BEAR. Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella. BarentsEuroArcticRegion. Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEAR. Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella. BarentsEuroArcticRegion. Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret"

Transkriptio

1 Kesäkuu 2009 Draft v BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret

2 OSALLISET Norja Bedriftsforbundet: Tom Bolstad, toimitusjohtaja Sigfred Steien Kansainvälinen ryhmä Kansallinen projektijohto ja johtoryhmän sihteeri Ulf Nilsen, Utviklingssenteret Ruotsi Företagarna: Anna- Stina Nordmark- Nilsson, vd. Företagarna Peter Nordblad, regionsshef Företagarna Norrbotten Kjell Hjelm, vara regionsshef Företagarna Norrbotten Kansallinen projektijohto: Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB Suomi Yrittäjät: Thomas Palmgren, asiamies, kansainväliset asiat Suomen Yrittäjät Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Hannu Autonen, puheenjohtaja, Lapin Yrittäjät Kansallinen projektijohto: Marja-Liisa Vaara, Kehittämiskonsultointi II

3 FAKTA Tittel: BEAR Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Nordic Innovation Centre (NICe) prosjekt nummer: Tekijät: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret (www.utviklingssenteret.no), Norja Anders Rönqvist, Kanro Utveckling AB (www.kanro.se), Ruotsi Marja-Liisa Vaara, Kehittamiskonsultointi (http://www.kehittamiskonsultointi.com), Suomi Organisasjoner: Bedriftsforbundet, Norja (www.bedriftsforbundet.no), Företagarna Norrbotten, Ruotsi (www.foretagarna.se), Länsipohjan Yrittäjät, Suomi (www.yrittajat.fi/lansipohja ), Lapin Yrittajat (www.yrittajat.fi/lappi ) Yhteenveto: Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvontaorganisaatiot Pohjoiskalotilla/Barentsin alueella, tarkemmin Norrbottenissa (Ruotsi), Lapin läänissä (Suomi) ja Pohjois-Norjassa (Nordland, Troms ja Finmark läänit), fokusoi tällä selvityksellä Pohjoiskalotin pk-yritysten kansainvälistymisen vaatimukset ja mahdollisuudet. Tämän esihankkeen päätavoitteena on ollut selvittää Pohjoiskalotin pk-yritysten rajat ylittävät yhteistyömahdollisuudet ja aikaansaada yhteinen strategia tässä yhteistyötä tekeville yrittäjien edunvalvontaorganisaatioille. Tavoitteena on stimuloida yritysten välistä yhteistyötä Pohjoiskalotilla. Tässä tarkoituksessa on kartoitettu vetovoimatekijöitä ja esteitä tälle yhteistyölle. Kuusi hallitsevaa toimialaa valittiin mukaan. Toimialat edustavat niitä sektoreita, joiden mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ovat suurimmat. Projektiosalliset ovat työstäneet hanketta Oslossa, Helsingissä, Tukholmassa, Luulajassa, Kiirunassa, Haaparannassa, Torniossa ja Kemissä. Työ on suoritettu Pohjoiskalotilla ja projektia on johtanut Utviklingssenteret Norjan Finnsnesissä. Tietoa on hankittu lukuisten elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden haastattelujen avulla, internetistä, mediasta, viranomaisilta ja kunkin maan julkaistuista suunnitelmista. Läpiviedyn projektin perusta ja lähtökohta on yhteistyötä tekevien yrittäjin edunvalvontaorganisaatioiden tahto työskennellä esteiden vähentämiseksi ja näin kansainvälisen yritysten välisen yhteistyön stimuloimiseksi Pohjoiskalotilla. Teknisten rajaesteiden vähentäminen ja lieventäminen on edellytys sille, että Pohjoiskalotilla sijaitsevat pk-yritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan alueen tulevia suuria investointeja. Suurin huomio on kohdistettu fyysisiin Pohjoiskalotilla tapahtuviin investointeihin vuoden perspektiivillä. Tässä on kartoitettu 400 miljardi Ruotsin kruunun investoinnit, jotka voidaan katsoa suhteellisen varmoiksi. Enemmänkin vielä epävarmoja, mutta kuitenkin potentiaalisia investointeja on lisäksi 500+ miljardin Ruotsin kruunun edestä. Tarkoitus ei ole ollut toteuttaa tiukkaa tieteellistä tutkimusta, vaan lähtökohtana on ollut korjata ja varmistaa riittävällä ja luotettavalla aineistolla paremmat yhteistyöasetelmat Pohjoiskalotilla. Avainsanat: Barents, Barentin alue, Pohjoiskalotti, Pk-yritykset, Företagarna, Ytittäjät, Bedriftsforbundet NICe kohdealue: Rajaton alue Kontaktihenkilö: Ulf Nilsen, Project manager, Utviklingssenteret, Postboks 327, N-9305 Finnsnes Norway Tel Fax III

4 Asiayhteys Maantiede Pohjoiskalotti on alue Euroopassa, alue, jolla on harvin väestötiheys Euroopassa. Alueen avainluvut ovat: Suomi, Lapin lääni Pinta-ala: km² Väestö (2002) Väestötiheys: 2,0/km² Lääni: 1 Kunnat: 21 Ruotsi, Norrbotten Pinta-ala: km² Väestö (2007) Väestötiheys 2,6/km² Lääni: 1 Kunnat: 14 Pohjois-Norja Pinta-ala: km² Väestö (2009) Väestötiheys: 4,1/km² Läänit: 3 Kunnat: 89 Pohjoiskalotti Pinta-ala: km² Väestö noin Väestötiheys 2,9/km² Läänit: 5 Kunnat: 124 Elinkeinoelämä lähtökohtana ja hankkeen pääteesi Alueella on pitkä historia raaka-ainelähteenä. Kalaa Norjasta ja mineraaleja Suomesta ja Ruotsista. Alueen elinkeinoelämä koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja pienyritykset ovat määrässä hallitseva yritysryhmä. Meneillään olevat ja tulevat investoinnit Pohjoiskalotilla ovat valtavan pääomaintensiivisiä (kaivostoiminta, prosessiteollisuus, öljy- ja kaasulähteet). Suurimmat sopimukset menevät suurille kansallisille tai kansainvälisille yhtiöille. Nämä yhtiöt valitsevat itse alihankkijansa. Alueen elinkeinoelämällä on suuret haasteet saada edes osan investoinneista tai ne joutuvat kauas alas toimittajaketjussa missä marginaalit ja osaamisvaatimukset ovat pienempiä. Projektin pääteesi on, että kansainvälinen yhteistyö voi olla keino lisätä alueen yritysten osuutta tulevista investoinneista. Projekti tulee nähdä tästä perspektiivistä. IV

5 Tavoitteenasettelu Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä yhteistyötä Pohjois- Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida neuvotteluteitse alueellinen pk-yritystoiminta ja kansainvälistyminen -elinkeinostrategia, joka saa kansainvälisen statuksen. Relevantit osatavoitteet olivat: 1. saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan neuvotteluun. 2. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. 3. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN). 1 Projektin tiedottajien mukaan tätä materiaalia ei julkaista V

6 Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 1. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistujia jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvottelutilaisuuksia, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentisn Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiominta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. 1 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finanssikriisin. VI

7 Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liikettoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä yli 500 miljardin lisäinvestoinnit. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o energia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoittettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat nelko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallisteut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräiusta suunnittelua yrittäjiltä. o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentelkovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullauasta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniske esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. VII

8 Kesäkuu 2009 BEAR BarentsEuroArcticRegion Pk-yritysten strateginen yhteistyö Barentsin euroarktisella alueella Päätekijä: Ulf Nilsen, Utviklingssenteret VIII

9 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA JA HANKKEEN TAVOITTEENASETTELU 1.1 ELINKEINOELÄMÄ POHJOISESSA 1.2 PROJEKTIN TAVOITEENASETTELU TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN JA ANKKUROINTI 2. POHJOISKALOTIN INVESTOINTIKARTOITUS KAIVANNAISTEOLLISUUS RAKENTAMINEN JA LAITTEET ENERGIA TEOLLISUUS INFRASTRUKTUURI/LIIKENNE MATKAILUT, RAKENTAMINEN JA LAITTEET 3. TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VAPAAN LIIKUMISEN ESTEET XLI 4. STRATEGINEN JA TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ XLII 5. TIEDON LEVITTÄMINEN JA KONFERENSSIAKTIVITEETIT XLV 6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSETVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 7. TÄRKEITÄ KOKEEMUKSIA 8. LOPETUS 9. LIITE IX

10 1. LÄHTÖKOHTA JA PROJEKTIN TAVOITTEIDEN ASETTELU 1.1 Elinkeinoelämä pohjoisessa Kolme sisarorganisaatiota Bedriftsforbundet (Norja), Suomi Yrittäjät (Suomi) ja Företagarna (Ruotsi) edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä kukin maassaan. Projektin BEAR kautta Pk-yritysten yhteistyö Barentsin euroargtisella alueella, toivotaan lähtökohdaksi perustuen jo pitkäaikaisiin kontakteihin kolmen sisarorganisaation välillä. Näiden kontaktien avulla toivotaan saavutettavan ja kehitettävän sekä strategista että operatiivista elinkeinojen yhteistyötä. BEAR yhteistyön lähtökohta on tänään olemassa olevan hyödyntämättämän potentiaalin kytkeminen rajat ylittävään kauppaan ja liiketoimintaan Pohjoiskalotilla. Tänään ja tulevaisuudessa suoritetaan enenevässä määrin suuria investointeja alueella, mutta vain pienessä mitassa kyetään hyödyntämään näitä investointeja pohjoisilla alueilla sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Tiedon, osaamisen ja kokemuksen puute sekä tekniset esteet johtavat horisontaalisen itä-länsi yhteistyön poissaoloon elinkeinopuolella pohjoisten alueiden välillä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Elinkeinorakenne, joka koostuu monista pienistä yrityksistä, jotka työskentelevät tehtävästä tehtävään ja joilla on rajoitettu kapasiteetti rajat ylittävään tarkkailuun, johtaa siihen, että ne keskittyvät paikallisiin markkinoihin. Yrittäjien sisarorganisaatioiden näkökulmasta puuttuu yhteisesti tehdyn kaupan ja elinkeinojen kehittämisen yhteistyöstrategia pohjoisilla alueilla. Tähän puuteeseen toivotaan BEAR yhteistyön vastaavan. Jotta pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyödyntää suurta investointitasoa, Pohjoiskalotilla täytyy reunaehdot selvittää ja työskennellä aktiivisesti laajan ja riittävän rajat ylittävän yhteistyön hyväksi Projektin tavoitteenasettelu Päätavoite on ollut selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet. Tätä haetaan esiprojektissa etabloimalla ja perustamalla strateginen elinkeinoihin panostamisen ohjelma yhteistyötä tekeviä yrittäjien sisarorganisaatioita varten. Samanaikaisesti toivotaan yritysten ja elinkeinoympäristöjen liiketoiminnallisen yhteistyön etabloitumiseen ja kehittymiseen Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Projektin kunnianhimoinen tavoite oli ankkuroida kansainvälinen elinkeinostrategia suuren pk-yrityksiä ja kansainvälistä yhteistyötä fokusoivan elinkeinokonferenssin välityksellä. Tämä olisi sitten tullut merkitsemään esiprojektin loppumista. Esiprojektin ajankohtaiset osatavoitteet olivat useammalla tasolla: X

11 Makrotaso: Avata valitun strategian tunnustaminen korkeimmalla tasolla. Kansalliset elinkeinoministeriöt kutsutaan oasllistumaan konferenssiin. Mesotaso: Stimuloida Bedriftsförbundet`n, Företagarna`n ja Suomen Yrittäjien välillä entistä enemmän yhteistyötä. Oli odotettua, että yhteistyö institutionalisoituu Barentsin Yritysneuvoston muodossa. Sellainen neuvosto tulee operoimaan kansainvälisenä neuvonantajana ja mielipideluovana toimijana suhteessa Barentsin alueen politiikkakehitykseen, alueelliseen vaikuttamiseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Mikrotaso: Paikallistetaan mahdollisuudet ja esteet suhteessa toimialakohtaisiin mahdollisuuksiin laajenevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Mahdollisuudet muodostavat perustan BEAR -yhteistyölle ja ne käytetään yhteisen elinkeinostrategian kehittämisen perustana. Projekti on läpiviety esiprojektina, arviona siitä tulisiko toimeenpanna isompi jatkotyö käsillä olevan asian edistämiseksi. Bedriftsforbundet, Suomi Yrittäjät ja Företagarna toivoo tätä jatkotyötä tehtävän Tavoitteiden saavuttaminen, strategia ja sen ankkurointi Projektin päätavoite oli: selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyömahdollisuudet pohjoisilla alueilla luomalla ja perustamalla hallitseva strategia elinkeinojen kehittämiseksi kolmelle yhteistyötä tekevälle yrittäjien edunvalvontaorganisaatiolle. luoda ja kehittää yritysten ja elinkeinoympäristöjen välistä elinkeinojen yhteistyötä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Suomessa. Kunnianhimoinen tavoite oli: ankkuroida strategia kansainväliseksi strategiseksi satsaukseksi elinkeinoihin alueella elinkeinokonferenssin avulla aiheena pk-yritystoiminta ja kansainvälinen yhteistyö. Relevantit osatavoitteet olivat: saada korkean tason hyväksyntä valitulle strategille. Kansalliset ministerit kutsutaan osallistumaan konferenssiin. stimuloida lisääntyvää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan yrittäjäjärjestöjen välillä. paikallistaa toimialakohtaiset mahdollisuudet ja esteet. Menetelmä Projektin tulokset perustuvat suureen määrään yhteistyötä tekevien edunvalvontaorganisaatioiden projektijohdon tekemiin haastatteluihin ja selvityksiin. Tarkoituksena oli asettaa toimialakohtaisia työryhmiä, jotka olisi miehitetty määrättyjen yritysten edustajilla. Projektijohto koki kuitenkin, ettei tämä ollut yritysten toivomus eikä tähän löytynyt siihen tarvittavaa aikaa yrityksiltä. Vaihtoehtoisesti tehtiin suuri määrä haastatteluja. Tämä varmisti riittävän ja luotettavan tiedonsaannin. Kansalliset XI

12 johtoryhmät päättivät tutkimuksessa mukana olevat tahot ja kansainvälisessä johtoryhmässä sovittiin käytettävä haastattelutapa 1. Projektijohto on hankkinut tarvittaessa täydentäviä selvityksiä eri lähteistä. Joitain työn osa-alueita ei ole ajallisesti koordinoitu maiden välillä. Tämä on aiheuttanut sen, ettei projektijohtaja ole saanut siinä määrin keskinäistä informaation vaihtoa, kuin alussa odotettiin. Selvitykset elinkeinoelämän kokemista esteistä ja toimijoiden toiveet kansainvälisen kaupankäynnin kehityksestä ovat jääneet joltain osin vähälle ja eivät näin ollen ole tuloksiltaan kaikilta osiltaan täysin luotettavia. Tavoitteen toteutuminen ja poikkeus Tavoitteen toteutuminen verrattuna asetettuun päätavoitteeseen: Projektin aikana konkretisoitui ja syntyi tiivis yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen välillä. Tämä yhteistyö muodostaa organisatorisen perustan huolehtia pk-yritysten eduista Pohjoiskalotilla kansainvälisessä perspektiivissä, sekä mahdollisuuksien kohtaamisessa että työskentelyssä esteitä vastaan ja niiden poistamisessa. Tätä varten perustetaan pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteinen kansainvälistymispalvelu, Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN), joka on perusteilla. Yhteinen elinkeinostrategia toiminnan perustaksi on luotu. Yrittäjät, Företagarna og Bedriftsforbundet tahtovat tulevaisuudessa ottaa merkittävästi aktiivisemman roolin pk-yritysten kansainvälistymisasioissa. Samanaikaisesti edellä mainittu organisoituminen stimuloi lisääntyvään yhteistyöhön ja yrittäjäjärjestöjen kautta vaikutetaan rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen. Pohjoiskalotin alueella seuraavan ajanjaksolla tapahtuvat investoinnit on kartoitettu yli 400 miljardin ruotsin kruunun arvoisiksi. Nämä investoinnit ovat suhteellisen varmoja. Suuremmalla epävarmuudella mahdollisesti toteutuvia investointeja on lisäksi yli 500 miljardin kruunun verran. Tämä kartoitus on osin esitelty jo useammassa yhteydessä ja se on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuudenuskoon Pohjoiskalotilla 2. Projektin aikana johdannaistuotteina on solmittu merkittävä määrä kontakteja Pohjoiskalotin toimijoiden välillä. Organisaatio ja Utviklingssenteret ovat saanet suuren määrän tiedusteluja, joissa toivotaan kansainvälisten projektien tekemistä tai oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä ja paikallistamista. Tavoitteiden saavuttaminen Panostamisessa pohjoisten alueiden pk-yritysstrategiaan ja sen ankkuroimisessa toiminnaksi ei olla onnistuttu ministeriötasolla. Se johtuu pääasiassa siitä, että Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsförbund olivat epävarmoja siitä, että olisiko BEAR hanke riittävän painava kantamaan oman konferenssin, edelleen on arvioitu tarkoituksenmukaisemmaksi, että strategian osa-alueita tehdään tutuksi esittelemällä tuloksia. Tämä luo suurempaa uskottavuutta ja osallistuja jatkotyöskentelyyn. Strategisen yhteistyön kehittämiseksi tulee järjestää 2009/2010 useampia neuvotteluita, joissa tuloksia esitellään. Osatavoitteen 1 saavuttaminen 1 Tätä materiaalia ei julkaistu projektin tiedottajan toimesta. 2 Investointikartoitus on vain osittain huomioinut nykyisen finannsikriisin. XII

13 Yhteyksiä kunkin maan elinkeino- ja kauppaministeriöihin on luotu ja erityisesti tiedusteltu Norjan elinkeino- ja kauppaminiosteriöltä osallistumisesta tuleviin neuvottelutilaisuuksiin. Projekti on osaltaan vaikuttanut suomalaisen korkean tason elinkeinovaikuttajien vierailuun Pohjois-Norjaan keväällä 2008 ja Norjan Suomen suurlähettilään vierailuun kansainvälisillä yrityssensseillä (International Matcmaking) TornioHaaparannassa 2008 sekä samassa yhteydessä toteutettuun suurlähettilään ja torniolaisten yrittäjien kokoukseen, jonka aihe oli rajaesteet ja liiketoimintojen edistämine yli rajojen pohjoisilla alueilla. Strateginen työ ei ole toteutunut näiden kolmen maan kansallisella tasolla. Yrittäjät, Företagarna ja Bedriftsforbundet ovat sitä mieltä, että Barentsin Yrittäjäneuvoston perustaminen on tästäkin syystä perusteltua. Osatavoitteen 2 saavuttaminen Bedriftsforbundet, Yrittäjät ja Företagarna ovat projektiaikana syventäneet yhteistyötään. Tämä yhteistyö jatkuu Barentsin Yrittäjäneuvoston perustamisella. Toiminta on myös stimuloinut yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa, sellaisten hankkeiden, joissa jokin toimijaosapuoli on kolmannen osapuolen kanssa. Osatavoitteen 3 saavuttaminen Suurimmat mahdollisuudet kansainväliselle liiketoiminnalliselle yhteistyölle ovat kytkeytyneet Pohjoiskalotilla tulevina vuosina tapahtuviin suuriin investointeihin. Fyysiset investoinnit ovat tässä hankkeessa tehtyjen selvitysten mukaan yli 400 miljardia Ruotsin kruunua, sekä lisäksi on näkyvissä 500 miljardin lisäinvestoinnit. Suurimmat liiketoimintamahdollisuudet kansainvälisessä yhteistyössä ovat kytköksissä huomattavan suureen investointitasoon Pohjoiskalotilla tulevaisuudessa. Erityiset haasteet/esteet ja erityiset mahdollisuudet/voimavarat on kartoitettu seuraavilla toimialoilla: o rakennukset ja laitteet o teollisuus ja kaivostoiminta o matkailu o ebergia, myös bioenergia ja pienvoimalat o infrastruktuuri Matkailun alalla on kartoitettu lähinnä vain rakennus- ja laiteinvestointeja. Korkea investointitaso Pohjoiskalotilla johtuu suurista investointiprojekteista, joihin alueen yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ja on odotettavissa, että alueen yritykset sijoittuvat melko alas toimitusketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhteistyön aikaansaaminen on tehtävänä priorisoitava korkealle, jotta Pohjoiskalotin elinkeinoelämä voi ottaa isomman osan investoinneista. Isoimmat paikallistetut esteet kansainväliselle kaupalle ja liiketoiminnalliselle yhteistyölle voidaan jakaa neljään ryhmään: Heikot esteet: o Puuttuva yli rajat kulkeva tieto. o Puuttuvat, näkyvät suhteita rakentavat kontaktihenkilöt o Kieliongelmat erityisesti suhteessa Suomeen. Tekniset esteet - tavarat: o Rajoitetut aukioloajat raja-asemilla arvioidaan ongelmalliseksi ja vaativat ylimääräistä suunnittelua yrittäjiltä. XIII

14 o Voimakkaasti rajoitettu päätöksentekovalta raja-asemilla johtaa siihen, etteivät kuljettajat saa apua tuotantotavaroiden tuontiin maahan, jossa urakointi tapahtuu. Oma tuotantotavaroiden tuonti Norjaan vaatii ennakkoon tehdyn huolintapalvelun tai tullausta ja tilinpitoa ei voi tehdä. Tekniset esteet - koneet ja ajoneuvot: o Yritykset, jotka toimivat omilla koneilla ulkomailla joutuvat sijoittamaan tuotujen koneiden arvonlisäveron arvon siksi aikaa kun kone on ulkomailla. Tekniet esteet työvoimalle: o Pohjoiskalotin työvoima on suhteellisen liikkuvaa (etäisyydet ovat kuitenkin rajoite) ja viikkopendelöinti on laajaa. Viikopedelöijät käyttävät useimmityen omia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity kotimaassa. Kun työntekijä on ollut ulkomailla enemmän kuin 180 päivää, ensimmäisestä sisäänmatkasta, täytyy tämän rekisteröidä ajoneuvo työntekomaahan huolimatta siitä, vaikka on ollut kotimaassa joka pyhänseutu. Tämä aiheuttaa suuret kustannukset työntekijälle ja on näin suuri este työvoiman liikkuvuudelle. 2. INVESTOINNIT POHJOISKALOTILLA Seuraavassa esitellään kartoitetut investoinnit Pohjoiskalotilla, Lapissa, Norrbottenissa ja Pohjois-Norjassa. On yritetty kartoittaa investoinnit saman mallin mukaan, mutta projektinjohto ei onnistunut tässä. Investoinnit esitellään tässä niin, kuin kansallinen projektinvetäjä on toteuttanut kartoituksen ja sillä kielellä, kuin kartoitus on suoritettu. Monelle aktiviteetille ei ole esitelty investoiontitarvetta. 2.1 Lapin läänin kinvestointihankkeet Kolmella yrittäjien organisaatiolla, Bedfiftsförbundet (NO), Suomen yrittäjät (FI) ja Företagarna(SE), niiden pohjoisilla alueorganisaatioilla on yhteinen tavoite kehittää strategista elinkeinoyhteistyötä pohjoisella alueella. Kaikki kolme tähän toimintaan osallistuvaa organisaatiota edustavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä omissa maissaan. BEAR(Barents Euro Arctic Region) yhteistyöllä on lähtökohdat pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen monivuotisessa yhteistyössä. Tällä yhteistyöllä toivotaan saavutettavan sekä strategista että elinkeinollista ja liiketoiminnallista kehitystä. Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Kansainvälisen talouden vakaus sekä raaka-aineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalveluihin kohdistuva kysyntä heijastuu välittömästi Lapin talouteen ja työllisyyteen.(lappi-työryhmä ) PK-yritysbarometrin Lappi 1/2008 mukaan PK-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Lapissa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Lapissa toimivista yrityksistä nyt 39% ennakoi suhdannenäkymien XIV

15 lähimmän vuoden aikana paranevan. Lapissa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat investointien ja tuonnin arvon kohdalla. Verrattuna koko maahan, Lapissa suhdannenäkymät ovat positiivisempia liikevaihdon, viennin arvon, tuotantokustannusten, yritysten kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanosten osalta. Lapin maakunnan yritystoimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 tammimarraskuussa suotuisat 9,2 prosenttia. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä ohjelmapalvelutoiminnan aloilla liikevaihto kasvoi. Rakentamisen liikevaihto kasvoi ennätykselliset 17,1 ja teollisuuden 11,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat Lapin teollisuudessa lähes yksinomaan suuret yritykset. Henkilöstömäärän puolelle tehdasteollisuuden liikevaihdon raju kasvu ei ole juurikaan heijastunut vuosien aikana. Lapin matkailukeskuksissa liikevaihdon ja henkilöstön kehitys on jatkunut suotuisana. Voimakkainta on liikevaihdon kasvu ollut vuonna 2007 Ylläksellä. Lapin aluetalouden kehitys on eriytynyt vahvasti. Itä-lapin seutukunnassa talouden mittarit näyttävät alaspäin, kun taas muut seutukunnat ovat pysyneet koko talouden liikevaihdolla mitattuna koko maan ja Lapin kehityksessä mukana. Kemi-Tornion seudun talous on riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Tunturi-Lapin talous on puolestaan vahvassa nousukiidossa matkailu- ja kaivosinvestointien johdosta. Kaupan suurinvestoinneilla on ollut vahva merkitys Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla.(lapin liitto1/2008) Rakentaminen ja laitteet RAKENTAMINEN Toimialafakta 2006 Yritykset kpl Liikevaihto 571 milj. Työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko Suomen 2,8% liikevaihdosta Osuus Lapin toimialojen liikevaihdosta 5,8% Työntekijöiden osuus kaikista Lapin 11,3% yrityksistä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Saariselkä Chalets: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Saariselän tunturihotellin yhteyteen. Ajoittuu vuosille XV

16 Kustannusarvio n. 80 milj. euroa Gielas majoitus- ja kokouskeskus -rakenteilla, valmis 11/2008.Uuteen, lähes 6000m2 :n suuruiseen rakennukseen tulee 84 saunallista huonetta, ravintola sekä kokous- ja liiketilaa. Investoinnin kustannusarvio on lähes 12 miljoonaa euroa ja rakennusaikana hanke työllistää yhteensä noin 70 rakennusalan ammattilaista. Saariselän tunturihotelli Tunturikiinteistöt Oy:n investoinnin myötä Saariselän Tunturihotellissa on investoinnin jälkeen 260 huonetta ja huoneistoa, kokonaisvuodepaikkamäärä on yli 600 ja lisävuoteineen noin Tunturihotellin ravintola on tähänkin saakka ollut asiakaspaikoiltaan ollut Suomen suurin, ja uuden ravintolan jälkeen asiakaspaikkamäärä nousee yli maagisen 2000 rajan. Kokoustiloja Tunturihotellista löytyy yhteensä 500 henkilölle. (http://www.tunturihoteli.fi) Ylläs Chalets hankkeet: YIT:n Chalets- konseptin mukaista vapaa-ajan asumista , elokuussa 2009 on valmiina Saaga Hotelli, Taigaravintolamaailma, Gondolihissi ja 250 Chalets huoneistoa, kustannusarvio n. 70 milj. euroa Vuosina Chalets jatkoinvestoinnit n. 100 milj.euroa. Sijainti Ylläsjärvellä hissien ala-aseman ympäristössä. Ski in Ski out. (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Levi Chalets hankkeet: YIT:n Chalets konseptin mukaista vapaa-ajan asumista Koutalaen hotellikokonaisuuden yhteyteen. Hotellin rakentaminen aloitettu vuonna n. 3minuutin gondolihissimatka Levin keskustaan. Chalets huoneistot n. 80 milj. euroa vuosina Koutalaki- projektin kokonaiskustannukset(hotellit+palvelut+majoitus) yhteensä 200 milj. euroa vuosina (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Torniossa marraskuun 2008 alussa avatun kauppakeskuksen kävijätavoite on 2,5 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa. Myynnin odotetaan nousevan 85 miljoonan euron vuositasolle. Tällä hetkellä kauppakeskuksessa on 50 myymälää. Kauppakeskus on osa Tornion ja Haaparannan yhteishanketta kaupunkien keskustojen yhdistämiseksi. Torniolla ja Haaparannalla on vuosikymmenien perinteet rajakaupassa, mikä merkitsee muun muassa sitä, että kauppojen aukioloajoilla ei ole lainkaan rajoituksia. Hankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Torniossa ja Haaparannalla sekä ympäristökunnissa Kalixissa, Keminmaassa, Kemissä, Tervolassa ja Ylitorniolla asuu liki ihmistä. kuntien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan vuonna 2010 olevan noin 470 miljoonaa euroa.(lounais-lappi ) Kemin Sarius, ajoittuu vuosille Kustannusarvio n. 120 milj. euroa Kylpylä ja hyvinvointikeskus, vapaa-ajan asumista ja pysyvää asumista. XVI

17 Sijainti Kemin keskustassa meren rannalla (Juhani Ylitolonen, aluejohtaja YIT) Tervolassa aloitettu vanhusten palvelukotihanke, n. 6milj euroa ajoittuu kolmelle vuodelle. Sallassa avopalveluhanke yli 3milj. euroa (vanhuspalvelut) ja Suunnitelmissa Alakurtin teollisuus-/yrityspuiston rakentaminen 1-2 vuoden kuluttua Rovaniemen Fenix YIT:n kovanrahan asuntotuotantoa Rovaniemen ydinkeskustassa. Ajoittuu vuosille Kustannusarvio n.100 milj. euroa Teollisuus ja kaivannaistoiminta TEOLLISUUS TOIMIALAFAKTA 2006 yritykdsiä 831 kpl liikevaihto milj. työntekijöitä työntekijää Lapin osuus koko toimialan yrityksistä 4,3 % Lapin osuus koko toimialan 57,4 % liikevaihdosta Lapin osuus toimialan 24,8 % työntekijämäärästä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Outokumpu käynnistää korkealaatuisten erikoispuhtaiden ruostumattomien ferriittisten laatujen sekä kiiltohehkutettujen austeniittisten ja ferriittisten tuotteiden tuotannon Torniossa. Kokonaisinvestointi, noin 370 miljoonaa euroa, käsittää myös palvelukeskuksen rakentamisen Etelä-Saksaan. ( ) Paakkola Conveyors tekee noin kuuden miljoonan investoinnit Tervolaan. Isot kaivoshankkeet Suomessa ja Ruotsissa tarvitsevat kuljetinjärjestelmiä runsaasti. Kuljetinyhtiölle valmistuu lähivuosina yhteensä 4000 neliötä uutta tilaa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu ensi vuoden alussa vajaan 1600 neliön tuotanto- ja varastohalli, joka maksaa noin 2,8 miljoonaa euroa. Yrityksen asiakkaina on kaivosteollisuuden lisäksi monenlaista muutakin teollisuutta, jotka tarvitsevat kuljettimia. Tänä vuonna suurin asiakas on ollut Talvivaaran kaivos XVII

18 Kainuussa. Ensimmäiset uudessa toimitilassa tehtävät työt lähtevät Bolidenin Aitikkaivokselle Pohjois-Ruotsiin Viennin osuus on ollut yrityksessä 50-75% välillä. (Pohjolan Sanomat ) Veljekset Vaara Oy suunnittelee uuden höyläämön ja maalaamon rakentamista Tervolaan. Hanke ajoittuu vuosille ja höyläämö- ja maalaamoinvestoinnit koneineen ja laitteineen maksavat n.5 miljoonaa euroa. (www.veljeksetvaara.fi) Kaivannaisteollisuus KAIVANNAISTOIMINTA TOIMIALAFAKTA 2006 yritykset 57 KPL liikevaihto 60 milj. työntekijöitä 371 årsanställda Lapin osuus koko Suomen 4,7 % liikevaihdosta Lapin osuus koko toimialan 0,6 % liikevaihdosta Lapin osuus kaikista yrityksistä 1,0 % Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto Tänä vuonna avataan kaksi uutta kaivosta, nikkelikaivos Sotkamon Talvivaaraan ja kultakaivos Kittilän Suurikuusikkoon. Kittilän kultakaivos saa valtiolta 1,4miljoonaa euroa tukea. Suomen valtio varautuu budjetoinnissaan useiden uusien kaivoshankkeiden liikkeelle lähtöön. Suomeen suunniteltujen Tähän mennessä suurin valtion rahaa nielevä kaivoshanke on Sotkamon Talvivaaran kaivos, johon valtion panos tulee olemaan yli 50 miljoonaa euroa. Talvivaarassa yksistään kaivokselle tehtävä rata maksaa 40 miljoonaa euroa. Soklin fosforikaivoshankkeessa on yli sadan kilometrin ratatarve. Siten yksistään radan rakentaminen Sokliin maksaa miljoonaa euroa. Lapissa starttia odottavat investoinnit ovat 1,8 miljardia euroa. (Kauppalehti , sivu 11.) Kun kanadalaisyhtiö avaa Tapulin rautakaivoksen Pajalassa vuonna 2011, viedään malmi maailmalle Kemin Ajoksesta Lapin syväsataman kautta(sopimus ). Investoinnit satamaan kuljetuksien onnistumiseksi(raideyhteydet, vaunujen XVIII

19 purkupaikka, noin hehtaarin kokoinen varastointialue, kuljettimet ja uusi laituri) vaativat noin 5-10 miljoonaa euroa.(pohjolan sanomat ) Meänmaa hanke on saanut 18 kuukauden rahoituksen., jatkosta on optio. Kokonaiskustannusarvio on , josta Interreg- rahoituksen osuus on noin Kolarin kunnan osuus on Meänmaa on sateenvarjohanke, jonka puitteissa koordinoidusti toteutetaan kehitystyön eri prosessit Kolarin ja Pajalan kunnissa. Projektin tarkoitus on luoda konkreettisia toimintaehdotuksia, jotka luovat hyvät edellytykset kaivostoiminnan aloittamiseen Meänmaassa.(Pohjolan Sanomat ) Pitkälle valmisteltuja hankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä,Sokli, Kolari ja Laivakangas.Investoinnit kaivostoimintaan ovat aikajänteellä n. 1,2 miljardia euroa. Lisätietoja kaivostoiminnasta saa kaivosyhtiöltä. Northland Exploration Finland Oy, Teknotie a 11, Napapiiri, Rovaniemi, FINLAND tel: +358(0) , mobile:+358(0) , fax +358(0) Lappland Goldminers ottaa hengähdysaikaa Sodankylän Pahtavaaran lisätutkimuksiin rikastamalla toistaiseksi pelkästään aikaisemmin kertynyttä sivukiveä. Sivukiveä rikastamalla syntyy tuloa 1 2 miljoonaa Ruotsin kruunua kuukaudessa. Kannattavaa sivukiven rikastaminen on, kun siinä on kultaa vähintään 0,4 grammaa tonnissa. Kaivostoiminnan Lappland Goldminers aloittaa sen jälkeen, kun se on tehnyt lisätutkimukset ja kasvattanut Pahtavaaran malmivarantoa. (Pohjolan Sanomat ) Matkailu MAJOITUS- JA TOIMIALAFAKTA 2006 RAVINTOLATOIMINTA yritykset 716kpl liikevaihto 245 milj. henkilöstö 2750 henkilötyövuotta Lapin osuus koko Suomen liikevahdosta 4,6 % Osuus kaikista toimialojen 2,5 % liikevaihdosta Lapissa Osuus työntekijöistä kaikissa Lapin 7,5 % yrityksissä Lähde: Lapin suhdanteet 1/2008, Lapin liitto XIX

20 Lappi on erikoistunut ympärivuotisia ja laadukkaita matkailupalveluja tuottavaksi elämysmaakunnaksi. Erityisesti talvisesonki on kasvanut ripeästi ja kansainvälinen kilpailukyky on huippuluokkaa. Vuosittain Lapissa kertyy noin 6 miljoonaa yöpymistä ja maakunnan välitön matkailutulon on noin 500 miljoonaa euroa. Alalla toteutetaan vuoteen 2012 mennessä noin miljardin euron investoinnit kapasiteetin lisäämiseksi sekä palveluiden kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadun parantamiseksi.(lappi-työryhmä Kansainvälistyminen matkailussa edellyttää asiakastarpeiden mukaista tuotekehitystä, tehokasta markkinointia ja myyntiä sekä riittäviä lentoyhteyksiä. Keski-Euroopan tärkeimmillä markkinoilla asuu noin 240 miljoonaa henkilöä, jotka tekevät vuosittain noin 140 miljoonaa pitkää, yli 5vrk kestävää ulkomaan lomamatkaa. Suomen markkinaosuus lomamatkoista on häviävän pieni, alle 0,5% Infastruktuuri Lapin alueen tieliikenteen ja tienpidon lähivuosien suurimmat haasteet ovat: Matkailuliikenteen voimakas kasvu Kaivostoiminnan lisääntyminen edellyttää paikoin uusia maantieyhteyksiä ja nykyisen tieverkon parantamista. Puuhuollon turvaaminen asettaa haasteita etenkin aiemman tieverkon kunnolle. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Lapin tiepiiri pyrkii vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen eheyteen ja liikenneväylien sujuvuuteen. Lapin tiepiirin lähivuosien perustienpidon investointiohjelma on laadittu nykyiseen noin 2,5 3 miljoonaa euron vuotuiseen rahoitustasoon Kaivosten myötä raideliikenteeseen on tulossa panostuksia, joita ei pelkän matkailun takia tehtäisi. Tulevaisuudessa todennäköisesti entistä suurempi osa matkailijamääristä kulkee kiskoilla(pohjolan Sanomat ) Suomen kaivoshankkeisiin varatusta 600 miljoonan euron potista ylivoimainen pääosa tulee Lapin kahden uuden kaivoksen vaatimiin rautatieinvestointeihin. Jos Kolariin avataan rautakaivos, Kolarin rata on Tornio Äkäsjokisuu välillä käytännössä uusittava täydellisesti.(pohjolan Sanomat ) Tornion uusi seisake on reilut 300 m pitkä. Seisakkeelle on rakennettu uusi katuosuus Torpin rinnakkaiskadun kautta ns. Sukkatehtaankadun jatkona. Ratahallintokeskuksen ja Tornion kaupungin yhteishanke korvaa aiemmin käytöstä poistetun Tornio pohjoinen pysäkin. Uuden seisakkeen kustannusarvio on noin euroa. XX

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli

OULU & Business Oulu. Kaivokset. Teollisuus. Logistiikka. Öljy & Kaasu ICT. Infra. Asunnot. Life Science. Uusiutuva energia - aurinko - tuuli OULU & Business Oulu Kaivokset Öljy & Kaasu Infra Asunnot Uusiutuva energia - aurinko - tuuli Teollisuus Logistiikka ICT Life Science Cleantech Matkailu Luovat alat Kauppa on Business Oulun selvä tavoite

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC BUSINESS CONCEPT Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

ARKTISUUS SUOMI ROADSHOW 25.8.2015 KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy

ARKTISUUS SUOMI ROADSHOW 25.8.2015 KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy ARKTISUUS SUOMI ROADSHOW 25.8.2015 KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy A R K T I S U U S TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN PILOTTIMENETTELY 1.1.2014 31.12.2015 pilotin vetovastuu: Kemi / Digipolis Oy

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tieto Building leaders of the digital world

Tieto Building leaders of the digital world Tieto Building leaders of the digital world Sijoitus Invest 2010 18.11.2010 Helsinki 2010 Tieto Corporation Pasi Hiedanpää, sijoittajasuhdepäällikkö Tieto tänään Johtava tietotekniikkapalvelujen tarjoaja

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 31.10.2012 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015

96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015 Maankäyttöjaosto/ Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ 96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015 Pähkinälehdon

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning

Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella Bioenergibranschen i Tornedalen och Bottenviksbågen, en kartläggning Juho Korteniemi Bionova Engineering Sisällys Innehåll Tavoitteet / Mål Kartta /

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID PRELIMINÄRA ANALYSER AV UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR ARBETET FRAMTIDENS SKÄRGÅRD ALUSTAVAT ANALYYSIT TULEVAISUUDEN SAARISTO TYÖN LÄHTÖKOHDISTA

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot