KLUBI. Arvo Pentti, isänmaan mies. sivut 4 5 Kuntien ja yritysten työnjako uusiksi. sivut 9 11 Ilmavoimat vuonna 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KLUBI. Arvo Pentti, isänmaan mies. sivut 4 5 Kuntien ja yritysten työnjako uusiksi. sivut 9 11 Ilmavoimat vuonna 2015"

Transkriptio

1 T a m p e r e e S U O M A L A I N E N KLUBI K l u b i l e h t i 2 / sivut 4 5 Kutie ja yrityste työjako uusiksi sivut 9 11 Ilmavoimat vuoa 2015 Arvo Petti, isämaa mies > s. 8 9 sivut Kutsu syyskokouksee ja muut Klubi tapahtumat

2 2 3 [ Pasi-Heikki Raisto ] [ Johtokua puheejohtaja ] Eurooppalaise yhteistyö moet muodot, Euroopa Uioi siiä mukaa, ovat taaeet meille pitkä rauha jakso ja mahdollistaeet poikkeuksellise hyvivoii kasvattamise. Nyt tuo rauha o uhattua, eikä kasaivälistyyt talouskaa ole viime vuosia Suomea ruusuisesti kohdellut. Moi kokee epävarmuutta tulevaisuude ja oma elitasosa suhtee. Toisaalta suomalaise kulttuuri yhteä omiaispiirteeä o se, että vaikeuksie kohdatessa me pystymme päättäväisesti tarttumaa ogelmii ja selviytymää iistä. Eikä vaikeuksissa olevaa hylätä, vaa heikoista o aia huolehdittu. Suomalaie kulttuuri o aikaisempia vuosikymmeiä ollut varsi yhteäie. Meitä ovat suojaeet kylmä ilmastomme, pitkät etäisyytemme ja erikoie kielemme. Viime vuosikymmeiä kasai- Pääkirjoitus Usei kuulee arvioita, että suomalaisuude korostamie o urkkakutaisuutta tai vetäytymistä meeisyytee. Tähä kritiikkii o tää päivää helppo vastata väittämällä asia oleva juuri päivastoi. Vahva suomalaie kulttuuri o perusta, josta me jokaie katsomme tulevaisuutta ja muita toimijoita. Vahva ja oma eheä kulttuuri varassa me seisomme itsetutoisia keskellä maailma myrskyjä. Niitä myrskyjä, joita vielä hetki sitte emme ajatelleet voiva olla olemassakaa. Eivätkä e myrskyt ole laatumassa. Eurooppalaie turvallisuus ja läsimaiset arvot haastetaa moesta suuasta. Demokratia, ihmisoikeudet ja läsimaie elämätapa eivät ole maailmalaajuisesti vallitseva elämämuoto, vaikka me usei ii oletammeki. Esimerkiksi kiialaisia, itialaisia ja muslimeja o maapallolla kutaki eemmä kui meitä kristillisiä läsimaalaisia. Suomalaie vahva kulttuuri turva kasaivälistyä ja katsoa tulevaisuutee välistymie ja varsiki digitalisoitumie ovat asettaeet kulttuurimme vaikutteille ja haasteille alttiiksi. Kuiteki meillä o edellee varsi pieet ulkomaalais- ja kulttuurivähemmistöt. Toisaalta meidä tulee itse miettiä, olemmeko oistueet yhteiskutaa, kulttuuria ja myös Klubia ottamaa meille tulleet ihmiset mukaa toimitaa ja äheet heidät rikkautea ja oma kulttuurimme väistämättömiä uudistajia. Voimme myös esittää itsellemme kysymykse, moeko sukupolve täytyy sytyä Suomessa ee kui pidämme ihmisiä suomalaisia. Oko suomalaisuus meille eemmä etie vai kulttuurie kysymys? Tamperee Suomalaise Klubi sääöt sekä vasta uudistettu strategia paiottavat, että tehtävämme o vaalia suome kieltä, kulttuuria ja suomalaista elämätapaa. Rakeamme siis jatkossaki yhteisöä, joka haluaa toimia ja kokootua yhdessä vahvistamaa itseäisyyttämme ja kulttuuriamme. Suomalaisuude harrastamisesta oki saatava laajoje kasajoukkoje yhteie harrastus eikä sitä pidä ähdä vastakohtaa se paremmi kasaivälisyydelle kui jolleki toiselle kulttuurillekaa. Vai vahva oma kulttuuri varassa suomalaiset voivat kokea ja ymmärtää toisia kulttuureja sekä pärjätä kasaivälisessä maailmassa ii tieteessä, taiteessa kui taloudessa. Meillä o ilo toimia kaupukiseudulla, joka o Suome vetovoimaisi. Kauis luotomme, suuret järvemme ja sopiva kokoie ja tiivis kaupukimme sekä korkeatasoiset yliopistomme ja korkeakoulumme vetävät puoleesa väkeä kaikkialta Suomesta. Täällä ollaa myös valmiita uudistumaa ja kehittymää. Tamperee kaupuki o tälläki vuosituhaella ollut maamme keskeisi julkishallio ja julkise palvelutuotao uudistaja. Kasvava kaupuki ja se asukkaat syyttävät taloudellisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia kaikelaiselle toimialle. Vaikka elämme rakeemuutoksessa ja työttömyystilateemme o haastava, lisäätyvät yrittäjyys ja toimeliaisuus markkioide kasvaessa. Voimme suhtautua tulevaisuutee varsi positiivisesti. Tamperee Suomalaisella Klubilla o ollut aia hyvä yhteys aluee kaupukie johtoo ja ylimpii virahaltijoihi. Palvelleet ja tehtävissää olevat pormestarimme Timo P. Niemie ja Aa-Kaisa Ikoe, apulaispormestarimme Harri Airaksie, Leea Kostiaie ja Irja Tuloe, maakutajohtajamme Esa Halme sekä moet kaupukiseutumme kuajohtajat ovat Klubimme jäseiä. Tämä kertoo osaltaa siitä, että Klubi o elivoimaie ja vahva yhteisö. Samoi kui suomalaisuu- de tulee Tamperee Suomalaise Klubiki uudistua ja laajetua. O jällee katsottava eteepäi tulevaisuutee ja mietittävä, mite saamme kehitettyä ja levitettyä suomalaisuude ilosaomaa laajasti eteepäi. Tamperee Suomalaie Klubi täyttää 125 vuotta vuoa Juhlavuoa käsittelemme tulevaisuutta toimiassamme. Emme julkaise historiikkia asiokkaasta meeisyydestämme, vaa katsomme tulevaisuutee ja toimitamme futuriiki. Haastaki kaikki tämä lehde lukevat miettimää millaie o Suomi ja suomalaisuus vuoa Mietteitä voi lähettää sähköpostitse, Klubi sivuille avattava keskustelutila kautta tai vaikkapa tuomalla e Klubi postilaatikkoo. Esi vuoa järjestämme myös tilaisuuksia, joissa pohditaa tulevaisuutta. Juhlavuodestamme 2016 alkaaki varsiaie merkkivuosie sarja, joho valmistaudumme huolella. Myös valmistautumie Suome 100-vuotisjuhlaa o jo aloitettu. Klubimme o viime vuosia kasvaut ja aktivoituut, siitä kiitos aktiivisille jäseillemme ja hyvi toimivalle Tamperee Suomalaise Klubi ravitolalle. Jokaie voi löytää tästäki lehdestä useita kiiostavia toimia mahdollisuuksia. Ja jos jotaki tutuu puuttuva, kehitetää yhdessä lisää. Klubiravitolamme ja tilamme uudistuvat jatkuvasti ja palvelevat moipuolisesti sekä jäseiämme että asiakkaitamme. Tiloissamme voitte järjestää myös omia juhliae ja yritystee toimitaa. Toivota kaikille Tamperee Suomalaise Klubi ykyisille ja tuleville jäseille sekä sidosryhmillemme valoisaa tulevaisuutta sekä iloista Joulu odotusta. Klubilla tavataa! Kae kuva Arvo Petistä, Peti suvu arkistosta. T a m p e r e e S U O M A L A I N E N KLUBI K l u b i l e h t i 2 / Arvo Petti, isämaa mies > s. 8 9 sivut 4 5 Kutie ja yrityste työjako uusiksi sivut 9 11 Ilmavoimat vuoa 2015 sivut Kutsu syyskokouksee ja muut Klubi tapahtumat Tamperee Suomalaie Klubi ry Puutarhakatu 13, Tampere Klubi johtokuta Johtokua puheejohtaja Hallitotieteide tohtori Pasi-Heikki Raisto Johtokua varapuheejoht. Keraalimajuri evp Kalervo Sipi Klubi esimies Professori Risto Harisalo Klubi varaesimies Liikkeejohdo kosultti Irmeli Jokilampi Johtokua muut jäseet: Talouspäällikkö Jaaa Jääheimo Johtaja Kirsi Koski Rakeuseuvos Seppo Mäkie Diplomi-is. Ilkka Mätyvaara Tekiika tohtori Kalevi Nikkilä Pakijohtaja Jorma Salovaara Johtokua sihteeri Soitu Laki Toimikutie puheejohtajat Biljardikerho Seppo Leskie Gastroomiakerho Kalevi Nikkilä Golfkerho Jorma Salovaara Keskiviikkokerho Seppo Leskie Kirjamerkki Risto Harisalo Kirkkoveekerho Timo Tulosmaa Klubiaiset Jaaa Jääheimo Ruutiukot Ilkka Mätyvaara Työryhmie puheejohtajat Hallito- ja taloustyöryhmä Erkki Uusi-Rauva Jäsetyöryhmä Jyrki Petilehto Ohjelmatyöryhmä Risto Harisalo Tiedotustyöryhmä Irmeli Jokilampi Jäsekirjuri Heri Rusila Klubi taloudehoitaja Toimitusjohtaja Olli Rusila Ravitola armas C aterig Christia Suomie

3 4 5 Kaikki kuat, Tampere mukaa lukie, kipuilevat talousogelmissa. Vuosi vuodelta tigitää lähes kaikesta ja ostetaa veroäyriä. Kaikesta huolimatta velkaautaa lisää. Odotetaa raketeelliste uudistuste, kute SOTE:, kutaliitoste ja tehtävie karsia tuova helpotusta tilateesee. Kutie ja yrityste työjako uusiksi: KUNNAT tilaajiksi, YRITYKSET palvelutuottajiksi Yksi merkittävä, suuria kustaussäästöjä tarjoava keio, o jääyt hämmästyttävä vähälle huomiolle. Voisivatko kuat luopua yrityksille sopivie palveluide tuottamisesta ja vetäytyä vaativaa tilaaja roolii? Arvele, että tämä säästömahdollisuus tuetaa kuissa yleisesti. Puuttuu vai rohkeutta tarttua arkaluoteisee asiaa. Hyvä esimerkki o parhaillaa Helsigissä käytävä kiista ruoka- ym. palveluita tarjoava Palmia yhtiöittämisestä. Peruskysymys o, mitkä tehtävät sopivat parhaite kuille, mitkä vapaille markkioille. Kaikki sellaiset palvelut, joilla o tai joille voidaa luoda toimivat markkiat, kaattaa siirtää markkioille. Ja iitä o paljo. Yritykset reagoivat opeasti uusii mahdollisuuksii. Kutie kaattaa vetäytyä perustehtäviisä ja varmistaa kutalaiste palveluide saati vaativaa ja markkioita kehittävää tilaajaa. Kutalaisille o samatekevää, kuka palvelut tuottaa, kuha iide saatavuus o taattu ja e ovat sekä edullisia että laadukkaita. Kokemuksia o jo Eero Karjaluoto. Kuva: Markku Rauhalahti. Kokemukset ja esimerkit osoittavat, että siirtämällä palvelut julkiselta sektorilta fiksusti avoimille markkioille, saadaa kymmeie prosettie kustaussäästö. Valtiohalliossa tehdyt järjestelyt esimerkiksi Liikee- ja viestitämiisteriö hallioalalla ovat lähes poikkeuksetta tuoeet opeasti 30 proseti säästö. Hyviä esimerkkejä löytyy myös kuista, jotka ovat rohjeeet lähteä tällaisii uudistuksii. Muu muassa kutie tekiset palvelut sopisivat maiiosti rakeusala yrityksille. Markkiat toimivat ja kutalaiste kaalta o samatekevää, kuka esimerkiksi kadut hoitaa. Mikkeli perusti muutama vuosi sitte yhteisyritykse suomalaise rakeusliikkee kassa ja o siirtyyt asteittai avoimee kilpailuu. Varkaus siirsi liikkeeluovutuksella ifrapalvelut urakoitsijalle. Molemmissa tapauksissa saatii heti merkittäviä kustaussäästöjä, ja hekilöstö o ollut tyytyväie järjestelyy. Suurista kaupugeista vai Turku ja Lahde seutu ovat ryhtyeet yhtiöittämää ifrapalveluitaa. Tamperee kaupugihallitus selvitti muutama vuosi sitte omie ifrapalveluidesa tilaa. Todettuaa, että se ei ole kilpailukykyie yksityise sektori kassa, päätettii luopua joistaki rösyistä ja parataa kilpailukykyä sisäiseä liikelaitoksea. Päätös oli varovaie. Ei löytyyt halua astua avoime kilpailu tielle Turu tapaa. Oli vuosikausia mukaa haastavassa Tielaitosuudistuksessa, jossa tuotato siirrettii eljä vuode siirtymäkaudella vapaille markkioille. Pieestä osasta Tielaitosta muodostettii viraomais- ja tilaajatehtävistä vastaava Tiehallito. Hekilöstö ja moie kasaedustajie eakkoluuloista huolimatta uudistus oistui erittäi hyvi. Lopulta kaikki osapuolet hyötyivät. Valtio sai suuret kustaussäästöt. Pääosa hekilöstöstä oli tyytyväistä jaetu orgaisaatio molemmilla puolilla. Markkiat toimivat, ja koko ifra-ala lähti opeaa kehityksee hyödyttäe koko maarakeusalaa. Sama mahdollisuus ja sama kaltaiset hyödyt olisivat tarjolla myös kuissa, eritote suurissa kaupugeissa kute Tampereella. Tielaitosuudistus o iille lähes idettie vertailukohde. Palvelut ovat samakaltaiset ja markkioilla toimivat palveluide tuottajat, urakoitsijat ja kosultit, ovat samoja. Ala markkiat toimivat ja yritykset ovat valmiita laajetamaa toimitaasa. Vastustukse syyt Uudistukse vastustajilla o tieteki moia verukkeita kute se, että omaa tuotatoaki voidaa kehittää kilpailukykyiseksi sisäiseä työä. Oma kokemuksei ja lukuisat esimerkit osoit- Kaikki sellaiset palvelut, joilla o tai joille voidaa luoda toimivat markkiat, kaattaa siirtää markkioille. Kutalaisille o samatekevää, kuka palvelut tuottaa, kuha iide saatavuus o taattu ja e ovat sekä edullisia että laadukkaita. tavat, että se ei ole mahdollista. Toki julkista tuotatoa voi parataa, mutta se ei koskaa saavuta yksityise sektori kustaustasoa. Lisäksi se jää vääjäämättä jatkuvasti jälkee tuottavuuskehityksestä. Julkise hallio ja yrityste toimitaympäristöt ovat kaukaa toisistaa. Julkise sektori tuotatoyksiköt käyttävät eakkoo budjetoituja varoja ja jos e eivät riitä, pyydetää lisää. Yritykset asaitsevat kaikki käytössä olevat rahat voittamillaa tilauksilla ja iide kaattavalla toteutuksella. Jokaie orgaisaatio hekilö tuistaa tämä ero, ja se vaikuttaa jokapäiväisee työtekoo. Tieto siitä, että vai kaattava toimita takaa jatkuvuude, eergisoi hekilöstöä kehittämää toimitaasa. Virasto jähmeä byrokraattie toimitatapa ja päätökseteko sekä virasto työehtosopimukset sopivat huoosti tuotaollisee toimitaa. Miksi kuissa o vaikeaa lähteä tekemää tällaisia omia orgaisaatioita koskevia uudistuksia? Hekilöstö kaikissa orgaisaatioissa vastustaa alussa suuria muutoksia. Kuissa ovat työtekijät itse mukaa lähes kaikissa päätöksetekoelimissä jarruttamassa uudistuksia. Julkise hallio työmarkkiajärjestöt vastustavat muutoksia peläte jäsemaksutuloje pieeemistä, koska työtekijät saattavat vaihtaa ammattiliittoa. Tavalliset kutalaiset, jotka lopulta maksavat viulut, ovat tietämättömiä asiasta, eivätkä he site osaa vaatia uudistuksia. Valtiolla, jolla silläki o vielä paljo uudistettavaa, o tässä suhteessa joki verra helpompaa edetä. Julkie hallito ja erityisesti kuat ovat ajautuee pahaa taloude alijäämäkriisii ja veroäyri taso o kipurajalla. Luulisi, että kaikki säästömahdollisuudet tutkittaisii. Julkiste palveluide suuitelmallie siirtämie yrityksille tarjoaa opea ja tehokkaa keio säästää. Se edellyttää avoita keskustelua ja viestitää asiasta sekä kutie sisällä että kutalaiste keske. Vastuu koko uudistusprosessista kuuluu kutie ylimmälle luottamusmies- ja virkamiesjohdolle. Tuotato-orgaisaatioide sisältä aloite ei lähde. Moilla aloilla, kute tekisissä palveluissa, o moia esimerkkejä ja hyviä käytätöjä, joilla uudistukset voidaa toteuttaa sopivalla siirtymäkaudella ja hyvällä hekilöstöpolitiikalla. Teksti: Eero Karjaluoto Solistia laulaa Petteri Salomaa, yksi ikäpolvesa kasaivälisesti meestyeimmistä suomalaisista mieslaulajista. Juhlavista juhlavi musiikki soi Hädelkuoro pääkosertissa Tamperee tuomiokirkossa klo Pääteoksea kuullaa G.F. Hädeli Dettige Te Deum. Lisäksi esitämme harviaise herkkupala, ruotsalaise barokkisäveltäjä Joha Helmich Romai teokse Te Deum. Uljas juhlallisuus kuuluu sekä Hädeli että Romai teoksissa: Molemmat säveltäjät käyttivät teoksissaa orkesteria, jossa jousistoo o lisätty trumpetit ja timbait. Teoste orkesteri oli suuri kokoopao, joka barokkiaikaa oli käytössä. Musiikissa Hädel-kuoro 45 vuotta HÄNDEL-KUORO, PETTERI SALOMAA JA TAMPERE CHAMBER: TE DEUM-JUHLAKONSERTTI Tamperee Tuomiokirkko klo kuuluu ilo ja riemu: tämä musiikki ei todellakaa ole mitää sykistelyä! Orkesteria soittava Tampere Chamber varmistaa, että juhlallisuutta riittää myös tässä kosertissa. Te Deumi teksti o kristillie, mutta moet tekstii perustuvat sävellykset o tehty valtiollisii seremoioihi juhlistamaa kuikaide saavuttamia voittoja aikakaude lukuisissa sodissa. Esimerkiksi Dettige Te Deum valmistui vuoa 1743 juhlistamaa Eglai ja Itävalla voittoa Raskasta Dettigei taistelussa. Suomalaise Klubi liput 20 /kpl. Varaukset: tai

4 6 7 Saatuai myötökirja teksti mukaisesti asiokkaasta toimiasta maapuolustukse hyväksi 1. luoka Vapauderisti miekkoiee, halua lyhyesti esittää muutama saa Vapauderisti ritarikuasta ja se luojasta Maerheimista lähiä tähä ritarikutaa liittye. Varapuheejohtajalta: Vapauderisti ritarikuta Vapauderisti ritarikuta sytyi taisteluketällä Suome vapaustaistelu muistoksi Maerheim Ku Suomi vuoa 1917 julistautui itseäiseksi, maaha ei ollut vielä ehtiyt kehittyä omaa kuiamerkki- tai palkitsemisperiettä. Vapaussoda sotatoimie alettua tuli ajakohtaiseksi luoda kiireellisesti kuiamerkkijärjestelmä taistelutoimia mieskohtaise kuostautumise ja urheude sekä meestyksellise johtamise palkitsemiseksi, uohtamatta muittekaa taistelutoimii vaikuttaeitte toimitaa ja asioita. Maerheimi aloitteesta ryhdyttiiki yliesikuassa välittömästi toimii kuiamerkkie aikaasaamiseksi. Suuittelu sai tehtäväksee Akseli Galle-Kallela. Taiteilija ioituksessa purkautuivat Galle-Kallela hahmottelut kuiamerkeistä jopa häe pahviste savukeaskiesa kasii, usei lähes lopullisia luooksia. Maaliskuussa 1918 sytyi maamme vahi kuiamerkki, Vapauderisti, ja ritarikua perustamie virallistettii Vaasa hallitukse päätöksellä Siihe kuului viisi eriasteista vapauderistiä (VR) ja kaksi vapaudemitalia (VM). Suuittelijaa Galle-Kallela Galle-Kallela suuittelutyö tapahtui soda paieessa ja kiireellisee aikatauluu sidottua. Häellä oli kasallismytologise maailmakatsomuksesa takia mielessää selvät peruslähtökohdat suomalaiste kuiamerkkie olemuksesta ruusu-, hakaristija Karjala vaakuakäsiaiheisia. VR: suurristi ritatähde kohdalla tapahtui kuiteki tyylivirhe: heraldisesti o oikei, että viisisakaraisessa tähdessä yksi sakara osoittaa ylöspäi, eikä alaspäi, kute 1918-mallissa. Tätä tyyliseikkaa korjattii jo heti 1920-luvu alusta kuiamerkkie omistajie oma-aloitteisuude pohjalta. Viralliseksi korjaus tuli, ku ritatähde aseto määritettii Suome Valkoise Ruusu ritaristo sääöissä VR: uudessa jaossa 1939 oli luoollisesti myös huomioitu tämä korjaus. Vapauderistit ovat Pyhä Yrjö risti -mallisia ristejä, joissa o hallitsevaa kuvioa suomalaie, vaaka-asetoie hakaristi. Risti keskellä o heraldie ruusu, joka väri vaihtelee luokittai. Eriasteiste vapauderistie auhat ja lisäkkeet, ristie katotavat sekä Vapaudemitali ovat iha oma tariasa, jota e ryhdy tässä selvittelemää. Vapauderisti 1918 säätöje mukaa voidaa ristejä myötää erikoisasioista ja erikoistapauksissa jalokivi. Vapaussodassa myöettii ristejä jalokivi vai kolme, Vapauderisti suurristi jalokivi ja miekoi Saksa keisari Wilhelm II:lle sekä VR 1 jalokivi ja miekoi keraali, kreivi vo der Goltzille ja vara-amiraali Meurerille. Vapauderisti ritarikua kuiamerkkie esimmäie jako päättyi Vapaussoda syttymise vuosipäivää Maerheimi todettua Vapauderisti ritaristo kuiamerkkie jo täyttäee iille asetetu tehtävä. Lopettamispäätökse tekijää Maerheim oli itseoikeutettu, sillä hä oli ylipäällikö ja valtiohoitaja omiaisuudessa myötäyt tai hyväksyyt kaikki kuiamerkit lukuu ottamatta itsellee myöettyjä sekä edellä maiittuja saksalaiste merkkejä, jotka myösi Suome hallitus. Vapauderisti ritarikua uusissa perustamisissa 1939 ja 1941 muuttuivat lähiä auhoje värit. Maerheim-risti urheudesta Talvisota osoitti ylipäällikölle, että voimassa olevat kuiamerkkisääöt olivat siiä mielessä puutteelliset, että Vapauderistie ja -mitalie jakoperusteet pohjautuivat asiaomaiste saavuttamaa sotilasarvoo. Häe mielestää taisteluketällä osoitetut taidot ja urhoollisuus oli voitava palkita erityise korkealla kuiamerkillä sotilasarvosta riippumatta. Niipä samalla asetuksella, jolla Vapauderisti ritarikuasta tuli pysyvä, perustettii Vapauderisti kuiamerkkie joukkoo kaksi erikoiskuiamerkkiä. Tuo asetukse 4. pykälä kuuluu: Eriomaise urheude, taistelle saavutettuje erittäi tärkeide tuloste tai erikoise asiokkaasti johdettuje sotatoimie palkitsemiseksi voidaa Suome puolustusvoimai sotilas häe sotilasarvostaa riippumatta imittää Vapauderisti 1. tai 2. luoka Maerheim-risti ritariksi. Asetukse sisältö oli ylipäällikö miele mukaie. Maerheim-ristii liittyi kaksi häelle tärkeätä erityispiirrettä, joita ei ollut Vapauderisti muilla kuiamerkeillä: kuiamerki saaja imitettii ritariksi ja sotilasarvoltaa hä saattoi olla yhtä hyvi sotamies kui keraali. Samalaista järjestelmää ei ollut missää muualla. Maerheim-risti suuittelu vaati huolellista harkitaa. Ylipäällikkö uhrasi siihe paljo aikaa ja vaivaa, oliha kyse häe imeää katavasta kuiamerkistä. Lopullisessa muodossaa Maerheim-risti molemmat luokat tehdää yhdistämällä Vapauderisteissä käytettyjä osia ja tuuksia. Näi kuiamerkkie valmistusta varte ei tarviut hakkia uusia työkaluja ja työpiirustuksia. Toisaalla tässä lehdessämme o mielekiitoie juttu ritarista ro 29, myöhemmi puolustusmiisteriäki toimieesta Arvo Petistä. Jo vuode 1918 ohjeistossa säädettii, että korkei kuiamerkki, mikä upseeri saattoi saada se jälkee ku hä oli saaut kaikki muut arvoasteeseesa kuuluvat kuiamerkit, oli vapaudemitali esimmäie luokka ruusukeauhalla. Tätä säätöä oudatettii esimmäise ja aioa kerra vasta VR: ritaristo uude, vuoa 1939 tapahtuee perustamise jälkee, jolloi Talvisoda päätyttyä vuoa 1940 Maerheimille luovutettii kyseie mitali. Tämä ritaristo korkei kuiamerkki o muilta osi samalaie kui ormaali VM 1, mutta katoauhassa o samasta auhasta tehty poikittaie ruusuke. Tätä ee Maerheimille oli myöetty VR: suurristi jalokivi ja miekoi. Suurristi miekoi hä sai aioaa tämä astee kuiamerkkiä jo Vapaussodassa Suome hallitukse myötämää Viipuri valloitukse johdosta. Aioa suurristi ilma miekkoja myöettii 1918 Maerheimi ehdotuksesta itseäisyysseaati puheejohtajalle P. E. Svihufvudille. Esimmäise luoka ristejä jaettii Vapaussoda aikaa vai eljälle suomalaiselle upseerille ja muutamalle saksalaise Itämere divisiooa upseereille. Talvisoda johdosta tapahtuee VR: toise perustamise yhteydessä päätettii sodassa kaatuee lähimmälle aispuoliselle omaiselle, äidille, vaimolle tai vahimmalle tyttärelle luovuttaa muistoksi aetusta uhrista 4. luoka Vapauderisti tai sitä korkeampiki luokka miekoi, mustalla auhalla ja ruusukkeella. Maapuolustukse hyväksi tehdyssä työssä surmasa saaee omaie sai surumitali. Myöhemmät muutokset Vapauderisti ritarikua kuiamerkkie atamisessa oudatettua toimitaohjetta o uusittu 1980-luvulta alkae, mutta maltillisesti. Korjauksia ovat aiheuttaeet lähiä kasaivälistymie, halu palkita turvallisuuspolitiika vaikuttajia, tutkijoia ja kirjoittajia toimieita sekä erityise asiokkaasti kasaivälisissä rauhaturvaamis- ja kriisihallitaoperaatioissa mukaa olleita. Viimeisimmässä, vuoa 2010 hyväksytyssä ohjeessa, ryhdyttii puolustusvoimie hekilöstö palkitsemisee Vapauderisti kuiamerkeillä heidä asioistaa puolustusvoimie palveluksessa. Tällä meettelyllä voitii samalla korostaa rauha aikaa tehdy maapuolustustyö merkitystä kriisie ealtaehkäisemiseksi ja soda välttämiseksi. Vuosittai jaettavie kuiamerkkie määrää jakoperusteide muuttamie ei ritarikua hallitukse mielestä saaut vaikuttaa. Se haluttii edellee pitää siiheastise tava mukaa rajattua, oi 30 kuiamerkissä. Maerheimi kuiamerkit Vapaussoda Perieliito puheejohtajaa halua vielä tuoda esille seuraavaa: Tamperee valloitukse muistoksi Maerheimille myöettii se muistoristi kultaisea ruusukeauhoi ja miekoi. Tamperee taisteluissa osoitetusta mieskohtaisesta urheudesta myöettii Maerheimille myös VR 4 miekoi häe johdettuaa yleistilaetta paikassa, joka oli vihollise tule vaikutuspiirissä. Taistelu voito johdosta häelle myöettii VR 1 miekoi. Maerheim arvosti äitä kahta esiksi maiittua kuiamerkkiä erikoisesti ja sisällytti e myöhemmiki iitte viide kuiamerki auhoihi, joita hä piti asetakissaa. Muut kolme kuiamerkkiä olivat VM 1 ruusukeauhoi, sekä Vapaussoda ja Talvisoda muistomitalit. Maerheimille o siis myöetty Vapauderisti ritarikuassa eri vaiheissa VM 1 ruusukeauhoi, VR: suurristi jalokivi ja miekoi, VR: suurristi miekoi, VR 1 miekoi, VR 4 miekoi sekä luoollisesti Vapauderisti 1. luoka Maerheim-risti. Vapauderisti ritarikua omaleimaisuutta sotilaallisea ritarikutaa o omiaa korostamaa se, että ritarikua suurmestaria o edelleeki puolustusvoimie ylipäällikkö, kute vuode 1944 asetuksessa säädetää. Perustuslaissa puolestaa määrätää, että ylipäällikköä o Tasavalla Presidetti. Ritarikua tää vuoa ilmestyee historia toise täydeety laitokse johdaossa ykyie suurmestari, Tasavalla Presidetti Sauli Niiistö toteaa muu muassa seuraavaa: Vapauderistei ja -mitalei palkitaa rauha aikaa sotilaita ja siviileitä erityise asiokkaasta työstä maamme puolustukse ja turvallisuude edistämiseksi. Vapauderisti ja -mitali ovat osoituksia valtiovalla arvostuksesta maapuolustukse etee tehtävästä työstä. Vuosittai jaettava tuustukse saa huolellise harkia jälkee vai piei joukko asioitueita hekilöitä. Vapauderisti alkuperäistä tarkoitusta o tarpee huolella vaalia vieläki, jo lähes sata vuotta se sytymä jälkee. Vapauderisti arvo o suuri saajallee, mutta ii myös se atajalle. Usko, että Vapauderisti o merkittävä kausti meille jokaiselle toimimaa rakkaa isämaamme puolesta. Teksti: Kalervo Sipi johtokua varapuheejohtaja

5 8 9 ISÄNMAAN MIES Arvo Petti Isämaa mies Arvo Petti, Maerheim-risti ritari :o 29 Ylipäällikkö o pvm:llä imittäyt Vapauderisti 2.luoka Maerheim-risti ritariksi luutatti Arvo Veikko Peti, joka puolustustaisteluje aikaa elokuussa vapaaehtoisesti suoritti vihollise selustaa lukuisia vaikeita, useampia vuorokausia kestäeitä varsi tuloksellisia partiomatkoja, jotka ulottuivat Auusjoelle ja aia Auukse edustalle saakka. Erää kylä valloituksessa 13.9., hä uhkarohkeasti itse tarttui pst.tykkii, vei se ripeästi asemaa ja tuhosi lyhyessä ajassa vihollise passariautoja ja hyökkäysvauuja. Eräällä tehdaslaitoksella vihollisdivisiooa hyökkäyksessä, jolloi parikymmetä vihollise 32 toi hyökkäysvauua pääsi uhkaamaa asemiamme, hä osoitti kylmäverisyyttä ja erittäi ripeätä toimitaa. Todetessaa, etteivät käytettävissä olleet aseet ja kasapaokset aiva lähietäisyydeltäkää aluksi tehoeet iihi, hä juoksi tykkie luo, rohkaisi miehiää ja ohjasi tule ripeästi telaketjuihi ja sai site liikutakyvyttömäksi useita vauuja, jotka sitte tuhosi räjäyttämällä esi, iide tori, jolloi sisällä olleet viholliset saatii tuhotuksi. (A.F. Airo kirjasta Maerheim-risti ritarit) Poliisieuvos, everstiluutatti Arvo Veikko Petti, Arvo Petti sytyi Hämeekyrössä. Keskikoulu, kauppaopisto sekä puutarhaopisto jälkee reservi värikki osallistui talvisotaa JR 7: joukoissa Summa suurtaisteluissa. Jatkosodassa luutatiksi yleetty Arvo Petti toimi JR 44: passaritorjutatykkikomppaia päällikköä. Maasotakoulu (Kadettikoulu) ritamaupseereille tarkoitetu 26. kadettikurssi Arvo Petti suoritti Tämä jälkee hä palveli JR 44:ssä komppaia päällikköä ja pataljooa kometajaa sekä upseeria Satakua sotilaspiiri esikuassa vuotee Erottuaa vakiaisesta palveluksesta Arvo Petti ryhtyi viljelmää Yli-Rautia tilaa Mahala kylässä olle se isätää vuotee Tarmokkaalle miehelle alkoi kertyä rusaasti luottamustehtäviä. Hämeekyrö kuavaltuustoo hä kuului Hallitukse ja valtuusto puheejohtaja tehtävät sekä lukuisat muut yhteiskualliset luottamustehtävät johtivat valtakua taso tehtävii. Presideti valitsijamieheä hä toimi vuosia 1956, 1962 ja Arvo Petti valittii 1958 maalaisliito kasaedustajaksi ja eduskua jäseeä hä oli vuotee 1970 asti, joka jälkee hä toimi Valmeti sosiaalijohtajaa. Puolustusmiisteriä Petti toimi vuosia , ,1970 ja Viimeisi tehtävä oli Suojelupoliisi päällikkyys Asekätketä ja tutkitovakeus Pelko suome miehityksestä johti laajaa asekätketää Suomessa. Asekätketää pidetää yhteä keskeiseä tekijää siihe, että Neuvostoliitto ei miehittäyt Suomea. Arvo Petti sai tehtäväksee orgaisoida asekätketää toimimalla kätkeä johtajaa Etelä-Satakua suojeluskutapiirissä asemapaikkaaa Vammala. Hä oli pidätettyä 22 kuukautta, mikä jälkee häet tuomittii kahdeksa kuukaude ehdollisee vakeutee. Poika Klaus Petti muistelee Oli silloi vasta viide vaha, ku isäi pääsi vapaaksi tutkitovakeudesta. Isäi Arvo Petti hoiti asekätkeä ii, että kukaa kätkijöistä ei paljastuut tai tieyt toisistaa. Isä kuljetti yksi kuorma-autolla aseet varikolta kuasolu johtajie kassa sopimiisa paikkoihi. Kuka aseet kätki ja mie, ei häkää tieyt. Aika vähä äistä asioista puhuttii kotoa. Eite ole kuullut äistä vaiheista muilta Maerheim-risti ritareilta ja isä sotakavereilta sekä aseveljiltä. Etee tuli huvittaviaki tilateita, ku edes sotilaspiiri päällikkö ei tieyt, mikä oli Arvo Petille aettu tehtävä esikuassa. Kätkeä alkaessa paljastua Pääesikua taholta oli tarjottu isälleki mahdollisuutta paeta esimerkiksi Etelä-Amerikkaa. Laiva olisi lähteyt Raumalta, mutta isäi torjui mahdollisuude paeta. Pidätys ja tutkitavakeusaika o jääyt piee lapse mielee. Pidätys tapahtui yöllä. Valpo mies oli jo etukätee käyyt tarkistamassa, että o isä o paikalla. Valpo miehet olivat meeet esi aapuri ikkua alle, ja Arvo oli huutaut heille, että väärä ikkua. Pääsimme kaksoisveljei kassa joskus isää tapaamaa Söräiste Keskusvakilaa. Asekätketää liittyvä tutkitovakeus kesti lähes kaksi vuotta ja oli koitua isäi kohtaloksi häe halvaauttuaa sellissää. Halvaatumie saattoi johtua päähä haavoittumisesta. Sirpale vaivasi hätä koko elämä aja. Äitii tiedusteltua isä voitia häelle vastattii, että kyllä teille ilmoitetaa, jos mies kuolee. Äitii mei oikeusmiisteriöö ja vaati saada tavata oikeusmiisteri Kekkose. Kekkoe lähti isääi katsomaa ja hakki häet hoitoo. Tästä alkoi Kekkose ja isäi pitkäaikaie ystävyys ja luottamussuhde. Diplomatiaa ja kutoilua Hämeekyrössä Kekkoe yllättää Arvo Peti vieraia Ylirautia tilalla vieraili useita ulkomaisia diplomaatteja, kotimaa politiikkoja sekä yritysjohtajia häe aktiiviurasa aikaa. Varsi usei Tasavalla Presidetti Urho Kekkoe oli vieraaa. Viimeise kerra Kekkoe kävi turvamiehesä kassa Petillä. Moista huhuista ja uutisista huolimatta Kekkose fyysie kuto oli tuolloi vielä varsi hyvä, muistelee Klaus Petti. Kekkoe lähti periteiselle Mahala lekille ja tahti oli tuolloiki se verra kova, että muu seurue ja turvamieski tuli useita miuutteja myöhemmi perille huohottae. Syksyllä 1981 Kekkoe joutui siirtymää sairautesa tähde pysyvästi syrjää ja luovuttamaa virkasa hoido päämiisteri Mauo Koivistolle. Arvo Petti itse oli iokas urheilija ja erityisesti pistooliampujaa hä kuului vielä veteraaisarjassa valtakua kärkee. Maerheim-risti ritarit kokootuvat Maerheim-risti ritarit pitivät soda jälkee yhteyttä ja mota yhteistä ja tarioita täyä olevaa tapahtumaa järjestettii myös Peti salissa. Erityisesti Ehroothi vierailu o jääyt mielee. Hä oli hekilö, joka varmasti huomattii. Jällee kerra muisteltii erästä hauskaa tapahtumaa: Arvo Petti oli saaut eljä veäläistä vakia ja toi heidät lähettisä kassa polkupyörällä esikutaa. Kummallaki yksi oli rugolla ja toie tarakalla. Petti oli laittaut sotavagit esikua ovesta sisää ja jääyt ove taakse kuutelemaa, mitä sisällä tapahtuu. Petti oli joukkojesa pidetty esimies, joka ei itseää säästellyt. Kirjoittaja kommetti Itseäisyystahto ja isämaa etu oli Maerheim-risti ritareide vakkumato halu puolustaa Suome koskemattomuutta. Sellaie mies oli myös Arvo Petti. Eriomaie oivallus Maerheimiltä o ollut se, että ritari arvo saa sotilasarvoo katsomatta. Jokaie sodaaja veteraai tai lotta o omalla tavallaa meille uoremmille itseäisyyde sakari tai ritari. Raskaa taaka katoivat myös kotiritama äidit, vaarit, mummit ja lapset, ku miehet olivat ritamalla. Kiitos. Teksti: Esko Raskila Kuva: Klaus Peti kuva-arkisto Hävittäjäletolaivue 21: viimeise iso letokierrokse paluu Pirkkalaa ILMAVOIMAT vuoa 2015 Puolustusvoimauudistukse valmistelussa ilmavoimie suuittelu lähtökohtaa oli turvata ilmapuolustukse suorituskyky. Toteutukse ollessa yt loppusuoralla voidaa todeta, että asetettu tavoite saavutetaa. Ilmapuolustukse suorituskyky o turvattu, ja sitä o myös kehitetty. Vaikutukset ilmavoimie raketeesee ovat kohtuullise suuret, ii myös täällä Tampereella ja Pirkkalassa. Ilmavoimie ormaalioloje toimita keskitetää eljää päätukikohtaa ykyise kuude sijaa. Kauhava ja Halli lakkautukse myötä ilmavoimie koulutus keskitetää Ilmasotakouluu Tikkakoskelle. Näi saamme koottua eri aloje osaamise yhtee paikkaa ja kykeemme hyödytämää opetusosaamise keskittämise. Rovaiemelle Lapi leostoo ja Rissalaa Karjala leostoo keskitetää Horet-letotoimita. Näillä molemmilla hävittäjäleostoilla o myös pääjohtokeskukset, jotka toteuttavat ilmatila valvotaa ja hävittäjie taistelujohtamista. Tutkimus- ja tukiletotoimita keskitetää täe Pirkkalaa Satakua Leostoo. Satakua Leosto tutkii, turvaa, tukee ja kehittää Viestitekiikkakeskus vaihtamassa tutka ateia. Satakua Leosto o opittu tutemaa hävittäjäletotoimia kehittäjää, esimmäiseä Horetleostoa ja hävittäjäletäjie kehtoa. Satakua Leosto Hävittäjäletolaivue 21 lakkautetaa tämä vuode loppuu meessä. Käytäössä hävittäjälaivueemme lesi täällä Pirkkalassa viimeiset letosa Horet-kalustolla kesäkuu alussa. Vaikka Horet-kalusto pääosi siirrettiiki Pirkkalasta Rovaiemelle ja Kuopioo, ei Horet-toimita lopu Pirkkalassa. Koeletokeskus jatkaa Horet-letotoimitaa täällä myös tulevaisuudessa. Horet-letämise määrä Pirkkalassa väheee ja keskittyy vielä eemmä virka-aikaa kui aikaisemmi. Ajoittai Pirkkalasta letää muide leostoje Horet-kalustoa harjoituksii tai ilmatilavalvotaa liittye. Horet-kalusto tilalle Pirkkalaa o siirretty muuta letokalustoa ja toimitoja. Kesällä 2013 Pirkkalaa siirtyi ilmavoimie koeletokeskus Jämsä Kuorevedeltä. Tää kesää täe siirtyi Tukiletolaivue kalustoiee Tikkakoskelta. Jo valmiik-

6 10 11 si täällä Pirkkalassa o ilmavoimie Ilmataistelukeskus, joka vielä toimii osaa ilmavoimie esikua orgaisaatiota. Leostossa jatkavat ii saotusti vahoia Huoltokeskus ja Viestitekiikkakeskus. Huoltokeskus tuottaa huollo tukipalvelut, toteuttaa materiaali varastoiit sekä maakuljetukset ii leostolle kui Tamperee varuskualle. Viestitekiikkakeskus huoltaa, korjaa ja raketaa moipuolisesti erilaisia viestijärjestelmiä ja laitteita Etelä-Suome alueella. Varusmieskoulutus jatkuu etisee mallii Tukikohtakomppaiassa, joka liitetää perustettavaa Suojauspataljooaa. Tähä uutee pataljooaa keskitetää varusmieskoulutus sekä vartioiti ja pelastustoimita. Letotekillie osaamie keskitetää perustettavaa Letotekiikkalaivueesee. Näide toimitoje keskittämise ja uusie yksiköide siirtoje jälkee hävittäjäleostostamme muodostuu moipuolie ja laaja-alaie tutkimuksee ja toimitoje tukemisee keskittyvä leosto. Tukiletolaivue laajasti apua Ilmavoimat mat 2015 ILMAVOIMAT Satakua Leosto LAPIN LENNOSTO Operatiivie valmius Johtokeskus HN ohjaajie leto- ja operatiivie koulutus KARJALAN LENNOSTO Operatiivie valmius Johtokeskus s HN ohjaajie jie leto- ja operatiivie koulutus Ilmavoimie uusi orgaisaatio ja sijoittumie. Normaalioloje vahvuus 3300 Hekilökuta ~2030 Varusmiehet ~1300 Poikkeusoloje suuri vahvuus ~ Tukiletolaivuee tehtävää o tukea moipuolisesti puolustusvoimia, kriisihallitaoperaatioita, muita viraomaisia ja valtiohallitoa tuki- ja kuljetusleoilla. Tukiletolaivue suorittaa laskuvarjojääkärie hypytyksiä, maalihiausta, kuvausletoja sekä valvotaletoja. Tukiletolaivuee vuoa 2007 hakituilla kolmella Casa C-295M-koeella kyetää toimimaa lyhyiltä ja päällystämättömiltä kiitoteiltä ja iide toimitamatka mahdollistaa suorat leot Välimerelle asti. Välilaskuje kassa toimita-aluetta kyetää laajetamaa ja C-295M:llä Tukiletolaivue tukee Suome KRIHAjoukkoja Afgaistaissa ja Libaoissa. Casaa o myös opeasti aseettavissa MEDEVAC-sairaakuljetusvarustus, joka mahdollistaa 6 9 paaripotilaa sekä hoitohekilöstö kuljettamise sairaalaa käyttäe letoolähtö- ja laskupaikkoia pieimpiäki letopaikkoja. Kolmea Learjet 35 -koetta käytetää valokuvaus-, maalihiausja merivalvotaletoihi, elektroise sodakäyi letoihi sekä hekilökuljetuksii. Lisäksi koeesee o mahdollisuus asetaa laskeumatiedusteluvarustus. Vuode 2015 alusta alkae Tukiletolaivue johtaa ilmavoimie kaikkie kuude Pilatus-koee letotoimitaa sekä vastaa koee huollatuksista, vaikka osa koeista oki sijoitettua muihi ilmavoimie joukko-osastoihi. Pilatus-koeilla pystytää moipuolisesti tukemaa ii puolustusvoimia kui muuta valtio hallitoa materiaali- ja hekilökuljetuksi. Pilatus-kalusto pääasiallisea toimita-alueea ovat Suome lisäksi Pohjoismaat ja Baltia alue. Ilmataistelukeskus ILMAVOIMIEN KOMENTAJA SATAKUNNAN AKUNNAN LENNOSTO Operatiivie valmius Yhteys- kuljetuskoeoperoiti ja k ti Tutkimus- ja kehitystoimita Koeletotoimita otoimita 1 ILMAVOIMIEN ESIKUNTA Ilmaoperaatiokeskus Tikkakoski Periehuoeesee kerätää laaja esittely leosto historiasta ILMASOTA- A- KOULU Letokoulutus Letotekillie koulutus utus Johtokeskus- okeskus- koulutus utus AUK ja RUK Kadettikoulutus Hekilökua täydeyskoulutus Ilmataistelukeskus vastaa taktiika kehittämisestä sekä koeletotoimiasta. Ilmataistelukeskus vastaa ilmavoimie koeletotoimiasta, ilmataistelu tutkimus- ja kehittämistoimiasta, taktisesta ohjeistuksesta sekä simuloiti- ja malliuskehityksestä. Ilmataistelukeskukse kehittämistoimita sisältää ilmapuolustukse tulekäytö johtamise, hävittäjätoimia, ilmatorjua tulekäytö sekä elektroise sodakäyi taistelutekiika ja -taktiika kehittämistä. Ilmataistelukeskus vastaa ilmavoimie koeletotoimia toteutuksesta kaikkie ilmavoimie letokalustoje osalta ja koeletotoimia asiatutemuksesta sekä koeletokoulutukse ja -koulutusvalmiude ylläpitämisestä. Ilmataistelukeskus tekee tiivistä yhteistyötä yliopistoje, korkeakouluje ja tekologiateollisuude kassa. Operatiivie letotoimita Ilmavoimat seuraa ympärivuorokautisesti Suome lähialueilla tapahtuvaa letotoimitaa aluerikkomuste ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, sekä puuttuu tarvittaessa Suome ilmatilaa lähestyvie ilma-aluste kulkuu. Tämä edellyttää jatkuvaa ilmatila valvotaa tutkakalustolla sekä päivystysletovalmiutta ja -toimitaa ympäri Suome. Myös Etelä-Suome tukikohdissa päivystetää Horet-kalustolla epäsääöllise sääöllisesti. Satakua leosto tehtävää o mahdollistaa Horet-päivystys alueemme tukikohdissa. Meidä vastuullamme o Pirkkala lisäksi esimerkiksi Helsiki-Vataa ja Turu letoasemat, joissa kaikissa päivystetää ajoittai erillise suuitelma mukaisesti. Tilatee ja lähialuee toimia muuttuessa ryhmitämme koekalustoa toimitasuua letoasemille vastataksemme muuttueesee tilateesee ja osoittaaksemme, että olemme sitoutueet ilmatilamme koskemattomuude turvaamisee. Tarvittaessa lyheämme letoolähtöviivettä eri keioilla ja varaudumme käyttämää reagoitii kahta Horet-hävittäjää yhde sijaa. Tiedotusvälieet huomioivat herkästi muutokset päivystysletotoimiassa sekä kalusto siirrot siviililetoasemille. Päivystysletotoimia toteuttamie siviiliketiltä o hyvä keio tarkistaa yhteistoimia toteuttamie sekä leto-osasto tukeutumise järjestelyt. Näitä letoasemia sekä maatietukikohtia käyttäe ja ylläpitäe mahdollistamme hävittäjätorjua toteutukse Etelä-Suomessa myös poikkeusoloje aikaa. Teksti: Satakua Leosto kometaja, eversti Pauli Ratamäki Kuvat: Satakua Leosto Periehuoe avautuu UUSI SATAKUNNAN LENNOSTO katsoo turvallisi mieli tulevaisuutee ja o valmis kohtamaa uudet haasteet. Historia o kuiteki tuettava ja muistettava juuret, peruste omalle olemassaololle ja matka tähä päivää. Rakeamme Pirkkalaa sotilaskodi yhteytee Periehuoee yhdessä leosto killa kassa. Huoeesee kootaa äytteille tauluja, esieistöä, valokuvia ja muistoesieitä leosto yli 90-vuotiselta taipaleelta. Kalustoksi huoeesee etisöidää Suurmerijoe aja arvokkaat huoekalut 1920-luvulta. Esieitä o kaikilta leosto vuosikymmeiltä ryhmiteltyiä yksiköittäi ja tukikohdittai. Näi vierailijat saavat luotua kokoaiskuva siitä, mite esimerkiksi oma yksikkö o muuttuut aikoje kuluessa tai mite leosto o moe mutka jälkee päätyyt Tampereelle ja Pirkkalaa. Tavoitteea o avata Periehuoe tämä syksy aikaa ja ataa omalle väelle, varusmiehille ja heidä omaisillee sekä muille vierailijoille mahdollisuus tutustua leostomme mielekiitoisee historiaa. Ilmoitamme iteretsivuillamme (www.puolustusvoimat.fi) periehuoee avaamisesta ja siitä, mite siihe pääsee tutustumaa. Teksti: Pauli Ratamäki Kuvat: Satakua Leosto Casa C295M suomalaisessa talvimaisemassa.

7 12 13 O irti puakukko, taas ylös joka ukko! Tamperee keskuspaloasema toivotti Tamperee Suomalaise Klubi Klubiaiset lämpimästi tervetulleeksi tutustumaa paloasemaa ja se toimitaa. Palomieste vakavailmeie kuoro Tulikukot herkisteli esi laulamalla Neiti Kesäheiälle, mutta kohta metii jo täysillä tulta päi joka ukko. Vauhdikkaa meo jälkee oli sitte aikaa aatteisii valmiuspäällikkö Markku Lehtose komeossa. Kolme ruusuketta ja tammelehvät virkataki olkapäillä herättivät se verra kuioitusta, että 17-hekie aisporukka kuuteli kiiostueea. Tamperee keskuspaloasemassa yhdistyvät kaueus ja tehokkuus Tampere sai vakiaise palokutasa vuoa Paloasemaa ei vielä ollut, vaa palohevoset kököttivät kärryiee Puutarhakatu 6: pihassa. Tilat osoittautuivat välittömästi ahtaiksi ja epäkäytäöllisiksi, ja jo 1903 uudelle paloasemalle oliki varattu totit Satakuakadulta. Paloasema raketamie alkoi kesällä 1907 ja asema piti olla valmis jo kesäkuussa 1908, mutta rakeustyömaalla jouluaattoa 1907 riehuut tulipalo viivästytti töitä ii, että uudelle paloasemalle päästii vasta syyskuussa 1908, Lehtoe kertoo historiaa. Kauii ja silti erittäi tarkoituksemukaise juged-tyylise paloasema o suuitellut tamperelaissytyie arkkitehti Wivi Lö, joka voitti paloasema suuittelusta järjestety arkkitehtikilpailu. Tuomaristo arvioi Löi työ ylivoimaiseksi, persooalliseksi ja uudelaiseksi. Voitto oli kova pala miehille. Naisetha olivat tuoho aikaa vielä kummajaisia arkkitehtiopiskelijoia, Wivi Löki kirjoittautui erityisluvalla oppilaaksi Tamperee Teollisuuskoulu rakeusosastolle. Paloasemaa o myöhemmi laajeettu ja remotoitu. Paloautoje korvatessa hevoset 1920-luvulla, kaupugiarkkitehti Bertel Strömmer suuitteli paloautoille tallit ja lisäsi rakeuksee yhde kerrokse miehistötiloiksi. Taito Uusitalo piirtämä puatiilie lisärakeus valmistui 1982, joka jälkee myös vaha puoli remotoitii. Kaikki tehtii Wivi Löiä kuioittae. Jos paloasemaa ei muusta tuista paloasemaksi, ii torista. Hieoja autoja, mutta missä e kaikki palomiehet ovat?! Paloasema alakerrassa sijaitsevassa museossa o paljo mielekiitoista asiaa ja esieistöä. Palokua moipuolista toimitaa ja vilpitötä auttamis- ja pelastamishalua ilmetää mm. leivämurskaaja, jolla murskattii sorsille ruuaksi tarkoitettua kuivaa leipää. Torilla oli kaksi tärkeää tehtävää, torissa kuivatettii paloletkut ja siellä seisoi palovartija tarkkailemassa ympäristöä. Vaikka toreissa ei eää letkuja kuivata, rakeetaa uusiiki paloasemii edellee tori. Se o perie, Lehtoe saoo. Mielekiitoie yksityiskohta paloasemalla o myös pääporti molemmi puoli sijaitsevat koloset. Niissä seisoi aikoiaa vartija. Nykyää e voisivat toimia ragaistuskoppia pöljäilijöille, Lehtoe pohtii puolitosissaa. Osoite tiedettävä Pelastuslaitokse toimita o muuttuut paljo sitte esimmäise palokua. Yksi viime aikoia paljo keskustelua herättäyt asia o ollut hätäkeskuksie toimita. Hätäkeskus oli ee osa pelastuslaitosta, yt se hoitaa valtio ja toimita siirrettii Porii. Päivystäjiltä ei voida eää vaatia paikallistutemusta, koska alueet ovat ii isoja. Perustelua o tekiikka, joka avulla työ voidaa hoitaa periaatteessa vaikka Espaja aurikoraoilta. Lehtose mukaa tämä o hyvä muistaa, ku tilaa esimerkiksi sairasautoa: Ei voi eää saoa, että tähä Tillika etee, vaa o tiedettävä osoite. Hälytys o hyvä osata tehdä oikei. Pelastuslaitokse WIVI, viesti- ja johtokeskus, toimii ykyisi pelastusyksiköide paikallisea auttajaa. Teemme kriisitilateissa yhteistyötä mm. kaupugi, poliisi, seurakua ja SPR: kassa. Esimerkiksi Hämeekatu 10: tulipalo vaati paljo erilaista esiapua pelastus- ja sammutustyö lisäksi, kute lääkkeet, vaatteet, asuot ja muu kriisiapu. Hätäumerosta 112 syttyiki hyvä keskustelu. Moet olivat soittaeet hätäumeroo ja kokemuksia oli ii omasta puolesta kui aapurirouvaki. Pohdittii käykä hyviä ja huooja puolia: se o opea, mutta jos olet keskellä korpea, mite aat osoittee? Käykässä o avigaattori, joka ilmoittaa koordiaatit, mutta hälytykse tekijä ei välttämättä hädissää tätä muista. Olisi hyvä, jos hälytyskeskus kysyisi tätä, muistutti yksi valveutueista kuulijoista. Lehtoe paiotti paitsi oikeata hälytykse tekoa, myös oikeata toimitaa tulipalotilateessa: Jos esimerkiksi kerrostalo rappukäytävässä o savua, älä mee sie, pysy viileää, sulje ovi, tiivistä se ja soita 112. Aiemmi palokuolemia oli vuodessa keskimääri sata. Viime vuosia luku o ollut alle sada, ja vuoa 2013 palokuolemia oli 51. Pirkamaa pelastuslaitokse paloautoilla oli viime vuoa lähtöjä rusaat kymmeetuhatta, äistä oi tuhat oli tulipaloja. Esivastekeikkoja eli pelastusyksiköide tukikeikkoja, oli Myös s. turhia keikkoja, eli vääriä automaattihälytyksiä oli Sairaakuljetuksia eli ambulassikeikkoja oli rusaat Kaikki ämä turhat hälytykset täytyy käydä katsomassa, ja ämä hälytykset ovat kalliita. Nykyää laskutammeki 800 eurolla iitä, joilta tulee kolme turhaa hälytystä yhde vuode aikaa, jote hälyttimet o syytä pitää kuossa, Lehtoe muistuttaa. Mieste valtakuta Vaikka paloasema rakeus o aise suuittelema, se o pääasiassa mieste valtakuta. Siisti sellaie. Vuorossa o miestä, yksi päivä töitä, kolme vapaata. Jos hälytyksiä ei ole, tehdää huoltotöitä, harjoitellaa tai vietetää aikaa kutosalilla. Liikuta ja muu kuo ylläpito o tässä työssä itsestääselvyys, pelkästää varusteide paio o oi 20 kiloa. Myös Tulikukkoje kuoro saa harjoitella työaikaa kerra viikossa, jos työtilae se sallii. Laulamie o hyvää vastapaioa työlle, se puhdistaa karstaa palomiehe mielestä ja siksi se katsotaa työkykyä ylläpitäväksi toimiaksi. Missä ovat aiset? Palomiehissä ei tällä hetkellä ole yhtää aista, palotarkastajia ja palomestareia heitä o. Fyysiset testit ovat samat aisille ja miehille. Esimerkiksi poliiseilla äi ei ole, Lehtoe selittää. Suomalaise Klubi aiset lähtevät iolla pieee fyysisee (ja joideki mielestä hekiseeki) testii, ousevat kapeita kierreportaita torii. Okoha palovartija aikoiaa ehtiyt tai ymmärtäyt ihailla torista aukeavaa äkymää? Tampere, se tehdassydä ja koski, o kauis. Sitä o syytäki suojella. Vaikka hätäkeskus mei muualle, ovat palomiehet kuiteki lähellä, VPK ja muut vapaaehtoiset reippaaa tukeaa. Keskuspaloasemaa pääsee tutustumaa Tamperee päivää sekä valtakuallisea 112 päivää Lisätietoa palomiehistä ja hälytykse tekemisestä Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho Veäjä ei lakkaa yllättämästä! Aseleposopimus Ukraiassa tarkoittaa veäläise äkemykse mukaa sitä, että Ukraia hallitukse joukot eivät saisi vastata separatistie tulituksee. Veäjä se sijaa toteuttaa samaa sopimusta siirtämällä rauhaomaisesti omia ja separatistie joukkoja kohti Asova merta ja Mariupoli kaupukia. Tavoitteea äyttäisi oleva luoda toimiva maayhteys Krimille, joka Veäjä keekää estelemättä muutama kuukausi sitte kaappasi haltuusa. Veäläie avoimuuspolitiikka äyttää tarkoittava sitä, että presidetti Vladimir Puti o alkaut kutsua Itä-Ukraia aluetta kotoisasti Novarossija -imellä. Aioastaa läsimaide määräämät pakotteet ja vastatoimet voivat estää tilatee karkaamise käsistä lopullisesti. Ilma yhä tiukkeevaa pakotepolitiikkaa Veäjää ei voida pysäyttää. Veäjällä o ollut vuosia aikaa harjoitella eri maissa tapahtueita alueellisia kaappauksia, joita ovelasti kutsutaa veäläisväestö turvaamiseksi ja pelastamiseksi. Uhkaa ovat tieteki olleet äide maide lailliset vallapitäjät. Suuitelma toteutus o ollut häkellyttävä älykäs. Kesälomalla olevie veäläissotilaide o kerrottu lähteee vapaaehtoisia Ukraia kasaa pelastamaa. Jättiläismäiste veäläiste avustuskoloie yhteä tarkoituksea äyttäisi oleva perustaa huoltovarikoita veäläiste joukkoje tarpeisii. Kaike huipuksi ulkomiisteri Sergei Lavrov kertoo Veäjä tukeva Ukraia aselepoa vetämällä joukkosa pois alueelta. Vasta edellisessä puheessaa sama Lavrov oli jyrkästi kieltäyt koko veäläisjoukkoje olemassaolo Ukraia alueella. Läsi tietää Lavrovi puhuva puuta heiää, mutta yksipuolise tiedovälitykse vuoksi osa Veäjä kasasta uskoo kaike, mitä heille kerrotaa. Helpot saaliit lisäävät ruokahalua Historiaa tutkimalla o helppo eakoida, mitä tulema pitää. Lähes vastaavalla koseptilla Veäjä otti haltuusa itseäise Georgia maakuat, esi Abhasia ja vähä myöhemmi Etelä-Ossetia. Moldovaa kuuluvassa Trasistriassa o myös veäläishallito, sillä maa o käytäössä veäläisjoukkoje miehittämä. Leimallista äille pelastetuille alueille o köyhyys, yhteiskua toimimattomuus ja demokratia puute. Olemmeko jo saaeet tarpeeksi äyttöä oppiaksemme? O aika kysyä, mikä valtio, maakua tai kasaosa Veäjä seuraavaksi aikoo pelastaa? Etiset euvosto-osavaltiot kute Baltia maat ja Puola ovat jo kauhuissaa. Niissä tuetaa vaha totuus: Jokaisessa maassa o armeija, jos ei oma, ii aapuri! Uhatuiksi itsesä tutevat valtiot ovat ryhtyeet etsimää itsellee ulkopuolista apua ja sotilaallista tukea. Nyt äitä maita voi vai oitella hyvästä ymmärryksestä, sillä e saavat auttia NATO:oo kuulumise turvatakuista. Silti uhkakuva ehti syketä ii pitkälle, että tarvittii Kolumi TÄTÄ MIELTÄ Tällä palstalla julkaisemme Klubi jäsete mielipidekirjoituksia. Tekstie mielipiteistä vastaa kirjoittaja. NEUVOSTOAJAN PALUU USA: presidetti Barack Obama yllätysvierailu Viroo selvetämää NATO: pelisääöt. Vaha veäläie kaupuki Tarkkaavaie lukija saattoi jäädä miettimää seuraavaa mahdollista kohdetta. Nyt o aika katsoa peilii. Suomessa o ii paljo veäläisiä ja veäläishistoriaa, että mihikää ruususe uee ei pidä tuudittautua. Niipä yt o jo kuultu ääee saottua Helsiki, vaha veäläie kaupuki. Harmillista, että Obama ei vieraillut Suomessa. Suome valloitus o jo alkaut. Hiljattai maahamme kohdistuut verkkohyökkäys tyrkytti suomalaiste mielipiteitä muokkaavia hybridiviestejä. Sähköisii osoitteisii kohdistuvia hyökkäyksiä o mahdotota torjua. Jäljet johtavat jällee sylttytehtaalle. Tuore esimerkki o myös ehdotus veäläise radiokaava perustamisesta. Oeksi esitys torjuttii. Kuiteki jo vuoa 2010 aiva vakavasti esitettii, että Suomessa asuvalle veäläisvähemmistölle pitäisi olla tarjolla Nashi-uorte (Puti-uorte) koulutusleirejä. Veäjällä erittäi atioalistisia pidetyt leirit ovat suoraa jatkoa jo kertaallee kuopatuille pioeerileireille. Koulutusohjelmat ovat kiihkoisämaallisia ja puolisotilaallisia. Leirillä o muokattu uudellee myös Suome historiaa. Sikäläise oppikirja mukaa Talvisota johtui suomalaisista, joita britit olivat provosoieet avustuslupauksilla. Britit järjestivät Maiila laukauksetki (Helsigi Saomat ). Koulutusleirie esimmäisiä puolestapuhujia ovat Suomessa toimieet jo muuteki julkisuudessa tuetuiksi tulleet dosetit. Dosetit ovat saaeet rauhassa hoitaa vallakumouksellista työtää, sillä kyseise toimia rahoittavat veromaksajat. Dosettie palka ovat maksaeet yhteiskuallise moiarvoisuude imissä avuliaat yliopistot. Ylimielisyytee ei ole varaa Aiemma suomettumise sijaa meidät o vallaut merkillie omahyväisyys ja kaikkivoipaisuude tue. Viime sotie kuiakkaide torjutavoittoje hegessä vakuuttelemme toisillemme kasamme puolueettomuutta ja liittoutumattomuutta. Puolueettomuus ei ole eekää estäyt yhtää sotaa. Suomessa ei ole selkeää käsitystä ykyaikaise soda todellisuudesta. Ku yhteiskuasta esimmäisiä katoavat mm.sähkö, lämpö, vesi ja polttoaieet, mureee kasa kestokyky opeasti. Myös puolustusvoimie toimitakyky heikkeee merkittävästi huollo kärsiessä. Kadehdi virolaiste hieoa NATO-sateevarjoa, joka presidetti Obama kävi heille omi käsi ojetamassa. Tampereella Matti Saloe

8 14 15 Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse 10-vuotisjuhlasemiaari Suojeluskutie ja Lotta Svärdi peritö lauataia, 8. marraskuuta 2014 klo Sampola auditoriossa, Sammokatu 2 TAMPERE. Juhlasemiaari kuioittaa suojeluskuta- ja lottajärjestöje 70-vuotismuistoa. Nämä järjestöt lakkautettii marraskuussa Ohjelma: * Isämaallisia lauluja; Kalle Ruusukallio * Tervehdyssaat; Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse varapuheejohtaja Veikko Parkkie * Suojeluskuat ja Lotta Svärd Suome itseäisyyde turvaajia; Suojeluskutie ja Lotta Svärdi Periteide Liito puheejohtaja Markus Aaja Kahvitauko * Lotta Svärdi toimita ja periteet Pirkamaalla; Pirkamaa Lottaperie ry: puheejohtaja Ikeri Haarla-Kettue * Suojeluskutie toimita ja periteet Pirkamaalla; Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseoyhdistykse puheejohtaja Markku Rauhalahti Tervehdyste vastaaotto Sampolassa klo Mahdolliset muistamiset museo kehittämisee tilille FI Kirjoituskilpailu aiheea Suomi melkei sata Tamperee Suojeluskutaja Lottamuseo 10 vuotta Pirkamaa reserviläisjärjestöje perustama ja iide talossa Väiöläkatu 2:ssa sijaitseva Tamperee Suojeluskuta- ja Lottamuseo täytti viime kesää kymmee vuotta. Kymmeessä vuodessa siitä o kehittyyt moipuolie ja toimiva museo, joka saoma o varsiki kiertävillä erikoisäyttelyillä leviyt laajasti Pirkamaalla. Taustayhteisö Tamperee Suojeluskutaja Lottamuseoyhdistys perustettii kesäkuussa Yhdistyksellä o yt 125 hekilö- ja 13 yhteisöjäsetä, yksi iistä o Tamperee Suomalaie Klubi. Vapaaehtoistyöä tehty ja ylläpidetty perusäyttely kertoo pirkamaalaisesta suojeluskuta- ja lottatyöstä sekä marsalkka Maerheimi periteestä. Museo aieistot o saatu lahjoituksia sadoilta eri hekilöiltä ja yhteisöiltä. Kokoelmissa o oi esiettä, valokuvaa, 700 kirjaa sekä rusaasti lehtiä, karttoja ja muita paiotuotteita. Kävijöitä ja kokousvieraita o ollut vuosittai hekeä. Museo erikoisäyttelyt ovat saavuttaeet vuosittai tuhasia katsojia. Vuosia museo toteutti suojeluskuta- ja lottatyötä esittelevä äyttely Aika taistella Aika raketaa, talvikaudella oli kiertoäyttely Talvisodasta 70 vuotta pirkkahämäläiste kotiritama ja taistelut ja syyskuusta 2011 alkae o Lotta Svärd 90 -äyttely ollut esillä 22 paikassa, myös Klubillamme. Markku Rauhalahti Tamperelaise talous- ja matkailuelämä käytikortti, Pirkkala letoasema, kehittyy lupaavasti. Termiaali 2: remotti alkaa valmistua ja vuosi 2015 voidaa aloittaa uusie upeide tiloje suojissa. Pirkkala letoasema KEHITTYY Suomalaisia letoasemia hallioiva Fiavia Oyj o tilaut mittava kuostusuraka projektijohtopalvelua Rakeuttajatoimisto HTJ Oy:lta. Yritys hallioi termiaalityömaata, jossa toimii useide osaurakoitsijoide muodostama kokoaisuus. Työmaapäällikkö Kimmo Hirvosella o valvottavaaa lähes 30 urakoitsijaa työmaalla, joka miesvahvuus o parhaimmillaa ollut parikymmetä eri aloje työtekijää. Urakkakokoaisuude arvo o 3,3 miljooaa euroa, millä saadaa koko paikka äyttämää uudekarhealta. Termiaalirakeukse itäpäätyy tulee laajeusosa, joe o jo aseettu saapuvie matkustajie matkatavaroide purkuhiha. Uusitussa termiaalissa purkuhiha muodostaa leki, eivätkä matkatavarat eää putoile varpaille. Mukavuutta lisäävät myös siistit sosiaalitilat, uusi taxfree-myymälä ja kahvio uusi ilme. Keittiö uusimie parataa kahvilayrittäjä toimitaedellytyksiä. Uudekarhea ulkoasu Pirkkala 2. termiaalissa kotimaiset rakeusmateriaalit ovat kuiapaikalla. Suurimmat muutokset kokevat kuiteki termiaali ulkopiat. Lämpöeristeitä lisätää rakeuksee kauttaaltaa ja iide suojaksi aseetaa aitoa suomalaista terästä. Ulkoverhoilu tehdää Rautaruuki maalatusta teräsprofiililevystä, joka ataa termiaalille massiivise ulkoasu. Samalla uusitaa koko rakeukse ovet ja ikkuat. Myös pääsisääkäyti siirtyy uutee paikkaa ja saa suojaksee uude tuulikaapi. Taloa ei eää tue etiseksi, sillä lähes kaikki pitamateriaalit ii sisältä kui ulkopuolelta meevät uusiksi, vakuuttaa työmaapäällikkö Kimmo Hirvoe. Rakeukse talotekiika uusimie o kuiteki muutos, joka ehkä eite lisää matkustajie mukavuutta ja luo sisäilmaa raikkautta. Pirkkala letoasema toimii Suomessa merkittävässä asemassa valtakua kakkoskettää. Toivotaa uusitulle termiaalille rusasta käyttöä. Teksti: Matti Saloe Kuvat: Seppo Leskie Tamperee Suomalaise Klubi tehtävää o säätöjesä mukaa vaalia suomalaisuutta, suome kieltä ja suomalaista kulttuuria. Tätä tehtävää toteutamme muu muassa järjestämällä tamperelaiste lukioide ja ammattioppilaitoste opiskelijoide keske kirjoituskilpailu. Tää vuoa kilpakirjoituste aiheea o Suomi melkei sata. Osallistujie tehtävää o tätä aihetta tai itse muotoiltua, aihealueesee sopivaa otsikkoa käyttäe laatia meessä teksti, joka o pituudeltaa korkeitaa viisi A4-sivua. Kirjoituskilpailuu tulevat kirjoitukset arvostelee ja voittajat valitsee oppilaitoste ja Tamperee Suomalaise Klubi asettama raati. Kilpailu tulos julkistetaa itseäisyyspäivää ja voittajat palkitaa Palkiot ovat rahapalkitoja, suuruudeltaa 300 euroa, 200 euroa ja 100 euroa. Voittajakirjoitukset julkaistaa Suomalaise Klubi lehdessä ja verkkosivuilla osoitteessa Klubi tekee voittajista lehdistötiedottee. Klubi varaa oikeude julkaista lisäksi muita valitsemiaa kirjoituksia.

9 16 17 Suome lipu käytö edistämie ja lipu arvostukse lisäämie o viime vuosia sisältyyt suomalaisuude puolesta toimiva Klubimme strategisii tavoitteisii. Käytäö toteutuksea Klubimme o aktiivise talkooryhmä voimi ollut lipputeemalla kolmesti esillä Tamperee kesäisessä suurtapahtumassa. Suomalaisuude ja Suome lipu puolesta Vuoa 2012 kaoimme Suome lippua Kukkaisviiko avajaisparaatissa, hoidimme Raatihuoee edusta ja Hämeesilla liputukse ja jaoimme avajaispäivää lipputietoa s. isätämökillä Keskustorilla. Vuoa 2013 olimme mukaa Hämeepuisto Puistofiestassa ja jaoimme lipputietoa Klubi ifopisteellä, samoi tääki vuoa suutaia 10. elokuuta. Puistofiestassa oli yli kävijää. Parituhatta heistä sai muistoksi Klubimme Suome lippu -postikorti. Yleisi kommetti kuului: Opa hieo kortti ja hyvä aihe! Saimme myös Klubiimme muutama uude jäsee. Klubimme ifopisteellä o Puistofiestassa ollut eriomaie paikka Vapaudepatsaa vierellä. Siitä kulkevat kaikki tapahtuma kävijät. Telttakatoksemme takaa o lipputako ja siihe ostimme tapahtuma ajaksi siiristilipu. Muute kaupugissa ei Puistofiesta aikaa liputeta. Saomamme o ollut: siiristilippu o kasallistuuksemme ja siiristilipulla o jokaisella suo- Klubilaiste iloie aamupäivä talkooryhmä Puistofiestassa, vas. Markku Rauhalahti, Veikko Parkkie, Risto Harisalo, Yrjö Suuiittu, Simo Salo ja Irmeli Jokilampi. Päivä mittaa talkoisii liittyivät myös Heikki Aho, Jaaa Jääheimo, Pertti Laakkoe, Mikko Leppälahti ja Helea Turpeie. malaisella oikeus liputtaa. Virallisia liputuspäiviä o vuodessa kuusi, lisäksi mm. vaalipäivät. Muita vakiitueita tai suositeltuja liputuspäiviä o kolmetoista. Lisäksi yhteisöillä ja yksityisillä o oikeus liputtaa omia merkkitai juhlapäiviää. Lippu salkoo juhlapäiviä! Hämeepuisto Puistofiesta 10. elokuuta Hyvä Klubilaie! Klubimme toimii suomalaisuude puolesta ja tuuksemme o periteisesti ollut siivalkoie. Klubimme jäseyys äi olle velvoittaa meitä itse kutaki liputtamaa. Vähimmäisvaatimuksea olkoo, että ostamme siiristilipu salkoo virallisia liputuspäiviä ja tapaamme olkoo liputtaa myös muia liputuspäiviä sekä perhee juhlapäiviä! Oko Suome lippusi mahdollisesti käytössä haalistuut? Oko Siulla siiristi-pöytälippu kodissasi arvopaikalla? Oko Siulla s. omalippu kodi ja/tai kesämöki ovepielessä? Etä siiristiviiri? Tarvitsetko ehkä s. heilutuslippuja joki tapahtuma hieoksi koristeeksi? Tai Klubimme omia Suome lippu -postikortteja? Klubimme välittää jäseillee edellä maiittuja Aitoo Lipputehtaa tuotteita ja teettämiämme postikortteja omakustaushitaa. Näissä tuotteissa mittasuhteet ja värit ovat kohdallaa, toisi kui eräissä kaukomaissa tehdyissä jäljeöksissä. Pöytätai omalippu o myös klubilaise eriomaie tuliaislahja. Lippuasioissa palvelevat esimies Risto Harisalo, , varaesimies Irmeli Jokilampi, sekä Markku Rauhalahti, Teksti ja kuvat: Siivalkoisi terveisi Markku Rauhalahti Klubi Suome lippu -ohjelma koordiaattori Ludwig vo Mises, ajattelija, josta pidä hyvi paljo, vertasi yritystä taideteoksee ja sai kriitikot kimppuusa. Häe mukaasa jopa samalla alalla toimivat yritykset ovat omalla tavallaa aiutlaatuisia taitee tuotoste tavoi. Peltola Pussi Oy: toimitusjohtaja Liisa Peltola. Yritykset kehittävät tuotteitaa ja palveluitaa ja tuottamisessa vaadittavaa tuotatotekiikkaa. Ne kasvattavat kasalaistesa hekistä pääomaa uusia tietoia ja taitoia. Ne ammetavat voimaasa omasta sisäisestä kulttuuristaa. Ne avaavat oivalluksillaa uusia latuja ja uria. Näillä omiaisuuksilla mitattua yrityksiä o hyväksyttävää verrata taideteoksii. Peltola Pussi o todellie taideteos, joka tekee taidetta paperista. Tässä työssä yrityksellä o käytössää uusi ja vaativi tekologia, joka käyttäjät ovat alasa todellisia ammattilaisia. Ku taidetta tullaa kaukaaki katsomaa, Peltola Pussi taideteoksilla o kysytää kaukaa Suome rajoje ulkopuolella. Kilpailu taidemarkkioilla vaatii ajattelua, oivallusta ja rohkeutta, omiaisuuksia, joilla myös Peltola Pussi meestyy ii kotimaassa kui ulkomailla. Tässä yritys o oistuut, koska se tarjoaa hekilöstöllee mahdollisuude kehittää itseää ja ammattitaitoaa. Heki yrityksessä o mihi kaikkee voimme yltää. Liisa Peltola, yritykse toimitusjohtaja, o osoittaut, että Tampereella kaattaa yrittää ja tamperelaisia työllistää. Hä o tehyt äi siitäki huolimatta, että se ei ole aia ollut helppoa. Hä o jatkaut Tampereella sitä teollista periettä, joka teki kaupugista merkittävä taloudellise keskukse. Tätä periettä hä o uudistaut tekemällä työympäristöstä ihmisiä keskeisesti motivoiva tekijä. Peltola Pussi saavutukset kaustavat kysymää olisiko vihdoi aika ottaa todesta, että pieet ja keskisuuret yritykset Peltola Pussi yritys kui taideteos ovat maamme hekie ja taloudellie selkäraka. Peltola Pussi kaltaisissa yrityksissä o huomattavaa suuruutta iide pieuudesta huolimatta. Tilastoissa käytettävät umerot eivät kerro mitää yrityste uutta luovasta potetiaalista. Teksti: Risto Harisalo Kuva: Maiostoimisto Jyske

10 asti galleriassa Juhai Peltose taidetta. Ma klo Kuukausikokous (vai jäseille). Kokousesitelmä pitää Valtio taloudellise tutkimuskeskukse (VATT) johtaja Juhaa Vartiaie otsikolla Suome talouspoliittiset valiat. Esitelmä jälkee klubi-illallie. Su klo Te Deum -juhlakosertti Tamperee Tuomiokirkossa o upea musiikillie elämys! Tamperee Hädel-kuoro täyttää 45 vuotta ja pitää juhlallise Te Deum-juhlakoserttisa yhdessä Tampere Chamber-kamarimusiikkiorkesteri ja solistia laulava Petteri Salomaa kassa. Ohjelmassa o kaksi isolla orkesterikokoopaolla soitettavaa barokkimusiiki helmeä: Georg Friedrich Klubiohjelma Hädeli Dettige Te Deum ja ruotsalaise Joha Helmich Romai Te Deum. Lippuvaraukset Klubi kiitiöstä hitaa 20 euroa/kpl (ormaali myytihita 27/23 euroa/kpl) koserttimestari Timo Tulosmaalta osoitteesta tai Ma klo Syyskokous ja joulukuu kuukausikokous (vai jäseille). Kokousesitelmä pitää Tamperee piispa Matti Repo aiheeaa Suome hekiset vaihtoehdot. Esitelmä jälkee klubi-illallie. To klo Teatteriryhmä Kaakse pojat esittää musiikkiäytelmä Ilta Kaaksella kello 18 Marski salissa, käsikirjoitus Eio Happoe, musiikkia tuettuja sota-aja lauluja. Esitykse kesto o 1 tuti 40 mi ja siihe sisältyy 20 mi väliaika. Pääsymaksu o 17 euroa, mikä lisäksi väliajalla o saatavilla kahvia ja pullaa hitaa 7 euroa. Eakkoilmoittautumie meessä Jorma Hautalalle tai puh Samalla ilmoitettava, haluaako väliaikatarjoilu. La klo Nabucco-ooppera esi-ilta Tampere-talossa. Tamperee Ooppera esittää esi keväää Giuseppe Verdi maailmakuulu läpimurto-ooppera vuodelta Nimiroolissa Tommi Hakala, mukaa Tamperee Ooppera kuoro, musiikijohto Alberto Hold-Garrido, kuorojohto Heikki Liimola, ohjaus Vilppu Kiljue. Klubille o varattu eriomaiset paikat. Klubiliput 100 euroa/hekilö sisältävät ooppera, käsiohjelma, väliaikatarjoilu, vaatesäilytykse sekä kuohuviiitarjoilu ee esitystä. Kokooumme kello Talvipuutarhaa. Varaukset tai viimeistää Klubiravitola uutisia syksyy Ravitola o avoia ma pe ja lauataisi Muia aikoia toimimme tilausravitolaa. Suutaisi ravitola o suljettu Isäpäivä louasbuffet 37 tarjoillaa kello 12 16, lapset 5 12 v. puolee hitaa. Isäpäivälouaalla huomioidaa myös lapset. Herkullise ruua lisäksi lapsille ilmapalloja ja elokuvia FIA Hyvätekeväisyysillallie 200. Tamperee Suomalaise Klubi ravitola o tapahtumapaikkaa Food Is Art -järjestö upealle hyvätekeväsyystyölle. FIA kerää rahaa Tamperee yliopistollise sairaala vastasytyeide teho-osasto hyväksi järjestämällä illallise Tamperee Suomalaisella Klubilla. Illalliskortti alkae 200, tulot tilitetää sairaalalle.tamperee Suomalaise Klubi ravitola ataa FIA:lle tilat käyttöö ja hekilökuta ataa työpaoksesa hyvälle asialle Itseäissyyspäivä louas 47 sisältäe kahvi. Upea ruokailu lisäksi Klubi puheejohtaja puhe. Louaa voi päättää päivätassi merkeissä, Jei ja Suklaasydä -orkesteri soittaa klassista tassimusiikkia katetaa ravitola kotiruokalouaalle klassiset jouluherkut. Joulumeu ja buffet tilattavissa jo yt. Sopivia vaihtoehtoja koulutuspäiville, kokouksille ja iltatilaisuuksii yrityksille, yhteisöille ja perhejuhlii. Näistä lisää ettisivuillamme. Klubi ravitola o tilausravitolaa ryhmille Suomalaise Klubi jäsete edut ravitolassa: Haluamme ähdä paljo Klubi jäseiä ravitolassa asiakkaiamme, lähetää yhteistyötä ja oppia tutemaa jäseet. Näi olle loimme selkeät jäseedut. Kohteliaasti toivomme, että jokaie jäse kertoo jäseyydestää meille aia ee tilausta vai äi voit saada edut käyttöö joka kerta, ku tulet asiakkaaksemme. Edut ovat hekilökohtaisia eikä iitä voi yhdistää muihi etuihi. Ne eivät ole voimassa, ku jäse osallistuu vieraaa toisessa yhteisössä, joka asioi Klubi ravitolassa. Loppuvuode tarjous jäseille: kaksi lauatai shoppailubrussia 25 jäseelle. Jäseyys esitettävä ee tilausta. Kotiruokalouas 8 (9,50 ) Klubilouas 24 (27 ) Palaverilouas 16 (19 ) Brussi 16 Loppuvuode tutustumistarjouksea jäseille brussi kahdelle 25 (orm. 32 ) Kahvi 1,50 Tilavuokrat: Ei tilavuokraa, ku tilaisuude maksaja o jäse ja tilaisuus järjestetää ravitola aukioloaikaa. Jäseille varataa esisijaisesti jäsekäytävä tilat ilma tilavuokraa. Jäsekäytävä tilat ovat käytettävissä myös aukioloaikoje ulkopuolella, liikkumie silloi omalla avaimella. Tilavuokra 32 tuti aukioloaikoje ulkopuolella. Suutaisi Klubi ravitola o suljettu. Jäsete hekilökohtaiset juhlat ravitola tiloissa (yli 12 hekilöä), kute häät, muistotilaisuudet, merkkipäivät, myös aukioloaikoje ulkopuolella. Jäsee tuodessa Klubille ormaalihitaa maksavia asiakkaita (yritysjuhlia, pikkujouluja, kokouspäiviä je.) saa hä 2 % tilaisuude loppusummasta lahjakorttia. Lahjakorttia voi käyttää Klubilla tai maksuvälieeä armas Caterigi palveluihi. Jokaisesta tilaisuudesta euvotellaa eriksee Christia tai Teija kassa. Tilavuokraa ei mee, ku tiloissa kokootuu: Biljardi Gastroomie kerho Golf Klubiaiset Ruutiukot Kirjamerkkikerho Keskiviikkokerho Kirkkoveekerho Muistatteha sopia tilaisuuksista ja erityisjärjestelyistä aia etukätee! Tervetuloa palveltavaksi! Christia Suomie Ruutiukot Tulevaa ohjelmaa Viestitäkosultti Kai Nilso: Ruotsalaisrahtarit Suomessa talvisoda ja jatkosoda aikaa Dosetti Jussi Koivuiemi: Valmeti letokoetehtaa historiaa Louas. Ei esitelmää Urologi Tuomo Sulkava: Ikäätyvä miehe eturauhasogelmia Ruutiukkoje joululouas avec Ekoomi Kari Niiikagas: Petsamo Suomelle - Tohtori Thorste Revalli johtama Petsamo retki keväällä 1918 Taria kertoo juutalaiste vakeudesta Babyloiassa. Nebukadressar II hävitti Salomoi temppeli vuoa 586 eaa ja vei juutalaiset pakkotyöhö Babyloiaa. Ooppera tapahtuu aluksi Jerusalemissa ja myöhemmi Babyloiassa Nebukadessar II: hallio aikaa ( eaa). Ooppera äytöksillä o myös omat imesä. I äytös o Jerusalem, II Uskoto, III Profetia ja IV Hajout jumalakuva Louas. Ei esitelmää Kardiologi Heikki Mäkye: Ottaa sydämestä - mikä vikaa? Louas, ei esitelmää Tietohallitojohtaja Jukka Heikkilä: Suome Sotahistoriallie Seura täää Yli-isiööri Pekka Lehtoe: Alpo Marttie - kahde kasakua palveluksessa Louaskokoukset alkavat klo Tervetuloa! Sadapäämies Tervetuloa Klubiliput 100 /hlö sisältää ooppera, käsiohjelma, väliaikatarjoilu Fuugassa pöytii tarjoiltua, vaatesäilytykse ja kuohuviiitarjoilu ee esitystä. Paikat sijaitsevat etupermaolla riveillä 11, 12, 13 ja 14 sekä takapermaolla riveillä 17 ja 18. Varaukset tai viimeistää Tamperee Ooppera kevää 2015 produktio o Giuseppe Verdi maailmakuulu NABUCCO Tamperee imiroolissa Tommi Hakala. Musiikijohto Alberto Hold-Garrido, ohjaus Vilppu Kiljue, lavastus Atti Mattila, puvut Piia Rie valosuuittelu Jussi Kamue, kuorokapellimestari Heikki Liimola, Tampere Filharmoia-orkesteri Tamperee Ooppera kuoro. Esityskieli italia, tekstitetää suomeksi. Klubi esitys o periteie esi-ilta-esitys lauataia klo Kokootumie klo Tampere-talo Talvipuutarhaa, jossa seurustelua, kuohuviiitarjoilu ja lippuje jako.

11 Tamperee Suomalaie Klubi 2/2013 Biljardi Gastroomiakerho Klubiaiset Uudet jäseet Joka keskiviikko kello Klubi biljardisalissa pelataa biljardipeli, joho kaikki Klubi jäseet voivat osallistua. Kyseessä o vaha, sääöiltää helppo ja yksikertaie seurapeli, joka avulla pääsee helposti mukaa biljardii. Biljardikerho vetäjä Seppo Leskie toivottaa kaikki tervetulleiksi mukaa! Yksilöllistä ohjausta aloittelijoille saa tilaamalla opastaja. Kerho järjesti periteise Klubi golf-mestaruuskilpailu Lakeside Golfi Pirupelto-ketällä Osaottajia oli ilahduttavasti 26 ja erityisesti o maiittava, että Klubiaisia oli mukaa kolme. Klubi mestaruude voitti Heikki Ylie, toisea Tapio Nikkari ja kolmatea Esko Pettilä. Lähimmäksi omaa ikää oleva suora lyötipelitulokse teki Heikki Ylie, pisi avaus oli Pirjo Mäkelä ja lähimmäksi lippua Golf Vai puhelisoitto seuraaville hekilöille (joku kyllä ehtii): Seppo Leskie Niilo Tolmue Keskiviikkoisi Kärri klo Kikkukärrit: keskiviikkoa klo ja lauataia klo yhdellä lyöillä löi Jorma Salovaara. Kilpailu Best Lady oli Marjatta Koivisto. Mikkelissä käydyissä YT-klubie golfkisoissa saavutti Heikki Ylie kuiakkaa toise sija yli 65-vuotiaitte sarjassa. Maiittakoo, että tuloksellaa etto 73 lyötiä hä olisi voittaut 55-vuotiaitte sarja. Parikilpailussa joukkueemme olivat sijoilla 13. ja 15. Puheejohtaja Jorma Salovaara Kerho esimmäise toimitavuode suuitelmat, joide suutaviivat jäseet ovat jo esimmäisessä tapaamisessa hahmotelleet, o päästy toteuttamaa maiiosti. Toimita aloitettii helmikuussa auttie mademeusta Ravitola Herik`sissa. Tilaisuutee osallistui 13 hekilöä. Kevättä kohti metäessä oli vuorossa tietysti parsa ja siitä valmistetut erilaiset ateria osat alkuruuasta jälkiruokaa asti. Paikkaa oli tietysti Wistub Alsace Laukotorilla ja osallistujia oli 15 hekeä. Keskiviikkokerho ke ke ke ke ke ti Kerho suuitelmii o alusta asti kuuluut myös omatoimie ruuavalmistus. Jos tähä käytetää joki ravitola keittiötä, mukaa lukie Klubi oma ravitola, tämä edellyttää sitä, että keittiötä käyttävillä o voimassa oleva EVIRA myötämä hygieiapassi. Kerho järjesti jäseillee virallise kokee passi suorittamiseksi toukokuussa. Nii osallistujie kui virallise valvoja suureksi hämmästykseksi kaikki 18 osallistujaa läpäisivät tiuka testi. Kerho syksy toimita paiottuu ii liha kui kalaki käsittely opetteluu kui myös aterioitii. Kerho jäseiä iformoidaa tapahtumista sähköpostitse. Ajakohtaise mutta periteise aihee ympärillä, puheejohtaja Kalevi Nikkilä Kerho tapaamiset viii ja hyvä ruua merkeissä klo Kokootumispaikka ilmoitetaa jokaise tapaamiskutsu yhteydessä eriksee. Puheejohtaja Seppo Leskie puh Ke klo 17 Suomalaisella Klubilla alustaa Suome Diabetesliito ylilääkäri Pirjo Ilae-Parikka teemalla Diabetes kuika sokeri ja kolestroli liittyvät toisiisa vai liittyvätkö? Kasvisbuffet o katettu terveydelle, hita 15 euroa/hekilö. Maksu tapahtuu paika päällä. Ilmoittautumiset meessä tai puh To klo 18 Klubiaiste periteie, ohjelmallie ja hauska jouluillallie Klubilla Marski salissa teemalla Jäämerellie joulu. Illalliskorti hita o 35 euroa, joka sisältää ohjelma, herkullise te lallise ja alkoholittoma ruokajuoma. Maksu tapahtuu paika päällä. Klubi muide harrastekerhoje jäseet ovat myös lämpimästi tervetulleita! Ilmoittautumiset meessä Klubiaiste kaikkii tilaisuuksii lähetetää sähköpostiosoitteesa ataeille erilliset kutsut tapahtumii. Puheejohtaja Ilta Kaaksella Klubiaiste puheejohtaja Jaaa Jääheimo. Ilta Kaaksella -äytelmä tapahtumapaikkaa o Karjala kaakse Lempaala lohko, jolla operoi raskas patteristo 13 lempiimeltää Akseli. Ritamalla o rauhallie asemasotavaihe vuoa 1943, ku tykistö ja jääkärirykmetti 57: läheisyytee perustetaa uusi sotilaskoti. Siihe tehtävää saapuu eljä lottaa ja kaksi ostomiestä, joista toie o äytelmä käsikirjoitukse laatiut Eio Happoe. Klubii ajalla otetut uudet jäseet Alae, Pekka Tapai Atikaie, Markku Juhai Gröholm, Carl-Joha Hämye, Heikki Kalevi Isosomppi, Sakari Esio Kuutila, Tuija Maarit Korhoe, Pertti Korkeila, Seppo Lammie, Brita Louasvuori, Risto Olavi Masikkamäki, Seppo Martikaie, Martti Juhai Mätylä, Tapai Pekkola, Jyri Samuli Pirilä, Maija Pulkkie, Pekka Juhai Rajala, Petri Johaes Sivoe, Sauli Wahlberg, Seppo Juhai Edesmeeet Klubi tietoo ovat tulleet seuraavie jäsete poismeot Berg, Esko Mikola, Tervo Heiivaho, Pekka Mukari, Pertti Hietula, Heikki Murtomäki, Hugo Isola, Oiva Pälli, Jukka Kettue, Armas Rissae, Olavi Kujala, Pekka Salmie, Helge Lagus, Toivo Tiaie, Arvo Lehtoe, Rauli Tirkkoe, Mikko Mattila, Esko Lotta Lugreei esikuvaa o Elsa (Helea Kuosmae). Yksi lotista o viihdytystehtävistä kokemusta hakkiut uori eiti Lilja (Eeva Kähärä), joka opiskelee Sveitsissä operettilaulua. Paikalle saapuvat myös tiedustelu-upseeri ja musiikkimies Juho Pesola (klubilaie Juha Repo) ja valistusupseeri Erkki Tiesmaa (Juha/Juse Veäläie). Eldakajärve jää saoittaja E. Tiesmaa johdolla harjoitellaa iltamaohjelmia sekä lähetystä Kaakse radioo. Merkittäviä lauluosuuksia o Juha Revo Ääise aallot ja Raattee tie, sekä Eio Happose ja Juha Revo duetto Vartiossa. Eeva Kähärä ja Juha Repo esittävät hieo dueto Karjala kuailla. Eeva Kähärä laulaa myös Kasarmimme eessä... Huumorista vastaa pääasiassa Kalle (Markku Kuosmae). Teksti: Juha Repo Muoamies Kalle (Markku Kuosmae, keskellä) o ehtiyt asemasoda aikaa tehdä puhdetöitä, joista omasa saavat myös tiedustelu-upseeri Juho Pesola (Juha Repo, vasemmalla) ja valistusupseeri Erkki Tiesmaa (Juha Veäläie). Taustalla lotat Elsa (Helea Kuosmae), Lilja (Eeva Kähärä), Hilja (Raila Veäläie) ja Liisa (Sirpa Kostamo). Kuva: Soisalo Seutu lehti Klubi biljardisali o saaut uude ilmee uusie valaisite myötä. Kuva Seppo Leskie. Tästäpä alkavat periteiset Keskiviikkokerho rapukekkerit. Herroja äyttää oleva. Pöydä päässä puheejohtaja Seppo Leskie. Kuva Seppo Leskie. Ilmoittautumie: Teatteriryhmä Kaakse pojat esittää musiikkiäytelmä Ilta Kaaksella klo 18 Marski salissa, käsikirjoitus Eio Happoe, musiikkia tuettuja sota-aja lauluja. Esitykse kesto o 1 tuti 40 mi ja siihe sisältyy 20 mi väliaika. Pääsymaksu o 17 euroa, mikä lisäksi väliajalla o saatavilla kahvia ja pullaa hitaa 7 euroa. Eakkoilmoittautumie 25.1 meessä Jorma Hautalalle tai puh Samalla ilmoitettava, haluaako väliaikatarjoilu

12 22 23 Kuvia KLUBIN tapahtumista Pirka siisiä vesiä Kagasalta Valkeakoskelle Tämävuotie klubisoutu soudettii suutaia 8.6. yhde päivä upeaa vetoa uusilla vesillä Kagasalta Valkeakoskelle. Ruutiukot kävivät 23. huhtikuuta kevätretkellä Passarimuseossa Parolassa ja Museo Militariassa Hämeeliassa. Kuva: Markku Rauhalahti. Huhtikuu 14. päivää oli Ruutiukkoje esitelmävuorossa ex-sadapäämies Vesa Rikie, kuvassa myös Sadapäämies Ilkka Mätyvaara ja Ruutisihteeri Jorma Hautala. Kuva: Markku Rauhalahti. Klubi etie isäöitsijä Ilkka Saarie täytti 50 vuotta 24. maaliskuuta. Vahat ystävät Klubilta kävivät oittelemassa; vas. Ilkka Saarie, Markku Rauhalahti, Matti Karppae, Timo Tulosmaa ja Matti Hokkae. Kuva: Markku Rauhalahti. Ruutiukkoje syyskausi alkoi 1. syyskuuta räväkästi. Marski Sali oli täyä, ku Hau Hallamaa kertoili isäsä, eversti Reio Hallamaa perhee vaiheista Espajassa. Kuva: Markku Rauhalahti. Tampere klo Bussi starttaa Okiiemestä. Matkalta oukittii sopiva määrä väkeä Naaka airovarsii. Kagasala Tohkala klo Ossi Mattila ja Heikki Simola olivat jo Naaka kassa Kautiala veesatamassa, samoi viimeise soutaja paika täyttävä Terho Mustoe. Vesillä klo Suome lippu Naaka okkaa ja okka kohti Pelisalmea. Vetoo vetoo vetoo je. Tuustellaa hiuka miltä veto tutuu jäseissä ja persuuksissa. Hyvältä. Pelisalme tauko klo Evästellää, hörpitää vettä, ihmetellää pitaa tulevia vesikasveja. Ei voie olla kovi syvää. Uutta selkää pukkaa klo Pelisalme saarie lomitse kapeaa väylää. Sahalahde tiellä ajava rekka tuuttailee siltaa alitettaessa. Mobilia klo Rataudutaa Mobilia veesatama laiturii ja hegähdetää hetki Mobilia kahvio terassilla. Kaivao kaava klo Läpi Kaivao kaavasta, joka auko teko aikaaa vahigossa pääsi lapasesta ja laski vesie pitoja äillä seudui oikei kuolla. Kaivaoselkä klo Kaava jälkee avautuu upea iso aurigokimalteie selkä. Keskellä selkää kyseltii välillä reittiäki vastaatulijoilta. Heiki Leipä klo Kapeata salmireittiä soudelle löydetää veevaja, joka päädyssä lukee Haavisto. Lohikeitto maistuu hyvälle. Heikki itte saapuu tekemää laaduvalvotaa ja kertoilee asioita talo ja kylä elämästä. Saarikylie silta klo Päätimme jatkaa matkaa suorita tietä ja päädyimme Rarosalo saaree johtavaa siltaa alittamaa. Edessä oli kaksi isoa viemäriputkeä, joista Suomalaisea Klubia säätöje mukaisesti valitsimme oikeapuoleise. Tossaselkä klo Keskellä avaraa Tossaselkää oleva iso kiviko vieressä pidetää juomatauko. Mallasvesi klo Paio kylä raikolta lasketellaa läpi salmie kohti aurikoa ja Valkeakoskea. Rataudutaa Leposaare laiturii. Jaakko Rislakki esittelee meille puhallimuseosa aarteita. Valmariiemi klo Museovierailu jälkee soudettii puoli meripeikulmaa Valmariieme veesatamaa, jossa Ossi ja kaksi Heikkiä odottelivat traileri kassa veee ostoa. Ja bussiki saapui koht sillää. Teksti: Timo Tulosmaa Kuvat: Terho Mustoe Retki suomalaisuude ytimee Klubiaiste Sadu sauamatkalla Satu ja Pasi-Heikki Raisto mökille Teisko Kääiemee ohjelmassa oli sauomista ja suomalaiste kaloje maistelua. Dammebergi toimitusjohtaja-omistaja Marko Yli-Kugas (oik.) maistatti suklaita valittuje viiie kera. Kuvat Jaaa Jääheimo. Tamperee Suomalaise Klubi kesäretki Pirkamaa kultaisee koillisee eli Mättää. Teksti: Timo Tulosmaa Kuva: Timo Tulosmaa

13 HAASTAMME SINUT JA ORGANISAATIOSI Yhteiskutamme tulevaisuus o uorissa! Suomi tarvitsee yt itseesä uskovia, isosti ajattelevia ja työtä pelkäämättömiä yrittäjiä ja yritteliäitä uoria. Meidä pitää pystyä valamaa uoriimme uskoa ja toivoa ja kaustamaa heitä saavuttamaa omat uelmasa. Se o meidä velvollisuutemme aikuisia. Jaatko ämä ajatukset kassamme? Haluatko viedä äitä arvoja uorillemme? Haastamme siut ja orgaisaatiosi mukaa kampajaa, joka yhteydessä lahjoitamme Taivas+Helvetti Vol. 2 kirjat ja FightBack pipot kaikille Tamperee Yhteiskoulu Lukio ja Tamperee Lyseo Lukio oppilaille (1400 uorta). LAHJOITTAJAKSI PÄÄSET TÄMÄN LINKIN KAUTTA TaivasHelvettiFightBack TUTUSTU TARKEMMIN LISÄTIETOA HANKKEESTA Sari Kati-Paul Toimitusjohtaja Tekmil Oy Puh Riikka Rahikaie Toimitusjohtaja Toteutustoimisto Osaamo Oy Puh:

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Palvelut jäseille euvotaa Neuvottelukuta opastaa säätiöihi liittyvissä kysymyksissä ja tarjoaa jäseistöllee

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Johtamisjärjestelmän uudistaminen

Johtamisjärjestelmän uudistaminen Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1 Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä?

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Vapaaehtoiste osallistumie öljytorjutaa -kehittämishake Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Tekstit Saa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä

Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä Pirjo Juvoe-Posti, Saa Pesoe, Pauliia Toivio, Markku Sallmé, Aa-Katriia Himae, Timo Hau, Esa-Pekka Takala, Kirsi Niirae, Iloa Autti-Rämö, Katariia Hikka, Jukka Uitti Työssä jatkamise tuki pitkittyvässä

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempaan arkeen

Yhteistyöllä parempaan arkeen Yhteistyöllä parempaa arkee Hyvikää Mätsälä Vihti Nurmijärvi Tuusula Vataa Espoo Järvepää Poraie Kerava Sipoo Pääkaupukiseutu: Helsiki, Espoo, Vataa ja Kauiaie Helsigi Seutu: Helsiki, Espoo, Vataa, Kauiaie,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

Lyhyt kuvaus harjoitukse sta. Kommentit harjoitukse n toimivuude sta

Lyhyt kuvaus harjoitukse sta. Kommentit harjoitukse n toimivuude sta Tui yleistavoite:tutustumie toisii (oppilas-opetta), oppilaide tasoo. Kokeilemie eri tassiliikeita. Ee tutia oppilailla oli veryttely, lihasvoima, veyttely tuti. Harjoituks e tavoite Lyhyt kuvaus sta Kommetit

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

Asukaskysely Kesäkuu 2015

Asukaskysely Kesäkuu 2015 Asukaskysely Kesäkuu 2015 1. Mikä o ykyise asutoe koko? 2. Mikä tyyppisessä asuossa asutte? 3. Kuika kaua olette asueet ykyisessä asuossa? 4. Asuialueee 5. Mite tulisi mielestäe palkita pitkäaikaista vuokralaista

Lisätiedot

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) K(1998) 1388 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS tehty 20 päivää toukokuuta 1998 yrityskeskittymä julistamisesta yhteismarkkioille ja ETA-sopimukse toimitaa soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen Riskiaalyysi: Maailmapyörä Versopartiolaiste Helpee Helistäjä -suurleirillä Taipalsaaressa 2015 Kyydissäolijoide ikähaarukka: alle sudepetuikäisistä viisikymppisii. Leiri vahvuus: 400 hekeä Vaara Syy Todeäköisyys

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009

OPM tutkijatapaaminen 2.11.2009 OPM tutkijatapaamie 2.11.2009 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie,

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP)

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP) 10 Esimerkki 2 (Kaupparatsuogelma eli TSP) Kauppamatkustaja o kierrettävä kaupukia site, että hä lähtee kaupugista 1 ja palaa sie sekä käy jokaisessa muussa kaupugissa täsmällee kerra. Matka kaupugista

Lisätiedot

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö! Vaikuttava säätiö! Säätiöide vaikuttavuude arvioii periaatteita ja käytätöjä Vaikuttava säätiö! Tee hyvää täää ja vielä parempaa huomea. Toimittajat Liisa Suvikumpu, Päivi Tikka, Pasi Saukkoe Työryhmä

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn]

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn] Tilapäie vahempairaha lapse hoido yhteydessä [Tillfällig föräldrapeig vid vård av bar] Klicka här, skriv ev. Udertitel Lapset sairastuvat usei. Tämä vuoksi voit saada tilapäistä vahempairahaa, jos joudut

Lisätiedot

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa. Testimuuttuja kriittie arvo 5 %: merkitsevyystasolla katsotaa taulukosta. Kriittie arvo o 9,488. Koska laskettu arvo 4,35 o pieempi kui taulukosta saatu kriittie arvo 9,488, ii ollahypoteesi jää voimaa.

Lisätiedot

Eheyttävään aluepolitiikkaan

Eheyttävään aluepolitiikkaan Eheyttävää aluepolitiikkaa Selvitysraportti Alueide kehittämie Sisäasiaimiisteriö julkaisuja 23/2007 EHEYTTÄVÄÄN ALUEPOLITIIKKAAN Selvitysraportti Valtiosihteeri Atti Mykkäe Sisäasiaimiisteriö julkaisu

Lisätiedot

ZA6641. Flash Eurobarometer 419 (Quality of Life in European Cities 2015) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6641. Flash Eurobarometer 419 (Quality of Life in European Cities 2015) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 9 (Quality of Life i Europea Cities 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL9 - Quality of life i Europea CitiesFIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja. POHDIN rojekti Jatkuva korko ja e Eksoettifuktioille voidaa johtaa omiaisuus f ( x) f (0) f( x). Riittää ku oletetaa, että f (0) o olemassa. Nyt eksoettifuktioide f( x) 2 x ja gx ( ) 3 x välistä yritää

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Tuoteseloste o voimassa 1.1.2008 alkae Yrittäjie tapaturmavakuutus Yrittäjälle edullista turvaa tapaturmie varalta Yrittäjä o yleise sairausvakuutukse korvauste varassa, jos työssä, työmatkalla

Lisätiedot

Sisällys. Motiva. Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija. Motiva-konserni. Pääkirjoitus Motiva muutoksen tekijä 4

Sisällys. Motiva. Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija. Motiva-konserni. Pääkirjoitus Motiva muutoksen tekijä 4 toimitakatsaus Motiva Eergia ja materiaalie tehokkaa käytö asiatutija Motiva o asiatutija- ja palveluyritys, joka edistää eergia ja materiaalie kestävää käyttöä ja uusiutuva eergia hyödytämistä. Motiva

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

Perheväkivaltaan puuttuminen terveydenhuollossa:

Perheväkivaltaan puuttuminen terveydenhuollossa: Perheväkivaltaa puuttumie terveydehuollossa: Lupaavia itervetiomalleja äitiys- ja perusterveydehuollossa Euroopassa WOMEN HEALTH PROMOTION CENTRE Mitä tiedetää jo yt? Perheväkivalta aisia kohtaa o yleistä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmä kehittämie syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 5 2..2003 Päivi Laiterla Tomas Widahl Toi ikkae Atti Lehto Sisällysluettelo Johdato...3 2 Mittarit... 4 2. IO-taso mittarit...4

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo

Lisätiedot

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh VITA Käyttöohje Johdoto DCT-umeroäyttöpuheli 05/03wh Käsiosa Näyttö A Ateisymboli B Puhelimuistio N Akku täyä Z Akku tyhjä M Numeroäyttöluettelo T Puhelu L adsfree Sisäpuhelut/poisto Sisäpuhelut Asetuste

Lisätiedot

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5 1 SISÄLtö JOHDANTO 1. Johdato 2 2. Toimitaympäristö muutokset ja talous 4 3. MAMK - eliikäise oppimise korkeakoulu 5 3.1 Tehtävä 3.2 Visio 3.3 Arvot 3.4 Profiili ja paioalat 5 5 5 6 4. Pääprosessit 4.1

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Luettiin ja hyväksyttiin laadittu työjärjestys. Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Hilkka Väyrynen ja Lea Peltola.

Luettiin ja hyväksyttiin laadittu työjärjestys. Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Hilkka Väyrynen ja Lea Peltola. RAUTATIEVIRKAMIESLIITTO ry Kirjastovaliokuta 1/1970 Pöytäkirja RVL: kirjastovaliokua kokouksesta, mikä pidettii Helsigissä RVL: kirjastossa tammikuu 27 päivää 1970 klo 16.30. Läsä olivat T E Toivae puheejohtajaa

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Matematiikkalehti 1/2015. http://solmu.math.helsinki.fi

Matematiikkalehti 1/2015. http://solmu.math.helsinki.fi Matematiikkalehti /205 http://solmu.math.helsiki.fi 2 Solmu /205 Solmu /205 ISSN-L 458-8048 ISSN 459-0395 (Paiettu) ISSN 458-8048 (Verkkolehti) Matematiika ja tilastotietee laitos PL 68 (Gustaf Hällströmi

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé 1/2014 Pääkirjoitus: 2 Aluekehittämise resurssit uusiutumisee 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa 4 Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Euroopa Uioi 6 Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET

OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET OPINTO- JA TYÖELÄMÄPALAUTE FARMASIAN TIEDEKUNNASSA VUONNA 2007 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura- ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut -yksikö kassa

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Kuopio

Toimintaympäristö. TTL Kuopio Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus.

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus. 1 2 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.10.2013) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN MERKKIOHJESÄÄNTÖ 3 4 5 6 7 8 I LUKU OPISKELIJAKUNNAN VÄREISTÄ JA TUNNUKSISTA 1 Opiskelijakunnan värit Opiskelijakunnan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot