Luonnonsuojelija. Kasvot lahopuulle. Lippu nousi salkoon Tuhannet juhlivat Suomen luonnon päivää. Pallo kuumenee Miten Suomi muuttuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Kasvot lahopuulle. Lippu nousi salkoon Tuhannet juhlivat Suomen luonnon päivää. Pallo kuumenee Miten Suomi muuttuu?"

Transkriptio

1 Luonnonsuojelija 5 /2013 Lippu nousi salkoon Tuhannet juhlivat Suomen luonnon päivää Pallo kuumenee Miten Suomi muuttuu? Luonnonsuojelija Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 5/2013 2,00 Kasvot lahopuulle suotyö kannattaa liikuttava kulttuuri testaa ympäristörikostietosi

2 2 Luonnonsuojelija 5 / 2013 tässä numerossa pääkirjoitus 5/2013 Naiset edellä Se näkyy kaikissa asennetutkimuksissa: naiset ovat miehiä ympäristövastuullisempia. Mistä tämä johtuu? Ovatko miehet pitkällä jänteellä tyhmempiä? Kannattelevatko naiset perimmältään elämää vastuullisemmin, koska osa heistä kantaa sitä hetken sisällään ja sylissään? Naiset lienevät keskimäärin hoivaavampia kuin miehet. Ihastelevan myötätuntoinen uikutus kuuluu Luonnonsuojeluliitonkin käytävältä, kun kiikutetaan pieni pehmokuutti näytille. Kyynikko voi vetäytyä silloin ajatukseensa, että naiset ovat vain pehmeämpiä, alttiimpia suurisilmäisille hahmoille. Mutta jos koko ympäröivä maailma pääsee naisten vaistonvaraisen hoivan piiriin, se on kauaskantoista. Sillä naiset ovat huolestuneempia ilmastonmuutoksesta, suosivat pyöräilyä, kannattavat reilua kauppaa ja niin edelleen. Eivät vain ajatuksissaan vaan myös teoissa. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenistäkin mainittava enemmistö on naisia. Naiset ensin vaikka heikoille jäille, sanotaan. Ilmastonmuutoksen aikana sanonta tuntuu oikein kuvaavalta. Naisilla on myös uusia eturivin taistelijoita roolimalleiksi. Greenpeacen aktivisti Sini Saarela antoi Venäjän öljynporauslautalla roikkuessaan kasvot nuorten naisten rohkeudelle ympäristön puolustamisessa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on ollut puolestaan altis ja suojelevainen eläinten ja luonnon asialle. Kaksi erilaista lähestymistapaa, mutta jotain uutta. Huomio, katse miehiin päin! Mitäs siellä nyt touhutaan? No tuota, miesporukassa päädytään suhteellisen nopeasti tekniikkaan (jos ei muuta niin esiin vedettyihin kännyköihin) tai urheiluun (Teemu Selänteen viimeinen kausi, Kimi vaihtaa tallia ja Ahonen palaa onneksi mäkeen). Harvaan asutulla maaseudulla keskustelu voi turvallisesti painottua metsästykseen ja autoihin. Luonto vielä menee, mutta kulutuskriittinen ympäristökeskustelu tuntuu äijäporukassa melkeinpä feminiiniltä. Niin miehiä kuin naisia tarvitaan ympäristön suojelemisessa, mutta miesten on haastettava itsensä, mikäli mielivät olla lauman ja yhteisönsä uskottavia suojelijoita jatkossa. Aloittaa voi vaikka pannuhuoneesta tai sähkösopimuksesta, jos se tuntuu jotenkin miehekkäämmältä. Ja nyt on vuoden paras aika kutsua kaveri Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Norppahaasteesta lisää verkossa: Matti Nieminen, Tässä numerossa 05 ilmastonmuutos tuo suomeen tulvia 11 olli mustonen soittaa luonnon puolesta ekotekniikan työpajassa rakennettiin aurinkolatureita ajankohtaista syvemmälle elämäntapa 5 6 astetta lämpimämpi Suomi: tulvia ja metsäkatoa? 10 Testaa, tunnistatko ympäristörikoksen! 20 Ekoarjen sankarit: Vaikuttava kulttuuri 6 Vapaaehtoiset tutkivat turpeenoton vesistövaikutuksia 11 Olli Mustonen: Sielun koti Suomessa 22 Ekotekniikan maailma rakentaa: aurinkolaturi 8 Norppaluodolta: Kalojen puolelle 14 Ihana, ihana lahopuu 23 Poimi vihreimmät omenat syksyn kirjasadosta 9 Suomen luonnon päivä herkisti ja ilahdutti 18 Luonnonhenget ovat vahvaa väkeä 24 Norpan menot Elokuu nro 5/2013, 39. vuosikerta ISSN Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Päätoimittaja Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto Liisa Hulkko Verkkotoimittaja Maija Lielahti (ks. yhteystiedot s. 30) Toimitusneuvosto: Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen, Antti Halkka, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Seppo Parkkinen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen Värierottelut: Jyrki Heimonen, Aarnipaja Paino: Lönnberg, Kokkola Tilaushinta 2013: Jäsenmaksu 32 sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 39 / 12 kk. Tilaukset: arkisin klo 9 15 p. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. Ilmestyminen 2013: Lehti ilmestyy kuusi kertaa (suluissa aineistopäivät), seuraavat: (23.9.), (11.11.) Ilmoitushinnat 2013: 11/1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Kannen kuva: Mia Niemelä, pikkukuvat: Wikimedia Commons

3 luonnossa nyt Luonnonsuojelija 5 / TekstiT ja kuvat Seppo Parkkinen Nisäkkäiden reitit talven yli Talvi tulee, ja luontomme nisäkkäiden on pakko ottaa se täällä vastaan, mikä mitenkin. Karhu, mäyrä ja supikoira nukkuvat talviunta. Siili ja lepakot horrostavat. Metsäjänis, kärppä ja lumikko vaihtavat kesäkarvansa valkoiseen talviturkkiin. Mutta suuri osa nisäkkäistämme jatkaa talvella eloaan aktiivisina, eikä niiden värityskään juuri muutu, turkki toki kasvaa paremmin kylmältä suojaavaksi. Kettu jatkaa verkkaista jolkotteluaan syksynharmaissa maisemissa ja jättää pian jälkensä lumihangille. Myyräkannat ovat kasvussa. Etenkin metsämyyriä on nyt paljon ja peltomyyrätkin ovat runsastumaan päin. Kun ketun ja myyrän tiet loppusyksyllä kohtaavat, voi olla, että matkaa jatkaa vain kylläinen kettu. Katse ylös! Syksy on otollista aikaa tähtitaivaan tutkimiseen. Aurinko laskee lokakuun puolivälissä Etelä-Suomessa jo kuuden maissa, pohjoisessa vielä puoli tuntia aiemmin. Jos ilma on kirkas, tähtitaivasta ehtii tutkailla kun vain hakeutuu sen verran etäälle kaupungin valoista, että tähdet Maan loisteelta erottuvat. Tähtitieteellinen yhdistys URSA kertoo, että aina marraskuulle asti voi pimeällä havaintopaikalla nähdä Linnunradan kaartuvan taivaalla koillisesta lounaaseen. Planeetoista parhaiten näkyvät Jupiter ja Mars, molemmat selvimmin aamuyöllä. Lisää tähtitietoutta löytyy URSAn sivuilta Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan luonnonsuojelijoilla ja tähtiharrastajilla on paljon yhteistä. Ehkäpä voisimme tarkkailla yhdessä yöluontoa ja suojella luontoamme valosaasteelta? Ks. Valon varjopuolet -kirjan tiedot s. 23.

4 4 Luonnonsuojelija 5 / 2013 tästä ajasta lähetä juttuvinkkejä Osallistu ja vaikuta lehden sisältöön! Välitä juttuvinkit ja -toiveet Luonnonsuojelija-lehden toimitukseen: Huteja ja osumia Vinkkaa huteja ja osumia: ANNA PALAUTETTA Keräämme jokaisesta numerosta lukijapalautetta. Anna palautetta verkkosivuilla: Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen tai postia osoitteseen SLL / Luonnonsuojelijan toimitus, Kotkankatu 9, Helsinki. vinkkaa huteja JA osumia Jos silmiisi sattuu lehtiä lukiessa osuva kommentti tai paha möläytys, lähetä se Hudit ja osumat -palstalle osoitteeseen Lähetä kuvia Voit antaa kuvia Luonnonsuojelijan käyttöön. Päätät itse, missä kuviasi saa käyttää. Lähetä kuvat osoitteeseen "Sienestäjä saattoi nähdä suden" Otsikko Ykkossanomat.fi, "Varmaksi luultu työpaikka [Talvivaaran kaivoksessa] oli yhtä varma kuin joskus luvattu suljettu jätevesien kierto. " Petri Hakkarainen, kaleva.fi Jos ihmiskuntamme olisi vähänkään järjissään, Arktiksella eivät olisi Greenpeacen mielenosoittajat, vaan Yhdysvaltain, EU:n tai Kiinan presidentit [...] vaatimassa Venäjää neuvottelemaan ennen Arktiksen öljynporauksen aloittamista. Harri Lammi, greenpeace.fi "Suuren osan vanhoista metsistä voisi ottaa käyttöön. Luonnonsuojelualueita on jo ihan tarpeeksi. Niitä voidaan karsia pois." Teuvo Hakkarainen, yle.fi 5.9. "Ammus ei kuulu metsästäjän takalistoon Otsikko yle.fi:ssä "Posiva haluaa haudata puolet Euroopan ydinjätteestä Suomen kallioperään nikkaroimaansa Onkaloon tämä on banaanivaltion käsitys palvelutuotannosta." Veikko Eranti, Ylioppilaslehti 6.9. "Missä ihmeen vaiheessa 'isänmaallisuus' alkoi tarkoittaa sitä, että viitataan paskaisella rukkasella oman elinympäristön hyvinvointiin?" Henry Vistbacka, uusisuomi.fi "Bioenergiayhdistys johtaa turvetta puolustaessaan kansalaisia ja päättäjiä tahallisesti harhaan jo nimellään. Turpeesta ei saa lainkaan bioenergiaa." SLL:n puheenjohtaja RIsto Sulkava, kauppalehti.fi 7.9. Niin kauan kuin voimaloissa ei ole kalateitä, jok ikinen niistä on hirveä ympäristörikos. Jasper Pääkkönen, vihrealanka.fi "Ilmakitaraideologian mukaan sodat loppuvat, ilmastonmuutos pysähtyy ja kaikki pahat asiat katoavat, jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa." Oulu-lehti "Jos Rosatom olisi Suomessa sijaitsevan ydinvoimalan suurin omistaja, Venäjän hallitus saisi jalansijan Suomen sähköjärjestelmän sydämeen." Satu Hassi, Uusisuomi.fi Kestävästä kaivostoiminnasta puhuminen on mielikuvavaikuttamista, jolle ei ole pohjaa. Metallit eivät uusiinnu. Aleksi Asikainen, katsastusmies, Turun Sanomat, 8.9.

5 uutiset Luonnonsuojelija 5 / Merenpinnan ennätyskorkeus +151 cm mitattiin Helsingin edustalla. Kauppatorilla tulva torjuttiin jätepaaleilla. 6 astetta lämpimämpi Suomi: tulvia ja metsäkatoa? matti björkman / lehtikuva Teksti Otto Bruun Ilmastopaneeli IPCC:n raportti vahvisti sen, että ilmastonmuutos on totta. Se on jo täällä. Mutta mitä se tarkoittaa Suomen kannalta? Kysyimme asiaa Luonnonsuojeluliiton hallituksen kolmelta jäseneltä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut arvioitua nopeammin. [...] Jos toimimme nyt, hallitsematon ilmastonmuutos voidaan vielä pysäyttää, totesi Rajenda Pachauri, hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n intialainen puheenjohtaja Tukholmassa. Pachauri esitteli uutta tieteellistä yhteisymmärrystä ilmastonmuutoksesta, joka on koottu syyskuussa julkaistuun IPCC:n viidennen arviointiraportin ensimmäisen osaan. Raportti kokoaa huolellisesti 800 tutkijan voimin 9200 tieteellisen artikkelin nykytiedot ilmastonmuutoksesta yhteen pakettiin ensi kertaa sitten vuoden Kasvihuonepäästöjen vaikutukset ovat niin moninaisia, "Faktat ovat kovia, eikä ikuiseen vitkutteluun ole enää mitään syytä." että tutkijoiden mielestä voi puhua pikemmin dramaattisesta ilmastohäiriöstä kuin vain ilmaston lämpenemisestä. Mitä uutta opimme ja mistä on kyse? Luonnonsuojelija-lehti kysyi asiaa ilmastoasioihin perehtyneiltä Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäseniltä. Raportti vahvistaa kuvaa siitä, että ihminen on vastuussa entisestä ja tulevasta ilmaston lämpenemisestä, FT Sirkku Manninen toteaa. Raportissa todetaan, että ihminen on 95 prosentin varmuudella vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Manninen korostaa, että maapallon pintalämpötilan nousussa 2000-luvulla koettu pieni hidastuminen saa raportissa uskottavan selityksen: Meren lämpötila on noussut aiemmin uskottua enemmän, ja meret happamoituvat, kun hiilidioksidia liukenee meriveteen. Hallituksen puheenjohtajan, FT Risto Sulkavan mukaan raportti ei sisällä mitään kovin mullistavaa uutta tietoa: Faktat ovat kovia, eikä ikuiseen vitkutteluun ole enää syytä. Tieteellinen näyttö ilmaston lämpenemisestä on nyt riittävää. Vaikutukset Suomessa Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori, FT Heikki Simolan mukaan nyt on saatu tarkempaa tietoa veden pinnan kohoamisesta. Suurista kaupungeista ennen kaikkea Helsinki sijaitsee vain hieman merenpinnan nykyisen tason yläpuolella. Kauppatorin, Rautatietorin tai metrotunneleiden tulviminen ovat vaaroja, joihin pitäisi varautua. Onnetonta kyllä, Helsingin ydinkeskusta on rakennettu matalalle täyttömaalle. Joskus vesi tulee nousemaan Esplanadille, Simola sanoo. Lisäksi suomalaiset havumetsät voivat Simolan mukaan olla kuuden asteen lämpötilan nousun edessä aseettomia. Lämpötila nousee raportin mukaan napa-alueilla rajummin kuin lähempänä päiväntasaajaa. Lämmin talvi on vahingollista kasvikunnalle Suomessa, koska täällä talvella on niin vähän auringonvaloa. Puut eivät pääse talvilepoon. Ne hengittävät mutta eivät yhteytä. Islannissa on lämmin kaamostalvi, ja siellä metsiä ei juuri ole. Onko siinä Suomen metsien tulevaisuus? Simola kysyy. Kohti päästövähennyksiä Jotta pahimmat vaikutukset vältettäisiin, päästöjä tulisi maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa vähentää rajusti. Kun YLE kysyi Suomen IPCC-jaoston puheenjohtaja Petteri Taalakselta, mitä suomalaisten tulisi tehdä ongelmalle, vastauksena oli kolme ohjetta. Ensinnäkin siirtyminen vähäpäästöisempään autoon, toiseksi ilmalämpöpumpun hankinta ja kolmanneksi vaikuttaminen päätöksentekijöihin. Sulkavan mielestä on hyvä, että annetaan konkreettisia neuvoja ja nostaa esimerkiksi EKOenergia-merkittyyn sähköön siirtymisen yhdeksi helpoksi konstiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton toimijat vaativat Taalasta pidemmälle meneviä toimia. Mannisen mielestä ehdotuksissa painottuvat sähköä kuluttavat autot ja ilmalämpöpumput, kun sähkön kulutusta pitäisi pikemminkin vähentää. Sähkö ei tule tyhjästä, muistuttaa Manninen. Simolan mielestä sähköautot vähentävät päästöjä vain ruuhkissa ja suurissa kaupungeissa, joissa liikkuminen voitaisiin ratkaista muilla keinoin. Sähköautot ovat vain urbaanissa ruuhkissa ajaville, niin sanottu näennäinen ekoratkaisu. Maantieliikenteessä pitäisi siirtyä biokaasuun ja talteen otetusta hiilidioksidista aurinkoenergialla syntetisoitavaan metaaniin, hän toteaa. Myös Sulkava kiinnittää huomion siihen, että Taalaksen keinovalikoimassa painottuu uuden auton tai ilmalämpöpumpun ostaminen. Talouskasvun vahvistaminen on väärä linja, Sulkava sanoo ja vaatii sen sijaan hallitusta poistamaan ilmastonmuutosta kiihdyttävät haitalliset tuet kuten turvetuotannon ja turvemaiden ojitusten tuet. Ojittamattomien soiden kyntäminen pelloksi pitäisi kieltää kokonaan, koska niistä aiheutuu valtava kertapäästö. Se on sulaa hulluutta. Maaperän päästölähteitä tutkinut Simola jakaa käsityksen: Maa- ja metsätalouden aiheuttamat maaperän päästöt ovat Suomessa musta aukko. Ne on Suomessa yritetty unohtaa kokonaan, vaikka ne ovat valtavia. Suuri seikkailu Rajenda Pachauri korostaa, että ilmastonmuutos voidaan torjua vain, jos emme suhtaudu siihen tuhon ja epätoivon lähteenä, vaan suurena seikkailuna, jonka tavoitteena on säilyttää planeetta elinkelpoisena. Se on Pachaurin mukaan nyt elävien sukupolvien suurin haaste. Miten Pachaurin kuvailema seikkailun tuntu voisi syntyä kotimaassamme? Seikkailu syntyisi koko Suomen siirtämisestä kestävälle uralle. Siis fossiiliset pois ja ihmiset töihin kestävyyttä tukeville aloille. Kotimaisuus kunniaan, lähihyvinvointi ja kotiseutuvirkistäytyminen lomailuksi. Luonnonsuojeluliitto olisi tässä yksi erinomainen suunnannäyttäjä, Sulkava visioi. jo havaitut muutokset Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet vuodesta 1750: hiilidioksidi + 40 %, metaani %, ilokaasu + 20 % Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,85 C vuosina Jokainen kolmesta edellisestä vuosikymmenestä on ollut lämpimpämpi kuin mikään aikaisempi vuosikymmen vuodesta 1850 lähtien. Maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta valtaosa eli yli 90 % on varastoitunut meriin. Valtamerien pinta on noussut keskimäärin 19 cm vuosina Pohjoisen Jäämeren kesäinen jään pintaala on vähentynyt yhteensä km2 vuosina

6 6 Luonnonsuojelija 5 / 2013 uutiset Tekstit Liisa Hulkko Vapaaehtoiset tarkkailivat turpeenoton vesistövaikutuksia Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tekemästä selvityksestä paljastui, että turvesoiden päästöistä pääosa päätyy vesistöihin ohi mittaus- ja puhdistusjärjestelmien. turvesoiden koko vuoden päästöistä päätyy vesistöihin tulvien aikana. Käytännössä lähes jokaiselta turvesuolta löytyi myös muita ongelmia vesiensuojelussa tai lupaehtojen noudattamisessa. Soilta löytyi laittomia ojia ja rakenteita, jotka ohjaavat vedet ohi puhdistusten. Todistusaineistoa riittää teemu tuovinen Pintavalutuskentältä purkautuu turvevettä vesistöön Isonevalla, Kauhajoella (kartan kohde 12). Luonnonsuojeluliitto dokumentoi yhdessä aktiivisten vesiensuojelijoiden kanssa 26 turvesuon vesistöpäästöt, puhdistusjärjestelmät ja mittauspisteet syksyn 2011 ja kesän 2013 välisenä aikana. Teimme yhtä monta tarkkailupistettä kuin läntisessä Suomessa on virallisia ominaiskuormitussoita, joilta tulevat Suomessa käytetyt viralliset päästöluvut, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoo. Viranomaiset myöntävät näiden ominaiskuormituslukujen perusteella lupia turpeenkaivuuseen. Tilastot valehtelevat rajusti Selvitys osoitti, että tilastot eivät sisällä suurinta osaa turvesoiden päästöistä. Isoin ongelma on tulvat: Jätevedet kulkevat tulvissa yleisesti mittauspisteiden ohi. Se, että tulvavaikutukset eivät näy käytetyissä päästöluvuissa, on valtava ongelma. On arvioitu, että noin 90 prosenttia Tällä työllä todennettiin epäilyt. Nyt on tarkat paikat, päivämäärät, kuvat ja muu todistusaineisto. Ei ole enää kyse väitteistä, vaan todennetuista faktoista, Sulkava sanoo. "Soilla on laittomia ojia ja rakenteita, jotka ohjaavat vedet ohi puhdistusten." Luonnonsuojeluliiton mielestä ympäristöviranomaisten tulisi kuitenkin tehdä tarkemmat riippumattomat selvitykset tilanteesta. Tulosten perusteella ympäristöministeriön tulee uudistaa päästöjen laskentaperusteet todellisuutta vastaaviksi. Ominaiskuormituslukuihin perustuvat päästöarviot ovat olleet Suomessa pitkään vääriä. Ne ovat lähtöoletuksena turvesoiden päästölaskennassa, jopa tieteellisessä kirjallisuudessa, viranomaisten ohjeissa ja raporteissa. Virhe pitäisi oikaista pikaisesti, Sulkava sanoo. Luonnonsuojeluliitto kiittää vesistötarkkailua tehneitä vapaaehtoisia. Tarkkaillut turpeenkaivuualueet löytyvät osoitteesta tarkkaillut kohteet , 21 18, , Kuurtosuo, Ii 2 Kompsasuo, Ii 3 Puutiosuo, Ii 4 Päsmärinsuo, Sonkajärvi 5 Turvesuo, Sonkajärvi 6 Pihlajasuo, Sonkajärvi 7 Kuivastensuo, Pielavesi 8 Härkäsuo, Kiuruvesi 9 Kiertosuo, Kiuruvesi 10 Heinäsuo, Kiuruvesi 11 Profetanneva, Teuva 12 Isoneva, Kauhajoki 13 Veteläsuo, Parkano 14 Liikaneva, Jalasjärvi 15 Pihtineva, Virrat 16 Kalmuneva (Kalmonsuo), Keuruu 17 Pökkösuo, Multia 18 Hirvisuo, Multia 19 Saarekeneva, Saarijärvi 20 Ahvenlamminsuo (Ampiaissuo), Saarijärvi 21 Tynnörsuo, Karstula 22 Haukisuo, Multia 23 Haukisuon alapuoli, Multia 24 Ropolansuot, Mikkeli 25 Kangasjärvi, Heiniönlahti, Mikkeli 26 Viransuo, Mikkeli Jaakko Koppinen jarmo ylilioma 4 Päsmärinsuo, Sonkajärvi 22 Haukisuo, Multia 8 Härkäsuo, Kiuruvesi 26 Viransuo, Mikkeli 13 Veteläsuo, Parkano jarmo ylilioma berndt hannelius tapio kalli

7 uutiset Luonnonsuojelija 5 / norppaluodolta Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Henrik Kettunen matti aalto Keuruun Kaikusuota ennallistettiin rakentamalla talkoovoimin patoja ojitetulle suolle. Ensikertalainen innostui soiden ennallistuksesta AUTA Pohjois-Pohjanmaan piiri epäilee Vapoa ympäristörikoksesta Vapo Oy sai vuoden 2008 lopussa lainvoimaisen luvan kuivattaa 600 hehtaaria Kärjenrimpi-Puronrämeen suota Vaalassa, mutta ei kerralla, vaan vaiheittain. Yhtiön oman arvion mukaan koko alueen piti olla tuotantokunnossa noin 10 vuoden kuluttua aloituksesta. Syy vaiheittaiseen tuotannon aloittamiseen oli vesiensuojelu. Turvesuon jätevedet vastaanottavat Veneoja ja Neittävänjoki ovat molemmat välttävässä tilassa. Neittävänjoki laskee Siikajokeen, jonka tila on kaukana hyvästä. Lupaviranomainen oli kanssamme samaa mieltä. Kun ei kerralla rysäytetä, niin pahin vesistökuormitus jakautuu useammalle vuodelle. Vesitasekin on helpommin hallittavissa, kun suoalueen tyhjenemisvalunta ei tapahdu koko alueelta samanaikaisesti, Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen kertoo. Ensin piti kuivata Kärjenrimmen 280 hehtaaria ja vasta 3 5 vuotta myöhemmin Puronrämeen 320 hehtaaria. Suolla toimittiin kuitenkin lupaehtojen vastaisesti nopeutetussa aikataulussa. Kärjenrimmellä turvetta nostettiin aumoihin jo vuoden 2010 kesällä. Vuonna 2013 koko 600 hehtaaria on tyypillistä turvesuota. Siihen piti kulua kymmenen vuotta, mutta menikin viisi. Muuta selitystä laiminlyödä vesiensuojelu ei ole kuin ahneus, Ylönen toteaa. Kuormitus on ollut arvioitua huomattavasti suurempaa, ja myös laajan suon vesitaseen hallinta on osoittautunut ongelmalliseksi. Suo on lainehtinut välillä jopa järvenä, ja tulvavesiä on virrannut ohi kaikkien puhdistusjärjestelyjen. Ikävää on se, että aiheutettua vahinkoa on enää mahdoton perua. Siitä huolimatta asiaan pitää puuttua, koska Kärjenrimmen-Puronrämeen turvesuolla on tapahtunut ympäristörikos, Ylönen vaatii. Luonnonsuojelupiiri vaatii Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskusta vesistövaikutuksia ja yleistä etua valvovana viranomaisena tekemään siitä ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten. Keuruun Kaikusuota ennallistettiin Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen, Keurusseudun Luonnonystävien vetämissä talkoissa Ennallistaminen on yhteistyötä, jota tehdään maanomistajan, tässä tapauksesa UPM-Kymmenen, toiveesta. Muina kumppaneina olivat Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ja tietysti vapaaehtoiset aktiivit. Yhteensä talkoissa ahkeroi lauantaina 23 henkilöä ja sunnuntaina 11. Yksi talkoolaisista oli ensimmäistä kertaa talkoisiin osallistunut Terhi Väyrynen. Minut otettiin ensikertalaisena erittäin lämpimästi vastaan! Oli ilo todeta, että talkooväessä oli kaikenikäisiä. Nuorin osallistuja oli vain reilun vuoden ikäinen. Monet suokonkarit olivat mukana jo kolmatta kertaa. Talkoissa rakennettiin patoja, jotka pysäyttävät veden kulun ja palauttavat pohjaveden pinnan paikasta ja padosta riippuen 0,5 1,5 metriä korkeammalle. Tämä palauttaa suon ja metsän vaihettumisvyöhykettä kohti luonnontilaa. Käytössämme tähän urakkaan oli riuskan talkooväen hartiapankki vahvistettuna tarpeellisin työkaluin. Käytössä kuluivat lapiot, kuokat ja lekat. Apuvoimina toimivat raivaussaha ja pari moottorisahaa, Väyrynen kertoo. Ennallistustalkoiden tuloksena rakentui 11 patoa Kaikusuota ympäröiviin ojiin. Työporukka kävi katsomassa aiempina vuosina läheisille kahdelle muulle suolle tehtyjen patojen kestoa ja toimivuutta. Omin silmin saimme havaita, että suon vedenpinta oli saatu kohoamaan patoamalla. Sen seurauksena voi suon alkuperäinen ekosysteemi pikkuhiljaa palautua toimivaksi. Kuin palkintona tehdystä ennallistamistyöstä, suo on alkanut jälleen tuottaa hillaa, Väyrynen iloitsee. Toissakesän ennallistuskohteilla etenkin tupasvilla ja siniheinä olivat runsastuneet. Kaikusuon lajistoon kuuluu myös rajusti vähentynyt riekko, jolle ennallistaminen palauttaa vaivaiskoivureunuksen ruokailumaastoksi. Reunakorvissa elää myös kuukkeli, josta osa talkooporukasta sai äänihavainnonkin. Koin ennallistamistyön erittäin mielekkääksi. Suo ympäristönä on kaunis ja rauhoittava. Toiminnan organisointi oli ensiluokkaista ja talkooporukka aivan mahtava. Talkoiden päätteeksi suolta lähdettäessä huikkastiin, että viimeistään vuoden päästä tavataan talkoissa suolla, totta kai! sanoo Väyrynen. Tue työtä vesien ja soiden puolesta joko verkossa osoitteessa tai tilisiirrolla. Tilinumero on FI , DABAFIHH. Lisää tällöin viestikenttään: soidensuojelu. Kiitos avustasi! Turvelupia kaatui jälleen Viime aikoina ihmiset ovat aiempaa enemmän ottaneet osaa ja vaatineet kotijärviensä pitämistä puhtaana. Viimeisimpiä suoliikkeen voittoja ovat olleet Pöytyän Karinaisten Hirvisuon ja Multian Paraisten turpeenottolupien hylkääminen. 274 paikallista asukasta muistutti yhteispaperilla Hirvisuon arvoista. Multialla Paraistensuon turpeenottolupahakemukseen jätettiin 33 muistutusta. Hirvisuo on maakuntakaavassa suojeltu ojittamaton ja luonnontilainen keidassuo, joten Aluehallintovirasto ei ottanut Hirvisuon lupaa laajempaan käsittelyyn suon luontoarvojen vuoksi. Multian Paraistensuon luvan hylkäyksen perusteina olivat esimerkiksi se, että valutuskenttä olisi tehty ojitetulle alueelle ja kuormituksen lisäys olisi vaarantanut Sahrajärven erinomaisen tilan säilymisen. Vapo saattaa valittaa päätöksestä. Turpeenottolupia on aiemmin myönnetty avokätisesti, mutta nyttemmin linja on tiukentunut. Kalojen puolelle Liikakalastus ja istutuskeskeinen kalastuspolitiikka on monilta osin kulkenut tiensä päähän. Merialueen lohen ja taimenen istutusten tuottavuus on sitten 90-luvun romahtanut prosenttia. Rannikon haukikannatkin voivat monin paikoin huonosti, eikä istutuksista ole niillekään apua. Ainoa kestävä vaihtoehto on elvyttää luonnonvaraiset kalakannat. Kalakannat voivat juuri niin hyvin tai huonosti kuin niiden elinympäristötkin! Nyt onkin korkea aika siirtyä korostamaan ennaltaehkäisevää vesiensuojelua, edistää kunnostuksia, avata vaellusreitit ja säädellä kalastus kestävyyden rajoihin. Mitä me liittona olemme tehneet kala-asioiden hyväksi? Parhaamme? Ehkä. Kannattaisiko meidän silti pyrkiä olemaan vesiensuojelu- ja kalakysymyksissä aiempaa näkyvämpi tai aktiivisempi? Kuvittelisin, että kalat ja kalavedet koskettavat hyvinkin monia luontoasioista kiinnostuneita suomalaisia. Kuinka saisimme kala- ja vesiasioissa enemmän aikaiseksi? Kalaverkoston tarkoitus on tukea, innostaa ja auttaa piirien ja yhdistysten kalatoiminnan kehittelyssä. Työmaa uhanalaisten kalakantojen ja -vesien suojelemiseksi on laaja ja haastava. Vaikuttaa voi monella tavalla. Luonnonsuojeluliittoon on perustettu Kalaverkosto-niminen toimintaryhmä. Se on yksi kanava. Ryhmän tarkoitus on tukea, innostaa ja auttaa piirejä ja paikallisyhdistyksiä kalatoiminnan kehittelyssä. Haluamme myös kannustaa verkostoitumaan jo olemassaolevien vesiensuojelu- ja kunnostustahojen kanssa. Maassamme on kymmeniä ellei toistasataa järvien tai vesistöjen ympärille perustettua epävirallista ryhmää tai vesiensuojeluyhdistystä, joissa asukkaat, mökkiläiset tai muut vesistöistä kiinnostuneet toimivat vesiluonnon ja kalakantojen puolesta. Niiden kanssa kannattaa toimia yhteistyössä, toimia osana paikallista vesistökunnostusverkostoa. Eniten potentiaalia kalatoiminnan osalta löytyy paikallistason toiminnassa, erilaisten valuma-alueiden tai niiden osien, järvien, koskien ja purojen talkookunnostuksissa sekä sertifioidun EKOenergian eli vastuullisen vesivoiman edistämisessä. Luonnonsuojeluliiton kalaverkosto haastaa piirit, paikallisyhdistykset ja muut kiinnostuneet menemään mukaan johonkin paikalliseen vesistöhankkeeseen tai ryhtymään yhteistyöhön jonkun lähialueen kunnostusporukan kanssa. Kerätkää tietoa, jakakaa kokemuksia, oppikaa, näkykää ja ennenkaikkea vaikuttakaa. ps. Luonnonsuojeluliiton kalaverkosto toimii Facebookissa ns. suljettuna ryhmänä. Halukkaat ovat tervetulleita liittymään siihen: groups/

8 8 Luonnonsuojelija 5 / 2013 uutiset Retkellä Nuuksion kansallispuistossa. Valkmusan retkellä nähtiin kyy. Marttojen sieniretki Oulangan kansallispuistossa. Liputus Längälmäen Peräjärvellä Mustakaura pölyää Korteniemellä Liesjärven kansallispuistossa. Tukkilaisnäytös Nuuksiossa. Ville Niinistö tarkastelee uhanalaista perhostoukkaa Hyvinkään Kurkisuolla. Suoretkellä. isoin kuva: Jetro Stavén, muut: suomen luonnon päivän facebook, Elina Kolppanen / Metsähallitus, jari lehtonen, matti nieminen, anna virta, Metsähallitus / Outi Ala-Härkönen Teksti Matti Nieminen Suomen luonnon päivä herkisti ja ilahdutti Ensimmäistä kertaa vietetty Suomen luonnon päivä onnistui erinomaisesti. Sää suosi ja ensimmäiset nostivat jo lipunkin salkoon luontomme kunniaksi. Suomen luontoa juhlittiin yli 60 yleisötapahtumassa ja lisäksi Metsän tarina -elokuvaa esitettiin ainakin 30 teatterissa eri puolilla Suomea. Järjestettyihin tapahtumiin osallistui yli 9000 suomalaista. Suojelijan tervehdys Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen. Näillä sanoilla alkoi päivän suojelijan, Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion tervehdys ensimmäisenä Suomen luonnon päivänä. Itsekin runoilijaksi tiedetty Haukio otti johtoajatukseksi runoilija Eino Leinon rakastetut säkeet. Maan äidin tervehdystä luettiin muun muassa Luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa Polvijärvellä. Kansallispuistokummi Saimi Hoyer lausui sen ääni värähdellen pääjuhlassa Suomen luontokeskus Haltiassa. Se löysi tiensä koteihinkin. Ehkä jopa perinteeksi muodostuvan tervehdyksensä lopussa Jenni Haukio muistutti päivän perusteista: Luonnon voi löytää uudelleen joka päivä, tai ensimmäistä kertaa milloin tahansa, missä iässä tahansa. Se on avoin kaikille kaikkina vuodenaikoina. Se on suojelemisen arvoinen kalenterivuoden kaikkina päivinä. Tapahtumien kirjoa Tapahtumien lisäksi suomalaiset osallistuivat päivän viettoon aktiivisesti paitsi luonnossa myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa Suomen luonnon päivällä oli yli 1700 tykkääjää, jotka jakoivat kokemuksiaan ja kuviaan päivän vietosta. Suurlähetystöt markkinoivat päivää ulkomailla asuville suomalaisille, jotka saattoivat esitellä Suomen luonnon rikkauksia ystävilleen valokuvien tai ruokaelämysten kautta. Tapahtumien kirjo oli yllättävä. Esimerkiksi Oulun luonnonsuojeluyhdistys keksi antaa kaupungintalon ympäristön puille suomalaisia nimiä. Ne kirjoitettiin nauhaan ja kiedottiin puiden ympärille. Puolustushallinto järjesti opastettuja luonto- ja historiakierroksia Helsingin Santahaminan saarella. Viidellä eri luomutilalla vietettiin avoimia ovia. Ympäristöministeri Ville Niinistö osallistui Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen retkelle Kurkisuolle. Sen lajistosta pääsi vaarantunut perhonen, rämekarvajalka, soiden tilasta huolestuneen ministerin kämmenelle. Kouluja kannustettiin viettämään luonnon päivää jo sitä edeltävällä viikolla. Ounasvaaran yläasteella sadat oppilaat kokoontuivatkin koulun pihalle kuuntelemaan oppilaiden kirjoittamia luontorunoja ja tutustuivat omaan Koulumetsäänsä. Suomen luonnon päivä näkyi erinomaisesti julkisuudessa elokuun viimeisen viikonlopun aikana. Se oli esillä uutislähetyksissä, eri radioasemilla. Lehdistössäkin siitä kirjoitettiin yli 70 artikkelia. Ensi vuonna uudestaan Suomen luonnonsuojeluliitto oli yksi päivän pääjärjestäjistä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen Luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Suomen luonnon päivää aiotaan jatkaa ja sille aiotaan esittää kansallisen juhlapäivän asemaa. Vuonna 2014 Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 30. elokuuta.

9 uutiset Luonnonsuojelija 5 / Haitalliset tuet leikkauslistalle Kataisen hallitus päätti budjettiriihessä karsia ympäristölle haitallisia tukia. Näin korjataan sekä Suomen että luonnon kestävyysvajetta. Jyrki Kataisen hallitus päätti syksyllä miljardileikkauksista. Hallitus toteuttaa ympäristölle haitallisten tukien kohdentamista uudestaan kestävää talouskasvua lisäävällä ja ympäristöhaittoja vähentävällä tavalla. Ministeriö selvitti tukia Ympäristöministeriön keväisen selvityksen mukaan ympäristölle mahdollisesti haitallisia tukia on Suomessa 3 4 miljardia euroa. Niiden poistolla kuitattaisiin puolet valtion ensi vuoden lisävelasta. Haitalliset tuet ovat enimmäkseen energian ja liikenteen verohelpotuksia. Ne lisäävät ilmastopäästöjä ja ympäristöongelmia. Tilannetta pahentaa, että hallitus perui työmatka-autojen kilometrikorvauksien kiristämisen tulopoliittisen sopimuksen takia. Päätös rikkoo rakennepoliittista ohjelmaa ja se on hallituksen suoraselkäisyysvajetta, Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen toteaa. Ympäristölle haitallisia tukia voidaan myös muuttaa ympäristölle hyödyllisiksi. Tähän on suuria mahdollisuuksia varsinkin maa- ja metsätaloudessa. Yksi esimerkki ovat kunnostusojitukset ja metsäautotiet, Kuronen kertoo. Niiden tuet pitää siirtää esimerkiksi suometsien luonnontilan ennallistamiseen. Siitä hyötyisivät luonto, vesi ja ilmasto. Myös maatalouden tuet pitäisi muuttaa hallitusohjelman mukaan vastikkeellisiksi: Ympäristökorvauksen pitäisi tulla esimerkiksi vesistöpäästöjen vähentämiseksi tehdystä työstä ja sen tuloksista. Tämä on hankalaa, koska maa- ja metsätalousministeriö on tosiasiallisesti sanoutunut irti hallitusohjelman ympäristötavoitteista. Maailmanlaajuinen ongelma Luonnonsuojeluliitto selvittää haitallisia tukia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen ja Arto Lohikoski Kurikan Lohiluomalta. Teksti Tapani Veistola Tutkimme Suomen ja EU:n haitallisten tukien ja kauppapolitiikan vaikutuksia kehitysmaihin, kertoo hankekoordinaattori Titta Lassila. Hän vetää ulkoministeriön tukemaa hanketta, jossa tehdään selvitys globaalia kestävää kehitystä haittaavista tuista. Tulokset julkistetaan tammikuussa seminaarissa. Lisäksi tuloksista kerrotaan päättäjille myös järjestämällä heidän kanssaan tapaamisia asiasta. Haitalliset tuet ovat maailmanlaajuinen megaongelma. Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut, että yksin energiatukiin käytetään vuodessa 1400 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Rahat menevät valtaosin fossiilisiin polttoaineisiin. OECD ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioivat, että Suomi käytti vuonna 2011 peräti 1,9 miljardia euroa fossiilisten polttoaineiden tukemiseen. Suomen politiikan johdonmukaisuus on hukassa niin kauan kun fossiilisten polttoaineiden tuet ovat kymmeniä kertoja suuremmat kuin ilmastorahoitus ja kehitysyhteistyön määrärahat, Lassila toteaa. EU iskee vieraslajeihin Minkit ja jättiputket ovat joutuneet EU:n tulilinjalle. Komissio on julkaissut asetusesityksen, jolla torjutaan haitallisten vieraslajien leviämistä. EU:n alueella on yli vieraslajia. Niistä noin on haitallisia ihmiselle tai luonnolle. Ne aiheuttavat EU:ssa vuosittain arviolta 12 miljardin euron vahingot. Komission avaus on oikeansuuntainen, mutta vielä riittämätön. Esitys purisi aluksi vain 50 pahimpaan vieraslajiin, jotka EU ja jäsenmaat valitsisivat. Siksi Suomen pitäisi tehdä myös oma kansallinen vieraslajilaki, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola. Uusi koetinkivi Suomen vieraslajipolitiikan uskottavuudelle on laivojen painolastivesiä koskeva kansainvälinen sopimus. Suomen pitäisi hyväksyä se ilman Saimaan kanavalle ehdotettua poikkeusta. Muuten vieraslajit pääsevät esimerkiksi Venäjältä Saimaalle ja muihin sisävesiimme, Vesitola varoittaa. Vähemmän vääränmallisia katiskoja Suomen luonnonsuojeluliiton Kalasta oikein katiskalla -kampanja sujui tänä vuonna mallikkaasti. Katiskojen nielurajoittimia jaettiin lähes 4000 kappaletta, kertoo Etelä-Savon toiminnanjohtaja Timo Luostarinen. Metsähallituksen kalastusvalvonnasta tehdyn raportin mukaan tieto levisi: sopimusten vastaisten katiskoiden määrä on edelleen laskenut viime vuoden 31 prosentista 15 prosenttiin. Kun Luonnonsuojeluliitto aloitti Kalasta oikein katiskalla -kampanjoinnin vuonna 2011, joka toinen katiska oli vääränmalllinen. Kalasta oikein katiskalla -kampanjaa tukee Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoo. Talkoolaiset auttavat taimenta ja jokirapua Pari tusinaa talkoolaista pisti taimenen ja jokiravun elinympäristöä kuntoon Luonnonsuojeluliiton kaksipäiväisillä talkoopäivillä Teuvalla. Kelit olivat edellisvuosia suotuisammat. Vesi ei liene ollut vuosiin näin alhaalla kuin tänä syksynä, pohti Horonkylässä Itäjokiaktiivi Kari Koivisto. Maanviljelijä- ja yrittäjäperhe Kari ja Tanja Koivisto ovat kantaneet huolta kylän halki virtaavasta pohjavesipitoisesta pienestä joesta jo vuosia. He seuraavat aktiivisesti joen tilaa, hoitavat jokivarren maitaan kalastoa ajatellen ja ovat vastustaneet valuma-alueelle suunniteltua turvetuotantohanketta. Itäjoki laskee Närpiönjokeen Lillån-nimisenä ja siitä lyhyen matkan merelle. Vielä muutama vuosi sitten ei olisi uskonut, että Närpiönjoen alueella on sivupurona näin hyväkuntoinen taimenjoki. Itäjokeen on istutettu Luonnonsuojeluliiton hankkeessa viimeisen vuoden aikana tuhansia rapuja ja tänä vuonna reilun tuhannen meritaimenen poikasen erä. Joen taimenista on kerätty dna-näytteitä, joilla tarkistetaan, onko joen omaa taimenkanta jäänyt jäljelle vuosikymmenten takaa. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on istuttanut samaa kantaa jo aiemmin, ja kohta saatamme nähdä, kun merivaellukselta nousee kutukaloja jokeen. Se on täysin mahdollista, Koivisto tuumii. Teksti Teemu Tuovinen Iltapäivästä paikalle tuli joukko paikallisen koulun oppilaita heti kellojen soitettua koulupäivä päättyneeksi. Kivikynnysten ja kutusoraikkojen tekemisen jälkeen siirryttiin istutustöihin eli kotiuttamaan erä taimenia ja rapuja. Se oli etenkin koululaisten mieleen. Puron kivisissä virtapaikoissa tehtiin kutupaikkoja syksyä varten taimenille sekä rakennettiin piilopaikkoja puusuisteista. Niin Itäjoki kuin Töniluomakin ovat erityisen hieno esimerkki siitä, miten talkootyöllä ja pienillä panoksilla on saatu paljon aikaan ja onnistuttu palauttamaan elinalueita arvokkaille lajeille. Tämän vuoden pienvesikunnostusten onnistumisen mahdollisti OP-Rahastoyhtiön kanssa solmittu yritysyhteistyö Puhdas Vesi -rahaston kanssa. Metsärikosjuttu kiersi ympyrää Suomen luonnonsuojeluliitto seuraa tänä vuonna tehostetusti ympäristörikosten tutkintaa. Yksi vuoden seuratuista tapauksista on Lohjan Mustamäen norojen avohakkuut. Asia on ollut jo kolme kertaa poliisin tutkittavana. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Lohjan yhdistys tekivät asiasta ensimmäisen tutkintapyynnön vuonna Viimeksi asiaa tutkittiin tänä vuonna oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun ansiosta. Juttu päättyi kuitenkin kolmannen kerran syyttämättä jättämiseen. Perimmäinen ongelma on, että Suomessa ei ole ympäristörikoksiin erikoistunutta poliisiyksikköä. Tavalliselle poliisille on usein mahdotonta sanoa, onko hakkuu ollut metsälain mukainen. Poliisi ei myöskään käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita, vaikka tekee niin monissa muissa rikostutkimuksissa, Uudenmaan piirin suojeluasiantuntija Keijo Savola kertoo. Poliisi meni joka kerta ratkaisuissaan metsäkeskuksen selän taakse, vaikka tämä oli lopussa itse ympäristöjärjestöjen tutkintapyyntöjen kohteena. Niin kauan kun näin tapahtuu, metsärikos kannattaa aina, Savola pamputtaa.

10 10 Luonnonsuojelija 5 / 2013 Teksti Emma Yrjölä kuvitus Inari Savola Testaa, tunnistatko ympäristörikoksen! Kartalla on kymmenen keksittyä tapausta, jotka voivat olla ympäristörikoksia. Tämä rikosvisa pyrkii herättämään aistisi rikospaikkojen äärellä. Tunnistatko rikoksen lähiympäristössäsi? Rannalla on kuolleita lokkeja, tarkemmin katseltuasi tunnistat ne harmaalokeiksi. Kaikki linnut ovat kuolleita. Huomaat järven pinnassa öljyistä vettä, mutta järvessä ei näy ketään uimassa. Joku on tuonut metsään loukkuja, mutta et tiedä, mitä eläimiä niillä on tarkoitus pyytää. Näet joen vieressä kaivinkoneen ja rannalle on kasattu maa-ainesta. On hyvin todennäköistä, että maa on kaivettu joesta. Syrjäisen metsätien varteen on jätetty jätesäkkejä, joissa on kotitalousjätteitä. Yksi säkeistä on rikki, ja huomaat sisällä kuitteja vuoden 2010 päiväyksellä. 6 Näet tien varressa tyhjän metallitynnyrin. Tynnyri on tyhjä, eikä sen kylkeen ole merkitty tietoa siitä, mitä se olisi sisältänyt. 7 Huomaat metsässä liikkuessasi, että puussa olevan linnunpesän munat ovat hajonneet, mutta linnunpesä näyttää olevan paikallaan. Et tiedä, onko pesä rauhoitetun vai rauhoittamattoman lajin. 8 9 Luonnonsuojelualueella on kuollut siili. Siilin pää näyttää tallautuneen jonkun alle. Huomaat metsässä kasan vanhoja akkuja ja muuta romua. Kaikki akut ovat ehjiä, eikä haitallista ainetta näytä valuneen maahan. 10 Asuinalueen viereisestä kuusimetsästä on äskettäin kaadettu puita sähkölinjan kohdalta. Alueella ei ole kylttiä hakkuun tarkemmista tiedoista. Vastaukset: 1. Rauhoittamattoman eläimen, kuten harmaalokin, taa kysyä maanomistajalta, onko hän antanut luvan 6. Jos havaittavissa ei ole merkkejä myrkyllisestä tai 9. Ongelmajätteiden jättäminen luontoon on rikos. ampuminen pesimäkauden ulkopuolella on sallittua maanomistajan tai muun metsästysoikeuden haltijan loukun pitoon. 4. Ruoppaus on laaja, koska se on tehty kaivinkoneel- ympäristöä pilaavasta aineesta, tämä ei ole rikos. Roskaaminen on kuitenkin kielletty jätelaissa. Tynnyrin si- Akut sisältävät myrkyllisiä ja luontoa pilaavia aineita. Pelkkä maan pilaantumisen riskin aiheuttaminen on jo luvalla. Ampujalla on oltava kuitenkin metsästyslupa. 2. Öljyvuoto on rikos, sillä se pilaa vesistöä ja haittaa virkistyskäyttöä. Öljy voi olla peräisin ajoneuvosta, jä- la. Ruoppaaminen muuttaa joen uomaa ja veden virtausta, samentaa vettä ja pilaa ympäristöä. Tällaisessa tapauksessa hankkeella pitäisi olla ympäristölupa. jainnista riippuen voi kyseessä olla jätelain vastainen roskaaminen. 7. Kaikki linnut ovat pesimäaikana rauhoitettuja, ja nii- ympäristörikos, eli konkreettista pilaantumista ei tarvitse olla tapahtunut. 10. Kyseessä on laillinen hakkuu, sillä tavallinen kuusi- tevesistä tms. Se on voinut joutua vesistöön tahallisesti Ruoppauksen luvallisuuden voi tarkistaa kunnan ym- den tahallinen häirintä sekä vahingoittaminen tänä ai- metsä ei ole metsälaissa luokiteltu metsien monimuo- tai huolimattomuudesta. Kannattaa varmistaa kepillä, että öljyinen kalvo ei ole bakteerikerros vaan öljyä. 3. Loukkujen käyttö on laillista vain metsästysasetuk- päristöviranomaiselta tai paikallisesta ELY-keskuksesta. 5. Kyseessä on vanhentunut ympäristörikos, sillä kuitit viittaavat vuoteen Vanhojen jätteiden siivoami- kana on ympäristörikos. 8. Luonnonsuojelualueella luonnonvaraisen selkärankaisen eläimen tappaminen ja vahingoittaminen on toisuuden kannalta tärkeäksi elinympäristöksi. Lisäksi hakkuulle ei tarvita lupaa, kun se tehdään metsälain mukaan esim. tie-, oja-, vesijohto-, sähkö- tai muussa sessa määriteltyjen lajien metsästykseen, mutta loukut nen jää monesti maanomistajan vastuulle, minkä takia laitonta. Lisäksi siili on luonnonsuojelulain ja luonnon- vastaavassa linjassa, tai kun hakkuu tehdään kotitarve- eivät saa vahingoittaa eläimiä. Metsään jätetyt loukut rikoksista tulisi ilmoittaa heti poliisille tai viranomaisel- suojeluasetuksen nojalla rauhoitettu, minkä takia syyl- käyttöön eikä puutavaran myymiseksi. eivät valikoi pyyntiään ja vahingoittavat loukkuun jou- le. Lisäksi pitkän ajan jälkeen rikollista on enää vaikea lisen olisi maksettava sakkojen lisäksi rauhoitetulle lajil- tuneita eläimiä. Tapaus on siis ympäristörikos. Kannat- jäljittää. Roskaaja on vastuussa tapahtuneesta. le sovittu hinta. Siilin hinnaksi on määrätty 101 euroa. Lue lisää: ww.sll.fi/ymparistorikos

11 Luonnonsuojelija 5 / Teksti Matti Nieminen kuva Outi Törmälä Sielun koti Suomessa Rakkaudesta luontoon Luonnonsuojeluliiton 75v. tukikonsertti Ks. takakansi Olli Mustonen nauttii elämästään niin suurkaupunkien konserttilavoilla kuin perheen kanssa luonnon keskellä. Hän tähyää tähtitaivaalle ja astuu pimeään metsään ilman taskulamppua. Lokakuussa hän soittaa Suomen luonnonsuojeluliiton tukikonsertissa. Viisivuotias poika huomaa mummonsa hautajaisissa tiklin. Pienen, värikkään pikkulinnun, joka on tuttu hänen selailemistaan lintukirjoista. Samana vuonna alkaa cembalon soitto, pianoon hän siirtyy kaksi vuotta myöhemmin. Tikli tulee vastaan uudestaan kaksikymppisenä, nyt jo kohutuksi taituriksi varttunut nuori mies katselee sitä ihaillen. Muistaa. Nyt 46-vuotiaana, maailmanluokan pianistina, säveltäjänä ja kapellimestarina, Olli Mustonen kertoo nähneensä tiklejä useasti ja pohtii niiden yleistymistä. Helsingin Musiikkitalon aulan kahvipöydässä muusikko katsoo yläviistoon. Linnuista on lyhyt matka ylemmäs, tähtitaivaan ihailuun. Hoikat sormet ovat juosseet tänäänkin koskettimilla tulevaan Tanskan konserttiin harjoitellessa, mutta nyt ne osallistuvat puheeseen ja tuovat kahvipöytään tuikkivan tähtitaivaan etelähämäläisen metsäseudun yllä. Sinne hän suuntaa vielä illaksi, kotiinsa maalle. Hausjärvi on muusikkoperheen asuinpaikka. Matkaa lähimpään vakituiseen naapuriin on linnuntietä kaksi kilometriä. Kesällä raksuttivat ruisrääkät lampaiden keskellä laitumella liikuskellessa. Mustosten niityllä on ollut kesävieraina parhaimmillaan 66 lammasta. Tänä kesänä niitä oli kymmenen. Suomalainen luonto on minulle rakas ja hyvin läheinen. Minulla tulee sitä konserttimatkoilla ikävä. Musiikin kauneus ja ihmeet ovat minulle vastaavanpainoinen asia kuin luontoelämykset. Tähtiä ja tuikematoja Olli Mustonen liikkuu muusikkovaimonsa Sole Mustosen ja poikansa kanssa luonnossa muulloinkin kuin auringonpaisteessa. Vaikka on hirveä sade tai pimeä. On mahtavaa, kun sade "Kun metsä nähdään vain taloudellisena hyödykkeenä, tuntuu pahalta. Vanha metsä on pyhä paikka." piiskaa naamaa. Menemme metsään syksyllä ilman taskulamppuja, ja annamme silmiemme tottua hämärään. Aistivatko taiteilijat luontoa keskimääräistä herkemmin? Silmät sulkeutuvat hetkeksi. Vastaus on kirjaimellisesti loistava, se tulee lajiesimerkin kautta: Yksi viime vuosien löydöistämme ovat tuikemadot. Niitä hän löysi vaimonsa kanssa syysyöstä. Ja nyt ei ole kyse tutuista kiiltomadoista, vaan eteläisimmästä Suomesta tavattavista sentinmittaisista hyönteisistä, jotka ovat harvinaisempia ja himmeämpiä kuin kiiltomato. Taskunlampun valossa niitä ei voi löytää. Tähtiharrastaja antaa pimey-delle muutenkin arvoa. Valosaaste on äänisaasteen tavoin tärkeä tiedostaa. Sormenpäät puristuvat vahvasti yhteen: Suhde tähtitaivaaseen on kaukaisempi kuin sata tai sataviisikymmentä vuotta sitten. Tähtikuviot ja planeetat tunnettiin ennen paremmin. Me luulemme, että olemme paremmin selvillä kaikesta. Mutta jossain suhteessa emme ole. Mitä luonto on antanut klassiselle musiikille? Suomen suurin säveltäjä Sibelius kirjoittaa uskomattoman kauniisti joutsenista ja kurjista, ja se kuuluu myös hänen musiikistaan. Myös minulle tärkeä säveltäjä Beethoven hakee luonnosta innoitusta. Siellä on suurin kauneus. Hän koki siellä Jumalan läsnäolon, metsässä. Mustonen näkee eroja suomalaisessa ja keskieurooppalaisessa luontosuhteessa. Keski-Euroopassa Grimmin satujen tapaan on ihmisten kylä ja sen ympärillä tiheä pelottava metsä. Suomalainen metsä on valoisa, ja siellä näkee kauas. Minullakin on impivaaralainen alitajuinen ajatus, että jos tulisi tiukka tilanne, niin voisi mennä metsään, siellä on turvallista. Kun metsä nähdään vain talou-dellisena hyödykkeenä, tuntuu pahalta. Vanha metsä on pyhä paikka. Hän pohtii myös saunomista ja kylmässä vedessä uintia. Yhtä lailla kuin kuikat, minäkin kuulun sinne järvelle. Ja vuodenajat, Suomen luonnon hurja dynamiikka. Se, kuinka pakkaset puhdistavat luontoa. Pojan kanssa pihalla läheltä nähty näätä. Klassisen musiikin viisautta Mitä musiikilla on annettavana luonnolle ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä? Mustonen muistuttaa rajakarjalaisista runonlaulajista sadan vuoden takaa. He sanoivat välittävänsä tietohuisia, kiteytymiä, tiedon uutetta. Samalla lailla hän kokee olevansa osa muusikoiden suurta virtaa. Jos on avoimena klassisen musiikin viisaudelle, niin on avoin myös luonnon viisaudelle. Klassinen musiikki on pitkine kaarineen pitkäjänteistä. Kvartaalitalouden lyhytnäköiset voitot ja liiallinen viihdyttävyys ovat lyhytjänteisiä. Viihteellä on oma arvonsa, mutta sen tunkeutuminen yhteiskunnan kaikille osa-alueille ei ole hyvä asia. Tarvitaan uskoa ja toivoa Mustonen soittaa Helsingin Ritarihuoneella Suomen luonnonsuojeluliiton tukikonsertissa Luvassa on kuuden taiteilijan ainutlaatuinen ohjelma. Sisarellani Elinalla on ollut ratkaiseva rooli ohjelman koostamisessa. Kaikki elementit ovat loistavia, mutta se ei pelkästään riitä. Kuin hyvällä illallisella pitää olla oikea tasapaino ja järjestys. Ei kuutta filepihviä tai jäätelöä peräkkäin. Rakkaudesta luontoon -konsertissa kuullaan Olli Mustosen säveltämä oboekvartetto ja hänen lempisäveltäjäänsä Beethovenia. Mielikuva kuuroutuvasta ja katkeroituvasta mestarisäveltäjästä ei saa lainkaan tukea Mustoselta. Beethoven ei ole koskaan toivotonta. Ei koskaan kyynistä. Siinä on aina ilo. Se on uskomattoman kohottavaa. Samalla kun se on maailman filosofisinta musiikkia, se on maailman hauskinta musiikkia. Ja sitä samaa Mustonen suosittelee ympäristöongelmien parissa painiville suojelijoille: Samalla kun puhutaan uhkista ja tummista asioista, on oltava toivoa ja uskoa hyviin asioihin. Ja Beethovenissa on juuri sitä. OllI, mitä mieltä olet.....syksystä? Syksyisyys on fantastista. Tykkään taas vaihteeksi vilpoisemmista tuulista....sudesta? Muutama vuosi sitten susi tappoi kotimme lähellä lampaita. Sudet kuuluvat ehdottomasti Suomen luontoon. Asiantuntijoita tarvitaan käsittelemään asiaa, miten pystymme kaikki elämään täällä. Toivon, että on tilaa niin ihmisille, lampaille kuin susille....luontosuhteesi tulevaisuudesta? Tulee olemaan varmasti tosi keskeisellä sijalla, niin kuin on ollut lapsuudesta lähtien. ENTÄ Jos olisit suomalainen ELÄIN, niin mikä olisit? Kuikka.

12 12 Luonnonsuojelija 5 / 2013 ympäri maata Kuvakilpailu näytti Helsingin uudessa valossa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämän valokuvakilpailun Pääkaupunkiseudun neljä vuodenaikaa voittajatöissä lähiluonto näyttäytyy monella tasolla. Kaikille avoimen valokuvakilpailun tarkoituksena oli innostaa kaupunkilaisia tarkkailemaan ja arvostamaan ympäröivää monimuotoista kaupunkiluontoa uudella tavalla. Kilpailu oli hyvin suosittu ja tuomaristo sai eteensä reippaan pinon hienoja otoksia: kilpailutöitä tuli yhteensä 483 ja osallistujia oli yli 200. Aikuisten sarjan voittajan, Arttu Karvosen, työ on mustavalkoinen maisemakuva merelle: Opiskelen Tallinnassa, ja oli tuuri, että satuin juuri sinä päivänä saapumaan lautalla Helsinkiin. Katajanokalle saapuessani näin maiseman ja laitoin auton äkkiä parkkiin. Otin muutaman kuvan saaresta ja lintuparvi sattui tulemaan paikalle. Päivä oli törkeen kylmä. Nuorten sarjan ykkösen, 13-vuotiaan Annu Pylkkäsen otos Teksti Johanna Kare-Haavisto Helsingin luonnonsuojeluyhdistys taas on lajitason kuva Kauppatorin lokeista. Häntä innoitti urbaanin luonnon ilmentymät: Etelä-Savossa asuvana luontokäsitykseni on pitkälti järviä ja vehreitä metsiä, kun taas pääkaupunkiseutu tuo mieleeni voimakkaan kaupungin häivähdyksellä luontoa. Tuomariston puheenjohtaja Pertti Salolainen kehuu kilpailun kuvia: Yleensä kuvakilpailuissa on runsaasti töitä, jotka pitää diskata, sillä ne eivät täytä kilpailun ehtoja. Tässä kilpailuissa ei ollut sitä ongelmaa. Voittajasta tuomaristo oli yksimielinen. Luontokuvakilpailun parhaita poimintoja voit nähdä Helsingin kirjastoja kiertävässä näyttelyssä sekä yhdistyksen helsy.fi-sivuilla.. Helsingin kauppatori oli suosittu kuvauskohde. Frank Smithin kuva sai Helsyn erityismaininnan. Myös nuorten sarjan voittaja kuvasi lokkeja kauppatorilla. HELSY Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Yli 40 vuotta vaikuttamista Helsingissä Yli 4400 jäsentä Järjestää retkiä luontoon ja ympäristöön liittyviin kohteisiin Organisoi tapahtumia ja jakaa tietoja kaupunkilaisille Ottaa kantaa ja vaikuttaa kaupungin suunnitelmiin Syksyn toiminta on juuri käynnistymässä, tule sinäkin mukaan! Tutustu toimintaan verkkosivuilla: Aikuisten sarjan voittaja: Arttu Karvonen. Aikuisten sarjan 2. sija: Sissu Nevalainen. Katso kuvakilpailun muut voittajat ja lisää kilpailun satoa osoitteessa:

13 ympäri maata Luonnonsuojelija 5 / Wanted Vapaaehtoisia etsitään! ryhdy ulkomaisen vapaaehtoisen kaveriksi Luonnonsuojeluliitto etsii ystäviä tai ystäväperheitä nuorille kansainvälisille vapaaehtoisilleen. Vapaaehtoisen ystävänä pääset kansainvälistymään ja teet mahdolliseksi heidän vapaaehtoisvuotensa ja luonnonsuojelutyönsä. Ystävänä autat ulkomailla asumiseen liittyvissä iloissa ja suruissa. Voit olla nuori tai vanha, suurperheestä tai sinkku. Voit asua missäpäin Suomea tahansa, kunhan olet tavoitettavissa sovitusti. Pääasia on, että tahdot oppia uudesta kulttuurista, esitellä omia kotikulmiasi ja sinulla on kykyä kuunnella ja olla läsnä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä kv-vapaaehtoisvastaavaan: Riku Eskelinen PUREUDU KAIVOSTEN YMPÄRISTÖHAITTOIHIN Luonnonsuojeluliitto etsii kaivosvaikuttamisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia koostamaan kaivosvaikuttajan tietopakettia. Tehtävä tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaivostoiminnan paikallisiin ja globaaleihin ympäristöuhkiin sekä käytännön kaivosvaikuttamiseen. Vapaaehtoisena koostat tietopakettia olemassa olevista materiaaleista paikallisen kaivostoiminnan tueksi. Tehtävän hoitaminen edellyttää intoa perehtyä asiaan sekä halua kirjoittaa, kuvittaa tai taittaa. Saat työstäsi todistuksen. Matkakulut Helsingissä marraskuun lopussa pidettävään suunnittelutapaamisen korvataan. Voit osallistua kaivosvaikuttamiseen myös muilla tavoilla: kerro kiinnostuksestasi sähköpostitse. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä suojeluasiantuntijaan: Otto Bruun Toimittanut Kirsi Ahonen Luonto lumoaa retkeilijän aina uudelleen Kuka olet ja millä tavalla olet mukana Luonnonsuojeluliiton toiminnassa? Olen Jouko Pihlainen. Tällä hetkellä toimin Luonnonsuojeluliitossa erilaisissa luottamustehtävissä: paikallisyhdistykseni Keurusseudun Luonnonystävien ja Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin hallituksissa sekä liiton valtuuston varajäsenenä. Vastaan yhdistyksessämme retkitoiminnasta, ja luotsaankin noin 30 retkeä vuodessa! Milloin ja miten lähdit mukaan toimintaan? Lähdin mukaan alun perin lintuharrastuksen kautta 70-luvun alussa. Olen aina ollut luonteeltani utelias ja erityisen kiinnostunut olen ollut luonnon moninaisista ihmeistä. Kun liityin jäseneksi Luonnonsuojeluliittoon, ei piirejä ja yhdistyksiä vielä ollut. Niinpä sitten perustimme Keuruulle Keski-Suomen ensimmäisen yhdistyksen, jonka puitteissa aloimme toimia luonnon hyväksi. Myös piiri syntyi noihin aikoihin. Silloin oli vääntöä metsäalan ammattilaisten ja ympäristötieteiden opiskelijoiden välillä siitä, mihin suuntaan toimintaa viedään. Kun opiskelijat veivät voiton, niin liitto hyväksyi Aktiivista! Palstalla esitellään Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia. piirin virallisesti omakseen. Kuohunta on sittemmin rauhoittunut, mutta kyllä luonnonsuojelutyö edelleen herättää tunteita. Mikä toiminnassa motivoi sinua jatkamaan? Oma kiinnostus luontoa kohtaan saa jatkamaan, samoin kuin toiminnassa mukana olevat ystävät ja hyvä yhteishenki. Luonnossa on parantavaa voimaa, minkä havaitsin myös leipätyössäni mielenterveyshoitajana. Retkeillessä huomaa konkreettisesti, miten luonnossa sekä ruumis että mieli pääsevät rauhoittumaan. Myös eri kasvi- ja eläinlajien havainnointi on kiehtovaa: luonnosta oppii aina uutta. Tämän huomaa myös järjestämiemme luontoiltojen suosiosta. Niissä ihmiset saavat luontoharrastajilta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Mitä terveisiä lähetät vapaaehtoistoimintaa harkitseville? Luonto tarjoaa hengähdystauon materiaan ja teknologiaan keskittyvästä elämäntavasta ja lisää hyvinvointia. Tämä ja samanhenkisten seura rikastuttavat elämää suunnattomasti! Toimittanut Liisa Hulkko Oriveden kaivoksen ongelmat näkyviksi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri nosti Oriveden kultakaivoksen ongelmat julkisuuteen yhdessä Maan ystävien kanssa. Pirkanmaan piirin vapaaehtoisena toimiva kaivosvastaava Satu Kauramäki vastaa kysymyksiin. Pelastuspartio Kun luonto on uhattuna, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit auttavat. 6 Miksi huolestuitte Oriveden kultakaivoksesta? Paikallinen asukas otti meihin yhteyttä vuonna Oriveden kultakaivoksen ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään, eikä niihin ole puututtu. Nyt paikalliset mökkivieraat eivät enää uskalla kalastaa Peräjärvestä. Miten toimitte ymmärrettyänne tilanteen ongelmallisuuden? Tällä kertaa Maan ystävät päättivät järjestää ympäristöleirin koko Suomea koskevan, huolestuttavan kaivosbuumin tiimoilta. Oriveden kultakaivos on valitettavasti vain osa sitä. Otimme leirin yhteydessä vesi- ja sedimenttinäytteitä, joiden analyysit osoittivat, että kaivos päästää luontoon huolestuttavia määriä haitta-aineita kuten uraania. Miten toivoisitte viranomaisten toimivan kaivoksen suhteen? Alueen asukkaiden terveyteen, turvallisuuteen, elinkeinoihin sekä luontoarvoihin tulisi suhtautua vakavasti. Nyt ei toimita lainkaan järkevästi. Uusimpien tietojen valossa kaivoksen toiminta olisi ehdottomasti lakkautettava. Aiotteko jatkossa seurata kaivoksen toimintaa? Aiomme seurata niin Oriveden kuin koko Suomen tilannetta. Ihmisten olisi suotavaa herätä katsomaan, mitä kaikkialla tapahtuu. Maan ystävät

14 14 Luonnonsuojelija 5 / 2013 syvemmälle Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva Sanna Karlsson-Sutisnan puuveistos "Arjen pyhiinvaeltaja" antaa lahopuulle kauniit kasvot. Ihana, ihana lahopuu TEKSTI Henna Korhonen, kuvat Mia Niemelä Lahopuu. Sekö turhana polulla rötköttävä retale, jalan alla pettävä todiste luonnon katoavaisuudesta, joka houkuttelee tuholaisia metsiimme? Ei suinkaan. Lahopuu on yksi ekosysteemin elämän ehdoista, uusiutumisen koti ja monimuotoisuuden kehto.

15 syvemmälle Luonnonsuojelija 5 /

16 16 Luonnonsuojelija 5 / 2013 syvemmälle Lahopuu suo pesäkolon monelle tärkeälle elävälle, esimerkiksi kääville, mesipistiäisille, koppakuoriaisille ja muille hauskoille ja hyödyllisille otuksille. Annetaan elämänkierron jatkua, säästetään lahopuut! Siihen kannustaa Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarha-hanke, jonka rahoittajana on Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Ajatus Lahopuutarha-hankkeesta syntyi vuosi sitten Ympäristöakatemian retkeilyn illanvietossa. Pohdimme pikkuporukassa, miten tietoisuutta lahopuun merkityksestä saisi nostettua. Syntyi ajatus vähän poikkeavasta tavasta, Lahopuutarha-hankkeesta, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoo. Hankkeessa halutaan vaikuttaa asenteisiin ja innostaa ihmisiä suojelemaan lahopuuta. Erityisesti se on ollut vielä huonosti tiedossa, että jokainen voi itse merkittävästi suojella luontoa jättämällä tai tuomalla lahoavaa puuta pihaan tai puistoon, hän sanoo. Lahopuu hyötykäyttöön Hanke huipentuu elokuun lopulla päättyneessä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa järjestetyssä suunnittelukilpailussa, jonka osallistujat vielä jännittävät tuloksia. Voittajatyö on tarkoitus toteuttaa mahdollisesti ensi kesänä. Voittajatyöltä toivotaan muun muassa ympäristökasvatuksellisia tavoitteita tukevaa innovatiivisuutta. Ympäristökasvatusta parhaimmillaan olisi se, että työ innoittaisi ihmisiä ajattelemaan ja tekemään jotakin vastaavaa itse! Toivottavasti kilpailun myötä syntyy puistotrendi, jonka Lahopuun asukeista ei ole vaaraa tai haittaa, eivätkä ne hyökkää elävien puiden kimppuun. kautta lahopuutarha-hanke jää elämään vielä tämän vuoden jälkeenkin, Sulkava toivoo. Suunnittelukilpailun lisäksi hankkeessa toteutetaan yhdessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa opas lahopuun lisäämismenetelmistä omalla pihalla. Vinkkejä lahopuun käytöstä löytyy jo ympäri Suomen. Valmiita lahopuutarhoja voi käydä tiirailemassa esimerkiksi Keuruun kotiseutumuseon pihalla, Haapamäen asemanniityllä ja Heinäveden Vihtarissa. Helsingin kaupunki on juuri toteuttamassa vielä näyttävämpää kohdetta, kun Lapinlahden sairaalan puistoon ja Pitkäkoskelle rakennetaan upouusia lahopuuaitoja, Sulkava vinkkaa. Lahopuutarhaa suunnittelevan ei hänen mukaansa kannata olla huolissaan kiusankappaleista, sillä lahopuun asukeista ei ole vaaraa tai haittaa, eivätkä ne esimerkiksi hyökkää elävien puiden kimppuun tai aiheuta metsätuhoja. Lahopuunurkkaus on hieno kohde jokaiseen pihaan ja puutarhaan. Jätä ainakin pitkä kanto ja pari pölkkyä luonnon monimuotoisuudelle ja silmäniloksi! Sulkava kehottaa. Mikä ihmeen QR-koodi? Lahopuu puistossa tai tien varressa voi herättää osassa ihmisiä ihmetystä. Joskus lahopuusta soitetaan alueen hoidosta vastaavalle taholle ja vaaditaan viemään se pois. Toisinaan taas kuollut puu pätkitään polttopuiksi heti, jos sellainen ilmaantuu yleisen kulkuväylän varteen. Jos lahopuu ei saa olla paikallaan, monen eliön koti häviää. Tätä ongelmaa ratkomaan ideoitiin Lahopuutarha-hankkeessa QR-koodi. Etenkin nuoret ja tekniikasta innostuneet varttuneemmatkin kansalaiset käyttävät kätevästi älypuhelimiin ilmaiseksi ladattavissa olevaa QR-koodilukijaa kätevästi, Sulkava kertoo. Puhelin suunnataan koodiin ja se ohjaa puhelimen nettisivulle, jossa kerrotaan lahopuun merkityksestä ja suojelusta. Koodilappuja viedään parhaillaan puistoihin ja muualle tarkoituksella jätettyihin lahopuihin Helsingin kaupungin toimesta. Ajatus on, että koodilapun ei tarvitse näkyä kuin siinä tapauksessa, että joku kiinnostuu lahopuusta: Vaikka ei käyttäisikään QR-koodilukijaa, on todennäköistä, että pelkkä lätkä lahopuussa kertoo useimmille, että sillä on jokin merkitys. Jos tämä saa ihmisen jättämään puun rauhaan, koodi on tehnyt tehtävänsä. Lahopuupuistossa leikkimässä Pirkkalan Toivion koulun takametsässä vilahtelee keltatakkeja, saapasjalkoja ja naurusuita. Siellä sijaitsee Luonnonsuojeluliiton koordinoiman Koulumetsä-hankkeen puitteissa syntynyt lahopuuleikkipuisto: kolme lahopuusokkeloa ja yksi lahopuista koottu auditorio. Sokkeloissa hypähtelee tutkiskellen hankkeen ohjausryhmässä toimiva, leikkipuistoa suunnittelemassa ollut ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen. Ajatus lahopuuleikkipuistosta lähti käytännön tarpeesta. Sekä metsän omistava UPM että koulun henkilökunta olivat sitä mieltä, että pystyyn kuolleet puut voisivat koitua vaaraksi", hän kertoo. Niinpä kuolleet puut päätettiin kaataa, mutta ne kasattiin sokkeloiksi ja auditorioksi, lasten ja luonnon iloksi. Puistoa oli rakentamassa kaksi UPM:n metsuria. Oli ilo huomata, kuinka hekin innostuivat työstä ja toivoivat vastaavia hankkeita työtehtävikseen vastaisuudessakin, Nieminen hymyilee. Sokkeloiden suunnittelussa piti ottaa huomioon käytännön ongelmat: lahopuiden jykevä mahtavuus. Ensimmäiseksi kaadettiin sellainen puu, jota ei varmasti olisi saanut edes pätkissä siirrettyä. Vasta sen päälle alettiin kasata muita, Nieminen kertoo. Lahopuuleikkipuistossa on jokaiselle jotakin. Pienimmät ovat keränneet leikkipuiston rakentamisesta jääneet palaset ja leikkivät niillä. Mielikuvitus tekee tehtävänsä. Lahopuusokkelot ovat varsinkin viitosluokkalaisten poikien käytössä. Siellä harrastetaan parkouria ja pidetään pukkitappeluita, koulun rehtori Kimmo Toiviainen kertoo. Yhtäkään tapaturmaa ei metsässä ole sattunut, eikä syytä huoleen ole. Turvallisuudesta on huolehdittu todella hyvin. Lahopuut on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla ja tapeilla, eikä niitä varmasti saa käsivoimin siirrettyä paikaltaan, Nieminen esittelee. Sokkeloita oli testaamassa ryhmä lapsia, joka juosta viiletti niitä ympäri sellaista nopeutta, johon itse en enää kuvittelekaan pystyväni, hän kertoo nauraen. Viime keväänä kaadetuista lahopuista on irronnut vasta kaarna, eikä suurempia muutoksia vielä näy. Nieminen seuraa lahopuurakennelmien kuntoa ja käyttöä vuosittain. Siihen, että kiinnitykset alkavat löystyä ja puu alkaa olla pettävän lahoa, menee ainakin kaksikymmentä vuotta. Sitä ennen lahopuu vilisee hyödyllistä elämää ja sen luona iloitaan. Lue lisää: Helsingin keskuspuiston veistos "Voima ja herkkyys" voisi kertoa lahopuusta. Se antaa uuden elämän. Sanna Karlsson-Sutisnan teos.

17 syvemmälle Luonnonsuojelija 5 / ari aalto risto sulkava henna korhonen Kuvassa vasemmalla yhäällä: Lahopuu sopii myös puutarhaan. Se antaa monelle tärkeälle pölyttäjälle kodin. Vasemmalla keskellä: Syyskuussa tehtiin Suomen ensimmäinäen lahopuuaita Helsingin Lapinlahden sairaalapuistoon. Vasemmalla alhaalla: Jere Nieminen suunnitteli Tampereen leikkipuistoon lahopuusokkelon, joka on nyt kovassa käytössä. Oikealla ylhäällä: Lahopuuta pehmittävät sammalet ja käävät. Oikealla alhaalla: Lahopuihin kiinnitettyjen QR-koodien sanoma avautuu kännykän koodinlukijalla. Ihan laho puutarha Lahopuu on elinehto monille lajeille. Pienillä toimilla voit lisätä lahoavaa puuainesta myös kotisi pihapiiriin. Kokeilethan? Yksinkertaisimmillaan lahopuutarha on vain pihanlaitaan jätetty järeä lehtipuupölli. Pölliin kairaavat reikiä jäärien toukat. Seuraavana vuonna samoihin reikiin pesivät erakkomehiläiset, jotka saavat pölytyksellään puutarhan kukoistamaan. Pöllin päästä puskee esiin kääpä poikineen. Käävän pillistössä piileksii monenlaista kulkijaa ripsiäisistä minikokoisiin kovakuoriaisiin. Niitä saalistavat maakiitäjäiset ja näitä puolestaan pikkulinnut. Jos pökkelö on pystyssä, siihen kairaavat reikiä myös tikat ja niiden jälkeen koloissa pesivät pikkulinnut. Ekosysteemi syntyy omalle pihalle! Lahopuuta voi hyödyntää myös piha- ja puistorakenteissa, esimerkiksi istumapaikkoina ja lasten leikkipaikkana. Lahoavista oksista voi tehdä suojia taimille. Yksi hauska idea on rakentaa lahopuuaita. Aita syntyy yksinkertaisesti; isketään maahan pystyyn tukevat aidantolpat kahteen noin puolen metrin välein olevaan riviin. Niiden väliin ladotaan sitten sikin sokin pihasta poistettavia oksia, rungonpätkiä ja vaikka pensasaidan leikkuujätekin. Ne alkavat lahota. Kun lahoaminen etenee, aita madaltuu, ja siihen voi lisätä aina uutta puuainesta ylhäältä. Miksi kuljetella oksia kauemmas? Lahopuuaidan synnyttämä lahopuujatkumo on monelle pikkueläimelle kuin keidas autiomaassa. Muutamia lahopuutarhoja on tehty tänä vuonna eri puolille Suomea. Seuraavaksi toivomme ajatuksen leviävän. Jos lahopuusta tulee edes pieni trendi puutarhanhoitoon, syntyy valtavan hieno lahopuulajistoa hyödyttävä keitaiden verkosto. Tästä olisi hyötyä myös meille ihmisille, sillä monimuotoinen lajisto pihassa tuo elimistöömme jo lapsena monenlaisia proteiineja, geenejä ja yhdisteitä, jotka ehkäisevät allergioiden ja kroonisten tulehdustautien syntyä. Risto Sulkava Lahopuutarha-hankkeen vetäjä Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja

18 18 Luonnonsuojelija 5 / 2013 syvemmälle Teksti Tarja Heikkonen kuvat Jetro Stavén Luonnonhenget ovat voimakasta väkeä Suomalaisten kansantarinoiden mukaan metsä on monien luonnonhenkien koti. Meillä on metsänväeltä paljon opittavaa. Entisaikojen suomalaiset elivät omavaraisina lähellä luontoa ympärillään laajat erämaat. Luontoa piti kunnioittaa ja antimia pyytää. Eläimillä, puilla, vuorilla ja vedellä oli omat luonnonhenkensä. Kunkin luonne ja lepyttelykonstit oli hyvä tuntea. Jos luonnonhenget suuttuivat, saattoi joutua metsänpeittoon, kulkemaan ympyrää, jolloin kukaan ei kuullut, jos yritti huutaa. Tarinoita kerrottiin iltasella, ja mieltä kiehtovat asiat ja selitykset levisivät maasta toiseen. Tarinat saattoivat olla pelottavia. Ehkä niiden tarkoitus olikin turvata luonnonvarojen kestävä käyttö. Siitä oli koko elanto riippuvainen. Tarinoiden myötä oppi myös kulkemaan turvallisesti luonnossa. Liian lähelle kosken partaalle ei ollut menemistä. Tapio ja Mielikki Luonnonkansojen käsityksiin kuului luontoon sisältyvä voima eli väki. Metsän väen väkevin oli metsän kuningas Tapio uutteran puolisonsa Mielikin kanssa. Jokaisella saaliseläimellä oli omat haltijansa, kuten karhulla Hongatar. Hän antoi karhun saaliksi, jos katsoi sen hyväksi. Sitä ennen piti Tapiota lepytellä ja kertoa, että karhu kaadetaan vain tarpeeseen. Metsästys ei ollut ajanvietettä. Kun karhu oli saatu kaadetuksi, sille laulettiin ja kerrottiin, että metsämiehet olivat tulleet pesälle vain sattumalta ja että heidän aikeensa olivat hyvät. Itse karhu vahingossa horjahti ja sattui kaatumaan suoraan aseeseen. Kaadettu karhu tuotiin kotiin kuin arvovieras. Sen hengelle pidettiin monipäiväiset karhunpeijaiset, joiden lopuksi karhun kallo ripustettiin mäntyyn. Karhua kunnioitettiin niin, ettei sen nimeäkään saanut mainita. Sehän olisi ollut sama kuin kutsua nimen omistaja paikalle. Siispä sille piti antaa lukuisia lempinimiä kuten mesikämmen, otso, kontio, halliparta ja metsän omena. Luonnonhengistä Mielikki on Tapion ohella kiintoisa tuttavuus luonnonsuojelun kannalta. Mielikki eli toisin paikoin Mimerkki huolehti luonnosta: hänen suojeluksessaan olivat puut, kasvit ja eläimet. Mielikin mielialoista oli kiinni myös marja- ja sienisaalis sekä riistaonni. Missä luonnonhenget olivat? Moni luonnonhenki on jäänyt sanonnoissa elämään. Vielä saattaa kuulla jonkun kiroavan lempo soikoon!. Lempo oli lentävä paha henki, joka saattoi viedä epämieluisan asian tai ihmisen mennessään. Samaa henkeä on sanonnassa painu hiiteen. Edelleen lukuisat paikannimet kertovat, missä Hiiden on uskottu asuvan. Tunnettuja ovat esimerkiksi Hiidenvesi, Hiittinen, Hiitola ja Viron puolella Tapio, metsän kuningas, on vaikuttava näky. Usein sen on sanottu olevan metsän korkuinen.

19 syvemmälle Luonnonsuojelija 5 / Hiidenmaa. Muistona Hiiden tekosista on myös hiidenkirnuja, hiidenkiviä ja hiidenkiukaita. Puhutaan myös edelleen, että jokin homma ei etene vaan menee metsään tai päin mäntyä. Ehkä emme nykypäivänä huomaa haltijoita. Ennen saattoi kuvitella, että pitkä kuusi oli kuin Tapio tai miten Metsänneito oksia kahisutti tai puron solinassa Näkki soitteli viuluaan kuin paraskin seireeni. Ehkä vaikutusta on silläkin, että luonnonhenkien muinoiset asuinalueet, laajat metsäerämaat ovat kutistuneet pieniksi tilkuiksi, ja vuoren väki on joutunut pakenemaan kaivoksia. Kansanperinteen voisi ottaa käyttöön nykypäivänäkin. Mikä estää kehittelemästä uusia luonnonhenkiä? Luonnonsuojeluliiton norppaleiriläisille voisi kehitellä oman luonnonhenkensä. Sille on jo nimiehdotuksin, Norpatar. Luonnonhengillä on nykypäivänä paljon annettavaa, niin ympäristökasvatuksessa kuin terveyttä edistävinä voiman antajina ja kansanperinnettä välittävänä tietolähteenä. Kuvat ylärivistä vasemmalta oikealle: Luonnonhenkien satupolkutapahtumassa lapset tervehtivät puiden haltijaa, joka näyttäytyikin retkeläisille. Maahiset elävät maan alla, mutta metsässä ne kulkevat eläinten polkuja. Metsänpiiat ovat leikkisää väkeä. Luonnonhenget opettavat Harva muistaa, että Suomessa on taruolentoja ja voimahahmoja omasta takaa. Ei tarvitse turvautua Harry Pottereihin tai Narnian tarinoiden otuksiin. Kun tarttuu Suomen kansanperinteen luonnonhenkiin, tarjoutuu ympäristökasvattajalle kokonainen aarreaitta. Kansanperinne soveltuu hyvin perheiden luontopolkujen ja luonto-opetuksen tueksi. Tämän osoitti Luonnonhenkien satupolku Suomen luonnon päivän tapahtumassa Luontokeskus Haltiassa. Varsinkin lapset eläytyivät luonnonhenkiin ja sanomaan täysin rinnoin. Ideana oli johdatella lapset luonnohenkien neuvoin metsän suojelijoiksi eli metsäläisiksi. Tapio oli niin vaikuttava, että pienimmät lapset vähän pelkäsivätkin. Tapiota olikin paras kunnioittaa. Ihastuttavaa Metsänneitoa seuraamalla sai aistia metsää aivan uusin konstein, silmät kiinni tunnustellen, hiljaa kuunnellen, luonnon- ja ihmisääniä arvuutellen. Pyrkimyksenä ei ollutkaan oikeaoppisuus vaan tiedostava elämyksellisyys, luonnon kokeminen. Maahinen oli niin mukaansatempaava, että lapset toivoivat näkevänsä Maahisia myös omassa lähimetsässään. Metsänneitoa seuraamalla sai aistia metsää uudella tavalla, silmät kiinni tunnustellen, hiljaa kuunnellen, luonnonääniä arvuutellen. Myös metsän emäntä Mielikki jäi lasten mieliin. Mielikiltä lapset saivat mustikkaväristä poskeensa merkin, kun lupautuivat auttamaan metsän henkiä, jotta luontoa säilyisi muillekin lapsille ja aikuisille. Kahden kilometrin reitti oli pienimmillekin lapsille sopiva. Luonnonhenget tulivat tutuksi jo esimmäisen kilometrin aikana. Sen jälkeen sai nauttia eväshetkestä nuotiopaikalla ja palata omaa tahtiaan luontopolkua takaisin. Jotkut aikuiset toivoivat enemmänkin tietoa haltijoista. Kaikista hahmoista pidettiin, ehkä eniten kuitenkin metsänkuningas Tapiosta. Luonnonhenkien satupolku oli erittäin suosittu. Opastetuilla kierroksilla oli kävijöitä kaikkiaan 125. Satupolun toteuttivat Luontokoulu Metsänpeiton Kristiina Tiainen ja Ville Laitinen yhteistyössä esiintyjien sekä Luonnonsuojeluliitosta Tarja Heikkosen ja ympäristökasvatustoimikunnan kanssa. Satupolun mahdollisti Ekokemin rahoitus. Tutustu Näin teet luonnonhenkien satupolun -ohjeisiin osoitteessa Luontokoulu Metsänpeiton kautta voi tilata Luonnonhenkien satupolun: Mielikki, Tapion emäntä arvostaa kauneutta, ja koristelee syksyisen metsän väriloistoonsa. Luonnonhenkien TOP 10 Tapio, metsän kuningas Mielikki, metsän emäntä, Tapion vaimo Metsän neito, kaunotar, palkitsee ritarillisen käytöksen Sinipiiat kuten Luonnottaret, Tellervot, Tyytikit: leikkisiä luonnonhenkiä Maahiset, maan väki Ahti, veden kuningas Wellamo, vetinen neito tai emäntä, ystävällinen auttaja Näkki, eli vesihiisi, uimareille vaarallinen, varsinkin lapsia houkutteleva Hiisi, asuu Hiitolassa eli hiidenväen kodissa, usein näkymätön tai on pelottavan hahmon kuten käärmen hahmossa Keijut ja menninkäiset. Keijut juhlivat, menninkäiset ovat hämärässä liikkuvaa peikkokansaa

20 20 Luonnonsuojelija 5 / 2013 elämäntapa Teksti Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen Teksti Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen kuvitus Hannele Törrö kuvitus Hannele Törrö Vaikuttava kulttuuri Kulttuuri ja taide ovat tärkeässä osassa monien ihmisten elämässä, mikä näkyy myös ekoarjen sankareiden vastauksista. Taiteen kautta välitetään tunteita ja vaikutetaan. Kulttuurin kuluttaminen ei kuitenkaan ole aivan niin aineetonta kuin mitä sen halutaan olevan. Yhteiskuntakriittistä taidetta on tehty pitkään. Myös ympäristöaiheet ovat olleet taiteessa esillä viimeistään ja 1970-luvuilta saakka. Populaarimusiikista esimerkkejä löytyykin paljon 1970-luvun huoleen kuolevista kaloista Kirkan Varrella virran-kappaleesta Paradise Oskarin ilmastonmuutosaiheiseen euroviisuun. Kulttuuri kuluttaa Valtion tasolta, esimerkiksi Opetusministeriön Kulttuuri tulevaisuuden voima -selonteon kautta, visioidaan, että tulevaisuudessa merkittävästi suurempi osa Suomen taloudesta muodostuisi aineettomista kulttuuripalveluista. Näin vähennetään ympäristöongelmia, mutta pidetään talous nousussa. Sen lisäksi ratkaisuja ympäristövaikutusten vähentämiseksi tulee kuitenkin etsiä myös taiteen ja kulttuurin alalla. Jos ystävälle antaa kulttuurielämyksen, kuten teatterilipun, puhutaan aineettomasta lahjasta. Kulttuurin tuottamisella on kuitenkin konkreettisia ympäristövaikutuksia: Konserttihallit ja teatterit täytyy lämmittää, ja esiintyjät sekä yleisö saada paikalle. Kulttuurikin kuluttaa luonnonvaroja, aiheuttaa päästöjä ja jätteitä ainakin sivuvirtana, vaikka itse lopputuote olisikin aineeton kuten teatteriesitys tai performanssi, sanoo Päivi, 27, Tuusniemeltä. Vertailussa teatteri ja soittotunnit Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa laskettiin eri kulttuuriharrastusten kuluttamia luonnonvaroja. Esimerkeiksi otettiin teatterissakäynti sekä soittotunnit soittimina sähkökitara ja piano. Soittimen valinnalla ei ollut juurikaan merkitystä koko soittoharrastuksen luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Soittotunteja varten tarvittava rakennus sekä soittotunneille kulkeminen kuluttivat suurimman osan tarvittavista luonnonvaroista. Myös teatterissakäynnin vaikutuksista valtaosa on rakennuksessa ja sen energiankulutuksessa sekä paikalle kulkemisessa. Puvustuksen ja lavastuksen osuus jää pieneksi. "Kulttuurikin kuluttaa luonnonvaroja, vaikka itse lopputuote olisikin aineeton." Keikkailun päästöt Suomalaisen Sunrise Avenue -yhtyeen Itävallan festarikeikka tuotti suomalaisen kestävän kehityksen asiantuntija Gaia Consulting Oy:n laskelmien mukaan noin neljä tonnia hiilidioksidia. Se vastaa henkilöautolla ajetun kilometrin päästöjä. Hiilijalanjälki muodostui suurimmaksi osaksi yhtyeen ja kiertuehenkilökunnan lennoista. Yleisön matkustusta ei laskettu. Kiertuekaluston kuljettaminen muodosti noin neljänneksen päästöistä ja kymmenisen prosenttia tuli muun muassa hotelliyöpymisistä. Yleisön liikkumisen arvioitiin tuottavan toiset neljä tonnia hiilidioksidia. Radioheadin kahden eri kiertueen keikoille on laskettu suuremmat päästöt, noin tonnia yhtä keikkaa kohden, josta yleisön matkustamisen osuus on 90 prosentin luokkaa. Vielä korkeampia lukuja saa U2:n stadionkiertueet: yhden keikan hiilijalanjälki on 1500 tonnia, ja koko kiertueen päästöt vastaavat 6500 brittiläisen vuosittaisia päästöjä. Suuruusluokkien eroja selittävät yleisön matkustuksen lisäksi myös yhtyeiden kaluston määrä ja kuljetukset sekä keikkapaikkojen energiankulutus. Enemmän kulttuuria vähemmällä kulutuksella Kulttuurin ja taiteentekemisen ympäristövaikutuksiin on monella suunnalla herätty. Esimerkiksi kesäfestarit ovat kiinnittäneet huomiota hiilijalanjälkeensä, ja monien tapahtumien monien järjestäjät pyrkivät lisäämään myös asiakkaidensa tietoutta vaikutusten pienentämisestä. Kaikissa tapahtumissa kuten festareissa suosin niitä, joissa järjestävät panostavat ympäristöystävällisyyteen, joissa esimerkiksi roskien keräys ja kierrätys on järjestetty oikein, Piia, 28, Helsingistä kertoo. Sen lisäksi, että taiteilijat välittävät ympäristöelämyksiä, ovat he alkaneet vaikuttaa myös oman työnsä ympäristövaikutuksiin. Esimerksi Kainuun Hyrynsalmella toimiva Mustarinda-seura pyrkii maailman ensimmäiseksi energiaomavaraiseksi ja saasteettomaksi taidekeskukseksi. Radiohead on jo vuosia ennen Sunrise Avenueta ryhtynyt mittaamaan ja pienentämään kiertueidensa hiilijalanjälkiä, ja molemmat yhtyeet ovat alkaneet kuljettamaan kalustoa laivalla ja vuokraamaan osaa tarvikkeista paikan päältä. Radiohead ja U2 pyrkivät nykyisin hiilineutraaleiksi kompensoimalla tuottamiaan päästöjä. Voi toki kyseenalaistaa, kuinka järkevää on ylipäätään järjestää kiertue, jonka siirtäminen kaupungista toiseen vaatii 100 rekkaa, kuten U2:n taannoinen 360 -kiertue. Myös ekoarjen sankareissa on taiteentekijöitä: Eri materiaalien ympäristövaikutukset ja esimerkiksi valmiiden produktien säilytysongelma pohditutti mieltäni jo pienenä kuvataidekoululaisena ehkä siksi olen nykyisin kiinnostunut myös aineettomasta ja katoavasta tai hetkellisestä taiteesta, helsinkiläinen, Anna, 35 kertoo.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Lehti nro: 3 / 2010. 20 v. Tervehdys Klubilaiset!

Lehti nro: 3 / 2010. 20 v. Tervehdys Klubilaiset! 20 v. Lehti nro: 3 / 2010 25.10.2010 Tervehdys Klubilaiset! Kausi lienee lähes finaalissaan! Päättäjäiset on pidetty ja palkitut palkintonsa saaneet, onneksi olkoon! Erikoispalkintoina jaettiin: Kapteenin

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot