Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8 /2011 Juhani Järvelä iloitsee Oulun ja Rovaniemen yhteisestä biovoimalasta. sivu 18 sivulla 36 Kutistuvalla Varkaudella on vaihtoehtoja sivu 32 Lahti rakennuttaa Hollolalle palvelutalon sivu 36 Puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista sivu 42 Mikä on paras organisaatiomuoto vesilaitokselle? sivu 48 Valaistus on tyylikäs tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo. Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6 VALOLLA VETOVOIMAA

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 8 / joulukuuta 32 Varkaudestako rahakaupunki vai sittenkin vapaakaupunki? Väestökadosta kärsivillä, kutistuvilla kaupungeilla on vaihtoehtoja. 36 Juhani Jokelainen ja Päivi Rahkonen iloitsevat sopimuksesta, jolla Lahden Talot Oy rakennuttaa palvelutalon Hollolaan. 38 Massatyöttömyys on yksi Etelä-Afrikan haasteista. Kaikissa infratöissä pyritäänkin kasvattamaan käsityön osuutta. 48 Jos vesihuolto päätetään yhtiöittää, Kuntaliitto pitää kunnan suoraan omistamaa osakeyhtiötä selkeimpänä ratkaisuna. VALAISTUS Kangasalan kunta uudisti keskustaansa taidevalaistuksella 6 Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnittelusta 10 Oulu testasi sata katuvalaisinta, mukana 22 valaisinmallia 12 Muuttuva tievalaistus yleistyy hitaasti 14 ENERGIA Rovaniemi ja Oulu saavat yhteisen biovoimalan kesällä Biovoimaloita nousee kuntiin kiihtyvään tahtiin 20 Turun seutu uskoo uusiutuviin energialähteisiin 21 Kaukolämmön haastajina maalämpö ja hybridijärjestelmät 22 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 25 UKTY 30 YHDYSKUNTA Kutistuvalla kaupungilla on vaihtoehtoja 32 Lahden Talot Oy rakennuttaa Hollolalle palvelutalon 36 Etelä-Afrikan kuntatekniikka siirtymässä elinkaariajatteluun 38 Johannesburg maailmanluokan afrikkalainen city 40 YMPÄRISTÖ Viikinmäen puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista 42 Uudistunut vesilaki tulee voimaan 2012 alussa 45 VESIHUOLTO Vesihuollon organisaatiovaihtoehdot puhuttavat 48 VVY:n raportti: Talousveden laatu parantunut 51 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Sininen hämärä 17 Uutisia 52 Tuoteuutisia 56 Henkilöuutisia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 8/2011 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kutistuvalla Varkaudella on vaihtoehtoja sivu 32 Lahti rakennuttaa Hollolalle palvelutalon sivu 36 Valaistus on tyylikäs tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo. 8 /2011 Juhani Järvelä iloitsee Oulun ja Rovaniemen yhteisestä biosivulla 36 voimalasta. sivu 18 Puhdistamo hyötyy sateen riskiennusteista sivu 42 Mikä on paras organisaatiomuoto vesilaitokselle? sivu 48 Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6 VALOLLA VETOVOIMAA Kannen kuva: Topi Jalonen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71, vuosikerta 80 Irtonumero 10 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Valoa näkyvissä tai sitten ei Adventtikynttilät valaisevat kotien, liikekeskusten ja työpaikkojen ikkunoilla. Suuri osa meistä ravaa kaupoissa jouluostoksilla ja pitää näin talouden rattaita pyörimässä. Kuntatekniikan kunnossapitäjät, kiinteistönhuoltoyhtiöt ja pientaloasukkaat kaivelevat lumenpoistokalustoaan esille. Valtaosassa maata joulukuun alussa illat ovat vielä pimeitä, kun maassa ei ole lunta. Valoa ei juuri ole näkyvissä kuntien, Suomen tai Euroopan taloudessakaan. Pian pari vuotta jatkunut epävarmuus euroalueen talouden kestokyvystä ja kehityksen suunnasta on viime aikoina kärjistynyt. Kriittiset hetket päätösten tekoa ajatellen ovat koko ajan olleet lähikuukausina. Vasta marraskuun lopussa rohjettiin kertoa, että tämän lehden ilmestyessä ratkaisevien päätösten deadline olisi kerta kaikkiaan ohi. Te lukijat näette, miten kävi. Edes sumuvalot eivät näytä auttavan tulevan talouskehityksen näkemisessä. Päättäjät tuntuvat päinvastoin sokaistuvan. Tilanne vaikuttaa väistämättä kuntiin ja myös kuntatekniikan investointeihin ja käyttötalouteen. Ohjakset on pidettävä tiukalla, vaikka monien valtuustojen talousarviokokouksissa leikittiinkin näin vaalivuoden alla taas kerran joulupukkia. Hyviä ja tarpeellisia investointeja käynnistyy ehkä enemmän kuin mihin olisi varaa. Hyvä valaistus luo turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Vaikka laadukkaan valaistuksen suunnittelu ja rakentaminen maksavat, niin tekniikan kehittyessä käyttökustannukset alenevat. Näin on käynyt myös kansijuttumme kohteessa, Kangasalla. Led-valaistus tekee tuloaan väylävalaistukseenkin. Valinta on kuitenkin tehtävä huolella. Oulussa vietiin läpi laaja ulkovalaisimien kenttätestaus, jotta valinnalle olisi tukevampi selkänoja. Kerromme testijärjestelyistä tässä lehdessä. Joulurauhaa Kuntatekniikan tekijöiden työntäyteinen vuosi on kääntymässä lopuilleen. Laskeudumme joulunajan hämärään pysähtymään ja rauhoittumaan. Näin ainakin uskon. Joulun aikaan ja sanomaan liittyy myös uuden elämän valo. Sen toivon tuovan meille kaikille ensi vuonna tarvittavaa intoa niin kuntatekniikan peruspalvelujen tuotannossa kuin monissa yhteisissä kehittämishankkeissakin. Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet Liikenne ja väylät 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kunta sijoitti keskustan valaistukseen euroa VALOTAIDE HOUKUTTAA Kangasalan kunnalla on kauniin maine varjeltavanaan. Tähän työhön on valjastettu myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä tuova valaistus. Kiitosta kerännyt kiertoliittymä taidevaloineen saa jatkoa ohikulkutien sillan valaisemisesta. Tampereentie on valaistu lämpimänvalkoisella valolla, joka toistaa hyvin myös värejä. Taideaiheen muodostavat pylväiden ja pollareiden dekoratiiviset, ohjattavat led-valaisimet. 6 Kuntatekniikka 8/2011

7 VALAISTUS tuloksena kiitosta kerännyt nähtävyys KANGASALLE TEKSTIT Marjatta Pöllänen Tekninen johtaja Mikko Ilkka on iloinen, lähes kummissaan. Yleensä joka tehtävästä saa monenlaista palautetta, mutta tästä vain yksipuolisen kiittävää. Se on poikkeuksellista, Ilkka sanoo. Luottamushenkilötkin, jotka päättivät säästösyistä sammuttaa katuvalot kesäksi, tekivät poikkeuksen kiertoliittymän ja Tampereentien kohdalla. Valtuutetuille ja tekniselle lautakunnalle esiteltiin hanke ennakkoon tietokoneen ruuduilta. Kangasalan sisäiset palvelut on koottu liiketoimintayksikköön. Niihin kuuluu myös tilapalvelu, joka vastaa kunnan palvelutuotannon rakennusten toteuttamisesta ja kunnossapidosta. Liiketoimintayksikön esimiehenä toimii hallintojohtaja, ja tilapalveluja johtaa rakennuspäällikkö. Tekninen keskus ei rakennuta kouluja tai päiväkoteja vaan vastaa maankäytön suunnittelusta, muusta rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tämä on moneen kuntaan nähden poikkeava hallinto, kertoo Ilkka. Mikko Ilkka toimii puheenjohtajana keskustakorttelin kehittämisen ohjausryhmässä. Innostus syntyi Jyväskylässä Idea valotaiteesta syntyi Jyväskylässä, Suomen toisessa edistyneessä valokaupungissa Helsingin lisäksi. Ilkka osallistui neuvottelupäiville, joilla puhui VALOA design -yhtiön toimitus- ja suunnittelujohtaja Roope Siiroinen. Innostuin kovasti, Ilkka kertoo. Asiointi valoyrityksen kanssa on Topi Jalonen Kuntatekniikka 8/2011 7

8 VALAISTUS Kangasalan keskustan kiertoliittymän taideaihe on valopollariryhmä. Tavoite pitkässä juoksussa on siirtyä karnevaalista hillitympään tyyliin ja turvallisuuteen. Marjatta Pöllänen KANGASALA Asukkaita (lokakuu 2011) Kahdessakin kyselyssä on annettu selvä ei kaupungiksi ryhtymiselle. Yhtäkään valopollareista ei ole vuoden aikana vielä kumoon ajettu, tekninen johtaja Mikko Ilkka iloitsee. Tyytyväisyyttä lisää myös se, että koko valotaidehanke on nauttinut niin asukkaiden kuin luottamushenkilöidenkin myötäsukaisuudesta. Sahalahti ja Kuhmalahti ovat liittyneet Kangasalaan, mutta valtioneuvostossa väläyteltyä mahdollisuutta Suur-Tampereeseen vierastetaan laajalti. Jo nyt tehdään tiivistä seutuyhteistyötä Tampereen ja sen ympäristökuntien kanssa. Lähitulevaisuuden suurimmat rakennushankkeet uimahallin, ruokakaupan ja kirjastolaajennuksen jälkeen liittyvät kuntakeskuksen elävöittämiseen mm. kulttuuritalolla ja asuinkerrostaloilla. tuonut vaihtelua suunnitelmien numeroiden ja raakapiirrosten parissa tehtävään arkityöhön. Lähestymiskulma on ollut erilainen, kulkijan näkökulma. Tykkään siitä. Kangasalan keskustassa oli jo valmiina uimahalli, uusi market oli lähdössä liikkeelle ja tulossa olivat kirjasto, kulttuuritalo jne. Elettiin noin vuotta Kiertoliittymän teko ja Tampereentien korjaus tulivat eteen luontevassa ajoituksessa. Sinne pystyttiin hankkimaan jotain täällä ennen näkemätöntä. Ajattelimme koko keskustaa, emme vain kiertoliittymää ja Tampereentietä, Ilkka korostaa. Tyylikäs keino herättää huomiota Yritykset olivat jo vuosien ajan halunneet pysäyttää ohikulkijoita, jotka paahtavat satasen nopeudella ohi Kangasalan kirkonkylän. Sitä vaivaa sama nauhataajaman lopun kuihtuminen kuin muuallakin Pirkanmaalla: mitä kauemmas Tampereen Keskustorista edetään, sen vaikeampi on ylläpitää palveluja ikääntyvälle väestölle. Valaistus oli tyylikkäämpi keino herättää huomiota kuin muut ratkaisut, Ilkka sanoo. Autot eivät tarvitse lisää valoja, jalankulkijat kyllä. Tästä lähdettiin, ja siksi ympäristöä tahdottiin valaista. Esimerkiksi suojateitä korostetaan jo turvallisuussyistä. Keskustaan nouseva uusin kerrostalo saa sekin julkisivuihinsa valoa, jonka suunnitte- 8 Kuntatekniikka 8/2011

9 Topi Jalonen lussa on huomioitu yleissuunnitelman lähtökohdat. Samalla valaistaan jalkakäytävää. Seurakunnan kanssa neuvoteltiin kirkkoa ympäröivien suurten puiden valaisemisesta. Sieltä saatiin kyllä ymmärrystä, rahoitus vain on ratkaisematta, Ilkka kertoo. Lisää valaistuskohteita tulossa Valaistussuunnittelun alalla menestynyt VALOA Design on palkittu mm. Rovaniemen Rovakadun sekä Tampereen Keskustorin ja Naistenlahden valaisemisesta. Roope Siiroisen idea on valaista myös Kirkkoharjun harjuprofiili, Ilkka vihjaa siitä mitä Kangasalle jatkossa voisi tulla jalankulun ja autoilun lisäksi. Tavoite pitkässä juoksussa on siirtyä karnevaalista hillitympään tyyliin ja turvallisuuteen. Valtionhallinnosta on tullut myönteistä palautetta, kun valoa ei sekoiteta hälytys- tai liikennevaloihin. Ely-keskus oli oikein myönteinen. Vain tuloramppien valopollareiden sijoitusta jouduttiin tarkistamaan. Sillalle ja siitä kiertoliittymään jatkuvalle tieosuudelle valaisimia tulee molemmin puolin, Ilkka selvittää. Värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan Yleissuunnitelma valmistui 2010 alussa, ja viime syksynä saatiin valmiiksi varsinainen Tampereentien suunnitelma. Tähtäsimme itsenäisyyspäivään, ja siihen mennessä valot saatiinkin, Ilkka kertoo. Valo heijastelee vastavalitun maakuntajärven Längelmäve- Topi Jalonen Kevyt liikenne on otettu huomioon suojateiden erillisellä valaistuksella. Kuntatekniikka 8/2011 9

10 Topi Jalonen Suomen olosuhteet luovat haastavan ympäristön tekniikalle. Taideaihevalaisin on DMXohjattava (värit ja kirkkaus). Visualisointikuva Tampereentien ja sen ympäristön pimeänajan ilmeestä. Kokonaisuus muodostuu katuvalaistuksen sekä taideaiheen lisäksi ympäröivän tilan valaistuksesta (kirkko, viheraiheet ja rakennukset). Toimivaan ja tasapainoiseen kokonaisuuteen päästään, kun kaikki osapuolet tekevät työtä pimeänajan kokonaisilmeen puolesta. Valaistus oli tyylikkäämpi keino herättää huomiota kuin muut ratkaisut. den aaltoja ja parhaiten jalankulkijoille. Sitä ohjaavat tietokone ja hämäräkytkin. Värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Uudenvuodenaattona järjestetään näytös iltakuudesta yli puolenyön. Marraskuussa alkanut talviohjelma on vaaleaa sinivalkoista, jouluna harrastetaan tähtien tuiketta, kevät lämpenee ja kesällä vallitsee sinisen sijasta keltainen, valkoinen ja turkoosi. Ledit pienentävät energiankulutusta Lahdentien sillan kaiteet ja pilarit valaistaan itsenäisyyspäivään tähtäävällä aikataululla. Pylväsvalot vaihtuvat ohjelmoidusti. Ledien ansiosta energiankulutus on pieni, mutta totta kai taidevalon rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisen. Laskimme käyttäneemme tuplahinnan normaaliin maantievalaistukseen nähden. Sellaista ei kuitenkaan olisi keskustaan laitettu, Ilkka huomauttaa. Yhteiskustannukset olivat viime vuonna alle euroa ja tänä vuonna alle Viime vuonna saatiin kymmenen valaisinpylvästä ja 13 pollaria, tänä vuonna tulee kuusi pylvästä ja 14 pollaria. Sillankaiteisiin sijoitetaan 12 x 50 led-valopistettä ja pilareiden yläpäähän neljä valaisinta. Urakoitsijana on tänä vuonna kilpailun voittanut Normivalaistus Oy Tampereelta. Viime vuonna kunta ja Destia tekivät työn. Esimerkiksi pollarit ovat rungoltaan standardituotteita, eivät erikseen juuri tänne suunniteltuja, millä on vaikutusta hintaan. Suunnittelu, ohjelmointi ja valojen rakennus ovat siis yhteensä vieneet noin euroa. Tavallisesti toimien hankkeeseen olisi mennyt noin euroa, kun kiertoliitty- Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnitteluhankk Valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä sanoo, että Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnitteluhankkeesta. Ensin tehtiin koko keskustan alueelle yleissuunnitelma, jossa analysoitiin nykytila, tulevaisuus, ja tavoitteet sekä tehtiin päälinjaukset. Tämän jälkeen kunta lähti toteuttamaan osia kerrallaan suurempaan kokonaisuuteen tähdäten, Heiskanen kertoo. Yleissuunnitelmatyö alkoi lokakuussa 2009 kuvaamalla keskustaa valossa ja pimeässä. Suunnitelmassa tähdättiin tulevaisuuden ilmeeseen pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena oli luoda keskusta-alueesta viihtyisä, houkutteleva ja turvallinen pimeänajan ympäristö. Yleissuunnitelma antaa Heiskasen mukaan kunnalle myös työkalun keskusta-alueen pimeän ajan ilmeen harkittuun, pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Kehitys ja sen vaikutukset on nähtävissä ympäristössä välittömästi. Toivottavasti kehitys pysyy samansuuntaisena, jotta uusi, muodostuva keskusta-alue on myös pimeänajan ilmeeltään yhtenäinen kokonaisuus, Heiskanen miettii. Keskustan sijaintia haluttiin korostaa näkymissä Lahdentielle. Haluttiin luoda eräänlainen porttiaihe, jonka autoilijat muistavat ja seuraavalla kerralla ehkä jopa poikkeavat. Taideaihe nousee luiskan pollareista Tampereentien valaisinpylväisiin ja jatkuu kohti keskustaa. Myös sillan julkisivut valaistaan Lahdentien ylittävältä kohdalta. Sillan kaiteeseen tuodaan valoaihe, joka näkyy Lahdentielle. Valosaasteelta säästyy analysoimalla Jos jokin kunta nyt kiinnostuisi hankkimaan valotaidetta, Heiskanen suosittaa ensin analysoimaan. Mikäli ei ole aivan selvää, mitä halutaan, suosittelemme tekemään vähintään analyysin, mitä kannattaa tehdä ja mihin. Kaupungissa suosittelemme tekemään joko yleissuunnitelman tai jopa laajemman valaistuksen masterplanin, jossa analysoidaan, miten valaistusta kannattaa lähteä kehittämään. Valosaasteena Heiskanen pitää turhaa ja tarkoituksetonta valaistusta, valoa, joka on huonosti kohdistettua ja rajattua. Valaistus, joka on suunniteltu jotain tarkoitusta varten ja sille on perustellut syyt, ei ole valosaastetta, ellei sitä sitten ole suunniteltu tai toteutettu huonosti. Visuaalisesti erilaisten valaistusten tulkinta valosaasteeksi on makukysymys, eikä siitä voi tehdä yleistyksiä, Heiskanen pohtii. Valotaiteen tekijöitä on Suomessa vielä harvassa. 10 Kuntatekniikka 8/2011

11 VALAISTUS Visualisointikuvat / VALOA Design Oy Visualisointikuva joulukuun alkupuolella valmistuneen Tampereentien jatko-osan taideaiheesta. Sillan kaiteen valoaihe näkyy Lahdentielle ja houkuttaa autoilijoita poikkeamaan Kangasalan keskustaan. mä olisi joka tapauksessa pitänyt rakentaa ja Tampereentie korjata, Ilkka arvioi. Keskuskortteli valmis keväällä 2014 Seuraavaksi Kangasalla alkaa Kuohunharjuntien suunnittelu ja kulttuuritalon rakentaminen ensi syksystä, mikä heittää autot keskeisimpien neliöiden alle eikä päälle kuten tähän asti. Talon lämpiöstä tullaan katselemaan valojakin, Mikko Ilkka tietää. Valmista on odotettavissa ehkä jo keväällä 2014, jolloin Kangasalla on uusi keskuskortteli. Keskustan muiden alueiden uudistaminen jatkuu senkin jälkeen. Helsinkiläinen Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy suunnittelee nyt mm. Kimmo Pyykkö -museon sisältävää kulttuuritaloa. Rakentaja on tamperelainen Hartela Oy, joka toteutti kirjaston laajennuksen torille ja rakentaa nyt asuinliiketaloa kunnalta vuokraamalleen tontille. Keskeinen Kuohunharjuntie on tarkoitus suunnitella keskustaa yhdistäväksi eikä jakavaksi. Valolla on siinäkin merkitystä. Marjatta Pöllänen eesta Kategoria on hieman hankala rajata, sillä osa valotaiteesta on myös ympäristötaidetta, jossa valo on merkittävänä elementtinä, Heiskanen sanoo. Pimeän ajan ympäristöllä suuri merkitys Valoa harkitseville kunnanäideille ja -isille Heiskanen on valmis perustelemaan suunnittelua viihtyisämmän ja virikkeellisen ympäristön puolesta. Koska näillä leveysasteilla pimeää on paljon eli noin puolet koko ajasta, on tuohon aikaan koetun ympäristön merkitys suuri. Niinpä pimeänajan ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen satsaaminen on tärkeää. Kun ihmiset viihtyvät ja kokevat tilan turvalliseksi, hyvinvointi lisääntyy ja sitä kautta yleinen ilmapiirikin paranee. Kaupunkien valaistus on Suomessa monin paikoin niin vanhaa, että se on joka tapauksessa uusimisen edessä. Heiskasen mukaan tällöin kannattaa miettiä myös sitä, miten uusiminen tehdään. Satsaaminen visuaaliseen ilmeeseen on kuitenkin taloudellisesti vain pieni osa kokonaisuudesta. Visuaalisen satsauksen tuoma lisäarvo maksaa parhaassa tapauksessa itsensä takaisin muun muassa keskustan liikkeiden toimintojen vilkastumisena, Arto Heiskanen uskoo. Haastateltu Arto Heiskanen (vas.) ja Roope Siiroinen ovat palkittuja valaistussuunnittelijoita, jotka ovat keränneet kiitosta myös kotikaupunkinsa Tampereen valaisemisesta. Kuntatekniikka 8/

12 Kaupungin testissä sata katuvalaisinta LEDIT LOISTAVAT KILPAA OULUSSA Kaupunkien katuvalaistus uudistuu. Valaistustekniikka on erityisesti led-valaistuksen osalta ottanut isoja harppauksia viime vuosina. Elinkaarikustannusten ja valaistuskokemuksen kannalta oikean valinnan tekeminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Tietopohjan vahvistamiseksi Oulun kaupunki toteutti laajan katuvalaisimien kenttätestin. TEKSTI Paavo Taipale Oulun kaupunki vastasi valaistuksen uudistamishaasteeseen laatimalla kaupungin valaistuksen yleissuunnitelman viime vuonna. Siinä tarkastellaan teknisten ratkaisujen ohella muun muassa valaistuksen muotokieltä ja kaupunkikuvallista merkitystä. Yleissuunnitelman pohjalta harkittiin valaisimien massavaihtoa, mutta kaupungin päättäjät halusivat käynnistää perusteellisen selvityksen vaihtoehdoista ennen valaisinhankintoja. Oulussa on noin katuvalaisinta, joista on vaihdettava uusien säädösten myötä, kun elohopeahöyrylamput poistuvat energiatehokkuusdirektiivin (EuP) nojalla markkinoilta EU-maissa huhtikuussa Edessä olevan urakan kustannusten arvioidaan olevan 20 miljoonan euron luokkaa. Vanhoja lamppuja voidaan käyttää niiden käyttöiän loppuun saakka. Uusia valaisimia asennetaan Oulussa keskimäärin runsaat kappaletta vuosittain. Näistä osa on vanhojen valaisimien saneerauksia ja osa kokonaan uuden katuverkon valaistusta. Testausta todellisessa käyttöympäristössä Saadakseen laajempaa tietopohjaa valaisinvalinnoille kaupunki tilasi Oulun Energia Urakointi Oy:ltä katuvalaistuksen kenttätestauksen. Tarkoitusta varten rakennettiin kesän ja syksyn aikana testikenttä Myllyojan asuinalueelle. Testivalaisimia asennettiin yhteensä noin 100 kappaletta runsaan kolmen kilometrin matkalle kokooja- ja asuntokatuja sekä pyöräteitä. Lisäksi alueelle asennettiin kaksi valaistuksen säästömuuntajakeskusta. Etsimme aluetta, jossa päästään testaamaan vaihtamalla vain valaisimet. Myllyojalla pylväät olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja katuluokittain samanlaisia. Alue oli myös kompakti ja sopivan kokoinen, kertoo Oulun Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkö Jari Säkkinen. Hän on vastannut katuvalaistustestikentän suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta Myllyojalla. Testissä käytettävät valaisimet hankittiin valaisinvalmistajilta tarjousten perusteella. Muutoin laitevalmistajat eivät testaukseen osallistuneet. Oulun Energia Urakointi Oy on mitannut itse valaisimien energiakulutuksen ja selvittänyt niiden sähköverkkoon aiheuttamia häiriöitä. Varsinaiset valaistusmittaukset suoritti marraskuun lopulla Oy Mitaten Finland Ab. Suurpainenatrium, monimetalli ja led kilpasilla Testattavina oli yhteensä 22 valaisinmallia, joista 12 oli led-valaisimia, kuusi monimetallivalaisimia ja yksi suurpainenatriumvalaisin. Lisäksi kahdelta valmistajalta oli testissä mukana samaan kantaan vaihtoehtoisesti asennettavat monimetalli- ja led-valaisimet ja yhdeltä valmistajalta vastaavasti suurpainenatrium- ja monimetallivalaisimet. Säästömuuntajakeskuksilla testattiin niiden vaikutusta valaistuksen ohjauksessa. 12 Kuntatekniikka 8/2011

13 VALAISTUS Milla Halttu, Valopaa Oy MUKANA TESTISSÄ Seuraavat valmistajat ja tuotemerkit olivat mukana Oulun kaupungin valaisintestissä: Easy Led Oy Elektroskandia Suomi Oy / Thorn & GE Fagerhult Oy / Indal iguzzini Lumi Group Oy Lumilab Oy Philips Silux Oy Ab / Siteco STRIHL Scandinavia AB Trilight Oy / Hellux Valopaa Oy Keskus- ja ohjausjärjestelmien osalta testauksessa olivat edustettuina seuraavat: C2 SmartLight Norelco Elkamo Katuvalotestikenttä on Oulussa Myllyojan ja Nykäsenkankaan väliin jäävällä omakotitaloalueella. Valopaan älykkäitä led-valaisimia on asennettu Tervastielle. Kati Leinonen Tontti- ja kokoojakaduilla on omat valaistuluokkansa ja niiden osalta tuloksia voidaan soveltaa myös muiden alueiden vastaavien väyläluokkien valaistusvalinnoissa. Jonkin verran testivalaistusta on asennettu myös pyöräteille, Säkkinen sanoo. Yhtiö on itse mitannut valaisimien energiankulutusta ja sähkön laatua. Sähkön laadun selvittämisen taustalla on julkisuudessa esillä olleet epäilyt erityisesti led-valaistuksen sähköverkon toiminnalle aiheuttamista häiriöistä. Tekemissämme mittauksissa ei ole havaittu yhdessäkään valaisimessa tämäntyyppisiä ongelmia. Ammattilaiskäyttöön tarkoitetut valaisimet vaikuttavat olevan tässä suhteessa laadukkaita. Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen valaisimien laatu on kirjavampaa. Vertailun aikajänne 30 vuotta Testauksen tulokset ovat käytettävissä vuoden lopussa. Hanke on toteutettu yhteistyössä Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Elinkaarikustannukset ovat avainasemassa valaisinvalinnassa, Jari Säkkinen painottaa. Uudempien valaisinmallien osalta on elinkaaren aikaisen huoltotarpeen arvioinnissa luotettu laitevalmistajien antamiin tietoihin, koska käyttökokemuksia ei vielä ole. Tarkasteluajanjaksona on 30 vuotta. Lähtökohtanamme on ollut se, että tuona aikana valaisin joudutaan kerran uusimaan. Myös Myllyojan testialueen kiinteistönomistajat ja alueella vierailevat voivat esittää näkemyksiään testivalaisimista ja valaistuskokemuksistaan. Palautetta kerätään vuoden loppuun asti. Valaisintestauksen toteuttanut Oulun Energia Urakointi Oy on Pohjois-Suomen alueella toimiva kaupungin omistaman Oulun Energia Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin kuluvan vuoden alussa. Se rakentaa ja ylläpitää sähköverkkoja, katuvalaistusta, liikennevaloja, kameravalvontajärjestelmiä sekä televerkkoja. Kustannuksiltaan noin euron valaisintestauksen rahoitti Oulun kaupunki. Lehtemme mennessä painoon valaisintestin tulokset eivät vielä olleet käytettävissä. Kuntatekniikka palaa testituloksiin talven numeroissaan. Myllyojan valaistustestausta vetänyt Oulun Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkö Jari Säkkinen sanoo, että suoritetuissa mittauksissa ei ole havaittu yhdenkään testatun valaisimen aiheuttavan sähköverkkoon toimintahäiriöitä. Kuntatekniikka 8/

14 sivulla 36 ALANSA YKKÖNEN MYÖS 2012 Suomen ensimmäinen pilotti MUUTTUVA TIE ALANSA YKKÖNEN Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä sivu 6 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin johdolla. sivu 36 sivulla 36 Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 KUNTA- TEKNIIKKA TURUSSA Miten Helsinki pärjäsi Lumi- sodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI ALANSA YKKÖNEN Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa 5 /2011 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 AURINGOSTA Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivu 6 sivulla 36 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetusta muuttuvasta moottoritievalaistuksesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä: prosentin energiansäästötavoitteet ovat toteutuneet. Tiedon puute, ohjausjärjestelmien nopea kehitys, koeasennusten vastoinkäymiset sekä korkeat rakennuskustannukset ovat kuitenkin hidastaneet ohjausjärjestelmien käyttöönottoa uusissa hankkeissa. ALANSA YKKÖNEN TÄMÄ LEHTI ON LUETTAVA! Kahdeksan numeroa kestotilauksena vain 73 euroa (+ alv 9 %). Kaupan päälle Vesihuollon osto-opas TILAUKSET 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 7 /2011 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey iloitsee. sivu 20 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN sivu 10 MALLINNETTU lehti.kuntatekniikka.fi puh. (09) Kuntatekniikan kustantaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL-Kustannus Oy. Lehteä julkaistaan yhdessä Suomen kuntatekniikan yhdistyksen kanssa. Pentti Hautala, dipl.ins. Aleksanteri Ekrias, TkT Sito Oy Älykkään ohjauksen kehittäminen alkoi norjalaisen Eirik Bjellandin posteriesitelmällä CIE:n divisioonan 4 kokouksessa Varsovassa Perustettiin yhden miehen seurantatehtävä R4-23 Tievalaistuksen ohjaus ja kunnossapito, joka 2005 muutettiin muutettiin tekniseksi komiteaksi TC Teknisen komitean tehtävänä oli muokata julkaisua CIE Recommendations for the lighting of roads for motor and pedestrian traffic niin, että valaistusvaatimukset voivat muuttua ympäristön ominaisuuksien tai liikennemäärän vaihtelun mukaan. Ehdotus valmistui syksyllä Äänestyksen ja hallituksen käsittelyn jälkeen tekninen raportti julkaistiin Suomen ensimmäiset pilottihankkeet Kotimainen pilottihanke oli 2000 valmistunut muuttuva tievalaistus, jonka IVO Transmission Engineering Oy asensi omalla kustannuksellaan valtatien 1 (nykyinen maantie 110) välille Oinola Saukkola, noin 3,2 km. Suomalainen Insinööritoimisto Oy ja Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy laativat rakennussuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjat. Verkonrakentaja WIRE Oy:n urakka valmistui Hanke oli tyypillinen kokeilukohde, joka tuotti kommelluksistaan huolimatta vakuuttavat lähtökohdat tuleville toimille. Kalusteet purettiin myöhemmin. Uudenmaan tiepiiri oli edelläkävijänä, kun Kehän III välin Lentoasemantie Tikkurila projektipäällikkö hyväksyi rakennussuunnitelman auditoinnin yhteydessä muuttuvan tievalaistuksen ja älykkään ohjauksen käyttämisen (ks. Kuntatekniikka 7/2008, s. 16). E-Streetistä ESOLiin E-Street oli IEE:n (Intelligent Energy Europe) rahoittama EU:n kehittämishanke Intelligent road and street lighting in Europe, johon osallistui 13 organisaatiota 12 maasta. Sen tehtävänä oli tehdä perusselvitykset ja ehdotukset, mm. tievalaistuksen tarve ja valaistusluokan valinta. Näitä hyödynnettiin raportissa CIE 115:2010. ESOLi-projekti (Energy Saving Outdoor Lighting) käynnistyi ja jatkuu asti. Hanke on jatkoa E-Streethankkeelle. Työhön osallistuu 16 organisaatiota 14 maasta. ESOLi-projektin pääasiallisena tehtävänä on jakaa tietoa jo toteutuneista ohjausjärjestelmis- 14 Kuntatekniikka 8/2011

15 VALAISTUS hanke valmistui jo vuonna 2000 VALAISTUS yleistyy hitaasti Tievalaistus valtatien 1 välillä Muurla-Lohja. Petri Vuorio tä, niistä saaduista kokemuksista, uusista markkinoilla olevista tuotteista ja ratkaisuihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi ESOLin tavoitteena on edistää muuttuvan valaistuksen käyttöä ulkovalaistuksessa, edistää uuden teknologian käyttöönottoa ulkovalaistuksen älykkäässä ohjauksessa sekä saada aikaan kattava kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaverkko. Tieto, kokemukset ja asiantuntijaverkon laajentaminen mahdollistavat älykkäiden ohjausjärjestelmien hyödyntämisen entistä tehokkaammin sekä edistävät niiden käytön yleistymistä uusissa asennuksissa. Tuloksia käytetään standardin SFS- EN Tievalaistus päivittämisessä. Uusi EN-standardi energiatehokkuudesta Ulkovalaistuksen osalta merkittävin standardi on SFS-EN Tievalaistus. Osia 1-4 päivitetään. Osa 5 on uusi, ja sen työnimenä on Energiatehokkuus. Työ valmistunee Liikenneviraston nykyiset ohjeet Tievalaistuksen suunnittelu ja Rautatiealueiden valais- Älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetut tievalaistuskohteet Tieosuus Pituus, km Valaisimia, kpl Vt1 moottoritie välillä Kolmperä-Lohjanharju Vt1 moottoritie välillä Muurla-Lohja Kt 50, Kehä III välillä Lentoasemantie-Tikkurila Mt 103 Vuosaaren satamatie Vt7 moottoritie välillä Västersundom-Harabacka Vt2 välillä Palojärvi-Nummela Tievalaistus valtatien 2 välillä Palojärvi-Nummela. Petri Vuorio Kuntatekniikka 8/

16 LÄMPÖENERGIAMITTARI SHARKY 775 ³ Hallittua energiankulutusta huomisesta huolehtien Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh fax Käytännön kokemuksia on vähän ja tietoa, ohjeita sekä suosituksia niukasti. tus päivitetään ja yhdistetään. Tarkistustyön perusteina käytetään edellä kuvatun kehittämisketjun tuloksia. Työ valmistunee 2012 edellyttäen, että EN-standardointi pysyy aikataulussaan. Energiansäästötavoitteet toteutuneet Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustettuja muuttuvia moottoritievalaistuksia on toteutettu yhteensä noin 83 kilometriä. Näiden osuuksien yhteenlaskettu valaisinmäärä on noin (ks. taulukko sivulla 15). Ensimmäisistä koeasennuksista saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi osuuksilla Kehä III ja Vt7 ohjausjärjestelmille asetetut prosentin energiasäästötavoitteet ovat toteutuneet. Kehä III:n välillä Lentoasemantie-Tikkurila saavutetut energiansäästöt ovat olleet 41 prosenttia ja Helsingin- Porvoon moottoritien osuudella Västersundom-Harabacka 45 prosenttia. Ohjausjärjestelmissä ongelmia Saavutetuista energiansäästöistä huolimatta myös vastoinkäymisiä on ollut. Ohjauksen kohdalla tyypilliset ongelmat ovat olleet järjestelmien sisäinen kommunikointi ja ylläpito sekä eri valmistajien tuotteiden yhteensovittaminen. Ensimmäisten koeasennusten vastoinkäymiset sekä asiakaslähtöisten, käyttäjäystävällisten ratkaisujen tavoittelu ovatkin aiheuttaneet alalla muutoksia. Yhä useammin ohjausjärjestelmiä tarjotaan kokonaispalveluina, joissa asiakas maksaa palvelumaksun ja palvelun tuottaja omistaa ohjausjärjestelmän laitteineen ja käyttöliittymineen sekä huolehtii järjestelmän ylläpidosta. Sopimusajat ovat melko pitkät, mikä mahdollistaa ohjausjärjestelmien jatkuvan kehittämisen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Uusia kohteita rakenteilla Uusia rakenteilla tai suunnitteilla olevia älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustettuja valaistushankkeita ovat mm. kantatie 51 välillä Kirkkonummi Kivenlahti sekä valtatie 7 välillä Koskenkylä Loviisa Kotka. Kantatien 51 osuus on 10 kilometriä, ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä ohjataan yhteensä noin 400 tievalaisinta. Hankkeen rakentaminen on aloitettu 2010, ja se valmistuu lokakuussa Valtatien 7 osuus on 56 kilometriä, ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä ohjataan yhteensä noin tievalaisinta. Hankkeen rakennustyöt alkavat tämän vuoden aikana, ja sen arvioidaan valmistuvan Molemmissa hankkeissa on pyritty hyödyntämään ensimmäisistä koeasennuksista saatuja niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia älykkäistä ohjausjärjestelmistä. Käytännön kokemusta kaivataan lisää Ohjausjärjestelmien ja niissä käytettävän teknologian kehitys on ollut hyvin nopeaa, mutta käytännön kokemuksia on vähän ja tietoa, ohjeita sekä suosituksia niukasti. Tiedon puute, ohjausjärjestelmien nopea kehitys, ensimmäisten koeasennusten vastoinkäymiset sekä korkeammat rakennuskustannukset ovatkin hidastaneet ohjausjärjestelmien käyttöönottoa uusissa hankkeissa. Alan nopea kehitys on myös mahdollistanut päätöksenteon siirtämisen myöhempään ajankohtaan, jolloin järjestelmät ovat kehittyneempiä, kustannustehokkaampia ja toimintavarmempia. 16 Kuntatekniikka 8/2011

17 Sininen hämärä Pohjoisella pallonpuoliskolla putoamme marraskuun alussa suureen pimeään säkkiin, josta kömmimme ulos vasta helmikuun lopulla. Hämärä on mukavaa ja turvallista, ja siniset hetket miellyttävät erikoisesti. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Suomen oikea vuodenaika Telluksen akseli ei ole suorassa kulmassa kiertorataamme vastaan vaan poikkeaa siitä noin 23,5 astetta. Tästä johtuvat vuodenajat, joista pimeämpi puoli alkaa hiipiä tänne Peräpohjolaan heti syyspäivän tasauksen jälkeen ja onnistuu aikeissaan marraskuun puoliväliin mennessä. Planeettamme kuumalla vyötäröllä on ikuinen kesä, kuten nyt myös Venäjän federaatiossa, joka jätti kellot siirtämättä talviaikaan. Muut vuodenajat ovat epätodellisia unelmia, mutta: Talvi, se ei koskaan petä. Se tulee aina, kirjoitti Toivo Pekkanen, Kotkan poika. Lumen määrä ja pakkasen kireys vaihtelevat, mutta pimeys on taattu ja uskollinen kumppani lähes neljän kuukauden ajan. Karhut ja siilit ymmärtävät mennä nukkumaan siksi aikaa, mutta me ihmiset jatkamme askareita. Hämärän hyssy Moni pitää kovasti hämäräkaudesta. Pakko päästä Lappiin siniseksi viikoksi itsenäisyyspäivän vaiheilla, sanoo nykyajan henkisen työn tekijä. Hienoa, että Lapin lumo on löytänyt neljännenkin sesonkinsa. Hämärä ja pimeä ovat itse asiassa luovia oloympäristöjä, kuten Claes Andersson kertoo kirjoituksessaan Kartesiolaisen sukeltajan dilemma. Pimeään joutunut ihminen alkaa tahattomasti luoda ääniä ja nähdä visioita alle vuorokaudessa, todisti aikoinaan kaivokokeilla filosofi Descartes eli Cartesius. Hämärä on kaunis- Siniharmaassa ympäristössä pääsee arvorakennus oikeuksiinsa. Vaasan kirkko edustaa Suomessa harvinaista englantilaista Tudor-uusgotiikkaa. Arkkitehtina Carl Axel Setterberg takin. Tontun virkapuku on kevyesti punaisella koristeltua harmaata väriä, kuten myös villasukka ja todellisen pomohenkilön auto. Joulukauden valot Syvimpään pimeyteen sytyttää ihmislapsi joulukynttilänsä. Tähdet tuikkivat juhlallisesti Sylvesterin yössä. Vuosiluku vaihtuu. Näin herkistelee Reino Kalliola kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen Sepon muistolle Alan mies Seppo Sanaksenaho, kolumnistinkin työkumppani jo teekkarivuosilta Otaniemestä, menehtyi marraskuun alussa 2011 pitkäaikaiseen sairauteen 73 vuoden iässä. Seppo poikkesi edukseen sanonnasta papin lapset pahimmat, oli syvästi uskovainen, ulospäin säteilevä mies. Monena eläessään: tiehallinnossa kaidekokeita vetämässä, Helsingin liikennesuunnittelun apulaispäällikkönä, Porvoon ja Vaasan teknisenä apulaiskaupunginjohtajana ja lopulta Vaasan ykköskaupunginjohtajana. Master of Engineering PennState yliopistosta, asiantuntijana Tansanian Morogoroa vaihtelussa. Markkinavoimat hermostuvat jo heti pyhäinpäivän jälkeen ja aloittavat joulusesongin, johon pikkuinen joulukynttilä ja Jeesus-lapsikin siinä samalla hukkuu, unohtuu. Jouluvalot nimetään uudelleen talvivaloiksi loppiaisena, ja alet alkavat jo sitä ennen. Katoliset pitävät kirkkonsa jouluasussa kynttilänpäivään saakka, johon joulupiiri oikeasti loppuukin. Seppo Sanaksenahon muotokuva löytyy Vaasan kaupunginhallituksen huoneen seinältä. myöten. Uuden liikennepolitiikan, jalankulun ja pyöräilyn, aikaansaapa edistäjä. R.I.P. Kuntatekniikka 8/

18 Mustikkamaalla, Rovaniemen kaupungin kupeessa kesällä 2014 käynnistyvän biovoimalan polttoaineesta kolme neljännestä on biomassaa, neljännes turvetta. Biomassaa ja turvetta käyttävä laitos maksaa 203 Rovaniemi ja Oulu saavat Rovaniemen Voima Oy rakentaa biomassaa ja turvetta käyttävän voimalan Rovaniemelle kaupungin kasvavaa kaukolämpötarvetta varten. Samalla tuotettavasta sähköstä yhtiöosakas Oulun Energia saa osan parantamaan omaa energiaomavaraisuuttaan. TEKSTI ja KUVAT Hilkka Jankkila Kesällä 2014 käynnistyvä voimala on hankkeena Vuotoksen veroinen. Se on myös Oulun ja Rovaniemen laajenevan yhteistyön symboli. Energia-alan moniosaajan, Oulun Energian, mukaantulo hankkeeseen, varmisti voimalan rakentamisen, kasvatti sen kokoa ja paransi teknistä tasoa. Kun lämmöntuotannon yhteyteen rakennetaan modernilla teknologialla tehokas sähköntuotanto ja huomioidaan polttoaineen hyvä saatavuus Pohjois- Suomessa, saadaan Suomen paras biovoimala -konsepti, Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä ja Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kehuvat. Voimala, joka edistää myös EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita, tuottaa kaukolämpöä Rovaniemelle, vastapainesähköä Rovaniemen Energialle ja lauhdesähköä Oulun ja Rovaniemen energiayhtiöille. Sähkönmyyntimme on yli 2 TWh ja omaa tuotantoa on noin 1,5 TWh. Rovaniemeltä saatava noin 0,2 TWh:n lisä parantaa merkittävästi energiaomavaraisuuttamme, Juhani Järvelä kertoo. Kasvu vaatii lisäenergiaa Rovaniemen väkimäärän kasvu, uudet asuinalueet ja tiivistyvä yh- Saamme Mustikkamaan biovoimalasta 30 MW lauhdesähköä, mikä lisää yhtiömme energiaomavaraisuutta merkittävästi, Oulun Energian konsernijohtaja Juhani Järvelä kertoo. 18 Kuntatekniikka 8/2011

19 ENERGIA Havainnekuva/Rovaniemen Energia Oy ROVANIEMEN VOIMA OY:N BIOVOIMALA Yhtiön omistus: Rovaniemen Energia Oy 77 % ja Oulu Energia 23 %. Kustannukset 203 M, josta turbiinin ja kattilan osuus puolet. Vastapainevoimalaitos, joka voi tuottaa lauhdesähköä (välitulistus, kiertopetikattila). 100 MW lämmöntuotto. 90 MW sähköntuotto, josta Oulun Energialle 30 MW. Polttoaineena noin 75 % biomassaa ja 25 % turvetta, tukipolttoaineena voi olla hiili. Maksimi polttoainekäyttö 225 MW, noin 300 m 3 tunnissa. miljoonaa euroa ja käynnistyy kesällä 2014 yhteisen biovoimalan Mustikkamaa voi vastaanottaa monenlaista puuperäistä polttoainetta, mikä on myyjien ja ostajien etu, Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen korostaa. dyskuntarakenne lisäävät kaukolämmön tarvetta. Lämpöä ja sähköä puulla ja turpeella tuottavan, 16 vuotta vanha Suosiolan voimalan ja muiden kiinteän polttoaineen kattiloiden teho riittää 8 C asteen pakkaseen. Lisälämmön tuottaminen öljyllä on ympäristön, aluetalouden ja taloudellisuuden kannalta huono vaihtoehto alueella, jossa ovat Suomen parhaat hyödynnettävissä olevat metsäenergiavarat, perustelee Markus Tykkyläinen. Lapissa ainespuun kasvu on yli 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta hakkuut ja muu käyttö 3 4 miljoonaa kuutiota. Mustikkamaalle käy sekä biomassa että turve Mustikkamaan teknisesti joustava voimala voi käyttää biomassaa ja turvetta kumpaakin joinakin ajanjaksoina prosenttia. Puun tarve on noin kuutiometriä eli rekkakuormaa vuodessa. Hankintasäde on kilometriä Rovaniemeltä, osin Kemijärven lopetetun sellutehtaan vaikutusalueella. Harvennuspienpuun lisäksi käytetään hakkuutähteitä, sahojen sivutuotteita ja muuta polttoainejaetta. Turvetuotanto on laajenemassa Rovaniemellä, Ranualla ja Tervolassa ja tulossa Sallaan. Voimalarakentaminen työllistää 200 henkilötyövuoden verran ja valmis laitos henkilötyövuotta. Rakennustöissä on parhaimmillaan 270 henkeä. Pohjoisten yritysten menestyminen julkisessa hankintakilpailussa määrittää hankkeen aluetaloudellisen kokonaisarvon. Rovaniemen Energia -konsernin liikevaihto on nyt 40 miljoonaa euroa, ja se työllistää sata henkilöä. Oulun Energia -konsernin liikevaihto on yli 240 miljoonaa euroa ja se työllistää 350 henkilöä. Konsernin käyttämän lähienergian hankintalogistiikan arvo on vajaat 50 miljoonaa ja työllistävyys maakunnissa henkilöä. Kuntatekniikka 8/

20 Polttoaineena puulla ja turpeella merkitystä, biojät Biovoimaloita nousee ku Kunnalliset energiayhtiöt rakentavat parhaillaan yhteistyössä useita uusia biovoimaloita ja remontoivat vanhoja voimaloita monipolttoainelaitoksiksi. TEKSTI Matti Valli VANTAA Vantaan Energia rakentaa jätevoimalan Itä-Vantaan Långmossebergeniin. Lämpöä voimala tuottaa noin 750 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 525 GWh vuodessa. Lämmöntuotanto vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. Voimala on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n uusiutuvan energian käyttöä koskevaan direktiiviin perustuen bio- ja tuulienergian osuus maamme energian loppukäytöstä kasvaa 38 prosenttiin 2020 mennessä. Bioenergialla kasvusta katetaan noin 70 prosenttia. Tältä pohjalta nykyisistä laitoksista remontoidaan monipolttoainevoimaloita, joissa turpeen ja kivihiilen ohella voidaan polttaa bioperäisiä materiaaleja kuten puuta ja biokaasua. Uusiutuvien energialähteiden direktiivi ei sinänsä koske kuntia vaan valtiota. Jokaisen kunnan on kuitenkin laadittava strategia, kuinka EU:n uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin kunnassa päästään. Tulevaisuuden ratkaisuihin vaikuttaa myös valmisteilla oleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi, joka kannustaa lisäämään lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Jätedirektiivi puolestaan BIOVOIMALAHANKKEITA JA KUNTIEN YHTEISTYÖKUVIOITA KUOPIO Kuopion Energialle valmistuu tammikuussa 2012 uusi puuta ja turvetta käyttävä voimalaitos Haapaniemi 3 kahden nykyisen voimalan viereen. Uudessa voimalassa voidaan korvata puulla 70 prosenttia turpeesta. Lisäksi kotimaisilla biopolttoaineilla korvataan nykyistä polttoöljyn käyttöä 7000 tonnia vuodessa. Laitoksessa on teknisesti mahdollista polttaa myös kivihiiltä. kieltää lähivuosina bioperäisten materiaalien kuljettamisen kaatopaikalle, joten kuntien kannattaa hyödyntää biojätteet sähkön ja lämmön tuotannossa, kuten jo tehdään ainakin Lahdessa. Uusimisen yhteydessä jonkinlainen puun käyttö voimalaitoksissa tehdään mahdolliseksi. Se lisää laitosten toimintavarmuutta ja tasaa raaka-aineiden hintaheilahteluja. Esimerkiksi Seinäjoella turpeesta on ollut LAHTI Lahti Energialle valmistuu huhtikuussa 2012 erilliskerättyä jätettä polttoaineena käyttävä kaasutusvoimalaitos, joka edustaa uusinta mahdollista ympäristömyönteistä tekniikkaa. LAPPEENRANTA Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos käyttää polttoaineinaan puun kuorta, kantoja, metsätähdettä ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. Biopolttoaineiden osuus pol- 20 Kuntatekniikka 8/2011

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Aika: 23.11.2011, Kempele

Aika: 23.11.2011, Kempele Oulun Energia Urakointi Oy Aika: 23.11.2011, Kempele Jari Säkkinen Oulun Energia Urakointi Oy Oulun Energia Urakointi Oy / Heikki Niskala Sisältö Oulun Energia -konserni Asiantuntija palveluksessasi Oulun

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Ulkovalaistus Vaasassa

Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Ulkovalaistus Vaasassa Valistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Ulkovalaistusseminaari Vaasa 8.4.2014 Onkilahden toimintapuisto - Puupylväät, valaisimet erikoisväri - Lamput 70 W monimetalli

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus Tiistaina 5.2.2013 klo 18.00-19.30 Kaupungin pääkirjasto, Minnansali (Vapaudenkatu 39 41) Tavoitteena lisätä tietoutta hyvästä,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin.

Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin. Valaistuksen tulevaisuus Valaistustapojen valinnalla vaikutetaan esteettiseen ilmeeseen, energian kulutukseen ja elinkaari kustannuksiin. Ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja kokonaisuuksien suunnittelu

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät Kaupunkivalaistus Joensuu 28.3.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki Toteutettuja ja suunniteltuja kohteita Huopalahdentien katuvalaistus, Helsinki Savion

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot