TIIVISTELMÄ Jaakkola, Seija; Ryhänen, Anneli. Aids-tukikeskuksen asiakkaiden hengelliset tarpeet ja odotukset, Helsinki, syksy 2003, 52 s. 4 liitettä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ Jaakkola, Seija; Ryhänen, Anneli. Aids-tukikeskuksen asiakkaiden hengelliset tarpeet ja odotukset, Helsinki, syksy 2003, 52 s. 4 liitettä."

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Jaakkola, Seija; Ryhänen, Anneli. Aids-tukikeskuksen asiakkaiden hengelliset tarpeet ja odotukset, Helsinki, syksy 2003, 52 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK), diakonissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville Aids-tukikeskuksen asiakkaiden hengellisiä tarpeita ja heidän odotuksiaan hengelliseltä toiminnalta. Tutkimusaineisto on kerätty kesällä 2003 Aids-tukikeskuksessa haastattelemalla hiv-positiivisia ja heidän läheisiään, yhteensä 12 henkilöä. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tulokset analysoitiin käyttämällä sisällön analyysiä. Tutkimustulosten mukaan haastatelluilla ilmeni tarve osallistua hengelliseen toimintaan. Hengellisiin tarpeisiin vaikutti sen hetkinen elämän tilanne. Hengellisessä toiminnassa pidettiin tärkeänä, että se olisi yksilöä kunnioittavaa ja siinä otettaisiin huomioon ihmisten erilaisuus sekä uskonnollinen näkemys. Toiminnan tulisi olla yksilö ja ryhmässä tapahtuvaa sielunhoidollista keskustelua sekä erilaisia tapahtumia. Osa tutkimushenkilöistä halusi osallistua ehtoollisen viettämiseen Aids-tukikeskuksessa. Hengellisen toiminnan toteuttajalta toivottiin omaa vakaumusta, kristillistä elämänkatsomusta sekä kutsumusta. Asiasanat: HIV-tartunta, hengellisyys, sielunhoito

2 4 Abstract Diakonia Ammattikorkeakoulu / Alppikadun yksikkö Jaakkola Seija: Ryhänen Anneli Spiritual Needs and Expectations of the Clients Attending the Aids Support Centre Helsinki pages, 5 appendice The aim of this research was to explore clients needs and expectations regarding the Aids Support Centre`s spiritual activities. The data was collected in the Summer of 2003 at the Aids Support Centre by interviewing clients and their families. There were twelve subjects. The qualitative data was anlysed using content analysis. The data showed that clients were interested in taking part in spiritual activities. The clients spiritual needs were influenced by their current life situation. According to the data the clients wished to be respected for their individual differences as well as for their integrity and religious beliefs. It was hoped that spiritual activities would include both guidance and organised events. Some participants wished to take communion at the Centre. The organisers for the spiritual activities were hoped to have personal beliefs, Cristian values and a vocation. Keywords: HIV infektion, spirituality, pastoral care

3 5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRAC 1. JOHDANTO HIV JA AIDS SAIRAUTENA Hiv-virus ja sen tartuntatiet HIV-INFEKTION VAIKUTUS SAIRASTUNEEN ELÄMÄÄN Vakava sairaus ja tunteet Seksuaalisuus HENGELLISYYS IHMISEN ELÄMÄSSÄ Hengelliset tarpeet Eksistentiaaliset kysymykset Uskonnollisuuden vaikutus elämään Tuonpuoleinen eli mitä kuoleman jälkeen tapahtuu Hengellisten tarpeiden huomioiminen sairaanhoitajan työssä Hengelliset toimintamuodot AIDS-TUKIKESKUS TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ AIEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUSPROSESSI Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analyysi

4 6 8. TUTKIMUSTULOKSET Hengellinen toiminta aids-tukikeskuksessa Asiakkaiden hengelliset tarpeet Odotukset hengelliseltä toiminnalta Ryhmäkeskustelu Musiikkitapahtumat Sielunhoitopalvelut Ehtoollinen Hengellinen auttaja ja työntekijä Palveluiden luotettavuus TUTKIMUKSEN EETTISYYS TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TULOSTEN TARKASTELUA...38 LÄHTEET. 42 LIITE 1 TUTKIMUSLUPA-ANOMUS LIITE 2 TIEDOTE LIITE 3 HAASTATTELUKYSYMYKSET LIITE 4 SISÄLLÖNANALYYSIKAAVIO.. 51

5 7 1 JOHDANTO Hiv ja aids on ihmisille vielä varsin tuntematon ja pelkoa herättävä sairaus. Hoitoalalla työskentelevät henkilöt saattavat työssään tuntea pelkoa ja arkuutta kohdatessaan hiv-tartunnan saaneen ihmisen. Hiv-infektioon sairastutaan yleensä suhteellisen nuorena eikä siihen ole parantavaa hoitoa, vaan se johtaa aids-vaiheeseen ja kuolemaan. Kuolema ja kuoleman jälkeinen elämä on meille ihmisille tuntematon, koska meillä ei ole siitä kokemusta. Sairastuneelle herää kysymyksiä, jatkuuko elämä kuoleman jälkeen ja minne joudun? Erikssonin ja Kuuppelomäen mukaan hiv-infektioon sairastuminen on vakava, elämää uhkaava tapahtuma, jolloin ihminen alkaa sairastuttuaan usein aikaisempaa enemmän pohtia hengellisiä kysymyksiä. Hengellisen tasapainon merkkejä ovat rauhallisuus, iloisuus ja tasapainoisuus. Hengellinen hätä saattaa ilmetä levottomuutena, ahdistuneisuutena, unettomuutena tai ärtyisyytenä. (Eriksson, Kuuppelomäki 2000, 191.) Toinen tutkimuksen tekijöistä kiinnostui Aids-ilmiöstä vuosia sitten työskennellessään perushoitajana Auroran sairaalassa, johon pääkaupunkiseudun hiv-hoito on keskitetty. Suoritettuaan SPR: järjestämän Hiv-ja Aids-kurssin hän osallistui Aidstukikeskuksen toimintaan hiv-positiivisen tukihenkilönä useiden vuosien ajan. Tämän tutkimustyön tekijöistä toiselle Aids oli sairautena oudompi, sillä hän ei ollut aiemmin perehtynyt siihen eikä kohdannut ketään joka olisi sairastanut kyseistä sairautta. Työharjoittelujaksollaan hän pääsi tutustumaan Auroran infektioosastolle, jossa hoidetaan hiv-potilaita. Vakavasti sairastuneiden hengellisiä ja sielunhoidollisia odotuksia on selvitetty eri tutkimuksissa 1990-luvulta lähtien. Lankisen mukaan hengellisten odotusten merkitys on korostunut erityisesti hoitotieteen tutkimuksissa. (Lankinen 2001, 25). Hivpositiivisten hengellisistä tarpeista ei ole tietojemme mukaan tehty tutkimusta Suomessa.

6 8 Huotari (1999) on tutkinut hiv-positiivisen ihmisen selviytymistä arjessa. Kylmä (2000) on tutkinut toivon dynamiikkaa tartunnan saaneen ja hänen läheistensä elämässä. Korte ym. (1993) ovat tutkineet hiv-infektiota yksilön, yhteiskunnan ja hoitotyön näkökulmasta. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaista hengellistä toimintaa hivtartunnan saaneet ja heidän läheisensä haluavat Aids-tukikeskuksen järjestävän. Tutkimuksessamme pyrimme prosessiin, jossa on tavoitteena tutkimushenkilöiden hengellisten tarpeiden tunnistaminen. Heikkinen, Huttunen ja Moilanen toteavat, että ihmisen tarpeita tutkittaessa on tarkoitus, että piilevä saadaan näkyväksi. Siitä saattaisi olla tuloksena uuden toiminnan kehittyminen. (Heikkinen. Huttunen. Moilanen 1999, 19.) Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen elämä on dialogia Jumalan kanssa. Kristillinen katsomus tulkitsee uskon ennen kaikkea luottamiseksi. Se on jättäytymistä koko painollaan Jumalan varaan. Armo tai anteeksiantamus on ihmisen arvon ja vapauden perusta. Niin kuin Jumala hyväksyy ja ottaa ehdoitta vastaan luomansa ihmiselämän, samoin ihmisyyden syvin taso on löydettävissä toisen ihmisen hyväksymisessä. ( Lindqvist 1989, 77.) Kristilliseen ihmiskäsitykseen sisältyy myös ajatus armosta joka eheyttää ihmisen. Armolla tarkoitetaan Jumalan edellytyksetöntä rakkautta, joka kohdistuu kaikkiin ihmisiin. Jumala ei kosta pahaa pahalla, vaan yhteyteensä hän hyväksyy häntä lähimmäistä vastaan rikkoneen ihmisen. Anteeksiantamus on voimavara, joka rohkaisee haluamaan ja toteuttamaan hyvää. (Aalto 1984, 18.) 2 HIV JA AIDS SAIRAUTENA Hiv- infektio on pitkäaikainen ja krooninen tauti, joka etenee vaiheittain. Tartunnan saaneelle ilmaantuu hiv-infektion myötä vaihteleva määrä seurannaissairauksia immuunipuolustuksen heikentyessä. Nykytiedon mukaan kaikki hiv- tartunnan saaneet sairastuvat jossain vaiheessa aidsiin.

7 9 Aids-diagnoosi edellyttää joko opportunisti- infektioiden tai sekundaarisyövän ilmaantumista. Keuhkokuume, Pneumocystis carinii, on Aids-potilaan yleisin opportunisti-infektio maassamme. Toistaiseksi ei ole keksitty lääkettä, jolla voitaisiin parantaa hiv- infektio tai poistaa hi- virus elimistöstä. Lääkehoidolla voidaan estää Hiviruksen lisääntymistä ja se vaikuttaa myös oheissairauksien puhkeamiseen sekä helpottaa niiden hoitoa. (Korte, Mäkinen & Teräs 1993, ) 2.1 Hiv - virus ja sen tartuntatiet Hiv-infektio herättää sekä lääketieteellisesti, että sosiaalisesti edelleen paljon kysymyksiä. Tartuntojen lisääntyminen huumeruiskujen välityksellä on tuonut uusia haasteita hoito- ja tukijärjestelmille. Sen myötä hiv-infektio on tullut osaksi arkista elämää monille ihmisille. Ihminen voi saada hiv- tartunnan silloin, kun hän joutuu kosketuksiin HI -virusta sisältävän veren tai kehon nesteiden kanssa. Tämä voi tapahtua limakalvojen tai rikkoontuneen ihon läpi sekä verensiirrossa, jos veri ei ole testattua. Tartunnan mahdollisuus on siis olemassa, jos rikkoontuneelle iholle tai limakalvoille päätyy runsaasti virusta sisältävää kehon nestettä, eli verta, siemennestettä, miehen virtsaputken suulle erittyvää nestettä tai emättimen eritettä. Hiv voi tarttua vain seuraavilla tavoilla: Verikontaktissa, kuten veren siirron tai muiden verituotteiden kautta, äidistä lapseen raskauden tai synnytyksen aikana sekä rintaruokinnassa. Huumeiden käyttäjät voivat saada HI- viruksen yhteisten neulojen ja ruiskujen välityksellä. Yhdynnässä emättimeen tai yhdynnässä peräaukkoon ilman kondomia (anaaliyhdyntä), suuseksissä, jossa siemennestettä, virtsaputken suulle erittynyttä limaa tai emättimen eritettä joutuu suuhun, on nykykäsityksen mukaan tartunnan mahdollisuus olemassa. (Se on kuitenkin selvästi pienempi, kuin yhdynnässä ilman kondomia.)

8 10 Hiv ei tartu, kuten saatetaan uskoa pisaratartuntana esim. yskiessä, kätellessä, halatessa, suudellessa eikä myöskään syvissä kielisuudelmissa, jos suu on muuten terve, eikä syljessä ole verta. Hiv ei myöskään tartu arkielämän kanssakäymisessä, kuten yhteisistä astioista, WC istuimesta, saunasta, uima-altaasta, hyttysen pistoista. Tartunnan mahdollisuuteen vaikuttaa esim. muut samanaikaiset sukupuolitaudit, kuten klamydia, tippuri ja kuppa voivat aiheuttaa haavaumia limakalvolle ja siten helpottaa viruksien pääsyä elimistöön. Lääkehoidolla pystytään usein pienentämään virusten määrää ja muissa kehon eritteissä. Näin tartunnan vaara vähenee, mutta ei häviä. (Sutinen 2000, 3 4.) 3 HIV - INFEKTION VAIKUTUS SAIRASTUNEEN ELÄMÄÄN Tieto hiv-positiivisuudesta, sairastumisesta parantumattomaan tautiin on ihmiselle järkytys. (Korte ym. 1993, 29-30). Huotarin tutkimuksen mukaan haastatteluissa kävi ilmi, että tartunnan saanut reagoi alussa voimakkaasti tietoon sairastumisestaan. Kun ihminen saa kuulla saaneensa hiv- tartunnan, hänellä on paljon kysymyksiä: miksi, keneltä, milloin, miten se on mahdollista? Miehillä, joilla on suhteita toisten miesten kanssa, voi olla syyllisyyttä omasta seksuaalisuudesta. Myös entiset syyllisyyden tunteet voivat nousta esiin. (Huotari 1999, 64.) Koska hiv ja Aids herättävät kielteisiä mielikuvia, tartunnan saanut ei uskalla puhua siitä juurikaan muille, kuin aivan läheisimmille ihmisille. Kun hiv - tartunnan saanut yrittää sopeutua tartuntaansa, hän voi jäädä ilman sellaista myötätuntoa ja tukea, joka ehkä auttaa jonkin muun elämänkriisin kohdannutta. Hiv-tartunnassa ei ole kysymys pelkästään yhdestä viruksesta vaan moraalisesti ja emotionaalisesti latautuneesta asiasta. (Huotari 1999, ) Kari Huotarin tutkimuksesta käy ilmi, että ihminen joutuu kriisiin saatuaan tiedon tartunnastaan. (Huotari 1999, 64.) Samansuuntaista tietoa antaa Henna Kortteen tutkimus. Usealla reagointi tietoon ja sopeutumattomuus siihen saattaa muodostua hallitsevaksi.

9 11 Hiv- infektion edetessä sairauteen liittyvät pelot, muuttuva psykososiaalinen status, huoli rakastetuista heijastavat tunne- elämän häiriöitä, usein masennusta. (Korte ym.1993, ) 3.1 Vakava sairaus ja tunteet Tieto omasta hiv-tartunnasta ja eläminen tartunnan kanssa infektion eri vaiheissa merkitsee käsittelemistä vaativaa prosessia omassa itsessä ja elämässä. Epätoivo, toivo sekä toivottomuus ja niiden vaihtelu kytkeytyvät kiinteästi hiv-tartunnan saaneen elämään. (Aaltonen, Arsalo & Sinkkonen 2002, 207.) Tartunnan saaneen tunteet vaihtelevat toivosta epätoivoon sitä mukaa, kun sopeutumisen ja hyväksymisen prosessi etenee. Tartunnan saaneen käsitellessä asioita omaistensa ja läheistensä kanssa he eivät voi välttyä henkisiltä kivuilta ja voimakkailta tunteilta. Merkittävää on, että usein, kun ihminen saa tiedon kuolemaan johtavasta sairaudesta, vapautuvat ne ajatukset ja tunteet, jotka ovat omiaan aiheuttamaan huolta, pelkoa ja masennusta. Hiv-infektioon sairastunut ihminen saattaa tuntea syyllisyyttä, häpeää sekä ilmi tulemisen pelkoa. Toiset ihmiset ja ystävät voivat tuntea aiheetontakin pelkoa sairauden tarttumisen vuoksi. (Aaltonen ym. 2002, 210.) 3.2 Seksuaalisuus Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen elämään. Se on läsnä ihmisen syntymästä kuolemaan, jokaiselle omalla yksilöllisellä tavallaan. (Rosenberg, Skott & Keränen 2000, 9, ) Hiv-positiivinen saattaa tuntea ahdistusta rakastetun tai kumppanin suhtautumisesta ja reaktioista. Tartunnan saaneella voi olla harhaluuloja seksuaalisuuden rankaisusta liittyen vanhaan myyttiin homoseksuaalisuuden synnillisyydestä, josta hiv olisi rangaistus. Tällöin seksuaalinen kiinnostus saattaa hävitä ja seurauksena olla impotenssi. Hiv-tartunta muuttaa sairastuneen ja hänen läheistensä elämää.

10 12 Hän tarvitsee fyysisen huolenpidon lisäksi psyykkistä sekä sosiaalista tukea. (Korte ym. 1993, 102, 134.) Linqvistin mukaan hiv-tartunnan saaneeseen henkilöön liitetään sosiaaliselta kannalta hyvin latautuneita asioita, mielikuvia, jotka koskevat syyllisyyttä, seksuaalisuutta, ja kuolemaa. Näissä mielikuvissa esiintyvät traagisesti päällekkäin elämän ja kuoleman kuvat. ( Aaltonen. ym. 2002, ) 4 HENGELLISYYS IHMISEN ELÄMÄSSÄ Kun puhutaan ihmisestä kokonaisuutena, tarkoitetaan sillä tavallisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ulottuvuutta. Sillä voidaan tarkoittaa myös hengen, sielun ja ruumiin kombinaatiota. Esimerkiksi sellaiset seikat kuin hyvä olo, olotila jne. liittyvät siihen millaisena ihminen kokee elämänsä sillä hetkellä. J.K. Henderin ( ) teorian mukaan ihmisestä luonnon organismina on kehittynyt olento, jossa henkisyydellä on poikkeuksellisen suuri rooli (Laine, 1995, 29). Ihmisen hengellinen ulottuvuus liittyy keskeisesti hänen koko olemassa oloonsa sekä ihmisen ja Jumalan tai ihmisen ja muun korkeamman voiman väliseen yhteyteen. Kristinuskoon pohjautuvassa kulttuurissamme hengellisyyttä pidetään synonyymina uskonnollisuudelle, jossa yksilön suhde jumalaan korostuu. Tässä suhteessa keskeisiä käsitteitä ovat usko ja rakkaus. Kristinuskossa ajatellaan Raamatun mukaisesti, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen on Luojansa huolenpidon ja rakkauden kohde, mutta Luojan työtoverina myös vastuullinen suhteessaan muuhun elämään ja toisiin ihmisiin. Hengellisyyteen liittyvät olennaisesti eksistentiaaliset, elämän tarkoitusta ja mielekkyyttä, elämänhalua ja kuoleman jälkeistä eli tuonpuoleista koskevat kysymykset. (Eriksson ym. 2000, 190.) Sanaa hengellinen voidaan käyttää merkityksessä kulttuuriin liittyvä, esim. kun puhutaan kansan tai kansakunnan kulttuuriperinnöstä. Sitä voidaan käyttää myös synonyyminä sanoille eksistentiaalinen tai uskonnollinen.

11 13 Käsite hengellinen viittaa etymologisessa mielessä johonkin alkuperäiseen, perustavaa laatua olevaan voimaan ihmisessä. Käsiteitä henki ja sielu voidaan käyttää merkitsemään samaa asiaa, mutta niitä käytetään usein tarkoitettaessa eri asioita. Sielu ja sielullinen viittaavat psyykkisiin toimintoihin, kun hengellinen taas viittaa ihmisessä olevaan tuonpuoleiseen. Jokainen ihmiskäsitys ja etiikka joka perustuu siihen, että ihmisellä on sielu, ruumis sekä jotakin näiden yläpuolella olevaa, ottaa huomioon sen, mitä nimitetään hengelliseksi ulottuvuudeksi. (Eriksson, Barbosa da Silva 1994, 33.) Erikssonin ym. mukaan hoitoteologian ajattelijat katsovat, että sekä uskonnolliset, että eksistentiaaliset kokemukset ovat ihmisen hengellisen ulottuvuuden erilaisia ilmaisumuotoja. Tämän näkemyksen mukaan kaikki, mikä on uskonnollista, on myös hengellistä ja eksistentiaalista. (Eriksson ym. 1994, 34.) Lankinen määrittelee tutkimuksessaan hengellisyyden elämänkatsomukseksi. Suomessa hengellisyys liittyy kuitenkin hänen mielestään pääasiassa uskonnollisuuteen. Hoitotiede määrittelee hengellisyyden mm. perustavien arvojen ja uskonnollisuuden ulottuvuutena. (Lankinen 2001, 25.) Kylmä toteaa artikkelissaan, että hengellisyys merkitsee ihmisen sisäistä voimaa, joka antaa tarkoituksen ja sisällön elämälle, kuolemalle ja kärsimykselle (Aaltonen ym. 2001, ). 4.1 Hengelliset tarpeet Hengelliset tarpeet ymmärretään Erikssonin mukaan puutteena jonka ihminen kokee jossain elämänsä vaiheessa. Se voi ilmetä esimerkiksi mielenrauhan (peace of mind) puutteena sekä tarpeena päästä sopuun itsensä ja Jumalan kanssa. Ihminen joutuu etsimään elämälleen tarkoitusta ja vastauksia kärsimykseensä. (Eriksson ym. 1994, 36.)

12 14 Hengellisiin tarpeisiin kuuluvat uskonnolliset, esteettiset ja esteettiset tarpeet. Jokaisella ihmisellä on tarve luottaa itseään korkeampaan voimaan, löytää elämälleen syvempi tarkoitus, elää sopusoinnussa itsensä kanssa ja löytää rauha ja tyyneys. (Eriksson ym. 1994, 35.) Hengelliset tarpeet vaihtuvat elämän eri aikoina ja sairaus vaikuttaa siihen, että ihminen tarvitsee lohdutusta ja toivoa. Hänellä saattaa herätä tarve keskustella tilanteestaan sekä eksistentiaalisista kysymyksistä. Huotarin mukaan sairaus voi toimia alkuna pakottaen ihmisen tarkastelemaan omaa arvomaailmaansa ja suuntaamaan sitä kautta elämänsä uudella jälkeenpäin myönteiseksi osoittautuvalla tavalla (Huotari 1999, 67) Eksistentiaaliset kysymykset Eksistentiaaliset kysymykset, elämän kysymykset Eriksson näkee merkkinä ihmisen hengellisestä ulottuvuudesta. Ne nousevat esiin erilaisten kärsimysten kohdalla, ahdistuksen, epätoivon, syyllisyyden, hylätyksi tulemisen kokemuksessa sekä sairauden ja kuoleman kohtaamisessa. (Eriksson ym. 1994, 44.) Tietäessään olevansa parantumattomasti sairas ihminen joutuu uudelleen arvioimaan elämäänsä ja sen merkitystä. Mieleen nousee kysymyksiä siitä, että miksi juuri minä sairastuin ja olenko itse syyllinen sairastumiseeni? Vastauksia etsiessään ihminen saa hengellisyydestä voimaa ja toivoa (Aaltonen ym. 2001, ). Sairastuneelle saattaa herätä epäilys Jumalan olemassa olosta ja siitä, että miksi Jumala ei paranna hänen sairauttaan, vaan antaa hänen kärsiä ( Hiv- itsehoitokäsikirja 2000).

13 Uskonnollisuuden vaikutus elämään Hyvä elämä on yksilön subjektiivinen kokemus. Toisista ihmisistä saattaa tuntua että sairauden kanssa ihminen ei voi elää laadukasta ja hyvää elämää. Kuitenkin sairastunut ihminen saattaa kokea elämänsä hyvänä ja mielekkäänä, vaikka ulkoisesti ei näyttäisikään siltä. Toivo kuoleman jälkeisen elämän mahdollisuudesta antaa hivinfektioon sairastuneelle ihmiselle mielekkyyttä elämään. Hyvän elämän välttämättöminä tunnusmerkkeinä nähdään olevan ihmisen kyky päättää omaan elämään liittyvistä asioista, kyky itseilmaisuun ja muiden ymmärtämiseen sekä mahdollisuus elää ilman kipuja. Usein tähän liittyy myös ihmisen mahdollisuus rakastaa ja olla rakastettu. ( Stakes 1994, 149.) Rosengren nostaa esille Pascalin ajatuksen siitä, että hengellinen elämä antaa ihmiselle mahdollisuuden elää rikasta elämää myös vaikeissa ulkoisissa olosuhteissa. Kun ristiriidat ja ahdistus tulevaisuuden suhteen täyttää ihmisen mielen, on lohdullista tietää että kristinuskossa löytyy vastauksia moneen elämän kysymykseen. Rosengrenin mukaan Pascal on esittänyt, että usko jossa ihminen voi valita ottaako sen vastaan vai ei, tulee Jumalalta. Pascal otaksuu, että maallisen elämän aikana iankaikkisen elämän toivo tuo lohtua ihmisen elämään. (Eriksson ym. 1994, ) Tuonpuoleinen eli mitä kuoleman jälkeen tapahtuu Molander on tutkinut vanhusten ajatuksista kuolemasta. Kuoleman jälkeisen elämän tuntematon sisältö on askarruttanut vanhuksia ja he pyrkivät tekemään siitä itselleen tutumman tuntuisen tuntemattomanpelon hälventämiseksi. He pelkäsivät kuoleman jälkeistä rangaistusta elämässään tehdyistä virheistä. Kukaan heistä ei katsonut olevansa varma siitä, että pääsee taivaaseen. Kuolemaa pidettiin myös käänteenä parempaan ja kärsimyksen loppumisena. Kuoleman odottamisen koettiin kuluttavan voimavaroja. (Molander 1999, )

14 16 Kuuppelomäen mukaan ajatus kuolemasta voi tuntua lohdulliselta ja usein se on lupaus kärsimyksen loppumisesta. Kenenkään elämä ei ole turha eikä sen arvo katoa kuolemassa. Eletty elämä jää elämään ihmisissä joita olemme kohdanneet elämämme aikana. (Kuuppelomäki, 2001, ) 4.2 Hengellisten tarpeiden huomioiminen sairaanhoitajan työssä Vakavan sairauden vaikutus ihmisen kokonaisuuden kannalta on pirstova. Erityisesti se vaikuttaa yksilön kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Aaltosen mukaan hengellisyyden koetaan antavan voimaa ja toivoa (Aaltonen ym. 2001, ). Lankisen mukaan hengellisyys voidaan määritellä vakavasti sairaan ihmisen subjektiiviseksi voimavaraksi. Hengelliset odotukset auttavat ylläpitämään toivoa ja lievittävät kärsimystä. (Lankinen 2001, 26.) Erikssonin mukaan Lanara esittää, että eräs sairaanhoitajan vaikeimmista mutta tärkeimmistä tehtävistä on antaa lohdutusta. Hän on sitä mieltä, ettei pelkkä sairaanhoitajan läsnäolo riitä vaan tarvitaan teoriaa, tietoa, teknologiaa ja jatkuvaa oman elämän tarkoituksen etsimistä. (Eriksson ym. 1994, 151.) Kärsimyksen kohtaaminen ja sen lievittäminen on vaikea taito opittavaksi. Kärsivä ihminen tarvitsee Erikssonin mukaan sairaanhoitajaa joka ymmärtää erilaisia tunteita ja osaa kohdella häntä arvostavasti ja kunnioittavasti joka tilanteessa. Eriksson lainaa Lanaran ajatusta, jonka mukaan rakkaus on avain kärsivän ihmisen elämään. Kärsivän ihmisen ihmisarvoa tulee tukea. Meillä sairaanhoitajina tulisi olla taitoa havaita sairaan ja kärsivän ihmisen tarpeet ilman että hänen tulee osata itse pyytää meiltä apua. (Eriksson ym. 1994, 154.) Hengellisten tarpeiden tyydyttämättä jättäminen voi vaikuttaa kielteisesti potilaiden paranemiseen. Se voi estää heidän paranemistaan vaikuttaen kielteisesti heidän kokemuksiinsa niin hyvinvoinnista kuin elämän ja kärsimyksen merkityksestäkin. (Eriksson ym. 1994, 47.)

15 Hengelliset toimintamuodot Hengellisten toimintamuotojen kautta ihminen voi saada voimavaroja elämäänsä, lievitystä syyllisyyteen ja yksinäisyyteen. Ihmisen auttaminen keskustelun avulla on Kilpeläisen mukaan tuttua niin Vanhan Testamentin kuin Uudenkin Testamentin sivuilta. Jokainen sielunhoidon menetelmä löytää perustelunsa Raamatusta. Koska ahdistusta ja syyllisyyttä on vaikea käsitellä yksin, on sielunhoitajalla tärkeä rooli auttajana. (Kilpeläinen 1981, 19.) Sielunhoito on vaikeasti määriteltävissä oleva käsite. Ei ole tarkkoja ja yksiselitteisiä rajoja sille, mikä on sielunhoitoa, mikä ei. Kilpeläisen mukaan sielunhoito on keskustelua, toisen ihmisen henkisen hädän huomioon ottamista. Kilpeläinen sanoo sielunhoidon olevan ihmisen palvelemista sanoin, rukouksin, läsnä ollen, tai vierellä kulkien. (Kilpeläinen 1975, 64.) Aallon mukaan sielunhoidossa pyritään rakentamaan silta menneen ja tulevaisuuden välille kuuntelemalla ja olemalla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Aallon mielestä vuorovaikutuksessa korostuvat empatia, luovuus, huumori ja viisaus. Tärkeänä Aalto, Ormio näkevät luottamuksellisuuden, rehellisyyden ja avoimuuden samalla kuin myös vastuun jatkuvuudesta. (Aalto Ormio 1984, ) Myös Kansanaho (1960) kuvaa sielunhoidon määrittelemisen vaikeutta esittäessään että sielunhoitokäsitteen käyttäminen olisi kiellettävä, ellei selitetä samalla mitä se tarkoittaa. Sitä kuvastaa sekin, että sana psykoterapia voidaan suomentaa sanalla sielunhoito. Raamatusta sielunhoidon määritelmää ei ole löydettävissä, mutta Jeesuksen tavassa kohdata sairaita ja kärsiviä ja keskustella heidän kanssaan sekä esittää kysymyksiä, voidaan tunnistaa vahva sielunhoidollinen ulottuvuus. Sielunhoito on siis vastaamista konkreettiseen hätään. (Aalto, Esko & Virtaniemi 1997, )

16 18 Wikströmin mukaan perinteisessä hengellisessä auttamisessa on unohdettu ilon, kauneuden ja musiikin välittämä Jumalan läsnäolo ja vaikutus. Ne ovat kuitenkin ns. vaihtoehtoteologioita joita ei osata riittävästi arvostaa. (Wikström 1998, 133.) Hiltusen mukaan Ewalds korostaa sielunhoidossa lähimmäiskeskeisyyttä, jolla hän tarkoittaa sitä, että avunhakija on sielunhoidon subjekti eikä objekti. Autettavalta ei sielunhoidossa saa riistää hänen vapauttaan ja vastuutaan. (Hiltunen 1992, 3.) Sielunhoidon tehtävänä voidaan raamatun mukaan nähdä kokonaisvaltaisen huolenpidon toisesta ihmisestä ja osallistumisesta sairauden aiheuttaman huolen jakamiseen. Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain (Gal. 6:2) (Aalto, ym. 1984, 16). 5 AIDS-TUKIKESKUS TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Aids-tukikeskus perustettiin SETA:n aloitteesta kokeiluprojektina 1985 ja toiminta alkoi Aids-tukikeskuksen toimintaperiaatteiksi määriteltiin seuraavat viisi päätehtävää: 1) tarjota asiantuntevaa ja sosiaalista tukea henkilöille jotka pelkäävät tartuntaa, ovat saaneet tartunnan tai sairastuneet sekä heidän läheisilleen ja omaisilleen. 2) harjoittaa terveyskasvatustoimintaa, 3) tarjota psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisia ja anonyymeja testausmahdollisuuksia, 4) tarjota koulutus- ja konsultaatiopalveluja infektioon ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, 5) harjoittaa lähinnä psykososiaalista aids-ilmiöön liittyvää tutkimustoimintaa. Lisäksi toiminnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat neljä periaatetta: 1) Palveluiden saaminen täysin nimettömänä. 2) palvelut ovat ilmaisia. 3) palvelut ovat helposti saavutettavissa. 4) Palvelut ovat tarkoitettu kaikille. (Stålström 1987, ) Suomessa toimii kuusi Aids-tukikeskusta (Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Kuopio, Oulu). Huotarin mukaan edellä mainituissa työskentelee monen eri alan am-

17 19 mattilaisia sekä vapaaehtoisia, jotka ovat saaneet koulutuksen esimerkiksi puhelinneuvontaan tai tartunnan saaneen tukihenkilönä toimimiseen. (Huotari 1999, 152.) Aids-tukikeskus tarjoaa psyykkistä ja sosiaalista tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Vastaanottopalveluita on Tukikeskuksen eri toimipisteispisteissä järjestetty tarpeiden mukaisesti. (Korte ym. 1993, ) Aids-tukikeskusten työntekijöinä on sairaanhoitajia, koulutettuja hiv-neuvojia sekä Helsingin Aids-tukikeskuksen henkilökuntaan kuuluvat myös sosiaalityöntekijä ja psykologi. Palveluina on mm. leirien, kurssien, vertaisryhmien järjestäminen sekä erilaisten toimintojen, tarjoaminen. Toimintoihin kuuluu mm. terveysneuvonta, hivtestaus sekä keskiviikkoisin lounaan tarjoaminen. Lisäksi asiakkailla on päivätoimintakeskuksessa mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa, harrastuksiin, esim. he voivat käyttää tietokonetta, lukea lehtiä, pelata pelejä sekä tavata muita samassa tilanteessa olevia ja saada näin vertaistukea toisiltaan. (Toimintakertomus 2002.) Aids-tukikeskukseen voivat tartunnan saaneet mennä oma-aloitteisesti tapaamaan muita samanlaisessa tilanteessa eläviä ihmisiä. Huotarin tutkimuksessa ilmenee, että Aids-tukikeskukseen meno vaatii usein rohkeutta ja vasta pitkän harkinnan jälkeen sinne mennään konkreettisten tarpeitten edessä. Näitä tarpeita ovat esimerkiksi olleet psykososiaalisen tai juristin avun tarve. Asiakkaan elämän tilanne on vaatinut selkiyttämistä niin työn kuin ihmissuhteiden osalta. (Huotari 1999, 155.) Huotarin tutkimuksessa nousee esiin erään haastateltavan kritisoimana se että tukikeskuksen tulisi olla palvelulaitos jonka pitäisi pyrkiä vastaamaan asiakkaiden toiveisiin. Myös ulkomaisissa tutkimuksissa Huotarin mukaan (vert. Rhodes& Hartnol 1991) todetaan että hiv-tartunnan saaneille suunnattujen palveluiden systemaattisen tarkkailun ja arvioinnin olevan harvinaista. (Huotari 1999, 156.) Martti Lindqvist sanookin, että yhteisön pitäisi olla avoimessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. ( Linqvist 2002, 170). Aids-tukikeskus on usein se ainoa yhteys toisiin ihmisiin sairauden rajoittaessa ystäväpiiriä ja kanssakäymistä toisten kanssa. Hiv- infektioon liittyy omat erikoispiir-

18 20 teensä mm. syyllisyyden, häpeän, pelon tunteet sekä elämän rajallisuuden käsitteleminen. Hiv- tartunnan saaneet ovat Huotarin mukaan edelleen näkymättömiä yhteiskunnassamme sekä tutkimuksessakin. (Huotari 1999, 56.) Toimintakertomuksessa 2002 mainitaan, että Helsingin aluekeskuksen tiloissa tehty asiakastyö on ollut toimintavuonna entistä haasteellisempaa. siihen on vaikuttanut osaltaan huumetaustaisten asiakkaiden määrän lisääntyminen. Lisäksi palveluja käyttivät aiempaa vaikeampien sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien kanssa elävät ihmiset. Myös moni lasiperhe käytti aluekeskuksen palveluja sekä paritapaamisten määrä lisääntyi jonkin verran. Työssä painottui entistä enemmän arviontien ja hoitoon ohjausten osuus. Lisäksi asiakkaita tuettiin verkostotapaamisia järjestäen. Toimintavuonna keskityttiin testaustilanteiden laadun kehittämiseen ja tartunnasta huolestuneisiin asiakkaisiin käytettiin enemmän aikaa. Toimintakertomuksen mukaan vuonna 2002 asiakaskäyntejä oli 2444 (edellisenä vuonna 2190.) (Toimintakertomus 2002.) Muilla Aids-tukiyhteisöillä tarkoitetaan Positiiviset yhdistystä ja Suomen Punaisen ristin aids-tukipisteitä. Aids-tukiyhteisöjen toiminnan tarkoituksena on hivpositiivisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin tukeminen ja oikeuksien parantaminen. Suomen Punaisen ristin rooli tuen antajana ei ollut Huotarin mukaan tartunnan saaneille tärkeä, eivätkä he käyttäneet juurikaan SPR:n palveluja. (Huotari 1999, 153.) 6 AIEMMAT TUTKIMUKSET Tartunnan vaikutuksia ihmisen arkielämään on tutkittu verrattain vähän. Kari Huotari on tehnyt 1999 tutkimuksen, joka käsittelee hiv- tartunnan saaneiden selviytymistä arjessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada sovellettavaa tietoa hiv- tartunnan saaneiden selviytymisestä arjessa viranomaiskäytäntöjä sekä tuki ja palvelutoimintoja varten. Aineisto kerättiin vapaamuotoisilla teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli yhteensä 19 hiv- tartunnan saanutta (17 miestä ja 2 naista). Aineisto ana-

19 21 lysoitiin Ritcien kehittämän menetelmän mukaisesti. Haastateltavat olivat pääasiassa Aids- tukikeskuksen asiakkaita. (Huotari 1999, 11, 49-50, 60.) Huotarin tutkimuksessa ilmeni, että alussa tieto Hiv-tartunnasta aiheutti ylitsepääsemättömältä tuntuvia vaikeuksia. Hiv-tartunta pakotti ihmisen pohtimaan omaa arvomaailmaansa uudelleen, mutta sitä kautta he sopeutuivat sairauteensa ja löysivät uuden tavan elää ja selviytyä. Tartunnan saaneen elämää saattaa rikastuttaa se, että oma kuolevaisuus on kohdattu ja elämä silti jatkuu. (Huotari 1999, 201, 205, 207.) Hiv - ja Aids-ilmiöön on alettu kiinnittää huomiota enenevässä määrin tiedotusvälineissä sekä hoitoalan kirjallisuudessa. Uutta tietoa ilmiöstä on tuonut 2002 ilmestynyt englanninkielinen kooste- teos: Being positive, joka koostuu mm. seuraavista artikkeleista: Lääkärit Jussi Sutinen ja Matti Ristola ovat kirjoituksissaan käsitelleet hoitojärjestelmän merkitystä hiv-epidemian hallinnassa. Martti Lindqvist lähestyy kirjoituksessaan hiv-tartuntaa ja aidsia eettisenä kysymyksenä. Kari Huotari tarkastelee artikkelissaan miesten välistä seksiä ja siihen liittyviä hiv-tartuntariskejä Suomessa. Huotarin artikkeli perustuu 1998 suoritettuun miesten välistä seksiä käsittelevään tutkimukseen. Jari Kylmä pohtii artikkelissaan hiv-tartunnan kanssa elävän aikuisen hyvää hoitamista toivon dynamiikan näkökulmasta. (Aaltonen ym. 2002, ) Teos on hyvä tietolähde hoitotyössä hiv- positiivisia kohtaaville ammatti-auttajille. Kylmä on Kuopion yliopistossa tutkinut toivon, epätoivon ja toivottomuuden välistä dynamiikkaa. Toivon dynamiikalla hän tarkoittaa toivon, epätoivon ja toivottomuuden vaihtelua. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 39 ihmistä, jotka olivat hivpositiivisia ja heidän läheisiään. Haastattelujen avulla kerätty aineisto analysoitiin laadullisesti. Tutkimustehtävänä oli kuvailla toivon dynamiikan ilmiöitä hivtartunnan kanssa elävien ja heidän läheistensä elämässä. (Kylmä 2000, 3.) Kylmän (2000) tutkimuksen mukaan omasta tartunnastaan tietoiseksi tuleminen ja tartunnan kanssa eläminen merkitsee käsittelyä vaativaa prosessia tartunnan saaneen elämässä. Tutkimuksesta nousee esille myös hengellisyyden merkitys, johon toivo läheisesti liittyy. Hengellisyys antaa ihmiselle sisäisiä voimavaroja ja elämänhalua.

20 22 Hengellisyys merkitsee ihmiselle myös luottamusta omaan itseensä, muihin ihmisiin sekä luottamusta Jumalaan. (Aaltonen ym. 2001, 2008.) Kylmän tutkimuksen valossa hengellisyydellä on suuri merkitys Hiv-positiivisten ja heidän läheistensä arkielämässä. Aids-tukikeskuksen toiminnassa se voisi olla lähtökohtana myös vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Saarikko on tehnyt Tampereen yliopistossa tutkimuksen kolmen hiv-positiivisten naisen äitiydestä. Tutkimusaineisto on koostunut haastatteluista ja analyysimenetelmänä on käytetty narratiivistä analyysiä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää miten hiv-positiivisuus vaikuttaa äitiyteen ja sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Tutkimuksessa ilmenee, että kaikilla naisilla on jonkinlaisia huonoja kokemuksia terveydenhoitohenkilökunnan suhtautumisesta tartunnan saaneeseen äitiin. Kuitenkin suhtautumisen nähtiin muuttuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana parempaan suuntaan. Yhteiskunnan kielteisten asenteiden nähtiin johtuvan tiedon puutteesta. (Saarikko 2003, 53.) Hujanen ja Kymäläinen on tutkinut Helsingin Hiv-lapsen hoitotyötä kansainvälisten julkaisujen valossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kansainvälisiin julkaisuihin perustuen Hiv- infektioon sairastuneen lapsen hoitotyötä. Tavoitteena oli tuottaa Hiv-lapsen hoitotyöstä kiinnostuneille sairaanhoitajille itseopiskelumateriaalia. Aineisto muodostui kansainvälisistä julkaisuista, jotka kerättiin elektronisten tietokantojen ja lähdeviitteiden perusteella. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti eli muodostettiin Hiv-lapsen terveysmuutoksia, hoitotyötä ja hänen perheensä tukemiskeinoja kuvaava teemarunko, jolla etsitään vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimuksessa kävi selville, että hiv- infektio aiheuttaa lapselle akuutteja ja kroonisia terveysmuutoksia. Hiv-lapsen hoito tuo erityisvaatimuksia hoitohenkilökunnalle. Perheen psyykkisen tukemisen osuus todettiin tärkeäksi tutkimuksessa. (Hujanen, Kymäläinen 2003, 15, 16, 39.) Tutkimustulosten perusteella nähdään, että Aids-tukikeskuksen rooli myös Hiv-lapsen vanhempien tukijana on tärkeä.

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI OPAS HOITOHENKILÖKUNNALLE 1 ALKUSANAT Hyvä, hoitoalan ammattilainen Tämä opas on suunnattu lapsensa menettäneitä vanhempia kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot