Sijoittajan kohteena uudistuva kemian yritys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijoittajan kohteena uudistuva kemian yritys"

Transkriptio

1 nro TIKKURILA KASVAA VENÄJÄLLÄ EUROOPPA TARVITSEE KEMIANTEOLLISUUTTA LISÄÄ VAUHTIA PAPERIOSAAMISEEN Sijoittajan kohteena uudistuva kemian yritys KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus Sähkö on keskeinen raaka-aine KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Hannu Virtanen Ulkoasu Marjut Jouhki Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Kemiralle sähkö on yksi tärkeimpiä raaka-aineita ja sen saanti on turvattava kilpailukykyisellä hinnalla. Paperi- ja selluteollisuuden kemikaaleja tuottavan Finnish Chemicalsin oston myötä Kemiran sähkön kulutus ja hankinta harppasivat uudelle tasolle. Kotimaassa yhtiö on nyt viiden suurimman sähkönkäyttäjän joukossa. Suomessa yhtiön asemat ovat energian suhteen hyvät, sillä yhtiö on osakkaana sekä Pohjolan Voimassa että Teollisuuden Voimassa. Nämä pääasiassa energiaa käyttävän teollisuuden omistamat energiantuottajat toimittavat omistajilleen sähköä omakustannushinnalla. Kustannustaso Kemiran omien tuotantolaitosten voimaloiden yhteydessä on myös vakaa. Lisäksi yhtiö hankkii päivittäin mittavan määrän sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä. Täällä sähkön hinta muuttuu päivittäin kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta hankintakustannukset ovat hallittavissa onnistuneilla suojauksilla. Silti sähkön hinnan jatkuva kallistuminen PÄÄSTÖKAUPPA ON HEIKENTÄNYT herättää huolta. Hinta on noussut tasaisen EU:N TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYÄ. varmasti ja syitä tähän trendiin on monia. Aikaisemmin hinnat muodostuivat pitkälti sääolosuhteiden perusteella. Nyt yhdeksi merkittäväksi vaikuttajaksi on tullut hiilidioksidin päästöoikeuksien hinta. Lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat vahvasti myös Keski-Euroopan hintataso sekä maakaasun ja hiilen hinta. Kuluvana vuonna päästökauppa on nostanut sähkön hintaa ja heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä Euroopan unionissa. Epävarmuutta sähkön hintaan on tuonut se, ettemme varmuudella tiedä, miten hiilidioksidin päästökauppa kehittyy. Niin sanottu hiilivuoto uhkaa EU:n tuotantoa ja tämän luulisi kiinnostavan myös päättäjiä. Edunvalvonta korostuu entisestään teollisuudessa, kun päätöksenteko siirtyy vahvemmin Brysseliin. EU:n ja Suomen kemianteollisuuden etu on, että päättäjät ovat hyvin informoituja kemianteollisuudelle tärkeistä asioista. Suomessa seuraamme ilolla Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön työmaan edistymistä. Keväällä 2009 käyttöön otettava laitos parantaa myös Kemiran sähköomavaraisuutta. Yleinen ajattelutavan muutos sekä Euroopassa että muualla vahvistaa käsitystämme ydinvoiman tärkeydestä sekä ilmastollisena ratkaisuna että kilpailukykyämme edistävänä seikkana. Elina Engman Energiajohtaja Kemira Oyj

3 18 EKOKEM hyödyntää ongelmajätteet. MAALAAMALLA voi loihtia 42 näyttäviä puu- ja kivipintoja. 14 SIJOITUSANALYYTIKOT tutustuivat Kemiran toimintaan esitelmien ja yritysvierailujen myötä. 22 Sisältö 8 Muutos hyvässä vauhdissa Kemiran perinpohjainen muutosprosessi on edennyt vauhdikkaasti. 11 REACH-hanke etenee Euroopan parlamentti hyväksyi uuden kemikaaliasetuksen. 12 Hyvästä erinomaiseksi Just add Kemira sisältää lupauksen, johon asiakkaat voivat luottaa. 14 Kemian yritys analyysissa Sijoitusalan ammattilaiset tutustuvat yrityksiin numeroiden takana. 18 Ongelmajätteet hyödyksi Ekokem on tehokas ongelmajätteiden käsittelijä ja hyödyntäjä. 22 Harkittua riskinottoa Piensijoittaja hakee tietoa sijoituspäätöstensä perustaksi. 24 Tikkurila kasvaa Venäjällä Tikkurilasta tulee yritysoston myötä Venäjän johtava maaliyhtiö. 28 Hyvinvoinnin ytimessä Vahva kemianteollisuus on Euroopan hyvinvoinnin edellytys. 32 Lietteen käsittely tehostuu Kemicond-menetelmä tekee lietteen käsittelystä entistä tehokkaampaa. 35 Itämeren hyväksi Lynetten puhdistaa Kööpenhaminan jätevedet monipuolisesti. 36 Potkua kemian opiskeluun Yritysyhteistyö vahvistaa kemian opiskelijoiden uskoa tulevaisuuteen. 38 Osaamisesta etua asiakkaalle Lauri Junnila vauhdittaa paperikemikaaliliiketoiminnan kasvua. 42 Taikasiveltimen suhinaa Maalaamalla voidaan jäljitellä tyylikkäitä ja arvokkaita puu- ja kivipintoja. PIENSIJOITTAJA hakee tietoa päätöstensä tueksi. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Päivi Rosqvist kannustaa ympäristönsuojeluun. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 31 Kynävieras Toimitusjohtaja Leif Fagernäs 34 Kemiran osavuosikatsaus Kemiran vuosi jatkui vahvana. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita veivattava taskulamppu. 4/2005 Kemira 3

4 ajan ihminen TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVA JUHA SALMINEN YMPÄRISTÖN PUOLESTA Päivi Rosqvist Helsingin Juhlaviikot haastoi yhdessä yritysyhteistyökumppaninsa Kemiran kanssa ihmiset sitoutumaan teoillaan WWF:n Itämeren suojelutyöhön. WWF.n viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist uskoo, että yhteistyöllä yritysten kanssa voidaan saavuttaa merkittäviäkin ympäristötekoja. 1. Kuinka Itämeren tilaa voitaisiin parantaa? Olennaista on saada rehevöitymistä aiheuttavat päästöt kuriin. Suomessa ja monissa muissa Itämeren rantavaltioissa suurin työsarka on maataloudessa, jossa päästövähennykset eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Rannikko- ja saaristoalueemme veden rehevöityminen on omaa syytämme, ei esimerkiksi Pietarin, joka kyllä vaikuttaa avomeren tilaan. Toinen tärkeä työsarka Suomessa on haja-asutusalueen jätevedet. Niitä tulee yhtä paljon rehevöitymistä aiheutuvia päästöjä kuin taajamista, vaikka taajamissa asuu neljä kertaa enemmän ihmisiä. 2. Miten aidosti yritykset tukevat luonnonsuojelua? Erityisesti suuret, monikansalliset yritykset panostavat yhteiskuntavastuuseensa ja huolehtivat yleensä myös ympäristöstä. Yritykset, joiden ydinliiketoiminta on ympäristörasitukseltaan suurta, väistämättä myös vahingoittavat ympäristöä, vaikka ottaisivatkin sen huomioon. Yritys voi kuitenkin vähentää ympäristökuormitustaan tai toimia esimerkillisellä tavalla ympäristön hyväksi jollain muulla kuin ydinalueellaan. 3. Mikä on mielestäsi paras toimintamalli, jolla yritykset saadaan mukaan luonnonsuojelutoimintaan? Yhteistyön on oltava aitoa ja vuorovaikutteista. Luottamus ja avoimuus ovat olennaisia tekijöitä. Myös yritysten on pystyttävä hyötymään yhteistyöstä. WWF voi olla heikkojen signaalien aistija sekä yrityksen herättäjä, jonka kanssa voi keskustella oman yrityksen ympäristötyön parantamiskohteista. Hyvään yhteistyöhön kuuluu myös oikeus kritisoida. WWF:n yhteistyösopimuksissa on aina ns. agree to disagree -pykälä. 4. Miten ympäristöstä huolehtiminen näkyy omassa elämässäsi? Asun vanhassa, peruskorjatussa torpassa, jossa meillä on vesivessan sijasta ns. ekovessa, koska olemme kunnallisen jätevedenpuhdistuksen ulkopuolella. Talossamme on valitettavasti suora sähkölämmitys, mutta puulämmityksellä ja ilmalämpöpumpulla pidämme sähkön kulutuksen vajaassa puolessa verrattuna tavalliseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Ostamme myös mahdollisimman paljon luomuruokaa, ja lajittelemme sekä kierrätämme kaikki jätteemme.

5 ajan asiat LYHYESTI ETELÄ-AMERIKKA BRASILIA» Helsingin yliopiston Kumpulankampuksella on avattu Summamutikka-keskus, joka on LUMA-- keskuksen alainen matematiikan opetuksen resurssikeskus. Sieltä saa neuvoja toiminnallisen matematiikan opettamiseen ja matematiikkakerhojen järjestämiseen. Tyynivaltameri ARGENTIINA URUGUAY Atlantin valtameri ARGENTIINA BRASILIA» Oulun muurahaishappotuotanto kasvaa, kun laitosten tislauskapasiteettia lisätään. Investoinnin arvo on vajaat neljä miljoonaa euroa.» Tikkurilan yhtiöt Virossa, Latviassa ja Liettuassa toimivat nyt nimellä Tikkurila-Vivacolor.» Luonnontieteiden Akateemisten Liitto on valinnut Vuoden 2005 luonnontieteilijäksi yliopistonlehtori, FL (väit.) Maija Akselan. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä kemian opetuksen uudistamisessa, opetuksen ja oppimisen tutkimuksessa ja käytännön organisoinnissa sekä muiden luonnontieteiden tukemisessa.» Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti on valittu Turun kauppakorkeakoulun historian ensimmäiseksi Vuoden alumniksi. Valinta on kunnianosoitus siitä työstä, jolla pääjohtaja Kurkilahti on ollut mukana kasvattamassa Turun kauppakorkean tunnettuutta ja koulutuksen arvostusta.» Tikkurila myy Coil coating -liiketoimintansa Teknos Group Oy:lle. Coilpinnoitettuja eli maalipinnoitettuja teräs- ja alumiinilevyjä käytetään mm. katoissa, seinissä ja julkisivuissa. Kemirasta Botnian Uruguaynsellutehtaan kemikaalitoimittaja Kemira rakentaa Länsi-Uruguayhin Fray Bentosin kaupunkiin tulevan Botnian sellutehtaan yhteyteen kemikaalitehtaat, jotka tuottavat selluprosessiin natriumkloraattia, klooridioksidia ja happea. Vetyperoksidin tuottamisvaihtoehtoa selvitetään hankkeen edetessä. Kemiran kokonaisinvestointi on arvoltaan noin 60 miljoonaa euroa. Kemiralle Uruguayn-hanke on ensimmäinen vahva näyttö siitä, että asiakkaat arvostavat mahdollisuutta ostaa kaikki selluntuotannossa tarvittavat valkaisukemikaalit yhdeltä toimittajalta. Maailman toiseksi suurimpana sellu- ja paperikemian tuottajana yhtiö pystyy tarjoamaan kokonaisratkaisut suurille sellu- ja paperituottajille kaikkialla maailmassa. Uruguaynprojektia silmällä pitäen yhtiön kokonaisosaaminen täydentyi oleellisesti Finnish Chemicalsin oston myötä, Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti arvioi. Suurin osa uudesta sellukapasiteetista rakennetaan Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Siellä on tarjolla nopeakasvuista kuituraaka-ainetta, muun muassa eukalyptusta, joka kasvaa hakkuukypsäksi noin kahdeksassa vuodessa ja joka sopii laadullisesti erityisesti hieno- ja tissue-papereihin. Sekä Botnian että Kemiran tehtaat rakennetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen. Ne täyttävät kaikki tiukat eurooppalaiset ympäristönormit. Kemikaalituotannon raaka-aineet hankitaan lähialueilta. Pääraaka-aine sähkö ostetaan Botnialta. Uruguayn kemikaalitehtaat perustuvat pääosin Kemiran omaan prosessiosaamiseen. Tehtaiden projektinjohto- ja suunnittelupalveluista vastaa Jaakko Pöyry Groupin Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmä. Rakennustyöt työllistävät paikallisesti enimmillään noin 300 henkeä. Valmistuttuaan kemikaalitehtaat työllistävät yhteensä 25 henkilöä. Heidät koulutetaan projektin kuluessa. Rakennusten ja laiteperustusten rakentaminen Uruguayssa alkaa vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Ensimmäiset laiteasennukset on ajoitettu vuoden 2006 puoliväliin ja sellutuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä. 4/2005 Kemira 5

6 ajan asiat PAPERIKEMIKAALIEN TUOTANTOA KIINAAN Kemira investoi Kiinassa paperikemikaalien tuotantoon Yixingin kaupungissa omistamansa vesikemikaalitehtaan yhteyteen. Paperikemikaalituotanto alkaa vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon aikana. Näin Kemira vahvistaa edelleen läsnäoloaan Kiinassa. Kiinan paperituotannon volyymi on noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotannon on ennustettu kasvavan edelleen voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siirryttäessä kohti entistä hienompia paperilaatuja ja enenevässä määrin uudenaikaisiin isoihin paperikoneisiin paperikemikaalien kysyntä kasvaa merkittävästi, Kemira Chemicals (Shanghai) Co., Ltd:n toimitusjohtaja Juha Kuikka arvioi. UUSI KOVETUSMENETELMÄ TUOLIEN KÄSITTELYYN Tikkurila Coatings on kehittänyt taloudellisen, ultraviolettivalolla (UV) tapahtuvaan kovetukseen perustuvan pintakäsittelymenetelmän tuoleille ja muille kolmiulotteisille kappaleille. Menetelmällä voidaan korvata nykyisiä liuoteohenteisia pintakäsittelyaineita huonekaluteollisuudessa. Menetelmään kuuluvat vesiohenteiset, UV-kovettuvat LUMINOL-pintakäsittelyaineet, talteenottava ruiskutuskaappi ja UVITEC, uusi 3D-kappaleille tarkoitettu UVkovetuslaite. Vesiohenteisen lakan kovettuminen tapahtuu hapettomassa tilassa hiilidioksidilla täytetyssä uunissa. Kemiraan kuuluva Tikkurila sai äskettäin RadTech Europe -yhdistykseltä innovaatiopalkinnon UVITEC-menetelmästä. SUOMEN KEMIAN NÄKYMÄT MALTILLISET Suomen kemianteollisuuden kysyntänäkymät ovat maltillisen positiiviset, Suomen Kemianteollisuus ry arvioi. Peruskemikaalien tuotannossa paperitehtaiden seisaus näkyi 10 prosentin pudotuksena. Vuositasolla työkiistan vaikutus Suomen peruskemikaalien tuotantoon jäänee kuitenkin 1 2 prosenttiin. Massa- ja paperiteollisuuden uskotaan täydentävän työkiistan aikana tyhjentyneitä varastojaan loppuvuoden aikana, mikä pitänee peruskemikaalien kysynnän korkealla tasolla. Muovituoteteollisuudessa näkymien vakaus perustuu asiakasalojen kysynnän kasvuun. Talonrakentamisen kasvu näyttää rakennuslupa- ja aloitustietojen perusteella jatkuvan. MAAILMALTA» Pietarin jätevesilaitokset ovat biologisia puhdistamoja, jotka poistavat fosforipäästöistä arvioilta 60 prosenttia. Vasta kemiallinen fosforinpoisto vähentäisi niistä päästöt minimiin. (Taloussanomat )» Suomi on jätteiden kierrättäjänä Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta polttokelpoisen yhdyskuntajätteen hyödyntämisessä viimeisiä. Kun Tanskassa ja Ruotsissa jätteitä polttaa laitosta, meillä on vain Turun laitos. (Kauppalehti )» Kiinan paperin kulutus kasvoi viime vuonna 13 prosenttia, lehtipaperin lähes 30 prosenttia. (Helsingin Sanomat )» Suomalainen kuluttaa keskimäärin 140 litraa vettä päivässä. (Iltalehti /www.ymparisto.fi)» Tämänvuotisen kemian Nobel-palkinnon saavat ranskalainen Yves Chauvin sekä amerikkalaiset Robert H. Grubbs ja Richard R. Schrock. Palkinto myönnettiin työstä orgaanisen kemian alalla. Tutkijakolmikkoa voidaan pitää katalysaattorin isinä. (STT ) 6 Kemira 4/2005

7 ajan asiat POHJOLAN VOIMA, KEMIRA JA OULUN ENERGIA TAVOITTELEVAT YHTEISTYÖTÄ Pohjolan Voima Oy:n osakkaat Kemira Oyj ja Oulun kaupunki/oulun Energia tavoittelevat energiayhteistyötä Oulun alueella. Järjestelyssä Pohjolan Voima hankkisi omistukseensa nykyiset Kemiran Oulun-tehtaiden voimalaitokset. Samassa yhteydessä sekä Kemira että Oulun kaupunki lisäisivät omistustaan Pohjolan Voimassa. Nykyisten tehdasalueen voimalaitosten toiminta jatkuisi edellisen järjestelyn KEMIRA LUOPUI PÄÄOSASTA ANKERIASOSAKKEITAAN Ruotsalainen Kemira Kemi AB on myynyt 90 % Scandinavian Silver Eel AB:n osakekannasta Silver Eelin palveluksessa olevalle viidelle henkilölle. Loppu kymmenen prosenttia jää edelleen Kemiran omistukseen. Scandianvian Silver Eel perustettiin 1980-luvun puolivälissä Kemira Kemi AB:n tytäryhtiöksi hyödyntämään rikkihappotuotannossa syntyvää lämpöenergiaa. Tuolloin parhaaksi vaihtoehdoksi nousi ankeriaiden kasvatus, joka vaatii vedeltä noin 25 C :n lämpötilaa. Scandinavian Silver Eelin vuosituotanto on noin 150 tonnia ankeriaita. Päämarkkina-alueena tuotteille on Keski- Eurooppa, mm. Hollanti. Silver Eelin toiminta jatkuu kaupan jälkeen entiseen tapaan. Yhtiö ostaa energiansa Kemira Kemiltä, samoin hallinto- ja kunnossapitopalveluita. jälkeen ennallaan. Järjestelyssä voimalaitosten nykyisin Kemiran palveluksessa oleva käyttöhenkilökunta siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen. Järjestelyt on tarkoitus toteuttaa vielä kuluvan vuoden aikana. ÄETSÄN RÄJÄHDYKSESSÄ EI HENKILÖVAHINKOJA Kemiraan kuuluvan Finnish Chemicalsin pulveritehtaan kuivaimen räjähdys Äetsässä keskeytti pulverimaisen natriumboorihybridin tuotannon lokakuun viimeisenä päivänä. Tuotetta käytetään mm. lääketeollisuudessa. Päätuotteen, sellu- ja paperiteollisuuden käyttämän natriumkloraatin, tuotanto jatkui keskeytyksettä. Henkilövahinkoja ei sattunut. Yhtiöllä on omaisuus- ja keskeytysvakuutukset. Turvatekniikan keskus Tukes on asettanut tapauksen johdosta tutkijaryhmän. Yhtiö on asettanut tutkijaryhmän avuksi myös oman työryhmän. KATRINA ISKI USASSA Yhdysvalloissa riehunut hurrikaani Katrina iski myös Kemiran vedenpuhdistuskemikaaleja tuottavaan Pearlingtonin-tuotantolaitokseen Missisippissä. Henkilövahingoilta vältyttiin. Sen sijaan tehtaan toimistorakennus tuhoutui. Perustuotantolaitteet selvisivät onnettomuudesta lähes vaurioitta, mutta mm. laitoksen sähköistystä ja intrumentointia on uusittava. Tehtaan käynnistämisen arvioitiin vievän ainakin neljä kuukautta. Tänä aikana asiakkaat ovat saaneet vedenkäsittelyyn rautasulfaattia Kemiran muilta laitoksilta Houstonista, St. Louisista ja Bartowista. OSAKEMARKKINAT Valtion omistus laski alle 50 prosentin Syyskuussa Suomen valtio myi Kemira Oyj:n osaketta. Myynnin seurauksena valtion osuus Kemiran osakepääomasta ja äänistä laski 55,1 prosentista 48,7 prosenttiin. Samalla ulkomaalaisomistus Kemirassa nousi. Lokakuun lopussa ulkomaalaisomistus Kemirassa oli 14,9 prosenttia. Suomalaiset instituutiot omistivat Kemirasta 24,4 prosenttia ja kotitaloudet 8,7 prosenttia. Kemiralla itsellään on hallussaan 3,3 prosenttia yhtiön osakkeista. Kemiran kolmannen vuosineljänneksen tulos otettiin markkinoilla erittäin myönteisesti vastaan. Tulos ylitti konsensusennusteen selvästi, ja osavuosikatsauksen julkistuspäivänä Kemiran kurssi nousi 4,87 prosenttia 11,63 euroon. Erityisesti sellu- ja paperikemikaali- sekä maaliliiketoiminta-alueiden tulokset yllättivät markkinat positiivisesti. Myös yhtiön kyky siirtää korkealla tasolla olevia raaka-aineja energiakustannuksia myyntihintoihin sai osakseen myönteisiä kommentteja. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS KEMIRA HEX PORTFOLIO TALOUSINFORMAATIOTA klo 9.00 tilinpäätöstiedote vk 11 vuosikertomus klo varsinainen yhtiökokous 4.5. klo 9.00 osavuosikatsaus 3 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 4/2005 Kemira 7

8 Olemme käynnistäneet perinpohjaisen muutosohjelman, joka kattaa kaikki tasot strategiasta ja suorituskyvystä kulttuuriin ja brändiin. Tavoitteenamme on kehittyä maailmanluokan toimijaksi, Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti sanoo. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN

9 Pääjohtaja Lasse Kurkilahti: MUUTOS ON HYVÄSSÄ VAUHDISSA Avoimessa taloudessa kaikki hyvät strategiat ovat Lasse Kurkilahden mukaan erottautumisstrategioita. Menestys syntyy siitä, että ainutlaatuinen strategia yhdistetään maailmanluokan tehoon. Meidän jokaisella bisneksellämme täytyy olla ainutlaatuinen strategia. Sen täytyy olla yksinkertainen ja selkeästi ilmaistavissa, jotta koko organisaatio ymmärtää sen. Strategian kulmakiviä ovat oikein valittu asiakassegmentti sekä sellainen tuote- ja palvelukokonaisuus, jossa me voimme olla parhaita. Nämä valinnat antavat toiminnalle fokuksen, Kurkilahti sanoo ja jatkaa: Jokaisen yksikön on haettava myös maailmanluokan tehokkuus. On etsittävä vertailutaso ja saavutettava, ehkä jopa ylitettävä se. Ilman maailmanluokan tehokkuutta organisaation osalla saattaa olla edessä ulos- tai alasajo. Kurkilahti toteaa, että vain vahvimmat ja kannattavimmat yritykset selviytyvät käynnissä olevassa maailman kilpailussa. Rakennekehitystä kohti suurempia yksiköitä tapahtuu monessa meille tärkeässä liiketoiminnassa. Esimerkiksi sellu- ja paperikemikaalit ovat 20 miljardin euron bisnes, ja suurimman toimijan liikevaihto on alle miljardi euroa. Me olemme toiseksi suurin, ja meidänkin liikevaihtomme on jonkin verran alle miljardi euroa. Kokonaisuutena sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminta on siis hyvin sirpaloitunut. Tulevina vuosina tapahtuu valtava keskittyminen, ja tähän peliin me nyt valmistaudumme. Voittaja pääsee ylivoimaiseen asemaan skaala- ja muiden etujen kautta. Samoin näyttää olevan tilanne muilla liiketoiminta-alueilla. LISÄÄ TUOTTOA PÄÄOMALLE Kemiran tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia vuodessa ja nostaa pääoman tuotto hyvälle tasolle. Kaikkia neljää liiketoiminta-aluetta kasvatetaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Tutkimus ja tuotekehitys (T&K) ovat avainasemassa yhtiön pyrkiessä siirtämään toiminnan painopistettä lisäarvotuotteiden suuntaan. Me edellytämme maailmanluokan tehoa myös tuotekehitysohjelmilta. Seuraamme jatkuvasti, mikä on uusien tuotteiden osuus myynnissä ja kuinka hyvin tuotekehitysinvestoinnit tuottavat. T&K on nähtävä investointina siinä missä koneinvestointikin. Meillä on tutkimuksessa ja kehityksessä töissä 574 ihmistä, ja noin joka kymmenennellä heistä on tohtorintutkinto, puolella korkeakoulututkinto ja kaikilla valtavasti kokemusta. Joten osaamista talosta kyllä löytyy. Rahaa kehitystyöhön käytämme 44 miljoonaa euroa vuodessa. Panostuksen suuruus on yhä tarkemmin sidottu odotettavissa olevaan tuottoon. Panospotentiaalia meillä sinällään on. Kemira pyrkii nostamaan pääoman tuottoa kehittämällä uusia lisäarvotuotteita ja alentamalla sidottua pääomaansa. Pyrimme vähentämään perustuotannon osuutta ja nostamaan lisäarvotuotteiden ja palveluiden osuutta liiketoiminnassamme. Siinä vaiheessa, kun saamme markkinoille riittävästi korkean marginaalin lisäarvotuotteita, voimme ehkä jossain määrin luopua omasta perustuotannosta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Kemira toimii kolmella tasolla: alimpana on perustuotanto, sen päällä sovellustuotanto ja ylimpänä korkean lisäarvon tuotanto. Perustuotannon ja lisäarvotuotteiden välissä olevat asiakassovellukset ovat tärkeä osa liiketoimintaamme. Tässä on kysymys kokonaisuudesta, jonka osat tukevat toisiaan. Koska tuotanto sitoo tavattomasti pääomaa, sen käytön tehokkuutta on pidettävä korkealla. KULTTUURI TUKEE ALOITTEELLISUUTTA Kurkilahden mukaan Kemiralla on edelleen hyvin suuri synergiapotentiaali. Kemiran eri bisneksillä on ollut suuri itsenäisyys, ja tämän myötä on päässyt syntymään tietynlainen siilokulttuuri. Ryhmän vahvuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen on yksi muutosohjelmamme teemoista. Esimerkiksi yhdistämällä ostotoiminnot saamme enemmän neuvottelu-» 4/2005 Kemira 9

10 voimaa ja volyymietuja. Toimintojen yhdistämistä ja globalisoimista tapahtuu myös muilla alueilla tuotekehityksestä tukipalveluihin. Kulttuurin muuttuminen heijastuu yhtiön tuloksessa, mutta millä muulla tavoin kulttuurin kehittymistä voidaan seurata? KOVAT TAVOITTEET KANNUSTAVAT LUOVUUTEEN. Yksi hyvä tapa on henkilöstön antamien kehitysehdotusten määrän ja laadun mittaaminen. Kun vanhassa Kemirassa aloitteita tuli normaaliin suomalaiseen tapaan muutama kymmenen vuodessa, odotamme jatkossa saavamme niitä vuosittain vähintään kymmenen jokaiselta henkilöltä. Tavoitteenamme on vahvistaa yrittäjähenkistä kulttuuria, jossa jokainen voi kehittää itseään ja saada myös palkkion hyvistä suorituksista. Kovat tulos- ja kannattavuustavoitteet kannustavat luovuuteen. Jos tavoiteasettelusta puuttuu kunnianhimo, ihmiset eivät joudu ajattelemaan uudella tavalla. Uusi ajattelu herää vasta siinä vaiheessa, kun huomaamme, että vanhoilla toimintatavoilla tavoitteet ovat mahdottomia. Kemiran muutosohjelmaan kuuluu olennaisena osana myös brändiuudistus. Meidän brändimme on ollut kuin villiintynyt puutarha. Pyrimme nyt luomaan selkeän arkkitehtuurin, jossa eri tuotemerkit tukevat toisiaan. Kysymys on paljon syvällisemmästä asiasta kuin nimen ja ilmeen valitsemisesta. Brändiuudistuksessakin on lähdettävä liikkeelle strategiasta, liiketoiminnan sisällöstä. Kemiran kaikkia liiketoimintoja yhdistävät brändilupaukset ovat luotettavuus, yhteistyökykyisyyys, vastuullisuus ja aloitteellisuus. Lasse Kurkilahti haluaa suunnittelun lisäksi osallistua myös rakennusmiehenä Kemiran uudistamiseen. ARKKITEHTI JA RAKENNUSMIES Kurkilahti kutsuttiin Kemiran palvelukseen vajaat kaksi vuotta sitten. Jonkin verran aikaisemmin Kemiran pääomistajat olivat alkaneet pohtia, kuinka yhtiön kehitystä voitaisiin nopeuttaa ja osakkeen arvoa saada korkeammalle tasolle. Vanhalle Kemiralle oli ominaista se, että tulos ja osakekurssi heilahtelivat syklien mukana. Tuottavuus ja kannattavuus olivat toimialan eurooppalaista keskitasoa. Minun tehtäväni on auttaa yhtiötä kehittymään maailmanluokan pelaajaksi ja vähemmän sykleistä riippuvaiseksi, Kurkilahti sanoo. Jos Kemiran osakkeisiin sijoitti sata yksikköä keväällä 2003, niin syksyyn 2005 mennessä sijoituksen arvo oli noussut 250 yksikköön. Markkinat tuntuvat luottavan yhtiön kykyyn toteuttaa muutosohjelma. Yritysjohtajalle mikään ei ole antoisampaa kuin nähdä tällaisen muutoksen läpimeno. Tietysti sekin kannustaa, että saa hyvää palautetta eri sidosryhmiltä henkilöstöstä asiakkaisiin ja omistajiin. Tämä on jatkuva prosessi. Pelkkä suunnittelu ei riitä. On toimittava myös työmaalla, oltava mukana rakentamisessa, Kurkilahti korostaa. 10 Kemira 4/2005

11 Eurooppa nyt EUROPARLAMENTTI HYVÄKSYI REACHIN Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuun puolivälissä ensimmäisessä käsittelyssään ehdotuksen EU:n uudeksi kemikaalilainsäädännöksi. Parlamentti päätyi esityksessään kompromissiin, jossa ympäristö- ja terveysnäkökohtien ohella pyritään ottamaan huomioon myös järjestelmän toimivuus ja mielekkyys teollisuuden kannalta. Uuden kemikaaliasetuksen tarkoituksena on luoda kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä varten REACH-järjestelmä (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals). Sitä on pidetty unionin historian suurimpana lainsäädäntöhankkeena ja sen valmistelu aloitettiin jo vuonna Hankkeen monimutkaisuudesta ja laajuudesta kertoo se, että ratkaisua tehdessään europarlamentti äänesti maratonistunnossaan yli kolmestasadasta muutosesityksestä, joihin parlamentin komiteoiden tekemät alunperin yli ehdotusta oli tiivistetty. Asetuksella korvataan noin 40 erillistä lakia. Europarlamentin jälkeen esitys siirtyy jäsenmaita edustavan ministerineuvoston käsiteltäväksi. Jos neuvosto ei hyväksy europarlamentin esitystä, komissio tekee parlamentille ja neuvostolle toisen ehdotuksen. Ellei sopuun tämänkään jälkeen päästä, parlamentti ja neuvosto sopivat siitä yhdessä ns. sovittelumenettelyssä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna REACHissa vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta on niitä valmistavalla ja EU:hun tuovalla teollisuudella. EU-komission alkuperäinen ehdotus olisi edellyttänyt liki aineen rekisteröintiä. Se olisi merkinnyt useiden jo käytössä olevien aineiden laajamittaista tutkimista ja testaamista valmistajan kustannuksella. Teollisuuden mukaan REACHin piiriin uhkasi tulla tahattomasti runsaasti nimikkeitä, jotka vain kuormittavat järjestelmää tuomatta lisäarvoa ympäristön ja terveyden suojelulle. Koituva lisäkustannus rasittaisi eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä koska muualla maailmassa vastaavaa velvoitetta ei ole. Parlamentti päätyikin esityksessään osin riskiperusteiseen lähestymistapaan. Tämä sallii yritysten keskittää tutkimustoimintaansa haitallisimmiksi tiedettyihin aineisiin ja aineyhdistelmiin, mikä säästää REACH-tutkimuksiin kuluvia voimavaroja ja parantaa tutkimuspanoksista saatavaa hyötyä. Parlamentti halusi muutoksillaan myös helpottaa yritysten yhteistyötä rekisteröinnissä ja vähentää päällekkäisten testien tekoa. Samalla parlamentti toisaalta tiukensi epäilyjä herättävien kemikaalien lupamenettelyä. Erityistä huolta aiheuttavat aineet tulisi korvata vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla aina kun mahdollista, ja luvat annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet huolissaan REACHin tuomasta lisätyöstä. REACHin myötä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto, joka sijoitetaan Helsinkiin. Virasto muun muassa hallinnoi kemi- Parlamentin tekemien kaalirekisteriä ja osallistuu muutosten jälkeenkin järjestelmästä arviointeihin ja lupien myöntädaan ennakoimiseen. Euro- monimutkaista ja vaatiluaa virastosta parlamentti ha- REACH KOSKETTAA vaa. Kemikaaliasetus KAIKKIA YRITYKSIÄ vahvan ja riippu- tulee kosmattoman toi- TOIMIALASTA kemaan jollain mijan. Myös esimerkiksi tavoin lähes kaikkia yrityksiä toimialasta RIIPPUMATTA. Euroo- pan kemiateollimatta. riippusuuden neuvos- REACHin yleisen huolehtimisvelvollisuuden to Cefic ja Suomen teollisuus mukaan toivottavat REACHin etenemisto kemikaalien valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on tehtävä kaikki kohtuudella vaadittavissa oleva haitallisten vaikutusten tä koskevissa kannanotoissaan vahvan kemikaaliviraston tervetulleeksi. Näin varmistetaan yritysten yhdenmukainen kohtelu ehkäisemiseksi, rajoittä tamiseksi tai korjaamiseksi. Suomalaisille asetuksella on koko EU-alueella. oma erityismerkityksensä. TEKSTI HANNU VIRTANEN Tekstiilit ja vaatteet 6,3% Maatalous 6,4% Elektroniikkalaitteet 3,9% Toimistolaitteet 0,7% Teollisuuskoneet 1,9% Metallituotteet 2,5% Palvelut 16,4% Muu tuotantotoiminta 6,1% Lähde: Cefic ja Eurostat KEMIAN TUOTTEIDEN KÄYTTÖ ERI TOIMIALOILLA EU:SSA Rakentaminen 5,4% Autoteollisuus 5,3% Paperi- ja painotuotteet 4,5% Kulutustavarat 30,3% Muu teollisuus 10,3% 4/2005 Kemira 11

12 Just add Hyvästä erinomaiseksi Kemiran uusi tunnuslause Just add Kemira sisältää lupauksen, johon asiakkaat voivat luottaa. TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVA JUHA SALMINEN Viestintäjohtaja Timo Leppä toteaa, että Kemiran uuteen tunnuslauseeseen kiteytyy kaikille konsernin liiketoiminta-alueille yhteiset piirteet. Kyseessä on toinen aalto Kemiran brändin kirkastamisessa. Vuonna 2002 uusimme Kemiran visuaalisen ilmeen ja siihen liittyvän viestinnän toteutuksen. Viime kesänä aloitimme työn, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä Kemira edustaa asiakkaillemme ja henkilöstöllemme, Leppä kertoo. Kemiran asiakkailta, työntekijöiltä ja yhtiön johdolta kysyttiin, mitä yhtiö heidän mielestään edustaa, miksi asiakkaat ovat Kemiran asiakkaita, millainen Kemira on nyt ja millainen sen tulisi olla tulevaisuudessa. Leppä sanoo olevansa erityisen tyytyväinen siihen, että kaikilla vastaajaryhmillä näytti olevan melko yhteneväiset käsitykset Kemirasta. Vastausten perusteella meillä on vakaa ja selkeä imago. Erityisinä vahvuuksina pidettiin luotettavuutta sekä kykyä rakentaa ja ylläpitää kumppanuutta. Yksi osa mielikuvien kartoitusta oli myös assosiaatiokysely, jossa Kemiraa verrattiin johonkin konkreettiseen asiaan. Automerkkinä Kemira nähtiin turvallisena ja luotettava Volvona. Jos Kemira olisi taas eläin, olisi se useimpien vastaajien mielestä väkivahva suomenhevonen. Oli erityisen positiivista huomata, että niin sisäinen kuin ulkoinenkin profiilimme olivat hyvin yhtenäisiä. Vastauksista jäi kuitenkin selkeä tuntuma, että tulevaisuudessa meidän on rakennettava entistä dynaamisempaa yritysmielikuvaa, Leppä pohdiskelee. KAIKKIEN SITOUTUMISTA TARVITAAN Kartoituksen perusteella löydettiin useita erilaista vaihtoehtoa Kemiran tulevaisuuden kehityssuunniksi. Karsinnan jälkeen valikoitui neljä selkeää sanaa, joiden tulisi kuvata Kemiraa: luotettava, yhteistyökykyinen, vastuullinen ja aloitteellinen. Ne pelkistettiin uudeksi tunnuslauseeksi Just add Kemira. Nyt Kemirassa on käynnissä noin kolme vuotta kestävä sisäinen kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on saada koko henkilökunta sisäistämään yhteiset tavoitteet ja toimimaan niiden edistämiseksi. Konserninlaajuisessa kehitysohjelmassa käydään läpi Kemiran strategia ja brändi sekä pohditaan, miten omaa yrityskulttuuria voitaisiin parhaiten kehittää. Jotta asiakkaille annettavat lupaukset eivät jäisi pel- 12 Kemira 4/2005

13 Kemira kiksi sanoiksi, on kaikkien kemiralaisten mietittävä, mitä valitut neljä brandilupausta tarkoittavat kunkin työn kannalta ja toimittava niiden mukaan. Kemiran brändi rakentuu todenteolla vasta sitten, kun työtämme voidaan kuvata aina ja kaikkialla sanoilla luotettava, yhteistyökykyinen, vastuullinen ja aloitteellinen, Leppä painottaa. KAIKKIEN KEMIRALAISTEN ON MIETITTÄVÄ, MITÄ BRÄNDILUPAUS TARKOITTAA OMAN TYÖN KANNALTA. Tehtävä on haasteellinen, sillä Kemiralla on työntekijää 30 eri maassa. Vastuullisuus tarkoittaa meille myös sitä, että pidämme hyvää huolta omasta henkilökunnastamme. Siinä onnistumista mittaamme säännöllisillä yritysilmapiirikartoituksilla. Ympäristönsuojelun huomioiminen kaikessa toiminnassamme ja hyvien liiketapaperiaatteiden noudattaminen ovat niin ikään osa vastuullista toimintaa. Työtä on tehty nyt puoli vuotta. Leppä sanoo olevansa iloinen, että ihmiset pitävät yhteisiä tavoitteita ja toimintaa niiden edistämiseksi mielekkäänä ja tärkeänä tehtävänä. Muutos ei tapahdu kuitenkaan hetkessä. Ennen kuin uudistunut yrityskulttuuri näkyy ulospäin, sen on läpäistävä koko organisaatio. Lyhyesti voi sanoa, että haluamme kehittyä hyvästä yhtiöstä erinomaiseksi. Tähän meillä on erinomaiset edellytykset kaikilla liiketoiminta-alueillamme, Leppä toteaa. Kemiran olemus kuvastuu parhaiten sanoissa luotettava, yhteistyökykyinen, vastuullinen ja aloitteellinen, Timo Leppä uskoo. 4/2005 Kemira 13

14 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN Sijoitusanalyytikot ovat tietoammattilaisia, joille heikoimmatkin signaalit voivat olla kullan arvoisia. Siksi he haluavat tutustua numeroiden lisäksi myös todellisuuteen niiden takana. Kemian yritys analyysis 14 Kemira 4/2005

15 a Syyskuussa Kööpenhaminassa järjestetyn Kemira Capital Markets Dayn yhteydessä rahoitusalan ammattilaisille tarjottiin tilaisuus vierailla paikallisella Lynettenin jätevedenpuhdistuslaitoksella sekä Kemira Kemi AB:n tehtailla Helsingborgissa. Mitä hyötyä sijoittajalle tai analyytikolle on siitä, että hänellä on selkeä kuva vaikkapa vetyperoksidin tuotantoprosessista tai puhdistamon lietevirroista? Sijoitusanalyytikko lähtee yleensä liikkeelle talouden laajasta kuvasta ja tarkentaa sen jälkeen katseensa yksittäisten yritysten toimintaan ja yhä pienempiin yksityiskohtiin. On kuitenkin hyödyllistä ajatella kokonaisuutta myös toisesta näkökulmasta. Aloittaa yksityiskohdista ja ymmärtää tehtaan ja tuotantoprosessin vaikutukset tuloksentekokykyyn ja siten osakkeen arvoon. Ylipäänsä asioita on katsottava monelta kantilta, jotta voi ennustaa, mikä seikka seuraavaksi vaikuttaa osakkeiden hintoihin, Mandatumin senior investment analyst Silja Siitonen sanoo. Käynnit yritysten ja näiden asiakkaiden tuotantolaitoksilla antavat analyytikolle hyvän näppituntuman tuotantoprosessien laatuun, tuotteisiin ja markkinoihin, lontoolaisen pankkiiriliike Cazenoven arvopaperiliiketoiminnan johtaja Martin Evans kiteyttää: Analyytikot ottivat hyvin vastaan Kemiran syyskuussa järjestämän sijoitustapahtuman, koska yhtiö selvitti strategiaansa avuliaasti ja avoimesti. Saimme tavata konsernin johtoa sekä paikallisjohtoa. Käynnit asiakkaan luona ja Kemiran tuotantolaitoksilla antoivat meille mahdollisuuden syventää ja laajentaa kuvaamme kokonaisuudesta. OSAKEMARKKINAT OVAT INFORMAATIOMARKKINAT Myös Handelsbanken Capital Marketsin analyytikko Gustav Lucander pai-» 4/2005 Kemira 15

16 nottaa, että analyytikon antama tavoitehinta tai markkinoiden kehitystä ennakoiva katsaus rakentuu paitsi talouden ja yritysten tilaa kuvaaville perustiedoille myös niin sanotuille heikoille signaaleille. Vierailut tuotantolaitoksilla voivat antaa paljon sellaista tietoa, jota meidän muuten olisi mahdotonta saada. Jo ilmapiiristä voi vaistota paljon. Esimerkiksi Kemiran käynnissä oleva muutos vaatii taakseen paljon henkistä energiaa, intoa. Lucanderin mukaan sijoitusanalyytikkojen välisessä kilpailussa usein juuri heikot signaalit ratkaisevat, koska kaikilla on käytettävissään samat perustiedot ja laskentamallit. Analyytikot hankkivat päivittäin tietoa paikallislehdistä ja kansainvälisistä sanomalehdistä, rahoitusalan ammattilehdistä, Chemical Weekin kaltaisista toimialojen lehdistä, Kemira-lehden kaltaisista sidosryhmälehdistä, vuosikertomuksista, www-sivustoista, tietokannoista, tutkimuksista ja tilastoista. Usein ratkaisevan tärkeitä vinkkejä tietoammattilaiset saavat henkilökohtaisilta kontakteiltaan. Erilaisilla huhuilla voi olla vaikutusta markkinoiden käyttäytymiseen. Osakemarkkinat ovat lähinnä informaatiomarkkinat. Kun ajantasaista luotettavaa tietoa on saatavilla riittävästi, markkinoilla on mahdollisuus toimia tehokkaasti. Sijoitusanalyytikon suurin ongelma lienee tiedon valtava määrä. On osattava valita olennainen. Tässä mielessä työmme on samankaltaista kuin yritysten strategien työ. Kysymys on oikean suunnan löytämisestä kaoottiselta vaikuttavassa ympäristössä, Siitonen sanoo. Enskilda Securitiesin analyytikko Markus Steinby toteaa tehdaskäyntien antavan mahdollisuuden ainakin jossain määrin tutkia, kuinka yrityksen strategia toteutuu käytännössä. On aina kiinnostavaa nähdä, kuinka hyvin strategia läpäisee koko organisaation. Parhaiten johdetuissa yrityksissä sama viesti tulee läpi puhumme sitten kenen kanssa tahansa. Helsingborgissa saamani suorat ja epäsuorat viestit tukivat edellisenä päivänä saamaani konsernijohdon viestiä. Toisaalta on muistettava, että Kemira Kemi on vain osa konsernia. ENSIN STRATEGIA, SITTEN RAKENNE Steinby painottaa, että konsernijohdon suuri haaste Kemiran tapaisessa, yritysostoilla kasvua vauhdittavassa monialayrityksessä on saada kaikki palaset loksahtamaan paikoilleen. Monialaisuus on haaste myös sijoittajalle, koska neljä liiketoiminta-aluetta eri asiakaskuntineen muodostavat melko vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. Lucanderin mukaan Kemiran kaltaisia yhtiöitä ei maailman kemianteollisuudesta kovin monta löydy. Kemiralle on vaikea löytää pohjoismaista vertailukohdetta. Eri yrityksillä on vastaavia divisioonia, mutta ei vastaavaa kokonaisuutta. Analyytikon on siis ikään kuin palasista rakennettava Kemiralle benchmark. Vasta sitten kun tällainen benchmark on löytynyt, voimme alkaa tutkia, millaiset mahdollisuudet yhtiöllä on tulla maailman parhaaksi, tai pysyä maailman parhaana. Toisaalta Kemira on juuri monialaisuutensa vuoksi analyytikolle kiehtova kohde. Koska sen divisioonilla on yhteyksiä toisiinsa, on kiinnostavaa seurata, kuinka se onnistuu hyödyntämään synergioita ja kuinka hyväksi se voi tällä rakenteella kehittyä. Synergianäkökulma on tietysti mukana myös kaikissa yritysostoissa, Siitonen sanoo. Mielestäni pääjohtaja Kurkilahti on tehnyt onnistuneita ratkaisuja sekä rakenteen että painotusten suhteen. Tämä heijastuu ilmapiiriin. Yhtiössä ei kenelläkään ole enää pelkä kassavir- Kaikilla sijoitusanalyytikoilla on käytettävissään samat laskentamallit ja perustiedot yrityksestä. Kyky lukea yrityksestä välittyvää muuta tietoa antaa analyytikolle mahdollisuuden onnistua muita paremmin yrityksen arvon kehityksen ennakoinnissa, Gustav Lucander uskoo.

17 rantuottajan rooli. Työmotivaatio paranee, kun jokaisella liiketoimintaalueella on mahdollisuus näyttää, mihin pystyy. Tämän jälkeen on jossain vaiheessa taas katsottava, onko rakenne optimaalinen vai tarvitaanko vielä toimialajärjestelyjä, Lucander sanoo. Kemiran johto näyttää osanneen valita markkinansa oikein ja muuttaa rakenteensa näiden valintojen mukaiseksi. Yritysten menestys perustuu usein siihen, että ne tunnistavat alueet, joilla niillä on vahvin markkina-asema ja myös mahdollisuus edelleen kasvaa. Tämän jälkeen yritykset panostavat kasvuun juuri näillä alueilla. Samanaikaisesti niiden on karsittava liiketoimintaa, joka ei anna tarpeeksi tuottoa pääomalle. Kemira on onnistunut Kurkilahden johdolla keventämään kustannusrakennettaan ja keskittämään liiketoimintojaan alueille, joilla on suhteellisen hyvät kasvuodotukset, Evans sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi sellunvalkaisussa käytettävän vetyperoksidin tuottajana Kemiralla on vahva asema, ja siksi olikin kiinnostavaa Helsingborgissa tutustua sen valmistukseen. Vaikka vetyperoksidia pidetään usein perustuotteena, se täydentää hyvin Kemiran metsäteollisuudelle tarjoamaa kokonaisuutta. Vetyperoksidin kysyntänäkymät ovat hyvät. INVESTOIMISEN TAIDE Steinby huomauttaa, että erikoiskemikaalien ja peruskemikaalien välille on usein vaikea vetää selvää rajaa. Erikoistuminen on usein asiakaskohtaista erikoistumista. Kun peruskemikaaleja kehitetään kunkin asiakkaan tarpeita vastaaviksi ja niiden mukana tarjotaan myös käyttöön liittyvää asiantuntemusta, voidaan puhua lisäarvobisneksestä. Tässä mielessä vetyperoksidi sopii hyvin Kemiran strategiaan, jossa painoa siirretään perustuotannosta kohti sovelluksia, Steinby sanoo. Steinby toteaa, että Helsingborgissa näkyi selvästi, kuinka pitkälle automatisoitua nykyaikainen kemianteollisuus on. Esimerkiksi vetyperoksidituotantoa valvomaan et tarvittu kuin sa myös vetyperoksiditehtaan vieressä sijaitsevaan, pesuaineteollisuudelle pari ihmistä kerrallaan. Myös tuotantoprosessi valkaisuainetta valmistavaan natriumperkarbonaattitehtaaseen. voi olla kilpailuedun, joskus jopa ainutlaatuisuuden lähde. Olisi voinut kuvitella, että suuria investointeja vaatineet tuotantoprosessit olisivat herättäneet analyytikoissa Vety- peroksidi on natriumperkarbonaatin raaka-aine, eikä kumpikaan niistä kuormita ympäristöä. Voidaankin sanoa, että ekskursiopäivän teema oli toisenlaisia mietteitä. Eikö puhdas vesi. Teemaa ei rikkonut seperoksidi investointeja olekaan pantu suurennuslasin alle kvartaalitaloudessa? Esimerkiksi automaatioon investoiminen kannattaa, jos kysyntä koko ajan kasvaa. Mutta jos liiketoiminta on kään, että ohjelmaan kuului myös käynti viime talvena hajonneen ja mereen vuotaneen rikkihapposäiliön luona. Saimme selkeän kuvan toimenpiteistä, syklistä, automaatioon investoinut joilla pyritään varmistamaan, yritys ei pysty joustamaan kustannuksissa ettei vastaavanlaista onnettomuutta KEMIRA ON MONIALAISUUTENSA VUOKSI KIEHTOVA KOHDE. ON KIINNOSTAVAA SEURATA, KUINKA HYVÄKSI SE VOI KEHITTYÄ. niin hyvin kuin työvoimavaltai- nen yritys. Silloin sidottu pääoma ei tuottaisi tarpeeksi. On siis löydettävä tasapaino automaation ja mieluimmin monipuolisista ammattilaisista koostuvan henkilöstön välille, jotta tulos olisi optimaalinen, Lucander sanoo. On totta, että yrityksillä on usein paine vähentää pääomakuormaansa, jotta luvut näyttäisivät paremmilta. pääse enää tapahtumaan. Sijoittajat haluavat yhä enemmän tietoa myös yritysten tavasta hoitaa turvallisuusja ympäristöasiat. Kysymys on riskienhallinnasta ja laajemmin koko toimialan imagosta, Siitonen sanoo. Evansin mukaan eurooppalaisen kemianteollisuuden imago paranee hitaasti mutta varmasti. Oleellista on, että yritykset noudattavat vastuullisesti Kvartaalitaloudessa investointiilmoitus esimerkiksi ympäristön kuormit- vetää kurssin usein alas, mutta kyllä pitkän aikavälin sijoittajiakin tamista koskevia säädöksiä. Steinby huomauttaa, että kemianteollisuuden on. Analyytikon on laskettava, mikä imagon muuttamisen vaikutus investoinnilla on yhtiön kannalta ongelmallista on myös se, kannattavuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Siitonen sanoo. Eläkesijoittajat ajattelevat usein pitemmällä aikavälillä, eli eivät myy vaan ostavat nähdessään, että yritys investoi järkevästi. Mutta esimerkiksi rahastoyhtiö, joka julkaisee tilanteensa päivittäin, ei taas voi ajatella samalla tavalla, Steinby sanoo. Investoinneissa on se ongelma, että kaikki tuppaavat investoimaan samanaikaisesti ja näin tulee rakenteellista ylikapasiteettia, joka laskee kannattavuutta ja jonka purkaminen vie oman aikansa, Lucander lisää. että huonot uutiset myyvät yleensä paremmin kuin hyvät uutiset. Vaikka jollakin yksittäisellä onnettomuudella ei sinänsä pitäisi olla suurta vaikutusta osakekurssiin, yrityksen maineeseen tullut tahra voi joskus vaikuttaa asiakkaiden ostokriteereihin ja sitä kautta myös osakkeen arvostukseen. Koska kaikki kuitenkin ymmärtävät, että täysin riskitöntä teollisuutta ei ole olemassakaan, viestinnässä ei mielestäni pitäisi keskittyä ongelmiin. Riskeistä tulee tiedottaa asiallisesti, mutta liiketoiminnan yhteiskunnalle tuottama arvo on kuitenkin pääasia, Steinby pohtii. RISKIT JA HYÖDYT Analyytikot tutustuivat Helsingborgis- 4/2005 Kemira 17

18 Ekokem hyödyntää ongelmajätteet Ekokem on maamme johtava ongelmajätehuollon palvelujen tarjoaja ja ongelmajätteiden käsittelijä. Riihimäen-laitokselle toimitettavista jätteistä käytetään hyödyksi noin 85 prosenttia. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JUHA SALMINEN JA EKOKEM Suomessa syntyy muualle kuin kaatopaikalle ohjattavia ongelmajätteitä noin tonnia vuodessa. Ekokem käsittelee tästä määrästä tonnia eli noin viidesosan. Se vastaa muun muassa Kemiran ongelmajätteistä. Kemira onkin yksi Ekokemin perustajista ja omistajista. Riihimäen laitos aloitti toimintansa 1984, kun ymmärrettiin teollisessa yhteiskunnassa syntyvän jätettä, joka vaatii erilliskäsittelyn. Sittemmin Ekokemistä on kehittynyt ongelmajätealan ja ympäristönhuollon erikoisosaaja, jonka kattavat palvelut täydentävät asiakkaiden omaa ympäristövastuuta, Ekokemin toimitusjohtaja Esa Tommila sanoo. Palveluketju ulottuu jätteen syntypaikalta mahdolliseen loppusijoittamiseen asti. Tarvittaessa Ekokem auttaa yrityksiä ja yhteisöjä ongelmajätteiden tunnistamisessa, analysoinnissa ja pakkaamisessa. Se vastaa jätteiden välivarastoinnista, niiden kuljettamisesta ongelmajätelaitokselle sekä asianmukaisesta käsittelystä. Ekokem on laajentanut toimintaansa myös pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiseen. Vaarattomiksi käsitellyt maamassat pystytään hyödyntämään sataprosenttisesti toimittamalla ne takaisin puhdistuskohteeseen tai käyttämälle ne maanrakennusprojekteissa. Tommilan mukaan teollisuusyritykset ovat siirtyneet jätehuollossaan yhä kokonaisvaltaisempien palvelujen käyttöön. Autamme asiakkaitamme toimimaan tehokkaasti, taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Aktiivisen kumppanuuden myötä asiakasyritykset voivat jakaa ympäristövastuutaan ja keskittyä täysipainoisesti omiin ydinliiketoimintoihinsa. TIETÄMYKSEN TASO ON NOUSSUT Ongelmajätteitä koskeva tietämys on Tommilan mielestä Suomessa keskimäärin varsin hyvällä tasolla. Asenteetkin ovat ainakin sikäli kunnossa, että harva yritys lähtee tietoisesti laistamaan velvoitteittaan ja riskeeraamaan ympäristöä ja mainettaan. Ympäristörikkomuksista on luettavissa tuntuvia rangaistuksia. Oma vaikutuksensa tietämyksen lisääntymiseen on varmasti Ekokemin antamalla koulutuksella ja valistuksella. Asiakasyritysten henkilöstön ja viranomaiskoulutuksen lisäksi neuvomme ja opastamme yleisemmin ongelmajätteiden syntyyn ja käsittelyyn liittyvissä asioissa. Myös jätteiden lajittelu ja kierrätys osataan Tommilan mielestä Suomessa kohtuudella. Suurin epäkohta on siinä, että kaatopaikkoja kuormitetaan turhaan polttokelpoisella ja satojen miljoonien arvosta energiaa sisältävällä yhdyskuntajätteellä.» 18 Kemira 4/2005

19 Ekokemin Riihimäen-laitokselle toimitetaan vaikeimmin käsiteltävät ongelmajätteet. TURVALLISEKSI POLTTAMALLA Ekokemin Riihimäen-laitoksella on käytössä kolme polttolinjaa, joista kaksi on korkealämpötilauuneja ( C ) orgaanisten jätteiden kuten ongelmallisten kemikaalijätteiden hävittämiseksi. Kolmas on keskilämpötilauuni ( C ) muun muassa pilaantuneiden maaainesten sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn. Fysikaalis-kemiallisella laitoksella tehdään vaarattomiksi epäorgaaniset jätteet kuten hapot, emäkset ja raskasmetalleja sisältävä liuokset. Haihdutuslaitoksella puhdistetaan öljyllä, liuottimilla ja suoloilla likaantunutta vettä. Käytössä on prosessilinja myös jätevesien käsittelyyn. Kylmälaiteromun ja loisteputkien hyödyntämislaitokset mahdollistavat kierrätyskelpoisten materiaalien palauttamisen uusiokäyttöön. Loisteputkien hyödyntämisaste on yli 99 prosenttia. Moottori- ja voiteluöljyt puhdistetaan Ekokemin Porin ja Jämsänkosken laitoksilla. Loppusijoituspaikkaan suljetaan vain ne jätteet ja käsittelyn lopputuotteet, joita ei enää voida hyödyntää niiden ominaisuuksien vuoksi. Loppusijoitus tehdään erikoisrakenteisiin altaisiin, jotka on suojattu ja eristetty täydellisesti maa- ja kallioperästä. 4/2005 Kemira 19

20 Nykytekniikalla jätteiden poltto tapahtuu turvallisesti, Esa Tommila sanoo. Hyötykäytön ja tehokkuuden lisäksi Ekokemin toiminnan kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota päästöjen vähentämiseen. Nykytekniikalla näiden jätteiden poltto tapahtuisi turvallisesti ja vähäpäästöisesti. Ekokem on perustamassa osin myös lajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävän kaukolämpövoimalan Riihimäelle. KILPAILTUA LIIKETOIMINTAA Suomessa toimii Ekokemin lisäksi 25 muuta ongelmajätteitä teollisesti hyödyntävää laitosta. Lupa käsitellä tai säilyttää ongelmajätteitä on kaikkiaan yli 90 yrityksellä tai yhteisöllä. Käsittelijäyrityksistä Ekokem on laaja-alaisin ja monipuolisin, mutta ei läheskään ainoa. Ekokemin Riihimäenlaitokselle toimitetaan etenkin vaikeimmin käsiteltävät aineet. Korkealämpötilapolttoa vaativille orgaanisille jätteille vain Ekokem pystyy tarjoamaan laadukkaan käsittelyn, Tommila toteaa. Kotimaan jätteeltä vapaaksi jäävää kapasiteettia Ekokem on hyödyntänyt käsittelemällä vuosittain muutama tuhat tonnia ulkomailta tuotua ongelmajätettä korkealämpötilauuneissaan. Tuonti on järkevää liiketoimintaa. Kansainvälisten sopimusten mukaan jätteet pitää käsitellä niin lähellä syntypaikkaa kuin on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vienti on sallittua, jos omasta maasta ei löydy käsittelykapasiteettia tai jäte menee toisessa maassa hyötykäyttöön. Alalla toimii maiden välistä työnjakoa. Ekokemin osuus tänne tuotavasta jätteestä on vain noin kymmenesosa. Suomi itse vie vuosittain ulkomaille noin tonnia täällä syntyvää ongelmajätettä, esimerkiksi kaikki matkapuhelinakut ja auton akut. OMA YMPÄRISTÖTASE KUNNOSSA Ekokemille toimitettava ongelmajäte käsitellään valtaosin polttamalla. Polttoprosessi tuottaa 60 prosenttia Riihimäen kaupungin kaukolämmöstä ja käsittelylaitoksen itsensä tarvitseman sähkön. Yritys on kehittänyt muun muassa kevennetyllä polttotekniikalla toimivan keskilämpötilauunin, jonka avulla on saatu alennettua käyttökustannuksia ja lisättyä elektroniikkaromun kierrätyskelpoisuutta. Tommilan mukaan Ekokemin kylmälaiteromun käsittelylinja puolestaan on ekotehokkain maailmassa. Kehitystyömme tuloksellisuudesta kertoo se, että perimiemme käsittelymaksujen reaalitaso on pudonnut puoleen siitä, mitä se oli toiminnan käynnistyessä. Hyötykäytön ja tehokkuuden lisäksi toiminnan kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota päästöjen vähentämiseen. Riihimäen laitoksen päästöt jäävätkin murto-osaan lupaehtojen määristä. Tommilan mukaan esimerkiksi päästöt ilmaan vastaavat suuruudeltaan viereisen kantatien liikenteen aiheuttamia päästöjä. Perustamisvaiheessa monen vastustama laitos on saanut lähiympäristönsä hyväksynnän, jopa arvostuksen. Ekokem on haluttu työnantaja, ja sen yrityskuva on kirkkaasti paras riihimäkeläisyritysten joukossa. Olemme järjestäneet runsaasti yritysvierailuja ja olleet täysin avoimia kaikessa tiedottamisessamme. Luottamuksen saavuttamiseksi on kuljettu pitkä tie. Toimintamme perustuu lupaehtojen ehdottomaan noudattamiseen, laatujärjestelmien hyödyntämiseen sekä prosessiemme ja osaamisemme jatkuvaan parantamiseen, Tommila korostaa. 20 Kemira 4/2005

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus Q1 2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Ensimmäinen vuosineljännes oli vahva Liikevaihto kasvoi 21,5 (15,7) miljoonaan euroon eli 37,5 prosenttia verrattuna vuoden 2010

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi syyskuun 214 osavuosikatsaus 23.1.214 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä Saadut tilaukset kasvoivat 15 % y-o-y 829

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014)

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Innofactor Investor Newsletter 11.11.2014 Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Toimitusjohtaja Sami Ension katsaus Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä Innofactor

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Toinen Puoli Tehokkuutta

Toinen Puoli Tehokkuutta Toinen Puoli Tehokkuutta Tulevaisuusluotain -seminaari 15.-16.9.2005 Sirkka Leppävuori 1 Toinen puoli tehokkuutta Keskittyminen Tavoitetaso Osaaminen Laatu Nopeus Joustavuus Yhteistyö Yrittäjähenki 2 Toinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010

Sitoudumme puhtaaseen veteen. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010 HUOMAUTUS Tämä esitys ei ole osakkeiden myyntitarjous tai ostopyyntö missään maassa kenellekään henkilölle, jolle sellaisen tarjouksen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot