4 / Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 / 2014. Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN"

Transkriptio

1 4 / 2014 Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN

2 SISÄLLYS 4/ Terveellinen Perushoitaja ruokavalio voi olla salliva ja joustava. 16Anu Lahdenperä tuntee kipsirullan metkut. Hoitotyössä tarvitaan 32viestintätaitoja. 52 Isabella Borneman, Alexandra Hovi ja Ella Ahokas ovat hyvässä hoidossa Peikkorinteen päiväkodissa. huhtikuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Viisi aluetta tuottaa sote-palvelut 7 Kotihoidossa irtisanoutumisia 8 Varhaiskasvatuslakiesitys valmis 9 AVI huomautti oppisopimuksista 10 Vuorotteluvapaaseen muutoksia 11 Ulosmarssi Rovaniemellä 12 Huhtikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: mummon marjapiirakka 16 Anu Lahdenperän työpäivä 22 Valittaminen yltyy työpaikoilla 26 Etiikkaa arjessa 28 Ihon aurinkovauriot 30 Kotihoidon jäsenilta 32 Uskalla olla oma itsesi 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Vastaanottotyöryhmä kokoontui 36 Vastaanottotyön koulutuspäivät 38 Kouvolan nuoret luottamusmiehet 40 Pieniä iloja 41 Opinnäytetyö kolmivuorotyöstä 42 Työuupumus lisääntyy 44 Ohjeita selkäjumppaan 46 Hyvä hoitaja osaa kuunnella 47 Palasia sieltä täältä 48 Syömällä rennosti voi paremmin 52 Aika hyvä työpaikka Paraisilta 54 Sirpa Pietikäinen SuPerin vieraana 55 Eurovaalit Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 67 Lukijalta 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Pohjois-Karjalasta 2 SUPER 4 /2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Nina Nores-Syvänen, Sirpa Pajunen, Antti Vanas kannen kuva Toivo Lehtisen kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos Hereillä ja hyvässä ruuassa Viiteen erityisvastuualueeseen perustuva sote-malli vastaa runsaan kahden ja puolen vuoden kuluttua koko Suomen terveys- ja sosiaalipalveluista. Uudet sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne vastaavat erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen järjestämisestä. Uusi malli turvaa yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta, purkaa palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä ja tehostaa tiedonkulkua asiakkaan hoidossa. Uusien alueiden toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Siihen mennessä on ratkaistava kaiken muun ohella koko joukko jäsentemme työhön liittyviä asioita. Parhaita asiantuntijoita näissä kysymyksissä ovat omat paikalliset aktiivitoimijamme, joten on syytä olla hereillä heti uudistuksen suunnittelutyön alkumetreiltä alkaen. Ravitsemustieteilijä Patrik Borg julistaa meille kaikille lohdullista sanomaa. Hän ei suosittele tiukkaa ruokavaliota, sillä se ei paranna jaksamista ja hyvinvointia eikä edes laihduta pidemmällä aikavälillä. Hän kehottaa meitä syömään laadukkaammin ja paremmin. Tutkimusten mukaan mitä sallivampia ihmiset ruokavalionsa suhteen ovat, sitä oikeammin he syövät ja sitä terveempiä ovat. Sen sijaan kielletyt herkut tulevat sitä houkuttelevammiksi mitä suuremmaksi synniksi ne koetaan, ja sitten niitä syödäänkin todella suuria määriä. Hyvän ruokavalion voi koostaa monella tavalla. On tärkeää noudattaa säännöllistä ateriarytmiä ja myös syödä ravitsevaa ruokaa riittävän paljon. Tämän numeron kansipojaksi valitsimme Lehtisen Toivon Paraisilta. Hän on yksi Kirjalan saaressa toimivan Peikkorinteen päiväkodin viidestäkymmenestä lapsesta. Tämän ulkoilupainotteisen päiväkodin pihapiirissä ja sen lähimaastossa touhutaan säällä kuin säällä. Silloin kun on kaunista, ulkona vietetään jopa puolet päivästä. Kuten kuvasta näkyy, Toivo viihtyy ulkoleikeissä ja niin viihtyy muukin päiväkodin väki lapsista aikuisiin. Lisää Peikkorinteen arjesta kerromme sivuilla ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 4 /2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat huhtikuu toukokuu Kalenteri Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon luottamusmiesten edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer Mikeva yritysverkostotapaaminen, Helsinki Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Lapsimessut, Helsinki SuPer-Nuoret Laineilla VII risteily, Helsinki-Tukholma- Helsinki Ihanasti ikääntyen, Pori, SuPer SuPer-Opojen kehittämispäivät, Helsinki, SuPer MainioVire yritysverkostotapaaminen, Helsinki Koulutusmatka, Cambridge, SuPer Terve-Sos, Lappeenranta STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki Työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer Sopimusshoppailu heikentää työehtoja Sopimusshoppailu eli säästösyistä johtuva työehtospimuksen vaihto yleistyy jatkuvasti. ERTOn, Su- Perin ja Tehyn muodostaman Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n hallitus tuomitsee jyrkästi tällaisen toiminnan. TSN:n hallitus huomauttaa, että yksityisellä terveyspalvelualalla on noudatettava yleissitovaa Terveyspalvelualan työehtosopimusta riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Terveyspalvelualan työehtosopimus YTHS-neuvotteluissa päästiin sopuun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN pääsivät sopuun työehtosopimuksesta maaliskuun 24. päivänä. Ratkaisu noudattaa viimesyksyistä työllisyys- ja kasvusopimusta. Sopimuskausi alkaa huhtikuun alussa ja jatkuu tammikuun loppuun Työntekijöiden palkkoja korotetaan elokuun alusta 20 eurolla ja elokuun 2015 alusta lukien 0,28 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijällä on tehty nimenomaan terveyspalvelualalle, jolloin se huomioi parhaiten alakohtaiset tarpeet. Sosiaali- ja terveysalalla palkat ovat matalat ja työn kuormittavuus on suuri. Työehtosopimuksen vaihdolla ei saa etsiä halvempia palkkoja eikä huonompia työehtoja, varsinkaan työtehtävien pysyessä samoina. Alan vetovoimaisuuden eteen on tehtävä paljon, jotta ammattilaiset eivät karkaa alalta. Sopimusshoppailu ei ainakaan edistä vetovoimaisuutta, TSN:n hallitus huomauttaa.. on oikeus siirtää vuosilomaansa sairastuessaan ennen vuosilomaa ja sen aikana. Työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuoden aikana maksetaan työntekijälle vuosiloma-ajan palkka keskimääräisen palkan mukaan. TSN järjesti maaliskuussa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa jäsenillat YTHS:n jäsenille. Illoissa käsiteltiin työehtosopimusneuvottelutilannetta ja muita ajankohtaisia asioita. Tilaisuudet keräsivät mukavasti väkeä Ruotsinkieliset opintopäivät, M/S Gabriella, SuPer Mediverkko yritysverkostotapaaminen, Helsinki nyt on aika pitää ammattiosaston kevätkokous ja lähettää vuosikertomus ja tilinpäätösasiakirjat kokouksen jälkeen liittoon. käydä katsomassa vapaita Holiday Club -lomaviikkoja ja SuPerin omia loma-asuntoja osoitteessa superliitto.fi. tutustua Diabetesliiton ja SuPerin yhteiseen koulutukseen osoitteessa ilmoittautua SuPerin Amsterdamin koulutusmatkalle. tarkistaa omat jäsentiedot osoitteessa ingimage tarkistaa kuulutko oikeaan ammattiosastoon, niin saat kutsun kevätkokoukseen. suositella SuPerin jäsenyyttä. tutustua eurovaaliehdokkaisiin. 4 SUPER 4 /2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Keväällä moni puhkeaa kukkaan Sote-uudistuksen päätös tuli kuin keväinen leskenlehti: sitä odottaa ja silti se puhkeaa kukkaan yllättäen. Täytyy vain pitää huolta, ettei käy kuten loppukesällä leskenlehdelle. Silloin se on vain iso ruma lehti, joka peittää kaikki alleen. Nyt on vasta päätetty järjestämisvastuu, mutta paljon on vielä päättämättä, saati tekemättä. Laaja rahoituspohja antaa paljon mahdollisuuksia niin hoitoa tarvitsevan kuin työntekijänkin kannalta. Tässä palvelun tuottamisessa me superilaiset olemme keskiössä, oli tapa sitten mikä tahansa. Nyt kun uusi järjestämismalli on saatu synnytettyä, olisi kuntienkin järkevää miettiä tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Pohtia, miten meidän kunnassamme tämä olisi järkevintä tehdä. Iso ponnistus on edessä, mutta tähän pätee sanonta: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Lisää kukkasia, ihan ruusuja tuli, kun katselin tässä taannoin alueuutisia. Ohjelmassa kerrottiin miten Helsingin kotihoidon asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä hoitoonsa. Tämä on erittäin hieno juttu, hoitajat tietävät, mitä pitää tehdä ja mitä heiltä odotetaan. Samaan aikaan SuPer on järjestänyt ympäri Suomea kotihoidon iltoja, joissa työntekijät ovat kertoneet, kuinka väsyneitä ja kuormittuneita he työstään ovat. Tämä on liiton työntekijöille vakava viesti ja vakava sen pitäisi olla myös päättäjille. Asiakastyytyväisyyden hinta on juuri sitä, miltä se näyttää. Superilaiset venyvät äärirajoille hoidettavien takia, jotta näillä olisi mahdollisemman hyvä olla. He venyvät oman jaksamisensa kustannuksella. Työnantajat ovat myös todenneet kotihoidon henkilöstön jaksamisongelmat ja pyytäneet konsulttifirmoja apuun. Olen jo pidemmän aikaa lukenut niiden ajatuksia siitä, miten juuri kotihoitoa pitäisi kehittää. Suurin huolenaihe on ollut ajankäyttö asiakkaan tai potilaan luona. Monilla paikkakunnilla on otettu käyttöön työajan seurantalaite. Se on työntekijälle erittäin hyvä, sillä sen avulla kaikki tietävät, missä työntekijä työaikansa käyttää. Kotihoidossa ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että työpaikkojen välimatkat ovat muuttuvia suureita. Osastohoidossa tai vastaavassa työssä voidaan hyvin laskea, miten kauan siirtyminen huoneesta toiseen kestää, mutta kotihoidossa ei. Se, että työnantaja päättää, että neljä ja puoli tuntia työajasta tulee kulua välittömässä hoitotyössä, voi olla todellakin logistinen haaste. Ajatuksia ja kehittämisideoita on tullut, mutta niissä ei aina olla tietoisia siitä, mitä työpaikoilla oikeasti on jo tehty. Ehdotukset lääkitysten tai joidenkin hoitotoimenpiteiden siirtämisestä aamusta iltapäivään ovat olleet käytössä ennen kuin ensimmäinenkään konsulttifirma niitä on ehdottanut. Kotihoito tuntuu elävän niin hektisesti, ettei siellä ole kirjattu jo käytössä olevia työskentelytapoja. Kotihoidossa työskentelevät superilaiset pitävät työstään ja arvostavat sitä. He haluavat kehittää sitä asiakasja potilaslähtöisesti. Ongelmana on henkilöstön vähyys työmäärään nähden. Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki toteaa, että kotiin annettavat palvelut tulevat olemaan etusijalla, kun palveluja kehitetään. Tämä on päätös, jonka kanssa pitää elää. Työtapoja joudumme tarkastelemaan, mutta samalla tulee löytyä resursseja. Tässä uudistustyössä ei kannata sivuuttaa henkilöstöä, jolla kuitenkin on paras tieto hoidettavien kunnosta ja hoidon tarvemäärityksestä. Kotihoidossakin kuntouttava hoito-ote on kaikille iskostunut hoitomalli, ja se vaatii aikaa hoidettavalle. Superilaiset ovat sote-toiminnan kukkasia, jotka työllään tuottavat kunnan peruspalveluja. He ovat myös hyvin tietoisia siitä, miten tilanne voi muuttua, jos sitä päivittäistä työtä ei tehdä. Siksi meidän työtämme ei voida säästösyistäkään jättää tekemättä ilman että asiakas tai potilas siitä kärsii. Kohta on pääsiäinen. Nauttikaa siitä ajasta, sekin on uuden syntymistä. Terveisin Silja SUPER 4 /2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi sote-malli tarjoaa paljon mahdollisuuksia teksti sonja kähkönen grafiikka timo numminen Uusi sote-malli kokoaa pirstaleisen palvelukokonaisuuden viiden alueellisen järjestäjän alaisuuteen. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen hallituksen ratkaisuun, jota SuPer esitti jo neljä vuotta sitten. tyks Sote-alueet tays oys kys hyks Viisi alueellista järjestäjää tuottaa sotepalvelut. Uusi lakiesitys on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa ja eduskuntakäsittelyyn lakiesitys etenee syysistuntokaudella. Sote-järjestelmälain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015 ja sotealueet aloittavat toimintansa viimeistään vuonna Silja Paavola on tyytyväinen 23. maaliskuuta julkistettuun sote-malliin. Tarkoitus on, että jatkossa viisi alueellista toimijaa järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli erva-alueiden pohjalta ja ne tukeutuvat jo olemassa oleviin rakenteisiin. SuPer esitti nyt valittua mallia uudeksi sote-malliksi ensimmäisen kerran yli neljä vuotta sitten. Liitto on ollut huolissaan siitä, etteivät kunnat ole pystyneet tuottamaan ja kustantamaan sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joita kansalaisilla on oikeus odottaa. Liiton mukaan paras vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon rakentumiseen onkin ollut nyt valittu malli, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja koko sosiaalitoimi ovat kokonaisuudessaan samojen järjestämisvastuualueiden alaisuudessa. Uusi sote-malli turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja toimivuuden vuosikymmeniksi, Silja Paavola sanoo. Historiallinen uudistus Silja Paavola toteaa, että vanhusväestön määrä kasvaa jatkuvasti ja kustannuksista on karsittava. Hänen mukaansa uusi sote-malli tarjoaa hyvän mahdollisuuden järkeistää palveluja ja siten hallita kasvavia kustannuksia. Viiden erva-alueen malli mahdollistaa kuntien läheisemmän yhteistyön palvelujen tuottamisessa. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi yhdenmukaistamalla käytössä olevia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Silja Paavolan mukaan viiden ervaalueen laaja rahoituspohja tarjoaa nykyistä laajemmat toimintaedellytykset. Nyt valitut erva-alueet päättävät jatkossa, miten kuntien rahat jaetaan. Sotealueiden rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Sote-uudistus on historiallinen, koska se yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erityistason palvelut. Uudistus turvaa muun muassa yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. Lisäksi se purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tähän asti pirstaleinen palvelujen tuottajaorganisaatio on estänyt tehokkaasti hoiva- ja hoitoyksikköjen välisten tietojen siirtymisen. Keskitetyllä mallilla voidaankin esimerkiksi lyhentää odotusaikoja vastaanotoille ja tehostaa tiedonkulkua asiakkaan hoidossa. Siirtyminen viiden sote-alueen malliin irrottaa kuntauudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Sote-alueisiin siirtyminen on niin suuri muutos, että myös kuntauudistuksen perusteita joudutaan kuntauudistuksen valmisteluissa todennäköisesti arvioimaan uudelleen. Lähipalvelut turvattava Silja Paavolan mukaan sote-uudistuksen yhteydessä pitää uudistaa myös kuntien valtionosuusjärjestelmä ja terveydenhuollon monikanavarahoitus. Lisäksi tulee laatia palvelut turvaava lähipalvelulainsäädäntö. Kuntien peruspalvelujen on säilyttävä lähellä. Kunnat tuottavat palvelut myös jatkossa, vaikka järjestämisvastuu on erva-alueilla. Uusi sote-malli tarjoaakin erinomaisen pohjan myös kuntien yhteistyölle. Paavola huomauttaa, että uudistuksessa tulee ottaa koko henkilöstö mukaan uusien sote-alueiden valmisteluun. Ammattiosaston puheenjohtajat, pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat avainasemassa, kun asia etenee. Näissä asioissa kannattaakin olla valppaana. Uusi sote-malli tarkoittaa suurta muutosta myös sopimuuspolitiikassa.. 6 SUPER 4 /2014

7 ingimage Vanhustenhuoltoa uhkaavat joukkoirtisanoutumiset teksti sonja kähkönen Kotihoidossa työskenteleviltä lähija perushoitajilta tulee yhä enemmän viestiä siitä, että työntekijöiden voimavarat ovat lopussa liian suuren työmäärän vuoksi. Työn eettiset ongelmat ovat johtaneet jopa hoitajien joukkoirtisanoutumisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpidesuunnitelma iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi valmistui helmikuun lopussa. Suunnitelma pyrkii muuttamaan iäkkäiden palvelujen rakennetta ja hillitsemään siten kustannusten kasvua ikääntyneiden määrän kasvaessa. Tavoitteena on, että ikäihmisistä yhä pienempi osa on laitoshoidossa ja suurempi osa saa avohuollon palveluja. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on huolissaan kustannusten tiukentamisesta. Suunnitelma ei tunnusta tämän päivän todellista tilannetta, huomauttaa puheenjohtaja Silja Paavola. Liittoon on kantautunut tietoa kotihoidossa työskenteleviltä lähi- ja perushoitajilta siitä, että heidän voimavaransa ovat lopussa liian suuren työmäärän vuoksi. Koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi. Uusi ilmiö on ollut se, että hoitajat ovat joukkoirtisanoutuneet tehtävistään eettisten ongelmien vuoksi. STM:n suunnitelmissa on tukea palvelurakenteen muutosta muun muassa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia sekä purkamalla normiluonteisia suosituksia. Silja Paavola huomauttaa, että vaikka vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työvoimaa, ei ole kuitenkaan sama ku- ka ja millaisella koulutuksella vanhuksia hoitaa. Kuntien hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevat vanhukset ovat monisairaita ja enemmän hoitoa tarvitsevia. Hoitajan pitää kyetä ymmärtämään vanhuksen sairauden kulku, lääkkeiden vaikutus sekä miten ylläpitää asiakkaan toimintakykyä. Myös saattohoito kuuluu osana hoitotyöhön. Vanhustenhoito vaatii ammattitaitoa, jota lähi- ja perushoitajilla on. Lähihoitajan ammattitaitoon kuuluu tieto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä ja toimeentuloturvan etuuksista, mitkä kotihoitotyössä erityisesti tarvitaan, Paavola sanoo. Paavola painottaa, että koulutustason madaltaminen tarkoittaa vanhustenhoidossa pian tilanteita, joissa hoitoa tarvitsevien vanhusten ennaltaehkäisevä hoito ja kuntoutus vaarantuvat. Ei myöskään ole hyväksyttävää, että yhteiskunta kouluttaa ammattilaisia ja samaan aikaan väheksyy ammattilaisten osaamista ja kouluttaa pikakoulutuksella nopeasti työvoimaa. Suomessa on jo nyt paikkakuntia, joissa valmistuneet lähihoitajat eivät ole työllistyneet, koska alan työpaikkoihin on palkattu lähihoitajien sijaan hoiva-avustajia. Silja Paavola muistuttaa, että tavoitteena ei saa olla iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen, vaan asiakkaan hyvä hoito. Moni ei pärjää kotona, vaan tarvitsee laitoshoitoa. Sekä laitos- että kotihoitoon on suunnattava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, joka voi toteuttaa asiakkaan hyvää ja turvallista hoitoa, jota vanhuspalvelulaissakin vaaditaan. On huolehdittava myös henkilökunnan jaksamisesta, jotta meillä jatkossakin on hoitotyöntekijöitä.. Työtapaturmien määrä laski Vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2013 ennakkoarvion mukaan yhteensä noin palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Määrä on noin 3,5 prosenttia edellisvuotta pienempi. Korvatuista tapaturmista noin tapahtui työmatkalla. Näitä tapaturmia oli noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä laski edellisvuodesta. Uusi lapsiasiainvaltuutettu valittu Uudeksi lapsiasiainvaltuutetuksi on nimitetty hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttila toukokuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi. Kurttila on tällä hetkellä Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja. Lapsiasiainvaltuutettu on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen, jonka toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Uusi järjestelmä edistää palvelusetelien käyttöä Espoo, Kouvola, Oulu, Turku ja Tampere ottavat ensimmäisinä kaupunkeina käyttöönsä uuden valtakunnallisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. Järjestelmä on osa suurten kaupunkien yhteistyössä kehittämää toimintamallia, jolla haetaan ratkaisua kuntien hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi. Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa kunnasta toiseen vaihtuvat käytännöt sekä automatisoi nykyisin pääosin manuaalisesti toimivat palvelusetelijärjestelyt. Uusi toimintamalli mahdollistaa palvelumarkkinoiden kasvun ja tarkoittaa kuntalaisille muun muassa pienempiä omavastuita ja valinnanvapauden yhdenvertaista toteutumista. Vaiheittain käyttöön otettava järjestelmä on valmis vuonna SUPER 4 /2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi lakiesitys on Askel kohti parempaa varhaiskasvatusta teksti sonja kähkönen Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle 21. maaliskuuta. Lakiesitys on askel kohti parempaa varhaiskasvatusta. SuPer on kuitenkin huolissaan henkilökunnan kelpoisuusehtojen tiukentamisesta. Uuteen varhaiskasvatuslakiesitykseen saatiin sisällytettyä useita superilaisten näkökulmasta hyviä asioita, toteaa Silja Paavola. Hän pitää hyvänä sitä, että esityksen lähtökohtana on lapsen oikeus, ja että esityksessä on määritelty varhaiskasvatuksen tavoitteet. Esityksessä lasten ryhmäkoon enimmäismäärä sidotaan henkilöstömitoituksella. Vaikka emme saaneet lakiesitykseen ryhmäkoon pienempää suhdelukua, saimme ainakin ryhmäkokokaton, Paavola sanoo. Lakiesityksen mukaan yhdessä lapsiryhmässä saa olla jatkossa enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä toimivaa aikuista vastaava määrä lapsia eli maksimissaan 21 lasta. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan neljä alle kolmevuotiasta tai seitsemän yli kolmevuotiasta lasta, eikä avustajaa lasketa henkilöstömitoitukseen. Selkeä parannus entiseen on ehdotus siitä, että sairaustapauksissa henkilöstömitoitus on saatettava ennalleen viimeistään toisena toimintapäivänä syyn ilmenemispäivästä lukien. Tähän asti on oikeastaan ollut veteen piirretty viiva, milloin mitoituksesta poikkeaminen johtuu äkillisestä sairastumisesta ja kuinka pitkälle tätä henkilöstövajetta voi venyttää, toteaa lakityöryhmässä ylimääräisenä jäsenenä vaikuttanut SuPerin asiantuntija Johanna Pérez. Silja Paavola ja Johanna Pérez painottavat, että pienemmät ryhmät edistävät lasten hyvinvointia ja ammattilaisten työssä jaksamista. Pienemmät ryhmät antavat mahdollisuuden puuttua esimerkiksi kiusaamiseen ja ehkäisevät näin mahdollista syrjäytymistä. Näin saavutetaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Kelpoisuusehtoja ei pidä tiukentaa SuPer on huolissaan suunnitelmista tiukentaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusehtoja. Lakiesityksessä ehdotetaan, että lastenhoitajaksi olisivat kelpoisia jatkossa vain lähihoitajat, jotka ovat suorittaneet koulutusohjelmaopinnot lasten ja nuorten hoidosta ja kasvatuksesta. Johanna Pérezin mukaan SuPer tulee puuttumaan esitettyyn tiukennukseen lakiesityksen lausuntokierroksella. Liiton mukaan lähihoitajien työllistymistä ei pidä rajoittaa ja työnantajalla tulee säilyä oikeus valita tehtävään sopivin lähihoitaja koulutusohjelmasta riippumatta. Lähihoitajien kolmivuotinen koulutus tuottaa osaamisen lastenhoidon tehtäviin suuntautumisalasta riippumatta. Uskomme SuPerissa, että päivähoidossa on tarvetta myös sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vammaistyön osaamiselle, kun asiakkaina on yhä enemmän pitkäaikaissairaita lapsia. Myös mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma antaa eväät perheen kokonaisvaltaiseen palveluun. Pérez huomauttaa, että kelpoisuusehtojen tiukennus ei ole myöskään linjassa hallituksen säätämän rakennepoliittisen ohjelman kanssa. Sen mukaan kelpoisuusehtoja pitäisi päinvastoin joustavoittaa ja väljentää. hoivaa ja läsnäoloa tarvitaan Johanna Pérez on huojentunut siitä, että lakiesitys tukee henkilöstörakenteen säilyttämistä nykyisellään. Lakiesitykseen kirjattiin työryhmän tiukan äänestyksen jälkeen, että lapsiryhmissä tulee myös jatkossa olla kaksi lastenhoitajaa ja yksi korkeammin koulutettu henkilö. SuPer pitää tärkeänä sitä, että vaikka varhaiskasvatuksen hallinnointi on nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteistyö säilyisi sosiaali- ja terveysministeriöön. Lapsi pitää huomioida kokonaisvaltaisesti ihmisenä, joka tarvitsee opetuksen ohella hoivaa ja läsnäoloa. Johanna Pérez kannustaa varhaiskasvatuksessa työskenteleviä lähihoitajia osallistumaan SuPerin tilaisuuksiin. On tärkeää, että kuulemme ajankohtaista tietoa eri puolilta Suomea, jotta voimme puuttua ongelmakohtiin ja ajaa asioita valtakunnallisella tasolla. SuPerin järjestämät tilaisuudet ovat oiva paikka tuoda oma ääni kuuluviin.. ingimage 8 SUPER 4 /2014

9 ingimage Työnantajalta unohtuu, että Oppisopimusopiskelijakin on vasta opiskelija Itä-Suomen Aluehallintovirasto antoi Ilomantsin kunnalle huomautuksen oppisopimusopiskelijoiden yksintyöskentelystä kotihoidossa. SuPer kanteli vuosi sitten Itä-Suomen aluehallintovirastoon Ilomantsin kotihoidon henkilöstöpolitiikasta. Liiton tietoon oli tullut, että kunta laski oppisopimusopiskelijat henkilöstömitoitukseen täytenä työvoimana. Opiskelijat työskentelivät yksin ilman valvontaa ja saamatta työhönsä ohjausta. Tämän vuoksi myös opiskelujen etenemisen arviointi oli mahdotonta. Lisäksi asiakkaiden saaman hoidon laatu ja asiakasturvallisuus huolestuttivat kotihoidon henkilökuntaa. Liitto pyysi aluehallintovirastoa velvoittamaan työnantajan korjaamaan puutteet välittömästi. Ilomantsin perusturvalautakunnan selvityksessä kotihoidon käytäntöä perusteltiin muille Pohjois-Karjalan kunnille tehdyllä kyselyllä. Sen mukaan kaikilla kunnilla on sama käytäntö, että perehdytyksen jälkeen oppisopimusopiskelijat työskentelevät myös yksin. Aika ajoin on yhteisiä työvuoroja ohjaajien kanssa. Aluehallintovirasto antoi Ilomantsin kunnalle vastaisen toiminnan varalle huomautuksen oppisopimusopiskelijoiden kotihoidossa tehtävästä yksintyöskentelystä. Suositusten mukaisesti teksti marjo sajantola oppisopimusopiskelijoiden tulisi suorittaa koulutuksestaan vähintään kaksi kolmasosaa ennen kuin heidät voidaan laskea henkilöstömitoitukseen. Vielä silloinkaan opiskelijat eivät voi työskennellä yksin tai vastata lääkityksestä ilman sosiaali- tai terveysalan tutkintoa. Aluehallintovirasto korosti, että toimintayksikön tulee luoda sellaiset toimintakäytännöt, joiden avulla virhemahdollisuudet voidaan saada hallintaan. Työnantajan velvollisuus on varmistua siitä, että työntekijöitä on riittävästi asianmukaisen hoidon toteuttamiseen ja että työntekijällä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtävän suorittamiseen. SuPerin asiantuntija Soili Nevala kertoo, ettei oppisopimusopiskelijoiden laskeminen mitoitukseen ole mitenkään harvinainen virhe. SuPerin tietoon näitä tapauksia tulee paljon ja jokaiseen puututaan. Tilanne pyritään oikaisemaan paikallisesti neuvottelemalla, mutta jos muutosta ei saada niin aikaiseksi, SuPer vie asian eteenpäin. Uusi Hyvän ikääntymisen turvaaminen ja palvelujen parantamisen laatusuositus on vähän selkeyttänyt tilannetta, koska siinä tuodaan selkeästi esiin vaatimus opintojen määrästä. On muistettava myös, että oppisopimusopiskelijat ovat työsuhteessa, joten heihin sovelletaan myös ammatillista lainsäädäntöä, Nevala jatkaa.. Mielenterveysongelmat yleinen kuntoutukseen hakeutumisen syy Kelan järjestämää kuntoutusta sai jo lähes suomalaista vuonna Määrä oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoi aiempien vuosien tapaan kuntoutuspsykoterapia, jonka saajamäärä lisääntyi yli kymmenen prosenttia. Kuntoutujien kokonaismäärä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kahdeksantoista prosenttia. Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongelmat mielenterveydessä. Ne syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla. Vuosina mielenterveyskuntoutujien määrä lähes kaksinkertaistui. Siitepölyä ilmassa! Lepän siitepölyä on jo ilmassa ja koivun siitepölyn osalta on jo viimeiset hetket aloittaa allergialääkitys. Myös katupölykausi voi pahentaa allergiaoireita. Allergialääkitys tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan ennen oireiden pahenemista. Siitepölyallergian oireita ovat pitkäkestoinen vesinuha, aivastelu ja hiekkaisuuden tunne silmissä. Allergian ennakointi ja hyvä itsehoito auttavat pitämään oireet kurissa. Lääkärin puoleen on kuitenkin syytä kääntyä heti, jos siitepölyallergian oireet muuttuvat astman kaltaisiksi tai jos oireet ovat voimakkaat lääkityksestä huolimatta. Työttömyys kasvaa yhä Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 3 800:lla, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa oli lomautettuna helmikuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. SUPER 4 /2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Vuorotteluvapaan mahdollisuus säilytettävä teksti henriikka hakkala grafiikka timo numminen SuPer pitää työ- ja elinkeinoministeriön ajamaa vuorotteluvapaajärjestelmän muuttamista lähi- ja perushoitajien näkökulmasta käsittämättömänä. Työministeri Ihalaiselle muutosehdotukset 13. maaliskuuta luovuttanut työryhmä esittää muu muassa, että vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä olisi kymmenen sijasta 16 vuoden työura. Vuorottelijan yläikäraja asetettaisiin 60 vuoteen ja sijaisen työttömyysvaatimusta kasvatettaisiin yhdestä päivästä 90 päivään sijaisuutta edeltävinä 14 kuukautena. Tämä ei kuitenkaan koskisi alle 25-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita sijaisia eikä alle 30-vuotiaita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon valmistumisesta on kulunut alle vuosi. Ihalainen on arvioinut, että tiukennetut kriteerit vahvistaisivat vuorotteluvapaajärjestelmän alkuperäistä ideaa eli työssä jaksamista ja erityisesti nuorten ja ikääntyvien sijaisten työllistymistä. Tällä hetkellä Esityksen mukaan vuorottelijan yläikäraja Ei ole 60 vuotta vuorottelijan edeltävät työvuodet 10 vuotta 16 vuotta sijaisen työttömyysedellytys 1 pv 90 pv Hoitoalalla nämä uudet sijaiseen kohdistuvat vaatimukset tekisivät vuorotteluvapaalle pääsyn kuitenkin käytännössä mahdottomaksi. Vaikka tarkastelujakso ulottuisikin 14 kuukautta taaksepäin, on 90 päivää työttömänä olleita lähi- ja perushoitajia hyvin vähän. Kaavailtua nuorten työllistävää vaikutusta leikkaa myös se, että käytännössä nuorten on vaikea tulla valituksi kokeneen vuorottelijan sijaiseksi. SuPerin näkemys on, että mahdollisuus vuorotteluvapaaseen on edistänyt hoitoalan työntekijöiden työssä jaksamista sekä vähentänyt sairauslomien tarvetta ja ennenaikaista eläköitymistä. Lähi- ja perushoitajien työurat ovatkin pidenneet tasaisesti hallituksen toivomalla tavalla. SuPer katsoo, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytysten tiukentaminen olisi täysin ristiriidassa työurien pidentämistavoitteiden ja työssä jaksamisen tukemisen kanssa.. Saattohoidon puutteet halutaan paikata Saattohoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain noin parantumattomasti sairasta ihmistä. Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuositusten mukaan jokaisella kuolevalla ihmisellä on oikeus hyvään saattohoitoon. Tämän tulisi olla mahdollista potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti myös kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, ei ainoastaan sairaaloissa. Saattohoitosuosituksista huolimatta vain osa ihmisistä saa laadukasta tukea ja hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Tähän epäkohtaan puututtiin helmikuussa tehdyllä kansalaisaloitteella, jonka tavoitteena on saada saattohoito kirjatuksi lakiin. Saattohoidon saatavuus ja toteutuminen vaihtelee alueellisesti, mutta sen tarve kasvaa koko ajan. Suomeen tarvitaankin laki, joka turvaa saattohoidon järjestämisen tason ja takaa hoidon saatavuuden jokaiselle sitä tarvitsevalle. Yhtenä hyvän saattohoidon kriteerinä voidaan nähdä myös hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen ja mahdollisuus kehittyä työssä laaja-alaisesti, toteaa Terhokodin kouluttaja Miia Salonen. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen Saattohoitokampanja pyrkii osaltaan korjaamaan saattohoidon epäkohtia: osa keräyksen tuotoista suunnataan suomalaisen saattohoidon kehittämiseen. Yhteisvastuuvaroin on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta. Lisäksi perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestel- mä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Kansalaisaloitteen saattohoitolain säätämiseksi voi allekirjoittaa osoitteessa ingimage 10 SUPER 4 /2014

11 Psykiatrinen hoitotahto käyttöön Pirkanmaalla Superilaiset marssivat Rovaniemellä sopimusshoppailua vastaan. Ulosmarssi Rovaniemellä Lapin Kuntoutus Oy:n työntekijät järjestivät ulosmarssin vastustaakseen työehtosopimuksen vaihtamista. Lapin Kuntoutus Oy:n työntekijät järjestivät ulosmarssin 10. maaliskuuta, koska työnantaja haluaa vaihtaa yleissitovan Terveyspalvelualan työehtosopimuksen Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimukseen. Sopimuksen vaihtaminen heikentäisi työntekijöiden palkkoja ja työehtoja. Ulosmarssille osallistui noin kuusikymmentä SuPerin, Tehyn ja ERTO:n jäsentä. Liitot kuuluvat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:hyn. TSN ei hyväksy säästösyistä työehtosopimusten vaihtamista. Hoitajien palkat ovat muutenkin matalat ja työn kuormittavuus on suuri.. Alkoholimainontaa rajoitetaan kaisa sirén Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön sairaalahoitoa varten laadittu psykiatrinen hoitotahto, joka on ensisijaisesti kommunikointiväline. Etukäteen esitetyt toiveet hoidosta ovat tärkeitä tilanteessa, jossa potilas ei itse kykene kertomaan, mitä haluaa. Hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi, millaiset keinot parhaiten auttavat rauhoittumaan kiihtyneestä tai ahdistuneesta tilasta. Hoitotahdosta henkilökunta saa tietoa myös potilaan elämäntavoista ja pystyy paremmin noudattamaan niitä hoidossa. Hoitotahtolomake on saatavilla osoitteesta Lääkkeiden jako automatisoituu Lääkkeiden varastointi ja annosjakelu sairaalassa automatisoituu: muun muassa Kuopion yliopistollinen sairaala on tilannut automaatioratkaisun. Järjestelmän avulla voidaan seurata lääkkeiden kulkua ja annostelua tehtaalta potilaalle. Järjestelmässä sairaala-apteekin varastorobotti käsittelee lääkkeiden vastaanoton lääketukusta sekä hyllytyksen. Varastorobotti myös kerää ja pakkaa osastoille menevät lääkkeet. Osastoilla lääkkeitä hallitaan, annostellaan ja jaetaan automatisoidun järjestelmän avulla, joka on integroitu potilastietojärjestelmiin. Lisäksi automatisoitu järjestelmä ohjaa hoitajan toimintaa ja laittaa muistiin hoitajan tekemät toimenpiteet. Alkoholimainontaa koskevaa lakia on uudistettu. Uudistukset astuvat kokonaisuudessaan voimaan 1. tammikuuta Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle ja vähentää siten varhaista alkoholinkäytön aloittamista sekä humalajuomista. Jatkossa mietoja alkoholijuomia ei saa mainostaa yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja mainostauluilla. Mainostaminen sallitaan kuitenkin yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa sekä ulkomaanliikenteen aluksilla ja alkoholin anniskelu- ja myyntipaikoissa. Alkoholimainonnan aikarajaa televisiossa ja radiossa myöhäistetään tunnilla klo 21:stä klo 22:een. Vahvojen alkoholijuomien mainonta säilyy edelleen kokonaan kiellettynä. Sallittuja ovat ainoastaan painetut hinnastot, jotka voidaan 1. huhtikuuta 2014 alkaen julkaista myös internetissä. Kielletyksi tulee myös mietojen alkoholijuomien mainostaminen kuluttajakilpailuilla, peleillä tai arpajaisilla. Mainonnassa ei myöskään saa hyödyntää kuluttajan tuottamaa sisältöä, esimerkiksi valokuvia, videoklippejä tai kirjoituksia.. Punkit aktivoituvat plussakeleillä Punkit lähtevät liikkeelle, kun ilma lämpenee pysyvästi plussan puolelle. Punkki tulee poistaa siihen tarkoitetuilla punkkipinseteillä mahdollisimman nopeasti ja puremakohtaa tulee tarkkailla muutaman viikon ajan pureman jälkeen. Jos ihossa näkyy vielä viikon kuluttua puremasta läpimitaltaan yli viiden sentin ihottuma, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Punkin levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotuksella. Borrelioosin ehkäisyssä tärkeää on peittävä pukeutuminen. SUPER 4 /

12 huhtikuun LYHYET Suomessa tehdään vuosittain noin hedelmöityshoitoa, joista syntyy 2500 lasta. Sydämen soluista uusiutuu vuosittain noin kaksi prosenttia. Naisyrittäjät kokevat iloa Suurin osa, 83 prosenttia, naisyrittäjistä kokee työn iloa joka päivä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Naisyrittäjää auttavat jaksamaan erityisesti myönteinen ajattelu, liikunta sekä läheisten tuki. Jaksamista tarvitaan, sillä naisyrittäjän työviikko venyy keskimäärin 48-tuntiseksi. Parhaiten jaksavat ne yrittäjänaiset, jotka viettävät riittävästi vapaa-aikaa ja juhlistavat onnistumisia. ilmarinen Liikunnalliset pelit laihduttavat lapsia Kehon liikkeillä ohjattavat liikunnalliset konsolipelit voivat tehostaa ylipainoisten lasten laihtumista, osoittaa tuore tutkimus. Näitä pelejä pelanneet lapset alkoivat tutkimuksen aikana liikkua selvästi enemmän kuin ennen tutkimusta, keskimäärin kahdeksan minuuttia liikuntaa per päivä. Nämä lapset tiputtivat keskimäärin kymmenen prosenttia liikakiloistaan. duodecim ingimage Suurin kondomikampanja vuosikymmeniin Väestöliitto aloittaa suurimman kondomikampanjan vuosikymmeniin. Puolet suomalaisnuorista on kokenut ensimmäisen yhdyntänsä noin seitsemäntoista vuoden ikään mennessä. Kumita-kampanja kertoo kondomista rentoon ja myönteiseen sävyyn ja tuo seksuaalikasvatuksen lähelle nuorta, hänen omaan kännykkäänsä. Kampanja tavoittaa kaikki kahdeksasluokkalaiset, mutta sen materiaaleja voidaan hyödyntää yläkoulussa laajemminkin. Verinäyte kertoo riskistä kuolla Tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joiden määrä veressä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä mihin tahansa sairauteen. Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja kuolintapausten välillä. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät huomioitiin. Merkkiaineet myös yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin. Vaikuttaakin siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Tulevaisuudessa tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöt ajoissa ja ohjata heidät hoitoon. stt info väestöliitto 12 SUPER 4 /2014

13 maaliskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Onko sinulla kevättä rinnassa? muut lehdet Suuri osa kuntapalveluista on henkilöihin sidottua, ihmisten kohtaamista, auttamista jne. Siksi tehostaminen ei ole lainkaan helppoa. professori jarmo vakkuri polemiikki 1/ % aina. aurinko ja linnunlaulu! väkisinkin on, kun aurinko paistaa! koska ei enää ole lunta maassa ja linnut visertävät. valon lisääntyminen saa sydämen hymyilemään. nautin valosta ja uuden syntymisestä. Sydämessäni tuntuu mukavalta. kun luonto herää, tuntuu, että itsekin herää. valoisuuden lisääntyminen tuo tullessaan energiaa ja mielialakin paranee samalla. kevät on kasvun aikaa, luonnossa ja itselläkin. Kesää odotellessa. auringonvalo lisääntyy, ja mieliala piristyy. pääsen mökille. aurinko paistaa ja linnutkin jo laulelevat. Vaikka lunta tuli taas, niin aurinko pelastaa. valo lisääntyy. Olen kevätihminen. Tämä on paras vuodenaika. kyllä ja odotan muuttolintujen palaamista. pitkä sairauslomani lähenee loppuaan ja työhön paluu häämöttää oikeasti. Miehet käyttävät oikeuttaan vanhempainvapaaseen niin surkean vähän, että vain 12 prosenttia yhteenlasketuista isyys-, äitiys- ja vanhempainrahakuluista maksettiin vuonna 2013 miehille. tasa-arvovastaava tapio bergholm pari & perhe 1/2014 Ihmiset pilkkovat nykyisin itsensä paloihin, projekteihin. He hoitavat alta painonpudotuksen tai kiireen tunnun. psykologi satu kaski kodin kuvalehti 5/ vuotta sitten Lehti oli syövän ja syöpähoitojen erikoisnumero. Jutuissa kerrottiin syövän synnystä, ehkäisystä, hoidosta, syöpägeeneistä, gynekologisista syövistä, rintasyövästä, syöpäpotilaan ravinnosta ja uusista syövän tutkimusmenetelmistä. Yksi artikkeleista kertoi havainnollisten kuvien kera, kuinka sytostaattisuojaus hoidetaan apuhoitajan työssä. huhtikuun kysymyksen löydät kirjautumalla superin jäsensivuille ja klikkaamalla siellä super-lehden palkkia. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. maaliskuussa arpa suosi mikaela purtiloa helsingistä. onnittelut. Hoitohenkilökunnan on oltava niiden käsittelyssä varovainen, sillä sytostaatit voivat aiheuttaa solumutaatioita ja pahanlaatuisia kasvaimia. apuhoitaja 4/1984 SUPER 4 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Kirpeistä herukoista herkullinen marjapiiras teksti ja kuvat marjo sajantola Jyväskylässä ei ole liiemmin lähihoitajan vakituisia toimia tarjolla. Tämä helpotti lähihoitaja Terhi Innan päätöstä jäädä hoitovapaalle. Kotiäitiyskin on täyttä työtä, kun perheessä on ekaluokkalainen ja kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Terhi Inna valmistui lähihoitajaksi vuonna 1997 suuntautuneena lapsiin ja nuoriin. Pari vuotta työelämässä osoitti kuitenkin, että lasten parissa ei Jyväskylässä työllisty. Siksi hän opiskeli vielä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman. Jo yhden tutkinnon suorittaneena hän osasi arvioida ja arvostella koulun tarjoamaa opetusta niin, että opettaja hermostui. Kerroin mielipiteeni ja totesin, että työssäoppimisjaksoilla terveyskeskussairaalassa opin paljon enemmän kuin koulussa. Minulla olikin hyvät ohjaajat, jotka antoivat tehdä ja laittoivat minut tekemään töitä monipuolisesti. Toisella työssäoppimisjaksolla Terhille tarjottiin jo töitä. Töissä ollessaan hän tutustui eri osastojen toisistaan poikkeaviin työkulttuureihin ja hänen teki jo silloin usein mieli kehottaa samalla osastolla vuosikausia työskennelleitä lähtemään työkiertoon. Huomasin, kuinka jotkut olivat täysin jämähtäneet paikoilleen. Koska asiat oli tehty tietyllä tapaa kaksikymmentä vuotta, ne piti tehdä niin edelleen. Joillakin osastoilla pakollinen työkierto olisi ihan tarpeen. Terhi on työskennellyt lähihoitajana erilaisissa paikoissa niin Jyväskylän kaupungin kuin entisen maalaiskunnankin alueella. Hänestä on vaikeaa valita mieluisin työsarka, sillä joka työssä on omat hyvät puolensa. Kun esikoiseni oli alle kahden, olin jonkun aikaa perhepäivähoitajana. Sen jälkeen tein keikkoja keskussairaalaan sekä pariin palvelutaloon ja terveyskeskuksiin. Välillä piti tarkistaa kalenterista, mikä vuoro ja missä. Terhi toteaa, että hän olisi tuskin kovin pitkään jaksanut keikkailla, joten hän oli tyytyväinen saatuaan äitiyslomasijai- Joillakin osastoilla pakollinen työkierto olisi ihan tarpeen. suuden läheisestä palvelutalosta. Tein siellä töitä reilun vuoden, kunnes jäin itsekin äitiyslomalle. Vakipaikkaa minulla ei ole koskaan ollut, enkä tiedä, tuleeko tällä menolla. Jyväskylä lienee taloutensa kanssa niin mustalla listalla kuin olla ja voi. Terhin mielestä Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut ovat retuperällä. Rahaa on riittänyt kummallisiin rakennuskohteisiin, mutta vanhusten laitospaikkoja on ajettu alas ja todella huonokuntoisetkin yritetään laittaa kotiin hoidettaviksi. Kun asiakkaat eivät pärjää kotona, ihmetellään, miksi hoitolaitoksissa on potilaita ylipaikoilla. Kai näin yritetään saada budjettiluvut näyttämään paremmalta, vaikka sama raha menee ja enemmänkin. Hän on kokenut itse, miten raskasta kotihoito voi olla niin hoitajalle kuin asiakkaallekin kotien ahtaissa tiloissa. Hän ihmettelee, mitä iloa kotona olosta on, jos ihminen ei tiedä tästä maailmasta enää mitään. Hauskin sana hoitoalalla on tuottavuus. Pitäisikö laskea, montako pestyä vanhusta on tänään tuotettu. Kaikki on kuitenkin pesty ja vettä on kulutettu, joten mitä me olemme tuottaneet. Mielestäni tuottavuus ei kuulu millään tavalla mihinkään hoitotyöhön eikä oikein kustannustehokkuuskaan. Se on sellainen kirosana hoitotyössä. Pöllyytettyään kunnolla kaupungin päättäjien tekoja, Terhi pyöräyttää äitinsä ohjeella mehukkaan marjapiirakan. Jostain syystä sitä on suvussa kutsuttu aina Mamman marjapiirakaksi. Lasten ruoka-aineallergioiden vuoksi ruuanlaitto perheelle on melko työlästä, joten Terhi ehtii leipoa vain harvoin. Mutta kun hän nyt leipomaan ryhtyi, hän tekee kerralla puolitoistakertaisen annoksen piirakkataikinaa. Se on kustannustehokasta.. 14 SUPER 4 /2014

15 Mamman marjapiirakka ( peruskoko) 150 g voita 1 dl sokeria 1 muna 1½ dl vehnäjauhoja 1½ dl grahamjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte 2 dl kermaviiliä ½ dl sokeria 1 muna 1 tl vaniljasokeria noin puoli litraa punaherukoita tai muita marjoja Hiero puuhaarukalla sokeri ja voi pehmeäksi ja lisää joukkoon yksi muna. Sekoita jauhot ja lisää leivinjauhe. Yhdistä jauhot voiseokseen. Voitele piirakkavuoka ja korppujauhota se. Taputtele taikina vehnäjauhojen avulla vuokaan. Levitä marjat tasaisesti piirakkapohjalle. Terhi käyttää punaherukkaa tai puolukkaa, koska niiden happamuus antaa mukavaa vastapainoa makealle pohjalle. Sekoita muna ja sokerit kermaviiliin ja kaada marjojen päälle. Paista 200 asteessa minuuttia. SUPER 4 /

16 16 SUPER 4 /2014

17 Perushoitaja Anu Lahdenperän varmoissa käsissä kipsirulla ei ehdi kovettua ennen aikojaan. Rullan kääriminen haavaa ja ompeleita suojaavien sidosten ja pehmusteiden päälle vaatii sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista hahmotuskykyä. Kestävä kipsi on kunnia-asia teksti ja kuvat henriikka hakkala Satakunnan keskussairaalan kirurgian poliklinikan kipsaushuoneessa etsitään nivelille oikea asento parantua. Perushoitaja Anu Lahdenperän käsissä luut ja nivelet saavat suojakseen juuri oikeanlaisen kipsikuoren. Taidolla tehty kipsi ei ole vain sopiva, vaan se myös näyttää hyvältä. Kirurgisen poliklinikan kipsaushuone on konstailematon ja valoisa tila. Keskellä on toimenpidepöytä ja seinustoilla kaikki tarvittava täsmälleen omalla paikallaan. Tänä maanantaina se on perushoitaja Anu Lahdenperän ja lähihoitaja Pia Viljasen ateljee, sillä loukatun tai leikatun raajan kipsaus on työparin nelikätinen taidonnäyte. Aiemmin kipsaushuone oli tuossa käytävällä ikkunattomassa huoneessa. Vuosi sitten päästiin tähän. Ja kyllä nämä ikkunat ovat ihanat, Anu huokaisee ja silmäilee päivälle varattuja potilasaikoja listaltaan. Uuden työviikon avaava osastokokous on pidetty heti työpäivän alettua puoli kahdeksalta. Kokouksessa pohdittiin muun muassa tietojen siirtämistä Effica-järjestelmään. Kun pelkästään lähetteitä liikkuu kuukaudessa tuhatkunta, riittää muutoksessa ja siihen liittyvissä koulutuksissa kaikille tehtävää. Toisin kuin keskussairaalan päivystyksessä, näihin kipsien tekoihin ja poistoihin tullaan osastolta tai kotoa lähetteellä, joten päivän työt ovat suunnilleen tiedossa etukäteen. Työt tehdään arkisin ja poliklinikan aukioloaikana klo Tänään kipsaajien listalla on kuusi aikuispotilasta ja kaksi lasta. Nilkkoja ja ranteita kipsataan eniten, mutta Anu tekee myös esimerkiksi reisiluun ja lantion alueen kipsejä sekä vauvojen kampurajalkojen kipsihoitoa. Sitä pystytään jonkin verran säätelemään, milloin osastolta tähän tuodaan potilas, mutta yritän aina toimia niin, ettei kukaan joutuisi odottelemaan. Nyt osastolta on tulossa kaksi saapaskipsattavaa, mutta katsotaan, halutaanko niihin joku tietty asento. SUPER 4 /

18 Osa perushoitaja Anu Lahdenperän työtä on kirurgian poliklinikan potilaiden neuvomista ja ohjausta puhelimitse. 2. Kaksi viikkoa vanha kipsi vaihdetaan uuteen. Samalla Anu Lahdenperä tarkistaa haavan paranevan mallikkaasti ja konsultoi tarvittaessa haavahoitajaa. Joskus uuteen kipsiin sahataan huoltoluukku haavahoitoa varten. 3. Kipsihuoneesta löytyy myös kuulosuojaimia, jos kipsisahan ääni tekee pahaa. Sahan tärisevän terän yhteydessä on tehokas imuri, joka hurisee hiukan kotoa löytyvää kovem- Saha laulaa ja vesi kovettaa Juuri ennen yhdeksää Anu Lahdenperä kutsuu sisään nuoren naisen. Vasemman jalan saapaskipsi vaihdetaan, kun nilkan leikkauksesta on kulunut kaksi viikkoa. Samalla tarkistetaan, että leikkaushaava paranee niin kuin sen kuuluu. Jalan sivussa voi tuntua kutinaa, mutta en leikkaa sinua, sillä tämä terä ei pyöri, se vain tärisee, Pia Viljanen sanoo tarttuessaan kipsisahaan. Haluatko kuulosuojaimet? Ääni on vähän kovempi kuin pölynimurissa. Kun kipsi on halkaistu molemmista reunoistaan, se irtoaa helposti. Haava on siisti, joten uusi kipsi voidaan tehdä saman tien. Ennen kuin se kääritään nilkan suojaksi puetun sukan ja pehmusteiden päälle, kipsirulla kostutetaan kuumassa vedessä. Vesi kiihdyttää kipsiaineen kovettumisreaktiota, joten nyt ei sovi aikailla. Anu tukee jalkapohjasta nilkan oikeaan asentoon samalla kun Pia Viljanen käärii punaista kipsirullaa nilkan ympäri. Näistä muovisista rullista tulee hyviä ja kestäviä kipsejä. Se sopii tällaiselle pilkunviilaajalle. Ja rumia kipsejä täältä ei päästetä pois, Anu toteaa napakasti. Pidä vain koko jalka ihan rentona. Anun tehtäviin tänään kuuluu myös osaston yhteiseen kännykkään vastaaminen, ja nyt se soi. Puheluun vastatessaan ei tiedä, onko toisessa päässä asiakas vai joku talon sisältä. Anu riisuu suojahansikkaat ja vastaa. Soittajan kaipaama tieto löytyy toisaalta, joten Anu kääntää puhelun eteenpäin. Kipsin kuivahtaessa Anu juttelee hetken potilaan kanssa kipsatun jalan kotihoidosta ja seuraavasta käynnistä. Jalkaan puetaan varoen vielä kipsiä suojaava kenkä ja sitten on valmista. Potilaan poistuttua toimenpidepöydän suojapaperi vaihdetaan. Kipsirullien suojafoliot ja tarpeettomat sideharson palaset nakataan roskikseen ja kipsaamisen ajaksi jalan alle asetettu kaukalo tyhjennetään valumavedestä lavuaariin. Kipsaajaksi kiertotietä Anu Lahdenperän tie kipsaajaksi on ollut täynnä risteyksiä ja taukopaikkoja muun muassa kolmen lapsen syntymien jälkeen. Kipsien kanssa tekemisiin Anu pääsi aloittaessa potilaskuljettajana 2000-luvun puolivälin jälkeen. Autoin täällä välillä lääkintävahtimestareita. Kerran sitten kysyttiin, haluaisinko toden teolla aloittaa kipsaamisen opettelun. Viisi viikkoa päivittäistä harjoittelua lääkintävahtimestarikollegan valvonnassa antoi perusvalmiudet, mutta erilaiset niksit ja kipsinteossa tarpeellinen näkemys siitä, mitä tavoittelee ennen kuin aloittaakaan, kehittyy työkokemuksen karttuessa. Vuoden 2010 juhannusviikolla lääkintävahtimestari sairastui ja minä sain pitää paikkaa pystyssä. Sen verran se taisi ahdistaa, että tulin pesseeksi kotona kaikki matot, Anu nauraa ääneen. Seuraava potilas liukuu sisään rollaattorin avulla. Rouvan saapaskipsi avataan ja Anu toteaa, että haavahoitajan olisi parasta vilkaista haavan kuntoa, ennen kuin nilkkaa kipsataan uudelleen. Tilanne näyttää kuitenkin rauhalliselta, tulehduksen merkkejä ei ole, ja haavahoitaja antaa luvan kipsata. Haavan kohdalle tarvitaan tosin niin sanottu huoltoluukku. Sen kautta terveysaseman sairaanhoitaja voi seurata haavan paranemista. Annetaanpa kipsin kuivua hetkinen, ja sitten sahataan siitä luukku pois. Minä kirjoitan tänne teidän tietoihinne, mitä täällä on tehty. Hoitaja näkee sitten sieltä, eikä teidän tarvitse kuljettaa lappusia mukananne. Viikon päästä jalalle voi varata jo hiukan painoa, ja tämä antibioottikuuri jatkuu. 18 SUPER 4 /2014

19 4 5 paa. 4. Järeän näköiset kärjistään pyöristetyt sakset ovat kipsihuoneen tärkeä varuste. Auki käärittävään kipsirullaan leikataan tarpeen mukaan pieniä halkioita, jottei kipsiin jää turhia laskoksia tai ryppyjä. 5. Anu Lahdenperä ja lähihoitaja Pia Viljanen ovat kipsaushuoneen tehokaksikko. Yhteinen rytmi työhön löytyy puhumatta, kun toisen liikkeet osaa aavistaa jo etukäteen. Kohta kymmenen jälkeen kollega piipahtaa kipsaushuoneeseen juttelemaan uudenlaisesta puupohjaisesta materiaalista. Nyt, kun potilaat voivat päättää, missä heitä hoidetaan, muovia ja lasikuitua ekologisempi uusi materiaali saattaa herättää kiinnostusta. Tukea toipumiselle Kello kääntyy kohti yhtätoista ja vuorossa on ensimmäisen kipsin laitto osastolta pyörätuolikuljetuksessa saapuvan nuoren miehen nilkkaan. Vaivalloiseksi äitynyttä virheasentoa on korjattu leikkaamalla. Kun leikkausalueen turvotus on laskenut, voidaan jalka nyt kipsata ja jättää rauhassa toipumaan. Neutraaliin asentoon kipsataan, eli 90-asteen kulmaan. Katsotaan nämä ompeleet ja laitetaan sitten haavojen päälle tällaiset silikonityynyt suojaksi. Vaaleanvihreän sairaalapyjaman lahkeen alta pilkottavat Kelju K. Kojootti ja maantiekiitäjä -tatuoinnit jäävät rivakasti valmistuvan mustasta rullasta käärittävän saapaskipsin peittoon. Jos se alkaa tuntua tiukalta, jalka ylös ja niin monta tyynyä alle, että se on sydäntä ylempänä. Se auttaa turvotukseen, Anu muistuttaa potilaan lähtiessä kohti röntgensalia, jossa varmistetaan vielä nilkan oikea asento. Potilaille annetaan ohjeita paitsi mahdollisen turvotuksen hoitoon, myös siihen, koska ja kuinka voimakkaasti kipsatun jalan varaan voi astua. Anu ja Pia puhuvat monelle potilaalle puolipainovarauksesta. Se mitataan siten, että potilas punnitsee itsensä ensin vaa alla ja laskee siitä luvusta puolet. Sitten kipsatulla jalalla astutaan uudelleen vaa alle, kunnes se näyttää puolet omasta painosta. Siitä tietää, miten paljon jalalle voi astua, Anu selittää. Osaston yhteiseen kännykkään tulee taas puhelu. Eräs varjoainekuvattava potilas pitäisi tavoittaa ja ohjata vielä verikokeeseen ennen toimenpidettä. Anu yrittää tavoittaa potilasta, mutta ei juuri nyt onnistu saamaan tätä kiinni. Täytyypä jättää tuonne kansliaan viesti, että tällainen henkilö saattaa soittaa. Käytäväkohtaamisia ja kehuja Lounaalle Anu Lahdenperä ja Pia Viljanen voivat lähteä yhtä aikaa puoli kahdeltatoista. Henkilökunnan ruokalaan kuljetaan maanalaista käytävää ja monia rappuja. Teipit askelmissa rohkaisevat kätevään arkiliikuntaan. Tein jo potilaskuljettajana päätöksen, että jos ei ole potilasta matkassa, kuljen rappuja, Anu sanoo. Ruokalassa on ruuhkaa ja puolituntinen kuluu nopeasti. Paluumatkalla vastaan astelee kirurgi, jota Anu on yrittänyt tavoitella aamun mittaan. Anu sopii, että kirurgi tulee mukaan leikkaamansa potilaan jalan kipsaukseen, jotta liikerajoitteinen nilkka saadaan varmasti aseteltua oikeaan asentoon. Juu, tulisin mielelläni. Tehdään troikkana, kirurgi toteaa ja suuntaa ruokalaa kohti. Seuraavana onkin kymmenvuotiaan pojan vuoro. Hän toivoo pääsevänsä tällä kertaa kokonaan eroon nilkkakipsistään. Kipsisahan tärinä kutittaa silminnähden. Jaha, no täältähän löytyy hiekkaa. Joskus kuulee lapsista, jotka hyppivät koko jalan kipsin kanssa trampoliinilla, Anu virnistää. Lapsipotilaan jatkettua matkaansa nilkan kunnon varmistavaan röntgenkuvaan huoneeseen saapuu seuraava potilas. Ennen nilkan leikanneen kirurgin saapumista Anu ehtii avata leikattua nilkkaa suojanneet sidokset. Kun kaikki ovat paikalla, voidaan aloittaa itse kipsaaminen. SUPER 4 /

20 Anu käärii kostutetun kipsirullan auki ja paikoilleen suojasukan ja sidosten päälle kirurgin pidellessä kiinni nilkasta ja jalkaterästä. Suojahansikkaat värjäytyvät hiljalleen punaisiksi, kun vielä kostea kipsimateriaali päästää väriä. Minä painan tätä jalkaa oikeaan asentoon vielä tässä kipsin kuivuessa, kirurgi kertoo potilaalle. No nyt alkaa olla hyvä. Kun kipsi saadaan valmiiksi, potilas saa kuljetuksen takaisin osastolle ja kirurgikin alkaa tehdä lähtöä. Anun suupielet vetävät hymyyn, kun työkaveri antaa palautetta ovelle suunnatessaan: Täytyy sanoa, että harvoin näkee näin monipuolista hoitajaa. Näppituntumalla Neljän käden koordinointi pienellä alueella ja toisen ajatusten ennakointi on työparin vahvuus. Käsissä sen tuntee, miten välineet toimivat ja tuliko kipsistä hyvä ja tukeva. Työ muistuttaakin kuvanveistoa. Se täytyy opetella käsin, miten kipsirulla kannattaa kääriä, jotta joka paikkaan tulee riittävästi materiaalia. Neljän käden koordinointi pienellä alueella ja toisen ajatusten ennakointi onkin Anun ja Pian muodostaman työparin vahvuus. Itse kipsaus on tietysti tärkeää, mutta niin on sekin, että toinen pitää jäsenestä oikein kiinni. Ettei jalka vaikka repsahda kesken kaiken, jolloin nilkan ylä- ja alapuolelle tulevat vekit. Ja sellainenhan ei kelpaa meille, Anu toteaa. Kahden aikaan päivän työlistalla olleet potilaat ovat kaikki tulleet ja menneet. Anulla ja Pialla on tovi aikaa keskustella työkaverin kanssa uudenlaisten kipsimateriaalien testaamisesta sekä tarkistaa materiaalien määrät kaapissa. Ojennuksessa oleva huone on miellyttävä työympäristö, eikä kenenkään huoneessa työskentelevän aikaa kulu turhaan asioiden etsimiseen. Minun tehtäviini kuuluvat itse asiassa myös tämän osaston materiaalitilaukset. Tuleva keskiviikko meneekin siinä työssä. Katson, että kaikkea on tarpeeksi ja tilaan, jos jotakin puuttuu. Tällä osastolla on 17 huonetta. Suojahansikkaitakin voi kulua pari tuhatta viikossa. Torstaina autan kirurgin vastaanotolla ja perjantaina olen taas tässä kipsihuoneessa. Kolmelta iltapäivällä osasto hiljenee. Päivän työt on hoidettu ja Anu suuntaa kohti kotia. Iltapäivällä selvisi sekin, että Anun aiemmin tavoittelema potilas on saanut viestin ja käynyt verikokeessa. Kaikki on siis järjestyksessä.. Tänään töissä kuka Anu Lahdenperä työskentelee Porissa, Satakunnan keskussairaalan O- rakennuksen kipsaushuoneessa. työura Valmistui perushoitajaksi, oikeastaan ainoalle harkitsemalleen alalle, Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna On työskennellyt useissa eri tehtävissä muun muassa CP-vammaisen äidin henkilökohtaisena avustajana, verisuonikirurgian osastolla, ortopedisellä osastolla ja potilaankuljetuksessa ennen nykyistä tehtäväänsä. Kipsirulliin ja -sahaan Anu tarttui toden teolla vuonna On toiminut ammattiosaston sihteerinä vuodesta perhe Puoliso ja kolme lasta, 23-, 21- ja 11-vuotiaat. harrastukset On hurahtanut kahvakuulailuun, jota harrastaa mahdollisuuksien mukaan jopa viidesti viikossa. Kesällä on tiedossa koko viikonlopun mittainen supertreeni. Talo tarjoaa työntekijöilleen hyvät liikuntamahdollisuudet. ikävintä työssä Omassa tehtävässä ei ole tullut vastaan ikävää puolta. Potilaiden vaivatkin ovat sellaisia, joista yleensä parannutaan. parasta työssä Mielettömän kivat työkaverit ja mukavat potilaat. Ihmiset ovat ylen tyytyväisiä, kun heidän vaivansa paranevat. Sekin on mieluisaa, ettei kipsaushuoneessa tehdä yövuoroja. 20 SUPER 4 /2014

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen SuPer 27.2.2016 Perustuslakivaliokunnan antamat vaihtoehdot soten etenemiseen 1/3 JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTAA SUUREMMILLE ALUEILLE Maakuntamallissa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot