4 / Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 / 2014. Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN"

Transkriptio

1 4 / 2014 Professori Markku Ojanen: Valittaja saisi joskus mennä itseensä ULKOLEIKKI ON TOIVON MIELEEN

2 SISÄLLYS 4/ Terveellinen Perushoitaja ruokavalio voi olla salliva ja joustava. 16Anu Lahdenperä tuntee kipsirullan metkut. Hoitotyössä tarvitaan 32viestintätaitoja. 52 Isabella Borneman, Alexandra Hovi ja Ella Ahokas ovat hyvässä hoidossa Peikkorinteen päiväkodissa. huhtikuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Viisi aluetta tuottaa sote-palvelut 7 Kotihoidossa irtisanoutumisia 8 Varhaiskasvatuslakiesitys valmis 9 AVI huomautti oppisopimuksista 10 Vuorotteluvapaaseen muutoksia 11 Ulosmarssi Rovaniemellä 12 Huhtikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: mummon marjapiirakka 16 Anu Lahdenperän työpäivä 22 Valittaminen yltyy työpaikoilla 26 Etiikkaa arjessa 28 Ihon aurinkovauriot 30 Kotihoidon jäsenilta 32 Uskalla olla oma itsesi 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Vastaanottotyöryhmä kokoontui 36 Vastaanottotyön koulutuspäivät 38 Kouvolan nuoret luottamusmiehet 40 Pieniä iloja 41 Opinnäytetyö kolmivuorotyöstä 42 Työuupumus lisääntyy 44 Ohjeita selkäjumppaan 46 Hyvä hoitaja osaa kuunnella 47 Palasia sieltä täältä 48 Syömällä rennosti voi paremmin 52 Aika hyvä työpaikka Paraisilta 54 Sirpa Pietikäinen SuPerin vieraana 55 Eurovaalit Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 67 Lukijalta 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Pohjois-Karjalasta 2 SUPER 4 /2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Nina Nores-Syvänen, Sirpa Pajunen, Antti Vanas kannen kuva Toivo Lehtisen kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos Hereillä ja hyvässä ruuassa Viiteen erityisvastuualueeseen perustuva sote-malli vastaa runsaan kahden ja puolen vuoden kuluttua koko Suomen terveys- ja sosiaalipalveluista. Uudet sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne vastaavat erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen järjestämisestä. Uusi malli turvaa yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta, purkaa palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä ja tehostaa tiedonkulkua asiakkaan hoidossa. Uusien alueiden toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Siihen mennessä on ratkaistava kaiken muun ohella koko joukko jäsentemme työhön liittyviä asioita. Parhaita asiantuntijoita näissä kysymyksissä ovat omat paikalliset aktiivitoimijamme, joten on syytä olla hereillä heti uudistuksen suunnittelutyön alkumetreiltä alkaen. Ravitsemustieteilijä Patrik Borg julistaa meille kaikille lohdullista sanomaa. Hän ei suosittele tiukkaa ruokavaliota, sillä se ei paranna jaksamista ja hyvinvointia eikä edes laihduta pidemmällä aikavälillä. Hän kehottaa meitä syömään laadukkaammin ja paremmin. Tutkimusten mukaan mitä sallivampia ihmiset ruokavalionsa suhteen ovat, sitä oikeammin he syövät ja sitä terveempiä ovat. Sen sijaan kielletyt herkut tulevat sitä houkuttelevammiksi mitä suuremmaksi synniksi ne koetaan, ja sitten niitä syödäänkin todella suuria määriä. Hyvän ruokavalion voi koostaa monella tavalla. On tärkeää noudattaa säännöllistä ateriarytmiä ja myös syödä ravitsevaa ruokaa riittävän paljon. Tämän numeron kansipojaksi valitsimme Lehtisen Toivon Paraisilta. Hän on yksi Kirjalan saaressa toimivan Peikkorinteen päiväkodin viidestäkymmenestä lapsesta. Tämän ulkoilupainotteisen päiväkodin pihapiirissä ja sen lähimaastossa touhutaan säällä kuin säällä. Silloin kun on kaunista, ulkona vietetään jopa puolet päivästä. Kuten kuvasta näkyy, Toivo viihtyy ulkoleikeissä ja niin viihtyy muukin päiväkodin väki lapsista aikuisiin. Lisää Peikkorinteen arjesta kerromme sivuilla ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 4 /2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat huhtikuu toukokuu Kalenteri Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon luottamusmiesten edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer Mikeva yritysverkostotapaaminen, Helsinki Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Lapsimessut, Helsinki SuPer-Nuoret Laineilla VII risteily, Helsinki-Tukholma- Helsinki Ihanasti ikääntyen, Pori, SuPer SuPer-Opojen kehittämispäivät, Helsinki, SuPer MainioVire yritysverkostotapaaminen, Helsinki Koulutusmatka, Cambridge, SuPer Terve-Sos, Lappeenranta STTK:n Työhyvinvointi seminaari, Helsinki Työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer Sopimusshoppailu heikentää työehtoja Sopimusshoppailu eli säästösyistä johtuva työehtospimuksen vaihto yleistyy jatkuvasti. ERTOn, Su- Perin ja Tehyn muodostaman Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n hallitus tuomitsee jyrkästi tällaisen toiminnan. TSN:n hallitus huomauttaa, että yksityisellä terveyspalvelualalla on noudatettava yleissitovaa Terveyspalvelualan työehtosopimusta riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Terveyspalvelualan työehtosopimus YTHS-neuvotteluissa päästiin sopuun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN pääsivät sopuun työehtosopimuksesta maaliskuun 24. päivänä. Ratkaisu noudattaa viimesyksyistä työllisyys- ja kasvusopimusta. Sopimuskausi alkaa huhtikuun alussa ja jatkuu tammikuun loppuun Työntekijöiden palkkoja korotetaan elokuun alusta 20 eurolla ja elokuun 2015 alusta lukien 0,28 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijällä on tehty nimenomaan terveyspalvelualalle, jolloin se huomioi parhaiten alakohtaiset tarpeet. Sosiaali- ja terveysalalla palkat ovat matalat ja työn kuormittavuus on suuri. Työehtosopimuksen vaihdolla ei saa etsiä halvempia palkkoja eikä huonompia työehtoja, varsinkaan työtehtävien pysyessä samoina. Alan vetovoimaisuuden eteen on tehtävä paljon, jotta ammattilaiset eivät karkaa alalta. Sopimusshoppailu ei ainakaan edistä vetovoimaisuutta, TSN:n hallitus huomauttaa.. on oikeus siirtää vuosilomaansa sairastuessaan ennen vuosilomaa ja sen aikana. Työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuoden aikana maksetaan työntekijälle vuosiloma-ajan palkka keskimääräisen palkan mukaan. TSN järjesti maaliskuussa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa jäsenillat YTHS:n jäsenille. Illoissa käsiteltiin työehtosopimusneuvottelutilannetta ja muita ajankohtaisia asioita. Tilaisuudet keräsivät mukavasti väkeä Ruotsinkieliset opintopäivät, M/S Gabriella, SuPer Mediverkko yritysverkostotapaaminen, Helsinki nyt on aika pitää ammattiosaston kevätkokous ja lähettää vuosikertomus ja tilinpäätösasiakirjat kokouksen jälkeen liittoon. käydä katsomassa vapaita Holiday Club -lomaviikkoja ja SuPerin omia loma-asuntoja osoitteessa superliitto.fi. tutustua Diabetesliiton ja SuPerin yhteiseen koulutukseen osoitteessa ilmoittautua SuPerin Amsterdamin koulutusmatkalle. tarkistaa omat jäsentiedot osoitteessa ingimage tarkistaa kuulutko oikeaan ammattiosastoon, niin saat kutsun kevätkokoukseen. suositella SuPerin jäsenyyttä. tutustua eurovaaliehdokkaisiin. 4 SUPER 4 /2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Keväällä moni puhkeaa kukkaan Sote-uudistuksen päätös tuli kuin keväinen leskenlehti: sitä odottaa ja silti se puhkeaa kukkaan yllättäen. Täytyy vain pitää huolta, ettei käy kuten loppukesällä leskenlehdelle. Silloin se on vain iso ruma lehti, joka peittää kaikki alleen. Nyt on vasta päätetty järjestämisvastuu, mutta paljon on vielä päättämättä, saati tekemättä. Laaja rahoituspohja antaa paljon mahdollisuuksia niin hoitoa tarvitsevan kuin työntekijänkin kannalta. Tässä palvelun tuottamisessa me superilaiset olemme keskiössä, oli tapa sitten mikä tahansa. Nyt kun uusi järjestämismalli on saatu synnytettyä, olisi kuntienkin järkevää miettiä tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Pohtia, miten meidän kunnassamme tämä olisi järkevintä tehdä. Iso ponnistus on edessä, mutta tähän pätee sanonta: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Lisää kukkasia, ihan ruusuja tuli, kun katselin tässä taannoin alueuutisia. Ohjelmassa kerrottiin miten Helsingin kotihoidon asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä hoitoonsa. Tämä on erittäin hieno juttu, hoitajat tietävät, mitä pitää tehdä ja mitä heiltä odotetaan. Samaan aikaan SuPer on järjestänyt ympäri Suomea kotihoidon iltoja, joissa työntekijät ovat kertoneet, kuinka väsyneitä ja kuormittuneita he työstään ovat. Tämä on liiton työntekijöille vakava viesti ja vakava sen pitäisi olla myös päättäjille. Asiakastyytyväisyyden hinta on juuri sitä, miltä se näyttää. Superilaiset venyvät äärirajoille hoidettavien takia, jotta näillä olisi mahdollisemman hyvä olla. He venyvät oman jaksamisensa kustannuksella. Työnantajat ovat myös todenneet kotihoidon henkilöstön jaksamisongelmat ja pyytäneet konsulttifirmoja apuun. Olen jo pidemmän aikaa lukenut niiden ajatuksia siitä, miten juuri kotihoitoa pitäisi kehittää. Suurin huolenaihe on ollut ajankäyttö asiakkaan tai potilaan luona. Monilla paikkakunnilla on otettu käyttöön työajan seurantalaite. Se on työntekijälle erittäin hyvä, sillä sen avulla kaikki tietävät, missä työntekijä työaikansa käyttää. Kotihoidossa ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että työpaikkojen välimatkat ovat muuttuvia suureita. Osastohoidossa tai vastaavassa työssä voidaan hyvin laskea, miten kauan siirtyminen huoneesta toiseen kestää, mutta kotihoidossa ei. Se, että työnantaja päättää, että neljä ja puoli tuntia työajasta tulee kulua välittömässä hoitotyössä, voi olla todellakin logistinen haaste. Ajatuksia ja kehittämisideoita on tullut, mutta niissä ei aina olla tietoisia siitä, mitä työpaikoilla oikeasti on jo tehty. Ehdotukset lääkitysten tai joidenkin hoitotoimenpiteiden siirtämisestä aamusta iltapäivään ovat olleet käytössä ennen kuin ensimmäinenkään konsulttifirma niitä on ehdottanut. Kotihoito tuntuu elävän niin hektisesti, ettei siellä ole kirjattu jo käytössä olevia työskentelytapoja. Kotihoidossa työskentelevät superilaiset pitävät työstään ja arvostavat sitä. He haluavat kehittää sitä asiakasja potilaslähtöisesti. Ongelmana on henkilöstön vähyys työmäärään nähden. Heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki toteaa, että kotiin annettavat palvelut tulevat olemaan etusijalla, kun palveluja kehitetään. Tämä on päätös, jonka kanssa pitää elää. Työtapoja joudumme tarkastelemaan, mutta samalla tulee löytyä resursseja. Tässä uudistustyössä ei kannata sivuuttaa henkilöstöä, jolla kuitenkin on paras tieto hoidettavien kunnosta ja hoidon tarvemäärityksestä. Kotihoidossakin kuntouttava hoito-ote on kaikille iskostunut hoitomalli, ja se vaatii aikaa hoidettavalle. Superilaiset ovat sote-toiminnan kukkasia, jotka työllään tuottavat kunnan peruspalveluja. He ovat myös hyvin tietoisia siitä, miten tilanne voi muuttua, jos sitä päivittäistä työtä ei tehdä. Siksi meidän työtämme ei voida säästösyistäkään jättää tekemättä ilman että asiakas tai potilas siitä kärsii. Kohta on pääsiäinen. Nauttikaa siitä ajasta, sekin on uuden syntymistä. Terveisin Silja SUPER 4 /2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi sote-malli tarjoaa paljon mahdollisuuksia teksti sonja kähkönen grafiikka timo numminen Uusi sote-malli kokoaa pirstaleisen palvelukokonaisuuden viiden alueellisen järjestäjän alaisuuteen. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen hallituksen ratkaisuun, jota SuPer esitti jo neljä vuotta sitten. tyks Sote-alueet tays oys kys hyks Viisi alueellista järjestäjää tuottaa sotepalvelut. Uusi lakiesitys on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa ja eduskuntakäsittelyyn lakiesitys etenee syysistuntokaudella. Sote-järjestelmälain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015 ja sotealueet aloittavat toimintansa viimeistään vuonna Silja Paavola on tyytyväinen 23. maaliskuuta julkistettuun sote-malliin. Tarkoitus on, että jatkossa viisi alueellista toimijaa järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli erva-alueiden pohjalta ja ne tukeutuvat jo olemassa oleviin rakenteisiin. SuPer esitti nyt valittua mallia uudeksi sote-malliksi ensimmäisen kerran yli neljä vuotta sitten. Liitto on ollut huolissaan siitä, etteivät kunnat ole pystyneet tuottamaan ja kustantamaan sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joita kansalaisilla on oikeus odottaa. Liiton mukaan paras vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon rakentumiseen onkin ollut nyt valittu malli, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja koko sosiaalitoimi ovat kokonaisuudessaan samojen järjestämisvastuualueiden alaisuudessa. Uusi sote-malli turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja toimivuuden vuosikymmeniksi, Silja Paavola sanoo. Historiallinen uudistus Silja Paavola toteaa, että vanhusväestön määrä kasvaa jatkuvasti ja kustannuksista on karsittava. Hänen mukaansa uusi sote-malli tarjoaa hyvän mahdollisuuden järkeistää palveluja ja siten hallita kasvavia kustannuksia. Viiden erva-alueen malli mahdollistaa kuntien läheisemmän yhteistyön palvelujen tuottamisessa. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi yhdenmukaistamalla käytössä olevia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Silja Paavolan mukaan viiden ervaalueen laaja rahoituspohja tarjoaa nykyistä laajemmat toimintaedellytykset. Nyt valitut erva-alueet päättävät jatkossa, miten kuntien rahat jaetaan. Sotealueiden rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Sote-uudistus on historiallinen, koska se yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erityistason palvelut. Uudistus turvaa muun muassa yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. Lisäksi se purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tähän asti pirstaleinen palvelujen tuottajaorganisaatio on estänyt tehokkaasti hoiva- ja hoitoyksikköjen välisten tietojen siirtymisen. Keskitetyllä mallilla voidaankin esimerkiksi lyhentää odotusaikoja vastaanotoille ja tehostaa tiedonkulkua asiakkaan hoidossa. Siirtyminen viiden sote-alueen malliin irrottaa kuntauudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Sote-alueisiin siirtyminen on niin suuri muutos, että myös kuntauudistuksen perusteita joudutaan kuntauudistuksen valmisteluissa todennäköisesti arvioimaan uudelleen. Lähipalvelut turvattava Silja Paavolan mukaan sote-uudistuksen yhteydessä pitää uudistaa myös kuntien valtionosuusjärjestelmä ja terveydenhuollon monikanavarahoitus. Lisäksi tulee laatia palvelut turvaava lähipalvelulainsäädäntö. Kuntien peruspalvelujen on säilyttävä lähellä. Kunnat tuottavat palvelut myös jatkossa, vaikka järjestämisvastuu on erva-alueilla. Uusi sote-malli tarjoaakin erinomaisen pohjan myös kuntien yhteistyölle. Paavola huomauttaa, että uudistuksessa tulee ottaa koko henkilöstö mukaan uusien sote-alueiden valmisteluun. Ammattiosaston puheenjohtajat, pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat avainasemassa, kun asia etenee. Näissä asioissa kannattaakin olla valppaana. Uusi sote-malli tarkoittaa suurta muutosta myös sopimuuspolitiikassa.. 6 SUPER 4 /2014

7 ingimage Vanhustenhuoltoa uhkaavat joukkoirtisanoutumiset teksti sonja kähkönen Kotihoidossa työskenteleviltä lähija perushoitajilta tulee yhä enemmän viestiä siitä, että työntekijöiden voimavarat ovat lopussa liian suuren työmäärän vuoksi. Työn eettiset ongelmat ovat johtaneet jopa hoitajien joukkoirtisanoutumisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpidesuunnitelma iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi valmistui helmikuun lopussa. Suunnitelma pyrkii muuttamaan iäkkäiden palvelujen rakennetta ja hillitsemään siten kustannusten kasvua ikääntyneiden määrän kasvaessa. Tavoitteena on, että ikäihmisistä yhä pienempi osa on laitoshoidossa ja suurempi osa saa avohuollon palveluja. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on huolissaan kustannusten tiukentamisesta. Suunnitelma ei tunnusta tämän päivän todellista tilannetta, huomauttaa puheenjohtaja Silja Paavola. Liittoon on kantautunut tietoa kotihoidossa työskenteleviltä lähi- ja perushoitajilta siitä, että heidän voimavaransa ovat lopussa liian suuren työmäärän vuoksi. Koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi. Uusi ilmiö on ollut se, että hoitajat ovat joukkoirtisanoutuneet tehtävistään eettisten ongelmien vuoksi. STM:n suunnitelmissa on tukea palvelurakenteen muutosta muun muassa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia sekä purkamalla normiluonteisia suosituksia. Silja Paavola huomauttaa, että vaikka vanhustenhoitoon tarvitaan lisää työvoimaa, ei ole kuitenkaan sama ku- ka ja millaisella koulutuksella vanhuksia hoitaa. Kuntien hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevat vanhukset ovat monisairaita ja enemmän hoitoa tarvitsevia. Hoitajan pitää kyetä ymmärtämään vanhuksen sairauden kulku, lääkkeiden vaikutus sekä miten ylläpitää asiakkaan toimintakykyä. Myös saattohoito kuuluu osana hoitotyöhön. Vanhustenhoito vaatii ammattitaitoa, jota lähi- ja perushoitajilla on. Lähihoitajan ammattitaitoon kuuluu tieto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä ja toimeentuloturvan etuuksista, mitkä kotihoitotyössä erityisesti tarvitaan, Paavola sanoo. Paavola painottaa, että koulutustason madaltaminen tarkoittaa vanhustenhoidossa pian tilanteita, joissa hoitoa tarvitsevien vanhusten ennaltaehkäisevä hoito ja kuntoutus vaarantuvat. Ei myöskään ole hyväksyttävää, että yhteiskunta kouluttaa ammattilaisia ja samaan aikaan väheksyy ammattilaisten osaamista ja kouluttaa pikakoulutuksella nopeasti työvoimaa. Suomessa on jo nyt paikkakuntia, joissa valmistuneet lähihoitajat eivät ole työllistyneet, koska alan työpaikkoihin on palkattu lähihoitajien sijaan hoiva-avustajia. Silja Paavola muistuttaa, että tavoitteena ei saa olla iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen, vaan asiakkaan hyvä hoito. Moni ei pärjää kotona, vaan tarvitsee laitoshoitoa. Sekä laitos- että kotihoitoon on suunnattava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, joka voi toteuttaa asiakkaan hyvää ja turvallista hoitoa, jota vanhuspalvelulaissakin vaaditaan. On huolehdittava myös henkilökunnan jaksamisesta, jotta meillä jatkossakin on hoitotyöntekijöitä.. Työtapaturmien määrä laski Vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2013 ennakkoarvion mukaan yhteensä noin palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Määrä on noin 3,5 prosenttia edellisvuotta pienempi. Korvatuista tapaturmista noin tapahtui työmatkalla. Näitä tapaturmia oli noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä laski edellisvuodesta. Uusi lapsiasiainvaltuutettu valittu Uudeksi lapsiasiainvaltuutetuksi on nimitetty hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttila toukokuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi. Kurttila on tällä hetkellä Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja. Lapsiasiainvaltuutettu on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen, jonka toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Uusi järjestelmä edistää palvelusetelien käyttöä Espoo, Kouvola, Oulu, Turku ja Tampere ottavat ensimmäisinä kaupunkeina käyttöönsä uuden valtakunnallisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän. Järjestelmä on osa suurten kaupunkien yhteistyössä kehittämää toimintamallia, jolla haetaan ratkaisua kuntien hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi. Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa kunnasta toiseen vaihtuvat käytännöt sekä automatisoi nykyisin pääosin manuaalisesti toimivat palvelusetelijärjestelyt. Uusi toimintamalli mahdollistaa palvelumarkkinoiden kasvun ja tarkoittaa kuntalaisille muun muassa pienempiä omavastuita ja valinnanvapauden yhdenvertaista toteutumista. Vaiheittain käyttöön otettava järjestelmä on valmis vuonna SUPER 4 /2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi lakiesitys on Askel kohti parempaa varhaiskasvatusta teksti sonja kähkönen Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle 21. maaliskuuta. Lakiesitys on askel kohti parempaa varhaiskasvatusta. SuPer on kuitenkin huolissaan henkilökunnan kelpoisuusehtojen tiukentamisesta. Uuteen varhaiskasvatuslakiesitykseen saatiin sisällytettyä useita superilaisten näkökulmasta hyviä asioita, toteaa Silja Paavola. Hän pitää hyvänä sitä, että esityksen lähtökohtana on lapsen oikeus, ja että esityksessä on määritelty varhaiskasvatuksen tavoitteet. Esityksessä lasten ryhmäkoon enimmäismäärä sidotaan henkilöstömitoituksella. Vaikka emme saaneet lakiesitykseen ryhmäkoon pienempää suhdelukua, saimme ainakin ryhmäkokokaton, Paavola sanoo. Lakiesityksen mukaan yhdessä lapsiryhmässä saa olla jatkossa enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä toimivaa aikuista vastaava määrä lapsia eli maksimissaan 21 lasta. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan neljä alle kolmevuotiasta tai seitsemän yli kolmevuotiasta lasta, eikä avustajaa lasketa henkilöstömitoitukseen. Selkeä parannus entiseen on ehdotus siitä, että sairaustapauksissa henkilöstömitoitus on saatettava ennalleen viimeistään toisena toimintapäivänä syyn ilmenemispäivästä lukien. Tähän asti on oikeastaan ollut veteen piirretty viiva, milloin mitoituksesta poikkeaminen johtuu äkillisestä sairastumisesta ja kuinka pitkälle tätä henkilöstövajetta voi venyttää, toteaa lakityöryhmässä ylimääräisenä jäsenenä vaikuttanut SuPerin asiantuntija Johanna Pérez. Silja Paavola ja Johanna Pérez painottavat, että pienemmät ryhmät edistävät lasten hyvinvointia ja ammattilaisten työssä jaksamista. Pienemmät ryhmät antavat mahdollisuuden puuttua esimerkiksi kiusaamiseen ja ehkäisevät näin mahdollista syrjäytymistä. Näin saavutetaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Kelpoisuusehtoja ei pidä tiukentaa SuPer on huolissaan suunnitelmista tiukentaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusehtoja. Lakiesityksessä ehdotetaan, että lastenhoitajaksi olisivat kelpoisia jatkossa vain lähihoitajat, jotka ovat suorittaneet koulutusohjelmaopinnot lasten ja nuorten hoidosta ja kasvatuksesta. Johanna Pérezin mukaan SuPer tulee puuttumaan esitettyyn tiukennukseen lakiesityksen lausuntokierroksella. Liiton mukaan lähihoitajien työllistymistä ei pidä rajoittaa ja työnantajalla tulee säilyä oikeus valita tehtävään sopivin lähihoitaja koulutusohjelmasta riippumatta. Lähihoitajien kolmivuotinen koulutus tuottaa osaamisen lastenhoidon tehtäviin suuntautumisalasta riippumatta. Uskomme SuPerissa, että päivähoidossa on tarvetta myös sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vammaistyön osaamiselle, kun asiakkaina on yhä enemmän pitkäaikaissairaita lapsia. Myös mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma antaa eväät perheen kokonaisvaltaiseen palveluun. Pérez huomauttaa, että kelpoisuusehtojen tiukennus ei ole myöskään linjassa hallituksen säätämän rakennepoliittisen ohjelman kanssa. Sen mukaan kelpoisuusehtoja pitäisi päinvastoin joustavoittaa ja väljentää. hoivaa ja läsnäoloa tarvitaan Johanna Pérez on huojentunut siitä, että lakiesitys tukee henkilöstörakenteen säilyttämistä nykyisellään. Lakiesitykseen kirjattiin työryhmän tiukan äänestyksen jälkeen, että lapsiryhmissä tulee myös jatkossa olla kaksi lastenhoitajaa ja yksi korkeammin koulutettu henkilö. SuPer pitää tärkeänä sitä, että vaikka varhaiskasvatuksen hallinnointi on nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteistyö säilyisi sosiaali- ja terveysministeriöön. Lapsi pitää huomioida kokonaisvaltaisesti ihmisenä, joka tarvitsee opetuksen ohella hoivaa ja läsnäoloa. Johanna Pérez kannustaa varhaiskasvatuksessa työskenteleviä lähihoitajia osallistumaan SuPerin tilaisuuksiin. On tärkeää, että kuulemme ajankohtaista tietoa eri puolilta Suomea, jotta voimme puuttua ongelmakohtiin ja ajaa asioita valtakunnallisella tasolla. SuPerin järjestämät tilaisuudet ovat oiva paikka tuoda oma ääni kuuluviin.. ingimage 8 SUPER 4 /2014

9 ingimage Työnantajalta unohtuu, että Oppisopimusopiskelijakin on vasta opiskelija Itä-Suomen Aluehallintovirasto antoi Ilomantsin kunnalle huomautuksen oppisopimusopiskelijoiden yksintyöskentelystä kotihoidossa. SuPer kanteli vuosi sitten Itä-Suomen aluehallintovirastoon Ilomantsin kotihoidon henkilöstöpolitiikasta. Liiton tietoon oli tullut, että kunta laski oppisopimusopiskelijat henkilöstömitoitukseen täytenä työvoimana. Opiskelijat työskentelivät yksin ilman valvontaa ja saamatta työhönsä ohjausta. Tämän vuoksi myös opiskelujen etenemisen arviointi oli mahdotonta. Lisäksi asiakkaiden saaman hoidon laatu ja asiakasturvallisuus huolestuttivat kotihoidon henkilökuntaa. Liitto pyysi aluehallintovirastoa velvoittamaan työnantajan korjaamaan puutteet välittömästi. Ilomantsin perusturvalautakunnan selvityksessä kotihoidon käytäntöä perusteltiin muille Pohjois-Karjalan kunnille tehdyllä kyselyllä. Sen mukaan kaikilla kunnilla on sama käytäntö, että perehdytyksen jälkeen oppisopimusopiskelijat työskentelevät myös yksin. Aika ajoin on yhteisiä työvuoroja ohjaajien kanssa. Aluehallintovirasto antoi Ilomantsin kunnalle vastaisen toiminnan varalle huomautuksen oppisopimusopiskelijoiden kotihoidossa tehtävästä yksintyöskentelystä. Suositusten mukaisesti teksti marjo sajantola oppisopimusopiskelijoiden tulisi suorittaa koulutuksestaan vähintään kaksi kolmasosaa ennen kuin heidät voidaan laskea henkilöstömitoitukseen. Vielä silloinkaan opiskelijat eivät voi työskennellä yksin tai vastata lääkityksestä ilman sosiaali- tai terveysalan tutkintoa. Aluehallintovirasto korosti, että toimintayksikön tulee luoda sellaiset toimintakäytännöt, joiden avulla virhemahdollisuudet voidaan saada hallintaan. Työnantajan velvollisuus on varmistua siitä, että työntekijöitä on riittävästi asianmukaisen hoidon toteuttamiseen ja että työntekijällä on tarvittavat tiedot ja taidot tehtävän suorittamiseen. SuPerin asiantuntija Soili Nevala kertoo, ettei oppisopimusopiskelijoiden laskeminen mitoitukseen ole mitenkään harvinainen virhe. SuPerin tietoon näitä tapauksia tulee paljon ja jokaiseen puututaan. Tilanne pyritään oikaisemaan paikallisesti neuvottelemalla, mutta jos muutosta ei saada niin aikaiseksi, SuPer vie asian eteenpäin. Uusi Hyvän ikääntymisen turvaaminen ja palvelujen parantamisen laatusuositus on vähän selkeyttänyt tilannetta, koska siinä tuodaan selkeästi esiin vaatimus opintojen määrästä. On muistettava myös, että oppisopimusopiskelijat ovat työsuhteessa, joten heihin sovelletaan myös ammatillista lainsäädäntöä, Nevala jatkaa.. Mielenterveysongelmat yleinen kuntoutukseen hakeutumisen syy Kelan järjestämää kuntoutusta sai jo lähes suomalaista vuonna Määrä oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoi aiempien vuosien tapaan kuntoutuspsykoterapia, jonka saajamäärä lisääntyi yli kymmenen prosenttia. Kuntoutujien kokonaismäärä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kahdeksantoista prosenttia. Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongelmat mielenterveydessä. Ne syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla. Vuosina mielenterveyskuntoutujien määrä lähes kaksinkertaistui. Siitepölyä ilmassa! Lepän siitepölyä on jo ilmassa ja koivun siitepölyn osalta on jo viimeiset hetket aloittaa allergialääkitys. Myös katupölykausi voi pahentaa allergiaoireita. Allergialääkitys tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan ennen oireiden pahenemista. Siitepölyallergian oireita ovat pitkäkestoinen vesinuha, aivastelu ja hiekkaisuuden tunne silmissä. Allergian ennakointi ja hyvä itsehoito auttavat pitämään oireet kurissa. Lääkärin puoleen on kuitenkin syytä kääntyä heti, jos siitepölyallergian oireet muuttuvat astman kaltaisiksi tai jos oireet ovat voimakkaat lääkityksestä huolimatta. Työttömyys kasvaa yhä Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 3 800:lla, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa oli lomautettuna helmikuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. SUPER 4 /2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Vuorotteluvapaan mahdollisuus säilytettävä teksti henriikka hakkala grafiikka timo numminen SuPer pitää työ- ja elinkeinoministeriön ajamaa vuorotteluvapaajärjestelmän muuttamista lähi- ja perushoitajien näkökulmasta käsittämättömänä. Työministeri Ihalaiselle muutosehdotukset 13. maaliskuuta luovuttanut työryhmä esittää muu muassa, että vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä olisi kymmenen sijasta 16 vuoden työura. Vuorottelijan yläikäraja asetettaisiin 60 vuoteen ja sijaisen työttömyysvaatimusta kasvatettaisiin yhdestä päivästä 90 päivään sijaisuutta edeltävinä 14 kuukautena. Tämä ei kuitenkaan koskisi alle 25-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita sijaisia eikä alle 30-vuotiaita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon valmistumisesta on kulunut alle vuosi. Ihalainen on arvioinut, että tiukennetut kriteerit vahvistaisivat vuorotteluvapaajärjestelmän alkuperäistä ideaa eli työssä jaksamista ja erityisesti nuorten ja ikääntyvien sijaisten työllistymistä. Tällä hetkellä Esityksen mukaan vuorottelijan yläikäraja Ei ole 60 vuotta vuorottelijan edeltävät työvuodet 10 vuotta 16 vuotta sijaisen työttömyysedellytys 1 pv 90 pv Hoitoalalla nämä uudet sijaiseen kohdistuvat vaatimukset tekisivät vuorotteluvapaalle pääsyn kuitenkin käytännössä mahdottomaksi. Vaikka tarkastelujakso ulottuisikin 14 kuukautta taaksepäin, on 90 päivää työttömänä olleita lähi- ja perushoitajia hyvin vähän. Kaavailtua nuorten työllistävää vaikutusta leikkaa myös se, että käytännössä nuorten on vaikea tulla valituksi kokeneen vuorottelijan sijaiseksi. SuPerin näkemys on, että mahdollisuus vuorotteluvapaaseen on edistänyt hoitoalan työntekijöiden työssä jaksamista sekä vähentänyt sairauslomien tarvetta ja ennenaikaista eläköitymistä. Lähi- ja perushoitajien työurat ovatkin pidenneet tasaisesti hallituksen toivomalla tavalla. SuPer katsoo, että vuorotteluvapaalle pääsyn edellytysten tiukentaminen olisi täysin ristiriidassa työurien pidentämistavoitteiden ja työssä jaksamisen tukemisen kanssa.. Saattohoidon puutteet halutaan paikata Saattohoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain noin parantumattomasti sairasta ihmistä. Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuositusten mukaan jokaisella kuolevalla ihmisellä on oikeus hyvään saattohoitoon. Tämän tulisi olla mahdollista potilaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti myös kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, ei ainoastaan sairaaloissa. Saattohoitosuosituksista huolimatta vain osa ihmisistä saa laadukasta tukea ja hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Tähän epäkohtaan puututtiin helmikuussa tehdyllä kansalaisaloitteella, jonka tavoitteena on saada saattohoito kirjatuksi lakiin. Saattohoidon saatavuus ja toteutuminen vaihtelee alueellisesti, mutta sen tarve kasvaa koko ajan. Suomeen tarvitaankin laki, joka turvaa saattohoidon järjestämisen tason ja takaa hoidon saatavuuden jokaiselle sitä tarvitsevalle. Yhtenä hyvän saattohoidon kriteerinä voidaan nähdä myös hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen ja mahdollisuus kehittyä työssä laaja-alaisesti, toteaa Terhokodin kouluttaja Miia Salonen. Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen Saattohoitokampanja pyrkii osaltaan korjaamaan saattohoidon epäkohtia: osa keräyksen tuotoista suunnataan suomalaisen saattohoidon kehittämiseen. Yhteisvastuuvaroin on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta. Lisäksi perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestel- mä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Kansalaisaloitteen saattohoitolain säätämiseksi voi allekirjoittaa osoitteessa ingimage 10 SUPER 4 /2014

11 Psykiatrinen hoitotahto käyttöön Pirkanmaalla Superilaiset marssivat Rovaniemellä sopimusshoppailua vastaan. Ulosmarssi Rovaniemellä Lapin Kuntoutus Oy:n työntekijät järjestivät ulosmarssin vastustaakseen työehtosopimuksen vaihtamista. Lapin Kuntoutus Oy:n työntekijät järjestivät ulosmarssin 10. maaliskuuta, koska työnantaja haluaa vaihtaa yleissitovan Terveyspalvelualan työehtosopimuksen Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimukseen. Sopimuksen vaihtaminen heikentäisi työntekijöiden palkkoja ja työehtoja. Ulosmarssille osallistui noin kuusikymmentä SuPerin, Tehyn ja ERTO:n jäsentä. Liitot kuuluvat Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:hyn. TSN ei hyväksy säästösyistä työehtosopimusten vaihtamista. Hoitajien palkat ovat muutenkin matalat ja työn kuormittavuus on suuri.. Alkoholimainontaa rajoitetaan kaisa sirén Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön sairaalahoitoa varten laadittu psykiatrinen hoitotahto, joka on ensisijaisesti kommunikointiväline. Etukäteen esitetyt toiveet hoidosta ovat tärkeitä tilanteessa, jossa potilas ei itse kykene kertomaan, mitä haluaa. Hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi, millaiset keinot parhaiten auttavat rauhoittumaan kiihtyneestä tai ahdistuneesta tilasta. Hoitotahdosta henkilökunta saa tietoa myös potilaan elämäntavoista ja pystyy paremmin noudattamaan niitä hoidossa. Hoitotahtolomake on saatavilla osoitteesta Lääkkeiden jako automatisoituu Lääkkeiden varastointi ja annosjakelu sairaalassa automatisoituu: muun muassa Kuopion yliopistollinen sairaala on tilannut automaatioratkaisun. Järjestelmän avulla voidaan seurata lääkkeiden kulkua ja annostelua tehtaalta potilaalle. Järjestelmässä sairaala-apteekin varastorobotti käsittelee lääkkeiden vastaanoton lääketukusta sekä hyllytyksen. Varastorobotti myös kerää ja pakkaa osastoille menevät lääkkeet. Osastoilla lääkkeitä hallitaan, annostellaan ja jaetaan automatisoidun järjestelmän avulla, joka on integroitu potilastietojärjestelmiin. Lisäksi automatisoitu järjestelmä ohjaa hoitajan toimintaa ja laittaa muistiin hoitajan tekemät toimenpiteet. Alkoholimainontaa koskevaa lakia on uudistettu. Uudistukset astuvat kokonaisuudessaan voimaan 1. tammikuuta Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle ja vähentää siten varhaista alkoholinkäytön aloittamista sekä humalajuomista. Jatkossa mietoja alkoholijuomia ei saa mainostaa yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja mainostauluilla. Mainostaminen sallitaan kuitenkin yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa sekä ulkomaanliikenteen aluksilla ja alkoholin anniskelu- ja myyntipaikoissa. Alkoholimainonnan aikarajaa televisiossa ja radiossa myöhäistetään tunnilla klo 21:stä klo 22:een. Vahvojen alkoholijuomien mainonta säilyy edelleen kokonaan kiellettynä. Sallittuja ovat ainoastaan painetut hinnastot, jotka voidaan 1. huhtikuuta 2014 alkaen julkaista myös internetissä. Kielletyksi tulee myös mietojen alkoholijuomien mainostaminen kuluttajakilpailuilla, peleillä tai arpajaisilla. Mainonnassa ei myöskään saa hyödyntää kuluttajan tuottamaa sisältöä, esimerkiksi valokuvia, videoklippejä tai kirjoituksia.. Punkit aktivoituvat plussakeleillä Punkit lähtevät liikkeelle, kun ilma lämpenee pysyvästi plussan puolelle. Punkki tulee poistaa siihen tarkoitetuilla punkkipinseteillä mahdollisimman nopeasti ja puremakohtaa tulee tarkkailla muutaman viikon ajan pureman jälkeen. Jos ihossa näkyy vielä viikon kuluttua puremasta läpimitaltaan yli viiden sentin ihottuma, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Punkin levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotuksella. Borrelioosin ehkäisyssä tärkeää on peittävä pukeutuminen. SUPER 4 /

12 huhtikuun LYHYET Suomessa tehdään vuosittain noin hedelmöityshoitoa, joista syntyy 2500 lasta. Sydämen soluista uusiutuu vuosittain noin kaksi prosenttia. Naisyrittäjät kokevat iloa Suurin osa, 83 prosenttia, naisyrittäjistä kokee työn iloa joka päivä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Naisyrittäjää auttavat jaksamaan erityisesti myönteinen ajattelu, liikunta sekä läheisten tuki. Jaksamista tarvitaan, sillä naisyrittäjän työviikko venyy keskimäärin 48-tuntiseksi. Parhaiten jaksavat ne yrittäjänaiset, jotka viettävät riittävästi vapaa-aikaa ja juhlistavat onnistumisia. ilmarinen Liikunnalliset pelit laihduttavat lapsia Kehon liikkeillä ohjattavat liikunnalliset konsolipelit voivat tehostaa ylipainoisten lasten laihtumista, osoittaa tuore tutkimus. Näitä pelejä pelanneet lapset alkoivat tutkimuksen aikana liikkua selvästi enemmän kuin ennen tutkimusta, keskimäärin kahdeksan minuuttia liikuntaa per päivä. Nämä lapset tiputtivat keskimäärin kymmenen prosenttia liikakiloistaan. duodecim ingimage Suurin kondomikampanja vuosikymmeniin Väestöliitto aloittaa suurimman kondomikampanjan vuosikymmeniin. Puolet suomalaisnuorista on kokenut ensimmäisen yhdyntänsä noin seitsemäntoista vuoden ikään mennessä. Kumita-kampanja kertoo kondomista rentoon ja myönteiseen sävyyn ja tuo seksuaalikasvatuksen lähelle nuorta, hänen omaan kännykkäänsä. Kampanja tavoittaa kaikki kahdeksasluokkalaiset, mutta sen materiaaleja voidaan hyödyntää yläkoulussa laajemminkin. Verinäyte kertoo riskistä kuolla Tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joiden määrä veressä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä mihin tahansa sairauteen. Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja kuolintapausten välillä. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät huomioitiin. Merkkiaineet myös yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin. Vaikuttaakin siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Tulevaisuudessa tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöt ajoissa ja ohjata heidät hoitoon. stt info väestöliitto 12 SUPER 4 /2014

13 maaliskuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Onko sinulla kevättä rinnassa? muut lehdet Suuri osa kuntapalveluista on henkilöihin sidottua, ihmisten kohtaamista, auttamista jne. Siksi tehostaminen ei ole lainkaan helppoa. professori jarmo vakkuri polemiikki 1/ % aina. aurinko ja linnunlaulu! väkisinkin on, kun aurinko paistaa! koska ei enää ole lunta maassa ja linnut visertävät. valon lisääntyminen saa sydämen hymyilemään. nautin valosta ja uuden syntymisestä. Sydämessäni tuntuu mukavalta. kun luonto herää, tuntuu, että itsekin herää. valoisuuden lisääntyminen tuo tullessaan energiaa ja mielialakin paranee samalla. kevät on kasvun aikaa, luonnossa ja itselläkin. Kesää odotellessa. auringonvalo lisääntyy, ja mieliala piristyy. pääsen mökille. aurinko paistaa ja linnutkin jo laulelevat. Vaikka lunta tuli taas, niin aurinko pelastaa. valo lisääntyy. Olen kevätihminen. Tämä on paras vuodenaika. kyllä ja odotan muuttolintujen palaamista. pitkä sairauslomani lähenee loppuaan ja työhön paluu häämöttää oikeasti. Miehet käyttävät oikeuttaan vanhempainvapaaseen niin surkean vähän, että vain 12 prosenttia yhteenlasketuista isyys-, äitiys- ja vanhempainrahakuluista maksettiin vuonna 2013 miehille. tasa-arvovastaava tapio bergholm pari & perhe 1/2014 Ihmiset pilkkovat nykyisin itsensä paloihin, projekteihin. He hoitavat alta painonpudotuksen tai kiireen tunnun. psykologi satu kaski kodin kuvalehti 5/ vuotta sitten Lehti oli syövän ja syöpähoitojen erikoisnumero. Jutuissa kerrottiin syövän synnystä, ehkäisystä, hoidosta, syöpägeeneistä, gynekologisista syövistä, rintasyövästä, syöpäpotilaan ravinnosta ja uusista syövän tutkimusmenetelmistä. Yksi artikkeleista kertoi havainnollisten kuvien kera, kuinka sytostaattisuojaus hoidetaan apuhoitajan työssä. huhtikuun kysymyksen löydät kirjautumalla superin jäsensivuille ja klikkaamalla siellä super-lehden palkkia. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. maaliskuussa arpa suosi mikaela purtiloa helsingistä. onnittelut. Hoitohenkilökunnan on oltava niiden käsittelyssä varovainen, sillä sytostaatit voivat aiheuttaa solumutaatioita ja pahanlaatuisia kasvaimia. apuhoitaja 4/1984 SUPER 4 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Kirpeistä herukoista herkullinen marjapiiras teksti ja kuvat marjo sajantola Jyväskylässä ei ole liiemmin lähihoitajan vakituisia toimia tarjolla. Tämä helpotti lähihoitaja Terhi Innan päätöstä jäädä hoitovapaalle. Kotiäitiyskin on täyttä työtä, kun perheessä on ekaluokkalainen ja kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Terhi Inna valmistui lähihoitajaksi vuonna 1997 suuntautuneena lapsiin ja nuoriin. Pari vuotta työelämässä osoitti kuitenkin, että lasten parissa ei Jyväskylässä työllisty. Siksi hän opiskeli vielä sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman. Jo yhden tutkinnon suorittaneena hän osasi arvioida ja arvostella koulun tarjoamaa opetusta niin, että opettaja hermostui. Kerroin mielipiteeni ja totesin, että työssäoppimisjaksoilla terveyskeskussairaalassa opin paljon enemmän kuin koulussa. Minulla olikin hyvät ohjaajat, jotka antoivat tehdä ja laittoivat minut tekemään töitä monipuolisesti. Toisella työssäoppimisjaksolla Terhille tarjottiin jo töitä. Töissä ollessaan hän tutustui eri osastojen toisistaan poikkeaviin työkulttuureihin ja hänen teki jo silloin usein mieli kehottaa samalla osastolla vuosikausia työskennelleitä lähtemään työkiertoon. Huomasin, kuinka jotkut olivat täysin jämähtäneet paikoilleen. Koska asiat oli tehty tietyllä tapaa kaksikymmentä vuotta, ne piti tehdä niin edelleen. Joillakin osastoilla pakollinen työkierto olisi ihan tarpeen. Terhi on työskennellyt lähihoitajana erilaisissa paikoissa niin Jyväskylän kaupungin kuin entisen maalaiskunnankin alueella. Hänestä on vaikeaa valita mieluisin työsarka, sillä joka työssä on omat hyvät puolensa. Kun esikoiseni oli alle kahden, olin jonkun aikaa perhepäivähoitajana. Sen jälkeen tein keikkoja keskussairaalaan sekä pariin palvelutaloon ja terveyskeskuksiin. Välillä piti tarkistaa kalenterista, mikä vuoro ja missä. Terhi toteaa, että hän olisi tuskin kovin pitkään jaksanut keikkailla, joten hän oli tyytyväinen saatuaan äitiyslomasijai- Joillakin osastoilla pakollinen työkierto olisi ihan tarpeen. suuden läheisestä palvelutalosta. Tein siellä töitä reilun vuoden, kunnes jäin itsekin äitiyslomalle. Vakipaikkaa minulla ei ole koskaan ollut, enkä tiedä, tuleeko tällä menolla. Jyväskylä lienee taloutensa kanssa niin mustalla listalla kuin olla ja voi. Terhin mielestä Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut ovat retuperällä. Rahaa on riittänyt kummallisiin rakennuskohteisiin, mutta vanhusten laitospaikkoja on ajettu alas ja todella huonokuntoisetkin yritetään laittaa kotiin hoidettaviksi. Kun asiakkaat eivät pärjää kotona, ihmetellään, miksi hoitolaitoksissa on potilaita ylipaikoilla. Kai näin yritetään saada budjettiluvut näyttämään paremmalta, vaikka sama raha menee ja enemmänkin. Hän on kokenut itse, miten raskasta kotihoito voi olla niin hoitajalle kuin asiakkaallekin kotien ahtaissa tiloissa. Hän ihmettelee, mitä iloa kotona olosta on, jos ihminen ei tiedä tästä maailmasta enää mitään. Hauskin sana hoitoalalla on tuottavuus. Pitäisikö laskea, montako pestyä vanhusta on tänään tuotettu. Kaikki on kuitenkin pesty ja vettä on kulutettu, joten mitä me olemme tuottaneet. Mielestäni tuottavuus ei kuulu millään tavalla mihinkään hoitotyöhön eikä oikein kustannustehokkuuskaan. Se on sellainen kirosana hoitotyössä. Pöllyytettyään kunnolla kaupungin päättäjien tekoja, Terhi pyöräyttää äitinsä ohjeella mehukkaan marjapiirakan. Jostain syystä sitä on suvussa kutsuttu aina Mamman marjapiirakaksi. Lasten ruoka-aineallergioiden vuoksi ruuanlaitto perheelle on melko työlästä, joten Terhi ehtii leipoa vain harvoin. Mutta kun hän nyt leipomaan ryhtyi, hän tekee kerralla puolitoistakertaisen annoksen piirakkataikinaa. Se on kustannustehokasta.. 14 SUPER 4 /2014

15 Mamman marjapiirakka ( peruskoko) 150 g voita 1 dl sokeria 1 muna 1½ dl vehnäjauhoja 1½ dl grahamjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte 2 dl kermaviiliä ½ dl sokeria 1 muna 1 tl vaniljasokeria noin puoli litraa punaherukoita tai muita marjoja Hiero puuhaarukalla sokeri ja voi pehmeäksi ja lisää joukkoon yksi muna. Sekoita jauhot ja lisää leivinjauhe. Yhdistä jauhot voiseokseen. Voitele piirakkavuoka ja korppujauhota se. Taputtele taikina vehnäjauhojen avulla vuokaan. Levitä marjat tasaisesti piirakkapohjalle. Terhi käyttää punaherukkaa tai puolukkaa, koska niiden happamuus antaa mukavaa vastapainoa makealle pohjalle. Sekoita muna ja sokerit kermaviiliin ja kaada marjojen päälle. Paista 200 asteessa minuuttia. SUPER 4 /

16 16 SUPER 4 /2014

17 Perushoitaja Anu Lahdenperän varmoissa käsissä kipsirulla ei ehdi kovettua ennen aikojaan. Rullan kääriminen haavaa ja ompeleita suojaavien sidosten ja pehmusteiden päälle vaatii sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista hahmotuskykyä. Kestävä kipsi on kunnia-asia teksti ja kuvat henriikka hakkala Satakunnan keskussairaalan kirurgian poliklinikan kipsaushuoneessa etsitään nivelille oikea asento parantua. Perushoitaja Anu Lahdenperän käsissä luut ja nivelet saavat suojakseen juuri oikeanlaisen kipsikuoren. Taidolla tehty kipsi ei ole vain sopiva, vaan se myös näyttää hyvältä. Kirurgisen poliklinikan kipsaushuone on konstailematon ja valoisa tila. Keskellä on toimenpidepöytä ja seinustoilla kaikki tarvittava täsmälleen omalla paikallaan. Tänä maanantaina se on perushoitaja Anu Lahdenperän ja lähihoitaja Pia Viljasen ateljee, sillä loukatun tai leikatun raajan kipsaus on työparin nelikätinen taidonnäyte. Aiemmin kipsaushuone oli tuossa käytävällä ikkunattomassa huoneessa. Vuosi sitten päästiin tähän. Ja kyllä nämä ikkunat ovat ihanat, Anu huokaisee ja silmäilee päivälle varattuja potilasaikoja listaltaan. Uuden työviikon avaava osastokokous on pidetty heti työpäivän alettua puoli kahdeksalta. Kokouksessa pohdittiin muun muassa tietojen siirtämistä Effica-järjestelmään. Kun pelkästään lähetteitä liikkuu kuukaudessa tuhatkunta, riittää muutoksessa ja siihen liittyvissä koulutuksissa kaikille tehtävää. Toisin kuin keskussairaalan päivystyksessä, näihin kipsien tekoihin ja poistoihin tullaan osastolta tai kotoa lähetteellä, joten päivän työt ovat suunnilleen tiedossa etukäteen. Työt tehdään arkisin ja poliklinikan aukioloaikana klo Tänään kipsaajien listalla on kuusi aikuispotilasta ja kaksi lasta. Nilkkoja ja ranteita kipsataan eniten, mutta Anu tekee myös esimerkiksi reisiluun ja lantion alueen kipsejä sekä vauvojen kampurajalkojen kipsihoitoa. Sitä pystytään jonkin verran säätelemään, milloin osastolta tähän tuodaan potilas, mutta yritän aina toimia niin, ettei kukaan joutuisi odottelemaan. Nyt osastolta on tulossa kaksi saapaskipsattavaa, mutta katsotaan, halutaanko niihin joku tietty asento. SUPER 4 /

18 Osa perushoitaja Anu Lahdenperän työtä on kirurgian poliklinikan potilaiden neuvomista ja ohjausta puhelimitse. 2. Kaksi viikkoa vanha kipsi vaihdetaan uuteen. Samalla Anu Lahdenperä tarkistaa haavan paranevan mallikkaasti ja konsultoi tarvittaessa haavahoitajaa. Joskus uuteen kipsiin sahataan huoltoluukku haavahoitoa varten. 3. Kipsihuoneesta löytyy myös kuulosuojaimia, jos kipsisahan ääni tekee pahaa. Sahan tärisevän terän yhteydessä on tehokas imuri, joka hurisee hiukan kotoa löytyvää kovem- Saha laulaa ja vesi kovettaa Juuri ennen yhdeksää Anu Lahdenperä kutsuu sisään nuoren naisen. Vasemman jalan saapaskipsi vaihdetaan, kun nilkan leikkauksesta on kulunut kaksi viikkoa. Samalla tarkistetaan, että leikkaushaava paranee niin kuin sen kuuluu. Jalan sivussa voi tuntua kutinaa, mutta en leikkaa sinua, sillä tämä terä ei pyöri, se vain tärisee, Pia Viljanen sanoo tarttuessaan kipsisahaan. Haluatko kuulosuojaimet? Ääni on vähän kovempi kuin pölynimurissa. Kun kipsi on halkaistu molemmista reunoistaan, se irtoaa helposti. Haava on siisti, joten uusi kipsi voidaan tehdä saman tien. Ennen kuin se kääritään nilkan suojaksi puetun sukan ja pehmusteiden päälle, kipsirulla kostutetaan kuumassa vedessä. Vesi kiihdyttää kipsiaineen kovettumisreaktiota, joten nyt ei sovi aikailla. Anu tukee jalkapohjasta nilkan oikeaan asentoon samalla kun Pia Viljanen käärii punaista kipsirullaa nilkan ympäri. Näistä muovisista rullista tulee hyviä ja kestäviä kipsejä. Se sopii tällaiselle pilkunviilaajalle. Ja rumia kipsejä täältä ei päästetä pois, Anu toteaa napakasti. Pidä vain koko jalka ihan rentona. Anun tehtäviin tänään kuuluu myös osaston yhteiseen kännykkään vastaaminen, ja nyt se soi. Puheluun vastatessaan ei tiedä, onko toisessa päässä asiakas vai joku talon sisältä. Anu riisuu suojahansikkaat ja vastaa. Soittajan kaipaama tieto löytyy toisaalta, joten Anu kääntää puhelun eteenpäin. Kipsin kuivahtaessa Anu juttelee hetken potilaan kanssa kipsatun jalan kotihoidosta ja seuraavasta käynnistä. Jalkaan puetaan varoen vielä kipsiä suojaava kenkä ja sitten on valmista. Potilaan poistuttua toimenpidepöydän suojapaperi vaihdetaan. Kipsirullien suojafoliot ja tarpeettomat sideharson palaset nakataan roskikseen ja kipsaamisen ajaksi jalan alle asetettu kaukalo tyhjennetään valumavedestä lavuaariin. Kipsaajaksi kiertotietä Anu Lahdenperän tie kipsaajaksi on ollut täynnä risteyksiä ja taukopaikkoja muun muassa kolmen lapsen syntymien jälkeen. Kipsien kanssa tekemisiin Anu pääsi aloittaessa potilaskuljettajana 2000-luvun puolivälin jälkeen. Autoin täällä välillä lääkintävahtimestareita. Kerran sitten kysyttiin, haluaisinko toden teolla aloittaa kipsaamisen opettelun. Viisi viikkoa päivittäistä harjoittelua lääkintävahtimestarikollegan valvonnassa antoi perusvalmiudet, mutta erilaiset niksit ja kipsinteossa tarpeellinen näkemys siitä, mitä tavoittelee ennen kuin aloittaakaan, kehittyy työkokemuksen karttuessa. Vuoden 2010 juhannusviikolla lääkintävahtimestari sairastui ja minä sain pitää paikkaa pystyssä. Sen verran se taisi ahdistaa, että tulin pesseeksi kotona kaikki matot, Anu nauraa ääneen. Seuraava potilas liukuu sisään rollaattorin avulla. Rouvan saapaskipsi avataan ja Anu toteaa, että haavahoitajan olisi parasta vilkaista haavan kuntoa, ennen kuin nilkkaa kipsataan uudelleen. Tilanne näyttää kuitenkin rauhalliselta, tulehduksen merkkejä ei ole, ja haavahoitaja antaa luvan kipsata. Haavan kohdalle tarvitaan tosin niin sanottu huoltoluukku. Sen kautta terveysaseman sairaanhoitaja voi seurata haavan paranemista. Annetaanpa kipsin kuivua hetkinen, ja sitten sahataan siitä luukku pois. Minä kirjoitan tänne teidän tietoihinne, mitä täällä on tehty. Hoitaja näkee sitten sieltä, eikä teidän tarvitse kuljettaa lappusia mukananne. Viikon päästä jalalle voi varata jo hiukan painoa, ja tämä antibioottikuuri jatkuu. 18 SUPER 4 /2014

19 4 5 paa. 4. Järeän näköiset kärjistään pyöristetyt sakset ovat kipsihuoneen tärkeä varuste. Auki käärittävään kipsirullaan leikataan tarpeen mukaan pieniä halkioita, jottei kipsiin jää turhia laskoksia tai ryppyjä. 5. Anu Lahdenperä ja lähihoitaja Pia Viljanen ovat kipsaushuoneen tehokaksikko. Yhteinen rytmi työhön löytyy puhumatta, kun toisen liikkeet osaa aavistaa jo etukäteen. Kohta kymmenen jälkeen kollega piipahtaa kipsaushuoneeseen juttelemaan uudenlaisesta puupohjaisesta materiaalista. Nyt, kun potilaat voivat päättää, missä heitä hoidetaan, muovia ja lasikuitua ekologisempi uusi materiaali saattaa herättää kiinnostusta. Tukea toipumiselle Kello kääntyy kohti yhtätoista ja vuorossa on ensimmäisen kipsin laitto osastolta pyörätuolikuljetuksessa saapuvan nuoren miehen nilkkaan. Vaivalloiseksi äitynyttä virheasentoa on korjattu leikkaamalla. Kun leikkausalueen turvotus on laskenut, voidaan jalka nyt kipsata ja jättää rauhassa toipumaan. Neutraaliin asentoon kipsataan, eli 90-asteen kulmaan. Katsotaan nämä ompeleet ja laitetaan sitten haavojen päälle tällaiset silikonityynyt suojaksi. Vaaleanvihreän sairaalapyjaman lahkeen alta pilkottavat Kelju K. Kojootti ja maantiekiitäjä -tatuoinnit jäävät rivakasti valmistuvan mustasta rullasta käärittävän saapaskipsin peittoon. Jos se alkaa tuntua tiukalta, jalka ylös ja niin monta tyynyä alle, että se on sydäntä ylempänä. Se auttaa turvotukseen, Anu muistuttaa potilaan lähtiessä kohti röntgensalia, jossa varmistetaan vielä nilkan oikea asento. Potilaille annetaan ohjeita paitsi mahdollisen turvotuksen hoitoon, myös siihen, koska ja kuinka voimakkaasti kipsatun jalan varaan voi astua. Anu ja Pia puhuvat monelle potilaalle puolipainovarauksesta. Se mitataan siten, että potilas punnitsee itsensä ensin vaa alla ja laskee siitä luvusta puolet. Sitten kipsatulla jalalla astutaan uudelleen vaa alle, kunnes se näyttää puolet omasta painosta. Siitä tietää, miten paljon jalalle voi astua, Anu selittää. Osaston yhteiseen kännykkään tulee taas puhelu. Eräs varjoainekuvattava potilas pitäisi tavoittaa ja ohjata vielä verikokeeseen ennen toimenpidettä. Anu yrittää tavoittaa potilasta, mutta ei juuri nyt onnistu saamaan tätä kiinni. Täytyypä jättää tuonne kansliaan viesti, että tällainen henkilö saattaa soittaa. Käytäväkohtaamisia ja kehuja Lounaalle Anu Lahdenperä ja Pia Viljanen voivat lähteä yhtä aikaa puoli kahdeltatoista. Henkilökunnan ruokalaan kuljetaan maanalaista käytävää ja monia rappuja. Teipit askelmissa rohkaisevat kätevään arkiliikuntaan. Tein jo potilaskuljettajana päätöksen, että jos ei ole potilasta matkassa, kuljen rappuja, Anu sanoo. Ruokalassa on ruuhkaa ja puolituntinen kuluu nopeasti. Paluumatkalla vastaan astelee kirurgi, jota Anu on yrittänyt tavoitella aamun mittaan. Anu sopii, että kirurgi tulee mukaan leikkaamansa potilaan jalan kipsaukseen, jotta liikerajoitteinen nilkka saadaan varmasti aseteltua oikeaan asentoon. Juu, tulisin mielelläni. Tehdään troikkana, kirurgi toteaa ja suuntaa ruokalaa kohti. Seuraavana onkin kymmenvuotiaan pojan vuoro. Hän toivoo pääsevänsä tällä kertaa kokonaan eroon nilkkakipsistään. Kipsisahan tärinä kutittaa silminnähden. Jaha, no täältähän löytyy hiekkaa. Joskus kuulee lapsista, jotka hyppivät koko jalan kipsin kanssa trampoliinilla, Anu virnistää. Lapsipotilaan jatkettua matkaansa nilkan kunnon varmistavaan röntgenkuvaan huoneeseen saapuu seuraava potilas. Ennen nilkan leikanneen kirurgin saapumista Anu ehtii avata leikattua nilkkaa suojanneet sidokset. Kun kaikki ovat paikalla, voidaan aloittaa itse kipsaaminen. SUPER 4 /

20 Anu käärii kostutetun kipsirullan auki ja paikoilleen suojasukan ja sidosten päälle kirurgin pidellessä kiinni nilkasta ja jalkaterästä. Suojahansikkaat värjäytyvät hiljalleen punaisiksi, kun vielä kostea kipsimateriaali päästää väriä. Minä painan tätä jalkaa oikeaan asentoon vielä tässä kipsin kuivuessa, kirurgi kertoo potilaalle. No nyt alkaa olla hyvä. Kun kipsi saadaan valmiiksi, potilas saa kuljetuksen takaisin osastolle ja kirurgikin alkaa tehdä lähtöä. Anun suupielet vetävät hymyyn, kun työkaveri antaa palautetta ovelle suunnatessaan: Täytyy sanoa, että harvoin näkee näin monipuolista hoitajaa. Näppituntumalla Neljän käden koordinointi pienellä alueella ja toisen ajatusten ennakointi on työparin vahvuus. Käsissä sen tuntee, miten välineet toimivat ja tuliko kipsistä hyvä ja tukeva. Työ muistuttaakin kuvanveistoa. Se täytyy opetella käsin, miten kipsirulla kannattaa kääriä, jotta joka paikkaan tulee riittävästi materiaalia. Neljän käden koordinointi pienellä alueella ja toisen ajatusten ennakointi onkin Anun ja Pian muodostaman työparin vahvuus. Itse kipsaus on tietysti tärkeää, mutta niin on sekin, että toinen pitää jäsenestä oikein kiinni. Ettei jalka vaikka repsahda kesken kaiken, jolloin nilkan ylä- ja alapuolelle tulevat vekit. Ja sellainenhan ei kelpaa meille, Anu toteaa. Kahden aikaan päivän työlistalla olleet potilaat ovat kaikki tulleet ja menneet. Anulla ja Pialla on tovi aikaa keskustella työkaverin kanssa uudenlaisten kipsimateriaalien testaamisesta sekä tarkistaa materiaalien määrät kaapissa. Ojennuksessa oleva huone on miellyttävä työympäristö, eikä kenenkään huoneessa työskentelevän aikaa kulu turhaan asioiden etsimiseen. Minun tehtäviini kuuluvat itse asiassa myös tämän osaston materiaalitilaukset. Tuleva keskiviikko meneekin siinä työssä. Katson, että kaikkea on tarpeeksi ja tilaan, jos jotakin puuttuu. Tällä osastolla on 17 huonetta. Suojahansikkaitakin voi kulua pari tuhatta viikossa. Torstaina autan kirurgin vastaanotolla ja perjantaina olen taas tässä kipsihuoneessa. Kolmelta iltapäivällä osasto hiljenee. Päivän työt on hoidettu ja Anu suuntaa kohti kotia. Iltapäivällä selvisi sekin, että Anun aiemmin tavoittelema potilas on saanut viestin ja käynyt verikokeessa. Kaikki on siis järjestyksessä.. Tänään töissä kuka Anu Lahdenperä työskentelee Porissa, Satakunnan keskussairaalan O- rakennuksen kipsaushuoneessa. työura Valmistui perushoitajaksi, oikeastaan ainoalle harkitsemalleen alalle, Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna On työskennellyt useissa eri tehtävissä muun muassa CP-vammaisen äidin henkilökohtaisena avustajana, verisuonikirurgian osastolla, ortopedisellä osastolla ja potilaankuljetuksessa ennen nykyistä tehtäväänsä. Kipsirulliin ja -sahaan Anu tarttui toden teolla vuonna On toiminut ammattiosaston sihteerinä vuodesta perhe Puoliso ja kolme lasta, 23-, 21- ja 11-vuotiaat. harrastukset On hurahtanut kahvakuulailuun, jota harrastaa mahdollisuuksien mukaan jopa viidesti viikossa. Kesällä on tiedossa koko viikonlopun mittainen supertreeni. Talo tarjoaa työntekijöilleen hyvät liikuntamahdollisuudet. ikävintä työssä Omassa tehtävässä ei ole tullut vastaan ikävää puolta. Potilaiden vaivatkin ovat sellaisia, joista yleensä parannutaan. parasta työssä Mielettömän kivat työkaverit ja mukavat potilaat. Ihmiset ovat ylen tyytyväisiä, kun heidän vaivansa paranevat. Sekin on mieluisaa, ettei kipsaushuoneessa tehdä yövuoroja. 20 SUPER 4 /2014

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

TSN/ Yksityinen sosiaalipalveluala ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2013. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 22.10.

TSN/ Yksityinen sosiaalipalveluala ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2013. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 22.10. 22.10.2012 TSN/ Yksityinen sosiaalipalveluala ammattiyhdistyskoulutus koulutus 2013 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 19.-20.3. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot