Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN"

Transkriptio

1 Timo Vikman NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN Sibelius-Akatemia Kirkkomusiikin koulutusohjelma Kuopion osasto Projektin kirjallinen työ Kevät 2004

2 SIBELIUS-AKATEMIA, Kuopion osasto, kirkkomusiikin koulutusohjelma. Vikman, Timo: Näkökulmia klavikordin historiaan. Musiikin maisterin tutkintoon kuuluva projektin kirjallinen työ, 48 sivua Näkökulmia klavikordin historiaan on yksi yhdessä Juha Sorannan kanssa tekemämme klavikordiprojektin kolmesta kirjallisesta osiosta. Toisen osion olemme kirjoittaneet yhteistyönä ja kolmas osio on Juha Sorannan kirjallinen työ. Projektimme käytännöllisenä osuutena rakensimme kaksi klavikordia. Soittimien esikuva on ruotsalainen 1700-luvulta säilynyt klavikordi, jonka rakentajasta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Kirjallisessa työssäni olen käsitellyt klavikordinrakennuksen historiaa ja edellä mainitun historiallisen soittimen taustaa. Pääpaino työssäni on ruotsalaisella 1700-luvun klavikordilla, klavikordien rakentajilla sekä aikakauden soitinrakennukseen vaikuttaneilla tekijöillä. Työn loppuun olen liittänyt seitsemänkielisen klavikordisanaston.

3 SISÄLLYS I NÄKÖKULMIA KLAVIKORDIN HISTORIAAN 1 JOHDANTO Soitinrakennusprojektin synty, rakenne ja ohjaajat Tutkimusaihe KLAVIKORDIN VARHAISHISTORIAA Varhaisimmat ikonografiset ja kirjalliset dokumentit Varhaisimmat säilyneet klavikodit SOITINRAKENNUKSEN TAUSTATEKIJÖITÄ RUOTSISSA LUVUILLA Näkökulmia soitinrakennuksen historiaan Vallitseva talousjärjestelmä Kauppa- ja purjehdussäännöt Talousjärjestelmän vaikutukset soitinrakennukseen Tuontikiellot ja ylellisyysasetukset Ammattikunnat KLAVIKORDINRAKENNUS RUOTSISSA LUVUILLA Saksalaissyntyiset soitinrakentajat Säilyneet ruotsalaisvalmisteiset klavikordit Ruotsalaisen klavikordin tyypilliset piirteet KESKEISIÄ RUOTSALAISIA KLAVIKORDINRAKENTAJIA Philip Jakob Specken (1680/ ) Gottlieb Rosenau (n n. 1790) Pehr Lundborg (1744? 1808) Pehr Lindholm ( ) RAKENNUSPROJEKTIN ESIKUVA Soittimen rakentaja ja historia Soittimen erityispiirteet KLAVIKORDISANASTO LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 46

4 I / 2 1 JOHDANTO 1.1 Soitinrakennusprojektin synty, rakenne ja ohjaajat Aloittaessani opintoni Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa syksyllä 1999 minulla syntyi ajatus oman harjoitussoittimen hankkimisesta. Kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi katsoin soittimen omatoimisen rakentamisen, olihan soitinrakennus kiehtonut minua jo useita vuosia. Rakennettavaksi soittimeksi valitsin klavikordin tämän pienen koon vuoksi olisihan esimerkiksi cembalon rakentaminen vaatinut huomattavasti mittavammat työja säilytystilat sekä siksi, että klavikordin soitto tukee erinomaisesti urkujen ja muiden klaveeri-instrumenttien soittamista. Huomasin pian että osastomme opiskelijoissa oli muitakin klavikordista kiinnostuneita: Mainittuani soitinrakennusideasta ystävälleni Juha Sorannalle, hän kertoi olevansa valmis aloittamaan soittimen rakentamisen kanssani. Aloitimme kahden klavikordin rakentamisen keväällä Seuraavana syksynä soittimien rakentaminen laajeni opintojemme syventymiskohteeksi, projektiksi. Projektimme jakautuu käytännölliseen (2/3) ja kirjalliseen (1/3) osaan. Näiden lisäksi projektiimme liittyy tukiopintoja, jotka sisältävät opintomatkoja sekä klavikordinsoiton opintoja. Käytännöllinen osa muodostui kahden klavikordin rakentamisesta. Rakentamiemme soittimien esikuva on ruotsalainen 1700-luvulta säilynyt klavikordi, jonka rakentajasta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Rakennustyön ohjaajana toimi Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtori Mikko Korhonen. Kirjallinen kokonaisuus jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista tämä kirjallinen työ on ensimmäinen. Toinen osio on yhdessä kirjoittamamme Sahatavarasta soivaksi soittimeksi ja kolmas osio Juha Sorannan Ajatuksia klavikordin soitosta. Projektimme kirjallisen osan ohjaajina ovat toimineet Sibelius-Akatemian Kuopion osaston johtaja Elina Laakso sekä professori Erkki Tuppurainen. Arvokasta asiantuntija-apua olemme saaneet

5 I / 3 myös Päivi-Liisa Hannikaiselta, Mikko Korhoselta, pianonsoiton lehtori Olli Rantalalta ja Sibelius-Akatemian rehtori Pekka Vapaavuorelta. 1.2 Tutkimusaihe Kirjallisen työni tavoitteena on muodostaa lukijalle yleiskuva klavikordin historiasta ja kehittymisestä sekä rakentamiemme soittimien esikuvana toimineesta klavikordista. Pääpaino työssäni on ruotsalaisella 1700-luvun klavikordilla sekä aikakauden soitinrakennukseen vaikuttaneilla tekijöillä. Olen kirjoittanut myös muutamista soittimiemme kannalta keskeisistä 1700-luvulla vaikuttaneista ruotsalaisista klavikordinrakentajista sekä heidän taustoistaan. Ruotsissa toimineiden klavikordirakentajien henkilöhistoriaa käsittelevä luku perustuu pääasiassa Eva Helenius-Öbergin väitöskirjaan Svenskt klavikordbygge Kirjallisen työn loppuun olen lisännyt seitsemänkielisen klavikordisanaston. Sanaston suomen- ja ruotsinkielisen osuuden olen koonnut asian harrastajien keskuudessa vakiintuneista termeistä sekä aihetta käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista. Muiden viiden kielen sanaston olen muokannut Bernard Brauchlin kokoaman sanaston pohjalta. 2 1 Helenius-Öberg 1986: Brauchli 1998:

6 I / 4 2 KLAVIKORDIN VARHAISHISTORIAA Klavikordin (lat. clvis = avain tai kosketin c[h]orda = kieli) arvellaan syntyneen siten, että monokordiin 3 lisättiin useampia kieliä ja kielen kahteen osaan jakava talla korvattiin koskettimistolla. Klavikordia pidetäänkin yksinkertaisen rakenteensa perusteella vanhimpana kielikosketinsoittimena. Kuva 1. Tuntemattoman henkilön kuvaus monokordista. Lodovico Fogliani 1529: Musica theorica. Venetsia. (Brauchli 1998: 11) Klavikordi sai suosiota hyvin varhaisessa vaiheessa myös urkurien harjoitussoittimena, minkä seurauksena liitejalkiot soittimissa yleistyivät. 4 Liitejalkiot toteutettiin yhdistämällä jalkiomekanismi esimerkiksi lankojen välityksellä klavikordin sormioon. Paulus Paulirinuksen ja Sebastian Virdungin mukaan liitejalkio on ollut yleinen klavikordeissa jo luvuilla. Väitettä tukee myös piirros jalkiolla varustetusta klavikordista Hugo Spechtshartin (n /60), toiselta nimeltä tunnetun Hugo von Reutlingenin tutkielman Flores musicae omnis cantus Gregoriani yhteydessä. Mainittu kuva tosin ei esiinny alkuperäisessä tekstissä vuodelta 1332, vaan on liitetty vuoden 1467 jälkeen Stuttgartissa säilytettävään kä- 3 Monokordi (kreik. monos = yksin, yksi, Khord' = kieli) on yksikielinen soitin, joka mainitaan ensimmäisen kerran Kreikassa 500-luvulla ekr. ja jota pidetään Pythagoraan keksimänä. Monokordia on käytetty pääasiallisesti didaktisesti viritykseen, akustisiin ja musiikkiteoreettisiin kokeiluihin, mutta myös opetukseen ja käytännön musisoimiseen. (Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: monokordi). 4 Brauchli 1998:

7 I / 5 sikirjoitukseen. Varhaisimmat tekstit itsenäisellä jalkiolla varustetusta klavikordista on kirjoittanut Claas Douwes vuonna Kuva 2. Tuntemattoman henkilön kuvaus jalkiolla varustetusta klavikordista. Hugo von Reutlingen: Flores musicae omnis cantus Gregoriani. (Brauchli 1998: 41) Kaiken kaikkiaan klavikordin historiasta ennen 1400-lukua tiedetään melko vähän. Tiedon puute on herättänyt aiheeseen liittyviä arveluita ja näyttää ruokkineen jopa suoranaisten legendojen syntymistä. Tämänkaltaiseksi voitaneen luokitella 1500-luvulta lähtien mainitut arvelut siitä, että klavikordin olisi keksinyt keskiajalla elänyt munkki Guido Arezzolainen. 6 Arveluita ovat esittäneet mm. Sebastian Virdung 7, Musica getutscht (1511) ja Daniel 5 Douwes 1699:104. Enemmän jalkiolla varustetuista klavikordeista: Vapaavuori 2001: Guido Arezzolainen (s. n. 991/2 k. vuoden 1033 jälkeen) oli italialainen musiikkiteoreetikko ja munkki, joka otti ensimmäisenä käyttöön neliviivaisen nuottiviivaston sekä loi säveltapailujärjestelmän (ut, re, mi, fa, sol, la). 7 Sebastian Virdung (s. v. 1465, k. v jälk.) oli saksalainen pappi, teoreetikko ja säveltäjä sekä ensimmäisen painetun soittimia käsittelevän käsikirjan kirjoittaja.

8 I / 6 Gottlob Türk 8, Klavierschule, oder Anweisung zum Klavierspielen für Lehrer und Lernende (1789). Molemmat ovat suhtautuneet otaksumaansa myös kriittisesti. Kuva 3. Tuntemattoman henkilön kuvaus Guido Arezzolaisesta ja hänen oppilaastaan 1100-luvulta. (Brauchli 1998: 11) Vaikka klavikordin varhaishistoriaan liittyy useiden eri kysymysten luomia varjoja, historian verho ei ole täysin sulkeutunut. Useiden 1900-luvun loppupuolella tehtyjen tutkimusten pohjalta tiedetään, että klavikordiksi määriteltäviä soittimia on ollut olemassa viimeistään 1300-luvulla. 9 Vaikka vielä 1400-luvultakaan ei ole säilynyt yhtään klavikordia, useat ikonografiset 10 ja kirjalliset dokumentit todistavat klavikordin levinneen tuolloin laajalle alueelle Euroopassa. 8 D.G.Türk ( ) oli saksalainen teoreetikko ja säveltäjä. 9 Vapaavuori 2001: 19. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. 10 Tässä yhteydessä ikonografisilla dokumenteilla tarkoitetaan kuvallisten esitysten lisäksi esimerkiksi koristeveistoksia ja -kaiverruksia sekä intarsioita eli puun upotekoristeluja.

9 I / Varhaisimmat ikonografiset ja kirjalliset dokumentit Varhaisin dokumentti klavikordista on peräisin Luoteis-Saksasta, Mindenin katedraalin alttaritaulusta vuodelta Sattumaa tai ei, myös ensimmäinen kirjallinen maininta on löytynyt Mindenistä, Ebenhard Cersnen teoksesta Der Minne Regel (1404). 11 Kuva 4. Varhaisin tunnettu ikonografinen dokumentti klavikordista. Mindenin katetraalin alttaritaulu vuodelta (Brauchli 1998: 25) Yksi tunnetuimmista ja mahdollisesti tarkimmin klavikordia kuvaavista 1400-luvun dokumenteista on intarsia 12 Urbinon herttuan palatsissa Keski- Italiassa ( ). Intarsia on tehty niin taidokkaasti, että soittimesta on voitu jälkikäteen laatia piirustus ja rakentaa rekonstruktioita Brauchli 1998: 44. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. 12 Intarsiat eli puun upotekoristelut toteutetaan upottamalla eri puulajeja, norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan. Intarsiat tulivat Eurooppaan Aasiasta ja olivat erityisen suosittuja luvuilla. Eräät maailman kuuluisimmista intarsioista, mainittu klavikordi mukaan lukien, löytyvät Urbinon herttuan palatsista, jossa kokonaisia seinäpaneeleita on koristeltu mainitulla tavalla. Intarsiat säilyttivät suosionsa erimerkiksi huonekalujen koristelussa 1800-luvun alkuun saakka. 13 Rekonstruktion soittimesta on rakentanut mm. Jean Maurer. (Brauchli 1998: 36-37).

10 I/8 Kuva 5. Intarsia Urbinon herttuan palatsista vuosilta (Brauchli 1998: 41) Kuva 6. Edwin M. Ripinin laatima piirustus Urbinon intarsian klavikordista. (Brauchli 1998: 37) Kuva 7. Jean Maurerin rakentama rekonstruktio Urbinon intarsian klavikordista. (Brauchli 1998: 37)

11 I/9 Ensimmäinen klavikordin teknisiä tietoja sisältävä dokumentti on peräisin Henri-Arnaut de Zwollen eri soittimia käsittelevästä teoksesta. Käsikirjoitus on kirjoitettu vuosien 1436 ja 1450 välillä ja sisältää myös melko yksityiskohtaiset piirustukset. Rekonstruktion Zwollen esittelemästä soittimesta on rakentanut mm. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtori Mikko Korhonen. Kuva 8. Mikko Korhosen rakentama klavikordi Arnaut de Zwollen kuvauksien pohjalta. Varhaisia klavikordia kuvaavia esityksiä on edellä mainittujen lisäksi löydetty mm. Italiasta (1433), Englannista (1440) ja Hollannista (n. 1475).14 Ensimmäinen Ruotsista löytynyt dokumentti on n. vuodelta Klavikordia soittavan enkelin kuva on löytynyt Norra Upplandissa sijaitsevan Tierpin kirkon seinämaalauksista ja se on pohjoisimmasta löytynyt 1400luvulta peräisin oleva klavikordia kuvaava ikonografinen dokumentti.15 Kuva 9. Tierpin kirkon seinämaalaus n. vuodelta (Helenius-Öberg 1986: 107) Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. Brauchli 1998: 282. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi.

12 I / 10 Varhaisin tunnettu maininta suomeen tuodusta klavikordista on Turun kaupungin tullikirjassa vuodelta 1556, jonka mukaan laivuri Erttman toi Räävelistä, eli nykyisestä Tallinnasta Turkuun kaksi urkupositiivia (2 Wrghe verck) ja yhden klavikordin (Claffuicordin). 16 Kuva 10. Ensimmäinen dokumentti Suomeen tuodusta klavikordista. Turun kaupungin tullikirja vuodelta (Vapaavuori 2001: 25) Mahdollisesti vanhin tiedossa oleva dokumentti sitomattomasta klavikordista on Bernardino Licininon maalaus The Concert (n. 1535). 17 Taulussa kuvattu nuori nainen soittaa klavikordia, jonka kosketinvarret maalattu vieri viereen ilman sidotulle klavikordille tyypillisiä tyhjiä välejä. Yksityiskohdasta ei voida kuitenkaan tehdä varmoja johtopäätöksiä, onhan mahdollista että taiteilija on maalannut klavikordin koskettimiston esteettisten ihanteidensa mukaisesti, tutkimatta tarkemmin soittimen rakennetta. 16 Klemetti 1934: Tarkemmin aiheesta mm. Vapaavuori 2001: Brauchli 1998: Maalaus on Hamptonin linnassa Lontoossa. Katso myös Vapaavuori 2001:

13 Kuva 11. Bernardino Licininon maalaus The Concert (n. 1535). (Brauchli 1998: 82) I / 11

14 I / Varhaisimmat säilyneet klavikodit Varhaisimmat säilyneet klavikordit ovat peräisin 1500-luvulta. Kaikki viisi soitinta ovat 3-4 kertaa sidottuja 18 ja äänialaltaan nelioktaavisia C/E-c 3 (lyhyt oktaavi bassossa). Soittimien koskettimet sijoitettu 1400-luvun klavikordien tapaan rungon ulkopuolelle. 19 Yksi soittimista, Dominicus Pisaurensisin rakentama klavikordi vuodelta 1543, on kuusikulmainen ja loput neljä suorakaiteen muotoisia. Pisaurensisin rakentaman soittimen on arveltu olevan jopa vanhin säilynyt klavikordi. 20 Kuva 12. Dominicus Pisaurensisin rakentama klavikordi vuodelta (Brauchli 1998: 63) Vaikka ensimmäiset Ruotsista löytyneet dokumentit klavikordista ovat peräisin jo 1400-luvun jälkipuoliskolta, varhaisin signeerattu ruotsalaisvalmisteinen soitin on rakennettu vasta vuonna Soittimen on valmistanut saksalaissyntyinen urkujenrakentaja George Woytzig. 21 Soitin on aikakauden klavikordien tapaan sidottu ja melko pienikokoinen (1187 x 343 x 114 mm). Soittimen ääniala on neljä oktaavia (C/E-c 3, lohkottu oktaavi bassossa). 18 Sidotulla klavikordilla tarkoitetaan klavikordia, jossa yhtä kieliparia kohden on useampi kosketin. Sitomattomassa taas jokaisella koskettimella on oma kieliparinsa. 19 Vapaavuori 2001: Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1978, hakusana: klavikordi. Vrt. Vapaavuori 2001: 20, alaviite Tätä loisteliaasti rakennettua klavikordia säilytetään Tukholman Musiikkimuseon (Musikmuseet) kokoelmissa (Sign. MM 3146).

15 I / 13 Kuva 13. George Woytzigin rakentama klavikordi vuodelta Kuva: Hans Skoglund. F# G# D E B C F G A H Kuva 14. Esimerkki lohkotusta oktaavista. Mikko Korhosen rakentama kopio Tukholman Musiikkimuseon kokoelmiin kuuluvasta klavikordista Anonymus (S 01 NordM ). Kuva 15. Piirros vierellä kuvatun klavikordin lohkotusta oktaavista. (Vikman 2004)

16 I / 14 Vanhimman tunnetun sitomattoman klavikordin on rakentanut saksalainen urkujenrakentaja Johann Michael Heinitz vuonna Kuva 16. Johann Michael Heinitzin rakentama klavikordi vuodelta (Brauchli 1998: 148) 22 Brauchli 1998: 148. Soitin on nykyisin Marienthalin luostarissa Dresdenin vanhan musiikin akatemian (Dresdner Akademie für Alte Musik) omistuksessa.

17 I / 15 3 SOITINRAKENNUKSEN TAUSTATEKIJÖITÄ RUOTSISSA LUVUILLA 3.1 Näkökulmia soitinrakennuksen historiaan Soitinrakennuksen historiaa voidaan käsitellä useista eri näkökulmista. Siinä yhdistyvät niin musiikin kuin käsityöläisyyden, kirkon ja yhteiskunnan, talouselämän ja yksityisten henkilöiden historia. Voidaankin sanoa, että soitinrakennuksen historia on samojen lainalaisuuksien alainen kuin mikä tahansa historia. Tässä yhteydessä olen tarkastellut Ruotsissa luvuilla tapahtunutta klavikordien rakentamista käsityöläisammatin harjoittamisen lähtökohdista Olihan soitinrakennus kaikille tuon ajan merkittäville klavikordinrakentajille ensisijainen toimeentulon lähde. 23 Heidän lisäkseen Ruotsissa toimi muutamia urkujenrakentajia, jotka valmistivat sivutyönään myös muita klaveerisoittimia. Klavikordinrakentajien kirjavuutta lisää se, että monet rakentajista olivat saaneet puusepän koulutuksen ja työskennelleet puusepänverstaissa ennen soitinrakennuksen aloittamista. Ruotsissa toimineiden soitinrakentajien muusikon kyvyistä tai suhteesta musiikkiin ja soittimia soittaviin henkilöihin ei ole tietoa. Tärkeä osa on myös valtiovallalla, joka sääteli ammattien harjoittamista ja käytti talousasioissa suurinta valtaa. Se oli kiinnostunut soitinrakentajista osana käsityölästen suurta joukkoa merkittävää verotulojen lähdettä. Valtiovallan ja talouselämän merkitys näyttää korostuvan entisestään, kun soitinrakennuksen historiaa ja soittimien sekä erilaisten rakennustraditioiden kehittymistä ja leviämistä tarkastellaan koko Euroopan perspektiivistä. Näin ollen on hyvä kiinnittää huomiota myös yhteiskuntaan ja vallitsevaan talousjärjestelmään, jonka vaikutuspiirissä soitinrakentajien ja muiden käsityöläisten ammattikunnat toimivat. 23 Käytän usein yleisnimikkeitä soitinrakennus ja soitinrakentajat, sillä kaikki merkittävimmät klavikordinrakentajat valmistivat myös muita soittimia.

18 I / Vallitseva talousjärjestelmä Keskiajan lopulla Euroopassa alkoi näkyä merkkejä talouselämän murroksesta luvulla levisi merkantilismiksi kutsuttu talouspolitiikka myös Ruotsiin. Tämä merkitsi radikaalia muutosta edeltäneeseen keskiajan ja renessanssin talousajatteluun. 24 Merkantilistisen talousjärjestelmän tavoitteena oli saada valtiolle mahdollisimman suuret rahatulot. Sopivan kasvualustan järjestelmälle tarjosivat erityisesti itsevaltiaiden hallitsemat valtiot, joiden varat kuihtuivat pröystäilevän hovielämän, laajenevan hallintokoneiston ja sota-aikana jopa 60 90% valtion menoista kuluttavan palkka-armeijan ylläpitämiseen. Varhaismerkantilismin 25 yhtenä piirteenä oli ajattelumalli, jonka mukaan valtioiden rikkauksien määrä on vakio. Samalla kun valtion mahdin ajateltiin lisääntyvän kasvattamalla sen hallussa olevia jalometallivaroja, tämän ajateltiin köyhdyttävän muiden valtioiden varallisuutta ja heikentävän niiden mahtia. Tavoitteisiin uskottiin päästävän sillä, että valtiovalta ohjasi ja keskitti talouselämää. Lainsäädännön yksi tarkoitus oli kasvattaa vienti mahdollisimman suureksi ja kaventaa tuonti vastaavasti pieneksi, sillä ylijäämäinen kauppatase toi maahan rahaa ja jalometalleja. 26 Kruunu suosi vuorityötä, teollisuutta ja ulkomaankauppaa. Maatalouden kehittäminen näyttää sen sijaan olleen toisarvoista, vaikka se oli Ruotsissa ja etenkin Suomessa selvästi tärkein elinkeino. Yhtenä esimerkkinä eri ammatinharjoittajien eturistiriidasta ovat Ruotsin emämaassa asetetut metsänkäytön rajoitukset. Muutamilla seuduilla metsien kaskeaminen kiellettiin rangaistuksen uhal- 24 Merkantilismia on pidetty kansantalouden ensimmäisenä varsinaisena tieteellisenä järjestelmänä, mutta se ei ollut teoreettinen oppi vaan pikemminkin käytännöllisiin päämääriin pyrkivää talouspolitiikkaa. Vasta 1700-luvun kriitikot rupesivat sanomaan ko. järjestelmää merkantilismiksi. (Halila 1985 a: 35) 25 Varhaismerkantilismia kutsutaan myös bullionismiksi tai monetarismiksi. 26 Esimerkkinä ulkomaantuonnin ohjailusta ovat erilaiset ylellisyystarvikkeiden tuontirajoitukset ja -kiintiöt sekä suorat tuontikiellot ja korkeat tuontitullit, vastaavasti viennin puolelta erilaiset vientiavustukset ja -palkkiot.

19 I / 17 la. 27 Tiukoilla rajoituksilla haluttiin turvata raudan tuotantoon tarvittavan puuhiilen saanti. 28 Merkantilismin periaatteita noudatettiin uskollisesti myös sisämarkkinoilla. Kaupankäynti pyrittiin keskittämään yhteen tai muutamaan kaupunkiin, jonka suuret kauppayhtiöt olivat monopoliasemassa. Näin kauppaa oli helpompi valvoa ja saada siitä tullien ja verotuksen kautta myös suurin tuotto. Suurissa kaupungeissa tapahtuvaa kaupankäyntiä suosittiin myös siksi, että valtiovalta sai keräämänsä maksut ja verot luontaistuotteiden sijaan rahana Rangaistuksia myös jaettiin. Samoihin aikoihin Ruotsi hankki hollantilaisten tuella itselleen kaukaisen siirtomaa-alueen Delaware-joen rannalta Pohjois-Amerikasta. Koska ensimmäisinä siirtomaavuosina oli puutetta vapaaehtoisista uudisraivaajista, turvauduttiin pakkokeinoihin. Vuonna 1639 Uuteen-Ruotsiin lähetettiin sotilaskarkureita ja rikollisia. Mukana oli myös muutamia laittomasti kaskenneita Värmlannin metsäsuomalaisia, jotka oli tuomittu armeijaan ja menettämään omaisuutensa. Vapaaehtoinen matka siirtomaahan kumosi tuomion. (Aalto 1992 a: ). 28 Aalto 1992 b: Samansuuntaiset tavoitteet olivat jo Kaarle-herttualla, kun hän laaditutti vuonna 1595 mietinnön Tukholman ylivallasta. Useista yrityksistä huolimatta mietintöä ei hyväksytty valtiopäivillä. Tuolloin nähtiin että Ruotsin kaltainen valtakunta tarvitsi useita tapulioikeuksin varustettuja kaupunkeja.

20 I / Kauppa- ja purjehdussäännöt Vuonna 1614 julkaistussa kauppa- ja purjehdussäännössä valtakunnan kaikki kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin. Ulkomaankauppa oli tapulikaupunkien yksinoikeus, kun taas maakaupunkien tuli käydä kauppaa vain maan rajojen sisäpuolella. 30 Tapulikaupungit puolestaan oli jaettu kolmeen eri luokkaan. Porvarit, joiden kaupungeilla oli aktiivinen tapulioikeus, saivat purjehtia laivoillaan ulkomaille. Passiivisen oikeuden saaneilla kaupungeilla oli etuoikeus päästää satamaansa ulkomaisia laivoja, mutta ko. kaupungin porvareilla ei ollut lupaa viedä tuotteitaan ulkomaille. Täydet tapulioikeudet pitivät sisällään oikeuden sekä harjoittaa vientiä ulkomaille että vastaanottaa ulkomaisia kauppatavaroita. 31 Kaupunkien ulkopuolella tapahtuva maakauppa kiellettiin suuria markkinoita lukuun ottamatta kokonaan, sillä sen valvominen ja verottaminen tuotti ylivoimaisia vaikeuksia. 32 Kauppa- ja purjehdussääntö oli sellaisenaan voimassa vain kolme vuotta. Vuonna 1617 annetussa kauppa-asetuksessa Etelä-Suomen kaupunkien oikeuksia lisättiin. Samassa asetuksessa Pohjanlahden kaupunkien harjoittama ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan, jonka seurauksena alueen kauppiaille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin harjoittaa tuonti- ja vientikauppansa joko Turun tai Tukholman kauppiaiden välityksellä. Vuosien 1614 ja 1617 kauppa- ja purjehdussäännöt loivat pohjan kaupunkien eriarvoisille kehittymismahdollisuuksille. Vuonna 1636 annettu uusi ankara purjehdussääntö vahvisti tilanteen tällaiseksi yli 100 vuoden ajaksi. 33 Koko valtakuntaa tarkasteltaessa vaikeammassa asemassa olivat pienet sisämaakaupungit. Tämä johtui osittain talonpoikien halusta myydä tuotteet suoraan tapulikaupunkeihin, joissa heidän tarvitsemiaan tavaroita, palveluita ja myös huvituksia oli huomattavasti enemmän tarjolla. Kaupankäyntikin tuli edullisemmaksi, kun turha tavaroiden rahtaaminen paikasta 30 Suomeen maakaupunkeja jäi vuoden 1614 jälkeen vain kaksi: Rauma ja Naantali. 31 Suomessa täydet tapulioikeudet annettiin ensimmäisenä Turulle ja Viipurille. 32 Kielto ei tosin koskenut kaikkea kauppaa, sillä talonpojat saivat vaihtaa keskenään tuotteita luvun kauppasäännökset määrittelivät kaupaksi vain sen, jos joku kiersi maaseudulla mukanaan varsinaisia kauppatavaroita. 33 Karonen 1999: 175.

21 I / 19 toiseen jäi pois. Suuressa kaupungissa yksi porvari saattoi kerralla ostaa kaikki talonpojan tuotteet. 34 Kauppatottumuksiin vaikuttivat myös vakiintuneet luotto- ja majoitussuhteet, jotka sitoivat talonpoikia tiettyihin porvareihin jopa sukupolvesta toiseen. 35 Luotoista, majoituksesta tai kestityksestä eivät asianosaiset juuri valittaneet. Sen sijaan uudet kaupungit nurisivat herkästi järjestelmästä, koska niiden oli vaikea kilpailla vanhojen kaupunkien kanssa, joiden porvareilla oli vakiintuneet kauppa- ja luottosuhteet uusienkin kaupunkien kauppa-alueilla. Samalla porvarien ja talonpoikien väliseen velkakauppaan kytkeytyi maaseudulla harjoitettu salakauppa, jota merkantilistinen lainsäädäntö ei sallinut mutta ei pystynyt kokonaan lopettamaankaan. 36 Määräyksiä tosin eivät kiertäneet vain porvarit. Laiton kauppa ja salakuljetus rehottivat kaikissa yhteiskuntaluokissa. 37 Uskaliaimmat harjoittivat nk. talonpoikaispurjehdusta eli salakuljettivat tuotteensa omilla laivoilla suoraan ulkomaille. 34 Aalto 1992 c: 103. Karonen 1999: Yleisempi siirtyminen rahaveroihin 1620-luvulta lähtien järkytti talonpoikien perinteistä luontaistaloutta. Rahaa, jota sai yleensä vain kaupungin porvareilta, lainattiin useimmiten myöhempää tavarasuoritusta vastaa. Tämän seurauksena maalaisten ja kaupunkilaisten luottosuhteet vakiintuivat vähitellen yleiseksi käytännöksi. 36 Ranta 1980: 287, 290 Maakauppaa pyrittiin hillitsemään mm. perustamalla runsaasti kaupunkeja. Suurvalta-ajalla valtakunta sai 39 uutta kaupunkia (Ruotsi 26 ja Suomi 13). 37 Halila 1985 a: 39.

22 I / Talousjärjestelmän vaikutukset soitinrakennukseen Merkantilistinen kauppapolitiikka kosketti myös soitinrakentajien ammattikuntaa. Näissä olosuhteissa ammattimainen käsityö kehittyi hitaasti, sillä jatkuvasti muuttuva sääntely pikemminkin lamaannutti kuin tuki yritteliäisyyttä. Kaupan monopolisoituminen puolestaan nosti hintoja ja heikensi tuotteiden laatua. Valtiovallan suuria kaupunkeja suosiva politiikka näkyi myös pyrkimyksenä vaikeuttaa ammattikäsityöläisten asettumista maaseuduille. Vuosien 1621 ja 1680 välisenä aikana ammatillinen käsityö oli maaseudulla tietyin poikkeuksin kokonaan kielletty. 38 On siis hyvin ymmärrettävissä, miksi vielä 1700-luvullakin lähes kaikki valtakunnan yli kolmestakymmenestä tunnetusta klavikordeja rakentavasta soitinrakennusverstaasta toimivat Tukholmassa. Verstaan sijaintiin vaikuttivat toki monet muutkin tekijät. Klaveerin- ja erityisesti urkujenrakennus vaati yleensä suuren kiinteistön, jossa oli riittävät varasto- ja työtilat eri rakennusvaiheille aina soittimien pintakäsittelyyn ja virittämiseen asti. Lisäksi suuret verstaat vaativat hyvät kuljetusyhteydet, jotta raaka-aineiden ja valmiiden soittimien kuljettamisesta ei syntyisi kohtuuttomia kustannuksia. 39 Samalla kun verstaat pyrittiin sijoittamaan sinne missä tuotteilla on kysyntää, sitä vastaavasti pyrittiin myös luomaan verstaiden sijoittelulla. Tukholmassa toimi useita saman alan käsityömestareita samassa kaupunginosassa ja jopa samalla kadulla. Runsas tarjonta toi tuotteille näkyvyyttä ja houkutteli asiakkaita. Myös yhteiskuntaluokkien epätasainen jakautuminen vaikutti soitinrakentajien toimintamahdollisuuksiin. Porvariston vaurastumisen seurauksena enemmistö yksityisistä ihmisistä, joiden varallisuus riitti klaveerisoittimen ostamiseen, asui kaupungeissa. Lisäksi kaupungeissa toimi runsaasti eri alojen käsityöläisiä, joista oli käytännön etua soitinrakentajille. Klaveerien rakentamiseen liittyviä erityisosaamista vaativia työvaiheita voitiin teettää 38 Vaikuttaa kuitenkin siltä, että paikallisviranomaiset ymmärsivät lainsäätäjiä paremmin syrjäseutujen asukkaiden tarpeet, sillä kieltoa ei tavanomaisimpien käsityöammattien osalta valvottu kovinkaan tehokkaasti. 39 Esimerkiksi urkurakentamo Gren & Stråhlen verstaat sijaitsivat vesistön läheisyydessä. (Helenius-Öberg 1986: 33).

23 I / 21 alihankintana muiden käsityöalojen mestareilla. 40 Suuressa kaupungissa oli myös runsaasti tarjolla sopivia oppipoikia ja ammattitaitoisia kisällejä Esimerkkinä erityisosaamista vaativista työvaiheista mainittakoon koristekaiverrukset, intarsiat eli puu-upotukset, taidemaalaukset ja muu pintakäsittely, erilaiset metallityöt ja lukkojen valmistus. 41 Tukholmassa asui 1700-luvun alussa arviolta asukasta, kun tuona aikana Suomen ylivoimaisesti suurimman kaupungin Turun väkiluku oli vain kymmenesosa siitä. (Karonen 1999: 40)

24 I / Tuontikiellot ja ylellisyysasetukset Ruotsin valtakunnan nousu eurooppalaiseksi suurvallaksi nosti johtavien säätyjen itsetuntoa ja varallisuutta. Elintason kasvaessa ylellisyystarvikkeiden käyttö lisääntyi kaikissa säätyluokissa. Ylellisyystarvikkeiden sääntelyn taustalla oli useita syitä. Suurinta valtaa talousasioissa käytti merkantilistista talouspolitiikkaa noudattava kruunu. Valtakunnan talousjohtajien kirkkaimpia päämääriä oli pyrkimys kasvattaa ulkomaankauppa vientivoittoiseksi ja estää jalometallivarojen virtaaminen ulkomaille. Tähän yhtälöön ei sopinut tuhlaileva elämäntyyli. Sen sijaan säästäväisyyttä ja jopa suoranaista saituutta arvostettiin. Suurta valtaa käytti myös kirkko, joka kiivaili kaikkea ylellisyyttä ja koreilua vastaan. Ylellisyys ei ollut ihmisten yksityisasia, koska se veti koko valtakunnan ylle Jumalan rangaistuksen. Tukensa vallankäyttäjille antoivat myös ylemmät säädyt, jotka katsoivat happamina, kun rahvas nautti elintasosta säädylleen sopimattomalla tavalla. Ruotsin ensimmäiset ylellisyysasetukset annettiin jo vuonna 1345, kun kuningas Maunu Eerikinpoika rajoitti mm. morsiamelle maksettavan huomenlahjan suuruutta ja häävieraitten määrää. 42 Merkittävimmät asetukset annettiin kuitenkin vasta ja 1700 luvuilla, jolloin asetukset koskettivat lähes kaikkia elämän alueita. Tuolloin julkaistiin listoja joko osittain tai kokonaan kielletyistä tarvikkeista, rajoitettiin ihmisten pukeutumista ja säännösteltiin perhejuhlien järjestelyitä. Asetuksissa puututtiin jopa ruumisarkkujen koristeelliseen ulkomuotoon. 43 Voimakkaimmin soitinrakennukseen kuitenkin vaikuttivat ylellisyystarvikkeiden ja raaka-aineiden ulkomaantuontiin liittyvät rajoitukset. 44 Vaikka tuontikiellot antoivat pääkaupungin soitinrakentajille monopoliaseman ko- 42 Historian suursanakirja, hakusana: Ylellisyysasetukset, s Halila 1985 c: Soittimia sai tuoda ulkomailta vain erityisluvalla. Tuontiin tarvittavia lupia myönnettiin mm. hovin käyttöön hankittavia soittimia varten. Soitinrakentaja saattoi saada tuontiluvan esimer-kiksi silloin, kun hankki ulkomaisen soittimen tarkoituksenaan valmistaa siitä kopiota.

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Biographica Aa Todistukset 1 Ab Passit ja muut matkustusasiakirjat 2 Ac Kirjeenvaihtajakortit 3 Ad Käyntikortit 4 Ae Muut henkilöön liittyvät asiakirjat

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

SAHATAVARASTA SOIVAKSI SOITTIMEKSI

SAHATAVARASTA SOIVAKSI SOITTIMEKSI Timo Vikman & Juha Soranta SAHATAVARASTA SOIVAKSI SOITTIMEKSI Kahden klavikordin rakentaminen ruotsalaisen 1700- luvulla rakennetun klavikordin esikuvan pohjalta Sibelius-Akatemia Kirkkomusiikin koulutusohjelma

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta niiden käyttöön otosta. Tunnusomaista näille merkeille on niiden täysin

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

VIISI MUUNNELMAA ANDERS WÅHLSTRÖMIN TEEMASTA

VIISI MUUNNELMAA ANDERS WÅHLSTRÖMIN TEEMASTA PEKKA VAPAAVUORI VIISI MUUNNELMAA ANDERS WÅHLSTRÖMIN TEEMASTA Soinnin ja soitettavuuden muuttujat Wåhlström-klavikordin rekonstruktioissa Tohtorintutkinnon kirjallinen työ Kehittäjäkoulutus Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12 Asia Hakija Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja Sebastian Lönnqvist Annettu 06.10.2004 LAUSUNTOPYYNTÖ Sebastian Lönnqvist (jäljempänä hakija) on 18.05.2004

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Arkistoluettelo 145 LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Käsikirjoituskokoelmat Sisällys Sivu Leevi Madetojan arkisto Biographica 2 Kirjeenvaihto Saapuneet kirjeet Yksityiset 3 Viralliset 6 Onnittelusähkeet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Kaasupullojen käsittely.

Kaasupullojen käsittely. Kaasupullojen käsittely. 2 Turvallinen käsittely Turvallinen käsittely. Kiitos, että valitsit AGAn! Autamme sinua turvallisessa kaasunkäsittelyssä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokenut käyttäjä. Tärkein

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot