HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

2 TURUN YLIOPISTON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 Henkilöstökertomus antaa kokonaiskuvan yliopiston henkilöstöstä sekä henkilöstö voimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. Turun yliopistossa on laadittu henkilöstökertomus vuosittain keväästä 2008 lukien. Aikaisempien vuosien tiedot ovat sisältyneet yliopiston vuosikertomukseen. TOIMITUSKUNTA: Henkilöstöjohtaja Tom Riski Henkilöstöasiantuntija Satu Heino (toimittaja) Henkilöstöasiantuntija Kirsi Raukola Henkilöstösuunnittelija Mika Palasto Henkilöstön kehittämispäällikkö Ismo Saario Henkilöstösuunnittelija Johanna Mäkinen Työsuojelupäällikkö Satu Alanko Taloussuunnittelija Jere Nurmela ULKOASU JA TAITTO: Julkaisusihteeri Mirja Sarlin SISÄLTÖ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Muutokset organisaatiossa Henkilötyövuodet vuonna Henkilöstön rakenne Palkkakustannukset ja keskipalkat HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Työsuojelu KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUONNA Henkilöstön kehittäminen Arvostusta ja tukea tutkijoille ja Nuoret tutkijat -hankkeet Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen ja tietojärjestelmien kehitystehtäviin osallistuminen erekry-järjestelmän käyttöönotto Poissaolojen sähköinen käsittely Henkilöstösuunnitelmat, yksikköjen vuosisuunnittelu ja haettavana olleet tehtävät Kansainvälistymiseen liittyvät kehittämistehtävät Hallinnon rakenteiden kehittäminen Muut kehittämistoimet... 17

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Muutokset organisaatiossa Turun yliopistossa tuli vuoden 2014 alusta lukien voimaan useita orga nisaatiomuutoksia, joista useimmat kohdistuivat erillisiin laitoksiin. Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä BID Innovaatiot ja yrityskehitys yhdistyivät uudeksi Brahea-keskukseksi. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus siirtyi osaksi lääke tieteellistä tiedekuntaa ja Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus osaksi matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa. Biotekniikan keskuksen alaisuudessa toiminut koe-eläinkeskus siirrettiin lääketieteellisen tiede kunnan alaisuuteen. Vuoden 2014 aikana Työtieteiden keskus siirtyi oikeustieteellisestä tiedekunnasta Turun kauppakorkeakouluun, ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan perustettiin John Morton -keskus. Tämän lisäksi tapahtui organisaatiomuutos yliopiston yhteisissä palveluissa, kun aiemmin talouspalveluihin sijoitettu tilahallinto (tilasuunnittelu, Villa Hortus ja keskustyöpaja) siirtyi yliopistopalveluiden vastuualueelle. Uusi Toimitilapalvelut-yksikkö sisältää majoituspalvelut, tilasuunnittelun, tilapalvelut ja keskustyöpajan. 1.2 Henkilötyövuodet vuonna 2014 Turun yliopistossa tehtiin vuonna 2014 yhteensä henkilötyövuotta (htv), mikä oli 48,4 htv (1,46 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvussa on mukana myös ns. sivutoiminen tuntiopetus. Muutamissa tiedekunnissa henkilötyövuosien määrä kasvoi merkittävästikin, mikä johtui osin aiemmin mainittujen erillisten laitosten siirtymisestä tiedekuntien alle: Ympäristöntutkimuskeskus (33,34 htv) siirtyi matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan ja funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (20,23 htv) sekä koe-eläinkeskus (25,71 htv) lääketieteelliseen tiedekuntaan. Humanistisen tiedekunnan kasvu (9,79 %) keskittyi tutkimushenkilökuntaan (+24,24 htv), ja oikeustieteellisessä (8,89 %) sekä kasvatustieteiden (8,23 %) tiedekunnassa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa kasvua oli opetushenkilökunnassa (+2,07 htv) ja tutkimushenkilökunnassa (+4,13 htv). Kasvatustieteiden tiedekunnassa opetushenkilöstön osuus kasvoi (+13,51 htv) ja tutkimushenkilöstön osuus (+13,99 htv). Henkilötyövuosina mitattuna suurin tiedekunta oli lääketieteellinen tiedekunta. TAULUKKO 1. HENKILÖKUNTA HENKILÖTYÖVUOSINA TIEDEKUNNITTAIN Henkilökunta tiedekunnittain Htv 2014 Htv 2013 Muutos Muutos % Osuus % Humanistinen tiedekunta 317,46 289,16 28,31 9,79 % 9,44 % Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 170,15 165,87 4,28 2,58 % 5,06 % Kasvatustieteiden tiedekunta 387,86 358,36 29,50 8,23 % 11,54 % Oikeustieteellinen tiedekunta 74,08 68,03 6,05 8,89 % 2,20 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 646,30 628,47 17,83 2,84 % 19,22 % Lääketieteellinen tiedekunta 671,55 613,50 58,05 9,46 % 19,97 % Turun kauppakorkeakoulu 321,55 303,49 18,07 5,95 % 9,56 % Erilliset laitokset 398,70 517,10 118,40 22,90 % 11,86 % Keskushallinto ja yhteiset 374,33 369,61 4,72 1,28 % 11,13 % Kaikki yhteensä 3 361, ,59 48,39 1,46 % 100,00 % 3 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

4 Henkilötyövuosina mitattuna sekä opetushenkilökunnan että tutkimushenkilökunnan henkilötyövuodet lisääntyivät. Eniten kasvoi opetushenkilökunnan osuus (37,65 htv, 3,92 %), myös tutkimushenkilökunnan htv-luku kasvoi 24,66:lla (2,52 %). Muun henkilökunnan henkilötyövuosien osuus väheni 13,92:lla ( 1,01 %) ja ryhmässä eniten vähenivät hallinto- ja toimistohenkilökunnan henkilötyövuodet ( 19,11 htv). KAAVIO 1. HENKILÖKUNTA HENKILÖTYÖVUOSINA HENKILÖRYHMITTÄIN Yliopiston toiminnan lähtökohtana on, että sen ydintehtävät hoidetaan vakituisessa työsuhteessa. Yliopistossa tehtävälle työlle on kuitenkin toisaalta tyypillistä määräaikaisuus varsinkin opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta uran alkuvaiheessa. Tehtävien määräaikaisuus perustuu työtehtä vien sisältöön, erityisesti projektien määräaikaiseen kestoon. Turun yliopistossa onkin tehty pitkäjänteisesti työtä määräaikaisten työsuhteiden vähentämiseksi. Yliopisto seuraa vuosittain yksiköiden laati mien henkilöstösuunnitelmien perusteella määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja niiden perusteita sekä pohtii vakinaistamismahdollisuuksia tapauskohtaisesti. 29,7 % 40,5 % Opetushenkilökunta Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta KAAVIO 2. VAKINAISTEN JA MÄÄRÄAIKAISTEN MÄÄRÄ VUOSINA ,8 % Henkilöstön rakenne Vakinainen ja määräaikainen henkilökunta Määräaikaiset Vakinaiset Turun yliopistossa työskenteli vuoden 2014 lopussa henkilöä (+1,20 prosenttia). Vakinaisen henkilökunnan osuus jatkoi kasvua edellisen vuoden pienen laskun jälkeen: vuoden lopussa vakinaisia oli 46,2 % (+4,1 %) yliopiston koko henkilökunnasta. Tämä on 63 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten määrä väheni 22 henkilöllä ( 1,2 %) HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

5 Henkilökunnan sukupuolijakauma ja henkilöstöryhmät KAAVIO 4. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA PROSENTTIOSUUS HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Naisten ja miesten suhteellinen osuus on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan kun tarkastellaan koko henkilökuntaa, vuoden 2014 lopussa naisten osuus henkilökunnasta oli 58,7 %. Henkilöstöryhmittäin katsottuna naisten osuus on kasvanut hieman opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta, miesten osuus taas on kasvanut hieman muun henkilökunnan osalta. 18,0 % 622 2,7 % 92 9,0 % ,3 % 527 Professorit Yliopisto-opettajat ja lehtorit Muu opetushenkilökunta Tutkijat KAAVIO 3. MIESTEN JA NAISTEN OSUUS HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Opetushenkilökunta 49,0 % 51,0 % 5,0 % ,8 % ,1 % ,2 % 5,0 % Tohtorikoulutettavat Opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta Kirjasto- ja atk-henkilökunta Hallinto- ja toimistohenkilökunta Tutkimushenkilökunta 47,5 % 52,5 % Muu henkilökunta Muu henkilökunta 30,6 % 69,4 % Kansainvälinen henkilöstö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Naiset Henkilöstörakenteessa on nähtävissä sama kehitys kuin henkilötyövuosissa: opetuksen ja tutkimuksen osuus henkilökunnasta on kasvussa ja muun henkilökunnan laskussa. Opetushenkilökunnan osuus oli 29,3 % (+0,8 % -yks), tutkimushenkilökunnan 31,3 % (+0,1 % -yks) ja muun henkilökunnan 39,4 % ( 1,0 % -yks). Eniten kasvoi yliopisto-opettajien ja yliopistonlehtorien sekä tohtorikoulutettavien osuus. Suhteellisesti eniten pieneni kirjastohenkilökunnan osuus, määrällisesti tarkasteltuna hallinto- ja toimistohenkilökunnan osuus. Yliopiston henkilökunnasta kansainvälistä henkilöstöä oli vuonna 2014 yhteensä 303, mikä oli 8,8 % koko henkilöstön määrästä. Kaikkiaan yliopistossa työskenteli ulkomaalaisia 60 eri maasta, eniten Saksasta, Intiasta ja Venäjältä. Akateemisesta henkilöstöstä kansainvälistä oli 13,1 %, tarkemmin jaoteltuna tutkimushenkilökunnasta 19,9 % ja opetushenkilökunnasta 5,8 %. Tutkijoita oli eniten Intiasta ja Venäjältä, opettajia puolestaan Britanniasta ja Saksasta. 5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

6 KAAVIO 5. KANSAINVÄLISEN HENKILÖSTÖN KOTIMAAT TAULUKKO 2. HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN TUTKIJANURAPORTAILLE 9 % Saksa Intia Tutkijanuravaihe Tutkijanuravaihe % 9 % 4 % 4 % 4 % 3 % 3 % 5 % 8 % 5 % Venäjä Britannia Kiina Viro Ranska Puola USA Iran Muut Tutkijanuravaihe Tutkijanuravaihe Yhteensä Ensimmäisellä portaalla sukupuolijakauma noudattelee opetus- ja tutkimushenkilökunnan yleistä suuntaa. Toisella portaalla naisten osuus on jonkin verran suurempi, kun taas ylimmillä portailla miesten osuus tehtävissä on jonkin verran suurempi. Tutkijanuravaiheet KAAVIO 6. MIESTEN JA NAISTEN OSUUS TUTKIJANURAPORTAISSA Opetus- ja tutkimushenkilöstön keskinäiseen jakautumiseen on viime vuosina vaikuttanut vuonna 2009 käyttöön otettu opetus- ja tutkimushenkilökunnan neliportainen tehtävärakennemalli sekä Tenure track -urapolku mallin käyttöönotto. Vuosina apulaisprofessorin (tenure track) tehtäviin rekrytoiduista yksi henkilö on edennyt jo professorin tehtävään ja kaksi tehtävistä on tenure track -urapolun toisessa vaiheessa. Vuoden 2014 ja 2015 henkilöstösuunnitelmissa tiede kunnat ovat esittäneet uusien tenure track -paikko jen avaamista. Näiden hakuprosessi on osittain toteutettu vuoden 2014 aikana, osa toteutetaan vuonna ,4 % 54,7 % 66,9 % 57,6 % 45,3 % 33,1 % Miehet Naiset Yliopiston tehtävärakenteen mukaisella tutkijanuralla palvelussuhteessa olevien määrä oli vuoden 2014 lopussa 1950 henkilöä. Taulukosta ilmenee tutkijanuralla olevien henkilöiden jakautuminen eri tutkijanuravaiheisiin (portaisiin): 1 45,6 % 54,4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

7 Henkilökunnan ikäjakauma ja keski-ikä Yliopistolaisten keski-ikä kääntyi pitkän nousun jälkeen hienoiseen laskuun: koko henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 43,1 vuotta ( 1,0 v). Korkein keski-ikä oli opetushenkilökunnalla ollen 48,8 vuotta ( 0,2 v). Muun henkilökunnan keski-ikä oli 43,9 vuotta ( 1,1 v) ja tutkimushenkilökunnan 36,7 vuotta ( 0,6 v). Ikäryhmältään suurin oli vuotiaat 15,5 % osuudella koko henkilökunnasta. Opetushenkilökunnasta 48,8 % oli vähintään 50-vuotiaita, tutkimushenkilökunnasta alle 35-vuotiaita oli 47,7 %, ja muusta henkilökunnasta alle 45-vuotiaita oli 50,6 %. Yliopiston henkilökunnasta 9,8 % tullee siirtymään eläkkeelle seuraavien viiden vuoden kuluessa. Heistä 51,9 % on opetushenkilökuntaa, 41,0 % muuta henkilökuntaa ja 7,1 % tutkimushenkilökuntaa. Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi 58 henkilöä keskimäärin 65,0 vuoden iässä. Henkilökunnan kokemusvuodet Turun yliopistossa Kaksi viidestä (40,4 %) työntekijästä on työskennellyt yliopistolla korkeintaan viisi vuotta, joka kymmenes (10,1 %) yli neljännesvuosisadan. Opetushenkilökunnalla kokemusvuosia on keskimäärin 13,0 vuotta, tutkimushenkilökunnalla 5,8 vuotta ja muulla henkilökunnalla 12,4 vuotta. KAAVIO 7. IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN > Henkilökunnan kokemusvuodet ,4 % 31,3 % alle 5 v v v < ,1 % 18,2 % yli 25 v. Opetushenkilökunta Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta 7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

8 Henkilökunnan sijoittuminen eri toimipaikoille Valtaosa (91,1 %) yliopiston henkilökunnasta työskentelee Turussa. Toiseksi suurin toimipaikka on Rauma (3,2 %), jossa sijaitsee mm. Rauman OKL ja Rauman normaalikoulu; kolmanneksi eniten henkilökuntaa työskentelee Porissa (2,5 %), jossa toimii mm. kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja humanistisen tiedekunnan kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma. Muita toimipaikkoja ovat mm. Kaarina, Parainen, Helsinki, Tampere ja Utsjoki. 1.4 Palkkakustannukset ja keskipalkat Turun yliopisto maksoi vuonna 2014 säännöllisiä palkkoja ja palkkiota 133,2 milj. euroa. (Näistä vuosilomien ja palkallisten poissaolojen osuus oli 8,4 milj. euroa). Sivutoimista tuntiopetusta maksettiin 2,6 miljoonaa euroa, työ- ja käyttökorvauksia sekä muita erillisiä palkkioita yhteensä 1,8 milj. euroa. Yhteensä palkkoja ja palkkioita maksettiin 145,8 milj. euroa. Maksettujen apurahojen määrä oli 7,9 milj. euroa. KAAVIO 8. MAKSETTUJEN PALKKOJEN JA PALKKIOIDEN JAKAUTUMINEN 3,2 % 2,5 % 3,2 % Turku Rauma Pori 85,7 % 5,8 % 4,7 % 1,8 2,1 % 0,6 % 0,5 % 0,3 % 0,1 % 0,6 % Muut 91,1 % Säännölliset palkat ja palkkiot Lomarahat Työ-ja käyttökorvaukset Tuntipalkat Työaikakorvaukset Vuosilomat ja palkalliset poissaolot St tuntiopetus Yksittäiset palkkiot Vuosilomakorvaukset Vuonna 2014 opetushenkilöstön keskiansio oli euroa (mediaani euroa), tutkimushenkilöstön euroa (mediaani 2 927) ja muun henkilökunnan euroa (mediaani euroa). Miesten keskiansio oli euroa ja naisten euroa. 8 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön määrä ja rakenne

9 2. HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI KAAVIO 7. PROSESSIKAAVIO TYÖPAIKKASELVITYSTEN TOTEUTTAMISESTA Turun yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelujen lisäksi yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut. Työterveyspalvelut tuottaa Turun yliopiston henkilöstölle pääosin Turun Mehiläinen Oy. Vuoden 2013 alusta lukien palvelut on tuottanut Porissa Terveystalo Pori, Raumalla Lääkärikeskus Minerva sekä Tampereella ja Helsingissä Mehiläinen Oy. Työterveyshuollon toimintaa suunnitellaan yhteistyössä Mehiläisen kanssa perustetussa strategisessa ohjausryhmässä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhteistyöryhmässä, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Yhteistyöryhmässä on henkilökunnan edustajana työsuojeluvaltuutettu ja tiedekuntien edustajana hallintopäällikkö. Lisäksi Mehiläinen on nimennyt tiedekuntakohtaiset työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat, jotka osallistuvat työpaikkaselvityksiin. Työpaikkaselvitykset toteutetaan määritellyn prosessin mukaisesti. Yksikön johdon kanssa keskustellaan sekä ennen selvityksen aloittamista että sen tulosten valmistuttua. Näin todetut havainnot saadaan kytkettyä osaksi yksikön johtamista ja kehittämistyötä. Lisäksi pidetään henkilökunnalle yhteinen palautetilaisuus, jossa kerrotaan tehdyt havainnot ja niiden pohjalta suunnitellut toimenpiteet. Mikäli työpaikkaselvityksen yhteydessä ilmenee, että yksikössä on työhyvinvointiin liittyvä enemmän selvitystä vaativa ongelma, voidaan yksikölle tehdä yliopistojen yhteisesti työeläkeyhtiö Varman kanssa suunnittelema työhyvinvointikysely. Sen tulosten analysointiin osallistuu Mehiläisen työpsykologi ja sen pohjalta rakennetaan yhteistyössä henkilöstön kehittämisen yksikön kanssa kehittämisiltapäivä koko yksikön henkilökunnalle. Seuranta n. 6 kk kuluttua mahdollisten lisäkyselyjen tms. tekeminen työpaikkaselvitysten (tps) toteuttaminen (vuoden 2012 alusta) Yksikön joryn ja esimiesten informoiminen ja aikatauluista sopiminen F Työterveyshuollosta työterveyshoitaja F Työsuojelupäällikkö/Työsuojeluvaltuutettu TPS-tulosten kertominen henkilöstölle F Työterveyshuollon puheenvuoro F Yksikön johdon puheenvuoro mahdollisista jatkotoimenpiteistä F Työsuojelu Yksikön henkilöstön informoiminen F Esimies TPS-tulosten palauttaminen yksikön johdolle (raportti) ja jatkotoimenpiteistä sopiminen F Työterveyshuollosta työterveyshoitaja (ja ttl) F Työsuojelu/Henkilöstön kehittäminen TErvEYsTarkasTuksET TYöYHTEisöiTTäin Digiumkysely työterveyshuollon kautta sähköisesti henkilöstölle Työpaikkakäynti johon liittyy lyhyt johdon tapaaminen F Työterveyshoitaja (ja työterveyslääkäri) F Työsuojelupäällikkö/Työsuojeluvaltuutettu Turun yliopisto on savuton työ- ja opiskelupaikka. Yliopisto haluaa taata terveellisen ja turvallisen työ- ja opiskeluympäristön henkilökunnalleen ja opiskelijoilleen. Vuoden 2014 työterveyspalvelujen kustannukset olivat noin euroa, josta Kelan palautusten osuus on keskimäärin 50 %. Kustannukset ovat edellisestä vuodesta nousseet noin euroa. Lakisääteisen (Kelan korvausluokka I) ja sairaanhoidon (korvausluokka II) välinen suhde oli edelleen Kelan suosituksen mukainen. 9 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön terveys ja hyvinvointi

10 TAULUKKO 1. YLIOPISTON TYÖTERVEYSPALVELUIDEN KELAKORVAUKSEEN OIKEUTTAVAT KUSTANNUKSET JA KELAN PALAUTUKSET VUOSINA Vuosi Kustannukset Palautukset Lopull. kust Sairauspoissaolot Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Sairauspoissaoloja on ollut noin henkilöllä vuosittain. Yksittäisten sairauspoissaolojen lukumäärä on ollut hieman laskussa ja samalla sairauspoissaolopäivien yhteismäärä on hieman vähentynyt. Todellisten sairauspoissaolojen määrän tarkastelua vaikeuttaa se, että kokonaistyöajassa työskentelevä opetus- ja tutkimushenkilöstö ainakin osittain järjestää työnsä lyhyiden sairauspoissaolojen osalta ilman varsinaisia poissa oloja. TAULUKKO 2. SAIRAUSPOISSAOLOJEN MÄÄRÄ YLIOPISTOSSA VUOSINA Sairauspoissaolo hlö tap. päivien hlö tap. päivien hlö tap. päivien Yhteensä Yliopistossa on käytössä työkyvyn arvioinnin tukena tarkempi sairauslomien päivän säännön seuranta. Pitkittyvää työkyvyttömyyttä ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden riskejä pyritään pienentämään siten, että työterveyslääkäri arvioi työntekijän työkyvyn viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä kahden vuoden seuranta jakson aikana. Tämän arvioinnin perusteella työnantaja yhdessä työn tekijän ja työterveyshuollon kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään. Menettely tukee työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. 2.2 Työtapaturmat Turun yliopistossa tapahtui viime vuonna 82 työtapaturmaa. Suuntaus on ollut laskeva. Tapaturmiin lasketaan sekä työssä, työmatkalla että työhön liittyvillä tauoilla tapahtuneet tapaturmat. Suurin osa tapaturmista sattuu edelleen työssä ja työmatkalla. Vuonna 2014 suurin osa (noin 35 %) tapaturmista oli tyypiltään liukastumisia, kompastumisia tai kaatumisia. Toiseksi eniten (17 %) sattui tapaturmia, joissa työntekijä satutti itsensä terävään esineeseen, esimerkiksi neulaan tai terävään työkaluun. TAULUKKO 3. TAPATURMIEN MÄÄRÄ TAPAHTUMA-AJANKOHDAN MUKAAN YLIOPISTOSSA VUOSINA Vuosi Työssä Työmatkalla* Lounas- tai kahvitauolla Yhteensä * Työmatkalla tarkoitetaan sekä työhön liittyviä matkoja että kotoa töihin ja takaisin kotiin tapahtuvia työmatkoja. 10 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön terveys ja hyvinvointi

11 2.3 Kuntoutus 2.4 Työsuojelu Turun yliopiston kuntoutuspalvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyönä työterveyshuollon, Kelan ja eläkevakuuttajien kanssa. Varhaiskuntoutus on yksi työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työssä jaksamisen tukemisen muoto. Kuntoutujien määrä on ollut viime vuosina jonkin verran kasvussa. Vuonna 2014 kuntoutujia oli kaikkiaan 59, kun määrä edellisenä vuonna oli 43. Kuntoutuksessa vuonna 2014 olleet olivat sekä ryhmäkuntoutuskursseihin osallistuneita että yksilökuntoutujia. Kuntoutukseen osallistuneiden kuntoutuspäivien lukumäärä on ollut kasvussa jo useana vuotena. Tämä selittyy erityisesti ikääntyvien kuntoutukseen osallistumisella, koska yksilölliset TYK-kurssit ovat kestoltaan usein pidempiä kuin esimerkiksi ASLAK-kurssit. Vuonna 2014 jatkoivat yliopisto-opettajien ja lehtoreiden, laboratoriotyöntekijöiden, toimistotyöntekijöiden sekä kirjastotyöntekijöiden TYK-ryhmät. Vuonna 2014 aloitti kaksi uutta Aslak-ryhmää, joista toinen oli esimiehille suunnattu Avo- Aslak ja toinen yliopisto-opettajille ja lehtoreille suunnattu Aslak-ryhmä. Vuodelle 2015 on myönnetty neljä Aslak-kuntoutusta, joista yksi on kohdennettu Turun yliopiston Porin yksikön työntekijöille. Muut myönnetyt kuntoutukset ovat tutkijoille ja tohtorikoulutettaville tarkoitettu Avo-Aslak, lisäksi Aslak-ryhmät hallinto- ja toimistotyöntekijöille sekä yliopisto-opettajille ja lehtoreille. TAULUKKO 4. KUNTOUTUSTEN MÄÄRÄ YLIOPISTOSSA VUOSINA hlö tap. pv Kuntoutuspoissaolot hlö tap. pv hlö tap. pv TURUN YLIOPISTON TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelutoimikunta: Ville Helle, Helena Juusela, Pekka Malmi, Päivi Mikkola, Outi Nieminen, Tom Riski, Jussi Vahtera, Markku Vahtoranta, (Ismo Saario, siht.) Yliopistonmäki I päärakennus, hum. tdk:n rakennukset, kirjasto ja erikseen mainitsematta jäävät osat yliopistoa työsuojeluvaltuutettu Helena Juusela mat.-luonn. tdk puh I varatyösuojeluvaltuutettu Matti Helanko kirjasto puh II varatyösuojeluvaltuutettu Hannu Rantala kirjasto puh Yliopistonmäki II luonnontieteiden talot I ja II, Quantum, Tuorla, Seili, Kevo ja Arcanum työsuojeluvaltuutettu Pekka Malmi fysiikka puh I varatyösuojeluvaltuutettu Anu Hirvensalo biokemia puh II varatyösuojeluvaltuutettu Kari Kortekuru keskustyöpaja puh Kasarmialue, paitsi Arcanum, Ruissalon puutarha työsuojeluvaltuutettu Outi Nieminen (vuorotteluvapaalla ) psykologia puh I varatyösuojeluvaltuutettu Erkki Satopää tietohallinto puh II varatyösuojeluvaltuutettu Lääketieteellinen tiedekunta ja teknologiakeskus työsuojeluvaltuutettu Ville Helle KEK puh. 7941, I varatyösuojeluvaltuutettu Taina Lehti Medisiina puh II varatyösuojeluvaltuutettu Peter Virta Brahea-keskus, TRC puh Työsuojelupäällikkö: Satu Alanko, Yliopistopalvelut, päärakennus, puh. 6985, Rauman ja Porin yksiköt työsuojeluvaltuutettu Markku Vahtoranta OKL Rauma puh I varatyösuojeluvaltuutettu Tarja Lamminen Rauman normaalikoulu puh II varatyösuojeluvaltuutettu Anna Sivula Porin yo-keskus puh Yliopistossa on viisi lain tarkoittamaa työsuojelun työpaikkaa. Henkilöstö valitsee kullekin työpaikalle työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua neljäksi vuodeksi. Työsuojelutoimikunta nimeää tarvittaessa työsuojeluasiamiehet. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön. Työsuojelua koskevaa yhteistoimintaa varten yliopistossa on työsuojelutoimikunta. Yliopiston työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelutoimikunta ja työterveyshuolto yhdessä tukevat yksiköiden, esimiesten ja työntekijöiden toimintaa työsuojeluasioissa. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on toimia työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa, toimikunnan kokoonpano käy ilmi yllä olevasta kaaviosta. Vuonna 2014 työsuojelutoimikunta kokoontui kolme 11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Henkilöstön terveys ja hyvinvointi

12 kertaa. Kokouksissaan työsuojelutoimikunta on käsitellyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmia ja kustannuksia, työtapaturmia, Varhaisen tuen toteutumista käytännössä sekä suunnitellut ja kehittänyt työsuojelutoimintaa. Vuonna 2014 uusia työsuojelun kehittämistoimia olivat mm.: Sähköisen Läheltä piti - /turvallisuushavaintolomakkeen luominen Ergono miakysymysten huomioiminen työsuojelussa mukaan lukien ääniergonomia Työsuojelutietoisuuden ja työsuojeluorganisaation tunnettuuden lisääminen kehittämällä työsuojelun intranetsivuja, lisäämällä työsuojelukäyntejä ja tiedottamalla aktiivisesti yliopiston sisäisillä kanavilla työsuojeluun liittyvistä kysymyksistä Työpaikkaselvitystä kehitettiin siten, että vuoden 2015 alusta käyttöön otettu malli vahvistaa työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä, kytkee työntekijät vahvemmin osaksi työpaikkaselvitysprosessia ja hyödyntää yliopiston omaa riskikartoitusta aiempaa paremmin. Yliopiston riskienarviointia työpaikoilla kehitettiin. Tämä prosessi jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle. Säännöllinen yhteydenpito työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön välillä vakiintui Työsuojelun siirtyminen osaksi henkilöstöpalvelujen organisaatiota vahvisti työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen yhteistyötä, joka vuoden 2014 aikana vakiintui erittäin tiiviiksi. 3. KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUONNA Henkilöstön kehittäminen Turun yliopiston strategiassa hyvinvointi, työssä jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yliopisto kehittää erityisesti hyvää henkilöstöjohtamista sekä tukee työyhteisöjen kehittymistä. Yliopiston esimiehet ovat enenevässä määrin hyödyntäneet erilaisia henkilöstön kehittämisen tarjoamia johtamisen tukipalveluita. Suomenkielisen esimiesvalmennusten sekä esimiehille suunnattujen työnohjaus- ja coaching -palvelujen tarjoamisen rinnalla vietiin päätökseen ensimmäinen englantia työkielenään käyttäville esimiehille suunnattu UTU Leadership Training Programme. Henkilöstön kehittämisen perusmäärärahalla sekä työeläkeyhtiö Varman rahoituksella tuettiin yksiköiden omia koulutus- ja kehittämishankkeita. Varhaisen tuen piiriin kuuluvat yhteydenotot lisääntyivät. Esimiesten kynnys tukeutua yliopistopalveluiden ja työterveyden Vartu-tukihenkilöiden tarjoamaan apuun on madaltunut. Niin ikään viive tuen hakemiseen on lyhentynyt. Kehitys on tuottanut tarvetta Vartu -tukihenkilöiden keskinäisen yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen. Valtakunnallinen Henkilöstöjohdon ryhmä (HENRY ry) palkitsi Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettelyn Vuoden henkilöstöteko -kilpailussa kunniamaininnalla. Tuomariston mukaan hanke edusti innovatiivisuutta ja uutta ajattelua, ja sillä on ollut vaikutusta organisaation toimintaan, mistä osoituksena on mm. omien sovittelijoiden kouluttaminen talon sisälle. Sovittelun saamasta mediahuomioista mainittakoon Sveriges Universitetslärarförbund (SULF) -lehden julkaisema yliopiston sovittelumenettelyä kattavasti esittelevä artikkeli. 12 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

13 Työnohjauksen tunnettuus ja käyttö ammatillisen kehittymisen menetelmänä lisääntyivät vuonna Sisäinen työnohjaajaverkosto kokoontui säännöllisesti. Vuonna 2014 oli käynnissä yhdeksän ryhmämuotoista työnohjausprosessia, joiden kehittymistavoitteet liittyivät esimiestyöhön, ajankäytön ja työn organisointiin, tutkijanuran kysymyksiin tai työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Henkilöstökoulutuksen painopisteinä olivat johtamisen, kansainvälistymisen sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Yliopisto järjesti vuonna 2014 yhteensä 92 keskitettyä koulutustilaisuutta, joihin osallistui yliopistolaista. Koulutuspalveluiden tuottamista kehitettiin edelleen ja lisättiin englannin kielellä toteutettujen koulutusten määrää. Tavoitteena on tarjota entistä monipuolisempia henkilöstön kehittämisen sisältöjä hyödyntämällä yliopiston sisäistä asiantuntijuutta. Tavoitetta tukee henkilöstön kehittämisen tarjoaman koulutuspalveluinfrastruktuurin kehittäminen ja ohjeistus sisäisille sisällön tuottajille. Toimintavuonna laadittiin yhteistyötoimikunnassa käsitelty koulutussuunnitelma vuodelle 2014 ja kehitettiin koko yliopiston tasolla sekä ulkoisen että sisäisen henkilöstökoulutuksen osallistumisaktiivisuuden seurantaa. Kehittämistyöstä saadaan vuonna 2015 taloudellista hyötyä koulutuskorvauksen muodossa (laki koulutuksen korvaamisesta 1140/2013). 3.2 Arvostusta ja tukea tutkijoille ja Nuoret tutkijat -hankkeet Yliopisto osallistuu vuodesta 2012 alkaen EU:n komission Human Resources Strategy for Researchers -hankkeeseen (HRS4R), jonka laaja-alaisena pyrkimyksenä on nostaa tutkimuksen ja innovaatioiden laatua ja tutkijanuran houkuttelevuutta Euroopassa. Kesäkuussa 2013 yliopiston toimintasuunnitelma (Action Plan) julkaistiin internetissä ja komissio myönsi Turun yliopistolle kolmantena suomalaisena yliopistona oikeuden käyttää erinomaisen työnantajan HR Excellence in Research -logoa. Logo on merkkinä yliopiston sitoutumisesta tutkijoiden aseman ja työolosuhteiden jatkuvaan kehittämiseen Tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan tavoitteiden mukaisesti. Turun yliopistossa HRS4R-hanke tunnetaan nimellä Arvostusta ja tukea tutkijoille ja sen konkreettisina tavoitteina on edistää tutkijoiden yhteisöllisyyttä, liikkuvuutta, kansainvälistymistä ja tieteidenvälisyyttä. Vuonna 2014 toimintasuunnitelmaa vietiin käytäntöön ja luotiin menetelmiä ja mittareita toimen piteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seurantaan. Kehittämistyön edistymistä tehtiin näkyväksi Arvostusta ja tukea tutkijoille -intranetsivulla. Näin valmistauduttiin hankkeen seuraavaan vaiheeseen: vuonna 2015 toteutettavaan itsearviointiin. Vuoden 2014 lopussa voitiin todeta, että toimintasuunnitelman 33 konkreettisesta toimenpiteestä suurin osa on jo toteutunut tai etenemässä suunnitelman mukaisesti. Jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti toimenpiteet ovat myös poikineet uusia kehittämisajatuksia. Arvostusta ja tukea tutkijoille -hankkeen selvitystyön pohjalta henkilöstöpalvelut anoi ja sai keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta rahoituksen Nuoret tutkijat -hankkeelle vuosiksi Hanke toimii yliopiston sisäisenä jatkohankkeena EU Komission HRS4R-hankkeelle tutkijoiden aseman kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on nuorten tutkijoiden työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen, tutkijauran houkuttavuuden lisääminen ja työolosuhteiden kehittäminen. 13 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

14 KAAVIO 8. HUMAN RESOURCES STRATEGY FOR RESEARCHERS -HANKKEEN (HRS4R) TOIMINTASUUNNITELMAN PROSESSIKUVAUS EuropE MLS Barcelona MLS Leuven Approved by EC FInland 3rd cohort meeting at Ministry 3rd cohort meeting at Ministry 4th cohort meeting at Ministry utu leadership project management utu Strategy utu HR Policy Letter of Endorsement by Rector New Rector & Vice-Rectors New working groups appointed Preparatory work in operational working group lead by the HR office Steering Committee, chaired by Vice-Rector Riitta Pyykkö overall planning of the process priority and realizability of suggested actions From GAP ANALYSIS to ACtION PLAN through a Participative Process Approved by Rector Identification of gaps and suggestions for improvements related working groups and committees Intranet Inquiry in Finnish and English other sources: , surveys, reports main areas of improvement participative Workshop draft action plan action plan Published in CommunICaTIon Preliminary Information Intranet site Workshop results published in the intranet Article on national academic magazine Article on utu magazine for interest groups Published in the intranet for comments 14 Jan Feb March April May June July Aug Sept Oct Nov Dec Jan Feb March April May June HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

15 3.3 Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen ja tietojärjestelmien kehitystehtäviin osallistuminen Vuonna 2014 tehtiin henkilöstöhallinnossa tietojärjestelmiin liittyviä kehitystehtäviä, joista keskeisimmät olivat sähköisen rekrytointijärjestelmän erekry Saiman käyttöönotto sekä poissaolojen sähköiseen käsittelyyn siirtyminen lukien. Myös henkilöstöpalvelujen nykyisiin tietojärjestelmiin tehtiin ylläpito-, yhtenäistämis- ja päivitystehtäviä. Näihin tehtäviin sisältyi myös yliopistossa vuoden aikana tapahtuneiden organisaatiomuutosten toteuttaminen järjestelmätasolle (SAP HR -järjestelmä ja Personec HR -arviointijärjestelmä) erekry-järjestelmän käyttöönotto Keväällä 2014 aloitettiin sähköisen erekry-järjestelmän käyttöönoton suunnittelu ja toteuttaminen. Toteutus tapahtui yhdessä järjestelmätoimittaja Saima Softin kanssa. Suunnittelussa keskeisenä kriteerinä oli rekrytointiprosessin keventäminen sähköiseen käsittelyyn siirryttäessä. Avoimien tehtävien haettavaksi ilmoittaminen sekä hakemusten jättäminen on toteutettu alkaen sähköisen järjestelmän kautta. Hakemusten käsittelyn lisäksi järjestelmän avulla voidaan luoda hakijoiden ansioyhteenvedot ja pitää yhteyttä hakijoihin. Järjestelmä mahdollistaa haun lähettämisen myös suoraan työvoimahallinnon mol.fi -järjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto ja prosessien uudistaminen edellytti myös yliopiston rekrytointiohjeistuksen uudistamista. Järjestelmän käyttöön tehtiin lisäksi omat ohjeensa rekrytointiasioita valmisteleville ja rekrytointiprosessiin osallistuville esimiehille ja muille yliopiston työntekijöille. Hakijoille on omat ohjeensa. Elokuussa järjestettiin yksiköiden rekrytointiasioita hoitaville valmistelijoille omat koulutustilaisuutensa ja esimiehille sekä työntekijöille yleisiä infotilaisuuksia. Henkilöstöpalveluiden tehtäviin kuuluvat järjestelmän pääkäyttäjätehtävät, järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien tuki Poissaolojen sähköinen käsittely Prosessien keventäminen oli tavoitteena myös suunniteltaessa siirtymistä poissaolojen ilmoittamisessa ja työstävapautusten hakemisessa sähköiseen käsittelyyn. Järjestelmää kehitettiin siten, että vuositasolla noin 4000 lakisääteisen poissaolon käsittely siirtyy työntekijältä suoraan palkanlaskentaan käsiteltäväksi. Näin vähennettiin mm. merkittävästi esimiesten hallinnollisen työn määrää ja minimoitiin erilliset kirjautumiset tietojärjestelmiin. Myös harkinnanvaraisten poissaolojen käsittelyssä prosessi lyheni merkittävästi aikaisemmasta mallista kun siirryttiin kahden hallinnollisen tason käsittelystä yhden hallinnollisen tason käsittelyyn. Uudet lyhyemmät prosessit edellyttivät myös toimivaltasääntöihin muutoksia. Samassa yhteydessä uudistettiin poissaolojen käsittelyn menettelytapaohje. Järjestelmän käyttöön tehtiin omat ohjeensa työntekijöille, asioita valmisteleville sekä prosessiin osallistuville esimiehille ja hyväksyjille. Siirtyminen poissaolojen sähköiseen ilmoittamiseen vähentää manuaalista työtä, yksinkertaistaa poissaolojen käsittelyä aiemmasta käytännöstä ja nopeuttaa käsittelyyn kuluvaa aikaa. Samalla myös prosessiin osallistujien määrä väheni. Henkilöstöpalveluiden tehtäviin kuuluvat järjestelmän pääkäyttäjätehtävät, järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien tuki. 3.4 Henkilöstösuunnitelmat, yksikköjen vuosisuunnittelu ja haettavana olleet tehtävät Yliopistossa tehdään vuosittain henkilöstösuunnitelmat, joissa arvioidaan henkilöstön määrällinen ja laadullinen kokonaistarve sekä tarve henkilöstömuutoksiin. Samalla on määritelty henkilöstörakenteiden kehittämistarve. 15 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

16 Henkilöstösuunnittelun yhteydessä yksiköt ovat tarkastelleet määräaikaisina hoidettujen tehtävien luonnetta ja tehtävien mahdollista pysyvää työvoiman tarvetta. Talous- ja budjettineuvotteluissa yksiköille myönnettiin lupa täyttää pysyvästi tai vähintään viiden vuoden määräajaksi 191 avoimeksi tullutta tai aiemmin määräaikaisena hoidettua tehtävää. Näistä tehtävistä muutama oli kokonaan uusi tehtävä. Vähintään kolme vuotta määräaikaisena hoidetuista tehtävistä 47 tehtävään annettiin lupa täyttää ilman julkista hakumenettelyä. Määräaikaisten tehtävien määrää ja käyttöä tarkasteltiin myös yliopiston pääluottamusmiesten kanssa tilastojen pohjalta. Tarkastelua tehtiin myös jossain määrin tapauskohtaisesti. Vuonna 2014 yliopistossa oli haettavana 93 pysyvää ja 20 viisivuotiskaudeksi täytettyä tehtävää. Näistä tehtävistä 70 oli opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviä. Lisäksi yksiköt laittoivat hakuun muita määräaikaisia tehtäviä noin kolmesataa. 3.5 Kansainvälistymiseen liittyvät kehittämistehtävät Vuonna 2014 yliopistojen välinen yhteistyö kansainvälisten asioiden hoitamisessa jatkui ja kansainvälistymiseen liittyviä kehittämistoimia jatkettiin. Yliopiston edustajat ovat osallistuneet mm. eri yliopistojen välisiin ulkomaalaisasioiden kehittämistyöryhmiin. IWS International Welcome Services neuvontapalvelu siirtyi osaksi Henkilöstöpalveluja HalRaKe-prosessin tuloksena. Kansainvälisiin työntekotilanteisiin liittyviä palveluja tuottaa Kansainväliset henkilöstöpalvelut / International Staff Services -tiimi. Palveluja tarjotaan ulkomaille työskentelemään lähtevälle ja Turun yliopistoon rekrytoidulle ulkomaalaiselle henkilöstölle, apurahansaajalle tai jatko-opiskelijalle sekä Turun yliopiston eri yksiköille. Keskeinen yhteystyötaho on Turun yliopiston kvhr-yhdyshenkilöverkosto. Palvelumuotoina ovat www- ja intrasivustot, henkilöstökoulutus, sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä henkilökohtainen konsultaatio. WWW-sivustolle on koottu keskeisimmät käytännön asiat ja viranomaistahot yhteystietoineen. Lisäksi sivusto sisältää käytännön tietoa helpottamaan kansainvälisen henkilöstön ja heidän perheensä kotoutumista. Intranetissä on kansainvälisten henkilöstöpalvelujen sivustot sekä suomen- että englanninkielellä sisältäen tietoa ja ohjeita ulkomaille lähteville ja lähettäville yksiköille sekä ulkomailta saapuville ja ulkomailta rekrytoiville yksiköille. Kansainvälisinä rekrytointikanavina käytetään mm. Academic Positions -julkaisu kanavaa, jossa julkaistaan kaikki ulkoiseen hakuun laitettavat opetus- ja tutkimustehtävät. Lisäksi yliopiston eri yksiköt käyttävät omia kansainvälisiä rekrytointikanaviaan. Osa opetus- ja tutkimustehtävistä julkaistaan myös Euraxess-sivustolla. 3.6 Hallinnon rakenteiden kehittäminen Turun yliopistossa käynnistettiin hallinnon rakenteita ja prosesseja koskeva selvitystyö loppuvuodesta Varsinainen selvitystyö toteutettiin vuoden 2013 aikana. Työn tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet hallitusti keventää yliopiston hallintoa. Tarkastelun kohteena olivat hallinto- ja tukipalvelut yliopistopalveluiden yksiköissä, viestintäyksikössä, tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa. Henkilöstöpalveluiden osalta tätä kehittämistyötä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Sähköisen rekrytointijärjestelmän erekryn käyttöönoton suunnittelussa keskeisimpänä tavoitteena oli prosessin keventäminen, prosessiin osallistuvien valmistelijoiden määrän sekä manuaalisen työn osuuden vähentäminen rekrytointiprosessissa. Nämä tavoitteet on järjestelmän käyttöönoton myötä saavutettu, myös hakemusasiakirjojen arkistointi on helpottunut ja hakuprosessiin käytetty kokonaisaika on lyhentynyt huomattavasti aikaisempaan toimintatapaan verrattuna. 16 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

17 Prosessin keventäminen ja käsittelijöiden vähentäminen oli keskeisenä tavoitteena myös suunniteltaessa siirtymistä lakisääteisten ja harkinnanvaraisten poissaolojen sähköiseen ilmoittamiseen ja käsittelyyn. SAP HR -järjestelmää kehitettiin siten, että vuositasolla noin lakisääteisen poissaolon käsittely siirtyy nyt työn tekijältä suoraan palkanlaskentaan käsiteltäväksi. Näin vähennettiin mm. merkittävästi esimiesten hallinnollisen työn määrää ja minimoitiin erilliset kirjautumiset tietojärjestelmiin. Myös harkinnanvaraisten poissaolojen käsittelyssä prosessi lyheni merkittävästi aikaisemmasta mallista kun siirryttiin kahden hallinnollisen tason käsittelystä yhden hallinnollisen tason käsittelyyn. Samalla sekä yliopiston yhteisissä palveluissa, tiedekunnissa että erillisissä laitoksissa vähennettiin prosessiin osallistuvien valmistelijoiden määrää keskittämällä valmistelutehtävät yksikkö tasolla vain muutamille henkilöille. Erillisten laitosten ja yliopiston yhteisten palvelujen osalta poissaolojen valmisteluun liittyvät tehtävät keskitettiin henkilöstöpalveluiden pääkäyttäjille. 3.7 Muut kehittämistoimet Yliopiston uusi tasa-arvotoimikunta aloitti toimintansa. Tasa-arvotoimikunta valmisteli henkilöstölle suunnattua keväällä 2015 pidettävää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoseminaaria. Toimikunta päätti aloittaa tasa-arvon näkökulmasta tehtävän palkkatarkastelun. 17 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2014

Turun yliopisto. Henkilöstökertomus 2011

Turun yliopisto. Henkilöstökertomus 2011 Turun yliopisto Henkilöstökertomus 2011 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1 Henkilötyövuodet... 3 1.2 Henkilöstön rakenne 31.12.2011... 3 2. HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI... 5 2.1 Sairauspoissaolot...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 TURUN YLIOPISTON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 Henkilöstökertomus antaa kokonaiskuvan yliopiston henkilöstöstä sekä henkilöstö voimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. TOIMITUS:

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.

Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2. Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.2014 TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto on maan ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

työsuojelun ja työhyvinvoinnin hyvät käytännöt eri yliopistoissa

työsuojelun ja työhyvinvoinnin hyvät käytännöt eri yliopistoissa työsuojelun ja työhyvinvoinnin hyvät käytännöt eri yliopistoissa Työryhmän jäsenet Riitta Korhonen Jarmo Ruusila Timo Valtonen Käsitelty YHL:n työsuojeluvaliokunnassa 30.11.2014 ja YHL:n hallituksessa

Lisätiedot

Tiiviillä yhteistyöllä tuloksiin - case Empower

Tiiviillä yhteistyöllä tuloksiin - case Empower Tiiviillä yhteistyöllä tuloksiin - case Empower Kirsi-Marja Heliste, henkilöstöjohtaja, Empower Sirkka Parry, johtava suurasiakaslääkäri, Terveystalo 13.4.2014 Empower-yritysesittely Empower on monikansallinen

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI KRUUNUPUISTON TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI torstaina 23.4.2015 Työstä saa terveyttä ja elinvoimaa. Terveyttä ja elinvoimaa on myös itse työstettävä. Työstäminen onnistuu paremmin hyvän kumppanin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSILTA 2012 JA 2013 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSILTA 2012 JA 2013 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSILTA 2012 JA 2013 LAPIN YLIOPISTO 1 Sisällys 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön työpanos... 2 1.2 Vakituiset ja määräaikaiset... 3 1.3 Sivutoiminen tuntiopetus...

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Johtoryhmä 7.3.2014 HEKE-tiimi 20.3.2014 YT-ryhmä 27.3.2014 Hallitus 8.4.2014 1. LAKISÄÄTEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA JA KOULUTUSKORVAUS Kuntaorganisaatiossa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot