Sosiaalihuollon. uudistunut valvonta. kuvituskuva työn alla... sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalihuollon. uudistunut valvonta. kuvituskuva työn alla... sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. 8 2010 irtonumero 7,50 e"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Iäkkäiden perhehoito vaihtoehto kodin ja laitoksen välissä Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula sosiaalisessa mediassa Hannu Kallunki: Terveysrahasto olisi vain osaratkaisu Onko kunta vain ostaja lastensuojelumarkkinoilla? Jos lapsi karkaa sijaishuoltopaikasta, voidaanko poliisi pyytää apuun? Työn ytimestä saa voimaa kuvituskuva työn alla... Teppo Kröger: Hoivatyön olot Suomessa kaukana muista Pohjoismaista Sosiaalihuollon Valvotaanko sosiaalipalveluja VERKossa Äänestä riittävästi? vuoden valopilkkua! Kerro mielipiteesi! uudistunut valvonta

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) pääkirjoitus Valtakunnallisesti yhdenmukaista valvontaa Elli Aaltonen 4 6 ajankohtaiset sosiaalinen media, varhainen tuki, sosiaaliasiamiehet uutisia lyhyesti napsitut 7 15 Kärkiteema Sosiaalihuollon uudistunut valvonta näkökulma kolumni jos minulta kysytään pinnan alta asiantuntija-artikkeli onko kunta vain ostaja lastensuojelumarkkinoilla? Sirkka Rousu 21 Iäkkäiden perhehoito vaihtoehto kodin ja laitoksen välissä Katja Ilmarinen juristin nurkkaus Poliisi apuun lastensuojeluasiassa kenellä on oikeus tehdä virka-apupyyntö? Tapio Räty vireillä eduskunnassa kirjat oma ura menetelmät Omin Jaloin ongelmia ehkäisevää lastensuojelua Anita Mäntynen-Hakem toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino KÄRKITEEMA Sosiaalihuollon valtakunnallinen ja alueellinen valvonta ovat uudistuneet: valtakunnallinen valvoja Valvira laajensi toimintaansa sosiaalihuoltoon ja uudet aluehallintovirastot jatkavat lääninhallitusten työtä. Uudet palveluiden tuotantomallit, etenkin tilaaja-tuottajamalli, ovat saaneet myös kunnat kiinnostumaan valvonnasta uudella tavalla. Erja Saarinen Uusi valvoja, uudet valvonnan menetelmät Lääninhallituksesta AVIin Kaakkois-Suomessa tehtiin oma malli sijaishuollon valvontaan Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN sosiaalitieto 8 I10 Liisa Lepola Valvontasuunnitelma tehostaa asumispalvelujen valvontaa Hämeenlinnassa kuva: Panu Pälviä

3 Pääkirjoitus 17. elokuuta 2010 Valtakunnallisesti yhdenmukaista valvontaa Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Muutosten olettaisi mahdollistavan entistä enemmän valvonnassa tarpeellista yhteistyötä sosiaalija terveydenhuollon välillä. Olen ollut tekemässä kahta uutta lupa- ja valvontaorganisaatiota: valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirastoa Valviraa, joka aloitti vuoden 2009 alussa ja valtion aluehallintovirastoja, jotka aloittivat tämän vuoden alussa. Sosiaalihuollolle muutos uusiin organisaatioihin on erityisen merkittävä, koska sen valtakunnallinen valvonta siirtyi osaksi Valviraa 2010 alusta. Näkyvätkö näin merkittävät organisaatiouudistukset missään? Toivottavasti, koska kumpikin uudistus on enemmän kuin rakenteellinen uudistus. Valvira on sisällöllisesti aivan erilainen kuin sen muodostaneet organisaatiot, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV. AVIt palvelevat alueidensa asukkaita oikeusturvaa, palvelujen saatavuutta ja alueellista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Niiden valvontatyö on tarkoitus saada samalla lailla uudistuneeksi kuin mitä Valvira tavoittelee. Valvirassa toiminnot on järjestetty sisältöjensä mukaan ydinprosesseiksi. Uutena ydinprosessina on valvovien viranomaisten ohjaus. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa riittävän tuen avulla AVIen lupahallintoa ja valvontaa. Valvonta on yksi ydinprosesseista ja siinä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta yhdistyy esimerkiksi alkoholivalvonnan kanssa samaan prosessiin. Tämän olettaisi mahdollistavan entistä enemmän valvonnassa tarpeellista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Aluehallintovirastoissa oikeusturva-asiat on koottu yhden vastuualueen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, sisään, mikä auttaa ratkaisemaan kanteluja moniammatillisesta näkökulmasta. Valvonnan painopistettä on tarkoitus siirtää molemmissa virastoissa omaehtoiseen valvontaan, riskivalvontaan ja ehkäisevään valvontaan. Ne ovat aivan eri asia kuin perinteinen valvonta jälkeenpäin, kun vahinko on jo syntynyt. Valvonta on myös yksi keino varmistaa sosiaalihuollon lakisääteisten palvelujen saatavuus ja kansalaisten oikeusturva. Sen lisäksi AVIt tarjoavat koulutusta uusien lakien soveltamisesta sekä tekevät kanteluratkaisut, sosiaalihuollon lupapäätökset ja peruspalvelujen arvioinnin. Valvonta ei ole tässä kokonaisuudessa itseisarvo, vaan väline palvelujen saatavuuden ja alueen asukkaiden oikeusturvan varmistamiseksi. Jotta organisaatiouudistuksista olisi hyötyä, niiden avulla pitää saada palvelukyky ja palveluosaaminen hyviksi. Valvontaan tulee saada yhdenmukaiset menettelytavat. AVIen ja Valviran tiivis yhteistyö on tarpeen, jotta osataan valvoa oikeita asioita riittävän ajoissa hyvällä asiantuntemuksella. Kansalaiset, kunnat ja kuntayhtymät sekä yksityiset palvelujen tuottajat ovat valvonnan asiakkaita. Jos valvonta on onnistunut, se on auttanut Valviraa ja aluehallintovirastoja kehittämään palvelujaan asiakaslähtöisiksi ja asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioiviksi. seuraavassa numerossa 9 10 Kärki I Toimiva koti ikäihmiselle Keskittämisestä alueellistamiseen ja taas keskittämiseen Tampereella: Miten kävi yhdyskuntatyön? Muisti pätkii ja käsitteet katoavat Marketta Rajavaara pohtii hyvinvointivaltion muutosta Vantaalla sovittelu ja lastensuojelu tekevät yhteistyötä Lastensuojelun sosiaaliohjaaja Sirkku Nordling (vas.), lastensuojelun avopalvelujen esimies Soile Merilä, sovittelujohtaja Terttu Mehtonen sekä sovitteluohjaajat Minna Autere ja Sirpa Lassila tekevät Vantaalla tiivistä yhteistyötä. kuva: Juha Autere Sosiaalitieto 9/10 postitetaan lukijoille 14. syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 8 I10 3

4 ajankohtaista SOSIAALINEN MEDIA Tärkeintä on, että aikana, jolloin talous ja raha määrittävät politiikan agendaa, on otsikoissa myös se, että kaikilla ei mene hyvin, vastasi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula kysymykseen, mitkä ovat Euroopan köyhyysvuoden tärkeimmät tavoitteet ja keinot. Kysymyksen esitti nimimerkki Piritta valtionhallinnon verkkokeskustelufoorumissa, jonne uusi ministeri oli kutsunut kansalaisia vaihtamaan kanssaan näkemyksiä köyhyydestä. Keskustelu käytiin chattaamalla. Aikaa keskustelulle oli varattu tasan tunti 16. kesäkuuta. Siinä ajassa kansalaiset saivat muun muassa tietää, että ministerin mukaan työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen on ja tulee olemaan lähivuosien valmistelun ja päätöksenteon keskiössä. Perustulo, perusturvan taso, vähimmäisturva ja sen muodot liittyvät oleellisena tähän. kaikille maksettavalla tietyllä yksittäisellä summalla on/olisi puolensa varmuus, mahdollisuus toimia tärkeissä kol-----n sektorin tehtävissä ilman ongelmia jne. sitten on se toinen puoli millaiset yhteiskunnan perusrakenteisiin menevät vaikutukset sillä voisi olla että jokaiselle tietty yksittäinen summa taattaisiin riippumatta elämäntilanteesta. omalle aktiivisuudelle pitää antaa arvo, myös kannustavuus parantaa omaa elämäntilannetta ja toimeentuloa pitäsi olla... kysymys mikä on se euromääräinen toimeentulon taso jolla voi tulla toimeen tilanteessa missä me ihmiset olemme erilaisia, ministeri näpytteli. Sinne tänne poukkoilevassa keskustelussa oli se ongelma, että heikot jäivät jalkoihin. Jotta chatissa pärjäisi, pitää osata näpytellä nopeasti ja muotoilla viestinsä ytimekkäästi. Keskustelijoissa vaikuttikin olevan etupäässä tutkijoita ja sosiaalialan asiantuntijoita. Nimimerkin takaa myös minä pääsin pommittamaan ministeriä kysymyksilläni. Peräsin hänen näkemystään muun muassa leipäjonoihin sopivatko ne osaksi suomalaista yhteiskuntaa? Leipäjonot hyväksynkö? En!..leipäjonot ovat selkeä viesti erilaisista toimeentulo-ongelmien lisäksi myös muista yhteiskunnassa olevista epäkohdista leipäjonoissa on monenlaisia ihmisiä monenlaisia elämänkohtaloita, kyse ei tällöinkään ole yksin talouden romahtamisesta vaan monesti useista eri ongelmista. Ministeri yhtyi myös ihmettelyyni siitä, miksi kunnissa myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea niin nihkeästi. kuva: Kaj Widell Miksei harkinnavaraista toimeentulotukea myönnetä enemmän kunnissa? Kysyn ihan saman kysymyksen!!! täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat aiheettoman pienellä käytöllä kunnissa. olen itse kuntapäättäjäkin ja käynyt keskusteluja siitä, mikä merkitys ennaltaehkäisevänä voisi olla esim sillä että lapsen lentopalloharrastuksen parin sadan euron kausi maksun maksamisella voisi olla kun vaihtoehto on kaveriporukasta ulkopuolelle jääminen. harkinnanvarainen on harkinnanvaraista, mutta silti. VUOROVAIKUTUSTA VERKOSSA Toukokuussa ministerivalansa vannonut Juha Rehula keskusteli kesäkuussa kansalaisten kanssa köyhyydestä valtionhallinnon verkkokeskustelufoorumissa. Uusi ministeri hallitsi verkkokeskustelukoodin: tärkeintä on vuorovaikutus ei pilkkujen viilaaminen. Kaikkiin kysymyksiini en saanut vastausta. Verkkokeskustelussa on päättäjällekin se etu, että siinä voi helposti sivuuttaa epämiellyttävät kysymykset. Silti mukavalta tuntui, kun ministeri lopuksi toivotti meille nimimerkkien taakse kätkeytyneille noin 15 osallistujalle: KIITOS TEILLE KAI- KILLE!!! aktiivisuudesta, keskustelu jatkukoon... t Juha Lea Suoninen-Erhiö Valtionhallinnon keskustelufoorumi: > Arkisto > Online keskustelut > Stop köyhyys NAPSITTUJA Olli Savela, Hyvinvointikatsaus 2/2010 Jos päiväkodissa tai koulussa normeja puretaan ja ryhmäkokoja suurennetaan, se ilmenee tilastossa tuottavuuden kasvuna. Haluammeko sellaista tuottavuuden kasvua? Tuottavuus heikkenee, jos lasten hyvinvointiin halutaan panostaa enemmän ja ryhmäkokoja pienennetään. Tuottavuus pienenee myös silloin, kun vanhustenhoidossa lisätään hoitajia ja hoidon laatu paranee, minkä seurauksena sekä asiakkaat että työntekijät voivat paremmin. Jussi Pullinen, Helsingin Sanomat Kun syrjäytyminen siirtyy verkkoon, se on myös kätevästi poissa päättäjien silmistä. Hyväosaisten etuja ajavalle poliitikolle sopii hyvin, että vihaiset nuoret maleksivat katujen sijasta netissä. Näyttelijä Jussi Lehtonen, joka kiertää hoitolaitoksissa esittämässä Shakespearen sonetteja, Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 3/2010 Hoitohenkilöstö haluaa usein pelata varman päälle ja ottaa vain sellaisia esityksiä, joista luulevat kaikkien asukkaiden pitävän. Pahimmillaan kulttuuritarjonta peilaa henkilökunnan omaa käsitystä potilaista, eikä sitä, mikä olisi potilaiden todellinen tarve. Ihmiset eivät tyhmisty tai muutu mieltymyksiltään samanlaisiksi, vaikka ovatkin vanhoja, sairaita tai vangittuja. Markku Wuoti, Käsi kädessä 3/2010 Lopettamisen ei pitäisi olla katastrofi tai häpeä. Järjestelmässämme on kuitenkin aukko, joka pudottaa luopuvan yrittäjän monesti inhimillisesti kestämättömään tilanteeseen. Sirkka Heinonen, tulevaisuuden tutkimuksen professorin K-reformi, Lapsen maailma 6 7/2010 Kilpailun sijaan on kumppanuutta ja kilvoittelua, kateuden sijaan kunnioitusta, kiusaamisen sijaan kiintymystä, käskemisen sijaan kuuntelua, kovuuden sijaan kauneutta kuten arjen estetiikkaa, luonnon kauneutta ja ihmisten sisäistä kauneutta. Kertakäyttökulutuksen korvaisi kestävä kehitys, kierrätys ja kekseliäisyys. Veli-Pekka Sinervuo, Ketju 3/2010 Vanhan sanonnan mukaan koira on ihmisen paras ystävä. Näyttää vahvasti siltä, että tämän ystävyyssuhteen merkitys on vain kasvanut entisestään. Ilmeisesti tämä suhde tarjoaa jotain sellaista tasapainoa, joka on sopivalla tavalla irti yhteiskunnan hektisyydestä ja jatkuvista muutosvaatimuksista. 4 sosiaalitieto 8 I10

5 UUTISIA LYHYESTI kuva: Futureimagebank VARHAINEN TUKI Järvenpäässä pikkulapsiperheille on kehitetty varhaisen vaiheen perheterapeuttinen työskentelymalli, jossa perhettä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Tulokset uudenlaisesta työskentelytavasta ovat myönteisiä. Perhevalmennus palvelee järvenpääläisten, alle kouluikäisten lasten perheitä. Työskentelymallia alettiin kokeilla vuonna Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten lisäksi tarjolla on erilaisia ryhmiä. Perheet voivat päästä perhevalmennustyöryhmän asiakkaiksi neuvolan terveydenhoitajan lähetteellä. Työryhmässä on psykologi, kaksi perhevalmentajaa, jotka ovat perheterapeutteja, kaksi kodinhoitajaa sekä kaksi toimistosihteeriä. Perhevalmennuksen ohjaus-, neuvonta-, terapia- ja tutkimuspalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Vain kodinhoitajan palveluista pitää maksaa. Työryhmä tarjoaa lisäksi lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville konsultaatiota. Se toimii tiiviisti neuvolan, päivähoidon ja perhesosiaalityön työntekijöiden kanssa. Asiakasperheiden, perhevalmennustyöryhmän työntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden kokemukset uudesta työskentelytavasta ovat enimmäkseen hyviä, ilmenee Kirsi Heikinheimon tutkimuksesta. Hän tutki työskentelymallin vaikuttavuutta Laurea ammattikorkeakouluun tekemässään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä. Työskentelyn tärkeimpinä vaikutuksina pidettiin perheen elämänhallinnan, omien voimavarojen sekä sisäisen vuorovaikutuksen vahvistumista. Työntekijöiltä laaja-alainen työ edellyttää vahvoja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan sekä asiakastyössä että moniammatillisessa yhteistyössä. Yhteistyökumppanit kokivat perhevalmennustyöryhmän työn tukevan heidän työtään ja vahvistavan myös heidän työskentelytapojaan. Vantaalla sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat ovat tyytyväisiä sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Maaliskuussa tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä henkilöstö sai kiitosta avuliaisuudesta, ystävällisyydestä sekä ammattitaidosta. Selvitetyt palvelut olivat fysioterapia, hoiva-asuminen, kotihoito, osa vammaispalveluista, päihdepalvelut sekä terveyskeskuspäivystys. Päihdepalveluissa asiakkaat kertoivat hyvän palvelun lisäksi muun muassa oppineensa ymmärtämään päihderiippuvuutta ja uusia ajattelumalleja. Kyselyyn vastasi henkilöä. Maahanmuuttoviraston ja Helsingin kaupungin maahanmuuttajien yhteispalvelupiste on parantanut maahanmuuttajien palveluita ja helpottanut viranomaisten työtä. Yhteispalvelupiste on toiminut vuoden 2009 alusta. Keskivertoasiakas asioi siellä 2,5 kertaa ja kysyy yhdellä kertaa useasta eri asiasta. Vuonna 2009 yhteispalvelupisteessä kävi asiakasta. Asumisneuvonta vähentää häätöjä, osoittaa Helsingin sosiaaliviraston seurantatutkimus. Sosiaaliviraston asumisneuvojat auttavat kuntalaisia asumisen ongelmatilanteissa. Tutkimuksen mukaan neuvonta ehkäisee myös asunnottomuutta. Puolen vuoden seuranta-aikana asumisneuvonnassa oli asiakaskontaktia. Noin puolessa tapauksista yhteydenoton syynä oli vuokranmaksuongelma. Noin seitsemässä prosentissa tapauksista häätö saatiin peruttua, 11 prosentissa tapauksista asiakas muutti uuteen asuntoon ja yli 60 prosentissa tapauksista asiakas teki maksusopimuksen tai -suunnitelman. Häätöön päädyttiin alle kahdessa prosentissa tapauksista. Sosiaalivirastolla on yhdeksän asumisneuvojaa. Neuvonnan laajentaminen on osa Helsingin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen toimeenpano-ohjelmaa. Espoossa on vahvistettu aikuisten sosiaalipalvelujen palveluneuvontaa keskittämällä neuvonta sosiaalityön ammattilaisille. Kesäkuusta lähtien Espoon keskuksen ja Leppävaaran sosiaalipalvelutoimistojen palveluneuvonnassa kaikkia asiakkaita palvelevat sosiaaliohjaajat. Muutoksella halutaan parantaa asiakkaiden pääsyä sosiaalityön ammattilaisen puheille ja turvata palvelutakuun toteutuminen. Lain mukaan asiakkaan on halutessaan saatava keskusteluyhteys sosiaalityön ammattilaiseen seitsemässä arkipäivässä. Palveluneuvonnassa asiakas saa asiansa vireille heti ja hän voi myös saada tiedon siitä, miten hänen asiansa etenee. Kriisitilanteissa asiakas pääsee tapaamaan sosiaalityöntekijää samalla käynnillä. Somalinkielisten ikäihmisten kanssa tehtävään työhön on valmistunut oppaat: Kaupassa ja lääkärissä Dukaameysiga iyo dhaqtarka -ohjaajan opas sekä vastaava asiakkaan vihko. Tarkoituksena on rohkaista somalialaistaustaisia ikäihmisiä käymään itsenäisesti kaupassa ja lääkärissä. Oppaat on tuottanut Vanhustyön keskusliiton IkäMAMU -toiminta yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. > Järjestötoiminta > Ikääntyvät maahanmuuttajat > Sähköiset julkaisut sosiaalitieto 8 I10 5

6 SOSIAALIASIAMIEHET Sosiaaliasiamiesten määrä on vähentynyt selvästi toiminnan alkuajoista. Stakesin FinSocin arviointiraportin mukaan kesäkuussa 2002 oli tiedossa 197 sosiaaliasiamiestä, viime vuonna heitä oli 92 ja nyt 73. Viimeisen vuoden aikana vaihtuvuus on ollut erittäin suurta: 33 asiamiestä vaihtui 90 kunnassa. Tampereella kerättiin toukokuussa viimeisimmät tiedot sosiaaliasiamiesten määrästä ja kuntajaosta. Samalla selvitettiin asiamiestoiminnan tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä. Kyselyyn vastasi yli 60 asiamiestä. Kyselyyn vastanneista 49:n taustayhteisönä oli kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri. Muut toimivat yksityisinä sosiaaliasiamiehinä tai olivat osaamiskeskuksen tai valtion palveluksessa. Enimmillään yhdellä yksityisellä sosiaalipalveluja tuottavalla yksiköllä on 38 kunnan asiamiespalvelut hoidettavanaan. Vastaajista 22 toimi myös potilasasiamiehenä. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä tai sosiaali- ja potilasasiamiehenä toimi 22 asiamiestä, 41:llä tehtävä oli sivutoiminen. Sosiaaliasiamiestoiminnan valtakunnallisen tilastoinnin kehittämistä on pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä. Sen raportin ehdotusten mukaan STM huolehtisi siitä, että asiamiehet saavat käyttöönsä yhteisen valtakunnallisen tietojärjestelmän tilastointia varten. Hankkeessa tilastoinnin perusyksiköksi valittiin asiatapahtumien määrä. Asiatapahtuma sisältää yhden tai useampia samaa tapausta koskevia yhteydenottoja. Kyselyyn vastaajista 32 käytti lähtökohtanaan joko asiatapahtumia tai asiatapahtumia ja asiakkaita. Vajaa puolet perusti tilastonsa yhteydenottojen tai asiakkaiden määrään ja kaksi vastaajaa ilmoitti, ettei tilastoi työtään. Heillä yhteydenottoja oli vähän tai ei ollenkaan. Asiamiehille kertyy henkilötietolain mukaisia rekisteritietoja, jos he asioivat asiakkaan luvalla muiden viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa. Kyselyyn vastanneista 26 asiamiestä ilmoitti, että heidän toiminnalleen on laadittu henkilötietolain mukainen rekisteriseloste ja 33 ilmoitti, ettei sellaista ole. Luvut ovat huolestuttavia. Joko ne kertovat siitä, että suuri osa asiamiehistä vain neuvoo asiakasta mutta ei tee ollenkaan selvittely- ja sovittelutyötä. Tai siitä, että moni asiamies ei noudata henkilötietolakia. Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet Laura Lepikkö ja Pekka Einemäki sekä Tampereen kaupungin potilasasiamies Arja Laukka laativat sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan asiakastilastoinnin valtakunnallisen kehittämishankkeen loppuraportin. Pekka Einemäki Raportti verkossa > Aluehankkeet > Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan valtakunnallisen tilastoinnin kehittäminen Tästä puhutaan Palvelujärjestelmien uudistamiseksi uusimpana ratkaisuna on esitetty kansallista terveysrahastoa, joka johtaisi terveydenhuollon kokonaisuutta. Se turvaisi yhtenäisen perusterveydenhuollon koko maassa, uskoo Kelan väistyvä pääjohtaja Jorma Huuhtanen Sosiaalivakuutus-lehdessä. LAINA Sosiaalivakuutus 2/2010 Kaikki tuntuvat tunnustavan, että terveyspalvelujen tuottaminen on nyt liian pilkottua ja että palvelujen tuottamiseen liittyvät ongelmat pahenevat mm. ikääntyvän väestönosan kasvaessa. Taloudellinen kantokyky ratkaista terveydenhuollon ongelmat eri puolilla Suomea vaihtelee. Pienet kunnat joutuvat ostamaan palveluita, ja kuntia rahastetaan kylmän viileästi. Hoitoonpääsy riippuu siitä, missä sattuu asumaan ja mihin sosiaaliluokkaan sattuu kuulumaan. Tälle kehitykselle pitäisi saada stoppi. Kelan selvitysten mukaan näyttää siltä, etteivät kuntaliitoksetkaan ratkaise asiaa. Terveysrahasto parantaisi terveydenhuoltoa ennen kaikkea siksi, että valtakunnassa jokin taho johtaisi kokonaisuutta. Nyt sitä ei johda kukaan. Terveydenhuolto on kuntien vapaassa vallassa ja monin paikoin villissä tilassa. Alan ammattilaisen välttämätön työväline Tilaa omaksesi! tai Anne-Mari Salminen (09) toimisto sosiaalitieto.fi OIKAISU Sosiaalitiedon 6 7/2010 sivulla 5 Luottamushenkilö vastaa -palstalla julkaistiin raumalaisen Elina Junnilan haastattelu. Lehden ilmestyessä Junnila ei ollut enää Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Rauman kaupunginvaltuusto myönsi hänelle eron lautakunnan jäsenyydestä kokouksessaan hänen omasta anomuksestaan. Kirja on syntynyt Huoltaja-säätiön ja 6 sosiaalitieto 8 I10 PS-kustannuksen yhteistyönä. PS-kustannus. Nid. 220 s. Ovh. 38 euroa.

7 laina ja palaute Palaute Palvelujen tuotanto- ja rahoitusvastuun oltava samoissa käsissä Hannu Kallunki, kuntayhtymän johtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tilannetta ei tulisi sotkea uusilla terveysrahastotai muilla avauksilla. Kansallinen terveysrahasto olisi vain osaratkaisu niin sanottuun terveydenhuollon kriisiin. Nykyinen kuntien järjestämisvastuulla oleva terveydenhuolto on selvinnyt tehtävästään yllättävänkin hyvin. Eroja kuntien ja alueiden välillä on, mutta ero ei jakaannu kuntakoon mukaan. Monissa keskisuurissa kunnissa terveyspalvelut toimivat paremmin kuin suurissa kaupungeissa. Terveysrahastomallin ongelmana on, että se vastaa vain osaan ihmisten niistä palvelutarpeista, joihin sosiaali- ja terveydenhuolto nyt entistä enemmän vastaa yhdessä. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien, vanhusten sekä lasten erilaisiin palvelutarpeisiin vastaamisessa sosiaalihuollon palvelujen merkitys on entistä ratkaisevampi. Vaarana on, että terveysrahastomalli johtaisi yhä suurempaan terveyspalvelupainotteisuuteen silloinkin, kun kysymys on ongelmista, joihin ratkaisu löytyy sosiaalihuollon keinoin tukemalla ihmisten arjessa selviytymistä. Kuntien terveydenhuollon ongelmana on pitkään ollut lääkärivaje ja toisaalta sairaanhoitopiirien tuottaman erikoissairaanhoidon rahoitus. Jos nämä ongelmat pystytään ratkaisemaan, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden vastuulla oleva terveydenhuolto toimii kohtalaisen hyvin. Erikoissairaanhoidon käyttäjistä 3 4 prosenttia aiheuttaa yli 40 prosenttia kustannuksista. Niiden rahoittaminen on kuntien todellinen ongelma. Nämä kalliit hoidot tulisi rahoittaa valtakunnallisesta yhteisestä rahastosta. Lääkärivajeeseen ratkaisu voisi olla, että julkisen sektorin lääkärien rekrytointi keskitettäisiin sairaanhoitopiireihin ja niukat lääkäriresurssit kohdistettaisiin sitä kautta nykyistä tasaisemmin palvelemaan ja tukemaan perusterveydenhuoltoa. Uusi terveydenhuoltolaki luo tälle pohjaa, kun sairaanhoitopiireihin voidaan perustaa perusterveydenhuollon yksiköitä. Nyt on jo käynnissä suuri, koko kuntakentän uudelleen rakentuminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden sisäänajo. Tilannetta ei tulisi sotkea uusilla terveysrahasto- tai muilla avauksilla, vaan viedä käynnissä olevat rakenteelliset ja sisällölliset uudistukset päätökseen. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä on rajaton ja sitä voidaan järkevästi hallita vain siten, että palvelujen tuotanto- ja rahoitusvastuu on samoissa käsissä. Terveysrahastomalli rikkoo tämän yhteyden. Uhkana on, että syntyisi entistä kalliimpi, epätarkoituksenmukaisempi ja keskittyneempi palvelujärjestelmä. Kuntatalo, Helsinki sosiaalitieto 8 I10 7

8 kärki Eniten valvonnan tarvetta on heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluissa, kuten kehitysvammahuollossa, lastensuojelussa ja mielenterveysja päihdepalveluissa. 8 sosiaalitieto 8 I10

9 Erja Saarinen Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Uusi valvoja, uudet menetelmät Sosiaalihuolto on saanut uuden valtakunnallisen valvojan, Valviran, mutta ei uusia voimavaroja valvontaan. Menetelmiä pitää muuttaa, jotta entisillä resursseilla saadaan vaikuttavampaa valvontaa, sosiaalihuollon ohjausta ja valvontaa Valvirassa koordinoiva kehittämispäällikkö Hanna Ahonen tiivistää. kuva: Panu Pälviä Ennen sosiaalipalveluja tuottivat paljolti kunnat, nyt yhä enemmän pienet ja suuret, kotimaiset ja kansainväliset yritykset, liikelaitokset, yhteistoiminta-alueet ja kuntayhtymät. Esimerkiksi Britanniassa valvontaresursseja lisättiin reippaasti, kun palveluiden tuotantotavat monipuolistuivat. Suomessa lisäresursseja ei ole saatu eikä niitä ole luvassakaan tuottavuusohjelman säätelemään valtionhallintoon. Hanna Ahonen on tutustunut sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan Skotlannissa. Siellä viiden miljoonan asukkaan sosiaalipalveluita valvotaan 750 hengen voimin. Valvirassa sosiaalihuollon asioita hoitaa 11 työntekijää, joiden virat siirrettiin sinne lääninhallituksista. Ne korvanneisiin kuuteen aluehallintovirastoon jäi sosiaalihuollon valvontaan yhteensä noin 40 työntekijää. Skotlannissa teki vaikutuksen työn systemaattisuus ja perusteellisuus. Tarkastuskäynnillä tarkastajat ovat paikan päällä viikkoja. He haastattelevat asiakkaita ja henkilökuntaa ja käyvät läpi asiakasasiakirjoja pikemminkin arvioivat toimintaa kuin tekevät valvontakäynnin. Me emme voi kulkea samaa tietä, mutta voimme ottaa oppia perusteellisen työn saavutuksista. Toisaalta Skotlannissa oli myös päällekkäistä työtä tekeviä organisaatioita. Sitä riskiä ei meillä ole. Suunnitelmallista valvontaa Valvira kehittää sosiaalihuoltoon kattavaa ja suunnitelmallista valvontaa. AVIen valvontaa systematisoidaan ja yhdenmukaistetaan. Valvira laatii yhdessä AVIen kanssa valtakunnallisia valvontaohjelmia, joilla kartoitetaan eri toimialoja: arvioidaan niiden riskit ja se, mihin valvonta on syytä kohdistaa. Valvontaviranomaiset eivät ensisijaisesti etsi räikeitä epäkohtia ja halua päästä ojentamaan alan toimijoita vaan nostavat esiin hyviä, eettisiä toimintatapoja. Ohjaus ja tiedottaminen ovat tärkeitä tapoja lisätä eettistä tietoisuutta, Ahonen tähdentää. Eniten valvonnan tarvetta hän näkee heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluissa, kuten kehitysvammahuollossa, lastensuojelussa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Oikotie omavalvontaan Ahonen pitää olennaisena yksiköiden omavalvonnan parantamista. Laatujärjestelmä on siihen yksi toimiva keino. Suomen resursseilla joudutaan luottamaan ensin omavalvontaan, kun taas Britanniassa varmistetaan ensin tehovalvonnalla, että kaikki toimii. Sen jälkeen yksikkö jätetään enemmän omavalvonnan varaan. Meidän täytyy löytää oikotie omavalvonnan kehittämiseen. Valvontaohjelmat ovat yksi keino. Meidän pitää myös hyödyntää AVIen kokemusta ja kuntakäyntien tietoja sekä THL:n tuottamaa arviointi- ja vertailutietoa. Ahonen painottaa myös yhteyttä sosiaaliasiamiehiin. Tarvitsemme tietoa ihmisten elämäntilanteista. Tyytymätön asiakas ottaa ensin yhteyttä sosiaaliasiamieheen ja parhaassa tapauksessa asia selviää melko nopeasti. Kanteluratkaisu tulee myöhässä ja prosessi jää tavallaan turhaksi. Kantelut pitäisi saada vähenemään ja käyttää muita ratkaisukeinoja. Kuntien palvelut tarkempaan valvontaan Yksityiset ympärivuorokautiset palvelut ovat tiukemmassa valvonnassa kuin kuntien yksiköt. Kunta voi vain perustaa yksikön, mutta yksityiselle palvelulle tarvitaan lupa ja sen saamiseksi arvioidaan monia asioita. Yksityiset palveluntuottajat myös toimittavat AVIlle vuosittain toimintakertomuksensa. Kuntien yksiköt tulevat valvontaviranomaisten tietoon vain kanteluiden kautta. Uskotaan, että kunnallinen demokratia vahtii kuntien palveluita tarkemmin kuin yksityisiä palveluita, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa, Ahonen sanoo. Useat sosiaalipalveluyrittäjät ovat satsanneet paljon aikaa ja rahaa laatujärjestelmiin parantaakseen palvelun laatua ja tehdäkseen sen näkyväksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä auta Valvira Valtakunnallinen sosiaalija terveydenhuollon valvoja l Syntyi, kun Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV yhdistyivät 2009 uudeksi sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan keskusvirastoksi, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi. l Sai tehtäväkseen sosiaalihuollon valtakunnallisen valvonnan ja ohjauksen vuoden 2010 alusta. Hoitaa periaatteellisesti tärkeät, laajakantoiset, useaa aluetta tai koko maata koskevat valvontaasiat. Kantelut tehdään aina Aluehallintovirastoon, AVIin. Valvira arvioi sen kanssa, onko asia periaatteellisesti tärkeä. l AVIt myöntävät toimiluvat yksityisille ympärivuorokautisten sosiaalipalveluiden tuottajille. On kaavailtu, että jatkossa laajalla alueella toimivat palveluntuottajat voisivat saada valtakunnallisen toimiluvan. Niiden käsittely tulisi Valviran tehtäväksi. l Noin 170 työntekijää, heistä sosiaalihuollon tehtävissä 11. l Prosessiorganisaatio: sosiaalihuollon asiantuntijat toimivat hajautettuina lupa- ja valvonta- ja ohjausprosesseihin. Sosiaalihuoltoon tehdään valtakunnallisia valvontaohjelmia ja työkaluja niiden toteuttamiseksi. Ne löytyvät osoitteesta > Valvontaohjelmat > Sosiaalihuolto sosiaalitieto 8 I10 9

10 yrityksiä menestymään tarjouskilpailuissa, koska laadun kehittäminen nostaa palvelun hintaa. Ahonen painottaa tässä kuntien vastuuta: hinta ei saisi olla ostopäätöksen ainoa kriteeri. Kunta saattaa kilpailuttaa palveluita sellaisilla ehdoilla, joilla palveluntuottaja ei saisi toimilupaa. Vanhustenhuollon valvontaan työkaluja Ensimmäinen valvontaohjelma on tehty ympärivuorokautisille palveluille ja niistä ensimmäiseksi vanhustenhuoltoon. Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäyntejä varten on luotu kertomuspohja, jota käytetään koko maassa. Siinä on asiat, joihin pitää kiinnittää huomiota. Lomaketta voi käyttää myös asiakirjapohjaiseen valvontaan. Esimerkiksi Itä-Suomen AVI on lähettänyt sen kaikkiin yksityisiin ja kunnan yksiköihin. Vastausten pohjalta päätetään jatkotoimista. Lomake on 10-sivuinen ja se ohjaa arvioimaan toimintaa monipuolisesti. Kysymyksiä on asiakkaan oikeuksien ja perustarpeiden toteutumisesta, tiloista ja henkilöstön kelpoisuuksista ja hyvinvoinnista. Lisäksi arvioidaan asioita, jotka eivät ole normitettavissa, mutta jotka ovat oleellisia hyvälle palvelulle, kuten yksikön strategia ja toimintaohjeet. Kyse ei ole pelkästään siitä, onko lääke jaettu oikein vaan arvioidaan koko lääkkeen antamisen ketjua, Ahonen selventää. Maan kaikkiin ympärivuorokautisiin vanhustenhuollon yksiköihin on lähetetty kysely valvontasuunnitelmasta poimituista ydinkohdista, joissa on riskejä epäasialliseen toimintaan. Vastauksien KEHITTÄMISTYÖSTÄ TUKEA VALVONNALLE Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta voitaisiin saada entistä enemmän tukea valvonnalle. Monissa maissa nämä tehtävät kulkevat käsi kädessä, Hanna Ahonen sanoo. lisäksi hyödynnetään AVIen paikallistuntemusta. Valvontaa hankaloittaa työvälineiden puute. Suomessa ei ole kattavaa ja ajantasaista valtakunnallista rekisteriä ympärivuorokautisia palveluita tuottavista yksiköistä vaan yhteystietoja on jouduttu osin kaivamaan kunta kunnalta. Ympärivuorokautisia vanhustenhuollon yksiköitä on sosiaalihuollon palveluissa noin Palvelurakennemuutos valvontaan Valvirassa ovat työn alla lastensuojelun ympärivuorokautisten yksiköiden valvontaohjelma sekä mielenterveys- ja päihdehuollon ja kehitysvammahuollon asumispalveluiden valvontaohjelmat. Lastensuojeluun on tulossa myös käsittelyprosesseja koskeva valvontaohjelma. Siinä arvioidaan muun muassa määräaikojen noudattamista sekä henkilöstön mitoitusta ja kelpoisuuksia. Myös kotihoitoon valmistellaan valvontaohjelmaa. Lisäksi työn alla ovat toimeentulotuen määräaikojen ja vammaishuollon valvontaohjelmat. Tarvetta on valvoa myös alati muuttuvia palvelurakenteita, etenkin sitä, miten niissä on määritelty toimivalta- ja vastuusuhteet ja tietääkö asiakas, kenen vastuulla hänen asiansa hoito on. Tätäkin varten valmistellaan valvontaohjelmaa. Uudesta laista vahvempi selusta Joissain asioissa valvontaa hankaloittaa selkeän lainsäädännön puute on vain puitelaki ja suosituksia. Silloin valvonta luo linjauksia siitä, mitä suositukset käytännössä tarkoittavat. kuva: Erja Saarinen Valvonnalle on sosiaalihuollossa aika vähän selustaa ja siksi uutta lainsäädäntöä tarvitaan, Ahonen sanoo. Vanhustenhuolto on ollut puiteohjattua: on luotettu siihen, että kunnat hoitavat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla alueelliset erityispiirteet huomioiden. Tämä ei näytä kaikkialla toimineen. Pitkän kuntakokemukseni mukaan sosiaalihuollolle selkeät normit ja valvonta ovat tuki ja turva. Sen sijaan muualla kunnassa kaivataan suurempaa vapautta järjestää palvelut. Se on tuhannen taalan kysymys, mistä asioista tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä. Jos jotain normitetaan, pitäisi normittaa sitä tulosta, mitä asiakas saa. En ole vakuuttunut siitä, että pelkkä huoneen neliömäärä on asiakkaalle ratkaisevaa tai se, viekö häntä laitoksesta elokuviin opiskelija vai lääkintävoimistelija. Hyvä henkilöstö on kaiken perusta, mutta kaikki ongelmat eivät johdu henkilöstön määrästä ja laadusta. Esimerkiksi yksikön toimintakulttuuri voi olla ratkaiseva. Valvonta-aineistot julkisiksi Ahonen kannattaa avointa tiedottamista valvonnasta. Häneen on tehnyt vaikutuksen valvonnan läpinäkyvyys Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa. Valvontaraporttien pitäisi mielestäni joskus tulevaisuudessa olla julkisia. Silloin näkisi, mitä saa, jos haluaa halpaa. Tähän pääseminen edellyttää kuitenkin vielä valvontamenetelmien kehittämistä ja niiden luotettavuuden testausta. Nyt arvioinnin avoimuutta vie eteenpäin THL:n Palveluvaaka-hanke. Siinä tehdään internetsivusto, josta löytyy tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Valviran nettisivuilla tiedotetaan valmisteltavista valvonta-asioista ja kerrotaan valmistelijan yhteystiedot. Tällä kannustetaan asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä. Entä miltä Hanna Ahonen uskoo sosiaalihuollon valvonnan näyttävän viiden vuoden päästä, kun AVIt ja Valvira ovat päässeet täyteen vauhtiin? Meillä on valvontaohjelmat sosiaalihuollon keskeisillä alueilla ja toimivat valvontamekanismit. Valvonta on yhdenmukaista koko maassa. Monissa palveluissa, kuten vanhustenhuollossa tarvitaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon valvontaa. Näiden valvontayhteistyö on toimivaa tätähän haettiin sillä, että myös sosiaalihuollon valtakunnallinen valvonta tuli Valviraan. 10 sosiaalitieto 8 I10

11 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Erja Saarinen kärki Lääninhallituksesta AVIin Lääninhallitukset jäivät vuoden alussa historiaan 375 toimintavuoden jälkeen. Suurin osa niiden tehtävistä siirtyi uusien aluehallintovirastojen, AVIen hoitoon, muun muassa sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuudessaan. Kävelen kesäkuussa Helsingin Itä- Pasilaan entiseen Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Etsin kylteistä Etelä-Suomen aluehallintovirastoa, mutta löydän vain poliisitalon ja hallinto-oikeuden, tarjolla on myös virolaisia elintarvikkeita ja työterveyshuoltoa. Astelen vanhasta tottumuksesta entisen lääninhallituksen neuvontaan. Sieltä kerrotaan, että kyllähän näissä tiloissa on aluehallintovirasto, mutta kun olemme olleet tässä vasta vuoden alusta kylttejä ei ole ehditty ripustaa. Entinen alue ja entiset tehtävät Etelä-Suomen AVIn alue on sama kuin entinen Etelä-Suomen lääni ja myös toimipisteet Hämeenlinna, Helsinki ja Kouvola ovat entiset. Ja neuvoa voi kysyä tutuilta virkamiehiltä, joiden työhön kuuluu edelleen entisenlaisia ohjauksen, valvonnan ja lupahallinnon tehtäviä, kuten neuvontaa, tarkastuksia, kantelujen käsittelyä, koulutusta uudesta lainsäädännöstä ja valtakunnallisten ohjelmien jalkauttamista. Lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden hallinnointi ja hankkeisiin osallistuminen ovat vähentyneet. Tätä nykyä hankkeiden valvonta on keskitetty Lounais-Suomen AVIlle, Leena Kirmanen Etelä-Suomen AVIsta kertoo. Nimikkeenä hänellä on edelleen lääninsosiaalitarkastaja, mutta myös virkanimikkeiden muutostyö on käynnissä, lääni-sana on tarkoitus siivota pois. Hyvästit sosiaali- ja terveysosastolle Työ on aluehallintovirastoissa organisoitu uudella tavalla: lääninhallitusten osastoista siirryttiin vastuualueisiin. Sosiaalija terveydenhuolto ovat osa Peruspalve- Päätoimipaikka Toimipaikka Aluehallintovirasto päättää henkilöstön työskentelystä muilla paikkakunnilla. n Etelä-Suomen aluehallintovirasto n Lounais-Suomen aluehallintovirasto n Itä-Suomen aluehallintovirasto n Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto n Pohjois-Suomen aluehallintovirasto n Lapin aluehallintovirasto Ahvenanmaan maakunnassa toimii Ahvenanmaan valtionvirasto sosiaalitieto 8 I10 11

12 MYLLERRYKSESTÄ MAHDOLLISUUKSIIN Tehtävät säilyivät lähes ennallaan, hallinnon myllerrys tuottaa lisätyötä ja henkilöstö on vähentynyt, Leena Kirmanen tiivistää muutoksen lääninhallituksesta aluehallintovirastoksi. Samalla hän korostaa, että kun on viisautta ja hyvää tahtoa, uudelleen organisoituminen on myös mahdollisuus. Hallinnollista sosiaalityötä Sosiaalityön lupaus. Hallinnollisen sosiaalityön ydinkohtia ja linjauksia muuttuvassa aluehallinnossa. Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja l Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalihuollon asiantuntijat tekivät läänissä viime töikseen julkaisun hallinnollisesta sosiaalityöstä: he pohtivat, mitä sosiaalityö on erityisesti aluehallinnossa. l Hallinnollisen sosiaalityön keskeiseksi sisällöksi nähdään valvontatehtävät, ohjausmuodot, yhteiskunnallinen osallistuminen, verkostot ja vuorovaikutteinen kumppanuus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. l Lääninhallituksilta ja myös sen seuraajilta on vaadittu valvonnan vahvistamista. Sen rinnalle julkaisu nostaa sosiaalityön eettiset periaatteet ja sen pohtimisen, miten ne toteutuvat hallinnollisessa sosiaalityössä. kuva: Erja Saarinen lut, oikeusturva ja luvat -vastuualuetta. Joissain aluehallintovirastoissa on siirrytty prosessiorganisaatioon: esimerkiksi niin, että jotkut henkilöt keskittyvät yksityisten palveluntuottajien lupa-asioihin. Kirmanen kertoo, ettei Etelä-Suomessa ole menty prosessimalliin: Se on tehokas selkeissä tehtävissä, mutta siihen sisältyy riskejä, kun tehtäväkenttä on laaja. Sosiaalihuollon valvonnassa ja ohjauksessa liittyvät kiinteästi yhteen lupa-asiat, yksityisen ja julkisen valvonta sekä ohjaus ja oman sisältö- ja maantieteellisen alueen tuntemus. Kun nämä kaikki jaetaan eri prosesseihin, on vaarana, etteivät prosessit keskustele keskenään ja laaja näkemys sosiaalihuollosta ja sen kehittämisestä pirstoutuu. Helposti pirstoutuu myös sosiaalihuollon tilan tuntemus. Ja kuitenkin juuri nyt kaikkien sosiaalihuollon toimijoiden pitäisi tuoda vahvoina julkisuuteen tietoja sosiaalihuollon tilasta ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteista. Tätä tarvitaan nyt hallinnollisten muutosten aikana, kun samalla on kovat taloudelliset paineet ja vaaditaan lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Monia rinnakkaisia myllerryksiä AVIt etsivät vielä muotoaan ja niiden sisällä henkilökunta paikkaansa ja työnkuvaansa. Kun uutta organisaatiota on synnytetty, henkilökunta on vähentynyt valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Sosiaalihuollon asiantuntijat ovat Etelä- Suomen AVIssa vähentyneet kymmenestä kahdeksaan. Samaan aikaan rytisee myös kunnissa ja niiden sosiaalipalveluissa Paras-hankkeen vuoksi. Kun kaikki muuttuu yhtä aikaa, tulevatko kaikki lakisääteiset tehtävät hoidetuiksi lakisääteisten menettelytapojen mukaisesti? Nyt meidän pitäisi pystyä tekemään tiivistä yhteistyötä kuntien ja uusien rakenteiden kanssa. Asiakkaiden oikeusturvaa voi uhata jo sekin, että palveluiden muutoksista tiedotetaan niin huonosti, Kirmanen painottaa. Etelä-Suomen AVIn sosiaalihuollon asiantuntijat miettivät, miten he voisivat säilyttää sekä sosiaalihuollon sisältöasiantuntemuksen että maantieteellisen alueen tuntemuksen. Sosiaalihuollon kaikki osa-alueet pienemmällä maantie- teellisellä alueella tai koko entinen Etelä- Suomen läänin alue palvelualoittain ovat isoja kokonaisuuksia hallittaviksi. Kirmanen pahoittelee sitä, että suuren pakollisen työmäärän vuoksi omaehtoiseen valvontaan ei juuri jää aikaa. Yksityisiä ympärivuorokautisia sosiaalihuollon yksikköjä on Etelä-Suomen alueella yli 900. Uusia syntyy vuodessa kymmenittäin, tosin nyt taantuman aikana hieman vähemmän. Etelä-Suomessa sosiaalihuollon kanteluiden määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia edellisvuodesta. Olosuhteisiin nähden olemme selvinneet hyvin muun muassa kohdentamalla valvontaa riskikohteisiin ja hoitamalla vireille tulleet asiat. Toisaalta hyvälaatuisten palveluiden ja kansalaisten oikeusturvan turvaaminen eivät ole vain valvovien viranomaisten vastuulla. Ensimmäinen lähtökohta on se, että kunnissa ja yrityksissä on pätevää henkilökuntaa ja omavalvonta toimii. Lisäksi myös palveluiden sijaintikunnalla ja palveluihin asiakkaita sijoittavalla kunnalla on valvontatehtävä. Valvira tervetullut kumppani Kaikkien muutoksien lisäksi sosiaalihuollon valvontaan on tullut uusi valtakunnallinen toimija Valvira, jonka kanssa AVIt tekevät tiivistä yhteistyötä, muun muassa valtakunnallisten valvontaohjelmien laatimiseksi. Valvira on ehdottomasti tarpeen ja yhteistyö sen kanssa on ollut erinomaista. Jotta kansalaisia ja palveluntuottajia kohdeltaisiin kaikkialla tasavertaisesti, tarvitaan valtakunnallista ohjausta, joka on yksissä käsissä. Lääninhallitukset olivat ehkä liian paljon toisistaan erillisiä toimijoita. Tämä johtui siitä, että sosiaaliala jäi ilman valtakunnallista, keskusvirastotyyppistä toimijaa kun sosiaali- ja terveyshallitus lakkautettiin Toki lääninhallitukset tekivät paljon yhteistä, linjaavaa työtä ja yhteistyötä on tehty myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, Kirmanen sanoo. Hän näkee hyvänä myös sen, että kuntien uudet palveluiden tuottamistavat, etenkin tilaaja-tuottajamalli, ovat nostaneet valvonnan tarpeen esiin. Ja ovatpa kunnat itsekin ryhtyneet tekemään valvontasuunnitelmia. 12 sosiaalitieto 8 I10

13 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute Erja Saarinen Kaakkois-Suomi: Oma malli sijaishuollon valvontaan Lasten sijaishuollon valvonta on monissa kunnissa retuperällä. Kaakkois-Suomessa kunnat tekivät yhteisvoimin valvontaan työkaluja. kärki Sippolan koulukodin sijaishuollon kehittämishanke sai koulukodin henkilöstön ja yhteistyökumppanit kunnista keskustelemaan sijaishuollon valvonnan heikkouksista: Kunnat hoitavat sen omalla tavallaan tai jättävät jopa kokonaan hoitamatta. Olen joskus miettinyt, kuinka kauan joku yksikkö on voinut olla valvonnan ulottumattomissa, sanoo Sanna-Riitta Junnonen Kouvolan sijaishuollosta. Sijaishuollosta vastaavat Raija Lappalainen Kotkasta, Marja-Leena Aarnio Lappeenrannasta, Johanna Kaarlela Sippolan koulukodista ja Sanna-Riitta Junnonen sekä lehtori Tuija Suikkanen- Malin Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta lähtivät kehittämään valvontaan yhteisiä työkaluja. Syntyi lomake, joka käydään valvontakäynnillä läpi. Lomakkeen avulla saadaan täsmälliset ja samat tiedot kaikilta palveluntuottajilta. Siihen kerätään paitsi yksikön perustiedot, kuten tiedot tiloista, henkilöistä ja sijoitetuista lapsista, myös tietoa muun muassa lasten elämästä yksikössä sekä yhteistyöstä lähiverkoston ja viranomaisten kanssa. Lomake lähetetään tarkastettavaan yksikköön etukäteen. Käynnillä keskustellaan sen pohjalta ja täydennetään tietoja. Aikaa menee pari tuntia. Lomakkeen pohjalta tehdään valvontakertomus, joka lähetetään aluehallintovirastoon, palveluntuottajalle sekä lapsia laitokseen sijoittaneille kunnille. Pikemmin yhteistyöneuvotteluja Valvontakäyntiä pidetään pikemminkin yhteistyöneuvotteluna ja ohjaustapaamisena kuin tiukkana tarkastuksena. Suurimmassa osassa yksiköitä niihin suhtaudutaan myönteisesti, mutta aina on yksiköitä, joista välittyy sellainen asenne, että mitä te tänne tulette. Yleensä niissä on jotain erikoista, Sanna-Riitta Junnonen kertoo. Lasten sijaishuollon palvelupäällikkö Junnonen ja perhepalveluiden tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen hoitavat Kouvolassa sijaishuollon valvontakäynnit kunnassa sijaitseviin 18 yksityiseen perhekotiin ja laitokseen. Kussakin yksikössä vieraillaan kerran vuodessa. Yhdellä käynnillä ei pääse kiinni kaikkiin asioihin. Meille näytetään paraatipuoli. Esimerkiksi lasten kohtelua on vaikea selvittää. Siitä saadaan paremmin tietoa lapsia sijoittavien sosiaalityöntekijöiden lapsikohtaisilta käynneiltä. Jos sosiaalityöntekijältä tulee joitain epäilyjä, otamme ne suoraan puheeksi. Kouvolassa etenkin laitoksia on pyydetty kiinnittämään huomiota dokumentointikäytäntöihin. Korostamme niiden tärkeyttä niin asiakkaalle kuin palveluntuottajalle. Joidenkin palveluntuottajien kanssa olemme keskustelleet yhteistyötaidoista, joista on tullut palautetta. Joskus mietimme, ovatko tilat liian kolkkoja ja karsittuja, eivät kovin kodinomaisia. Tässä pitää varoa, ettei tuo esiin JUTUSTELUSTA SYSTEMAATTISEEN VALVONTAAN Ennen tarkastuskäynnillä enemmänkin jutusteltiin. Työntekijällä saattoi olla oma lista asioista, joihin hän kiinnitti huomiota. Nyt Kaakkois-Suomessa on yhteiset valvonnan työkalut ja niitä tarvittaisiin koko maahan, Sanna-Riitta Junnonen uskoo. pelkkiä omia mielipiteitään, Junnonen korostaa. Muistilista lapsen tapaamiseen Sijaishuollon kehittämishankkeen sivutuotteena syntyi myös muistilista tueksi lapsen tapaamiseen. Se on tarkoitettu helpottamaan lapsen sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijän lapsikohtaista valvontaa. Sen kysymyksiä ovat muun muassa kenelle lapsi voi sijoituspaikassa puhua luottamuksellisesti ja mistä asioista hän voi itse päättää. Kaakkois-Suomessa yhteiset sijaishuollon valvonnan työkalut ja muun muassa perhehoidon käytäntöjen yhteinen kehittäminen riittävät tällä erää kuntien yhteistyöksi. Maakunnallinen sijaishuollon yksikkö ei ole harkittavana. Lappeenrannassa ja Kouvolassa yritetään ensin toipua viime vuosien kuntaliitoksista ja organisaatiomyllerryksistä. sosiaalitieto 8 I10 13

14 kärki Liisa Lepola Valvontasuunnitelma tehostaa asumispalvelujen valvontaa Hämeenlinnassa Hämeenlinnan kaupunki on yhtenäistänyt yksityisten asumispalveluiden valvontaa valvontasuunnitelman avulla. Kaupungin tilaaja-tuottajaorganisaatiossa valvojina toimivat tilaajapäälliköt. Asumispalveluiden valvontasuunnitelma l valvonnan säädöspohja l kunnan rooli valvonnassa l valvontakohteet l tarkastustiheys ja sisältö l painopistealueet l tarkastuskäynnin kirjaaminen l yhteistyö aluehallintoviraston kanssa l valvonnan voimavarat l valvontasuunnitelman toteutumisen raportointi l luettelot palveluntuottajista l lomakkeet: tarkastuspöytäkirja ja tilastointilomake Liisa Lepola on Hämeenlinnan kaupungin mielenterveyspalveluiden tilaajapäällikkö. Kuusi kuntaa yhdistyi viime vuoden alussa uudeksi Hämeenlinnaksi. Samalla kaupunki siirtyi tilaaja-tuottajatoimintatapaan, jossa palvelujen tilaamisesta vastaavat eri henkilöt kuin niiden tuotannosta. Tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuksessa määritellään palvelujen sisältö, laatu, tilattava määrä, hinta ja palvelun laadunvalvonta. Kaupungin uudessa organisaatiossa päihde-, mielenterveys-, ikäihmisten- ja vammaispalveluilla on omat tilaajapäälliköt. He vastaavat kunnassa sijaitsevien yksityisten asumispalveluiden valvonnasta yhteistyössä aluehallintoviraston, AVIn kanssa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tarjonnan kasvu on lisännyt lupa- ja valvontaviranomaisten työtä. Ikäihmisten asumispalvelut kilpailutettiin 2008 ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut tänä vuonna. Lähiaikoina kilpailutetaan vammaisten asumispalvelut. Kaikkien hyväksyttyjen palvelutuottajien kanssa on laadittu puitesopimus. Tämä lisää sopimusvalvontaa. Palvelu- ja hankintastrategia ohjaa tilaamista Kaupungin toimintaa ohjaavat kaupunkistrategia, valmisteilla oleva palvelu- ja hankintastrategia, elinkeinostrategia ja henkilöstöstrategia. Palvelu- ja hankintastrategia kokoaa ne tavoitteet, joilla kaupunkia johdetaan muuttuvassa hankinta- ja markkinaympäristössä. Palvelu- ja hankintastrategia ohjaa lautakuntien palvelusuunnitelmia, eri tuottajien kanssa tehtäviä palvelusopimuksia sekä oman palvelutuotannon kehittämistä. Palvelujen tuottajille on pyritty antamaan ajoissa tietoa kunnan organisaation, palveluiden kysynnän ja hankintastrategian muutoksista. Valvontasuunnitelma laaditaan vuosittain Kun uusi Hämeenlinna syntyi, yhdistyvien kuntien valvontakäytännöt vaihtelivat. Niitä haluttiin yhtenäistää ja luoda toimiva malli ammattimaiselle tarkastukselle ja valvonnalle. Lisäksi haluttiin tiivistää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa siten, että painopiste saadaan etukäteisvalvontaan. Valvontakäytäntöjä alettiin kehittää ohjaaviksi ja keskusteleviksi. Valvonnasta saatu tieto haluttiin avuksi palvelujen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Lääninhallitusten yhdessä tekemä valtakunnallinen vanhustenhuollon valvontasuunnitelma oli pohjana Hämeenlinnan valvontasuunnitelmalle. Vaikka valtakunnallinen suunnitelma on laadittu koskemaan ikäihmisten palveluita, sitä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden asiakasryhmien palvelujen valvontaan. Asumispalveluiden valvontasuunnitelma sisältää keskeisten käsitteiden määrittelyn, valvonnan järjestämisen ja kirjaamisen periaatteet, tarkastussuunnitelman ja sen toteutumisen seurannan. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Se hyväksytään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten lautakunnissa ja toimitetaan tiedoksi Etelä-Suomen AVIin. Valvontaa ja tarkastus- sekä valvontakäyntejä on systematisoitu niitä varten suunnitellulla lomakkeella. Se voidaan lähettää etukäteen yksikön vastaavalle työntekijälle. Tämä lisää valvontakäyntien läpinäkyvyyttä. Lomaketta käytetään ohjaus- ja neuvontakeskustelun runkona, jolloin tarkastetaan viranomaisesta riippumatta samat asiasisällöt. Tarkastuskäynnillä voidaan pyytää nähtäväksi muita dokumentteja, kuten lääkehoitosuunnitelma ja täydennyskoulutuksen seurantatiedot. Etelä-Suomen AVIn valvontaresurssit ovat valvottavien yksiköiden määrään nähden niukat ja siksi kunnan valvonnan kehittäminen tukee myös sen työtä. Valvontaan kaivataan tietojärjestelmää Hämeenlinnassa on 45 yksityistä mielenterveys-, päihdehuollon-, vammaisten ja ikäihmisten asumispalvelujen tuottajaa. Kunnan yksiköitä on 14 sosiaalitieto 8 I10

15 Mitä ajatuksia juttu herätti? > Palaute kahdeksan. Kaupungilla ei ole valvonnan tietojärjestelmää. Palvelujen tuottajien luvat ja tiedot tarkastuksista on koottu perinteisiin kansioihin. AVIn valvonnan tietojärjestelmä, Ysteri-rekisteri ei ole kuntien käytössä vaan tiedot on ilmoitettava AVIin ja pyydettävä sieltä erikseen. Olisi hyvä, että sama järjestelmä olisi myös kunnan viranomaisten käytössä. Tällöin kunnassa tiedettäisiin AVIn tarkastuksista ja valvonnasta saataisiin kokonaiskuva. Valvojan vaativa tehtävä Tilaajapäällikön valvontatehtävä on vaativa eikä siihen ole erillistä koulutusta. Onneksi AVIt järjestävät koulutusta valvonnasta vastaaville viranhaltijoille. Valvovan viranomaisen tulee hallita isoja asiakokonaisuuksia. Hänen pitää tuntea valvontaa ja palveluita koskeva lainsäädäntö sekä palveluita koskevat laatusuositukset. Valvojan on tunnettava eri asiakasryhmien tarpeet sekä se, mitä palveluita tuottavilla yrityksillä on asiakkaille tarjota. Yksi iso haaste on saada tietoa palveluntuottajan taloudellisista toimintaedellytyksistä. Jos yksityinen tuottaja on merkittävä ostopalvelukumppani, sen taloutta pitää seurata tarkasti. Taloudelliset vaikeudet saattavat heikentää palvelun laatua ja merkitä jopa palvelutuotannon loppumista. Tuolloin hoitovastuu siirtyy nopeasti kunnalle. Valvontalain perusteella kunta ei voi valvoa yrittäjien taloudellista tilannetta. Asiasta on kuitenkin voitu sopia ostopalvelusopimuksessa. Hämeenlinnassa seurataan kuukausittain yrittäjien tietoja yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkosivuilta. Valvonnan kehittämistarpeita l sähköinen asiointi mahdolliseksi lupaprosessissa l valvonta-aineiston arkistointi selkeämmäksi l lisää yhteistyötä työsuojelupiirin, palolaitoksen, sosiaaliasiamiehen, aluehallintoviraston ja asiakkaita palveluihin sijoittavien kuntien kanssa l lisää vuoropuhelua kunnan, aluehallintoviraston ja yrittäjien kesken l neuvotteluja palvelutuottajan kanssa jo ennen rakentamisen aloittamista tai kiinteistön hankintaa l lisää tukea yrittäjien omavalvonnalle ja palvelun laadun kehittämiselle l sopimusten tehokkaampaa valvontaa ja sopimusrikkomuksiin puuttumista l valvontaosaamista kehitettävä ja päivittettävä l kokemusasiantuntijat avuksi palveluiden arviointiin Monipuolista havainnointia valvontakäynneillä Ennen tarkastuskäyntiä valvoja perehtyy yksikön asiapapereihin, lupaan, aiempiin huomautuksiin, valituksiin ja yhteydenottoihin. Kirjalliset ja suulliset yhteydenotot valvoviin viranomaisiin tallennetaan erilliselle lomakkeelle tilastointia varten. Yhteydenotot ja niistä aiheutuneet toimet raportoidaan vuosittain AVIin. Tarkastuskäynnillä arvioidaan, onko toiminta myönnetyn luvan mukaista. Tilat tarkistetaan ja muun muassa niiden puhtauteen ja esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Päivä- ja viikko-ohjelmat käydään läpi. Asiakaspalautteisiin tutustutaan. Henkilökunnan toimintatapoja havainnoidaan, samoin työsuojeluriskejä. Henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteutumista arvioidaan, pyydetään nähtäväksi muun muassa todistukset lääkehoitokoulutuksesta ja ensiapukursseista. Tarkastuksessa on hyvä olla mukana yksikön vastuuhenkilö, koska hänen toiminnallaan on suuri merkitys palvelun laadulle. Käynnillä voidaan tarkastaa koko yksikkö tai vain jokin osaalue, kuten asioiden dokumentointi. Kielteiseen palautteeseen reagoidaan heti Lopuksi tarkastuksesta laaditaan lausunto tai tarkastuspöytäkirja. Se tehdään aina, vaikka puutteita ei havaittaisi. Puutteista ja epäkohdista tehdään merkinnät tarkastuslomakkeelle ja ilmoitetaan määräaika, johon mennessä ne pitää korjata. Pöytäkirja toimitetaan AVIin ja toimintayksikköön. AVIt tallentavat valvontalaissa säädetyt tiedot rekisteriin. Tarkastuskäynnin lisäksi tietoa palvelun laadusta voidaan saada asiakkaiden yhteydenotoista ja valituksista, asiakastyytyväisyyskyselyistä, yksikön naapureiden yhteydenotoista, omaisilta ja kunnan terveydenhuollon ammattilaisilta. Kielteiseen palautteeseen viranomaiset reagoivat nopeasti. Tarkastuskäynnille voidaan lähteä heti ilmoittamatta siitä etukäteen. Käynti suunnitellaan ja tehdään yhdessä toisen tilaajapäällikön tai aluehallintoviraston ylitarkastajan kanssa. Suurin osa valvonnasta on sovittuja tarkastuksia. Seurantatarkastus, jolla varmistetaan annettujen ohjeiden ja määräysten toteutuminen, kuuluu myös valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin. Muita tarkastuksia tehdään vali- tusten tai muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen vuoksi. Palveluntuottajille yhdenvertainen kohtelu Hämeenlinnassa valvonta on saatu kuvattua kirjalliseen muotoon. Kaupungissa on linjattu entistä tarkemmin mitä valvontakäynnillä valvotaan ja valvonnassa on yhtenäiset käytännöt. Kaikki käynnit dokumentoidaan ja raportoidaan kirjallisesti AVIlle. Näin varmistetaan palveluntuottajien yhdenvertainen kohtelu. Valvonnalle valitaan vuosittaiset painopisteet, joihin syvennytään tarkemmin. Tämän vuoden asumispalveluiden valvonnan painoalue on lääkehoitosuunnitelmien toteutuminen. Valvontaan on saatu mukaan terveydenhuollon asiantuntemusta. Yhteistyö on tiivistynyt myös eri valvovien viranomaisten, kuten kunnan, aluehallintoviraston ja pelastuslaitoksen välillä. Valvontaa kehitetään jatkuvasti, kun valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Vastuunjako on selkiintynyt kunnan ja AVIn välillä. Valvonta on nyt tavoitteellista ja sen kattavuus on määritelty. Myös puitesopimuksia valvotaan. Tavoitteena ovat tasalaatuiset palvelut. Valvojien osaamista on päivitetty ja yhdenmukaistettu. Heillä on entistä enemmän aikaa valvontaan. Avoin kysymys on kunnan omien palveluiden valvonta. Valvotaanko niitä samoilla periaatteilla? Kaupungin palvelutuotannossa on alkanut mittava palveluiden tuotteistaminen. Siihen perustuva palvelujen hankinta tukee myös näiden palveluiden laadunvalvontaa. sosiaalitieto 8 I10 15

16 Kolumni näkökulma Silva Tedre on arkielämän tutkija. Ateriapostia ja kimppakyytiä Suomalaiset hoivatyöntekijät ovat koulutetumpia kuin kollegansa toisissa Pohjoismaissa. Heidän työtehtäviinsä kuuluu vähemmän siivousta, ruuanlaittoa, asioimista ja muita arkihommia. Sairaanhoidollisia ja hallinnollisia tehtäviä heillä taas on muita maita enemmän. Asiakkaiden sujuvan ja mielekkään arjen mahdollistaminen eivät Suomessa kuulu perushoivan ammattilaisten toimenkuvaan. Opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö näyttävät melko yksituumaisilta siinä, että vanhustenhuoltoon tarvitaan räätälöityjä, lyhytkestoisia koulutuksia. Minäkin olen sitä mieltä. Meiltä puuttuu arjen auttajia ja kekseliäitä ratkaisuja. Erilaiset tuetun työllistämisen muodot toimivat osaratkaisuna, mutta ongelmana on töiden pätkäluonne. Kunnissa taas on puutetta taidoissa ja tahdossa tunnistaa hoivaresursseja ja organisoida räätälöityjä ratkaisuja. Homma onkin vaativaa, kun samalla on väisteltävä lainsäädännön karikoita, jotka estävät paikallisesti järkeviä järjestelyjä, joiden estäminen ei ole ollut kenenkään tarkoitus. Riittävän hyvissä hoivaratkaisuissa lähtökohtana on apua tarvitsevan tilanne ja avun antaja, jolla on motivaatio sekä hyväksyttävät työehdot ja -olot. Itella siis posti on eräässä kunnassa voittanut kilpailun ateriapalveluiden kuljetuksista haja-asutusalueelle. Postinkuljettaja saattaa osoittautua kelpo hoivatyöläiseksi kuten moni maaseudun taksiautoilija jo aiemmin. Taksinkuljettajilla on maaseudulla iso merkitys monien ihmisten elämänmuodon mahdollistajina. Olen kulkenut kimppakyydissä toteamassa, kuinka auto keräilee hajaasutusalueelta autottomia asioimaan kuntakeskustaan. Kuljettaja tuntee jokaisen kyydistä astuvan, osaa auttaa juuri sopivasti. Jonkun kohdalla riittää pysähdys pihassa, toisen kassit on tarpeen kantaa kaapille asti. Kyytiläiset kiittävät palvelua ja lisäävät heti perään, että kunpa tätä ei lopetettaisi. Luottamus tulevaisuuteen ei ole luja. Liian moni kylissä hyväksi havaittu hoivakokeilu on täytynyt projektin tai työllistämisjakson päättyessä lopettaa. jos minulta kysytään Noin suomalaista tekee itsemurhan vuosittain. Heitä jää suremaan läheistä. Surunauha ry tarjoaa itsemurhan tehneiden läheisille vertaistukea puhelimitse, vertaistukiryhmissä ja netissä osoitteessa Millaista apua saitte läheisenne itsemurhan jälkeen? Hilkka: Itsemurha tapahtui sunnuntaina. Soitin heti Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen, mistä minulle varattiin henkilökohtainen keskusteluaika. Kävin muutaman kerran siellä puhumassa, mutta koska sokkivaihe oli vielä päällä, aloin unohdella aikoja. Osallistuin myöhemmin vielä Mielenterveysseuran, SMS, 3-vaiheiselle kuntoutuskurssille. Pian aloin käydä myös Surunauhan vertaisryhmässä ja myöhemmin siellä perustetussa Surumammoissa. Käyn ryhmässä edelleen. Alkuvaiheessa sain terveysasemalta rauhoittavaa lääkitystä. Ensin sieltä ei tahtonut saada aikaa lääkärille, mutta inttämisen jälkeen löytyi terveydenhoitaja, joka hoiti asian. Leif: Sain ensimmäisen kerran apua vasta vuosi poikamme kuoleman jälkeen. Menin silloin mukaan Surunauhan järjestämään sopeutumisvalmennusviikonloppuun. Siellä oli vertainen Pena, joka sai minut avautumaan. Nyt toimin Surunauhan verkkokeskustelun moderaattorina. Pörri: Vuonna 1983 mitään tukea ei ollut vielä tarjolla. Yritin vain selvitä jotenkin. Poikani itsemurhan jälkeen hakeuduin yksityisen psykiatrin hoitoon, koska työterveydenhoidosta en saanut osaavaa apua ja muillakin tahoilla sitä oli tarjolla vasta 1/2 2 vuoden päästä. Sittemmin pääsin SMS:n kuntoutuskurssille. Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista Hilkka ja Leif Sundströmin poika teki itsemurhan kuusi vuotta sitten. Surunauha ry:n puheenjohtaja Satu Pörri Ojala (kuvassa oik.) on menettänyt itsemurhalle miehensä 1983 ja poikansa Miksi vertaistuki on tärkeää? P: Usein yhteydenpito ja läheisten tuki loppuu hautajaisiin. Lähipiirin on vaikea ymmärtää, että itsemurhan jälkeinen suru on varsin monimuotoinen prosessi ja se jatkuu pitkään. Vertaisten kesken saa avoimesti puhua ja muistella läheistään. Kukaan ei kysy, etkö sinä vieläkään pääse tuosta yli. H: Vertaiset antavat kokemuksen siitä, että ei ole yksin eikä heille tarvitse selittää. Joskus vertaisryhmissä tuntuu tietysti pahallekin se, että en ole yksin. Mietin välillä, miksi meitä surijoita on näin monta. L: Itsemurhan tehneen läheinen joutuu myös helposti eristyksiin muista. Jopa paikkakunnan pappi saattaa vaihtaa kadun toiselle puolelle säästyäkseen kohtaamiselta. Toisaalta omaisen ei ehkä ole helppo tavata vanhoja tuttujaan. Minunkin on ollut vaikea tavata yhteisiä ystäviä. Mitä itsemurhan tehneen läheinen odottaa sosiaalipalveluilta? L: Hän odottaa, että häntä ei pallotella luukulta toiselle. Sosiaalitoimessa olisi oltava joku, jolla on aikaa kuunnella häntä heti. P: Kriisissä olevaa ei saa jättää oman onnensa nojaan. Työntekijän on pysyttävä rinnalla ainakin niin kauan, että hän varmistaa avun saannin vaikkapa sitten sopimalla ajan asiakkaansa puolesta jonkin muun auttavan tahon kanssa. Mitä parannettavaa palveluissa on? P: Kohtaamiseen tarvitaan lisää koulutusta. Siinä Surunauhakin voi olla apuna. Olen itse ollut diakonissatyön koulutuksessa harjoitteluasiakkaana. Koulutusta on saatavissa myös muun muassa seminaareissamme. Uusi kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti pitää käynnistää pikimmiten. Koska itsemurhakokemus nelinkertaistaa läheisten oman itsemurhariskin, toimenpiteiden pääkohderyhmä on selkeä. Lapsille ja nuorille pitää rakentaa oma seurantaohjelma, joka takaisi heille ammattimaisen ja systemaattisen seurannan riittävän pitkäksi ajaksi ja olisi yhtä luonnollista kuin neuvolakäynnit, hammashuollon vuositarkastukset tai vakavan fyysisen sairauden jälkitarkastukset. 16 sosiaalitieto 8 I10

17 pinnan alta kuva: Lea Suoninen-Erhiö Mitä tapahtuu todella? Käytännössä kaikkien työvuorojen aikana suomalaisten Pentti Teppo Kananen, Kröger, akatemiatutkija, ylitarkastaja, sosiaali- Jyväskylän ja terveysministeriö yliopisto hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät ovat noin kaksinkertaiset toisiin Pohjoismaihin verrattuna. Hoivatyön olot Suomessa kaukana muista Pohjoismaista Suomen Kuvalehti teetti Taloustutkimuksella keväällä 380 eri ammatin arvostusta mittaavan kyselyn. Yllättävää tuloksissa ei ole se, että seitsemästä arvostetuimmasta ammatista kuusi on lääkäreitä, kärjessä kirurgit. Sen sijaan hoiva-ammattien kansan keskuudessa ansaitsema arvonanto on huomionarvoista. Varsinkin hoiva ja turva ovat entistä korkeammassa kurssissa, väliotsikoi Kuvalehti. Nimike vanhustenhoitaja nousi sijalle 15, lastenhoitaja sijalle 30 ja lähihoitaja sijalle 32. Vertailukohdaksi voi todeta, että professori oli tässä arvostusvertailussa sijalla 39, päätoimittaja sijalla 153, ministeri sijalla 185, arkkipiispa sijalla 196 ja kansanedustaja vasta sijalla 320. Ammattien kansalta saama arvostus ei selvästikään korreloi niiden yhteiskunnallisen statuksen kanssa. Myös hoivatyöntekijät itse arvostavat työtään. Viime vuoden lopulla raportoidussa Nordcaretutkimuksessa, johon Suomessa vastasi 726 hoivatyöntekijää, peräti 84 prosenttia ilmoitti pitävänsä työtään erittäin kiinnostavana ja mielekkäänä. Kuva kuitenkin muuttui, kun työntekijöiltä kysyttiin, kuinka he kokivat toisten arvostavan työtään. Vain vajaa puolet suomalaisista hoivatyöntekijöistä kertoi edes asiakkaittensa arvostavan paljon heidän työtään ja kunnan päätöksentekijöiltä arvonantoa koki saavansa vain ani harva työntekijä. Hoivatyön imago repeili monessa muussakin suhteessa. Esimerkiksi väkivallan uhka osoittautui hoivatyössä jatkuvaksi ja huomattavasti yleisemmäksi kuin toisissa ammateissa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja, joiden mukaan hoivatyö on hyvin ristiriitainen ammatti: työntekijät ovat siihen hyvin motivoituneita ja koulutettuja, mutta työ on henkisesti ja fyysisesti vaativaa eivätkä työntekijät koe saavansa tukea esimiehiltään tai työnantajiltaan. Tutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoinen aineisto eri Pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta. Monessa suhteessa hoivatyö Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa muistuttaa läheisesti toisiaan, mutta myös useita selviä eroja tuli esiin. Suomalaisten työntekijöiden koulutustaso on korkein ja vain Suomessa enemmistö hoivatyöntekijöistä tekee kokopäivätyötä. Erikoista on, että samaan aikaan määräaikaisten työsuhteiden osuus on kuitenkin suurin Suomessa ja täällä huomattavasti suurempi osa työntekijöistä tekee kolmivuorotyötä. Hoivatyöntekijöiden henkiset ja fyysiset rasitusoireet ovatkin yleisimpiä Suomessa. Huolestuttavin tilanne on suomalaisessa laitoshoidossa ja palveluasumisessa. Monella mittarilla mitattuna työntekijät ovat siellä kaikkein kovimmilla. Syykin tähän selvisi, kun työntekijöiltä kysyttiin eri työvuorojen aikaisia asiakasmääriä. Käytännössä kaikkien työvuorojen niin päivä-, ilta-, yö- kuin viikonloppuvuorojen aikana suomalaisten hoivatyöntekijöiden asiakasmäärät ovat noin kaksinkertaiset toisiin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi päivävuorossa suomalainen hoivatyöntekijä auttaa keskimäärin 14,3 asiakasta, kun muualla asiakasmäärä on 6,1 7,7. Suomalaiset työntekijät myös pitävät asiakasmääräänsä selvästi useimmin liiallisena. Asiakasmäärän suuruus voi johtua joko pienestä henkilöstömitoituksesta tai suuresta osastokoosta tai molemmista mutta kummassakaan tapauksessa uutiset eivät ole Suomelle myönteisiä: niin pienen henkilökuntamitoituksen kuin osastojen suuruuden on jo aiemmin todettu olevan yhteydessä henkilökunnan stressiin ja hoidon laadun ongelmiin. Hoivatyö on Suomessa kaikkein arvostetuimpien ammattien joukossa, mutta tämä arvostus ei näy työn organisoinnissa. Yli joka neljäs suomalaisista työntekijöistä selvästi useampi kuin toisissa Pohjoismaissa kertoo kokevansa itsensä riittämättömäksi, koska asiakkaat eivät heidän mukaansa saa riittävää apua. Kun hoivatyöhön motivoi kaikkein eniten halu auttaa, hoidon laadun rapautuminen uhkaa murentaa myös työntekijöiden motivaation. Hoivatyön olosuhteet olisi välttämättä saatava toisten Pohjoismaiden tasolle, koska lähitulevaisuuden työvoimatarve alalla on huutava. Kansalaisten arvostuksen puutteeseen ei hoivatyön olosuhteiden kuntoon saattaminen kaadu. Lähde: Kröger, Teppo & Leinonen, Anu & Vuorensyrjä, Matti (2009) Hoivan tekijät. Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa tarkastelussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 8 I10 17

18 asiantuntija-artikkeli Sirkka Rousu Nykyaikaisen lastensuojelun ostamisen ja myymisen palvelumarkkinat eivät toimi kuten ennen muinoin, jolloin myynnissä oleva hyödyke oli lapsi. Tuolloin lapsen kyvyt, kuten kyky riuskaan työntekoon, oli myynnissä valttia. Nykymarkkinoilla myytävä hyödyke on palvelu ja sen hinta-laatusuhde sekä palveluntuottajan kyky tuottaa tämä palvelu. Onko kunta vain ostaja lastensuojelumarkkinoilla? kuva: Panu Pälviä kuva: Lea Suoninen-Erhiö HT, sosionomi Sirkka Rousu työskentelee Kuntaliitossa projektipäällikkönä. Hän on kirjoittanut useita oppaita lastensuojelun laadusta ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnasta kunnissa. Hän on ollut myös kehittämässä lastensuojelupalvelujen hankintamenettelyjä. Kirjoituksen lähteet ja vinkit lisätietoon on koottu lehden verkkosivuille: Lastensuojelun palvelujen tuottamisessa tulee ottaa huomioon lastensuojelun perustehtävä ja jokaisen lapsen oikeus saada juuri sellaista tukea, jota hän ja hänen perheensä tarvitsee. Kunta voi vaikuttaa lastensuojelumarkkinoihin omalla toiminnallaan. Palvelujen tarpeeseen vaikutetaan lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikalla. Palvelujen tarve vähenee, kun lasten kasvuolot ovat turvalliset ja ehkäisevä lastensuojelu toimii arjen kasvuyhteisöissä ja huolehtii siitä, että lapset ja perheet saavat varhain tukea. Uusi lastensuojelulaki toi tähän kunnalle uuden ohjausvälineen: valtuuston on hyväksyttävä kunnan suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet jo 15 vuotta. Vaatii useiden vuosien työn ennen kuin kasvu saadaan taittumaan. Ehkäisevän lastensuojelun kehittyminen ei ainakaan vielä lähivuosina vähennä sijais- ja jälkihuollon palvelujen tarvetta puhumattakaan avohuollon tuesta ja kuntoutuksesta. Jo usean vuoden ajan ovat lisääntyneet etenkin nuorten huostaanotot. Palvelujärjestelmämme ei kyennyt ennakoimaan nuorisolastensuojelutyön tarpeen kasvua ja nyt moni kunta on ihmeissään vahvaa auttamista tarvitsevien nuorten kanssa. Näitä palveluja ei aina saa edes rahalla. Kuntien lakisääteisessä suunnitelmassa tulisi ottaa kantaa myös siihen, miten palvelut tuotetaan: mitkä palvelut kunta tuottaa itse, mitä palveluja tuotetaan yhteistyössä toisten kuntien kanssa ja mitä hankintaan palvelumarkkinoilta. 18 sosiaalitieto 8 I10

19 Kunnan palvelustrategiset päätökset ohjaavat vahvasti lastensuojelumarkkinoita, sillä kunnat ovat niillä käytännössä ainoa ostaja. Päätösten tulisi ohjata kunnan palvelujen tuottamista ja markkinakäyttäytymistä ainakin 4 10 vuoden päähän. Myös yksityisten palveluntuottajien pitäisi tuntea niiden kuntien lakisääteiset suunnitelmat ja palvelustrategiat, jotka ostavat sen palveluja. Peruslaatu määriteltävä kansallisesti Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan lastensuojelun kansallisia laatusuosituksia, jotka esitellään syksyllä 2010 Lastensuojelun laatupäivien maakuntaseminaareissa. Ne pitää ottaa vakavasti, kun lastensuojelupalveluja hankitaan. Koko maassa tarvitaan yhtäläiset palvelunlaatukriteerit. Lastensuojelupalvelujen laadun perusvaatimuksiin luotiin kriteeristö Kuntaliiton Lapsi- ARVI-hankkeessa. Ne on koottu viime vuonna ilmestyneeseen oppaaseen. Peruslaadun kriteereistä voidaan muokata ne ominaisuudet, joita hankittavan palvelun tulee aina sisältää. Yksi keskeinen lastensuojelun kriteeri on pysyvyys: miten hyvin pystytään varmistamaan lapsen oikeus pysyviin ihmissuhteisiin, kasvuolosuhteisiin sekä turvalliseen ja ennustettavaan arkeen. Turvattomissa oloissa kasvaneelle lapselle tämä on erityisen tärkeää. Pysyvyys on sijaishuollon kriittinen menestystekijä ja tämä laatuvaatimus koskee myös palvelun hankkijaa. Kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa, hän tarvitsee käytännössä kotia. Se ei voi vaihtua kilpailuttamisperiodien mukaan sen perusteella, kuka kulloinkin pärjää tarjousmenettelyssä. Myös kunnan omassa ammatillisessa perhekodissa tai lastenkodissa tulee varmistaa lapsen oikeus kasvuolojen ja ihmissuhteiden pysyvyyteen. Lapselle ja hänen perheelleen on merkitystä sillä, ettei heidän maantieteellinen etäisyytensä ole kohtuuton. Tämä on yksi esimerkki sijaishuollon peruslaadusta. Lyhyet sopimukset eivät sovi sijaishuoltoon Tähänastisista lastensuojelupalvelujen kilpailuttamiskokemuksista ei ole tehty kattavaa selvitystä. Kilpailuttamisen vaikutuksia laadun ja kustannusten kehittymiseen ja erityisesti lapsen tuen ja hoidon toteutumiseen olisi syytä arvioida. Erityisesti palvelun hankkijoilla on vielä paljon kehittämistä ja opeteltavaa. Palvelun tuottajien kielteiset kokemukset koskevat muun muassa hankinnan valintaperusteita ja sopimuksen sisältöä. Valintaperusteet ovat usein epämääräisiä, eikä niiden pohjalta pysty kunnolla arvioimaan palvelun hinta-laatusuhdetta. Palvelujen hankinta Kilpailuttaminen on tarjouspyynnön perusteella tarjottavien palvelujen vertailuun perustuva hankintamenettely. Hyväksytyksi tulee hintalaatusuhteeltaan paras tai parhaat tuotteet. Hankintalain mukaisia kilpailullisia hankintamenettelyjä ovat muun muassa avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely. Hankintalain mukaan hankinta voidaan tietyin edellytyksin toteuttaa suorahankintana: tätä voidaan perustella erityisesti lastensuojelulailla, jonka mukaan palvelu tulee räätälöidä kunkin lapsen tarpeisiin. Lastensuojelulle hyvä hankintamenettelymuoto on myös neuvottelumenettely, jossa tilaaja(t) ja tuottajaehdokkaat voivat vuoropuhelussa määrittää tarvittavaa lastensuojelupalvelua ja sen ominaisuuksia. Laki julkisista hankinnoista 348/2007 Lastensuojelulain mukaan Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ydintehtävä on turvata niiden lasten ja nuorten kehitys ja terveys, joiden kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet (34 ) tai vakavasti vaarantuneet (40 ) ja joiden vanhemmat eivät ilman lastensuojelun tukea kykene turvaamaan heille tavallista lapsuutta ja nuoruutta. Lastensuojelu ottaa vastuun huostaan otetusta sijoitetusta lapsesta ja nuoresta. Lastensuojelun laadun on oltava sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen (11 ). Tämä tarkoittaa sitä, että apu ja tuki räätälöidään jokaisen lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä tarpeisiin myös palveluja hankittaessa. Lastensuojelulaki 417/2007 Lainsäädäntö ei pakota niputtamaan yhteen hankinnan valintaperusteita niin, että laatua olisi se, mitä erillisillä laatulomakkeilla kysytään tai että hinta ja laatu ilmoitetaan prosentuaalisena suhteena, esimerkiksi hinnan osuus 70 ja laadun 30 prosenttia. Laatu ei kuitenkaan ole jotain erillistä, joka ei sisältyisi hinnoitellun palvelun perussisältöön. Tietenkin kannattaa ostaa sataprosenttista laatua, mutta toisaalta ei kannata ostaa sellaista ylilaatua, jota lapsi ei tarvitse. Kotikutoisia ongelmia on myös sopimuspolitiikassa: lyhyet sopimus- ja irtisanomisajat eivät sovi sijaishuoltoon, jonka tulisi olla lapselle pitkäaikaista. Mitään lisäarvoa ei myöskään ole sillä, että kunta kilpailuttaa tuottajia 2 3 vuoden välein tämä ei ole kunnan, palveluntuottajan eikä lapsen etu. Puitesopimukset eivät sido kumpaakaan osapuolta, ja kilpailussa menestynytkin palveluntuottaja voi jäädä vaille yhtäkään asiakaskohtaista ostosopimusta. Työkaluksi toimittajarekisteri Voisiko kunta kilpailuttamisen sijaan hyväksyä ns. toimittajarekisteriin kaikki vaatimukset täyttävät palveluntuottajat, joiden kanssa voidaan tehdä lapsen tarpeiden mukaan sopimukset? Käytäntö on tuttu palvelusetelilainsäädännöstä ja myös Ruotsista, jossa hoivapalvelujen vapaata valintaa koskeva laki korvaa osin raskaan kilpailutusmenettelyn sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ruotsin uusi palvelujen vapaavalintalaki (LOV Lag om valfrihetsystem 2008:0920) tarjoaa vaihtoehdon hankalalle kilpailutuslainsäädännölle, joka on johtanut pienten yritysten ja palvelujen tuottamisesta kiinnostuneiden aatteellisten järjestöjen syrjimiseen. Lain selvityshenkilö haki Euroopan komission ennakkotulkinnan, jonka mukaan laki ei ole EU:n kilpailudirektiivin vastainen. Ruotsissa asiakkaan asema palvelujen hankinnassa on muuttunut: hän voi myös itse solmia sopimuksen vapaavalintalain edellyttämällä tavalla sellaisen palvelutuottajan kanssa, joka on etukäteishyväksymismenettelyllä listattu kansalliseen rekisteriin. Palvelutuottajaksi aikova hakee ns. toimittajarekisteriin pääsyä kattavalla lomakkeistolla, jonka tietojen pohjalta rekisteröivä viranomainen katsoo, täyttääkö hakija sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalta vaadittavat ehdot. Laki lisää kunnan maksu- ja korvauspolitiikan läpinäkyvyyttä. Samasta palvelusta tulee maksaa sama korvaus olipa kyseessä kunnan tai yksityisen yrityksen palvelu. Laki koskee nyt koti- ja asumispalvelua, vanhainkotihoitoa ja vammaispalvelun eri muotoja. Lisäksi maakäräjillä on oikeus soveltaa lakia alueellaan, joten sitä voidaan käyttää myös terveyden- ja sairaanhoi- sosiaalitieto 8 I10 19

20 topalvelujen järjestämiseen. Lain toimeenpanoa viedään eteenpäin Ruotsin kunta- ja maakäräjäliiton tukemana. Strateginen kumppanuus luo innovaatioita Lastensuojelupalvelujen tuottamisessa paras malli voisi olla palvelun hankkijan, tuottajan ja lapsen näkökulmasta hankkijan ja tuottajan strateginen kumppanuus, joka tarkoittaa pysyvää tai pitkäkestoista kumppanuutta. Tällöin osapuolilla on heille strategisesti tärkeässä toiminnassa yhteiset tavoitteet ja he sitoutuvat palvelun jatkuvaan parantamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Kumppanuus perustuu luottamukseen ja lisää osapuolten yhteistä tietopääomaa ja tuo kaikille osapuolille lisä-arvoa. Siinä mahdollistuu myös yhteinen tuotekehittely. Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli. Suomen hankintalainsäädäntö asettaa julkisille organisaatioille reunaehtoja, joilla strategista kumppanuutta voidaan harjoittaa, mutta hankintalaki ei tätä estä. Kunta voi esimerkiksi tehdä nykyistä huomattavasti pitempiä sopimuksia. Kumppanuus voisi edistää innovatiivista lähestymistapaa palveluhankintoihin: tilaaja voisi esittää tarpeen tai ongelman ja neuvotteluprosessissa tuottajien kanssa kehittyy niihin parhaiten vastaava palvelu. Innovaativiseen ratkaisuun voidaan päästä myös, kun kunta pyytää sellaisia tarjouksia, joissa kerrotaan hankittavan palveluja tietyn eurosumman verran ja tarjoajat kertovat, miten ne tuolla summalla ratkaisisivat kohderyhmän palvelutarpeet. Hankintalaki ei estä tällaisia hankintoja. Bisnestä lastensuojelulla? Lastensuojelun palvelumarkkinoista käydyssä keskustelussa on kysytty, saako lastensuojelupalveluilla tehdä bisnestä. Itse näen, että on lasten etu, kun yrityksen toiminta on pitkäjänteistä ja kestävällä pohjalla. Kannattava yritys takaa myös toiminnan kehittämisen ja yrittäjälle palkan työstään. Kun kunnalla on mahdollisuus omilla päätöksillään ohjata palvelumarkkinoita, on kun- tien käsissä se, riittääkö lastensuojelupalvelujen kysyntää pörssiyhtiöille, yleishyödyllisille järjestöille ja niiden omistamille tuottajayhtiöille tai brittityylisille yhteiskunnallisille yrityksille. Ne sijoittavat voittonsa yrityksen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen joko yrityksessä tai sen lähiyhteisöissä. Yhteiskunnallisen yrityksen tarkoitus ei ole osakkeenomistajien voiton maksimointi. Lastensuojelun palvelujen tuottamisessa on pohdittava, muodostaako esimerkiksi lapsen kasvuolojen pysyvyydelle suurimman riskin nimenomaan se, että sijaishuollon palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti. Pörssiyhtiön sijoittajat voivat milloin tahansa lopettaa tuotannon tai yksityiset pienyritykset voivat joutua taloudellisten tai henkilökohtaisten syiden vuoksi lopettamaan toimintansa. Miten tämä vaikuttaa lapsen elämään? Riskinsä on myös järjestötuottajien sijaishuoltopalveluissa, sillä nekin toimivat kuntien ostojen varassa. Ostojen hiipuminen voi merkitä palvelujen alasajoa. Riskiksi voi osoittautua myös se, kun suuryritys ostaa pienyritykset pois markkinoilta ja lopputuloksena alan palvelutarjonta monopolisoituu. Ja tämä riski voi osoittautua myös kunnille kalliiksi. Pitäisikö kuntien itse pääosin tuottaa juuri sijaishuolto tai hankkia sen palvelut suorahankintana kunkin lapsen tarpeiden mukaan erityisesti yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ja yrityksiltä, jotka voisivat jatkossa vastata myös sijaishuollon perhehoidon tuottamisesta? Jos kunta tuottaa itse sijaishuollon, sen tulee myös toimia pysyvyyden kriteerein kestävällä tavalla. Tätä nykyä kunnat ostavat kaksi kolmasosaa sijaishuollon palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta, kuten järjestöiltä ja yrittäjiltä. Avohuollon tukipalveluja ostetaan myös entistä enemmän. Markkinoille onkin tullut yrityksiä, joiden toiminta-alueena on koko maa ja jotka tarjoavat monenlaisia avohuollon palveluja sekä erilaisia asiantuntijapalveluja lapsen lastensuojeluprosessista vastaavan sosiaalityön tueksi. Yritykset eivät voi kuitenkaan hoitaa viranomaistehtäviä, kuten Hanna Heinonen ja Päivi Sinko toteavat artikkelissaan Sosiaalitiedossa 5/2010. Vaikka avohuollon ja asiantuntijapalvelujen ostot edelleen lisääntyvät, on jo nähtävissä, että kunnat ovat yhteistyössä toisten kuntien kanssa ryhtyneet tuottamaan sijaishuollon palveluja ja myös solmimaan pitempiä ostosopimuksia valikoitujen tuottajien kanssa sitoutuen ostamaan koko palveluvolyymin esimerkiksi lastenkodista. Katsastuskonttori-mallilla riippumatonta valvontaa Kun kunta ostaa palveluja, on panostettava myös valvontaan. Sen tulisi olla ostajan ja myyjän yhteistyötä ja valvontatietoa tulisi hyödyntää palvelun parantamisessa. Valvontakokonaisuuden muodostavat tuottajan omavalvonta, lastensuojelujärjestelmän sisäinen valvonta ja riippumaton ulkoinen valvonta. Erityisen tärkeää on kehittää tuottajan omaa valvontaa ja sen kansallista ohjeistusta. Lastensuojelujärjestelmän sisäisessä valvonnassa voidaan erottaa seuraavat valvovat tahot: palvelun ostajan, palveluntuottajayksikön sijaintipaikkakunnan ja valvontaviranomaisen valvonta. Ulkoinen lastensuojelujärjestelmästä riippumaton valvonta puuttuu Suomesta kokonaan. Ulkoisen arvioinnin ja valvonnan uudentyyppistä lähestymistapaa edustaa autokatsastuksesta poimittu idea. Kaikilta palveluntuottajilta, myös julkisilta yksiköiltä, edellytettäisiin käyttöönottokatsastusta ja siitä annettavaa katsastusmerkintää eli kirjallista lausuntoa. Lisäksi tarvittaisiin määräaikaiskatsastuksia ja niihin liittyviä huoltotoimia ja tarvittaessa uutta tarkastuskäyntiä sekä muutoskatsastusta, kun palveluntuottajan toiminta olennaisesti muuttuu. Katsastuksia voisi toteuttaa ja lausuntoja antaa sellainen yksikkö, jolla on tarvittavaa arviointija hyväksyntäosaamista juuri näistä palveluista. Tällainen katsastusyksikkö tarvitsisi esimerkiksi Valviran myöntämän toimintaluvan. Kustannukset katettaisiin katsastusmaksuilla. Katsastuslausunto olisi esimerkiksi lupahakemuksen pakollinen liite. Tällainen toiminta toisi tasalaatuisuutta Suomen lastensuojelun palveluntuottajakenttään. Se myös vähentäisi viranomaisten usein toisilleen päällekkäistä valvontaa. Ulkoinen riippumaton katsastusjärjestelmä varmistaisi myös lastensuojelutoiminnan legitimiteetin. Omavalvonta ja riippumaton ulkopuolinen valvonta tulee ottaa huomioon, kun uudistetaan yksityisten palvelujen valvontaa ohjaavia lakeja. 20 sosiaalitieto 8 I10

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Anssi Tulkki, ylitarkastaja Valvira - Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta osasto Rovaniemi 2.4.2014 2014 3.4.2014 Tähän esityksen nimi/tekijä

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Syksyn tuulet lastensuojelussa paneeli Eine Heikkinen, ryhmäpäällikkö Valvira Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta 6.10.2014 Tähän esityksen

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto Valviran esittely Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013 Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto 1 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto TEO ja STTV yhdistettiin 1.1.2009 Toimipisteet Helsinki;

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN

VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN Tiina Piirilä-Laiho sosiaalihuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 5.2.2013

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot