avoimiin kahteen toimeen oli hakijoita 35 henkilöä, mikä kuvastaa FSHKY:n hyvää mainetta työnantajana ja kehittynyttä, aikaansa seuraavaa otetta tehdä terveyden edistämistyötä. Koulu- ja opiskeluterveyden-

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1 Yhtymäjohtajan katsaus... 1 1.2 Kuntayhtymän alue, annettavat palvelut

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Delegointisääntö on vahvistettu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksessa 16.12.2013 223 ja se astuu

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014

21 19.02.2014. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveyslautakunta 21 19.02.2014 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessin käyttösuunnitelma vuodelle 2014 YASOSLTK 21 Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Utajärven kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2015

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 0 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 Yhtymäkokous 3.12.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Taloudelliset reunaehdot vuoden 2015 suunnittelussa...

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Simon kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Delegointisääntö on vahvistettu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014 189 ja se astuu

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Järjestämissopimuksen toteutuminen syys-joulukuu 2013

Järjestämissopimuksen toteutuminen syys-joulukuu 2013 Oulunkaaren kuntayhtymä Järjestämissopimuksen toteutuminen syys-joulukuu 2013 Simon kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Vaalan kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Liite 6, 15, 15.11.2004 Kainuun maakuntavaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1. luku Toimiala ja organisaatio 1 Toiminta-ajatus 2 Tulosalueet Sosiaali- ja terveystoimen toimiala vastaa maakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot