s.10 s. 8 Kymin trukkihuollossa huolehditaan hyvinvoinnista Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 2/2014

Transkriptio

1 Kesäkuu vuosikerta 149. numero Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 2/2014 s.10 Kymin trukkihuollossa huolehditaan hyvinvoinnista s. 8 Henkilöstöpäällikkö Kai Latvala ja tehtaanjohtaja Markku Laaksonen toivat työnantajan onnittelut ja lahjan 50-vuotista taivalta juhlivalle osasto 85:lle. Lahjan otti vastaan osaston puheenjohtaja Ismo Salminen.

2 2 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES 3 Kesäkuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...2 Muutoksia työehtosopimukseen...3 Mielipide vuorokierrosta...4 Kemirassa toimii vilkas työhuonekunta... 5 Henkilöstösuunnittelulla veroetua... 6 Anrin pakina: Kevät se on herkkää aikaa. 7 Osasto 85 juhli pitkää edunvalvontataivaltaan...8 Trukkihuollon miesten hyvinvointi koostuu normaaleista perusasioista...10 Brysseliin tutustumassa...11 Selvänä töissä on turvallisempaa...14 Ari Lakimo toiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi...15 Näe Kotkan saaristo ja Kaunissaari osaston 19 kesäretkellä...17 Erikoinen kulkupeli takaa Mika Rutaselle juttuseuraa...18 Työvuorokeskustelu käy kiivaana...20 Uranpirtti...22 Nikkareiden askartelupäivillä oli tekemisen meininki...24 Vuorotteluvapaan muutoksista uusi ehdotus...26 Kolmoispaperi 2/2014 Toimitus: Koskelankuja Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen paavo.pesonen@upm.com paavopeso@gmail.com Toimittaja: Anri Mäkynen anri.makynen@upm.com anri.lehtisare@gmail.com Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO PÄÄKIRJOITUS ONKO INHIMILLINEN TEKIJÄ OLEMASSA? Teksti PAAVO PESONEN Kymillä kuluva vuosi on kulunut paremmin kuin ehkä vuoden vaihtuessa osasimme toivoa. Tuotanto on sujunut ilman suurempia takaiskuja ja tilauksia on ollut niin, että koneet on saatu pidettyä hyvässä käynnissä. Myös turvallisuuteen liittyvissä asioissa tilastot näyttävät hyvältä. UPM:n kolmivuotisen turvallisuukampanjan viimeinen vuosi on meneillään. Kampanjan yksi tarkoitus on laskea sairauslomaan johtaneiden tapaturmien taajuus UPM:ssä alle viiden. Kymillä tavoite toteutui vuonna 2013 ja tänä vuonna olemme tavoitevauhdissa, jos tapahtumat etenevät kuten alkuvuodesta. Mikä tahansa on kuitenkin mahdollista, sen todisti Kaukaan tehtaalta kantautunut surullinen viesti. Työntekijä oli menehtynyt työtapaturmassa. Kun työolosuhteet ovat kunnossa, laitteet turvallisia ja työntekijä on kokenut, ei vakavia työtapaturmia yleensä tapahdu. Jos näin kuitenkin tapahtuu, sanotaan tapahtumaa monesti liittyneen inhimillisen tekijän. Toisaalta taas jatkuvasti tietoisia riskejä ottava hurjapää saattaa hyvään onneensa luottaen selvitä koko työuransa pelkillä pintanaarmuilla. Kuinka paljon hyvä tuuri ja inhimillinen tekijä voivat vaikuttaa tapaturman syntyyn työmaalla ja sen ulkopuolella? Hyvään tuuriin luottaminen on kuin venäläistä rulettia. Viimein panos revolverin rullassa osuu iskurin kohdalle. Niin käy muussakin riskinotossa. Jatkuvasti liikenteessä piittaamattomasti käyttäytyvällä on todennäköisempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen kuin liikennesääntöjä noudattavalla, ympäristöään tarkkailevalla kuljettajalla. Työelämän turvallisuutta koskevat säännöt ovat viime vuosien aikana tiukentuneet, mutta ne luovat työntekijälle turvaa. Suojavälineitä on nykyisin joka lähtöön ja varsinkin työn aloittamiseen liittyvät säännöt aikaansaavat sen, että työhön ei enää sännätä suin päin, kuten vielä muutamia vuosia sitten tehtiin. Uudet säännöt, esimerkiksi työlupakäytäntö, hakevat vielä muotoaan ja Kymillä on sen asian suhteen meneillään vielä harjoittelukausi. Suhtautumalla asiaan kiihkottomasti löydämme oikean toimintamallin. Suunnittele työsi, tunnista vaarat, ota muut alueella työskentelevät huomioon ja muista tehdä työkohteen turvallistamiseen tarvittavat toimet. Siinä muutama asia, johon joku saattaa sanoa kuluvan kallista työaikaa. Näin toimien jätät kuitenkin tuurille pienemmän mahdollisuuden vaikuttaa tapaturman syntyyn. Todennäköisesti estät sen kokonaan. Miten inhimillinen tekijä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun? Tähän kysymykseen on vaikea löytää täydellistä vastausta. Uskon, että tekemällä edellä mainitut varotoimet huolellisesti ja noudattamalla turvamääräyksiä annamme inhimilliselle tekijälle pienemmän mahdollisuuden puuttua peliin. MUUTOKSIA TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN Teksti Paperiteollisuuden työehtosopimus n:o 47 astui voimaan Tekstimuutoksia tuli muutamia ja palkankorotuksien ajankohta siirtyi syksyyn, kahdeksanteen päivään syyskuuta. TES-seisokkikäynnistä ilmoittaminen Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta TES-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen seisokin alkamista. Lyhyt vuorokierto Työnantajan päätöksellä voidaan toteuttaa 20 vuorokauden jaksossa lyhytkierto enintään yhden vuoden mittaisena kokeilujaksona. Kokeilujakson alkamisesta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Kokeilujakson jälkeen lyhyttä vuoron kiertoa voidaan jatkaa siitä paikallisesti sopimalla. Käytännössä siitä järjestetään äänestys. Ylityö Ylityön verotusvuotuinen enimmäismäärä ei muutu. Enimmäismäärä on 250 tuntia, mutta sitä seurataan verotusvuoden pituisena yhtenä jaksona. Aikaisemmin verotusvuosi jaettiin kolmeen neljän kuukauden jaksoon. Jakson maksimiylityömäärä oli 138 tuntia. Lomallelähtöraha Niin kun kaikki huomasivat, lomallelähtöraha maksettiin toukokuun toisen palkanmaksun yhteydessä. Kyseinen käytäntö helpottanee palkanlaskijoiden työtä huomattavasti. PASI UNTOLAHTI Kokeilu palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työurien jatkamiseksi työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat työterveyshuollon suosituksesta sopia palvelusvuosikorvauksen vaihtamisesta vapaaksi enintään viittä työpäivää vastaavalta osalta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vapaan ajankohdasta ja menettelytavoista on sovittava. Kokeilu on voimassa asti. Siinä oli ehkä keskeisimmät muutokset työehtosopimukseen. Tällä työehtosopimuksella pitäisi sitten pärjätä reilut pari vuotta.

3 4 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 SELLUTEHTAAN VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES 5 MIELIPIDE VUOROKIERROSTA Teksti HANNU MENTULA Viime aikoina on tullut useasti esiin kolmivuorotyötä tekevien työssä jaksaminen. Vähäisimpänä syynä tähän asiaan ei varmaankaan ole työnantajan halu tuoda lyhytkiertokokeilu tehtaalle. Lisääkö se työssä jaksamista, jos vasten työntekijöiden tahtoa aloitettaisiin kyseinen kokeilu? Allekirjoittaneen mielipide on, että ei varmasti lisää. Työntekijöiden keskuudessa herättää ihmetystä, miten henkilöt, jotka tekevät ainoastaan päivätyötä, voivat tietää asian paremmin kuin ne, joilla on takanaan vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Työnantaja on tuonut esiin lyhyestä kierrosta ainoastaan hyviä puolia. Minun mielestäni huonoja puolia on kuitenkin enemmän. Kuusi työpäivää peräkkäin. Makuupäiviä on kaksi kertaa enemmän. Kesän lomajakso lyhenee kahdella päivällä, jotka siirtyvät syksyllä pidettäviksi merkkauslomiksi. Matkustaminen hankaloituu. Viidennen päivän sääntö muuttuu seitsemännen päivän säännöksi. Joulunajan tasauksessa tulee pidempi työjakso. Tutkimustietoa kyseisestä asiasta on nykyään saatavilla runsaasti esimerkiksi netistä. Suuria eroja en ole löytänyt eri vuorokiertojen paremmuudesta työssä jaksamisen kannalta. Olen jutellut useiden sellaisten henkilöiden kanssa, joiden vapaa-ajanvietto kohdistuu kauas kotipaikkakunnalta. Heillä on harrastuksenaan esimerkiksi veneily, karavaanariharrastus, mökkeily tai he matkustavat vapaillaan lomaosakkeellensa. Lyhyessä kierrossa nämä harrastukset tulevat rajoittumaan pelkästään kesälomalle, joka lyhenee. Henkilökohtaisesti olen varma, että omalla mökillä käyntini tulee vähenemään, jos siirrytään lyhyeen kiertoon. Lopuksi haluan korostaa, että kunnioitan myös niiden mielipidettä, jotka haluavat lyhyttä kiertoa kokeilla. Toivottavasti keskustelu asiasta jatkuu vilkkaana. Teksti KALEVI PAHKALA KEMIRASSA TOIMII VILKAS TYÖHUONEKUNTA Klooritehtaan työhuonekunta on maamme vanhimpia työhuonekuntia Aikoinaan monet ammattiosastot päättivät luopua työhuonekunnista. Asioita alettiin valmistella niin sanotuissa työpaikkakokouksissa, joista ne sitten vietiin ammattiosaston toimikuntien (nykyisten hallitusten) käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Kuusankoskella me nykyiset kemiralaiset päätimme ainoana työpaikkana jatkaa asioitten käsittelyä työhuonekuntana. Tähän meillä oli hyvät perustelut. Pienenä työpaikkana työhuonekunnan kokouksessa päätetyt asiat saavat vahvemman painoarvon. Uskallan väittää, että vuonna 1946 perustettu työhuonekunta (silloin nimeltään Klooritehtaan työhuonekunta) on maamme vanhimpia työhuonekuntia. Pienen työpaikan etu on, että tunnemme toisemme varsin hyvin ja vilkasta, rakentavaa edunvalvontakeskustelua syntyy helposti. Tämän lisäksi porukan mielipiteet vaikeitakin asioita päätettäessä saa nopeasti kuuluviin. Työhuonekunnan kokouksen saa nopeasti kokoon, jos sellaiseen tarvetta ilmenee. Olen aikaisemmissa kirjoituksissani tuonut esille meidän ukottuneen ikärakenteemme. Nyt näyttää valoisammalta. Nuorta väkeä on otettu taloon, ja me vanhat kehäraakit luovutamme mielellämme myös edunvalvontatehtävät nuoremmille. Jo nyt on hyviä merkkejä näkyvissä. Uskon, että meiltä löytyy nuoria, päteviä tulevaisuuden edunvalvojia. Työhuonekunnan nimissä olemme järjestäneet kaikenlaista virkistystoimintaa jo vuosikymmenien ajan aina risteilystä ammattinyrkkeilyiltaan asti ja kaikkea siltä väliltä. Kesällä pidämme kalakisat ja talvella pelataan suositut pokerikisat. Näillä kaikilla toimillaan työhuonekunta luo hyvää ilmapiiriä työyhteisöön.

4 6 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/ HENKILÖSTÖ- SUUNNITTELULLA VEROETUA Teksti JUHANI HAAPALA Anrin pakina Kevät se on herkkää aikaa Nähtäväksi jää, onko veroedun turvin UPM:llä ja Kymillä halua paikallisesti kehittää henkilöstö- ja koulutussuunnittelua. Vuoden alusta astui voimaan lakimuutos, jossa YT-lain mukaiselle henkilöstö- ja koulutussuunnitelmalle tulee painoarvoa hieman entistä lakia enemmän. Kannustimena on tässä raha. Työnantajan on mahdollisuus saada veroetua koulutuspäivistä. Jo vuonna 2011 raamisopimuksessa oli esillä kolmen päivän koulutusoikeus työntekijöille. Järjestelmästä ei kuitenkaan tuolloin päästy yhteisymmärrykseen. Tavoite oli, että työntekijä voisi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamistaan lisäävään koulutukseen. Näitä päiviä voitaisiin yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Tämä malli oli kuin punainen vaate työnantajapuolelle. Se nähtiin vain kustannuksia lisäävänä ja että se johtaisi vain koulutuspakkoon. Ammattiliitot eivät halunneet kuitenkaan unohtaa mallia, ja yhteisymmärrys löytyi Yhteisymmärrys vaati kuitenkin hallituksen mukaantulon verohelpotusten muodossa. Koulutusvähennys on noin puolet koulutuksen palkkakuluista ja ne eivät vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Koulutuksesta syntyneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Mitään uutta ja ihmeellistä ei tuo muutos tuo henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältöön. Kyseisen YTlain pykälähän pitää sisällään henkilöstön määrään, työsuhteiden muotoon ja koulutustarpeeseen ennakoitavat muutokset yrityksessä. Ohjeistuksessa, jonka työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä laatineet, painotetaan kuitenkin muutamia varteenotettavia seikkoja. Suunnitelmassa on todettava ne periaatteet ja käytännöt, jotka ohjaavat esim. määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Ohjeistus pitää sisällään myös työaikamuoto- ja työaikajoustokysymykset. Lisäksi osaamistarpeiden arvioinnin lähtökohtana on henkilöstön osaamisen nykytila, jota on verrattava odotettavissa oleviin muutoksiin. Osaamisen kehittämistä tulee tarkastella työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksilla työnantajan palveluksessa. Työnantajan on selvitettävä pyynnöstä, miten on jatkossa tarkoitus ylläpitää ammatillista osaamista niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat jääneet vaille koulutusta. Nähtäväksi jää, onko veroedun turvin UPM:llä ja Kymillä halua paikallisesti kehittää henkilöstö- ja koulutussuunnittelua. Kymin ikärakenne ja työelämän muutokset tuovat painetta parempaan suunnitelmallisuuteen. Paikallinen sopimus 60-vuotiaiden mahdollisuudesta vapaisiin yövuoroista on hyvä ja oikeansuuntainen esimerkki ikääntyvien jaksamisesta työelämässä. Toki ikäraja olisi voinut olla alempi. Työaikapankkikokemuksia on foliosalista. Kokemuksista olisi hyvä kuulla mielipiteitä ja mallia tulisi kehittää koko tehtaalle sopivaksi. Ammatillinen koulutus on viime vuosina painottunut tuotantopuolella vain moniosaamiseen. Laaja käytettävyys on ollut avainsana. Vaarana on, että itse paperinvalmistuksen tiedot jäävät päivittämättä ja edetään vain vanhojen tietotaitojen pohjalta. Toivoa sopii, että oppisopimiskoulutuksen myötä myös vakituisen väen ammatillinen koulutus saa hyvän suunnitelman. Teksti ANRI MÄKYNEN Minkähän takia on aina niin vaikea keksiä tarpeeksi iskevää alkua jutuille? Sitä alkaa miettimään aloitusta aina ammoisista ajoista saakka. Mutta en taida olla ainoa, jolla on vastaavanlaisia vaikeuksia. Aku Ankkaa lukiessa Aku on kamppaillut usein samojen ongelmien kanssa. No enivei. Tässä taas teille kevyt kattaus tämän kertaista puutaheinää. Positiivilla aloitetaan! Jes, saatiin kuivauskoneinvestointi tänne Kymille. Uusi kuivauskone luo pitkästä aikaa hivenen uskoa tulevaan ikävien rakennemuutosten jälkeen. Ja on hyvä, että tänne tulee paljon muutakin säpinää investoinnin myötä aina suunnittelusta alkaen. Ja mitä sitten, kun uusi kuivauskone on pulkassa, miten se tulee vaikuttamaan esim. Kuusaan nuutuneeseen elämään? Se jää nähtäväksi. Toivottavasti tulee lisää säpinää muuallekin kun liikenteeseen. Onhan rekka- ja junaliikenteen povattu lisääntyvän jonkin verran.. Jos on jotain hyvää ja positiivista, niin kannoilla seuraa aina jotain negatiivista. Kuulin tässä taannoin, kun olin vähän Kuusaalta etelään, että varma taho oli kertonut hänelle, jolta kuulin tämän, että kun uusi kuivauskone on valmis, niin sitten ajetaan paperitoimiala alas. Huhuista viis, ei voi tietää. Ollaan kuitenkin hyvillä mielin ainakin hetki siitä, että tänne ja muillekin kovia kokeneille paperipaikkakunnille kuuluu nyt ihan positiivisia juttuja. Uusi henkilöstösuunnitelma alkaa olla varmaan valmis. Onko se kaikkien mieleen, onkin sitten toinen juttu. Joka tapauksessa vähemmällä väellä täytyy ruveta pärjäämään. Jää nähtäväksi, kuinka monessa paikassa ajellaan koko ajan vajailla. Ikäohjelmaakin on meille väsätty vuotiaat voivat ottaa vuoroja vapaaksi loma- ja palvelusvuosikorvauksia vastaan. On ollut puhetta, että vapaaksi otettavat vuorot olisivat yövuoroja. Olen kritisoinut, että miksi juuri yölöysi? Kun tämä on kentällä tullut puheeksi, niin lähes kaikki ovat sitä mieltä, että aamuvuoro on vaikein. Jotkut tahot ovat koville toista mieltä. Ehkä vaan ei olla hokattu, että se yövuoro on vaikein? Lyhytkierto on toinen kuumentava asia. Saas nähdä, lyökö työnantaja meille lyhyenkierron kokeiltavaksi. No ei sitä kokeilematta tiedä. Ainoa työvuoroja koskeva ajatus, joka minulle ei uppoa, on ajatus 12 tunnin työpäivästä. Siihen en hevillä taivu, sen verran kunnioitan veteraaneja, jotka ovat meille kahdeksan tunnin työpäivän aikojen alussa neuvotelleet. Työhyvinvointi puhuttaa edelleenkin. On ollut kyselyä netissä. On hyvä, että saadaan laajemmin tietoa, mitä mieltä porukat on tästä tosi tärkeästä asiasta. Ehkä kysely poikii jotakin konkreettista. Ainakin ovat yrittäneet jos jotakin yhteistä häppeningiä meille jaksamisen ja työhyvinvoinnin toivossa. On ollut pingistä, tennistä, turvallisuuspäivän ohessa moottoripyöränäyttelyä ja tanssitapahtumaa. Tanssitapahtuma oli mukava. Harmi vaan, ettei meitä pareja ollut Terpsikerhon tiloissa kuin muutama. Idea oli hyvä ja toivottavasti se poikii vastaavanlaisia tapahtumia lisää. Kiitokset ideoijille. Näin lavatanssien kynnyksellä oli mukava opetella vähän uutta. Osaston hallitus laajensi maailmankatsomusta vierailulla Brysselissä. Matkailu avartaa. Täytyy nyt suodatella nähtyä ja kuultua. Hyvä matka oli. Siitä myöhemmin, tai sitten ei. Johan tässä tulikin juttua. Luonnossa tapahtuu taasen tuttua. On tullut kesä ja valoisat yöt. Lomat alkaa ja katkaisee työt.

5 8 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/ OSASTO 85 JUHLI PITKÄÄ EDUNVALVONTATAIVALTAAN Teksti Kuvat JUKKA VARTIAINEN SANNA JATTU Paperiliiton ammattiosasto 85 saavutti 50 vuoden iän ansiokkaassa työssään sellutehtaan työläisten edunvalvonnassa. Osaston historia on soljunut aikamoista virtaa myöten näihin päiviin. Vene on heilunut joen pyörteissä milloin minkäkin voiman viskelemänä, mutta pysynyt vakaasti pinnalla. Nyt meno eläkeläisen silmikosta katsottuna näyttää seestyneen, mutta nykyinen ay-toiminta vaatii vahvaa ja taitavaa luottamushenkilöstöä jatkuvassa muutoskierteessä. Perjantaina pöytä oli katettu notkolleen Koskelassa, missä juhlittiin osaston synttäreitä. Osanottajia oli runsaasti ja ohjelma hyvä. Puheet olivat sopivan lyhyitä eikä kukaan ehtinyt pitkästyä niitä kuunnellessa. Ruokaakin on syytä kehua, sillä eksoottisuudestaan huolimatta se oli erinomaisesti suuhun soveltuvaa. Juhlaillan parasta antia oli entisten työkavereiden tapaaminen. Monia mukavia muistoja putkahti mieleen vanhoja muistellessa. Moni työtoveri on poistunut joukostamme eivätkä monet jostain syystä paikalle tulleet. Mutta paikallaolijat tekivät illasta hienon. Yksi syy poissaoloon oli luonnollisesti työeste, sillä ei tämä mainio tapahtuma sittenkään edellyttänyt tehtaan alasajoa. Osasto voisi toki järjestää keräilyerät, jolloin nyt töissä olleet vuorot pääsisivät osallisiksi juhlahumusta ja eläkeläiset uusintaan! Ay-toimintaa arvostellaan joissain piireissä karkein sanoin ahneeksi oman edun tavoittelemiseksi. Työläisen etua Lakimies Juha Koivisto toi Paperiliiton terveiset 50-vuotiaalle Kuusanniemi-Voikkaa osastolle kuuluukin ajaa, ahneus pitää kyllä majaansa muualla. Itse olen konkreettisesti kokenut ay-liikkeen inhimilliseksi. Siitä seuraava esimerkki. Tyttäremme todettiin sairastuneen leukemiaan helmikuussa vuonna 1985 ja perheen elämä meni sekaisin. Tuollaisessa tapauksessa koko perhe sairastaa, niin meilläkin. Olin viikkoja poissa töistä, vaimo lopetti työt kokonaan ja talous oli kovilla. Paluu arkeen eteni hiljalleen kevään myötä. Sitten osasto 85 ilmoitti kustantavansa meille viikon Juhlaillan parasta antia oli entisten työkavereiden tapaaminen. loman. Se oli varsinainen paukku. Tuntui tavattoman hyvältä ja tuntuu yhä. Olimme Huhmarissa. Osasto 85 teki unelmista totta ja piirtyi sydämiimme kultaisin muistoin. On paikallaan onnitella ryhdikästä viiskymppistä ja kiittää etujen ajamisesta ja inhimillisyydestä! Juhlassa olivat mukana muiden UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehiä. Vasemmalla Jouko Aitonurmi Raumalta, Tuomo Alanen Kaipolasta (toinen oikealta) ja Jari Kallio Jämsänkoskelta (oikealla). Juhlan edetessä pistettiin tanssiksi. Pekka Hietala näyttää, kuinka daamia viedään tanssilattialla. Allekirjoittanut puolisoineen juhlatunnelmassa. Osaston veteraaneilla oli juhlissa suu messingillä.

6 10 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/ TRUKKIHUOLLON MIESTEN HYVINVOINTI KOOSTUU NORMAALEISTA PERUSASIOISTA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kymin trukkihuollossa työskentelee vain kolme miestä ja työpaine on joskus kova. Silti töitä pusketaan yleensä kepeällä mielellä ja läppää heitetään jos jonkin laisista asioista. Kai Nyyssönen, Pertti Mäkelä ja Keijo Vilkki arvelevat hyvän meiningin työpaikallaan johtuvan osittain ryhmän pienestä koosta. Miehet toteavat, että harvemmin töihin lähtö harmittaa. Lomia ja muita vapaita tietysti odotetaan innokkaasti, mutta kun akut on ladattu, palataan sorvin ääreen ilman ongelmia. - Jokaisella on joskus töissä huono päivä. Silloin täytyy katsoa, onko parempi olla utelematta mitään vai heittäytyä juttusille. Onhan kipeää ymmärrettävä, naureskelee Pertti Mäkelä. Harvemmin töihin lähtö harmittaa. Varjoliitoharrastus vie Keijo Vilkin ajatukset kauas työasioista. Kolmikon mielestä hyvinvointi muodostuu työyhteisön ja siviilielämän pienistä asioista. Työnsä trukkihuoltajat saavat järjestellä tiettyyn rajaan asti varsin itsenäisesti. Töiden tärkeysjärjestyksestä ja hankinnoista päättää kuitenkin esimies. - Huomioimme toisemme työmaalla. Huoltopisteessä tehtävissä töissä on paljon työvaiheita, joissa syntyy mm. kovaa meteliä tai kipinöintiä. Ennen tällaisten töiden aloittamista asiasta huomautetaan työkaverille. Tällaiset jutut ovat myös työturvallisuusasioita. Toisen työvaiheita seurataan oman työn ohessa ja jos näyttää siltä, että toinen tarvitsee apua, sitä annetaan pyytämättä, sanoo Keijo Vilkki. Trukkihuoltajat pitävät työolojaan hyvinä ja turvallisina. Se vaikuttaa osaltaan työhyvinvointiin. Isoimman osan yleisestä hyvinvoinnistaan trukkien huoltajat sanovat syntyvän kuitenkin muualla kuin työmaalla. Itselle on annettava aikaa ja itsestään on pidettävä huolta. Tähän miehet sanovat kuuluvan mm. fyysisen kunnon pitäminen kohtuullisella tasolla - Emme ole enää nuoria poikia eikä kukaan meistä tähtää huippu-urheilijan saavutuksiin. Riittää, kun ei heti hengästy, kun jotakin tekee. Kun on fyysisesti kohtuullisessa kunnossa, on mielikin parempi, sanoo Pertti Mäkelä. Joskus on hyvä rauhoittua ja olla itsekseen, mutta sosiaalinen elämä työpaikan ulkopuolella pitää olla kunnossa. - Kun tulee toimeen itsensä kanssa, pärjää myös porukassa, sanoo Kai Nyyssönen. Vaikka miehet pitävät joskus yhteisiä saunailtoja, pitää heidän mukaansa kaikilla olla oma, aivan muista ihmisistä kuin työtoverista koostuva ystäväpiiri. Jos kaikki asiat alkavat pyöriä työn ympärillä, on syytä miettiä, ovatko asiat kunnossa. - Joskus kun on jokin monimutkainen asia ratkaistavana, olen huomannut miettiväni työasioita työpäivän jälkeen. Yöunet eivät kuitenkaan ole koskaan työasioista menneet, sanoo Keijo Vilkki. Hyvinvoinnin trukkihuoltajat toteavat lopuksi omalta kohdaltaan muodostuvan neljästä perusasiasta: mahdollisuudesta oman työn järjestelyyn, omasta kunnostaan huolehtimisesta, hyvästä ystäväpiiristä ja riittävästä levosta. Välillä voi juhlia, mutta ei liian usein, toteavat miehet yhdessä tuumin. BRYSSELIIN TUTUSTUMASSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Paperiliiton Kuusankosken osaston 19 hallituksen jäsenet tekivät yhdistetyn opinto- ja tutustumismatkan Brysseliin toukokuun puolivälissä. Ajatus lähteä tutustumaan EU:n päätöksenteon kehtoon heräsi edellisenä vuotena, ja osa matkan kuluista katettiin Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella. Luennon jälkeen Pekka Riskelällä oli aikaa vaihtaa muutama sana Ari Järvisen, Tapio Saarisen ja matkanjohtajana toimineen Kai Nyyssösen kanssa. Jo saapumispäivänä Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa kuuluva erityisasiantuntija Pauliina Porkka luennoi ammattiosaston hallituksen jäsenille sosiaaliasioihin, työelämään ja työllisyyteen liittyvistä asioista. Erikoisalansa lisäksi Porkka kertoi meppien (Member of the European Parliament) työstä. Tässä kohtaa selvisi, kuinka hankalaa Suomen pienenä ja kuuliaisena maana on etujaan puolustaa. Brysselissää työtään tekevien tulee ymmärtää ajavansa siellä koko Suomen etua, ei vain jonkin yksittäisen ryhmittymän. Kun Suomessa asiat toistaiseksi ovat EU:n keskiarvon mukaan hyvin, parannukset koskevat usein maita, joissa asiat ovat huonommalla tolalla. Tutustuminen varsinaiseen EU-parlamentiin alkuperäisen suunnitelman mukaan jäi väärinymmärrysten vuoksi toteutumatta. Se oli pienoinen pettymys. Edellisen päivän pettymys kaikkosi toisena matkapäivänä, jolloin oli vuorossa tutustuminen FinUnionsiin. Fin- Unions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. Isäntänä toimi FinUnionsin johtaja Pekka Riskelä. Riskelän luennoidessa heräsi sama kysymys kuin edellisenä päivänä: Miten Suomi hyötyy tästä? Riskelän vastaus oli taitava ja hyvin perusteltu. - Työolot Unionin sisällä on saatava yhdenmukaisiksi. Kun työn teettämisestä koituvat kustannukset, työturvallisuuden taso ja verotuskäytäntö yhdenmukaistuvat, voittaa suomalainen työntekijä. Tuotantoa ei enää siirretä halvempiin maihin eikä niistä tule enää halvempaa työvoimaa Suomeen. Silloin työvoiman vapaa liikkuvuus perustuu muihin kuin taloudellisiin seikkoihin ja suomalaisen työn korkea laatu pärjää hyvin, sanoo Riskelä. Toteutuessaan asia olisi näin, mutta voi olla, että siihen kuluu vielä aikaa. Matkan aikana sai huomata valvonnan olevan puutteellista, vaikka olimme aivan direktiivien laatimisen keskipisteessä. Jostain kumman syystä kaikissa takseissa eivät taksamittarit eikä luottokortin lukulaitteet toimineet. Kuljettajat halusivat maksun käteisenä, summa vaihteli mielivaltaisesti ja oli yleensä korkeampi kuin sellaisissa takseissa, joissa mittarit raksuttivat. Myöskään kuittia eivät käteiskuljettajat turhaan tarjonneet. Jatkuu >>

7 12 Kolmoispaperi 2/ Kolmoispaperi 2/2014 Tuliaisia ja matkamuistoja kukin osti oman tarpeensa mukaan. Pikkukujilla matkamuistomyymälää oli toinen toisissaan kiinni. Kunnollista tavaraa ostaessa kävi rahapussissa melkoinen tuuletus ja hintataso ravintoloissa sai pankkitilin saldon laskemaan hyvää vauhtia. Hinta-laatusuhteen ollessa kohdillaan kauppaa kuitenkin tehtiin. Ostipa muutama matkalla ollut itsellensä jopa uuden puvun kesän juhliin. Opinto- ja tutustumismatka lienee ollut kaikille osaston hallituksen jäsenille ensimmäinen kosketus Brysseliin. Se täytti sille asetetun tavoitteen. Ne, jotka aikovat Brysseliin vielä matkata, saivat reissusta olennaista oppia mahdollisen seuraavan matkan suunnitteluun. Jatkuu >> Hei, missä me ollaan? Karttaa tutkimassa Risto Hietanen, Mira Raussi ja Marjo Henner-Niemi. Luentojen lisäksi viralliseen ohjelmaan kuului tutustuminen AutoWorldmuseoon ja samalla aukiolla sijaitsevaan Sotamuseoon, missä näimme myös suomalaisten sotilaiden ja lottien varusteita. Kielitaidon vajavaisuuden vuoksi jäi epäselväksi, olivatko tiedot suomalaisista sotilaista ja sodankäyntiin liittyvistä asioista oikein. Automuseossa oli kattava valikoima kulkimia 1900-luvun alusta aina meidän päiviimme saakka. Sotamuseossa ja varsinkin sen kylkiäisenä olevassa, lähinnä sotimiseen käytettyjä lentokoneita esittelevässä museossa, näkyi selvästi eräs asia: kun kehitetään tekniikkaa, jolla koetetaan saada vastustaja hengettömäksi, ei hintalappua ole olemassa. Säästöohjelmat eivät koske tämän suuntaista toimintaa. Kummassakin museossa olisi ollut asiaan vihkiytyneelle niin paljon katseltavaa, että siihen olisi voinut käyttää vaikka koko matkaan varatun ajan. Hämmästyttävää oli se, että sotamuseoon ei ollut lainkaan pääsymaksua. Erikoinen seikka nykypäivänä. Edellisiltä matkoilta saatujen kokemusten opettamana matkan aikataulu oli tehty väljäksi, myös kaupungin omatoimiseen tutustumiseen oli varattu riittävästi aikaa. Kaupunkiin tutustuttiin liikkumalla koko joukolla tai pienemmissä ryhmissä. Nähtävää riitti kuten vanhoissa kaupungeissa yleensä. Rakennuskulttuurissa oli nähtävissä monen aikakauden arkkitehtuuria, upeista historiallisista rakennuksista betonielementtikauden kautta nykypäivän lasitorneihin. Ainakin kirjoittajan osalta tutustuminen kaupungin karttaan ennen matkaa oli jäänyt tekemättä. Tämän johdosta suunnistaminen tuotti ajoittain vaikeuksia. Paikalliset ymmärsivät kuitenkin rallienglantia yllättävän hyvin ja neuvoa kysymällä päästiin aina perille. Näin sievä koriste oli maalattu lentokoneeseen, jolla kuskattiin pommeja vihollisen niskaan. Brysselissä patsaita riittää. Kuningas Leopoldo II:n patsaan juurella Tommi Bragge, Paavo Pesonen ja Markku Rainamaa. Leopold II muistetaan Wikipedian mukaan Kongon vapaavaltion perustajana ja ainoana omistajana. Kongon vapaavaltio oli yksityinen hanke, jonka kuningas otti toimekseen kumin ja norsunluun keräämiseksi. Hanke perustui julmaan orjuuteen ja oli vastuussa miljoonien afrikkalaisten kuolemasta. AutoWorld-museosta löytyi tällainen asuntoauto. Saisikohan tällaisella pelillä liikkuva karavaanari alennusta Paperiliiton lomapaikkojen kalliiksi mainitusta yöpymismaksusta?

8 14 Kolmoispaperi 2/2014 Kolmoispaperi 2/2014 Selvänä töissä on turvallisempaa Teksti ANRI MÄKYNEN Kuva PIXHILL.COM Miksi Jeppe juo? Rupesi mietityttämään asia, josta on kuulunut juttuja ja joka on työnantajapuolen mukaan jopa huolestuttavassa määrin nousussa. Todella vaikea asia lähestyä. Nytkin mietin koville, kuinka asiaa käsittelisin ja mitä siitä kirjoittaisin, nimittäin meikäläisten alkoholin käytöstä ja päihtyneenä esiintymisestä työpaikalla. Kirjoitan tätä nyt ihan mututuntumalla - tai onhan minulla lähisuvussa ja tutuissa ollut ihmisiä, jotka ovat altistuneet ihan liiaksi viinalle. Ensin tarvitsee miettiä, mikä ajaa ihmisen siihen, että tullaan joko vanhoilla pohjilla töihin tai sitten on lipaistu jo uutta alkua. Kun ollaan jo niin pitkällä, että töihin tullaan promilleissa, silloin ovat keinot jo ehkä aika vähissä. Työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta ei ole tietoakaan. Ja jos huomataan jonkun haiskahtavan lähes joka päivä viinalle, työkavereilla ei ole useinkaan selvää suuntaa, miten voisi toimia. Melko pitkälle taidetaan vieläkin suojella kännissä olevaa työkaveria. Onko sitten paperiteollisuudessa viinan käyttö yleisempää kuin muilla työpaikoilla tuskinpa. Kyllä sitä esiintyy kaikilla aloilla. Ja lopputilejä on kirjoiteltu muillekin kuin paperimiehille. Mikä sitten johtaa ylenpalttiseen alkoholin käyttöön, on vaikeampi rasti tietää. Yksinäisyys ja tunne yksinäisyydestä saa usein tarttumaan pulloihin. Hakemaan lohtua. Ehkäpä esim. vuorotyöhön tai työhön yleensä ja stressaavaan elämään haetaan helpotusta ensin tissuttelemalla itsekseen. Sitten tulee vaihe, että lähdetään ravintolasta hakemaan saman suuntaista seuraa. Jollei pidä varaansa, niin siitä se sitten lähtee. Odotetaan hetkeä, jolloin saa taas rentoutua ja ottaa pienen tujun. Kohta ei enää pieni tuju riitäkään. Sitten sitä vaan otetaan enemmän rentoutumiseen ja harmitukseen. Kuinka puuttua asioiden kulkuun Miten sitten esim. työyhteisö voisi puuttua näin vaikeisiin asioihin? Toivottavasti kukaan ei ajattele, ettei kuulu mulle. Työkaveri - ihan vieras ihminen. Tässä kohtaa asioihin pitää saada muutosta. Jos huomaa, (tai eihän sitä taida nykykiireessä edes huomata), että kaverilla on lähtenyt tai meinaa lähteä mopo käsistä, työyhteisössä pitäisi olla rohkeutta yrittää puutua työpaikalla kännissä olemiseen. Läheisten työkaverien ja esimiesten toimesta yritettäisiin viimeisenä keinona ennen lopputiliä nostaa kissa pöydälle ja avoimesti jutella keinoista, jos niitä vaikka vielä olisi. Ei ole helppoa -- vai mitä? Olen seurannut vaihtelevalla intensiteetillä erään minulle läheisen sukulaisen ryyppäämistä. Sai lopputilin työstänsä. Oliko syynä viina? Ei voi tietää, mutta luulisin. Voi hyvänen aika niitä selityksiä. Uskoikohan hän ensin niihin itsekään? Alkuun oli itselläni tunne, että anna mennä vaan, niin makaat kun petaat. On ihmisiä, joille tulee viinasta tai sitten kun menee pahaksi, muistakin päihteistä, elämän ainoa sisältö. He eivät oikeasti tajua, että viina vie terveyden, ihmissuhteet ja ihan kaiken. Miten sieltä sitten noustaan, on korkeimmas kädes. Muiden sanomiset ja juomisen kieltäminen ei auta. Raitistumisen haluun on oltava tosi kova tahto. Helppoa se ei tosiaankaan ole, sen olen tullut näkemään. Olen ollut sukulaista katkolle viemässä monesti, tosin turhaan tähän mennessä joka kerta. Sairaalaan en enää kuskaa, vaan kehotan itse soittamaan ambulanssin. Monesti on noussut hänen selvinä päivinään toivo, että nyt sieltä noustaan. Jutut ovat sen suuntaisia, että nyt onnistuu. Nyt tajutaan se, että terveys menee ja luetellaan mitä sisältöä elämään viinan tilalle hankitaan. Kunnes seuraavan kerran tavatessa ollaan laskuhumalassa vapisevia ja taas kerran lopettamassa ryyppäämistä. Lopuksi voi vaan toivoa näin terassikauden ollessa päällä, että kaikilla olisi malttia nautiskella sopivasti. Ja ettei tultaisi promilleissa töihin ja ettei tarvitse töihin tullessa sitä ns. korjaussarjaa. Täytynee minun itsenikin tarkkailla omaa alkoholin käyttöä. Ettei lähde menemään överiksi. ARI LAKIMO TOISEKSI VARATYÖSUOJELU- VALTUUTETUKSI Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kymin työntekijöiden ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Veli-Matti Pynnönen on vuorotteluvapaalla toukokuusta 2014 huhtikuuhun Vapaasta johtuen Pekka Huotari toimii Kymin työntekijöiden varsinaisen työsuojeluvaltuutetun sijaisena tämän ollessa lomalla tai muuten estyneenä hoitamaan tehtäväänsä. Sijaisuusjärjestelyiden mutkattoman hoidon takaamiseksi ovat ammattiosastot 19 ja 85 sopineet työnantajan kanssa määräaikaisesta järjestelystä. Siinä PK 9:n sylinterimies Ari Lakimo toimii toisena varatyösuojeluvaltuutettuna, jos Pekka Huotarilla on este hoitaa virkaa. Ari on ollut työalueensa työsuojeluasiamies jo useamman vuoden. Hän hoitaa varavaltuutetun tehtävää Pynnösen vuorotteluvapaan ajan. Ari muistelee työsuojeluasiamiehenä olonsa alkutaipaleella asioiden olleen monella tavalla toisin kuin tänään. - Turvallisuusasioita kohtaan tunnettiin yleistä välinpitämättömyyttä ja riskejä otettiin tietoisesti. Kun tuli tilaisuus ryhtyä työsuojeluasiamieheksi, ajattelin omalla toiminnallani kääntää asioita parempaan suuntaan, sanoo Lakimo. Erilaisia työryhmiä ja kampanjoita alkoikin olla Kymillä uuden vuosituhannen päästyä vauhtiin. Merkittävin ja näkyvin kampanja on Arin mukaan ollut vuonna 2012 käynnistynyt 15 työturvallisuuden ryhtiliike. Viimeisin kampanja poikkeaa Arin mielestä aiemmista. Jääkiekkovalmentajana vapaa-ajallaan toimiva mies näkee siinä yhtäläisyyksiä urheiluun. - Kun asioita toistetaan tarpeeksi monta kertaa, alkavat ne sujua. Työelämäkin on tavallaan joukkuepeliä ja työturvallisuus on koko joukkueen yhteinen etu, sanoo Lakimo. Suojavälineitä Arin mielestä on nykyään tehtaalla hyvin saatavilla, mutta hän toivoo niiden kehitystyön jatkuvan, jotta ne muuttuisivat käyttäjäystävällisemmiksi. Henkilökohtaisiin työvaatteisiin Lakimo haluaisi lisää valinnanvaraa. Pekka Huotari hoitaa ensimmäisen varatyösuojeluvaltuutetun virkaa. Ari Lakimo on määräajan toisena varavaltuutettuna.