BEAR. Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella. BarentsEuroArcticRegion. Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

Transkriptio

1 Kesäkuu 2009 Draft v BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

2 OSALLISET Norja Bedriftsforbundet: Tom Bolstad, toimitusjohtaja Sigfred Steien Kansainvälinen ryhmä Kansallinen projektijohto ja johtoryhmän sihteeri Ulf Nilsen, Utviklingssenteret Ruotsi Företagarna: Anna- Stina Nordmark- Nilsson, vd. Företagarna Peter Nordblad, regionsshef Företagarna Norrbotten Kjell Hjelm, vara regionsshef Företagarna Norrbotten Kansallinen projektijohto: Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB Suomi Yrittäjät: Thomas Palmgren, asiamies, kansainväliset asiat Suomen Yrittäjät Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Hannu Autonen, puheenjohtaja, Lapin Yrittäjät Kansallinen projektijohto: Marja-Liisa Vaara, Kehittämiskonsultointi II

3 FAKTA Tittel: BEAR Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Nordic Innovation Centre (NICe) prosjekt nummer: Tekijät: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret ( Norja Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB ( Ruotsi Marja-Liisa Vaara, Kehittamiskonsultointi ( Suomi Organisasjoner: Bedriftsforbundet, Norja ( Företagarna Norrbotten, Ruotsi ( Länsipohjan Yrittäjät, Suomi ( ), Lapin Yrittajat ( ) Yhteenveto: Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvontaorganisaatiot Pohjoiskalotilla/Barentsin alueella, tarkemmin Norrbottenissa (Ruotsi), Lapin läänissä (Suomi) ja Pohjois-Norjassa (Nordland, Troms ja Finmark läänit), fokusoi tällä selvityksellä Pohjoiskalotin pk-yritysten kansainvälistymisen vaatimukset ja mahdollisuudet. Tämän esihankkeen päätavoitteena on ollut selvittää Pohjoiskalotin pk-yritysten rajat ylittävät yhteistyömahdollisuudet ja aikaansaada yhteinen strategia tässä yhteistyötä tekeville yrittäjien edunvalvontaorganisaatioille. Tavoitteena on stimuloida yritysten välistä yhteistyötä Pohjoiskalotilla. Tässä tarkoituksessa on kartoitettu vetovoimatekijöitä ja esteitä tälle yhteistyölle. Kuusi hallitsevaa toimialaa valittiin mukaan. Toimialat edustavat niitä sektoreita, joiden mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ovat suurimmat. Projektiosalliset ovat työstäneet hanketta Oslossa, Helsingissä, Tukholmassa, Luulajassa, Kiirunassa, Haaparannassa, Torniossa ja Kemissä. Työ on suoritettu Pohjoiskalotilla ja projektia on johtanut Utviklingssenteret Norjan Finnsnesissä. Tietoa on hankittu lukuisten elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden haastattelujen avulla, internetistä, mediasta, viranomaisilta ja kunkin maan julkaistuista suunnitelmista. Läpiviedyn projektin perusta ja lähtökohta on yhteistyötä tekevien yrittäjin edunvalvontaorganisaatioiden tahto työskennellä esteiden vähentämiseksi ja näin kansainvälisen yritysten välisen yhteistyön stimuloimiseksi Pohjoiskalotilla. Teknisten rajaesteiden vähentäminen ja lieventäminen on edellytys sille, että Pohjoiskalotilla sijaitsevat pk-yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan alueen tulevia suuria investointeja. Suurin huomio on kohdistettu fyysisiin Pohjoiskalotilla tapahtuviin investointeihin vuoden perspektiivillä. Tässä on kartoitettu 400 miljardi Ruotsin kruunun investoinnit, jotka voidaan katsoa suhteellisen varmoiksi. Enemmänkin vielä epävarmoja, mutta kuitenkin potentiaalisia investointeja on lisäksi 500+ miljardin Ruotsin kruunun edestä. Tarkoitus ei ole ollut toteuttaa tiukkaa tieteellistä tutkimusta, vaan lähtökohtana on ollut korjata ja varmistaa riittävällä ja luotettavalla aineistolla paremmat yhteistyöasetelmat Pohjoiskalotilla. Avainsanat: Barents, Barentin alue, Pohjoiskalotti, Pk-yritykset, Företagarna, Ytittäjät, Bedriftsforbundet NICe kohdealue: Rajaton alue Kontaktihenkilö: Ulf Nilsen, Project manager, Utviklingssenteret, Postboks 327, N-9305 Finnsnes Norway Tel Fax III

4 Asiayhteys Maantiede Pohjoiskalotti on alue Euroopassa, alue, jolla on harvin väestötiheys Euroopassa. Alueen avainluvut ovat: Suomi, Lapin lääni Pinta-ala: km² Väestö (2002) Väestötiheys: 2,0/km² Lääni: 1 Kunnat: 21 Ruotsi, Norrbotten Pinta-ala: km² Väestö (2007) Väestötiheys 2,6/km² Lääni: 1 Kunnat: 14 Pohjois-Norja Pinta-ala: km² Väestö (2009) Väestötiheys: 4,1/km² Läänit: 3 Kunnat: 89 Pohjoiskalotti Pinta-ala: km² Väestö noin Väestötiheys 2,9/km² Läänit: 5 Kunnat: 124 Elinkeinoelämä lähtökohtana ja hankkeen pääteesi Alueella on pitkä historia raaka-ainelähteenä. Kalaa Norjasta ja mineraaleja Suomesta ja Ruotsista. Alueen elinkeinoelämä koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja pienyritykset ovat määrässä hallitseva yritysryhmä. Meneillään olevat ja tulevat investoinnit Pohjoiskalotilla ovat valtavan pääomaintensiivisiä (kaivostoiminta, prosessiteollisuus, öljy- ja kaasulähteet). Suurimmat sopimukset menevät suurille kansallisille tai kansainvälisille yhtiöille. Nämä yhtiöt valitsevat itse alihankkijansa. Alueen elinkeinoelämällä on suuret haasteet saada edes osan investoinneista tai ne joutuvat kauas alas toimittajaketjussa missä marginaalit ja osaamisvaatimukset ovat pienempiä. Projektin pääteesi on, että kansainvälinen yhteistyö voi olla keino lisätä alueen yritysten osuutta tulevista investoinneista. Projekti tulee nähdä tästä perspektiivistä. IV

5 Tavoitteenasettelu Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä yhteistyötä Pohjois- Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida neuvotteluteitse alueellinen pk-yritystoiminta ja kansainvälistyminen -elinkeinostrategia, joka saa kansainvälisen statuksen. Relevantit osatavoitteet olivat: 1. saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan neuvotteluun. 2. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. 3. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN). 1 Projektin tiedottajien mukaan tätä materiaalia ei julkaista V

6 Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 1. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistujia jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvottelutilaisuuksia, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentisn Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiominta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. 1 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finanssikriisin. VI

7 Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liikettoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä yli 500 miljardin lisäinvestoinnit. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o energia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoittettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat nelko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallisteut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräiusta suunnittelua yrittäjiltä. o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentelkovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullauasta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniske esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. VII

8 Kesäkuu 2009 BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret VIII

9 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA JA HANKKEEN TAVOITTEENASETTELU 1.1 ELINKEINOELÄMÄ POHJOISESSA 1.2 PROJEKTIN TAVOITEENASETTELU TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN JA ANKKUROINTI 2. POHJOISKALOTIN INVESTOINTIKARTOITUS KAIVANNAISTEOLLISUUS RAKENTAMINEN JA LAITTEET ENERGIA TEOLLISUUS INFRASTRUKTUURI/LIIKENNE MATKAILUT, RAKENTAMINEN JA LAITTEET 3. TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VAPAAN LIIKUMISEN ESTEET XLI 4. STRATEGINEN JA TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ XLII 5. TIEDON LEVITTÄMINEN JA KONFERENSSIAKTIVITEETIT XLV 6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSETVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 7. TÄRKEITÄ KOKEEMUKSIA 8. LOPETUS 9. LIITE IX

10 1. LÄHTÖKOHTA JA PROJEKTIN TAVOITTEIDEN ASETTELU 1.1 Elinkeinoelämä pohjoisessa Kolme sisarorganisaatiota Bedriftsforbundet (Norja), Suomi Yrittäjät (Suomi) ja Företagarna (Ruotsi) edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä kukin maassaan. Projektin BEAR kautta Pk-yritysten yhteistyö Barentsin euroargtisella alueella, toivotaan lähtökohdaksi perustuen jo pitkäaikaisiin kontakteihin kolmen sisarorganisaation välillä. Näiden kontaktien avulla toivotaan saavutettavan ja kehitettävän sekä strategista että operatiivista elinkeinojen yhteistyötä. BEAR yhteistyön lähtökohta on tänään olemassa olevan hyödyntämättämän potentiaalin kytkeminen rajat ylittävään kauppaan ja liiketoimintaan Pohjoiskalotilla. Tänään ja tulevaisuudessa suoritetaan enenevässä määrin suuria investointeja alueella, mutta vain pienessä mitassa kyetään hyödyntämään näitä investointeja pohjoisilla alueilla sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Tiedon, osaamisen ja kokemuksen puute sekä tekniset esteet johtavat horisontaalisen itä-länsi yhteistyön poissaoloon elinkeinopuolella pohjoisten alueiden välillä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Elinkeinorakenne, joka koostuu monista pienistä yrityksistä, jotka työskentelevät tehtävästä tehtävään ja joilla on rajoitettu kapasiteetti rajat ylittävään tarkkailuun, johtaa siihen, että ne keskittyvät paikallisiin markkinoihin. Yrittäjien sisarorganisaatioiden näkökulmasta puuttuu yhteisesti tehdyn kaupan ja elinkeinojen kehittämisen yhteistyöstrategia pohjoisilla alueilla. Tähän puuteeseen toivotaan BEAR yhteistyön vastaavan. Jotta pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyödyntää suurta investointitasoa, Pohjoiskalotilla täytyy reunaehdot selvittää ja työskennellä aktiivisesti laajan ja riittävän rajat ylittävän yhteistyön hyväksi Projektin tavoitteenasettelu Päätavoite on ollut selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet. Tätä haetaan esiprojektissa etabloimalla ja perustamalla strateginen elinkeinoihin panostamisen ohjelma yhteistyötä tekeviä yrittäjien sisarorganisaatioita varten. Samanaikaisesti toivotaan yritysten ja elinkeinoympäristöjen liiketoiminnallisen yhteistyön etabloitumiseen ja kehittymiseen Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Projektin kunnianhimoinen tavoite oli ankkuroida kansainvälinen elinkeinostrategia suuren pk-yrityksiä ja kansainvälistä yhteistyötä fokusoivan elinkeinokonferenssin välityksellä. Tämä olisi sitten tullut merkitsemään esiprojektin loppumista. Esiprojektin ajankohtaiset osatavoitteet olivat useammalla tasolla: X

11 Makrotaso: Avata valitun strategian tunnustaminen korkeimmalla tasolla. Kansalliset elinkeinoministeriöt kutsutaan oasllistumaan konferenssiin. Mesotaso: Stimuloida Bedriftsförbundet`n, Företagarna`n ja Suomen Yrittäjien välillä entistä enemmän yhteistyötä. Oli odotettua, että yhteistyö institutionalisoituu Barentsin Yritysneuvoston muodossa. Sellainen neuvosto tulee operoimaan kansainvälisenä neuvonantajana ja mielipideluovana toimijana suhteessa Barentsin alueen politiikkakehitykseen, alueelliseen vaikuttamiseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Mikrotaso: Paikallistetaan mahdollisuudet ja esteet suhteessa toimialakohtaisiin mahdollisuuksiin laajenevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Mahdollisuudet muodostavat perustan BEAR -yhteistyölle ja ne käytetään yhteisen elinkeinostrategian kehittämisen perustana. Projekti on läpiviety esiprojektina, arviona siitä tulisiko toimeenpanna isompi jatkotyö käsillä olevan asian edistämiseksi. Bedriftsforbundet, Suomi Yrittäjät ja Företagarna toivoo tätä jatkotyötä tehtävän Tavoitteiden saavuttaminen, strategia ja sen ankkurointi Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä elinkeinojen yhteistyötä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida strategia kansainväliseksi strategiseksi satsaukseksi elinkeinoihin alueella elinkeinokonferenssin avulla aiheena pk-yritystoiminta ja kansainvälinen yhteistyö. Relevantit osatavoitteet olivat: saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan konferenssiin. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty määrättyjen yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt siihen tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset XI

12 johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN), joka on perusteilla. Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna og Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 2. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistuja jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvotteluita, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen 1 Tätä materiaalia ei julkaistu projektin tiedottajan toimesta. 2 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finannsikriisin. XII

13 Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu Norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentsin Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiminta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liiketoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjoiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä 500 miljardin lisäinvestoinnit. Suurimmat liiketoimintamahdollisuudet kansainvälisessä yhteistyössä ovat kytköksissä huomattavan suureen investointitasoon Pohjoiskalotilla tulevaisuudessa. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o ebergia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoitettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat melko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on tehtävänä priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallistetut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräistä suunnittelua yrittäjiltä. XIII

14 o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentekovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullausta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniset esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. 2. INVESTOINNIT POHJOISKALOTILLA Seuraavassa esitellään kartoitetut investoinnit Pohjoiskalotilla, Lapissa, Norrbottenissa ja Pohjois-Norjassa. On yritetty kartoittaa investoinnit saman mallin mukaan, mutta projektinjohto ei onnistunut tässä. Investoinnit esitellään tässä niin, kuin kansallinen projektinvetäjä on toteuttanut kartoituksen ja sillä kielellä, kuin kartoitus on suoritettu. Monelle aktiviteetille ei ole esitelty investoiontitarvetta. 2.1 Lapin läänin kinvestointihankkeet Kolmella yrittäjien organisaatiolla, Bedfiftsförbundet (NO), Suomen yrittäjät (FI) ja Företagarna(SE), niiden pohjoisilla alueorganisaatioilla on yhteinen tavoite kehittää strategista elinkeinoyhteistyötä pohjoisella alueella. Kaikki kolme tähän toimintaan osallistuvaa organisaatiota edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä omissa maissaan. BEAR(Barents Euro Arctic Region) yhteistyöllä on lähtökohdat pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen monivuotisessa yhteistyössä. Tällä yhteistyöllä toivotaan saavutettavan sekä strategista että elinkeinollista ja liiketoiminnallista kehitystä. Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Kansainvälisen talouden vakaus sekä raaka-aineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalveluihin kohdistuva kysyntä heijastuu välittömästi Lapin talouteen ja työllisyyteen.(lappi-työryhmä ) PK-yritysbarometrin Lappi 1/2008 mukaan PK-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Lapissa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Lapissa toimivista yrityksistä nyt 39% ennakoi suhdannenäkymien XIV

15 lähimmän vuoden aikana paranevan. Lapissa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat investointien ja tuonnin arvon kohdalla. Verrattuna koko maahan, Lapissa suhdannenäkymät ovat positiivisempia liikevaihdon, viennin arvon, tuotantokustannusten, yritysten kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanosten osalta. Lapin maakunnan yritystoimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 tammimarraskuussa suotuisat 9,2 prosenttia. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä ohjelmapalvelutoiminnan aloilla liikevaihto kasvoi. Rakentamisen liikevaihto kasvoi ennätykselliset 17,1 ja teollisuuden 11,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat Lapin teollisuudessa lähes yksinomaan suuret yritykset. Henkilöstömäärän puolelle tehdasteollisuuden liikevaihdon raju kasvu ei ole juurikaan heijastunut vuosien aikana. Lapin matkailukeskuksissa liikevaihdon ja henkilöstön kehitys on jatkunut suotuisana. Voimakkainta on liikevaihdon kasvu ollut vuonna 2007 Ylläksellä. Lapin aluetalouden kehitys on eriytynyt vahvasti. Itä-lapin seutukunnassa talouden mittarit näyttävät alaspäin, kun taas muut seutukunnat ovat pysyneet koko talouden liikevaihdolla mitattuna koko maan ja Lapin kehityksessä mukana. Kemi-Tornion seudun talous on riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Tunturi-Lapin talous on puolestaan vahvassa nousukiidossa matkailu- ja kaivosinvestointien johdosta. Kaupan suurinvestoinneilla on ollut vahva merkitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla.(lapin liitto1/2008) Rakentaminen ja laitteet RAKENTAMINEN Toimialafakta 2006 Yritykset kpl Liikevaihto 571 milj. Työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko Suomen 2,8% liikevaihdosta Osuus Lapin toimialojen liikevaihdosta 5,8% Työntekijöiden osuus kaikista Lapin 11,3% yrityksistä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Saariselkä Chalets: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Saariselän tunturihotellin yhteyteen. Ajoittuu vuosille XV

16 Kustannusarvio n. 80 milj. euroa Gielas majoitus- ja kokouskeskus -rakenteilla, valmis 11/2008.Uuteen, lähes 6000m2 :n suuruiseen rakennukseen tulee 84 saunallista huonetta, ravintola sekä kokous- ja liiketilaa. Investoinnin kustannusarvio on lähes 12 miljoonaa euroa ja rakennusaikana hanke työllistää yhteensä noin 70 rakennusalan ammattilaista. Saariselän tunturihotelli Tunturikiinteistöt Oy:n investoinnin myötä Saariselän Tunturihotellissa on investoinnin jälkeen 260 huonetta ja huoneistoa, kokonaisvuodepaikkamäärä on yli 600 ja lisävuoteineen noin Tunturihotellin ravintola on tähänkin saakka ollut asiakaspaikoiltaan ollut Suomen suurin, ja uuden ravintolan jälkeen asiakaspaikkamäärä nousee yli maagisen 2000 rajan. Kokoustiloja Tunturihotellista löytyy yhteensä 500 henkilölle. ( Ylläs Chalets hankkeet: YIT:n Chalets- konseptin mukaista vapaa-ajan asumista , elokuussa 2009 on valmiina Saaga Hotelli, Taigaravintolamaailma, Gondolihissi ja 250 Chalets huoneistoa, kustannusarvio n. 70 milj. euroa Vuosina Chalets jatkoinvestoinnit n. 100 milj.euroa. Sijainti Ylläsjärvellä hissien ala-aseman ympäristössä. Ski in Ski out. (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Levi Chalets hankkeet: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Koutalaen hotellikokonaisuuden yhteyteen. Hotellin rakentaminen aloitettu vuonna n. 3minuutin gondolihissimatka Levin keskustaan. Chalets huoneistot n. 80 milj. euroa vuosina Koutalaki- projektin kokonaiskustannukset(hotellit+palvelut+majoitus) yhteensä 200 milj. euroa vuosina (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Torniossa marraskuun 2008 alussa avatun kauppakeskuksen kävijätavoite on 2,5 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa. Myynnin odotetaan nousevan 85 miljoonan euron vuositasolle. Tällä hetkellä kauppakeskuksessa on 50 myymälää. Kauppakeskus on osa Tornion ja Haaparannan yhteishanketta kaupunkien keskustojen yhdistämiseksi. Torniolla ja Haaparannalla on vuosikymmenien perinteet rajakaupassa, mikä merkitsee muun muassa sitä, että kauppojen aukioloajoilla ei ole lainkaan rajoituksia. Hankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Torniossa ja Haaparannalla sekä ympäristökunnissa Kalixissa, Keminmaassa, Kemissä, Tervolassa ja Ylitorniolla asuu liki ihmistä. kuntien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan vuonna 2010 olevan noin 470 miljoonaa euroa.(lounais-lappi ) Kemin Sarius, ajoittuu vuosille Kustannusarvio n. 120 milj. euroa Kylpylä ja hyvinvointikeskus, vapaa-ajan asumista ja pysyvää asumista. XVI

17 Sijainti Kemin keskustassa meren rannalla (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Tervolassa aloitettu vanhusten palvelukotihanke, n. 6milj euroa ajoittuu kolmelle vuodelle. Sallassa avopalveluhanke yli 3milj. euroa (vanhuspalvelut) ja Suunnitelmissa Alakurtin teollisuus-/yrityspuiston rakentaminen 1-2 vuoden kuluttua Rovaniemen Fenix YIT:n kovanrahan asuntotuotantoa Rovaniemen ydinkeskustassa. Ajoittuu vuosille Kustannusarvio n.100 milj. euroa Teollisuus ja kaivannaistoiminta TEOLLISUUS TOIMIALAFAKTA 2006 yritykdsiä 831 kpl liikevaihto milj. työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko toimialan yrityksistä 4,3 % Lapin osuus koko toimialan 57,4 % liikevaihdosta Lapin osuus toimialan 24,8 % työntekijämäärästä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Outokumpu käynnistää korkealaatuisten erikoispuhtaiden ruostumattomien ferriittisten laatujen sekä kiiltohehkutettujen austeniittisten ja ferriittisten tuotteiden tuotannon Torniossa. Kokonaisinvestointi, noin 370 miljoonaa euroa, käsittää myös palvelukeskuksen rakentamisen Etelä-Saksaan. ( ) Paakkola Conveyors tekee noin kuuden miljoonan investoinnit Tervolaan. Isot kaivoshankkeet Suomessa ja Ruotsissa tarvitsevat kuljetinjärjestelmiä runsaasti. Kuljetinyhtiölle valmistuu lähivuosina yhteensä 4000 neliötä uutta tilaa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu ensi vuoden alussa vajaan 1600 neliön tuotanto- ja varastohalli, joka maksaa noin 2,8 miljoonaa euroa. Yrityksen asiakkaina on kaivosteollisuuden lisäksi monenlaista muutakin teollisuutta, jotka tarvitsevat kuljettimia. Tänä vuonna suurin asiakas on ollut Talvivaaran kaivos XVII

18 Kainuussa. Ensimmäiset uudessa toimitilassa tehtävät työt lähtevät Bolidenin Aitikkaivokselle Pohjois-Ruotsiin Viennin osuus on ollut yrityksessä 50-75% välillä. (Pohjolan Sanomat ) Veljekset Vaara Oy suunnittelee uuden höyläämön ja maalaamon rakentamista Tervolaan. Hanke ajoittuu vuosille ja höyläämö- ja maalaamoinvestoinnit koneineen ja laitteineen maksavat n.5 miljoonaa euroa. ( Kaivannaisteollisuus KAIVANNAISTOIMINTA TOIMIALAFAKTA 2006 yritykset 57 KPL liikevaihto 60 milj. työntekijöitä 371 årsanställda Lapin osuus koko Suomen 4,7 % liikevaihdosta Lapin osuus koko toimialan 0,6 % liikevaihdosta Lapin osuus kaikista yrityksistä 1,0 % Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Tänä vuonna avataan kaksi uutta kaivosta, nikkelikaivos Sotkamon Talvivaaraan ja kultakaivos Kittilän Suurikuusikkoon. Kittilän kultakaivos saa valtiolta 1,4miljoonaa euroa tukea. Suomen valtio varautuu budjetoinnissaan useiden uusien kaivoshankkeiden liikkeelle lähtöön. Suomeen suunniteltujen Tähän mennessä suurin valtion rahaa nielevä kaivoshanke on Sotkamon Talvivaaran kaivos, johon valtion panos tulee olemaan yli 50 miljoonaa euroa. Talvivaarassa yksistään kaivokselle tehtävä rata maksaa 40 miljoonaa euroa. Soklin fosforikaivoshankkeessa on yli sadan kilometrin ratatarve. Siten yksistään radan rakentaminen Sokliin maksaa miljoonaa euroa. Lapissa starttia odottavat investoinnit ovat 1,8 miljardia euroa. (Kauppalehti , sivu 11.) Kun kanadalaisyhtiö avaa Tapulin rautakaivoksen Pajalassa vuonna 2011, viedään malmi maailmalle Kemin Ajoksesta Lapin syväsataman kautta(sopimus ). Investoinnit satamaan kuljetuksien onnistumiseksi(raideyhteydet, vaunujen XVIII

19 purkupaikka, noin hehtaarin kokoinen varastointialue, kuljettimet ja uusi laituri) vaativat noin 5-10 miljoonaa euroa.(pohjolan sanomat ) Meänmaa hanke on saanut 18 kuukauden rahoituksen., jatkosta on optio. Kokonaiskustannusarvio on , josta Interreg- rahoituksen osuus on noin Kolarin kunnan osuus on Meänmaa on sateenvarjohanke, jonka puitteissa koordinoidusti toteutetaan kehitystyön eri prosessit Kolarin ja Pajalan kunnissa. Projektin tarkoitus on luoda konkreettisia toimintaehdotuksia, jotka luovat hyvät edellytykset kaivostoiminnan aloittamiseen Meänmaassa.(Pohjolan Sanomat ) Pitkälle valmisteltuja hankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä,Sokli, Kolari ja Laivakangas.Investoinnit kaivostoimintaan ovat aikajänteellä n. 1,2 miljardia euroa. Lisätietoja kaivostoiminnasta saa kaivosyhtiöltä. Northland Exploration Finland Oy, Teknotie a 11, Napapiiri, Rovaniemi, FINLAND tel: +358(0) , mobile:+358(0) , fax +358(0) Lappland Goldminers ottaa hengähdysaikaa Sodankylän Pahtavaaran lisätutkimuksiin rikastamalla toistaiseksi pelkästään aikaisemmin kertynyttä sivukiveä. Sivukiveä rikastamalla syntyy tuloa 1 2 miljoonaa Ruotsin kruunua kuukaudessa. Kannattavaa sivukiven rikastaminen on, kun siinä on kultaa vähintään 0,4 grammaa tonnissa. Kaivostoiminnan Lappland Goldminers aloittaa sen jälkeen, kun se on tehnyt lisätutkimukset ja kasvattanut Pahtavaaran malmivarantoa. (Pohjolan Sanomat ) Matkailu MAJOITUS- JA TOIMIALAFAKTA 2006 RAVINTOLATOIMINTA yritykset 716kpl liikevaihto 245 milj. henkilöstö 2750 henkilötyövuotta Lapin osuus koko Suomen liikevahdosta 4,6 % Osuus kaikista toimialojen 2,5 % liikevaihdosta Lapissa Osuus työntekijöistä kaikissa Lapin 7,5 % yrityksissä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto XIX

20 Lappi on erikoistunut ympärivuotisia ja laadukkaita matkailupalveluja tuottavaksi elämysmaakunnaksi. Erityisesti talvisesonki on kasvanut ripeästi ja kansainvälinen kilpailukyky on huippuluokkaa. Vuosittain Lapissa kertyy noin 6 miljoonaa yöpymistä ja maakunnan välitön matkailutulon on noin 500 miljoonaa euroa. Alalla toteutetaan vuoteen 2012 mennessä noin miljardin euron investoinnit kapasiteetin lisäämiseksi sekä palveluiden kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadun parantamiseksi.(lappi-työryhmä Kansainvälistyminen matkailussa edellyttää asiakastarpeiden mukaista tuotekehitystä, tehokasta markkinointia ja myyntiä sekä riittäviä lentoyhteyksiä. Keski-Euroopan tärkeimmillä markkinoilla asuu noin 240 miljoonaa henkilöä, jotka tekevät vuosittain noin 140 miljoonaa pitkää, yli 5vrk kestävää ulkomaan lomamatkaa. Suomen markkinaosuus lomamatkoista on häviävän pieni, alle 0,5% Infastruktuuri Lapin alueen tieliikenteen ja tienpidon lähivuosien suurimmat haasteet ovat: Matkailuliikenteen voimakas kasvu Kaivostoiminnan lisääntyminen edellyttää paikoin uusia maantieyhteyksiä ja nykyisen tieverkon parantamista. Puuhuollon turvaaminen asettaa haasteita etenkin aiemman tieverkon kunnolle. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Lapin tiepiiri pyrkii vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen eheyteen ja liikenneväylien sujuvuuteen. Lapin tiepiirin lähivuosien perustienpidon investointiohjelma on laadittu nykyiseen noin 2,5 3 miljoonaa euron vuotuiseen rahoitustasoon Kaivosten myötä raideliikenteeseen on tulossa panostuksia, joita ei pelkän matkailun takia tehtäisi. Tulevaisuudessa todennäköisesti entistä suurempi osa matkailijamääristä kulkee kiskoilla(pohjolan Sanomat ) Suomen kaivoshankkeisiin varatusta 600 miljoonan euron potista ylivoimainen pääosa tulee Lapin kahden uuden kaivoksen vaatimiin rautatieinvestointeihin. Jos Kolariin avataan rautakaivos, Kolarin rata on Tornio Äkäsjokisuu välillä käytännössä uusittava täydellisesti.(pohjolan Sanomat ) Tornion uusi seisake on reilut 300 m pitkä. Seisakkeelle on rakennettu uusi katuosuus Torpin rinnakkaiskadun kautta ns. Sukkatehtaankadun jatkona. Ratahallintokeskuksen ja Tornion kaupungin yhteishanke korvaa aiemmin käytöstä poistetun Tornio pohjoinen pysäkin. Uuden seisakkeen kustannusarvio on noin euroa. XX