BEAR. Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella. BarentsEuroArcticRegion. Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEAR. Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella. BarentsEuroArcticRegion. Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2009 Draft v BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

2 OSALLISET Norja Bedriftsforbundet: Tom Bolstad, toimitusjohtaja Sigfred Steien Kansainvälinen ryhmä Kansallinen projektijohto ja johtoryhmän sihteeri Ulf Nilsen, Utviklingssenteret Ruotsi Företagarna: Anna- Stina Nordmark- Nilsson, vd. Företagarna Peter Nordblad, regionsshef Företagarna Norrbotten Kjell Hjelm, vara regionsshef Företagarna Norrbotten Kansallinen projektijohto: Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB Suomi Yrittäjät: Thomas Palmgren, asiamies, kansainväliset asiat Suomen Yrittäjät Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Hannu Autonen, puheenjohtaja, Lapin Yrittäjät Kansallinen projektijohto: Marja-Liisa Vaara, Kehittämiskonsultointi II

3 FAKTA Tittel: BEAR Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Nordic Innovation Centre (NICe) prosjekt nummer: Tekijät: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret (www.utviklingssenteret.no), Norja Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB (www.kanro.se), Ruotsi Marja-Liisa Vaara, Kehittamiskonsultointi (http://www.kehittamiskonsultointi.com), Suomi Organisasjoner: Bedriftsforbundet, Norja (www.bedriftsforbundet.no), Företagarna Norrbotten, Ruotsi (www.foretagarna.se), Länsipohjan Yrittäjät, Suomi (www.yrittajat.fi/lansipohja ), Lapin Yrittajat (www.yrittajat.fi/lappi ) Yhteenveto: Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvontaorganisaatiot Pohjoiskalotilla/Barentsin alueella, tarkemmin Norrbottenissa (Ruotsi), Lapin läänissä (Suomi) ja Pohjois-Norjassa (Nordland, Troms ja Finmark läänit), fokusoi tällä selvityksellä Pohjoiskalotin pk-yritysten kansainvälistymisen vaatimukset ja mahdollisuudet. Tämän esihankkeen päätavoitteena on ollut selvittää Pohjoiskalotin pk-yritysten rajat ylittävät yhteistyömahdollisuudet ja aikaansaada yhteinen strategia tässä yhteistyötä tekeville yrittäjien edunvalvontaorganisaatioille. Tavoitteena on stimuloida yritysten välistä yhteistyötä Pohjoiskalotilla. Tässä tarkoituksessa on kartoitettu vetovoimatekijöitä ja esteitä tälle yhteistyölle. Kuusi hallitsevaa toimialaa valittiin mukaan. Toimialat edustavat niitä sektoreita, joiden mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ovat suurimmat. Projektiosalliset ovat työstäneet hanketta Oslossa, Helsingissä, Tukholmassa, Luulajassa, Kiirunassa, Haaparannassa, Torniossa ja Kemissä. Työ on suoritettu Pohjoiskalotilla ja projektia on johtanut Utviklingssenteret Norjan Finnsnesissä. Tietoa on hankittu lukuisten elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden haastattelujen avulla, internetistä, mediasta, viranomaisilta ja kunkin maan julkaistuista suunnitelmista. Läpiviedyn projektin perusta ja lähtökohta on yhteistyötä tekevien yrittäjin edunvalvontaorganisaatioiden tahto työskennellä esteiden vähentämiseksi ja näin kansainvälisen yritysten välisen yhteistyön stimuloimiseksi Pohjoiskalotilla. Teknisten rajaesteiden vähentäminen ja lieventäminen on edellytys sille, että Pohjoiskalotilla sijaitsevat pk-yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan alueen tulevia suuria investointeja. Suurin huomio on kohdistettu fyysisiin Pohjoiskalotilla tapahtuviin investointeihin vuoden perspektiivillä. Tässä on kartoitettu 400 miljardi Ruotsin kruunun investoinnit, jotka voidaan katsoa suhteellisen varmoiksi. Enemmänkin vielä epävarmoja, mutta kuitenkin potentiaalisia investointeja on lisäksi 500+ miljardin Ruotsin kruunun edestä. Tarkoitus ei ole ollut toteuttaa tiukkaa tieteellistä tutkimusta, vaan lähtökohtana on ollut korjata ja varmistaa riittävällä ja luotettavalla aineistolla paremmat yhteistyöasetelmat Pohjoiskalotilla. Avainsanat: Barents, Barentin alue, Pohjoiskalotti, Pk-yritykset, Företagarna, Ytittäjät, Bedriftsforbundet NICe kohdealue: Rajaton alue Kontaktihenkilö: Ulf Nilsen, Project manager, Utviklingssenteret, Postboks 327, N-9305 Finnsnes Norway Tel Fax III

4 Asiayhteys Maantiede Pohjoiskalotti on alue Euroopassa, alue, jolla on harvin väestötiheys Euroopassa. Alueen avainluvut ovat: Suomi, Lapin lääni Pinta-ala: km² Väestö (2002) Väestötiheys: 2,0/km² Lääni: 1 Kunnat: 21 Ruotsi, Norrbotten Pinta-ala: km² Väestö (2007) Väestötiheys 2,6/km² Lääni: 1 Kunnat: 14 Pohjois-Norja Pinta-ala: km² Väestö (2009) Väestötiheys: 4,1/km² Läänit: 3 Kunnat: 89 Pohjoiskalotti Pinta-ala: km² Väestö noin Väestötiheys 2,9/km² Läänit: 5 Kunnat: 124 Elinkeinoelämä lähtökohtana ja hankkeen pääteesi Alueella on pitkä historia raaka-ainelähteenä. Kalaa Norjasta ja mineraaleja Suomesta ja Ruotsista. Alueen elinkeinoelämä koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja pienyritykset ovat määrässä hallitseva yritysryhmä. Meneillään olevat ja tulevat investoinnit Pohjoiskalotilla ovat valtavan pääomaintensiivisiä (kaivostoiminta, prosessiteollisuus, öljy- ja kaasulähteet). Suurimmat sopimukset menevät suurille kansallisille tai kansainvälisille yhtiöille. Nämä yhtiöt valitsevat itse alihankkijansa. Alueen elinkeinoelämällä on suuret haasteet saada edes osan investoinneista tai ne joutuvat kauas alas toimittajaketjussa missä marginaalit ja osaamisvaatimukset ovat pienempiä. Projektin pääteesi on, että kansainvälinen yhteistyö voi olla keino lisätä alueen yritysten osuutta tulevista investoinneista. Projekti tulee nähdä tästä perspektiivistä. IV

5 Tavoitteenasettelu Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä yhteistyötä Pohjois- Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida neuvotteluteitse alueellinen pk-yritystoiminta ja kansainvälistyminen -elinkeinostrategia, joka saa kansainvälisen statuksen. Relevantit osatavoitteet olivat: 1. saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan neuvotteluun. 2. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. 3. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN). 1 Projektin tiedottajien mukaan tätä materiaalia ei julkaista V

6 Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 1. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistujia jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvottelutilaisuuksia, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentisn Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiominta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. 1 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finanssikriisin. VI

7 Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liikettoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä yli 500 miljardin lisäinvestoinnit. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o energia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoittettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat nelko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallisteut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräiusta suunnittelua yrittäjiltä. o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentelkovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullauasta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniske esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. VII

8 Kesäkuu 2009 BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret VIII

9 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA JA HANKKEEN TAVOITTEENASETTELU 1.1 ELINKEINOELÄMÄ POHJOISESSA 1.2 PROJEKTIN TAVOITEENASETTELU TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN JA ANKKUROINTI 2. POHJOISKALOTIN INVESTOINTIKARTOITUS KAIVANNAISTEOLLISUUS RAKENTAMINEN JA LAITTEET ENERGIA TEOLLISUUS INFRASTRUKTUURI/LIIKENNE MATKAILUT, RAKENTAMINEN JA LAITTEET 3. TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VAPAAN LIIKUMISEN ESTEET XLI 4. STRATEGINEN JA TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ XLII 5. TIEDON LEVITTÄMINEN JA KONFERENSSIAKTIVITEETIT XLV 6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSETVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 7. TÄRKEITÄ KOKEEMUKSIA 8. LOPETUS 9. LIITE IX

10 1. LÄHTÖKOHTA JA PROJEKTIN TAVOITTEIDEN ASETTELU 1.1 Elinkeinoelämä pohjoisessa Kolme sisarorganisaatiota Bedriftsforbundet (Norja), Suomi Yrittäjät (Suomi) ja Företagarna (Ruotsi) edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä kukin maassaan. Projektin BEAR kautta Pk-yritysten yhteistyö Barentsin euroargtisella alueella, toivotaan lähtökohdaksi perustuen jo pitkäaikaisiin kontakteihin kolmen sisarorganisaation välillä. Näiden kontaktien avulla toivotaan saavutettavan ja kehitettävän sekä strategista että operatiivista elinkeinojen yhteistyötä. BEAR yhteistyön lähtökohta on tänään olemassa olevan hyödyntämättämän potentiaalin kytkeminen rajat ylittävään kauppaan ja liiketoimintaan Pohjoiskalotilla. Tänään ja tulevaisuudessa suoritetaan enenevässä määrin suuria investointeja alueella, mutta vain pienessä mitassa kyetään hyödyntämään näitä investointeja pohjoisilla alueilla sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Tiedon, osaamisen ja kokemuksen puute sekä tekniset esteet johtavat horisontaalisen itä-länsi yhteistyön poissaoloon elinkeinopuolella pohjoisten alueiden välillä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Elinkeinorakenne, joka koostuu monista pienistä yrityksistä, jotka työskentelevät tehtävästä tehtävään ja joilla on rajoitettu kapasiteetti rajat ylittävään tarkkailuun, johtaa siihen, että ne keskittyvät paikallisiin markkinoihin. Yrittäjien sisarorganisaatioiden näkökulmasta puuttuu yhteisesti tehdyn kaupan ja elinkeinojen kehittämisen yhteistyöstrategia pohjoisilla alueilla. Tähän puuteeseen toivotaan BEAR yhteistyön vastaavan. Jotta pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyödyntää suurta investointitasoa, Pohjoiskalotilla täytyy reunaehdot selvittää ja työskennellä aktiivisesti laajan ja riittävän rajat ylittävän yhteistyön hyväksi Projektin tavoitteenasettelu Päätavoite on ollut selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet. Tätä haetaan esiprojektissa etabloimalla ja perustamalla strateginen elinkeinoihin panostamisen ohjelma yhteistyötä tekeviä yrittäjien sisarorganisaatioita varten. Samanaikaisesti toivotaan yritysten ja elinkeinoympäristöjen liiketoiminnallisen yhteistyön etabloitumiseen ja kehittymiseen Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Projektin kunnianhimoinen tavoite oli ankkuroida kansainvälinen elinkeinostrategia suuren pk-yrityksiä ja kansainvälistä yhteistyötä fokusoivan elinkeinokonferenssin välityksellä. Tämä olisi sitten tullut merkitsemään esiprojektin loppumista. Esiprojektin ajankohtaiset osatavoitteet olivat useammalla tasolla: X

11 Makrotaso: Avata valitun strategian tunnustaminen korkeimmalla tasolla. Kansalliset elinkeinoministeriöt kutsutaan oasllistumaan konferenssiin. Mesotaso: Stimuloida Bedriftsförbundet`n, Företagarna`n ja Suomen Yrittäjien välillä entistä enemmän yhteistyötä. Oli odotettua, että yhteistyö institutionalisoituu Barentsin Yritysneuvoston muodossa. Sellainen neuvosto tulee operoimaan kansainvälisenä neuvonantajana ja mielipideluovana toimijana suhteessa Barentsin alueen politiikkakehitykseen, alueelliseen vaikuttamiseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Mikrotaso: Paikallistetaan mahdollisuudet ja esteet suhteessa toimialakohtaisiin mahdollisuuksiin laajenevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Mahdollisuudet muodostavat perustan BEAR -yhteistyölle ja ne käytetään yhteisen elinkeinostrategian kehittämisen perustana. Projekti on läpiviety esiprojektina, arviona siitä tulisiko toimeenpanna isompi jatkotyö käsillä olevan asian edistämiseksi. Bedriftsforbundet, Suomi Yrittäjät ja Företagarna toivoo tätä jatkotyötä tehtävän Tavoitteiden saavuttaminen, strategia ja sen ankkurointi Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä elinkeinojen yhteistyötä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida strategia kansainväliseksi strategiseksi satsaukseksi elinkeinoihin alueella elinkeinokonferenssin avulla aiheena pk-yritystoiminta ja kansainvälinen yhteistyö. Relevantit osatavoitteet olivat: saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan konferenssiin. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty määrättyjen yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt siihen tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset XI

12 johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN), joka on perusteilla. Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna og Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 2. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistuja jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvotteluita, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen 1 Tätä materiaalia ei julkaistu projektin tiedottajan toimesta. 2 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finannsikriisin. XII

13 Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu Norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentsin Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiminta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liiketoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjoiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä 500 miljardin lisäinvestoinnit. Suurimmat liiketoimintamahdollisuudet kansainvälisessä yhteistyössä ovat kytköksissä huomattavan suureen investointitasoon Pohjoiskalotilla tulevaisuudessa. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o ebergia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoitettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat melko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on tehtävänä priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallistetut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräistä suunnittelua yrittäjiltä. XIII

14 o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentekovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullausta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniset esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. 2. INVESTOINNIT POHJOISKALOTILLA Seuraavassa esitellään kartoitetut investoinnit Pohjoiskalotilla, Lapissa, Norrbottenissa ja Pohjois-Norjassa. On yritetty kartoittaa investoinnit saman mallin mukaan, mutta projektinjohto ei onnistunut tässä. Investoinnit esitellään tässä niin, kuin kansallinen projektinvetäjä on toteuttanut kartoituksen ja sillä kielellä, kuin kartoitus on suoritettu. Monelle aktiviteetille ei ole esitelty investoiontitarvetta. 2.1 Lapin läänin kinvestointihankkeet Kolmella yrittäjien organisaatiolla, Bedfiftsförbundet (NO), Suomen yrittäjät (FI) ja Företagarna(SE), niiden pohjoisilla alueorganisaatioilla on yhteinen tavoite kehittää strategista elinkeinoyhteistyötä pohjoisella alueella. Kaikki kolme tähän toimintaan osallistuvaa organisaatiota edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä omissa maissaan. BEAR(Barents Euro Arctic Region) yhteistyöllä on lähtökohdat pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen monivuotisessa yhteistyössä. Tällä yhteistyöllä toivotaan saavutettavan sekä strategista että elinkeinollista ja liiketoiminnallista kehitystä. Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Kansainvälisen talouden vakaus sekä raaka-aineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalveluihin kohdistuva kysyntä heijastuu välittömästi Lapin talouteen ja työllisyyteen.(lappi-työryhmä ) PK-yritysbarometrin Lappi 1/2008 mukaan PK-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Lapissa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Lapissa toimivista yrityksistä nyt 39% ennakoi suhdannenäkymien XIV

15 lähimmän vuoden aikana paranevan. Lapissa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat investointien ja tuonnin arvon kohdalla. Verrattuna koko maahan, Lapissa suhdannenäkymät ovat positiivisempia liikevaihdon, viennin arvon, tuotantokustannusten, yritysten kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanosten osalta. Lapin maakunnan yritystoimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 tammimarraskuussa suotuisat 9,2 prosenttia. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä ohjelmapalvelutoiminnan aloilla liikevaihto kasvoi. Rakentamisen liikevaihto kasvoi ennätykselliset 17,1 ja teollisuuden 11,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat Lapin teollisuudessa lähes yksinomaan suuret yritykset. Henkilöstömäärän puolelle tehdasteollisuuden liikevaihdon raju kasvu ei ole juurikaan heijastunut vuosien aikana. Lapin matkailukeskuksissa liikevaihdon ja henkilöstön kehitys on jatkunut suotuisana. Voimakkainta on liikevaihdon kasvu ollut vuonna 2007 Ylläksellä. Lapin aluetalouden kehitys on eriytynyt vahvasti. Itä-lapin seutukunnassa talouden mittarit näyttävät alaspäin, kun taas muut seutukunnat ovat pysyneet koko talouden liikevaihdolla mitattuna koko maan ja Lapin kehityksessä mukana. Kemi-Tornion seudun talous on riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Tunturi-Lapin talous on puolestaan vahvassa nousukiidossa matkailu- ja kaivosinvestointien johdosta. Kaupan suurinvestoinneilla on ollut vahva merkitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla.(lapin liitto1/2008) Rakentaminen ja laitteet RAKENTAMINEN Toimialafakta 2006 Yritykset kpl Liikevaihto 571 milj. Työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko Suomen 2,8% liikevaihdosta Osuus Lapin toimialojen liikevaihdosta 5,8% Työntekijöiden osuus kaikista Lapin 11,3% yrityksistä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Saariselkä Chalets: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Saariselän tunturihotellin yhteyteen. Ajoittuu vuosille XV

16 Kustannusarvio n. 80 milj. euroa Gielas majoitus- ja kokouskeskus -rakenteilla, valmis 11/2008.Uuteen, lähes 6000m2 :n suuruiseen rakennukseen tulee 84 saunallista huonetta, ravintola sekä kokous- ja liiketilaa. Investoinnin kustannusarvio on lähes 12 miljoonaa euroa ja rakennusaikana hanke työllistää yhteensä noin 70 rakennusalan ammattilaista. Saariselän tunturihotelli Tunturikiinteistöt Oy:n investoinnin myötä Saariselän Tunturihotellissa on investoinnin jälkeen 260 huonetta ja huoneistoa, kokonaisvuodepaikkamäärä on yli 600 ja lisävuoteineen noin Tunturihotellin ravintola on tähänkin saakka ollut asiakaspaikoiltaan ollut Suomen suurin, ja uuden ravintolan jälkeen asiakaspaikkamäärä nousee yli maagisen 2000 rajan. Kokoustiloja Tunturihotellista löytyy yhteensä 500 henkilölle. (http://www.tunturihoteli.fi) Ylläs Chalets hankkeet: YIT:n Chalets- konseptin mukaista vapaa-ajan asumista , elokuussa 2009 on valmiina Saaga Hotelli, Taigaravintolamaailma, Gondolihissi ja 250 Chalets huoneistoa, kustannusarvio n. 70 milj. euroa Vuosina Chalets jatkoinvestoinnit n. 100 milj.euroa. Sijainti Ylläsjärvellä hissien ala-aseman ympäristössä. Ski in Ski out. (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Levi Chalets hankkeet: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Koutalaen hotellikokonaisuuden yhteyteen. Hotellin rakentaminen aloitettu vuonna n. 3minuutin gondolihissimatka Levin keskustaan. Chalets huoneistot n. 80 milj. euroa vuosina Koutalaki- projektin kokonaiskustannukset(hotellit+palvelut+majoitus) yhteensä 200 milj. euroa vuosina (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Torniossa marraskuun 2008 alussa avatun kauppakeskuksen kävijätavoite on 2,5 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa. Myynnin odotetaan nousevan 85 miljoonan euron vuositasolle. Tällä hetkellä kauppakeskuksessa on 50 myymälää. Kauppakeskus on osa Tornion ja Haaparannan yhteishanketta kaupunkien keskustojen yhdistämiseksi. Torniolla ja Haaparannalla on vuosikymmenien perinteet rajakaupassa, mikä merkitsee muun muassa sitä, että kauppojen aukioloajoilla ei ole lainkaan rajoituksia. Hankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Torniossa ja Haaparannalla sekä ympäristökunnissa Kalixissa, Keminmaassa, Kemissä, Tervolassa ja Ylitorniolla asuu liki ihmistä. kuntien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan vuonna 2010 olevan noin 470 miljoonaa euroa.(lounais-lappi ) Kemin Sarius, ajoittuu vuosille Kustannusarvio n. 120 milj. euroa Kylpylä ja hyvinvointikeskus, vapaa-ajan asumista ja pysyvää asumista. XVI

17 Sijainti Kemin keskustassa meren rannalla (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Tervolassa aloitettu vanhusten palvelukotihanke, n. 6milj euroa ajoittuu kolmelle vuodelle. Sallassa avopalveluhanke yli 3milj. euroa (vanhuspalvelut) ja Suunnitelmissa Alakurtin teollisuus-/yrityspuiston rakentaminen 1-2 vuoden kuluttua Rovaniemen Fenix YIT:n kovanrahan asuntotuotantoa Rovaniemen ydinkeskustassa. Ajoittuu vuosille Kustannusarvio n.100 milj. euroa Teollisuus ja kaivannaistoiminta TEOLLISUUS TOIMIALAFAKTA 2006 yritykdsiä 831 kpl liikevaihto milj. työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko toimialan yrityksistä 4,3 % Lapin osuus koko toimialan 57,4 % liikevaihdosta Lapin osuus toimialan 24,8 % työntekijämäärästä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Outokumpu käynnistää korkealaatuisten erikoispuhtaiden ruostumattomien ferriittisten laatujen sekä kiiltohehkutettujen austeniittisten ja ferriittisten tuotteiden tuotannon Torniossa. Kokonaisinvestointi, noin 370 miljoonaa euroa, käsittää myös palvelukeskuksen rakentamisen Etelä-Saksaan. ( ) Paakkola Conveyors tekee noin kuuden miljoonan investoinnit Tervolaan. Isot kaivoshankkeet Suomessa ja Ruotsissa tarvitsevat kuljetinjärjestelmiä runsaasti. Kuljetinyhtiölle valmistuu lähivuosina yhteensä 4000 neliötä uutta tilaa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu ensi vuoden alussa vajaan 1600 neliön tuotanto- ja varastohalli, joka maksaa noin 2,8 miljoonaa euroa. Yrityksen asiakkaina on kaivosteollisuuden lisäksi monenlaista muutakin teollisuutta, jotka tarvitsevat kuljettimia. Tänä vuonna suurin asiakas on ollut Talvivaaran kaivos XVII

18 Kainuussa. Ensimmäiset uudessa toimitilassa tehtävät työt lähtevät Bolidenin Aitikkaivokselle Pohjois-Ruotsiin Viennin osuus on ollut yrityksessä 50-75% välillä. (Pohjolan Sanomat ) Veljekset Vaara Oy suunnittelee uuden höyläämön ja maalaamon rakentamista Tervolaan. Hanke ajoittuu vuosille ja höyläämö- ja maalaamoinvestoinnit koneineen ja laitteineen maksavat n.5 miljoonaa euroa. (www.veljeksetvaara.fi) Kaivannaisteollisuus KAIVANNAISTOIMINTA TOIMIALAFAKTA 2006 yritykset 57 KPL liikevaihto 60 milj. työntekijöitä 371 årsanställda Lapin osuus koko Suomen 4,7 % liikevaihdosta Lapin osuus koko toimialan 0,6 % liikevaihdosta Lapin osuus kaikista yrityksistä 1,0 % Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Tänä vuonna avataan kaksi uutta kaivosta, nikkelikaivos Sotkamon Talvivaaraan ja kultakaivos Kittilän Suurikuusikkoon. Kittilän kultakaivos saa valtiolta 1,4miljoonaa euroa tukea. Suomen valtio varautuu budjetoinnissaan useiden uusien kaivoshankkeiden liikkeelle lähtöön. Suomeen suunniteltujen Tähän mennessä suurin valtion rahaa nielevä kaivoshanke on Sotkamon Talvivaaran kaivos, johon valtion panos tulee olemaan yli 50 miljoonaa euroa. Talvivaarassa yksistään kaivokselle tehtävä rata maksaa 40 miljoonaa euroa. Soklin fosforikaivoshankkeessa on yli sadan kilometrin ratatarve. Siten yksistään radan rakentaminen Sokliin maksaa miljoonaa euroa. Lapissa starttia odottavat investoinnit ovat 1,8 miljardia euroa. (Kauppalehti , sivu 11.) Kun kanadalaisyhtiö avaa Tapulin rautakaivoksen Pajalassa vuonna 2011, viedään malmi maailmalle Kemin Ajoksesta Lapin syväsataman kautta(sopimus ). Investoinnit satamaan kuljetuksien onnistumiseksi(raideyhteydet, vaunujen XVIII

19 purkupaikka, noin hehtaarin kokoinen varastointialue, kuljettimet ja uusi laituri) vaativat noin 5-10 miljoonaa euroa.(pohjolan sanomat ) Meänmaa hanke on saanut 18 kuukauden rahoituksen., jatkosta on optio. Kokonaiskustannusarvio on , josta Interreg- rahoituksen osuus on noin Kolarin kunnan osuus on Meänmaa on sateenvarjohanke, jonka puitteissa koordinoidusti toteutetaan kehitystyön eri prosessit Kolarin ja Pajalan kunnissa. Projektin tarkoitus on luoda konkreettisia toimintaehdotuksia, jotka luovat hyvät edellytykset kaivostoiminnan aloittamiseen Meänmaassa.(Pohjolan Sanomat ) Pitkälle valmisteltuja hankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä,Sokli, Kolari ja Laivakangas.Investoinnit kaivostoimintaan ovat aikajänteellä n. 1,2 miljardia euroa. Lisätietoja kaivostoiminnasta saa kaivosyhtiöltä. Northland Exploration Finland Oy, Teknotie a 11, Napapiiri, Rovaniemi, FINLAND tel: +358(0) , mobile:+358(0) , fax +358(0) Lappland Goldminers ottaa hengähdysaikaa Sodankylän Pahtavaaran lisätutkimuksiin rikastamalla toistaiseksi pelkästään aikaisemmin kertynyttä sivukiveä. Sivukiveä rikastamalla syntyy tuloa 1 2 miljoonaa Ruotsin kruunua kuukaudessa. Kannattavaa sivukiven rikastaminen on, kun siinä on kultaa vähintään 0,4 grammaa tonnissa. Kaivostoiminnan Lappland Goldminers aloittaa sen jälkeen, kun se on tehnyt lisätutkimukset ja kasvattanut Pahtavaaran malmivarantoa. (Pohjolan Sanomat ) Matkailu MAJOITUS- JA TOIMIALAFAKTA 2006 RAVINTOLATOIMINTA yritykset 716kpl liikevaihto 245 milj. henkilöstö 2750 henkilötyövuotta Lapin osuus koko Suomen liikevahdosta 4,6 % Osuus kaikista toimialojen 2,5 % liikevaihdosta Lapissa Osuus työntekijöistä kaikissa Lapin 7,5 % yrityksissä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto XIX

20 Lappi on erikoistunut ympärivuotisia ja laadukkaita matkailupalveluja tuottavaksi elämysmaakunnaksi. Erityisesti talvisesonki on kasvanut ripeästi ja kansainvälinen kilpailukyky on huippuluokkaa. Vuosittain Lapissa kertyy noin 6 miljoonaa yöpymistä ja maakunnan välitön matkailutulon on noin 500 miljoonaa euroa. Alalla toteutetaan vuoteen 2012 mennessä noin miljardin euron investoinnit kapasiteetin lisäämiseksi sekä palveluiden kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadun parantamiseksi.(lappi-työryhmä Kansainvälistyminen matkailussa edellyttää asiakastarpeiden mukaista tuotekehitystä, tehokasta markkinointia ja myyntiä sekä riittäviä lentoyhteyksiä. Keski-Euroopan tärkeimmillä markkinoilla asuu noin 240 miljoonaa henkilöä, jotka tekevät vuosittain noin 140 miljoonaa pitkää, yli 5vrk kestävää ulkomaan lomamatkaa. Suomen markkinaosuus lomamatkoista on häviävän pieni, alle 0,5% Infastruktuuri Lapin alueen tieliikenteen ja tienpidon lähivuosien suurimmat haasteet ovat: Matkailuliikenteen voimakas kasvu Kaivostoiminnan lisääntyminen edellyttää paikoin uusia maantieyhteyksiä ja nykyisen tieverkon parantamista. Puuhuollon turvaaminen asettaa haasteita etenkin aiemman tieverkon kunnolle. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Lapin tiepiiri pyrkii vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen eheyteen ja liikenneväylien sujuvuuteen. Lapin tiepiirin lähivuosien perustienpidon investointiohjelma on laadittu nykyiseen noin 2,5 3 miljoonaa euron vuotuiseen rahoitustasoon Kaivosten myötä raideliikenteeseen on tulossa panostuksia, joita ei pelkän matkailun takia tehtäisi. Tulevaisuudessa todennäköisesti entistä suurempi osa matkailijamääristä kulkee kiskoilla(pohjolan Sanomat ) Suomen kaivoshankkeisiin varatusta 600 miljoonan euron potista ylivoimainen pääosa tulee Lapin kahden uuden kaivoksen vaatimiin rautatieinvestointeihin. Jos Kolariin avataan rautakaivos, Kolarin rata on Tornio Äkäsjokisuu välillä käytännössä uusittava täydellisesti.(pohjolan Sanomat ) Tornion uusi seisake on reilut 300 m pitkä. Seisakkeelle on rakennettu uusi katuosuus Torpin rinnakkaiskadun kautta ns. Sukkatehtaankadun jatkona. Ratahallintokeskuksen ja Tornion kaupungin yhteishanke korvaa aiemmin käytöstä poistetun Tornio pohjoinen pysäkin. Uuden seisakkeen kustannusarvio on noin euroa. XX

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli OULU & Business Oulu Kaivokset Öljy & Kaasu Infra Asunnot Uusiutuva energia - aurinko - tuuli Teollisuus Logistiikka ICT Life Science Cleantech Matkailu Luovat alat Kauppa on Business Oulun selvä tavoite

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC BUSINESS CONCEPT Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa Oulu - Uleåborg Investments until 2025 Industri Olja/Gas Vattenkraft Gruvnäring Kärnkraft Vinkraft Bioenergia Handel Logistik El nät Turism Offentlig LNG Tornio Windpower 50% nybyggnation 50% reparation

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja 7.12.2016 Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT Joukkoliikenne Ruotsissa Maakäräjät (20 kpl) ovat vastuussa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot