Nuorten hyvinvointikartasto
|
|
- Aarno Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pauliina Luopa, Sakari Karvonen, Jukka Jokela ja Matti Rimpelä Nuorten hyvinvointikartasto Kouluterveyskyselyn indikaattorit seutukunnittain ja kunnittain Aiheita 17/2003
2 ISBN ISSN Stakesin monistamo, Helsinki 2003
3 KUVAILULEHTI Tekijät Pauliina Luopa, Sakari Karvonen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Julkaisun päivämäärä Julkaisija Stakes Kustantaja Stakes Julkaisun nimi Nuorten hyvinvointikartasto. Kouluterveyskyselyn indikaattorit seutukunnittain ja kunnittain Julkaisun sarja ja numero Aiheita 17/2003 Tiivistelmä Nuorten hyvinvointikartasto paikantaa nuorten hyvinvoinnin alueellisia eroja. Kartasto palvelee kuntien ja seutukuntien pyrkimyksissä parantaa lasten ja heidän perheidensä olosuhteita. Alueellista yhteistyötä voidaan kohdentaa keskeisiin haasteisiin, kun tiedetään seutukunnan sisällä, mitkä ongelmat ovat eri kunnissa ajankohtaisia. Kartasto osoittaa vaihtelun hyvinvointiongelmissa on seutukunnan sisällä ja auttaa hahmottamaan naapurikuntien ja -seutukuntien erilaisia hyvinvointiprofiileja. Kartasto perustuu Kouluterveyskyselyn aineistoihin. Kouluterveyskyselyssä on kerätty kunta- ja koulukohtaista tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista sekä koulukokemuksista. Tiedot on kerätty samoissa kunnissa joka toinen vuosi opettajan ohjaamilla luokkakyselyillä peruskoulujen 8. ja 9. luokilla. Kysely tehdään parillisina vuosina Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä ja parittomina vuosina Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä sekä Ahvenanmaalla. Yhdistämällä kahden peräkkäisen vuoden aineistot saadaan koko maan kattava karttakuvio. Tämän kartaston aineistona ovat kunnat, joissa sijaitsevien peruskoulujen yläluokkien 14,3 16,2-vuotiaille oppilaille Kouluterveyskysely tehtiin 2001 ja 2002 ja vastanneita oli vähintään 50. Mukaan otettiin muutamia kuntia, joista tiedot näiltä vuosilta puuttuivat, mutta kysely oli tehty 1999 tai Kunta-aineistossa oli vastannutta 334 kunnasta ja se kattoi 81 % peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisista. Aineistosta poisjääneissä kunnissa suurin osa on niitä, joissa oppilaat käyvät toisessa kunnassa olevassa yläkoulussa tai vastanneita oli liian vähän kartaston edellyttämään tarkasteluun. Nämä kunnat on merkitty karttaan valkoisella. Seutukunta- ja kuntakohtaisina karttoina esitetään ne Kouluterveyskyselyn indikaattorit, joista vuosina oli saatavissa samanlaiset tiedot. Kunnat on jaettu indikaattoreiden prosenttijakauman mukaan viidenneksiin ja kartassa esitetään kolme ryhmää, alimpaan viidennekseen, ylimpään viidennekseen ja yhdessä kolmeen keskimmäiseen viidennekseen kuuluvat kunnat. Näin havainnollistetaan selvästi keskimääräisestä tilanteesta poikkeavat kunnat. Kartat eivät kuvaa erojen suuruusluokkaa, jota voi päätellä keskiarvo- ja hajontaluvuista ja liitetaulukoissa esitetyistä viidennesten raja-arvoista. Liitetaulukoissa esitetään myös indikaattoreiden tulokset seutukunnittain. Kuntakohtaiset tiedot on aikaisemmin raportoitu ja ne ovat edelleen saatavissa Stakesin Nettinuori-tietokannassa niille kunnille, jotka ovat tilanneet tämän tulostuksen Stakesista (ks. Nuorten hyvinvointikartasto tarkentaa hyvinvoinnin alue- ja kuntaerojen näkökulmista aiemmin saatua kuvaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on vain vähän laajempia alueita kattavaa vaihtelua. Yleispiirteenä ovat mosaiikkimaiset erot. Kun lähellä toisiaankin sijaitsevien kuntien ja seutukuntien lähtökohdat lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen vaihtelevat suuresti, ei ole yllättävää, että lähikuntien välillä on suuria hyvinvointieroja. Kartasto korostaa ja havainnollistaa kuntien erityispiirteitä tiettynä ajankohtana. Se ei anna vastauksia erojen syistä, mutta antaa virikkeitä kunkin kunnan oman sisäisen tilanteen ja kehityksen tarkempaan selvittämiseen suhteessa muihin samassa tilanteessa oleviin kuntiin. Jatkossa erityisen kiinnostavaksi tulee kuntien välisten erojen muutosten seuraaminen. Terveys kansanterveysohjelman näkökulmasta kartasto havainnollistaa, että suurimmalla osalla kunnista on vielä melko paljon työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Avainsanat nuoret, hyvinvointi, terveys, terveystottumukset, elinolot, kunta, seutukunta Muut tiedot (esim. elektroninen julkaisu tai verkkojulkaisun osoite) ISSN Kokonaissivumäärä 52 ISBN Kieli Suomi Hinta 16 e (sis. alv) Jakaja ja myyjä Stakes, PL 220, Helsinki, puh (09) tai (09) tai automaatti (09) , faksi (09)
4
5 Sisällys Johdanto... 9 Aineisto ja menetelmät Tulokset...13 Seutukuntakartat Elinolot...13 Koulutyö...16 Terveys...19 Terveystottumukset...23 Kuntakartat Elinolot...27 Koulutyö...28 Terveys...32 Terveystottumukset...36 Lopuksi Kirjallisuus Liite 1. Liitetaulukot Stakes, Aiheita 17/2003 5
6 Taulukot: LIITETAULUKKO 1. LIITETAULUKKO 2. Kunnan osallistumisvuosi, osallistuneiden koulujen lukumäärä, 8. ja 9. luokkien oppilasmäärä, vastanneiden lukumäärä 8. ja 9. luokilla ja vastausprosentti Kouluterveyskyselyn kunta-aineistossa kunnittain Seutukunnan osallistumisvuosi, osallistuneiden koulujen lukumäärä, 8. ja 9. luokkien oppilasmäärä, vastanneiden lukumäärä 8. ja 9. luokilla ja vastausprosentti Kouluterveyskyselyn seutukunta-aineistossa seutukunnittain LIITETAULUKKO 3. Kartoissa käytettyjen viidennesten raja-arvot prosenttiosuuksina LIITETAULUKKO 4. Elinoloindikaattorit seutukunnittain. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ LIITETAULUKKO 5. Koulutyöindikaattorit seutukunnittain. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ LIITETAULUKKO 6. Terveysindikaattorit seutukunnittain. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ LIITETAULUKKO 7. Terveystottumusindikaattorit seutukunnittain. Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilasta vuonna 2001/ Kuviot: KUVIO 1. KUVIO 2. KUVIO 3. KUVIO 4. KUVIO 5. KUVIO 6. KUVIO 7. KUVIO 8. KUVIO 9. KUVIO 10. KUVIO 11. KUVIO 12. KUVIO 13. KUVIO 14. KUVIO 15. KUVIO 16. KUVIO 17. KUVIO 18. Kuntien osallistumisvuodet Kouluterveyskyselyn kunta-aineistossa...10 Perherakenteena muu kuin ydinperhe. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Ainakin yksi vanhemmista tupakoi. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Käyttövarat yli 17 euroa viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vanhemmuuden puutetta. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Ei yhtään läheistä ystävää. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Koulun huono sisäilma haittaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Opiskeluvaikeuksia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Ei pidä koulunkäynnistä. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Koulun työilmapiirissä ongelmia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Terveydentila keskinkertainen tai huono. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
7 KUVIO 19. KUVIO 20. KUVIO 21. KUVIO 22. KUVIO 23. KUVIO 24. KUVIO 25. KUVIO 26. KUVIO 27. KUVIO 28. KUVIO 29. KUVIO 30. KUVIO 31. KUVIO 32. KUVIO 33. KUVIO 34. KUVIO 35. KUVIO 36. KUVIO 37. KUVIO 38. KUVIO 39. KUVIO 40. KUVIO 41. KUVIO 42. KUVIO 43. KUVIO 44. Niska- tai hartiakipuja viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Päänsärkyä viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Väsymystä lähes päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vähintään kaksi oiretta päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Ei syö kouluruokaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Seksiasiat erittäin ajankohtaisia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Huono seksuaalitietous. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Tupakoi päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Kokeillut laittomia huumeita. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Vähintään kahden päihteen käyttöä. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Perherakenteena muu kuin ydinperhe. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Ainakin yksi vanhemmista tupakoi. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Käyttövarat yli 17 euroa viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vanhemmuuden puutetta. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Ei yhtään läheistä ystävää. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Koulun huono sisäilma haittaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Koulu työilmapiirissä ongelmia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003 7
8 KUVIO 45. KUVIO 46. KUVIO 47. KUVIO 48. KUVIO 49. KUVIO 50. KUVIO 51. KUVIO 52. KUVIO 53. KUVIO 54. KUVIO 55. KUVIO 56. KUVIO 57. KUVIO 58. KUVIO 59. KUVIO 60. KUVIO 61. KUVIO 62. KUVIO 63. KUVIO 64. KUVIO 65. KUVIO 66. KUVIO 67. Ei koe tulevansa kuuluksi koulussa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Opiskeluvaikeuksia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Ei pidä lainkaan koulukäynnistä. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Terveydentila keskinkertainen tai huono. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Niska- tai hartiakipuja viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Päänsärkyä viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Väsymystä lähes päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vähintään kaksi oiretta päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Ei syö kouluruokaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Seksiasiat erittäin ajankohtaisia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Huono seksuaalitietous. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Tupakoi päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Kokeillut laittomia huumeita. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Vähintään kahden päihteen käyttöä. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
9 Johdanto Kiinnostus hyvinvoinnin paikallisiin eroihin on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenen vaihteesta lähtien luvulla tehdyt aluehallinnolliset ja poliittiset ratkaisut ovat johtaneet siihen, että merkittäviä hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja tehdään yhä enemmän kuntatasolla. Myös ajankohtainen keskustelu kuntaliitoksista ja alueelliset hallintomallit (etenkin Kainuun kokeilu) ovat lisänneet kuntatason merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Kuntatason indikaattorit viittaavat siihen, että hyvinvointierot ovat kasvussa (Karvonen & Rintala 2003; Viljanen 2001). Toisaalta kuntatyypin mukaiset erot nuorten hyvinvoinnissa näyttävät vähäisiltä (Karvonen & Rimpelä 2002). Kuntatyypin mukainen tarkastelu ei kuitenkaan kerro, millä tavoin hyvinvointi paikantuu alueellisesti. Hyvinvoinnin alueelliset erot ovat Suomessa olleet perinteisesti suuria. Etenkin terveyden itä-länsi -eroa on tutkittu paljon, mutta suuria alue-eroja on havaittu myös esimerkiksi alkoholin käytössä, jossa erottuvat Etelä-Suomen kosteat maakunnat ja Pohjanlahden kuivat maakunnat. Nuuskaamisessa ja jossain määrin tupakoinnissa on nuorilla alueellisia eroja siten, että nuuskaaminen on yleistä ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla ja vähäisintä Itä-Suomessa. Tupakointi näyttää olevan yhteydessä ainakin maakuntaan, mutta maakuntaeroja ei ole tarkemmin paikannettu. Suurimmat kuntatyypin mukaiset erot nuorten hyvinvoinnissa liittyivät kuitenkin heidän perheidensä elintasoon ja elinoloihin (Karvonen & Rimpelä 2002). Perheiden tulotaso ja sitä kautta myös nuorten käytettävissä olevat varat vaihtelevat kuntatyypin mukaan selvästi, samoin on perheiden työllisyyden laita. Näitä eroja ei ole kuitenkaan paikannettu alueellisesti. Muista nuorten hyvinvointiin vaikuttavista olosuhteista, kuten kouluoloista ja niiden kunnittaisesta paikantumisesta tiedetään toistaiseksi vielä vähemmän. Myös esimerkiksi nuorten turvattomuuden paikallisuus on kartoittamatta. Kouluterveyskysely on vuodesta 1996 alkaen tuottanut valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä maakunnille, seutukunnille, kunnille sekä kouluille tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista sekä koulukokemuksista ( Tiedot on kerätty samoissa kunnissa joka toinen vuosi opettajan ohjaamilla luokkakyselyillä peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 1. ja 2. luokilla. Koska kysely on tehty kahden vuoden välein pääosin samansisältöisellä lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä, on saatu vertailukelpoista tietoa kouluista ja koululaisista. Kouluterveyskyselyyn ovat vuosina osallistuneet yhtä lukuun ottamatta kaikki kunnat, joissa on peruskoulun yläluokkia ja lukioita. Vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tässä pääosin vuosien 2001 ja 2002 aineistoihin perustuvassa raportissa tarkastellaan koululaisten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä kunnittain ja seutukunnittain alueellisesta näkökulmasta. Katsomme, muodostavatko kunnat maantieteellisesti yhtenäisiä alueita tarkasteltavien hyvinvointitekijöiden mukaan. Tarkasteltavina aiheina ovat elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset. Tarkastelu rajataan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaisiin, koska silloin aineistoa on saatavissa suurimmasta osasta Suomen kuntia. Stakes, Aiheita 17/2003 9
10 Aineisto ja menetelmät Kouluterveyskysely tehdään parillisina vuosina Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä ja parittomina vuosina Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä sekä Ahvenanmaalla. Yhdistämällä peräkkäisten vuosien aineistot saadaan kuva koko maan tilanteesta. Tässä raportissa käytetään Kouluterveyskyselyn aineistoa pääasiassa vuosilta 2001 tai Kainuun ja Keski-Suomen kunnat ovat osallistuneet vuonna 2000, lisäksi muutamien yksittäisten kuntien vastaukset ovat vuodelta Tulokset esitetään seutukunnittain ja kunnittain karttakuvina. Tarkastelu rajataan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaisiin, jolloin saadaan riittävän kattava aineisto. Suomessa oli 448 kuntaa vuosina 2001 ja Näistä kunnista 73:ssa ei ollut lainkaan peruskoulun 8. ja 9. luokkia. Kunnista, joissa Tilastokeskuksen mukaan oli em. luokkia, 20 kuntaa ei ollut osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina Kunta-aineistoon otettiin kunnat, joissa on Tilastokeskuksen mukaan vähintään 50 oppilasta peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Kymmenen kunnan tiedot jäivät tästä syystä pois. Prosenttiosuudet vakioitiin luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Vakioinnin vuoksi aineistosta poistettiin 11 kuntaa, joissa oli liian vähän vastanneita jossakin luokka-aste- tai sukupuoliryhmässä. Kunta-aineistoon jäi kaiken kaikkiaan 334 kuntaa. (Kuvio 1.) Tilastokeskuksen mukaan peruskoulujen 8. ja 9. luokilla oli yhteensä oppilasta niinä vuosina, jolloin kunnat ovat aineistossa mukana ( perusk.html). Kunta-aineistossa oli vastanneita yhteensä oppilasta. Aineisto kattoi siis 81 % peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisista. Liitetaulukossa 1 luetellaan vastanneiden lukumäärät ja vastausprosentit kunnittain. Osallistumisvuosi ei aineistoa (114) 1999 (7) 2000 (35) 2001 (152) 2002 (140) KUVIO 1. Kuntien osallistumisvuodet Kouluterveyskyselyn kunta-aineistossa. Suomen kunnat on jaettu yhteensä 82 seutukuntaan 1. Tässä raportissa käytetystä seutukunta-aineistosta on poistettu seutukunnat, joissa vastausprosentti oli alle 60 tai joissa vastanneita oli alle 50. Pois jäivät Loimaan, Hämeenlinnan ja Ylivieskan seutukunnat sekä Mariehamns stad, Ålands landsbygd ja Ålands skärgård. Aineistoon jäi 76 seutukuntaa. Seutukunta-aineistossa oli vastannutta ja se kattoi 79 % peruskoulun 8. tai 9. luokkien oppilaista. Vastanneiden lukumäärät ja vastausprosentit luetellaan seutukunnittain liitetaulukossa 2. Päätulokset on tiivistetty neljään sisältöalueeseen: elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset. Jokaisella sisältöalueella on 7 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin. Osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta 1 Huom! Kartoissa on 81 seutukuntaa, koska ne perustuvat tilanteeseen, jolloin Ahvenanmaalla oli vain kaksi seutukuntaa. 10 Stakes, Aiheita 17/2003
11 summamuuttujasta. Summamuuttujissa tietyt vastausvaihtoehdot ovat saaneet tietyn määrän pisteitä, jotka on laskettu yhteen. Tarkasteltavat indikaattorit kuvaillaan lyhyesti seuraavassa. Yksityiskohtainen kuvaus indikaattorien muodostamisesta on nähtävissä www-sivuilla ( 2. Elinolot: Vanhemmuuden puutetta: Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja vanhemmat eivät auta oppilasta hänen kouluongelmissaan. Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla keskimäärin yli 17 euroa käyttövaroja viikossa. Koulutyö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai - pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulun huono sisäilma haittaa: Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittasi melko tai erittäin paljon työskentelyä. 2 Seuraavat indikaattorit on jätetty tästä tarkastelusta pois, koska kysymyksiä on muutettu vuosien 2001 ja 2002 välillä: Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana, Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, Runsasta työssäkäyntiä koulun ohella, Ei saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa, Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuskysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä oli lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Opiskeluvaikeuksia: Opiskeluvaikeuksia mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Kiusaamisen uhrina koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Terveys: Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on joko keskinkertainen tai melko tai erittäin huono. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Väsymystä lähes päivittäin: Päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Vähintään kaksi oiretta päivittäin: Oppilaalla lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta, astmaoireita, allergisen nuhan oireita. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Stakes, Aiheita 17/
12 Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla: Vähintään kolme käyntiä koulun terveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana. Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle: Melko tai erittäin vaikeaa päästä koulun lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa: Melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa. Terveystottumukset: Ei syö kouluruokaa: Oppilas ei juuri syö kouluruokaa. Seksiasiat erittäin ajankohtaisia: Seksiasiat oppilaalle erittäin ajankohtaisia. Huono seksuaalitietous: Muodostuu seitsemästä seksuaaliterveyttä ja sukupuolielämää koskevasta väittämästä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Tupakoi päivittäin: Tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita. Vähintään kahden päihteen käyttöä: Täyttää seuraavista ehdoista vähintään kaksi: käyttää nikotiinia päivittäin, juonut alkoholia tosi humalaan vähintään 4 kertaa elämässä tai tekee sitä pari kertaa kuussa, käyttänyt laittomia huumeita vähintään kaksi kertaa. Tulokset esitetään viidennesten avulla. Kunta-aineistossa viidennesten luokkarajat saatiin jakamalla indikaattorin jakauman mukaan kunnat viiteen yhtä suureen luokkaan. Kolme keskimmäistä yhdistettiin keskiryhmäksi. Näin saatiin kolme luokkaa: alin viidennes, keskiryhmä ja ylin viidennes. Seutukunta-aineistossa jaettiin vastaavasti seutukunnat viidenneksiin muuttujan jakauman mukaan. Viidennesten raja-arvot on esitetty prosenttiosuuksina liitetaulukossa 3. Kaikista indikaattoreista esitetään myös prosenttiosuudet seutukunnittain (liitetaulukot 4 7). Täytyy muistaa, että karttakuvat havainnollistavat ilmiön maantieteellistä jakautumista. Kunnan pinta-ala ja vastanneiden lukumäärä eivät ole yhteneväisiä. Pohjois-Suomen maantieteellisesti suurilla alueilla on suhteellisen vähän vastanneita kun taas Etelä-Suomessa voi pinta-alaltaan pienessäkin kunnassa olla runsaasti vastanneita. 12 Stakes, Aiheita 17/2003
13 Tulokset Seutukuntakartat Elinolot Suurimmassa osassa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien seutukunnista muiden kuin ydinperheiden osuus kuului alimpaan viidennekseen. Näissä seutukunnissa alle 17,5 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista eli muissa kuin ydinperheissä. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 20,6 %. (Kuvio 2; liitetaulukko 4.) Vanhempien työttömyydessä oli laajoja yhtenäisiä alueita. Yleisintä se oli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa yli 38,8 % vastaajista ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan olleen työttömänä vuoden aikana. Alimpaan viidennekseen kuuluivat Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien seutukunnat. Näillä alueilla alle 27 %:lla oppilaista vähintään toinen vanhemmista oli ollut työtön. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 32,7 %. (Kuvio 3; liitetaulukko 4.) Perherakenteeena muu kuin ydinperhe Seutukuntien keskiarvo 20,6 % ja keskihajonta 4,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Seutukuntien keskiarvo 32,7 % ja keskihajonta 6,7 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 2. Perherakenteena muu kuin ydinperhe. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 3. Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
14 Vanhempien tupakointia tarkasteltaessa kaikki Pohjanmaan seutukunnat ja lisäksi osa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen seutukuntia kuuluivat alimpaan viidennekseen. Näissä seutukunnissa alle 37,2 % oppilaista eli perheessä, jossa ainakin yksi vanhemmista tupakoi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Lapin seutukunnat kuuluivat ylimpään viidennekseen. Näissä seutukunnissa yli 44 % oppilaista eli perheessä, jossa tupakoitiin. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 40,7 %. (Kuvio 4; liitetaulukko 4.) Yli 17 euron viikoittaiset käyttövarat olivat monien Pohjois-Suomen seutukuntien oppilailla harvinaisempia kuin keskiryhmässä. Alle 12,8 %:lla oli tämän verran rahaa käytettävissä. Lounais-Suomen seutukunnat kuuluivat ylimpään viidennekseen ja niissä yli 19,2 %:lla vastaajista oli viikoittain yli 17 euroa käyttövaroja. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 15,8 %. (Kuvio 5; liitetaulukko 4.) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Seutukuntien keskiarvo 40,7 % ja keskihajonta 3,8 alin viidennes* (14) keskiryhmä (47) ylin viidennes (15) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Seutukuntien keskiarvo 15,8 % ja keskihajonta 3,4 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 4. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 5. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
15 Muissa elinoloindikaattoreissa ei ollut havaittavissa laajoja yhtenäisiä alueita jakauman ääripäissä (kuviot 6 8; liitetaulukko 4). Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa Seutukuntien keskiarvo 37,3 % ja keskihajonta 3,7 alin viidennes* (14) keskiryhmä (48) ylin viidennes (14) Vanhemmuuden puutetta Seutukuntien keskiarvo 24,6 % ja keskihajonta 2,5 alin viidennes* (16) keskiryhmä (45) ylin viidennes (15) KUVIO 7. Vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 6. Vanhemmuuden puutetta. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Ei yhtään läheistä ystävää Seutukuntien keskiarvo 11,9 % ja keskihajonta 1,5 alin viidennes* (14) keskiryhmä (48) ylin viidennes (14) KUVIO 8. Ei yhtään läheistä ystävää. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
16 Koulutyö Koulutyön indikaattoreissa hahmottui seutukuntatasolla joitain kokonaisuuksia. Kainuun seutukunnat kuuluivat ylimpään viidennekseen kun tarkasteltiin puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja sisäilmassa sekä koulussa kuulematta jäämistä. Puutteita koulun fyysisissä työoloissa koki Kainuussa yli 62 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, koulun huono sisäilma haittasi yli 62,8 %:a oppilaista ja kuulematta koki jäävänsä yli 35,7 % oppilaista. (Kuviot 9 11; liitetaulukko 5.) Koulun huono sisäilma haittaa Seutukuntien keskiarvo 57,0 % ja keskihajonta 7,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Seutukuntien keskiarvo 56,8 % ja keskihajonta 7,0 alin viidennes* (14) keskiryhmä (47) ylin viidennes (15) KUVIO 10. Koulun huono sisäilma haittaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Seutukuntien keskiarvo 32,1 % ja keskihajonta 4,7 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 9. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 11. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
17 Opiskeluvaikeudet olivat tavallista yleisempiä mm. pääkaupunkiseudulta Heinolan seutukuntaan ulottuvalla alueella, jossa yli 41,2 % oppilaista koki opiskeluvaikeuksia. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 38,8 %. (Kuvio 12; liitetaulukko 5.) Oulun läänin pohjoisosien seutukunnissa oli keskimääräistä vähemmän (alle 6,9 %) oppilaita, jotka eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä. (Kuvio 13; liitetaulukko 5.) Opiskeluvaikeuksia Seutukuntien keskiarvo 38,8 % ja keskihajonta 3,1 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) Ei pidä koulunkäynnistä Seutukuntien keskiarvo 8,8 % ja keskihajonta 2,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 12. Opiskeluvaikeuksia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 13. Ei pidä koulunkäynnistä. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
18 Lähes kaikki Perämeren ja Merenkurkun rannikon seutukunnat kuuluivat alimpaan viidennekseen koulukiusaamista tarkasteltaessa. Niissä alle 5,4 % vastaajista joutui kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 6,7 %. (Kuvio 14; liitetaulukko 5.) Koulun työilmapiirissä ongelmia Seutukuntien keskiarvo 28,4 % ja keskihajonta 4,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) Koulukiusattuna vähintään kerraan viikossa Seutukuntien keskiarvo 6,7 % ja keskihajonta 1,4 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) KUVIO 15. Koulun työilmapiirissä ongelmia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Seutukuntien keskiarvo 41,9 % ja keskihajonta 4,4 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 14. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Koulun työilmapiirissä ongelmia kokevien osuus oli seutukunnissa keskimäärin 28,4 %. Koulun työmäärää piti liian suurena vastaavasti keskimäärin 41,9 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista. Näissä indikaattoreissa ääripäät sijoittuivat kartalla hajanaisesti (kuviot 15 16; liitetaulukko 5). 18 KUVIO 16. Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/2003
19 Terveys Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet olivat yleisimpiä laajalla alueella, joka sijoittuu Kainuuseen, Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Savoon (Kajaanin, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Joensuun, Keski-Karjalan, Pieksamäen ja Juvan seutukunnat), sekä lähes kaikissa Lapin seutukunnissa. Näissä seutukunnissa pitkäaikaissairaus oli yli 12,4 %:lla peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista. kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 10,4 %. (Kuvio 17; liitetaulukko 6.) Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä- Savon välisillä rajoilla sijaitsevissa seutukunnissa terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona pitäviä oppilaita oli vähemmän kuin keskiryhmässä eli alle 17,7 %. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 19,2 %. (Kuvio 18; liitetaulukko 6.) Terveydentila keskinkertainen tai huono Seutukuntien keskiarvo 19,2 % ja keskihajonta 2,4 alin viidennes* (14) keskiryhmä (48) ylin viidennes (14) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Seutukuntien keskiarvo 10,4 % ja keskihajonta 2,0 alin viidennes* (16) keskiryhmä (46) ylin viidennes (14) KUVIO 18. Terveydentila keskinkertainen tai huono. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/02. KUVIO 17. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Koetuissa oireissa alin ja ylin viidennes sijoittuivat hajanaisesti eri puolille Suomea (kuviot 19 22; liitetaulukko 6). Stakes, Aiheita 17/
20 Niska- tai hartiakipuja viikoittain Seutukuntien keskiarvo 27,2 % ja keskihajonta 3,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Väsymystä lähes päivittäin Seutukuntien keskiarvo 12,9 % ja keskihajonta 1,7 alin viidennes* (14) keskiryhmä (47) ylin viidennes (15) KUVIO 19. Niska- tai hartiakipuja viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 21. Väsymystä lähes päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Päänsärkyä viikoittain Seutukuntien keskiarvo 30,9 % ja keskihajonta 2,7 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Vähintään kaksi oiretta päivittäin Seutukuntien keskiarvo 17,2 % ja keskihajonta 2,0 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 20. Päänsärkyä viikoittain. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 22. Vähintään kaksi oiretta päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
21 Lapin ja Oulun läänien rajalle sijoittuvat Kemi-Tornion, Iin ja Koillismaan seutukunnat puolestaan muodostivat yhtenäisen alueen, joissa keskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli tavanomaista harvinaisempaa. Alimpaan viidennekseen kuuluivat myös monet Pohjois- Karjalan ja Pohjanmaan maakuntien seutukunnat. Niissä alle 10,8 % vastaajista poti keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kun keskiarvo oli 12,2 %. (Kuvio 23; liitetaulukko 6.) Vähiten toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla oli Pohjois-Lapista (ent. Ylä-Lappi) Pietarsaaren seutuun (Jakobstadsregionen) ja Kuusiokuntiin ulottuvalla alueella. Näissä seutukunnissa alle 16,7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista oli käynyt kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Seutukuntien keskiarvo oli 20,6 %. (Kuvio 24; liitetaulukko 6.) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Seutukuntien keskiarvo 12.2 % ja keskihajonta 2,1 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla Seutukuntien keskiarvo 20,6 % ja keskihajonta 5,5 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 23. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 24. Toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
22 Mielipiteessä kouluterveydenhuollon toimivuudesta ääripäät jakautuivat kartalle hajanaisesti (kuviot 25 26; liitetaulukko 6). Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle Seutukuntien keskiarvo 11,4 % ja keskihajonta 3,2 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa Seutukuntien keskiarvo 20,3 % ja keskihajonta 4,8 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) KUVIO 25. Vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 26. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
23 Terveystottumukset Kouluruoka jäi keskimääräistä yleisemmin syömättä Uudenmaan seutukunnissa. Ylimmässä viidenneksessä yli 8,7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ei syönyt lainkaan kouluruokaa. Seutukuntien keskiarvo oli 7,5 %. (Kuvio 27; liitetaulukko 7.) Seksiasiat näyttivät olevan vähiten ajankohtaisia itäsuomalaisille nuorille. Monet Itä- Suomen seutukunnista sijoittuivat alimpaan viidennekseen, jossa alle 16,8 % yläluokkien oppilaista piti seksiasioita erittäin ajankohtaisina. Kaikkien seutukuntien keskiarvo oli 18,8 %. (Kuvio 28; liitetaulukko 7.) Ei syö kouluruokaa Seutukuntien keskiarvo 7,5 % ja keskihajonta 2,3 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) Seksiasiat erittäin ajankohtaisia Seutukuntien keskiarvo 18,8 % ja keskihajonta 2,6 alin viidennes* (14) keskiryhmä (48) ylin viidennes (14) KUVIO 27. Ei syö kouluruokaa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 28. Seksiasiat erittäin ajankohtaisia. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
24 Kun tarkasteltiin oppilaiden seksuaalitietoutta, monet Pohjanmaan maakuntien seutukunnat kuuluivat ylimpään viidennekseen, jossa seksuaalitietous oli heikointa. Näissä seutukunnissa yli 30 %:lla oppilaista oli huonot tiedot. Seutukuntien keskiarvo oli 26,2 %. (Kuvio 29; liitetaulukko 7.) Liikuntaa vain harvoin harrastavia oli tavanomaista vähemmän lähes kaikissa Lapin seutukunnissa. Harvemmin kuin kerran viikossa liikuntaa harrasti Lapissa alle 8,2 % kun keskiarvo oli 9,9 %. (Kuvio 30; liitetaulukko 7.) Huono seksuaalitietous Seutukuntien keskiarvo 26,2 % ja keskihajonta 4,3 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa Seutukuntien keskiarvo 9,9 % ja keskihajonta 2,1 alin viidennes* (14) keskiryhmä (48) ylin viidennes (14) KUVIO 29. Huono seksuaalitietous. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 30. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuonna 2001/ Stakes, Aiheita 17/2003
25 Tupakointi oli yleistä laajalla alueella Oulun ja Lapin läänien itäosissa. Siellä yli 25,5 % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista tupakoi päivittäin. Osa Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan seutukunnista kuului päivittäin tupakoivien osuuksissa alimpaan viidennekseen, jossa alle 19,6 % vastaajista tupakoi näin usein. Seutukuntien keskiarvo oli 22,6 %. (Kuvio 31; liitetaulukko 7.) Alkoholia tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juotiin tavanomaista vähemmän (alle 20,3 %) monissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan seutukunnissa. Seutukuntien keskiarvo oli 28,9 %. (kuvio 32; liitetaulukko 7.) Tupakoi päivittäin Seutukuntien keskiarvo 22,6 % ja keskihajonta 3,8 alin viidennes* (15) keskiryhmä (46) ylin viidennes (15) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Seutukuntien keskiarvo 28,9 % ja keskihajonta 8,1 alin viidennes* (15) keskiryhmä (47) ylin viidennes (14) KUVIO 31. Tupakoi päivittäin. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. KUVIO 32. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Viidenneksiin luokitellut luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista seutukunnittain vuonna 2001/02. Stakes, Aiheita 17/
Nuorten hyvinvointikartasto
Pauliina Luopa, Sakari Karvonen, Jukka Jokela ja Matti Rimpelä Nuorten hyvinvointikartasto Kouluterveyskyselyn indikaattorit seutukunnittain ja kunnittain Aiheita 17/2003 ISBN 951-33-1417-0 ISSN 1236-9845
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotAnni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI
Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 SISÄLLYS
LisätiedotKOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI
KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki Terve
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotISBN ISSN
Aiheita 7/2003 Pauliina Luopa, Matti Rimpelä, Jukka Jokela Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä Kouluterveyskysely 2000 ja 2002 Tilausnumero A307 ISBN 951-33-1329-8 ISSN 1236-9845
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotAnni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI
Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 Anni
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotKOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI
Tomi Virkkunen, Pauliina Luopa, Soili Orre, Jukka Jokela, Matti Rimpelä KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2002 150 KUNTAA KOULUJA 416 peruskoulua 219 lukiota HAVAINTOJA 82 000 Stakes,
LisätiedotKouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004
Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotKOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI
Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat
LisätiedotKouluterveys 2009. Kaustisen kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi
Kouluterveys 2009 Kaustisen kuntaraportti Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän
LisätiedotKOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI
Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI Helsinki: S osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI
Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI
Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotKouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla
Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät, 2.12.2009, Vierumäki 2.12.2009 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely peruskoulujen
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotKouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot
S T A K E S I N R A P O R T T E J A 2 3 / 2 0 0 8 Pauliina luopa, minna pietikäinen, jukka jokela Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotHanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2009 Kouluterveyskysely
LisätiedotNUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ
Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ 2000 2006 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tulosten raportointi...
LisätiedotKoululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.
Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*
LisätiedotKouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi
Kouluterveys 2009 Tyrnävän kuntaraportti Ella-Marja Rauhala, Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi
Lisätiedot(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1
13.6.2014 1 (12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat riittävän
LisätiedotJaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI
Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI
Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
LisätiedotAmmattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan
Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008
LisätiedotKouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi
Kouluterveys 2009 Lapuan kuntaraportti Anni Lommi, Suvi Vilkki, Topi Kinnunen, Jukka Jokela, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI
KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
15.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, 2013 1 (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 Samaa tai täysin samaa mieltä Lpr 2013 Eri tai täysin eri mieltä Lpr 2015-150
LisätiedotKOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI
Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI
KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI
KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
5.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän tilavia Luokkien
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia
LisätiedotElinolot. Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013.
Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013. Elinolot Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Kuvaus: Ainakin yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun
LisätiedotJaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA
Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2007
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotJaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA
Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,
LisätiedotOPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto
OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotJaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA
Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,
LisätiedotKouluterveyskysely 2011
Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020
LisätiedotKouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti
Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2013
KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotKOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI
KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki Terve ja turvallinen
LisätiedotJaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA
Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA 1999 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,
LisätiedotHanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA
Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008
LisätiedotJaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA
Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA 1998 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 07 Jaana
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA
16.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2014 Samaa mieltä Lpr 2014 Samaa
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotMISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 2008
HELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirasto Perusopetuslinja MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 8 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Topi Kinnunen,
LisätiedotKysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%
Lisätiedot