Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN"

Transkriptio

1 Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN Sibelius-Akatemia Kirkkomusiikin koulutusohjelma Kuopion osasto Projektin kirjallinen työ Kevät 2004

2 SIBELIUS-AKATEMIA, Kuopion osasto, kirkkomusiikin koulutusohjelma. Vikman, Timo: Näkökulmia klavikordin historiaan. Musiikin maisterin tutkintoon kuuluva projektin kirjallinen työ, 48 sivua Näkökulmia klavikordin historiaan on yksi yhdessä Juha Sorannan kanssa tekemämme klavikordiprojektin kolmesta kirjallisesta osiosta. Toisen osion olemme kirjoittaneet yhteistyönä ja kolmas osio on Juha Sorannan kirjallinen työ. Projektimme käytännöllisenä osuutena rakensimme kaksi klavikordia. Soittimien esikuva on ruotsalainen 1700-luvulta säilynyt klavikordi, jonka rakentajasta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Kirjallisessa työssäni olen käsitellyt klavikordinrakennuksen historiaa ja edellä mainitun historiallisen soittimen taustaa. Pääpaino työssäni on ruotsalaisella 1700-luvun klavikordilla, klavikordien rakentajilla sekä aikakauden soitinrakennukseen vaikuttaneilla tekijöillä. Työn loppuun olen liittänyt seitsemänkielisen klavikordisanaston.

3 SISÄLLYS I NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN 1 JOHDANTO Soitinrakennusprojektin synty, rakenne ja ohjaajat Tutkimusaihe KLAVIKORDIN VARHAISHISTORIAA Varhaisimmat ikonografiset ja kirjalliset dokumentit Varhaisimmat säilyneet klavikodit SOITINRAKENNUKSEN TAUSTATEKIJÖITÄ RUOTSISSA LUVUILLA Näkökulmia soitinrakennuksen historiaan Vallitseva talousjärjestelmä Kauppa- ja purjehdussäännöt Talousjärjestelmän vaikutukset soitinrakennukseen Tuontikiellot ja ylellisyysasetukset Ammattikunnat KLAVIKORDINRAKENNUS RUOTSISSA LUVUILLA Saksalaissyntyiset soitinrakentajat Säilyneet ruotsalaisvalmisteiset klavikordit Ruotsalaisen klavikordin tyypilliset piirteet KESKEISIÄ RUOTSALAISIA KLAVIKORDINRAKENTAJIA Philip Jakob Specken (1680/ ) Gottlieb Rosenau (n n. 1790) Pehr Lundborg (1744? 1808) Pehr Lindholm ( ) RAKENNUSPROJEKTIN ESIKUVA Soittimen rakentaja ja historia Soittimen erityispiirteet KLAVIKORDISANASTO LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 46

4 I / 2 1 JOHDANTO 1.1 Soitinrakennusprojektin synty, rakenne ja ohjaajat Aloittaessani opintoni Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa syksyllä 1999 minulla syntyi ajatus oman harjoitussoittimen hankkimisesta. Kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi katsoin soittimen omatoimisen rakentamisen, olihan soitinrakennus kiehtonut minua jo useita vuosia. Rakennettavaksi soittimeksi valitsin klavikordin tämän pienen koon vuoksi olisihan esimerkiksi cembalon rakentaminen vaatinut huomattavasti mittavammat työja säilytystilat sekä siksi, että klavikordin soitto tukee erinomaisesti urkujen ja muiden klaveeri-instrumenttien soittamista. Huomasin pian että osastomme opiskelijoissa oli muitakin klavikordista kiinnostuneita: Mainittuani soitinrakennusideasta ystävälleni Juha Sorannalle, hän kertoi olevansa valmis aloittamaan soittimen rakentamisen kanssani. Aloitimme kahden klavikordin rakentamisen keväällä Seuraavana syksynä soittimien rakentaminen laajeni opintojemme syventymiskohteeksi, projektiksi. Projektimme jakautuu käytännölliseen (2/3) ja kirjalliseen (1/3) osaan. Näiden lisäksi projektiimme liittyy tukiopintoja, jotka sisältävät opintomatkoja sekä klavikordinsoiton opintoja. Käytännöllinen osa muodostui kahden klavikordin rakentamisesta. Rakentamiemme soittimien esikuva on ruotsalainen 1700-luvulta säilynyt klavikordi, jonka rakentajasta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Rakennustyön ohjaajana toimi Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtori Mikko Korhonen. Kirjallinen kokonaisuus jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista tämä kirjallinen työ on ensimmäinen. Toinen osio on yhdessä kirjoittamamme Sahatavarasta soivaksi soittimeksi ja kolmas osio Juha Sorannan Ajatuksia klavikordin soitosta. Projektimme kirjallisen osan ohjaajina ovat toimineet Sibelius-Akatemian Kuopion osaston johtaja Elina Laakso sekä professori Erkki Tuppurainen. Arvokasta asiantuntija-apua olemme saaneet

5 I / 3 myös Päivi-Liisa Hannikaiselta, Mikko Korhoselta, pianonsoiton lehtori Olli Rantalalta ja Sibelius-Akatemian rehtori Pekka Vapaavuorelta. 1.2 Tutkimusaihe Kirjallisen työni tavoitteena on muodostaa lukijalle yleiskuva klavikordin historiasta ja kehittymisestä sekä rakentamiemme soittimien esikuvana toimineesta klavikordista. Pääpaino työssäni on ruotsalaisella 1700-luvun klavikordilla sekä aikakauden soitinrakennukseen vaikuttaneilla tekijöillä. Olen kirjoittanut myös muutamista soittimiemme kannalta keskeisistä 1700-luvulla vaikuttaneista ruotsalaisista klavikordinrakentajista sekä heidän taustoistaan. Ruotsissa toimineiden klavikordirakentajien henkilöhistoriaa käsittelevä luku perustuu pääasiassa Eva Helenius-Öbergin väitöskirjaan Svenskt klavikordbygge Kirjallisen työn loppuun olen lisännyt seitsemänkielisen klavikordisanaston. Sanaston suomen- ja ruotsinkielisen osuuden olen koonnut asian harrastajien keskuudessa vakiintuneista termeistä sekä aihetta käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista. Muiden viiden kielen sanaston olen muokannut Bernard Brauchlin kokoaman sanaston pohjalta. 2 1 Helenius-Öberg 1986: Brauchli 1998:

6 I / 4 2 KLAVIKORDIN VARHAISHISTORIAA Klavikordin (lat. clvis = avain tai kosketin c[h]orda = kieli) arvellaan syntyneen siten, että monokordiin 3 lisättiin useampia kieliä ja kielen kahteen osaan jakava talla korvattiin koskettimistolla. Klavikordia pidetäänkin yksinkertaisen rakenteensa perusteella vanhimpana kielikosketinsoittimena. Kuva 1. Tuntemattoman henkilön kuvaus monokordista. Lodovico Fogliani 1529: Musica theorica. Venetsia. (Brauchli 1998: 11) Klavikordi sai suosiota hyvin varhaisessa vaiheessa myös urkurien harjoitussoittimena, minkä seurauksena liitejalkiot soittimissa yleistyivät. 4 Liitejalkiot toteutettiin yhdistämällä jalkiomekanismi esimerkiksi lankojen välityksellä klavikordin sormioon. Paulus Paulirinuksen ja Sebastian Virdungin mukaan liitejalkio on ollut yleinen klavikordeissa jo luvuilla. Väitettä tukee myös piirros jalkiolla varustetusta klavikordista Hugo Spechtshartin (n /60), toiselta nimeltä tunnetun Hugo von Reutlingenin tutkielman Flores musicae omnis cantus Gregoriani yhteydessä. Mainittu kuva tosin ei esiinny alkuperäisessä tekstissä vuodelta 1332, vaan on liitetty vuoden 1467 jälkeen Stuttgartissa säilytettävään kä- 3 Monokordi (kreik. monos = yksin, yksi, Khord' = kieli) on yksikielinen soitin, joka mainitaan ensimmäisen kerran Kreikassa 500-luvulla ekr. ja jota pidetään Pythagoraan keksimänä. Monokordia on käytetty pääasiallisesti didaktisesti viritykseen, akustisiin ja musiikkiteoreettisiin kokeiluihin, mutta myös opetukseen ja käytännön musisoimiseen. (Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: monokordi). 4 Brauchli 1998:

7 I / 5 sikirjoitukseen. Varhaisimmat tekstit itsenäisellä jalkiolla varustetusta klavikordista on kirjoittanut Claas Douwes vuonna Kuva 2. Tuntemattoman henkilön kuvaus jalkiolla varustetusta klavikordista. Hugo von Reutlingen: Flores musicae omnis cantus Gregoriani. (Brauchli 1998: 41) Kaiken kaikkiaan klavikordin historiasta ennen 1400-lukua tiedetään melko vähän. Tiedon puute on herättänyt aiheeseen liittyviä arveluita ja näyttää ruokkineen jopa suoranaisten legendojen syntymistä. Tämänkaltaiseksi voitaneen luokitella 1500-luvulta lähtien mainitut arvelut siitä, että klavikordin olisi keksinyt keskiajalla elänyt munkki Guido Arezzolainen. 6 Arveluita ovat esittäneet mm. Sebastian Virdung 7, Musica getutscht (1511) ja Daniel 5 Douwes 1699:104. Enemmän jalkiolla varustetuista klavikordeista: Vapaavuori 2001: Guido Arezzolainen (s. n. 991/2 k. vuoden 1033 jälkeen) oli italialainen musiikkiteoreetikko ja munkki, joka otti ensimmäisenä käyttöön neliviivaisen nuottiviivaston sekä loi säveltapailujärjestelmän (ut, re, mi, fa, sol, la). 7 Sebastian Virdung (s. v. 1465, k. v jälk.) oli saksalainen pappi, teoreetikko ja säveltäjä sekä ensimmäisen painetun soittimia käsittelevän käsikirjan kirjoittaja.

8 I / 6 Gottlob Türk 8, Klavierschule, oder Anweisung zum Klavierspielen für Lehrer und Lernende (1789). Molemmat ovat suhtautuneet otaksumaansa myös kriittisesti. Kuva 3. Tuntemattoman henkilön kuvaus Guido Arezzolaisesta ja hänen oppilaastaan 1100-luvulta. (Brauchli 1998: 11) Vaikka klavikordin varhaishistoriaan liittyy useiden eri kysymysten luomia varjoja, historian verho ei ole täysin sulkeutunut. Useiden 1900-luvun loppupuolella tehtyjen tutkimusten pohjalta tiedetään, että klavikordiksi määriteltäviä soittimia on ollut olemassa viimeistään 1300-luvulla. 9 Vaikka vielä 1400-luvultakaan ei ole säilynyt yhtään klavikordia, useat ikonografiset 10 ja kirjalliset dokumentit todistavat klavikordin levinneen tuolloin laajalle alueelle Euroopassa. 8 D.G.Türk ( ) oli saksalainen teoreetikko ja säveltäjä. 9 Vapaavuori 2001: 19. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. 10 Tässä yhteydessä ikonografisilla dokumenteilla tarkoitetaan kuvallisten esitysten lisäksi esimerkiksi koristeveistoksia ja -kaiverruksia sekä intarsioita eli puun upotekoristeluja.

9 I / Varhaisimmat ikonografiset ja kirjalliset dokumentit Varhaisin dokumentti klavikordista on peräisin Luoteis-Saksasta, Mindenin katedraalin alttaritaulusta vuodelta Sattumaa tai ei, myös ensimmäinen kirjallinen maininta on löytynyt Mindenistä, Ebenhard Cersnen teoksesta Der Minne Regel (1404). 11 Kuva 4. Varhaisin tunnettu ikonografinen dokumentti klavikordista. Mindenin katetraalin alttaritaulu vuodelta (Brauchli 1998: 25) Yksi tunnetuimmista ja mahdollisesti tarkimmin klavikordia kuvaavista 1400-luvun dokumenteista on intarsia 12 Urbinon herttuan palatsissa Keski- Italiassa ( ). Intarsia on tehty niin taidokkaasti, että soittimesta on voitu jälkikäteen laatia piirustus ja rakentaa rekonstruktioita Brauchli 1998: 44. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. 12 Intarsiat eli puun upotekoristelut toteutetaan upottamalla eri puulajeja, norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan. Intarsiat tulivat Eurooppaan Aasiasta ja olivat erityisen suosittuja luvuilla. Eräät maailman kuuluisimmista intarsioista, mainittu klavikordi mukaan lukien, löytyvät Urbinon herttuan palatsista, jossa kokonaisia seinäpaneeleita on koristeltu mainitulla tavalla. Intarsiat säilyttivät suosionsa erimerkiksi huonekalujen koristelussa 1800-luvun alkuun saakka. 13 Rekonstruktion soittimesta on rakentanut mm. Jean Maurer. (Brauchli 1998: 36-37).

10 I/8 Kuva 5. Intarsia Urbinon herttuan palatsista vuosilta (Brauchli 1998: 41) Kuva 6. Edwin M. Ripinin laatima piirustus Urbinon intarsian klavikordista. (Brauchli 1998: 37) Kuva 7. Jean Maurerin rakentama rekonstruktio Urbinon intarsian klavikordista. (Brauchli 1998: 37)

11 I/9 Ensimmäinen klavikordin teknisiä tietoja sisältävä dokumentti on peräisin Henri-Arnaut de Zwollen eri soittimia käsittelevästä teoksesta. Käsikirjoitus on kirjoitettu vuosien 1436 ja 1450 välillä ja sisältää myös melko yksityiskohtaiset piirustukset. Rekonstruktion Zwollen esittelemästä soittimesta on rakentanut mm. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtori Mikko Korhonen. Kuva 8. Mikko Korhosen rakentama klavikordi Arnaut de Zwollen kuvauksien pohjalta. Varhaisia klavikordia kuvaavia esityksiä on edellä mainittujen lisäksi löydetty mm. Italiasta (1433), Englannista (1440) ja Hollannista (n. 1475).14 Ensimmäinen Ruotsista löytynyt dokumentti on n. vuodelta Klavikordia soittavan enkelin kuva on löytynyt Norra Upplandissa sijaitsevan Tierpin kirkon seinämaalauksista ja se on pohjoisimmasta löytynyt 1400luvulta peräisin oleva klavikordia kuvaava ikonografinen dokumentti.15 Kuva 9. Tierpin kirkon seinämaalaus n. vuodelta (Helenius-Öberg 1986: 107) Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. Brauchli 1998: 282. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi.

12 I / 10 Varhaisin tunnettu maininta suomeen tuodusta klavikordista on Turun kaupungin tullikirjassa vuodelta 1556, jonka mukaan laivuri Erttman toi Räävelistä, eli nykyisestä Tallinnasta Turkuun kaksi urkupositiivia (2 Wrghe verck) ja yhden klavikordin (Claffuicordin). 16 Kuva 10. Ensimmäinen dokumentti Suomeen tuodusta klavikordista. Turun kaupungin tullikirja vuodelta (Vapaavuori 2001: 25) Mahdollisesti vanhin tiedossa oleva dokumentti sitomattomasta klavikordista on Bernardino Licininon maalaus The Concert (n. 1535). 17 Taulussa kuvattu nuori nainen soittaa klavikordia, jonka kosketinvarret maalattu vieri viereen ilman sidotulle klavikordille tyypillisiä tyhjiä välejä. Yksityiskohdasta ei voida kuitenkaan tehdä varmoja johtopäätöksiä, onhan mahdollista että taiteilija on maalannut klavikordin koskettimiston esteettisten ihanteidensa mukaisesti, tutkimatta tarkemmin soittimen rakennetta. 16 Klemetti 1934: Tarkemmin aiheesta mm. Vapaavuori 2001: Brauchli 1998: Maalaus on Hamptonin linnassa Lontoossa. Katso myös Vapaavuori 2001:

13 Kuva 11. Bernardino Licininon maalaus The Concert (n. 1535). (Brauchli 1998: 82) I / 11

14 I / Varhaisimmat säilyneet klavikodit Varhaisimmat säilyneet klavikordit ovat peräisin 1500-luvulta. Kaikki viisi soitinta ovat 3-4 kertaa sidottuja 18 ja äänialaltaan nelioktaavisia C/E-c 3 (lyhyt oktaavi bassossa). Soittimien koskettimet sijoitettu 1400-luvun klavikordien tapaan rungon ulkopuolelle. 19 Yksi soittimista, Dominicus Pisaurensisin rakentama klavikordi vuodelta 1543, on kuusikulmainen ja loput neljä suorakaiteen muotoisia. Pisaurensisin rakentaman soittimen on arveltu olevan jopa vanhin säilynyt klavikordi. 20 Kuva 12. Dominicus Pisaurensisin rakentama klavikordi vuodelta (Brauchli 1998: 63) Vaikka ensimmäiset Ruotsista löytyneet dokumentit klavikordista ovat peräisin jo 1400-luvun jälkipuoliskolta, varhaisin signeerattu ruotsalaisvalmisteinen soitin on rakennettu vasta vuonna Soittimen on valmistanut saksalaissyntyinen urkujenrakentaja George Woytzig. 21 Soitin on aikakauden klavikordien tapaan sidottu ja melko pienikokoinen (1187 x 343 x 114 mm). Soittimen ääniala on neljä oktaavia (C/E-c 3, lohkottu oktaavi bassossa). 18 Sidotulla klavikordilla tarkoitetaan klavikordia, jossa yhtä kieliparia kohden on useampi kosketin. Sitomattomassa taas jokaisella koskettimella on oma kieliparinsa. 19 Vapaavuori 2001: Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. Vrt. Vapaavuori 2001: 20, alaviite Tätä loisteliaasti rakennettua klavikordia säilytetään Tukholman Musiikkimuseon (Musikmuseet) kokoelmissa (Sign. MM 3146).

15 I / 13 Kuva 13. George Woytzigin rakentama klavikordi vuodelta Kuva: Hans Skoglund. F# G# D E B C F G A H Kuva 14. Esimerkki lohkotusta oktaavista. Mikko Korhosen rakentama kopio Tukholman Musiikkimuseon kokoelmiin kuuluvasta klavikordista Anonymus (S 01 NordM ). Kuva 15. Piirros vierellä kuvatun klavikordin lohkotusta oktaavista. (Vikman 2004)

16 I / 14 Vanhimman tunnetun sitomattoman klavikordin on rakentanut saksalainen urkujenrakentaja Johann Michael Heinitz vuonna Kuva 16. Johann Michael Heinitzin rakentama klavikordi vuodelta (Brauchli 1998: 148) 22 Brauchli 1998: 148. Soitin on nykyisin Marienthalin luostarissa Dresdenin vanhan musiikin akatemian (Dresdner Akademie für Alte Musik) omistuksessa.

17 I / 15 3 SOITINRAKENNUKSEN TAUSTATEKIJÖITÄ RUOTSISSA LUVUILLA 3.1 Näkökulmia soitinrakennuksen historiaan Soitinrakennuksen historiaa voidaan käsitellä useista eri näkökulmista. Siinä yhdistyvät niin musiikin kuin käsityöläisyyden, kirkon ja yhteiskunnan, talouselämän ja yksityisten henkilöiden historia. Voidaankin sanoa, että soitinrakennuksen historia on samojen lainalaisuuksien alainen kuin mikä tahansa historia. Tässä yhteydessä olen tarkastellut Ruotsissa luvuilla tapahtunutta klavikordien rakentamista käsityöläisammatin harjoittamisen lähtökohdista Olihan soitinrakennus kaikille tuon ajan merkittäville klavikordinrakentajille ensisijainen toimeentulon lähde. 23 Heidän lisäkseen Ruotsissa toimi muutamia urkujenrakentajia, jotka valmistivat sivutyönään myös muita klaveerisoittimia. Klavikordinrakentajien kirjavuutta lisää se, että monet rakentajista olivat saaneet puusepän koulutuksen ja työskennelleet puusepänverstaissa ennen soitinrakennuksen aloittamista. Ruotsissa toimineiden soitinrakentajien muusikon kyvyistä tai suhteesta musiikkiin ja soittimia soittaviin henkilöihin ei ole tietoa. Tärkeä osa on myös valtiovallalla, joka sääteli ammattien harjoittamista ja käytti talousasioissa suurinta valtaa. Se oli kiinnostunut soitinrakentajista osana käsityölästen suurta joukkoa merkittävää verotulojen lähdettä. Valtiovallan ja talouselämän merkitys näyttää korostuvan entisestään, kun soitinrakennuksen historiaa ja soittimien sekä erilaisten rakennustraditioiden kehittymistä ja leviämistä tarkastellaan koko Euroopan perspektiivistä. Näin ollen on hyvä kiinnittää huomiota myös yhteiskuntaan ja vallitsevaan talousjärjestelmään, jonka vaikutuspiirissä soitinrakentajien ja muiden käsityöläisten ammattikunnat toimivat. 23 Käytän usein yleisnimikkeitä soitinrakennus ja soitinrakentajat, sillä kaikki merkittävimmät klavikordinrakentajat valmistivat myös muita soittimia.

18 I / Vallitseva talousjärjestelmä Keskiajan lopulla Euroopassa alkoi näkyä merkkejä talouselämän murroksesta luvulla levisi merkantilismiksi kutsuttu talouspolitiikka myös Ruotsiin. Tämä merkitsi radikaalia muutosta edeltäneeseen keskiajan ja renessanssin talousajatteluun. 24 Merkantilistisen talousjärjestelmän tavoitteena oli saada valtiolle mahdollisimman suuret rahatulot. Sopivan kasvualustan järjestelmälle tarjosivat erityisesti itsevaltiaiden hallitsemat valtiot, joiden varat kuihtuivat pröystäilevän hovielämän, laajenevan hallintokoneiston ja sota-aikana jopa 60 90% valtion menoista kuluttavan palkka-armeijan ylläpitämiseen. Varhaismerkantilismin 25 yhtenä piirteenä oli ajattelumalli, jonka mukaan valtioiden rikkauksien määrä on vakio. Samalla kun valtion mahdin ajateltiin lisääntyvän kasvattamalla sen hallussa olevia jalometallivaroja, tämän ajateltiin köyhdyttävän muiden valtioiden varallisuutta ja heikentävän niiden mahtia. Tavoitteisiin uskottiin päästävän sillä, että valtiovalta ohjasi ja keskitti talouselämää. Lainsäädännön yksi tarkoitus oli kasvattaa vienti mahdollisimman suureksi ja kaventaa tuonti vastaavasti pieneksi, sillä ylijäämäinen kauppatase toi maahan rahaa ja jalometalleja. 26 Kruunu suosi vuorityötä, teollisuutta ja ulkomaankauppaa. Maatalouden kehittäminen näyttää sen sijaan olleen toisarvoista, vaikka se oli Ruotsissa ja etenkin Suomessa selvästi tärkein elinkeino. Yhtenä esimerkkinä eri ammatinharjoittajien eturistiriidasta ovat Ruotsin emämaassa asetetut metsänkäytön rajoitukset. Muutamilla seuduilla metsien kaskeaminen kiellettiin rangaistuksen uhal- 24 Merkantilismia on pidetty kansantalouden ensimmäisenä varsinaisena tieteellisenä järjestelmänä, mutta se ei ollut teoreettinen oppi vaan pikemminkin käytännöllisiin päämääriin pyrkivää talouspolitiikkaa. Vasta 1700-luvun kriitikot rupesivat sanomaan ko. järjestelmää merkantilismiksi. (Halila 1985 a: 35) 25 Varhaismerkantilismia kutsutaan myös bullionismiksi tai monetarismiksi. 26 Esimerkkinä ulkomaantuonnin ohjailusta ovat erilaiset ylellisyystarvikkeiden tuontirajoitukset ja -kiintiöt sekä suorat tuontikiellot ja korkeat tuontitullit, vastaavasti viennin puolelta erilaiset vientiavustukset ja -palkkiot.

19 I / 17 la. 27 Tiukoilla rajoituksilla haluttiin turvata raudan tuotantoon tarvittavan puuhiilen saanti. 28 Merkantilismin periaatteita noudatettiin uskollisesti myös sisämarkkinoilla. Kaupankäynti pyrittiin keskittämään yhteen tai muutamaan kaupunkiin, jonka suuret kauppayhtiöt olivat monopoliasemassa. Näin kauppaa oli helpompi valvoa ja saada siitä tullien ja verotuksen kautta myös suurin tuotto. Suurissa kaupungeissa tapahtuvaa kaupankäyntiä suosittiin myös siksi, että valtiovalta sai keräämänsä maksut ja verot luontaistuotteiden sijaan rahana Rangaistuksia myös jaettiin. Samoihin aikoihin Ruotsi hankki hollantilaisten tuella itselleen kaukaisen siirtomaa-alueen Delaware-joen rannalta Pohjois-Amerikasta. Koska ensimmäisinä siirtomaavuosina oli puutetta vapaaehtoisista uudisraivaajista, turvauduttiin pakkokeinoihin. Vuonna 1639 Uuteen-Ruotsiin lähetettiin sotilaskarkureita ja rikollisia. Mukana oli myös muutamia laittomasti kaskenneita Värmlannin metsäsuomalaisia, jotka oli tuomittu armeijaan ja menettämään omaisuutensa. Vapaaehtoinen matka siirtomaahan kumosi tuomion. (Aalto 1992 a: ). 28 Aalto 1992 b: Samansuuntaiset tavoitteet olivat jo Kaarle-herttualla, kun hän laaditutti vuonna 1595 mietinnön Tukholman ylivallasta. Useista yrityksistä huolimatta mietintöä ei hyväksytty valtiopäivillä. Tuolloin nähtiin että Ruotsin kaltainen valtakunta tarvitsi useita tapulioikeuksin varustettuja kaupunkeja.

20 I / Kauppa- ja purjehdussäännöt Vuonna 1614 julkaistussa kauppa- ja purjehdussäännössä valtakunnan kaikki kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin. Ulkomaankauppa oli tapulikaupunkien yksinoikeus, kun taas maakaupunkien tuli käydä kauppaa vain maan rajojen sisäpuolella. 30 Tapulikaupungit puolestaan oli jaettu kolmeen eri luokkaan. Porvarit, joiden kaupungeilla oli aktiivinen tapulioikeus, saivat purjehtia laivoillaan ulkomaille. Passiivisen oikeuden saaneilla kaupungeilla oli etuoikeus päästää satamaansa ulkomaisia laivoja, mutta ko. kaupungin porvareilla ei ollut lupaa viedä tuotteitaan ulkomaille. Täydet tapulioikeudet pitivät sisällään oikeuden sekä harjoittaa vientiä ulkomaille että vastaanottaa ulkomaisia kauppatavaroita. 31 Kaupunkien ulkopuolella tapahtuva maakauppa kiellettiin suuria markkinoita lukuun ottamatta kokonaan, sillä sen valvominen ja verottaminen tuotti ylivoimaisia vaikeuksia. 32 Kauppa- ja purjehdussääntö oli sellaisenaan voimassa vain kolme vuotta. Vuonna 1617 annetussa kauppa-asetuksessa Etelä-Suomen kaupunkien oikeuksia lisättiin. Samassa asetuksessa Pohjanlahden kaupunkien harjoittama ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan, jonka seurauksena alueen kauppiaille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin harjoittaa tuonti- ja vientikauppansa joko Turun tai Tukholman kauppiaiden välityksellä. Vuosien 1614 ja 1617 kauppa- ja purjehdussäännöt loivat pohjan kaupunkien eriarvoisille kehittymismahdollisuuksille. Vuonna 1636 annettu uusi ankara purjehdussääntö vahvisti tilanteen tällaiseksi yli 100 vuoden ajaksi. 33 Koko valtakuntaa tarkasteltaessa vaikeammassa asemassa olivat pienet sisämaakaupungit. Tämä johtui osittain talonpoikien halusta myydä tuotteet suoraan tapulikaupunkeihin, joissa heidän tarvitsemiaan tavaroita, palveluita ja myös huvituksia oli huomattavasti enemmän tarjolla. Kaupankäyntikin tuli edullisemmaksi, kun turha tavaroiden rahtaaminen paikasta 30 Suomeen maakaupunkeja jäi vuoden 1614 jälkeen vain kaksi: Rauma ja Naantali. 31 Suomessa täydet tapulioikeudet annettiin ensimmäisenä Turulle ja Viipurille. 32 Kielto ei tosin koskenut kaikkea kauppaa, sillä talonpojat saivat vaihtaa keskenään tuotteita luvun kauppasäännökset määrittelivät kaupaksi vain sen, jos joku kiersi maaseudulla mukanaan varsinaisia kauppatavaroita. 33 Karonen 1999: 175.

21 I / 19 toiseen jäi pois. Suuressa kaupungissa yksi porvari saattoi kerralla ostaa kaikki talonpojan tuotteet. 34 Kauppatottumuksiin vaikuttivat myös vakiintuneet luotto- ja majoitussuhteet, jotka sitoivat talonpoikia tiettyihin porvareihin jopa sukupolvesta toiseen. 35 Luotoista, majoituksesta tai kestityksestä eivät asianosaiset juuri valittaneet. Sen sijaan uudet kaupungit nurisivat herkästi järjestelmästä, koska niiden oli vaikea kilpailla vanhojen kaupunkien kanssa, joiden porvareilla oli vakiintuneet kauppa- ja luottosuhteet uusienkin kaupunkien kauppa-alueilla. Samalla porvarien ja talonpoikien väliseen velkakauppaan kytkeytyi maaseudulla harjoitettu salakauppa, jota merkantilistinen lainsäädäntö ei sallinut mutta ei pystynyt kokonaan lopettamaankaan. 36 Määräyksiä tosin eivät kiertäneet vain porvarit. Laiton kauppa ja salakuljetus rehottivat kaikissa yhteiskuntaluokissa. 37 Uskaliaimmat harjoittivat nk. talonpoikaispurjehdusta eli salakuljettivat tuotteensa omilla laivoilla suoraan ulkomaille. 34 Aalto 1992 c: 103. Karonen 1999: Yleisempi siirtyminen rahaveroihin 1620-luvulta lähtien järkytti talonpoikien perinteistä luontaistaloutta. Rahaa, jota sai yleensä vain kaupungin porvareilta, lainattiin useimmiten myöhempää tavarasuoritusta vastaa. Tämän seurauksena maalaisten ja kaupunkilaisten luottosuhteet vakiintuivat vähitellen yleiseksi käytännöksi. 36 Ranta 1980: 287, 290 Maakauppaa pyrittiin hillitsemään mm. perustamalla runsaasti kaupunkeja. Suurvalta-ajalla valtakunta sai 39 uutta kaupunkia (Ruotsi 26 ja Suomi 13). 37 Halila 1985 a: 39.

22 I / Talousjärjestelmän vaikutukset soitinrakennukseen Merkantilistinen kauppapolitiikka kosketti myös soitinrakentajien ammattikuntaa. Näissä olosuhteissa ammattimainen käsityö kehittyi hitaasti, sillä jatkuvasti muuttuva sääntely pikemminkin lamaannutti kuin tuki yritteliäisyyttä. Kaupan monopolisoituminen puolestaan nosti hintoja ja heikensi tuotteiden laatua. Valtiovallan suuria kaupunkeja suosiva politiikka näkyi myös pyrkimyksenä vaikeuttaa ammattikäsityöläisten asettumista maaseuduille. Vuosien 1621 ja 1680 välisenä aikana ammatillinen käsityö oli maaseudulla tietyin poikkeuksin kokonaan kielletty. 38 On siis hyvin ymmärrettävissä, miksi vielä 1700-luvullakin lähes kaikki valtakunnan yli kolmestakymmenestä tunnetusta klavikordeja rakentavasta soitinrakennusverstaasta toimivat Tukholmassa. Verstaan sijaintiin vaikuttivat toki monet muutkin tekijät. Klaveerin- ja erityisesti urkujenrakennus vaati yleensä suuren kiinteistön, jossa oli riittävät varasto- ja työtilat eri rakennusvaiheille aina soittimien pintakäsittelyyn ja virittämiseen asti. Lisäksi suuret verstaat vaativat hyvät kuljetusyhteydet, jotta raaka-aineiden ja valmiiden soittimien kuljettamisesta ei syntyisi kohtuuttomia kustannuksia. 39 Samalla kun verstaat pyrittiin sijoittamaan sinne missä tuotteilla on kysyntää, sitä vastaavasti pyrittiin myös luomaan verstaiden sijoittelulla. Tukholmassa toimi useita saman alan käsityömestareita samassa kaupunginosassa ja jopa samalla kadulla. Runsas tarjonta toi tuotteille näkyvyyttä ja houkutteli asiakkaita. Myös yhteiskuntaluokkien epätasainen jakautuminen vaikutti soitinrakentajien toimintamahdollisuuksiin. Porvariston vaurastumisen seurauksena enemmistö yksityisistä ihmisistä, joiden varallisuus riitti klaveerisoittimen ostamiseen, asui kaupungeissa. Lisäksi kaupungeissa toimi runsaasti eri alojen käsityöläisiä, joista oli käytännön etua soitinrakentajille. Klaveerien rakentamiseen liittyviä erityisosaamista vaativia työvaiheita voitiin teettää 38 Vaikuttaa kuitenkin siltä, että paikallisviranomaiset ymmärsivät lainsäätäjiä paremmin syrjäseutujen asukkaiden tarpeet, sillä kieltoa ei tavanomaisimpien käsityöammattien osalta valvottu kovinkaan tehokkaasti. 39 Esimerkiksi urkurakentamo Gren & Stråhlen verstaat sijaitsivat vesistön läheisyydessä. (Helenius-Öberg 1986: 33).

23 I / 21 alihankintana muiden käsityöalojen mestareilla. 40 Suuressa kaupungissa oli myös runsaasti tarjolla sopivia oppipoikia ja ammattitaitoisia kisällejä Esimerkkinä erityisosaamista vaativista työvaiheista mainittakoon koristekaiverrukset, intarsiat eli puu-upotukset, taidemaalaukset ja muu pintakäsittely, erilaiset metallityöt ja lukkojen valmistus. 41 Tukholmassa asui 1700-luvun alussa arviolta asukasta, kun tuona aikana Suomen ylivoimaisesti suurimman kaupungin Turun väkiluku oli vain kymmenesosa siitä. (Karonen 1999: 40)

24 I / Tuontikiellot ja ylellisyysasetukset Ruotsin valtakunnan nousu eurooppalaiseksi suurvallaksi nosti johtavien säätyjen itsetuntoa ja varallisuutta. Elintason kasvaessa ylellisyystarvikkeiden käyttö lisääntyi kaikissa säätyluokissa. Ylellisyystarvikkeiden sääntelyn taustalla oli useita syitä. Suurinta valtaa talousasioissa käytti merkantilistista talouspolitiikkaa noudattava kruunu. Valtakunnan talousjohtajien kirkkaimpia päämääriä oli pyrkimys kasvattaa ulkomaankauppa vientivoittoiseksi ja estää jalometallivarojen virtaaminen ulkomaille. Tähän yhtälöön ei sopinut tuhlaileva elämäntyyli. Sen sijaan säästäväisyyttä ja jopa suoranaista saituutta arvostettiin. Suurta valtaa käytti myös kirkko, joka kiivaili kaikkea ylellisyyttä ja koreilua vastaan. Ylellisyys ei ollut ihmisten yksityisasia, koska se veti koko valtakunnan ylle Jumalan rangaistuksen. Tukensa vallankäyttäjille antoivat myös ylemmät säädyt, jotka katsoivat happamina, kun rahvas nautti elintasosta säädylleen sopimattomalla tavalla. Ruotsin ensimmäiset ylellisyysasetukset annettiin jo vuonna 1345, kun kuningas Maunu Eerikinpoika rajoitti mm. morsiamelle maksettavan huomenlahjan suuruutta ja häävieraitten määrää. 42 Merkittävimmät asetukset annettiin kuitenkin vasta ja 1700 luvuilla, jolloin asetukset koskettivat lähes kaikkia elämän alueita. Tuolloin julkaistiin listoja joko osittain tai kokonaan kielletyistä tarvikkeista, rajoitettiin ihmisten pukeutumista ja säännösteltiin perhejuhlien järjestelyitä. Asetuksissa puututtiin jopa ruumisarkkujen koristeelliseen ulkomuotoon. 43 Voimakkaimmin soitinrakennukseen kuitenkin vaikuttivat ylellisyystarvikkeiden ja raaka-aineiden ulkomaantuontiin liittyvät rajoitukset. 44 Vaikka tuontikiellot antoivat pääkaupungin soitinrakentajille monopoliaseman ko- 42 Historian suursanakirja, hakusana: Ylellisyysasetukset, s Halila 1985 c: Soittimia sai tuoda ulkomailta vain erityisluvalla. Tuontiin tarvittavia lupia myönnettiin mm. hovin käyttöön hankittavia soittimia varten. Soitinrakentaja saattoi saada tuontiluvan esimer-kiksi silloin, kun hankki ulkomaisen soittimen tarkoituksenaan valmistaa siitä kopiota.

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12 Asia Hakija Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja Sebastian Lönnqvist Annettu 06.10.2004 LAUSUNTOPYYNTÖ Sebastian Lönnqvist (jäljempänä hakija) on 18.05.2004

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta niiden käyttöön otosta. Tunnusomaista näille merkeille on niiden täysin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Kiinteän toimipaikan muodostuminen 1 Ulkomaisen yrityksen verovelvollisuus Ulkomaisen yrityksen verotus Suomessa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja maiden välisiin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina 1 (7) Antopäivä: 24.3.2014 Voimaantulopäivä: 24.3.2014 Voimassa: toistaiseksi Asiaan liittyvät säännökset ja määräykset: Luotsauslaki (940/2003), valtioneuvoston asetus luotsauksesta (246/2011), Liikenteen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot