Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8 /2011 Juhani Järvelä iloitsee Oulun ja Rovaniemen yhteisestä biovoimalasta. sivu 18 sivulla 36 Kutistuvalla Varkaudella on vaihtoehtoja sivu 32 Lahti rakennuttaa Hollolalle palvelutalon sivu 36 Puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista sivu 42 Mikä on paras organisaatiomuoto vesilaitokselle? sivu 48 Valaistus on tyylikäs tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo. Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6 VALOLLA VETOVOIMAA

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta 32 Varkaudestako rahakaupunki vai sittenkin vapaakaupunki? Väestökadosta kärsivillä, kutistuvilla kaupungeilla on vaihtoehtoja. 36 Juhani Jokelainen ja Päivi Rahkonen iloitsevat sopimuksesta, jolla Lahden Talot Oy rakennuttaa palvelutalon Hollolaan. 38 Massatyöttömyys on yksi Etelä-Afrikan haasteista. Kaikissa infratöissä pyritäänkin kasvattamaan käsityön osuutta. 48 Jos vesihuolto päätetään yhtiöittää, Kuntaliitto pitää kunnan suoraan omistamaa osakeyhtiötä selkeimpänä ratkaisuna. VALAISTUS Kangasalan kunta uudisti keskustaansa taidevalaistuksella 6 Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnittelusta 10 Oulu testasi sata katuvalaisinta, mukana 22 valaisinmallia 12 Muuttuva tievalaistus yleistyy hitaasti 14 ENERGIA Rovaniemi ja Oulu saavat yhteisen biovoimalan kesällä Biovoimaloita nousee kuntiin kiihtyvään tahtiin 20 Turun seutu uskoo uusiutuviin energialähteisiin 21 Kaukolämmön haastajina maalämpö ja hybridijärjestelmät 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 UKTY 30 YHDYSKUNTA Kutistuvalla kaupungilla on vaihtoehtoja 32 Lahden Talot Oy rakennuttaa Hollolalle palvelutalon 36 Etelä-Afrikan kuntatekniikka siirtymässä elinkaariajatteluun 38 Johannesburg maailmanluokan afrikkalainen city 40 YMPÄRISTÖ Viikinmäen puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista 42 Uudistunut vesilaki tulee voimaan 2012 alussa 45 VESIHUOLTO Vesihuollon organisaatiovaihtoehdot puhuttavat 48 VVY:n raportti: Talousveden laatu parantunut 51 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Sininen hämärä 17 Uutisia 52 Tuoteuutisia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 8/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kutistuvalla Varkaudella on vaihtoehtoja sivu 32 Lahti rakennuttaa Hollolalle palvelutalon sivu 36 Valaistus on tyylikäs tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo. 8 /2011 Juhani Järvelä iloitsee Oulun ja Rovaniemen yhteisestä biosivulla 36 voimalasta. sivu 18 Puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista sivu 42 Mikä on paras organisaatiomuoto vesilaitokselle? sivu 48 Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6 VALOLLA VETOVOIMAA Kannen kuva: Topi Jalonen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Valoa näkyvissä tai sitten ei Adventtikynttilät valaisevat kotien, liikekeskusten ja työpaikkojen ikkunoilla. Suuri osa meistä ravaa kaupoissa jouluostoksilla ja pitää näin talouden rattaita pyörimässä. Kuntatekniikan kunnossapitäjät, kiinteistönhuoltoyhtiöt ja pientaloasukkaat kaivelevat lumenpoistokalustoaan esille. Valtaosassa maata joulukuun alussa illat ovat vielä pimeitä, kun maassa ei ole lunta. Valoa ei juuri ole näkyvissä kuntien, Suomen tai Euroopan taloudessakaan. Pian pari vuotta jatkunut epävarmuus euroalueen talouden kestokyvystä ja kehityksen suunnasta on viime aikoina kärjistynyt. Kriittiset hetket päätösten tekoa ajatellen ovat koko ajan olleet lähikuukausina. Vasta marraskuun lopussa rohjettiin kertoa, että tämän lehden ilmestyessä ratkaisevien päätösten deadline olisi kerta kaikkiaan ohi. Te lukijat näette, miten kävi. Edes sumuvalot eivät näytä auttavan tulevan talouskehityksen näkemisessä. Päättäjät tuntuvat päinvastoin sokaistuvan. Tilanne vaikuttaa väistämättä kuntiin ja myös kuntatekniikan investointeihin ja käyttötalouteen. Ohjakset on pidettävä tiukalla, vaikka monien valtuustojen talousarviokokouksissa leikittiinkin näin vaalivuoden alla taas kerran joulupukkia. Hyviä ja tarpeellisia investointeja käynnistyy ehkä enemmän kuin mihin olisi varaa. Hyvä valaistus luo turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Vaikka laadukkaan valaistuksen suunnittelu ja rakentaminen maksavat, niin tekniikan kehittyessä käyttökustannukset alenevat. Näin on käynyt myös kansijuttumme kohteessa, Kangasalla. Led-valaistus tekee tuloaan väylävalaistukseenkin. Valinta on kuitenkin tehtävä huolella. Oulussa vietiin läpi laaja ulkovalaisimien kenttätestaus, jotta valinnalle olisi tukevampi selkänoja. Kerromme testijärjestelyistä tässä lehdessä. Joulurauhaa Kuntatekniikan tekijöiden työntäyteinen vuosi on kääntymässä lopuilleen. Laskeudumme joulunajan hämärään pysähtymään ja rauhoittumaan. Näin ainakin uskon. Joulun aikaan ja sanomaan liittyy myös uuden elämän valo. Sen toivon tuovan meille kaikille ensi vuonna tarvittavaa intoa niin kuntatekniikan peruspalvelujen tuotannossa kuin monissa yhteisissä kehittämishankkeissakin. Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet Liikenne ja väylät 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kunta sijoitti keskustan valaistukseen euroa VALOTAIDE HOUKUTTAA Kangasalan kunnalla on kauniin maine varjeltavanaan. Tähän työhön on valjastettu myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä tuova valaistus. Kiitosta kerännyt kiertoliittymä taidevaloineen saa jatkoa ohikulkutien sillan valaisemisesta. Tampereentie on valaistu lämpimänvalkoisella valolla, joka toistaa hyvin myös värejä. Taideaiheen muodostavat pylväiden ja pollareiden dekoratiiviset, ohjattavat led-valaisimet. 6 Kuntatekniikka 8/2011

7 VALAISTUS tuloksena kiitosta kerännyt nähtävyys KANGASALLE TEKSTIT Marjatta Pöllänen Tekninen johtaja Mikko Ilkka on iloinen, lähes kummissaan. Yleensä joka tehtävästä saa monenlaista palautetta, mutta tästä vain yksipuolisen kiittävää. Se on poikkeuksellista, Ilkka sanoo. Luottamushenkilötkin, jotka päättivät säästösyistä sammuttaa katuvalot kesäksi, tekivät poikkeuksen kiertoliittymän ja Tampereentien kohdalla. Valtuutetuille ja tekniselle lautakunnalle esiteltiin hanke ennakkoon tietokoneen ruuduilta. Kangasalan sisäiset palvelut on koottu liiketoimintayksikköön. Niihin kuuluu myös tilapalvelu, joka vastaa kunnan palvelutuotannon rakennusten toteuttamisesta ja kunnossapidosta. Liiketoimintayksikön esimiehenä toimii hallintojohtaja, ja tilapalveluja johtaa rakennuspäällikkö. Tekninen keskus ei rakennuta kouluja tai päiväkoteja vaan vastaa maankäytön suunnittelusta, muusta rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tämä on moneen kuntaan nähden poikkeava hallinto, kertoo Ilkka. Mikko Ilkka toimii puheenjohtajana keskustakorttelin kehittämisen ohjausryhmässä. Innostus syntyi Jyväskylässä Idea valotaiteesta syntyi Jyväskylässä, Suomen toisessa edistyneessä valokaupungissa Helsingin lisäksi. Ilkka osallistui neuvottelupäiville, joilla puhui VALOA design -yhtiön toimitus- ja suunnittelujohtaja Roope Siiroinen. Innostuin kovasti, Ilkka kertoo. Asiointi valoyrityksen kanssa on Topi Jalonen Kuntatekniikka 8/2011 7

8 VALAISTUS Kangasalan keskustan kiertoliittymän taideaihe on valopollariryhmä. Tavoite pitkässä juoksussa on siirtyä karnevaalista hillitympään tyyliin ja turvallisuuteen. Marjatta Pöllänen KANGASALA Asukkaita (lokakuu 2011) Kahdessakin kyselyssä on annettu selvä ei kaupungiksi ryhtymiselle. Yhtäkään valopollareista ei ole vuoden aikana vielä kumoon ajettu, tekninen johtaja Mikko Ilkka iloitsee. Tyytyväisyyttä lisää myös se, että koko valotaidehanke on nauttinut niin asukkaiden kuin luottamushenkilöidenkin myötäsukaisuudesta. Sahalahti ja Kuhmalahti ovat liittyneet Kangasalaan, mutta valtioneuvostossa väläyteltyä mahdollisuutta Suur-Tampereeseen vierastetaan laajalti. Jo nyt tehdään tiivistä seutuyhteistyötä Tampereen ja sen ympäristökuntien kanssa. Lähitulevaisuuden suurimmat rakennushankkeet uimahallin, ruokakaupan ja kirjastolaajennuksen jälkeen liittyvät kuntakeskuksen elävöittämiseen mm. kulttuuritalolla ja asuinkerrostaloilla. tuonut vaihtelua suunnitelmien numeroiden ja raakapiirrosten parissa tehtävään arkityöhön. Lähestymiskulma on ollut erilainen, kulkijan näkökulma. Tykkään siitä. Kangasalan keskustassa oli jo valmiina uimahalli, uusi market oli lähdössä liikkeelle ja tulossa olivat kirjasto, kulttuuritalo jne. Elettiin noin vuotta Kiertoliittymän teko ja Tampereentien korjaus tulivat eteen luontevassa ajoituksessa. Sinne pystyttiin hankkimaan jotain täällä ennen näkemätöntä. Ajattelimme koko keskustaa, emme vain kiertoliittymää ja Tampereentietä, Ilkka korostaa. Tyylikäs keino herättää huomiota Yritykset olivat jo vuosien ajan halunneet pysäyttää ohikulkijoita, jotka paahtavat satasen nopeudella ohi Kangasalan kirkonkylän. Sitä vaivaa sama nauhataajaman lopun kuihtuminen kuin muuallakin Pirkanmaalla: mitä kauemmas Tampereen Keskustorista edetään, sen vaikeampi on ylläpitää palveluja ikääntyvälle väestölle. Valaistus oli tyylikkäämpi keino herättää huomiota kuin muut ratkaisut, Ilkka sanoo. Autot eivät tarvitse lisää valoja, jalankulkijat kyllä. Tästä lähdettiin, ja siksi ympäristöä tahdottiin valaista. Esimerkiksi suojateitä korostetaan jo turvallisuussyistä. Keskustaan nouseva uusin kerrostalo saa sekin julkisivuihinsa valoa, jonka suunnitte- 8 Kuntatekniikka 8/2011

9 Topi Jalonen lussa on huomioitu yleissuunnitelman lähtökohdat. Samalla valaistaan jalkakäytävää. Seurakunnan kanssa neuvoteltiin kirkkoa ympäröivien suurten puiden valaisemisesta. Sieltä saatiin kyllä ymmärrystä, rahoitus vain on ratkaisematta, Ilkka kertoo. Lisää valaistuskohteita tulossa Valaistussuunnittelun alalla menestynyt VALOA Design on palkittu mm. Rovaniemen Rovakadun sekä Tampereen Keskustorin ja Naistenlahden valaisemisesta. Roope Siiroisen idea on valaista myös Kirkkoharjun harjuprofiili, Ilkka vihjaa siitä mitä Kangasalle jatkossa voisi tulla jalankulun ja autoilun lisäksi. Tavoite pitkässä juoksussa on siirtyä karnevaalista hillitympään tyyliin ja turvallisuuteen. Valtionhallinnosta on tullut myönteistä palautetta, kun valoa ei sekoiteta hälytys- tai liikennevaloihin. Ely-keskus oli oikein myönteinen. Vain tuloramppien valopollareiden sijoitusta jouduttiin tarkistamaan. Sillalle ja siitä kiertoliittymään jatkuvalle tieosuudelle valaisimia tulee molemmin puolin, Ilkka selvittää. Värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan Yleissuunnitelma valmistui 2010 alussa, ja viime syksynä saatiin valmiiksi varsinainen Tampereentien suunnitelma. Tähtäsimme itsenäisyyspäivään, ja siihen mennessä valot saatiinkin, Ilkka kertoo. Valo heijastelee vastavalitun maakuntajärven Längelmäve- Topi Jalonen Kevyt liikenne on otettu huomioon suojateiden erillisellä valaistuksella. Kuntatekniikka 8/2011 9

10 Topi Jalonen Suomen olosuhteet luovat haastavan ympäristön tekniikalle. Taideaihevalaisin on DMXohjattava (värit ja kirkkaus). Visualisointikuva Tampereentien ja sen ympäristön pimeänajan ilmeestä. Kokonaisuus muodostuu katuvalaistuksen sekä taideaiheen lisäksi ympäröivän tilan valaistuksesta (kirkko, viheraiheet ja rakennukset). Toimivaan ja tasapainoiseen kokonaisuuteen päästään, kun kaikki osapuolet tekevät työtä pimeänajan kokonaisilmeen puolesta. Valaistus oli tyylikkäämpi keino herättää huomiota kuin muut ratkaisut. den aaltoja ja parhaiten jalankulkijoille. Sitä ohjaavat tietokone ja hämäräkytkin. Värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Uudenvuodenaattona järjestetään näytös iltakuudesta yli puolenyön. Marraskuussa alkanut talviohjelma on vaaleaa sinivalkoista, jouluna harrastetaan tähtien tuiketta, kevät lämpenee ja kesällä vallitsee sinisen sijasta keltainen, valkoinen ja turkoosi. Ledit pienentävät energiankulutusta Lahdentien sillan kaiteet ja pilarit valaistaan itsenäisyyspäivään tähtäävällä aikataululla. Pylväsvalot vaihtuvat ohjelmoidusti. Ledien ansiosta energiankulutus on pieni, mutta totta kai taidevalon rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisen. Laskimme käyttäneemme tuplahinnan normaaliin maantievalaistukseen nähden. Sellaista ei kuitenkaan olisi keskustaan laitettu, Ilkka huomauttaa. Yhteiskustannukset olivat viime vuonna alle euroa ja tänä vuonna alle Viime vuonna saatiin kymmenen valaisinpylvästä ja 13 pollaria, tänä vuonna tulee kuusi pylvästä ja 14 pollaria. Sillankaiteisiin sijoitetaan 12 x 50 led-valopistettä ja pilareiden yläpäähän neljä valaisinta. Urakoitsijana on tänä vuonna kilpailun voittanut Normivalaistus Oy Tampereelta. Viime vuonna kunta ja Destia tekivät työn. Esimerkiksi pollarit ovat rungoltaan standardituotteita, eivät erikseen juuri tänne suunniteltuja, millä on vaikutusta hintaan. Suunnittelu, ohjelmointi ja valojen rakennus ovat siis yhteensä vieneet noin euroa. Tavallisesti toimien hankkeeseen olisi mennyt noin euroa, kun kiertoliitty- Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnitteluhankk Valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä sanoo, että Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnitteluhankkeesta. Ensin tehtiin koko keskustan alueelle yleissuunnitelma, jossa analysoitiin nykytila, tulevaisuus, ja tavoitteet sekä tehtiin päälinjaukset. Tämän jälkeen kunta lähti toteuttamaan osia kerrallaan suurempaan kokonaisuuteen tähdäten, Heiskanen kertoo. Yleissuunnitelmatyö alkoi lokakuussa 2009 kuvaamalla keskustaa valossa ja pimeässä. Suunnitelmassa tähdättiin tulevaisuuden ilmeeseen pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena oli luoda keskusta-alueesta viihtyisä, houkutteleva ja turvallinen pimeänajan ympäristö. Yleissuunnitelma antaa Heiskasen mukaan kunnalle myös työkalun keskusta-alueen pimeän ajan ilmeen harkittuun, pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Kehitys ja sen vaikutukset on nähtävissä ympäristössä välittömästi. Toivottavasti kehitys pysyy samansuuntaisena, jotta uusi, muodostuva keskusta-alue on myös pimeänajan ilmeeltään yhtenäinen kokonaisuus, Heiskanen miettii. Keskustan sijaintia haluttiin korostaa näkymissä Lahdentielle. Haluttiin luoda eräänlainen porttiaihe, jonka autoilijat muistavat ja seuraavalla kerralla ehkä jopa poikkeavat. Taideaihe nousee luiskan pollareista Tampereentien valaisinpylväisiin ja jatkuu kohti keskustaa. Myös sillan julkisivut valaistaan Lahdentien ylittävältä kohdalta. Sillan kaiteeseen tuodaan valoaihe, joka näkyy Lahdentielle. Valosaasteelta säästyy analysoimalla Jos jokin kunta nyt kiinnostuisi hankkimaan valotaidetta, Heiskanen suosittaa ensin analysoimaan. Mikäli ei ole aivan selvää, mitä halutaan, suosittelemme tekemään vähintään analyysin, mitä kannattaa tehdä ja mihin. Kaupungissa suosittelemme tekemään joko yleissuunnitelman tai jopa laajemman valaistuksen masterplanin, jossa analysoidaan, miten valaistusta kannattaa lähteä kehittämään. Valosaasteena Heiskanen pitää turhaa ja tarkoituksetonta valaistusta, valoa, joka on huonosti kohdistettua ja rajattua. Valaistus, joka on suunniteltu jotain tarkoitusta varten ja sille on perustellut syyt, ei ole valosaastetta, ellei sitä sitten ole suunniteltu tai toteutettu huonosti. Visuaalisesti erilaisten valaistusten tulkinta valosaasteeksi on makukysymys, eikä siitä voi tehdä yleistyksiä, Heiskanen pohtii. Valotaiteen tekijöitä on Suomessa vielä harvassa. 10 Kuntatekniikka 8/2011

11 VALAISTUS Visualisointikuvat / VALOA Design Oy Visualisointikuva joulukuun alkupuolella valmistuneen Tampereentien jatko-osan taideaiheesta. Sillan kaiteen valoaihe näkyy Lahdentielle ja houkuttaa autoilijoita poikkeamaan Kangasalan keskustaan. mä olisi joka tapauksessa pitänyt rakentaa ja Tampereentie korjata, Ilkka arvioi. Keskuskortteli valmis keväällä 2014 Seuraavaksi Kangasalla alkaa Kuohunharjuntien suunnittelu ja kulttuuritalon rakentaminen ensi syksystä, mikä heittää autot keskeisimpien neliöiden alle eikä päälle kuten tähän asti. Talon lämpiöstä tullaan katselemaan valojakin, Mikko Ilkka tietää. Valmista on odotettavissa ehkä jo keväällä 2014, jolloin Kangasalla on uusi keskuskortteli. Keskustan muiden alueiden uudistaminen jatkuu senkin jälkeen. Helsinkiläinen Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy suunnittelee nyt mm. Kimmo Pyykkö -museon sisältävää kulttuuritaloa. Rakentaja on tamperelainen Hartela Oy, joka toteutti kirjaston laajennuksen torille ja rakentaa nyt asuinliiketaloa kunnalta vuokraamalleen tontille. Keskeinen Kuohunharjuntie on tarkoitus suunnitella keskustaa yhdistäväksi eikä jakavaksi. Valolla on siinäkin merkitystä. Marjatta Pöllänen eesta Kategoria on hieman hankala rajata, sillä osa valotaiteesta on myös ympäristötaidetta, jossa valo on merkittävänä elementtinä, Heiskanen sanoo. Pimeän ajan ympäristöllä suuri merkitys Valoa harkitseville kunnanäideille ja -isille Heiskanen on valmis perustelemaan suunnittelua viihtyisämmän ja virikkeellisen ympäristön puolesta. Koska näillä leveysasteilla pimeää on paljon eli noin puolet koko ajasta, on tuohon aikaan koetun ympäristön merkitys suuri. Niinpä pimeänajan ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen satsaaminen on tärkeää. Kun ihmiset viihtyvät ja kokevat tilan turvalliseksi, hyvinvointi lisääntyy ja sitä kautta yleinen ilmapiirikin paranee. Kaupunkien valaistus on Suomessa monin paikoin niin vanhaa, että se on joka tapauksessa uusimisen edessä. Heiskasen mukaan tällöin kannattaa miettiä myös sitä, miten uusiminen tehdään. Satsaaminen visuaaliseen ilmeeseen on kuitenkin taloudellisesti vain pieni osa kokonaisuudesta. Visuaalisen satsauksen tuoma lisäarvo maksaa parhaassa tapauksessa itsensä takaisin muun muassa keskustan liikkeiden toimintojen vilkastumisena, Arto Heiskanen uskoo. Haastateltu Arto Heiskanen (vas.) ja Roope Siiroinen ovat palkittuja valaistussuunnittelijoita, jotka ovat keränneet kiitosta myös kotikaupunkinsa Tampereen valaisemisesta. Kuntatekniikka 8/

12 Kaupungin testissä sata katuvalaisinta LEDIT LOISTAVAT KILPAA OULUSSA Kaupunkien katuvalaistus uudistuu. Valaistustekniikka on erityisesti led-valaistuksen osalta ottanut isoja harppauksia viime vuosina. Elinkaarikustannusten ja valaistuskokemuksen kannalta oikean valinnan tekeminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Tietopohjan vahvistamiseksi Oulun kaupunki toteutti laajan katuvalaisimien kenttätestin. TEKSTI Paavo Taipale Oulun kaupunki vastasi valaistuksen uudistamishaasteeseen laatimalla kaupungin valaistuksen yleissuunnitelman viime vuonna. Siinä tarkastellaan teknisten ratkaisujen ohella muun muassa valaistuksen muotokieltä ja kaupunkikuvallista merkitystä. Yleissuunnitelman pohjalta harkittiin valaisimien massavaihtoa, mutta kaupungin päättäjät halusivat käynnistää perusteellisen selvityksen vaihtoehdoista ennen valaisinhankintoja. Oulussa on noin katuvalaisinta, joista on vaihdettava uusien säädösten myötä, kun elohopeahöyrylamput poistuvat energiatehokkuusdirektiivin (EuP) nojalla markkinoilta EU-maissa huhtikuussa Edessä olevan urakan kustannusten arvioidaan olevan 20 miljoonan euron luokkaa. Vanhoja lamppuja voidaan käyttää niiden käyttöiän loppuun saakka. Uusia valaisimia asennetaan Oulussa keskimäärin runsaat kappaletta vuosittain. Näistä osa on vanhojen valaisimien saneerauksia ja osa kokonaan uuden katuverkon valaistusta. Testausta todellisessa käyttöympäristössä Saadakseen laajempaa tietopohjaa valaisinvalinnoille kaupunki tilasi Oulun Energia Urakointi Oy:ltä katuvalaistuksen kenttätestauksen. Tarkoitusta varten rakennettiin kesän ja syksyn aikana testikenttä Myllyojan asuinalueelle. Testivalaisimia asennettiin yhteensä noin 100 kappaletta runsaan kolmen kilometrin matkalle kokooja- ja asuntokatuja sekä pyöräteitä. Lisäksi alueelle asennettiin kaksi valaistuksen säästömuuntajakeskusta. Etsimme aluetta, jossa päästään testaamaan vaihtamalla vain valaisimet. Myllyojalla pylväät olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja katuluokittain samanlaisia. Alue oli myös kompakti ja sopivan kokoinen, kertoo Oulun Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkö Jari Säkkinen. Hän on vastannut katuvalaistustestikentän suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta Myllyojalla. Testissä käytettävät valaisimet hankittiin valaisinvalmistajilta tarjousten perusteella. Muutoin laitevalmistajat eivät testaukseen osallistuneet. Oulun Energia Urakointi Oy on mitannut itse valaisimien energiakulutuksen ja selvittänyt niiden sähköverkkoon aiheuttamia häiriöitä. Varsinaiset valaistusmittaukset suoritti marraskuun lopulla Oy Mitaten Finland Ab. Suurpainenatrium, monimetalli ja led kilpasilla Testattavina oli yhteensä 22 valaisinmallia, joista 12 oli led-valaisimia, kuusi monimetallivalaisimia ja yksi suurpainenatriumvalaisin. Lisäksi kahdelta valmistajalta oli testissä mukana samaan kantaan vaihtoehtoisesti asennettavat monimetalli- ja led-valaisimet ja yhdeltä valmistajalta vastaavasti suurpainenatrium- ja monimetallivalaisimet. Säästömuuntajakeskuksilla testattiin niiden vaikutusta valaistuksen ohjauksessa. 12 Kuntatekniikka 8/2011

13 VALAISTUS Milla Halttu, Valopaa Oy MUKANA TESTISSÄ Seuraavat valmistajat ja tuotemerkit olivat mukana Oulun kaupungin valaisintestissä: Easy Led Oy Elektroskandia Suomi Oy / Thorn & GE Fagerhult Oy / Indal iguzzini Lumi Group Oy Lumilab Oy Philips Silux Oy Ab / Siteco STRIHL Scandinavia AB Trilight Oy / Hellux Valopaa Oy Keskus- ja ohjausjärjestelmien osalta testauksessa olivat edustettuina seuraavat: C2 SmartLight Norelco Elkamo Katuvalotestikenttä on Oulussa Myllyojan ja Nykäsenkankaan väliin jäävällä omakotitaloalueella. Valopaan älykkäitä led-valaisimia on asennettu Tervastielle. Kati Leinonen Tontti- ja kokoojakaduilla on omat valaistuluokkansa ja niiden osalta tuloksia voidaan soveltaa myös muiden alueiden vastaavien väyläluokkien valaistusvalinnoissa. Jonkin verran testivalaistusta on asennettu myös pyöräteille, Säkkinen sanoo. Yhtiö on itse mitannut valaisimien energiankulutusta ja sähkön laatua. Sähkön laadun selvittämisen taustalla on julkisuudessa esillä olleet epäilyt erityisesti led-valaistuksen sähköverkon toiminnalle aiheuttamista häiriöistä. Tekemissämme mittauksissa ei ole havaittu yhdessäkään valaisimessa tämäntyyppisiä ongelmia. Ammattilaiskäyttöön tarkoitetut valaisimet vaikuttavat olevan tässä suhteessa laadukkaita. Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen valaisimien laatu on kirjavampaa. Vertailun aikajänne 30 vuotta Testauksen tulokset ovat käytettävissä vuoden lopussa. Hanke on toteutettu yhteistyössä Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Elinkaarikustannukset ovat avainasemassa valaisinvalinnassa, Jari Säkkinen painottaa. Uudempien valaisinmallien osalta on elinkaaren aikaisen huoltotarpeen arvioinnissa luotettu laitevalmistajien antamiin tietoihin, koska käyttökokemuksia ei vielä ole. Tarkasteluajanjaksona on 30 vuotta. Lähtökohtanamme on ollut se, että tuona aikana valaisin joudutaan kerran uusimaan. Myös Myllyojan testialueen kiinteistönomistajat ja alueella vierailevat voivat esittää näkemyksiään testivalaisimista ja valaistuskokemuksistaan. Palautetta kerätään vuoden loppuun asti. Valaisintestauksen toteuttanut Oulun Energia Urakointi Oy on Pohjois-Suomen alueella toimiva kaupungin omistaman Oulun Energia Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin kuluvan vuoden alussa. Se rakentaa ja ylläpitää sähköverkkoja, katuvalaistusta, liikennevaloja, kameravalvontajärjestelmiä sekä televerkkoja. Kustannuksiltaan noin euron valaisintestauksen rahoitti Oulun kaupunki. Lehtemme mennessä painoon valaisintestin tulokset eivät vielä olleet käytettävissä. Kuntatekniikka palaa testituloksiin talven numeroissaan. Myllyojan valaistustestausta vetänyt Oulun Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkö Jari Säkkinen sanoo, että suoritetuissa mittauksissa ei ole havaittu yhdenkään testatun valaisimen aiheuttavan sähköverkkoon toimintahäiriöitä. Kuntatekniikka 8/

14 sivulla 36 ALANSA YKKÖNEN MYÖS 2012 Suomen ensimmäinen pilotti MUUTTUVA TIE ALANSA YKKÖNEN Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä sivu 6 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin johdolla. sivu 36 sivulla 36 Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA Miten Helsinki pärjäsi Lumi- sodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI ALANSA YKKÖNEN Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa 5 /2011 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 AURINGOSTA Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivu 6 sivulla 36 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetusta muuttuvasta moottoritievalaistuksesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä: prosentin energiansäästötavoitteet ovat toteutuneet. Tiedon puute, ohjausjärjestelmien nopea kehitys, koeasennusten vastoinkäymiset sekä korkeat rakennuskustannukset ovat kuitenkin hidastaneet ohjausjärjestelmien käyttöönottoa uusissa hankkeissa. ALANSA YKKÖNEN TÄMÄ LEHTI ON LUETTAVA! Kahdeksan numeroa kestotilauksena vain 73 euroa (+ alv 9 %). Kaupan päälle Vesihuollon osto-opas TILAUKSET 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 7 /2011 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey iloitsee. sivu 20 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU lehti.kuntatekniikka.fi puh. (09) Kuntatekniikan kustantaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL-Kustannus Oy. Lehteä julkaistaan yhdessä Suomen kuntatekniikan yhdistyksen kanssa. Pentti Hautala, dipl.ins. Aleksanteri Ekrias, TkT Sito Oy Älykkään ohjauksen kehittäminen alkoi norjalaisen Eirik Bjellandin posteriesitelmällä CIE:n divisioonan 4 kokouksessa Varsovassa Perustettiin yhden miehen seurantatehtävä R4-23 Tievalaistuksen ohjaus ja kunnossapito, joka 2005 muutettiin muutettiin tekniseksi komiteaksi TC Teknisen komitean tehtävänä oli muokata julkaisua CIE Recommendations for the lighting of roads for motor and pedestrian traffic niin, että valaistusvaatimukset voivat muuttua ympäristön ominaisuuksien tai liikennemäärän vaihtelun mukaan. Ehdotus valmistui syksyllä Äänestyksen ja hallituksen käsittelyn jälkeen tekninen raportti julkaistiin Suomen ensimmäiset pilottihankkeet Kotimainen pilottihanke oli 2000 valmistunut muuttuva tievalaistus, jonka IVO Transmission Engineering Oy asensi omalla kustannuksellaan valtatien 1 (nykyinen maantie 110) välille Oinola Saukkola, noin 3,2 km. Suomalainen Insinööritoimisto Oy ja Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy laativat rakennussuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjat. Verkonrakentaja WIRE Oy:n urakka valmistui Hanke oli tyypillinen kokeilukohde, joka tuotti kommelluksistaan huolimatta vakuuttavat lähtökohdat tuleville toimille. Kalusteet purettiin myöhemmin. Uudenmaan tiepiiri oli edelläkävijänä, kun Kehän III välin Lentoasemantie Tikkurila projektipäällikkö hyväksyi rakennussuunnitelman auditoinnin yhteydessä muuttuvan tievalaistuksen ja älykkään ohjauksen käyttämisen (ks. Kuntatekniikka 7/2008, s. 16). E-Streetistä ESOLiin E-Street oli IEE:n (Intelligent Energy Europe) rahoittama EU:n kehittämishanke Intelligent road and street lighting in Europe, johon osallistui 13 organisaatiota 12 maasta. Sen tehtävänä oli tehdä perusselvitykset ja ehdotukset, mm. tievalaistuksen tarve ja valaistusluokan valinta. Näitä hyödynnettiin raportissa CIE 115:2010. ESOLi-projekti (Energy Saving Outdoor Lighting) käynnistyi ja jatkuu asti. Hanke on jatkoa E-Streethankkeelle. Työhön osallistuu 16 organisaatiota 14 maasta. ESOLi-projektin pääasiallisena tehtävänä on jakaa tietoa jo toteutuneista ohjausjärjestelmis- 14 Kuntatekniikka 8/2011

15 VALAISTUS hanke valmistui jo vuonna 2000 VALAISTUS yleistyy hitaasti Tievalaistus valtatien 1 välillä Muurla-Lohja. Petri Vuorio tä, niistä saaduista kokemuksista, uusista markkinoilla olevista tuotteista ja ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi ESOLin tavoitteena on edistää muuttuvan valaistuksen käyttöä ulkovalaistuksessa, edistää uuden teknologian käyttöönottoa ulkovalaistuksen älykkäässä ohjauksessa sekä saada aikaan kattava kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaverkko. Tieto, kokemukset ja asiantuntijaverkon laajentaminen mahdollistavat älykkäiden ohjausjärjestelmien hyödyntämisen entistä tehokkaammin sekä edistävät niiden käytön yleistymistä uusissa asennuksissa. Tuloksia käytetään standardin SFS- EN Tievalaistus päivittämisessä. Uusi EN-standardi energiatehokkuudesta Ulkovalaistuksen osalta merkittävin standardi on SFS-EN Tievalaistus. Osia 1-4 päivitetään. Osa 5 on uusi, ja sen työnimenä on Energiatehokkuus. Työ valmistunee Liikenneviraston nykyiset ohjeet Tievalaistuksen suunnittelu ja Rautatiealueiden valais- Älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetut tievalaistuskohteet Tieosuus Pituus, km Valaisimia, kpl Vt1 moottoritie välillä Kolmperä-Lohjanharju Vt1 moottoritie välillä Muurla-Lohja Kt 50, Kehä III välillä Lentoasemantie-Tikkurila Mt 103 Vuosaaren satamatie Vt7 moottoritie välillä Västersundom-Harabacka Vt2 välillä Palojärvi-Nummela Tievalaistus valtatien 2 välillä Palojärvi-Nummela. Petri Vuorio Kuntatekniikka 8/

16 LÄMPÖENERGIAMITTARI SHARKY 775 ³ Hallittua energiankulutusta huomisesta huolehtien Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh fax Käytännön kokemuksia on vähän ja tietoa, ohjeita sekä suosituksia niukasti. tus päivitetään ja yhdistetään. Tarkistustyön perusteina käytetään edellä kuvatun kehittämisketjun tuloksia. Työ valmistunee 2012 edellyttäen, että EN-standardointi pysyy aikataulussaan. Energiansäästötavoitteet toteutuneet Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustettuja muuttuvia moottoritievalaistuksia on toteutettu yhteensä noin 83 kilometriä. Näiden osuuksien yhteenlaskettu valaisinmäärä on noin (ks. taulukko sivulla 15). Ensimmäisistä koeasennuksista saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi osuuksilla Kehä III ja Vt7 ohjausjärjestelmille asetetut prosentin energiasäästötavoitteet ovat toteutuneet. Kehä III:n välillä Lentoasemantie-Tikkurila saavutetut energiansäästöt ovat olleet 41 prosenttia ja Helsingin- Porvoon moottoritien osuudella Västersundom-Harabacka 45 prosenttia. Ohjausjärjestelmissä ongelmia Saavutetuista energiansäästöistä huolimatta myös vastoinkäymisiä on ollut. Ohjauksen kohdalla tyypilliset ongelmat ovat olleet järjestelmien sisäinen kommunikointi ja ylläpito sekä eri valmistajien tuotteiden yhteensovittaminen. Ensimmäisten koeasennusten vastoinkäymiset sekä asiakaslähtöisten, käyttäjäystävällisten ratkaisujen tavoittelu ovatkin aiheuttaneet alalla muutoksia. Yhä useammin ohjausjärjestelmiä tarjotaan kokonaispalveluina, joissa asiakas maksaa palvelumaksun ja palvelun tuottaja omistaa ohjausjärjestelmän laitteineen ja käyttöliittymineen sekä huolehtii järjestelmän ylläpidosta. Sopimusajat ovat melko pitkät, mikä mahdollistaa ohjausjärjestelmien jatkuvan kehittämisen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Uusia kohteita rakenteilla Uusia rakenteilla tai suunnitteilla olevia älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustettuja valaistushankkeita ovat mm. kantatie 51 välillä Kirkkonummi Kivenlahti sekä valtatie 7 välillä Koskenkylä Loviisa Kotka. Kantatien 51 osuus on 10 kilometriä, ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä ohjataan yhteensä noin 400 tievalaisinta. Hankkeen rakentaminen on aloitettu 2010, ja se valmistuu lokakuussa Valtatien 7 osuus on 56 kilometriä, ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä ohjataan yhteensä noin tievalaisinta. Hankkeen rakennustyöt alkavat tämän vuoden aikana, ja sen arvioidaan valmistuvan Molemmissa hankkeissa on pyritty hyödyntämään ensimmäisistä koeasennuksista saatuja niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia älykkäistä ohjausjärjestelmistä. Käytännön kokemusta kaivataan lisää Ohjausjärjestelmien ja niissä käytettävän teknologian kehitys on ollut hyvin nopeaa, mutta käytännön kokemuksia on vähän ja tietoa, ohjeita sekä suosituksia niukasti. Tiedon puute, ohjausjärjestelmien nopea kehitys, ensimmäisten koeasennusten vastoinkäymiset sekä korkeammat rakennuskustannukset ovatkin hidastaneet ohjausjärjestelmien käyttöönottoa uusissa hankkeissa. Alan nopea kehitys on myös mahdollistanut päätöksenteon siirtämisen myöhempään ajankohtaan, jolloin järjestelmät ovat kehittyneempiä, kustannustehokkaampia ja toimintavarmempia. 16 Kuntatekniikka 8/2011

17 Sininen hämärä Pohjoisella pallonpuoliskolla putoamme marraskuun alussa suureen pimeään säkkiin, josta kömmimme ulos vasta helmikuun lopulla. Hämärä on mukavaa ja turvallista, ja siniset hetket miellyttävät erikoisesti. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Suomen oikea vuodenaika Telluksen akseli ei ole suorassa kulmassa kiertorataamme vastaan vaan poikkeaa siitä noin 23,5 astetta. Tästä johtuvat vuodenajat, joista pimeämpi puoli alkaa hiipiä tänne Peräpohjolaan heti syyspäivän tasauksen jälkeen ja onnistuu aikeissaan marraskuun puoliväliin mennessä. Planeettamme kuumalla vyötäröllä on ikuinen kesä, kuten nyt myös Venäjän federaatiossa, joka jätti kellot siirtämättä talviaikaan. Muut vuodenajat ovat epätodellisia unelmia, mutta: Talvi, se ei koskaan petä. Se tulee aina, kirjoitti Toivo Pekkanen, Kotkan poika. Lumen määrä ja pakkasen kireys vaihtelevat, mutta pimeys on taattu ja uskollinen kumppani lähes neljän kuukauden ajan. Karhut ja siilit ymmärtävät mennä nukkumaan siksi aikaa, mutta me ihmiset jatkamme askareita. Hämärän hyssy Moni pitää kovasti hämäräkaudesta. Pakko päästä Lappiin siniseksi viikoksi itsenäisyyspäivän vaiheilla, sanoo nykyajan henkisen työn tekijä. Hienoa, että Lapin lumo on löytänyt neljännenkin sesonkinsa. Hämärä ja pimeä ovat itse asiassa luovia oloympäristöjä, kuten Claes Andersson kertoo kirjoituksessaan Kartesiolaisen sukeltajan dilemma. Pimeään joutunut ihminen alkaa tahattomasti luoda ääniä ja nähdä visioita alle vuorokaudessa, todisti aikoinaan kaivokokeilla filosofi Descartes eli Cartesius. Hämärä on kaunis- Siniharmaassa ympäristössä pääsee arvorakennus oikeuksiinsa. Vaasan kirkko edustaa Suomessa harvinaista englantilaista Tudor-uusgotiikkaa. Arkkitehtina Carl Axel Setterberg takin. Tontun virkapuku on kevyesti punaisella koristeltua harmaata väriä, kuten myös villasukka ja todellisen pomohenkilön auto. Joulukauden valot Syvimpään pimeyteen sytyttää ihmislapsi joulukynttilänsä. Tähdet tuikkivat juhlallisesti Sylvesterin yössä. Vuosiluku vaihtuu. Näin herkistelee Reino Kalliola kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen Sepon muistolle Alan mies Seppo Sanaksenaho, kolumnistinkin työkumppani jo teekkarivuosilta Otaniemestä, menehtyi marraskuun alussa 2011 pitkäaikaiseen sairauteen 73 vuoden iässä. Seppo poikkesi edukseen sanonnasta papin lapset pahimmat, oli syvästi uskovainen, ulospäin säteilevä mies. Monena eläessään: tiehallinnossa kaidekokeita vetämässä, Helsingin liikennesuunnittelun apulaispäällikkönä, Porvoon ja Vaasan teknisenä apulaiskaupunginjohtajana ja lopulta Vaasan ykköskaupunginjohtajana. Master of Engineering PennState yliopistosta, asiantuntijana Tansanian Morogoroa vaihtelussa. Markkinavoimat hermostuvat jo heti pyhäinpäivän jälkeen ja aloittavat joulusesongin, johon pikkuinen joulukynttilä ja Jeesus-lapsikin siinä samalla hukkuu, unohtuu. Jouluvalot nimetään uudelleen talvivaloiksi loppiaisena, ja alet alkavat jo sitä ennen. Katoliset pitävät kirkkonsa jouluasussa kynttilänpäivään saakka, johon joulupiiri oikeasti loppuukin. Seppo Sanaksenahon muotokuva löytyy Vaasan kaupunginhallituksen huoneen seinältä. myöten. Uuden liikennepolitiikan, jalankulun ja pyöräilyn, aikaansaapa edistäjä. R.I.P. Kuntatekniikka 8/

18 Mustikkamaalla, Rovaniemen kaupungin kupeessa kesällä 2014 käynnistyvän biovoimalan polttoaineesta kolme neljännestä on biomassaa, neljännes turvetta. Biomassaa ja turvetta käyttävä laitos maksaa 203 Rovaniemi ja Oulu saavat Rovaniemen Voima Oy rakentaa biomassaa ja turvetta käyttävän voimalan Rovaniemelle kaupungin kasvavaa kaukolämpötarvetta varten. Samalla tuotettavasta sähköstä yhtiöosakas Oulun Energia saa osan parantamaan omaa energiaomavaraisuuttaan. TEKSTI ja KUVAT Hilkka Jankkila Kesällä 2014 käynnistyvä voimala on hankkeena Vuotoksen veroinen. Se on myös Oulun ja Rovaniemen laajenevan yhteistyön symboli. Energia-alan moniosaajan, Oulun Energian, mukaantulo hankkeeseen, varmisti voimalan rakentamisen, kasvatti sen kokoa ja paransi teknistä tasoa. Kun lämmöntuotannon yhteyteen rakennetaan modernilla teknologialla tehokas sähköntuotanto ja huomioidaan polttoaineen hyvä saatavuus Pohjois- Suomessa, saadaan Suomen paras biovoimala -konsepti, Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä ja Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kehuvat. Voimala, joka edistää myös EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita, tuottaa kaukolämpöä Rovaniemelle, vastapainesähköä Rovaniemen Energialle ja lauhdesähköä Oulun ja Rovaniemen energiayhtiöille. Sähkönmyyntimme on yli 2 TWh ja omaa tuotantoa on noin 1,5 TWh. Rovaniemeltä saatava noin 0,2 TWh:n lisä parantaa merkittävästi energiaomavaraisuuttamme, Juhani Järvelä kertoo. Kasvu vaatii lisäenergiaa Rovaniemen väkimäärän kasvu, uudet asuinalueet ja tiivistyvä yh- Saamme Mustikkamaan biovoimalasta 30 MW lauhdesähköä, mikä lisää yhtiömme energiaomavaraisuutta merkittävästi, Oulun Energian konsernijohtaja Juhani Järvelä kertoo. 18 Kuntatekniikka 8/2011

19 ENERGIA Havainnekuva/Rovaniemen Energia Oy ROVANIEMEN VOIMA OY:N BIOVOIMALA Yhtiön omistus: Rovaniemen Energia Oy 77 % ja Oulu Energia 23 %. Kustannukset 203 M, josta turbiinin ja kattilan osuus puolet. Vastapainevoimalaitos, joka voi tuottaa lauhdesähköä (välitulistus, kiertopetikattila). 100 MW lämmöntuotto. 90 MW sähköntuotto, josta Oulun Energialle 30 MW. Polttoaineena noin 75 % biomassaa ja 25 % turvetta, tukipolttoaineena voi olla hiili. Maksimi polttoainekäyttö 225 MW, noin 300 m 3 tunnissa. miljoonaa euroa ja käynnistyy kesällä 2014 yhteisen biovoimalan Mustikkamaa voi vastaanottaa monenlaista puuperäistä polttoainetta, mikä on myyjien ja ostajien etu, Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen korostaa. dyskuntarakenne lisäävät kaukolämmön tarvetta. Lämpöä ja sähköä puulla ja turpeella tuottavan, 16 vuotta vanha Suosiolan voimalan ja muiden kiinteän polttoaineen kattiloiden teho riittää 8 C asteen pakkaseen. Lisälämmön tuottaminen öljyllä on ympäristön, aluetalouden ja taloudellisuuden kannalta huono vaihtoehto alueella, jossa ovat Suomen parhaat hyödynnettävissä olevat metsäenergiavarat, perustelee Markus Tykkyläinen. Lapissa ainespuun kasvu on yli 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta hakkuut ja muu käyttö 3 4 miljoonaa kuutiota. Mustikkamaalle käy sekä biomassa että turve Mustikkamaan teknisesti joustava voimala voi käyttää biomassaa ja turvetta kumpaakin joinakin ajanjaksoina prosenttia. Puun tarve on noin kuutiometriä eli rekkakuormaa vuodessa. Hankintasäde on kilometriä Rovaniemeltä, osin Kemijärven lopetetun sellutehtaan vaikutusalueella. Harvennuspienpuun lisäksi käytetään hakkuutähteitä, sahojen sivutuotteita ja muuta polttoainejaetta. Turvetuotanto on laajenemassa Rovaniemellä, Ranualla ja Tervolassa ja tulossa Sallaan. Voimalarakentaminen työllistää 200 henkilötyövuoden verran ja valmis laitos henkilötyövuotta. Rakennustöissä on parhaimmillaan 270 henkeä. Pohjoisten yritysten menestyminen julkisessa hankintakilpailussa määrittää hankkeen aluetaloudellisen kokonaisarvon. Rovaniemen Energia -konsernin liikevaihto on nyt 40 miljoonaa euroa, ja se työllistää sata henkilöä. Oulun Energia -konsernin liikevaihto on yli 240 miljoonaa euroa ja se työllistää 350 henkilöä. Konsernin käyttämän lähienergian hankintalogistiikan arvo on vajaat 50 miljoonaa ja työllistävyys maakunnissa henkilöä. Kuntatekniikka 8/

20 Polttoaineena puulla ja turpeella merkitystä, biojät Biovoimaloita nousee ku Kunnalliset energiayhtiöt rakentavat parhaillaan yhteistyössä useita uusia biovoimaloita ja remontoivat vanhoja voimaloita monipolttoainelaitoksiksi. TEKSTI Matti Valli VANTAA Vantaan Energia rakentaa jätevoimalan Itä-Vantaan Långmossebergeniin. Lämpöä voimala tuottaa noin 750 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 525 GWh vuodessa. Lämmöntuotanto vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. Voimala on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n uusiutuvan energian käyttöä koskevaan direktiiviin perustuen bio- ja tuulienergian osuus maamme energian loppukäytöstä kasvaa 38 prosenttiin 2020 mennessä. Bioenergialla kasvusta katetaan noin 70 prosenttia. Tältä pohjalta nykyisistä laitoksista remontoidaan monipolttoainevoimaloita, joissa turpeen ja kivihiilen ohella voidaan polttaa bioperäisiä materiaaleja kuten puuta ja biokaasua. Uusiutuvien energialähteiden direktiivi ei sinänsä koske kuntia vaan valtiota. Jokaisen kunnan on kuitenkin laadittava strategia, kuinka EU:n uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin kunnassa päästään. Tulevaisuuden ratkaisuihin vaikuttaa myös valmisteilla oleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi, joka kannustaa lisäämään lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Jätedirektiivi puolestaan BIOVOIMALAHANKKEITA JA KUNTIEN YHTEISTYÖKUVIOITA KUOPIO Kuopion Energialle valmistuu tammikuussa 2012 uusi puuta ja turvetta käyttävä voimalaitos Haapaniemi 3 kahden nykyisen voimalan viereen. Uudessa voimalassa voidaan korvata puulla 70 prosenttia turpeesta. Lisäksi kotimaisilla biopolttoaineilla korvataan nykyistä polttoöljyn käyttöä 7000 tonnia vuodessa. Laitoksessa on teknisesti mahdollista polttaa myös kivihiiltä. kieltää lähivuosina bioperäisten materiaalien kuljettamisen kaatopaikalle, joten kuntien kannattaa hyödyntää biojätteet sähkön ja lämmön tuotannossa, kuten jo tehdään ainakin Lahdessa. Uusimisen yhteydessä jonkinlainen puun käyttö voimalaitoksissa tehdään mahdolliseksi. Se lisää laitosten toimintavarmuutta ja tasaa raaka-aineiden hintaheilahteluja. Esimerkiksi Seinäjoella turpeesta on ollut LAHTI Lahti Energialle valmistuu huhtikuussa 2012 erilliskerättyä jätettä polttoaineena käyttävä kaasutusvoimalaitos, joka edustaa uusinta mahdollista ympäristömyönteistä tekniikkaa. LAPPEENRANTA Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos käyttää polttoaineinaan puun kuorta, kantoja, metsätähdettä ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. Biopolttoaineiden osuus pol- 20 Kuntatekniikka 8/2011

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Aika: 23.11.2011, Kempele

Aika: 23.11.2011, Kempele Oulun Energia Urakointi Oy Aika: 23.11.2011, Kempele Jari Säkkinen Oulun Energia Urakointi Oy Oulun Energia Urakointi Oy / Heikki Niskala Sisältö Oulun Energia -konserni Asiantuntija palveluksessasi Oulun

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus Tiistaina 5.2.2013 klo 18.00-19.30 Kaupungin pääkirjasto, Minnansali (Vapaudenkatu 39 41) Tavoitteena lisätä tietoutta hyvästä,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Markus Tykkyläinen, 12.05.2016 Esityksen sisältö: 1. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin toimintaa 2. Rovaniemi kiertotalouden arktinen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Katuvalopäivät 22. 24.11.2011 Helsinki Jyväskylä - Oulu Ismo Soinila, 044 5720063 Ate Korkalainen, 044 5720046 Myynti-

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Varsinais-Suomi 7.3.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot