SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Pajatupa Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan lastenkoti Rivakka, lapset Sijaintikunnan yhteystiedot Hirvensalmen kunta Keskustien Hirvensalmi Palvelujen tuottajan virallinen nimi Vaihde Pajatupa (015) Oy Faksi (015) Toimintayksikön nimi Lastenkoti Rivakka Toimintayksikön postiosoite Mainiementie 400 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Antti Liukkonen Postiosoite Mainiementie 400 Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Kuitula Postitoimipaikka Kuitula Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Hirvensalmi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Lastenkodin toiminta-ajatuksena on asiakkaan ongelmakenttä huomioon ottaen tarjota ikätasoa vastaavaa hoitoa ja kasvatusta kognitiivisen käyttäytymisterapian ja kiintymyssuhdeteorian ajatuksin. Lapselle pyritään rakentamaan korjaavia kiintymyssuhteita, jossa vastataan lapsen tarpeisiin tunnetasolla. Lapsen tarvitsemat korjaavat kokemukset aikuisen tarjoamasta hoivasta ja välittämisestä täytyvät olla riittävän vahvoja, niitä täytyy olla riittävän usein ja tarpeeksi pitkään, jotta lapsen mielessä saadaan muutoksia aikaan. avi21u1 1/20

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Arvomme perustuvat ajatukseen, että jokainen lapsi on arvokas omana itsenään ja siten häntä tulee kunnioittaa. Tavoitteenamme on, että lapsi pystyy selviytymään arjen tuomista haasteista itsenäisesti, sekä ottamaan vastuuta opiskeluistaan ja teoistaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi jokaiselle lapselle tehdään asiakassuunnitelma, joka tarkastetaan kahdesti vuodessa asiakassuunnitelmapalaverissa. Palaveriin osallistuvat lapsen omaohjaaja, lastenkodin johtaja tai lastenkodin kasvatusvastaava, perheen edustajat sekä sosiaalityöntekijä/sosiaalityöntekijät. Asiakassuunnitelma on lastenkodin henkilökunnan työkalu, joka suunnitellaan jokaiselle lapselle henkilökohtaisesti hänen ongelmat, puutteet, kyvyt, tiedot sekä taidot huomioituina siten, että sen avulla lasta pystytään tukemaan parhaiten ja viemään häntä eteenpäin. Perustehtävämme on tukea lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä, hänen ikänsä mukaisessa kehitystehtävässä. Lastenkodin arjessa toistuvat johdonmukaiset rutiinit. Jäsentynyt ympäristö luo lapselle turvallisuuden tunteen ja antaa mahdollisuuden lapsen sisäisten rakenteiden eheyttämiseen ja iän mukaisiin kehitystehtävien saavuttamiseen. Lapsen elämänhistoria on usein sellainen, että konkreettinen tekeminen, kokeminen ja elämysten kautta oppiminen on hedelmällisempää, kuin pelkkä verbaalinen kasvattaminen. Aikuisen ja lapsen yhdessä jaettu kokemus liitettynä sanalliseen palautteeseen vahvistaa lasta kaikista eniten. Lapsella on ikänsä mukainen kehitystehtävä ja kehitystehtävässään häntä tulee tukea sen vaatimilla tukimuodoilla. Lastenkodissamme tehtävän työn arvokkuus tulee esiin myös siinä, että henkilökuntaa on riittävä määrä, jotta lapselle on mahdollista antaa aikuisen aikaa, jota hän yleensä on jäänyt vaille. Lastenkodin toiminta-ajatuksena on asiakkaan ongelmakenttä huomioon ottaen tarjota ikätasoa vastaavaa hoitoa ja kasvatusta kognitiivisen käyttäytymisterapian ja kiintymyssuhdeteorian ajatuksin. Lapselle pyritään rakentamaan korjaavia kiintymyssuhteita, jossa vastataan lapsen tarpeisiin tunnetasolla. Lapsen tarvitsemat korjaavat kokemukset aikuisen tarjoamasta hoivasta ja välittämisestä täytyvät olla riittävän vahvoja, niitä täytyy olla riittävän usein ja tarpeeksi pitkään, jotta lapsen mielessä saadaan muutoksia aikaan. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Kognitiivinen käyttäytymisterapia pohjaa behaviorismiin ja oppimisteorioihin. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on hoitomuoto, joka olettaa, että psyykkiset ongelmat ovat opittuja ja ne ovat siksi poisopittavissa. Oppiminen tapahtuu aina yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa suuntaudutaan enemmän nykyhetkeen ja tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Ajatusten uudelleen muotoilulla pyritään muuttamaan lapsen vääristynyttä ajattelua, joka vaikuttaa lapsen käsitykseen itsestään ja suhteestaan ympäristöön. Hoitomuodon keskeiset menetelmät ovat vahvistaminen, altistaminen, ehdollistaminen ja mallittaminen. Kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännön työssä lastenkodissa Käytännön työssä lasten kanssa käyttäytymisterapia näkyy opettamisena ja yhdessä oppimisena. Käytännössä lasten kanssa opetellaan huonosti toimivien/ lapselle haitallisten käyttäytymismallien tilalle toimivampia ja lasta hyödyttävämpiä käyttäytymisiä. Esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen tilalle opetellaan taito rauhoittaa itseä, mikä avaa erilaisia käyttäytymismalleja haastavaan tilanteeseen. Oppiminen tapahtuu positiivisen vahvistamisen kautta (kehut, kannustus, palkkiojärjestelmät, jne) joka mahdollistaa lapselle saada uudenlaisia kokemuksia itsestään ja vahvistaa lapsen positiivista käsitystä ja kokemusta itsestään (itsetunto). avi21u1 2/20

3 Opettelussa tärkeitä osa-alueita ovat: - Sosiaalisten taitojen opettelu (itsensä ilmaisu, kuuntelu, toisten huomioonottaminen, käyttäytymisnormit, jne.) - Tunteiden hallintataidot (tunteiden tunnistus, tunteiden erottelu, tunteiden sietäminen, toimiminen erilaisissa tunnetiloissa, jne.) - Rentoutumis- ja itsensä rauhoittumistaidot - Itseensä ja ympäristöön kohdistuvien ajatusmallien muuttaminen itselle hyödyllisempään suuntaan eli psykologisen joustavuuden lisääminen. Tämä auttaa lasta toimimaan paremmin hankalissa ja stressaavissa elämäntilanteissa sekä avartaa lapsen näkemystä maailmasta ja omista mahdollisuuksistaan. Lisäksi kognitiivisen käyttäytymisterapian terapianmenetelmien ja ideologian tunteminen auttaa työyhteisöä tunnistamaan lasten spesifejä mielenterveyden häiriöitä, joita voi olla vaikea muuten havainnoida lapsen käytöksestä (esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriöt, fobiat jne.). Ongelmien tunnistamisen jälkeen tarvittavan hoidon suunnittelu ja ohjaus kyetään tekemään joustavasti ja nopeasti. Omaohjaajakeskustelut toimivat sijoituksen aikana terapeuttisina elementtejä. Lapsella on mahdollisuus myös sijoituksen aikaiseen terapiaan sijaishuoltopaikassa. Kiintymyssuhdeteoria Kiintymyssuhteet ovat luonnollisia ihmissuhteita, joissa lapsi luo pohjan tulevaan elämäänsä. Lapsuuden kiintymyssuhteet näyttäytyvät koko elämän ajan, jollei niitä aktiivisesti työstetä toisenlaiseksi. Kiintymyssuhteilla on myös taipumus periytyä sukupolvelta toiselle. Siksi korjaavalla kiintymyssuhteella on merkittävä vaikutus niin henkisesti kuin taloudellisesti. Monilla sijoitetuilla lapsilla on taustassaan varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen puutteita, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen, arkipäivän selviytymiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen haitallisesti. Korjaavassa kiintymyssuhteessa lapsi saa kokemuksen luottamuksellisesta aikuisuudesta, jonka avulla hän kykenee eheytymisprosessiinsa. Toteutamme lastenkodeissa aktiivisen vuorovaikutteisen asiakkuuden osa-alueita, joita ovat yhteys, jäsentäminen, onnistuminen, huolenpito ja leikki. Osa-alueiden aktiivisella aikuisjohtoisella työtavalla mahdollistetaan luottamuksellisen kiintymyssuhteen syntyminen ja lapsen saama myönteinen palaute. Lastenkodissa pyritään luomaan lapseen lämmin suhde, jossa hän kokee turvallisuudentunnetta ja siten hänen mielelleen mahdollistetaan tila, jossa hänen on turvallista käydä traumaattisia kokemuksiaan läpi. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelman tarkastaa toiminnasta vastaava johtaja kerran vuodessa huhtikuussa. Toiminnasta vastaavan johtajan kanssa omavalvontasuunnitelman käy läpi lastenkodinjohtaja. Läpikäynnin yhteydessä päivitetään tarpeelliset asiat ja päivityksen jälkeen omavalvontasuunnitelma tulostetaan kanslian ilmoitustaululle/oleskelutilassa, jossa se on kaikkien nähtävillä 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT avi21u1 3/20

4 Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Pasi Maja Lastenkodin johtaja Jarmo Vilpponen Toimitusjohtaja Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Antti Liukkonen Kasvatusvastaava puh: Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Pasi Maja Lastenkodin johtaja Antti Liukkonen Kasvatusvastaava Lauri Siiriäinen Vastaava ohjaaja Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Henkilökunnan kanssa on käyty omavalvontasuunnitelma koulutuspäivänä läpi Henkilöstöä varten on tehty perehdytyskansio, joka on osa laatukäsikirjaa. Perehtymistä varten on tehty seurantataulukko. Perehdytyskansion seurantalomakkeen tarkastaa kasvatusvastaava Antti Liukkonen kuukauden kuluttua siitä, kun työntekijä on aloittanut työnteon. Jos työntekijä ei ole saanut vielä silloin perehdytystä kaikkiin kohtiin, antaa sen silloin kasvatusvastaava Antti Liukkonen. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakaspalautetta varten on tehty lomake, joka annetaan täytettäväksi lapselle ja vanhemmille vähän ennen kotiutumista ja se lähetetään uudestaan lapselle ja vanhemmille muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi on kotiutunut. Sijoituksen aikana noin vuoden kuluttua sijoituksen alkamisesta, sen jälkeen vuoden välein, sekä sijoituksen jälkeen lähetetään sosiaalityöntekijälle ja vanhemmille kyselylomake, kuinka sijoitusprosessi on edennyt ja kuinka se heidän mielestään kokonaisuutena on sujunut. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Asiakaspalautteen käy läpi lastenkodin johtaja ja kasvatusvastaava Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Lastenkodin johtaja ja kasvatusvastaava käyvät asiakaspalautteet läpi ja samalla arvioivat miten asiakaspalauteet on muuttunut, arvioivat miksi ja mitä asioita tulisi kehittää palautteen johdosta. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asiakaspalautejärjestelmää pyritään muuttamaan siten, että se toimisi sähköisesti. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET avi21u1 4/20

5 Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Kriittisiä työvaiheita ja vaaratilanteita: yövuoro, jolloin työntekijä on yksin työssä, lapsen hakeminen karkureissulta, aggressiivisen lapsen kohtaaminen, itseään satuttavan lapsen kohtaaminen ja lapsen vahva psyykkinen oireilu (psyykkinen rasittavuus aikuisille ja toisille lapsille). Kriittisten työvaiheiden ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseen käytetään paljon aikaa. Työvuoroluettelon laatimisessa käytetään ennaltaehkäisevää ajattelua. Lastenkodissa yövuoroja tekevät vain miespuoliset työntekijät ja jokaisessa työvuossa on miehiä töissä. Edellä mainitun lisäksi työvuoroluetteloa tehtäessä pohditaan työvuorolaisten rakennetta ja määrää kussakin työvuorossa. Yövuorossa olevan työntekijän riskien hallintaan tehdään työtä siten, että iltavuorossa olevat työntekijät analysoivat onko tilanne sellainen, että yövuorossa oleva työntekijä voi jäädä yksin tekemään vuoroaan. Jos tilanne on sellainen, että yksin ei voi jäädä, jää toinen työntekijä turvaamaan työntekijän turvallisuutta muutamaksi tunniksi tai koko yöksi. Lastenkodilla voi myös työntekijät yöpyä, jolloin yötyöntekijän turvana on talossa nukkuva toinen työntekijä. Aggressiivisen lapsen kohtaamisessa on työntekijöitä ohjeistettu niin, että tilanteisiin menee aina mahdollisuuksien mukaan monta työntekijää, jolloin tilanne saadaan niin lapsen kuin työntekijän näkökulmasta hoidettua mahdollisimman neutraalisti. Jos lasta tarvitsee hakea karkureissulta on ennaltaehkäisevää ajattelua käytetty niin, että hakureissulle osallistuu aina vähintään kaksi työntekijää. Tällöin riskit hakureissulla pyritään minimoimaan ja turvataan myös samalla kaikkien puolien oikeusturva. Vaaratilanteita ja lähelläpiti tilanteita varten on kanslian ilmoitustaululla vihko, johon tilanteet kirjataan, jotta niidä voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevästi. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Lastenkodinjohtaja tai kasvatusvastaava käy tilanteen läpi tilanteessa olleiden työntekijöiden kanssa ja samalla mietitään miten tilanne tulevaisuudessa hoidetaan niin että läheltäpiti tilanne tai epäkohta ei uusiutuisi. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Laatupoikkeamia työssä koitetaan ehkäistä työssä kirjallisilla ohjeilla, joita on lastenkotiin laadittu laatukäsikirjan, perehdytyskansio ym. Laatupoikkeamia minimoidaan myös siten, että esimiehet ohjaavat työntekijöitä arjessa ja käyvät säännöllisiä keskusteluita työntekijöiden kanssa työnlaadusta. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Korjaavat toimenpiteet ilmoitetaan henkilökunnalle henkilökuntapalaverissa ja kirjoitetaan toimenpiteistä kirjallinen kirjaus omavalvontasuunntelmaan. Haittatapahtuma ja vaaratilanne käydään läpi henkilökuntapalaverissa ja analysoidaan miten tilanteelta vältyttäisiin ja miten seuraava mahdollinen tapaus hoidettaisiin paremmin. Edellä mainittu kirjataan omavalvontasuunnitelman kohtaan korjaavat toimenpiteet. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ avi21u1 5/20

6 Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Lastenkodissa on luvan mukaisesti työssä hoito- ja kasvatustyössä 12 työntekijää. Edellä mainittujen lisäksi lastenkodin työryhmään kuuluu lastenkodin johtaja, toimitusjohtaja ja ruokahuollosta vastaava työntekijä, sekä erityisluokanopettaja. Suurimmalla osalla työntekijöistä on vuosien kokemus lastenkotityöstä ja osalla psykiatrisesta hoitotyöstä. Työryhmä koostu kahdesta sosionomista, psykiatrisesta sairaanhoitajasta, neljästä yhteisöpedagogista, kahdesta nuoriso-ohjaajasta, lasten ja nuorten erityisohjaajasta, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajasta, keittäjästä, erityisopettajasta ja toimitusjohtajasta. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Henkilöstön rekrytoinnista vastaa lastenkodinjohtaja ja kasvatusvastaava yhdessä. Jos henkilökuntaa joudutaan rekrytoimaan, niin aina ensiksi kartoitetaan työryhmän tarve, esimerkiksi onko tarve psykiatriselle sairaanhoitajalle, vai ohjaajalle. Ohjaajan ollessa kyseessä kartoitetaan, onko lain määrittämä henkilöstötaso kunnossa. Tämän jälkeen mietitään, onko tarvetta mies- vai naistyöntekijälle, jonka jälkeen käydään läpi tutut ammatti-ihmiset. Jos heistä ei löydy sopivaa, kartoitetaan työntekijöiden tutut ja vasta sen jälkeen ryhdytään rekrytoimaan julkisesti työntekijää. Rekrytoinnissa ensisijaista on myös se, minkälaista persoonaa ja vahvuuksia omaavaa työntekijää haetaan, sekä se, minkälainen työntekijä lapsiryhmän näkökulmasta olisi hyvä olla. Sijaisia käytetään sairauspoissaolojen, sekä loma-aikojen aikana. Sijaisten sairauspoissaolojen käyttöönotosta päättävät esimiesasemassa olevat työntekijät. Pidempiaikaisissa sijaisuuksissa valinnan tekee kasvatusvastaava ja lastenkodinjohtaja yhdessä. Sijaiset ja opiskelijat pyritään aina haastattelemaan, ennen kuin he aloittavat ensimmäisen jakson lastenkodissa. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Henkilöstöä varten on tehty perehdytyskansio, joka on osa laatukäsikirjaa. Perehtymistä varten on tehty seurantataulukko. Perehdytyskansion seurantalomakkeen tarkastaa kasvatusvastaava Antti Liukkonen kuukauden kuluttua siitä, kun työntekijä on aloittanut työnteon. Jos työntekijä ei ole saanut vielä silloin perehdytystä kaikkiin kohtiin, antaa sen silloin kasvatusvastaava Antti Liukkonen. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Lastenkodin johtaja käy säännöllisesti keskusteluita työntekijöiden kanssa. Keskustelut ovat työnohjauksellisia niin työssä jaksamisen suhteen kuin omaohjaajana toimimisessa sekä työryhmässä toimimisessa. Työntekijöiden täydennyskoulutusta pyritään pitään yllä niin, että keskimäärin jokainen työntekijä kävisi vuodessa vähintään kolme täydennyskoulutuspäivää. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään virkistys/koulutuspäivät. Työnohjausta lastenkodissa on keskimäärin viiden viikon välein. Työnohjaajana toimii lääketieteen tohtori nuorisopsykiatri Pirkko Lehto-Salo. Työnohjauksessa käydään läpi lasten oirehdintaa ja työntekijöiden jaksamista. Henkilöstön jaksamiseen panostetaan esimerkiksi työvuorolistan kautta. Henkilökunnan toiveita työvuoroista pyritään kunnioittamaan mahdollisimman pitkälle. Henkilöstölle on otettu niin vapaa-ajan tapaturmavakuutus kuin sairaankuluvakuutus. Sairaskuluvakuutuksen myötä henkilöstö on oikeutettu käyttämään yksityisen puolen terveydenhuollon palveluita. Henkilökunnalle on palkkapoliittisesti muodostettu palkankorotukset normaalien tupokorotuksien avi21u1 6/20

7 tueksi ensimmäisiksi kolmeksi vuodeksi. Henkilökunnalla on käytössään yrityksen luottokortti, jota hän voi hätätilanteessa käyttää myös omaan käyttöön. Omista hankinnoista sovitaan työnantajan kanssa maksuohjelma, jotta ne eivät rasita taloudellisesti henkilökuntaa liiaksi. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Henkilöstöasioita kehitetään 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella lapsella 12 neliömetrin huone käytössään. Lastenkodin toimesta siinä on perustarvikkeet eli vaatekaappi, kirjoituspöytä, sänky, petivaatteet, kirjahyllykkö. Lapsi saa sisustaa huoneen omannäköiseksi. Huoneiden ovet saadaan lukkoon ja vain lapsella ja työntekijöillä on hänen huoneeseensa avain. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Toimitilat on suunniteltu lastensuojelulaitoksen toimintaa ajatellen. Suunnittelussa on otettu huomioon lastensuojelutyön tarpeita. Toimitilojen toteuttamisessa on pyritty siihen, että tilat ovat väljät ja siksi rakennuksen tilat ovat normaalia korkeammat ja käytävät leveämmät. Tilojen suunnittelussa on käyty keskustelua sosiaaliviranomaisen, paloviranomaisen ja terveysviranomaisen kanssa, jotta heidän mielipiteensä on kyetty ottamaan huomioon jo ennen tilojen rakentamista. Alakerrassa on koulun tilat, keittiö, kanslia ja saunatilat. Keskikerroksessa on lasten huoneet ja tv-tila. Kolmannessa kerroksessa ovat harrastustilat ja neuvottelutilat. Saunassa lastenkodissa saa käydä pääsääntöisesti vaikka joka päivä Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yksikössää on yhteiskäytössä Tv-tila, harrastustila ja koulun tilat, joita käytetään myös kouluajan ulkopuolella yhteiseen toimintaan. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Lastenkodissa siivotaan pääsääntöisesti henkilökunnan ja lasten toimesta. Henkilökunta opettaa lapsille kuinka mitäkin tiloja siivotaan, jotta tulevaisuudessa lapsilla olisi taitoja ylläpitää oman asunnon siisteystasoa. Pyykkihuollon osalta lapset opetetaan pesemään itse pyykkinsä ikätaso huomioon ottaen. Tämän tarkoitus on se, että tulevaisuudessa lapset osaisisivat hoitaa pyykin pesun itsenäisesti. Jätehuolto hoidetaan niin, että ulkopuolinen jättteenkeräys yritys hakee jätteen lastenkodin pihasta, johontyöntekijät ja lapset laittavat jätteen. Jätteen käsittelyssä otetaan huomioon avi21u1 7/20

8 kierrätysmahdollisuudet. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Lastenkodissa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jolla suoritetaan huoneistonilman puhdistus. Edellä mainitun lisäksi sisäilman kosteuden ja pölyn poistoja suoritetaan lastenkodissa olevilla ilmalämpöpumpuilla. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Lastenkodilla on käytössään vain perusterveydenhuollon laitteita esim. verensokerimittari, verenpainemittari, hemoglomittari. Lastenkotiin on laadittu turvallinen lääkehoidon opas, joka on tehty yhteistyössä sijaintikunnan terveyskeskuksen lääkärin kanssa. Lääkehoidosta vastaava työntekijä on sairaanhoitaja Mikko Ruhanen ja hänen apulaisensa on sairaanhoitaja opiskelija Johanna Lappi. Sairaanhoitajat jakavat lasten dosetteihin psyykelääkkeet, sekä muut jatkuvat lääkitykset. Heillä on muutenkin päävastuu lääkityksen osalta. Sairaanhoitajat päivittävät lapsen lääkkeiden menot dosetteihin ja raportteihin. Työntekijät jakavat doseteista lapsille lääkkeet. Särky- ja nuhalääkkeitä voivat antaa kaikki työntekijät. Lapsen raportteihin kirjoitetaan aina, mitä on annettu, milloin on annettu ja kuka on antanut. Lääkehoitosuunnitelman ylläpitämisestä ovat vastuussa Mikko Ruhanen ja Johanna Lappi. He seuraavat lääkehoitosuunnitelmaa säännöllisesti ja päivittävät sen. Vastuuhenkilön yhteystiedot Mikko Ruhanen Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Laitteistöa huolletaan säännöllisesti ja siten niiden toimintakykyä pidetään yllä. Ilmanvaihtokoneiden ja ilmalämpöpumppujen suodattimien puhdistu tehdään n. 4 kertaa vuodessa. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä avi21u1 8/20

9 Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Pasi Maja Antti Liukkonen Jarmo Vilpponen Lauri Siiriäinen Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Lastenkotiin on tehty niin turvallisuussuunnitelma ja pelastussuunnitelma, kuin turvallisuusselvitys. Lastenkotiin tehdään säännöllisesti palotarkastus. Lastenkodin henkilökunta on koulutettu ensisammutustehtäviin. Lastenkodin lapset ovat myös osallistuneet paloharjoituksiin, jossa heitä on opetettu toimimaan alkusammutuksessa. Lastenkodin suunnitteluvaiheessa on käyty piirustusten kanssa keskustelua paloviranomaisten ja terveysviranomaisten kanssa asioista, mitä he haluavat lastenkodissa olevan, jotta se olisi mahdollisimman turvallinen. Turvallisuus otetaan huomioon henkilökuntarakenteessa siten, että suurin osa työntekijöistä on miehiä. Työvuorosuunnittelussa turvallisuus huomioidaan siten, että työvuorossa on aina miehiä. Lastenkodissa yövuoroja tekevät ainoastaan miehet. Käytäntönä on myös se, että talossa on aina miestyöntekijä läsnä. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Yksikössä on kulunvalvontalaitteistö keskikerroksess, jota yötyöntekijät käyttävät poistuessaan yöllä asiakaskerroksesta. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Ei ole käytössä Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Lastenkodin koko hoito- ja kasvatushenkilöstö pyritään kouluttamaan väkivaltatilanteiden hallintaa varten, jolloin niin asiakkaiden, kuin henkilöstön turvallisuus säilyy. Asiakasturvallisuutta pyritään nostamaan myös siten, että turvallisuuskävelyitä pyritään järjestämään niin henkilöstölle, kuin lapsille. Lastenkodin henkilöstön ja lapsien ensisammutusvalmiutta pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella. Asiakasturvallisuutta arvioidaan aina kun otetaan uusi lapsi lastenkotiin, koska suurin yksittäinen tekijä asikasturvallisuuden vaarantumisessa on aggressiivisesti käyttäytyvä asiakas. Asiakasturvallisuuden kehittymistä ja toteutumista arvioidaan vuosittain. Toimintayksikön asiakasturvallisuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Asiakasturvallisuudesta vastaa kasvatusvastaava Antti Liukkonen puh: avi21u1 9/20

10 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Isompien kaupunkien kanssa tehdään puitesopimus, jossa määritellään sijoitusprosessin pääkohdat. Puitesopimusta yleensä ohjaa kilpailutuksessa sovitut asiat. Jokaisen lapsen kohdalla tehdään erikseen vielä lapsikohtainen sopimus, missä sovitaan yksilöllisemmin lapsen tarpeet sijoituksen aikana. Sijoituksen aikana tehdään asiakas- ja kasvatussuunnitelma joka tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa asiakassuunnitelmapalaverissa. Asiakassuunnitelmapalaveriin osallistuvat lapsen asioista vastaava työntekijä ja joskus hänen työparinsa, lapsi, omaohjaaja, lastenkodinjohtaja tai kasvatusvastaava, huoltaja/huoltajat. Edellä mainittujen lisäksi asiakassuunnitelmapalaveriin lapsi voi kutsua jonkun henkilön, mikäli hän haluaa. Asiakassuunnitelmapalaverissa katsotaan miten on lapsi edistynyt, mitä ongelmia on tällä hetkellä, mitä ovat lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet, sekä mitkä ovat keinot joilla niihin päästään. Palaverissa sovitaan myös yhteydenpidosta omaisiin ja lapsen rahan käytöstä. Asiakassuunnitelmapalaverissa voidaan käydä läpi myös epäkohtia, jos niitä on tullut esiin. Ennen asiakassuunnitelmapalaveria asiakas- ja kasvatussuunnitelma käydään läpi lapsen kanssa, jotta hän voi siihen antaa mielipiteensä. Asiakkaasta, eli lapsesta tehdään joka kuukausi kuukausikooste, joka lähetetään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja lapsen asioissa oleville henkilöille, joille lapsen huoltaja on antanut luvan. Kuukausikoosteessa on kohta, jossa lapsi voi kirjallisesti laittaa viestiä sosiaalityöntekijälleen. Ennen kuukausikoosteen lähettämistä käydään se läpi lapsen kanssa, jotta hän voi siihen sanoa mielipiteensä. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Lapselle mahdollistetaan päääsääntöisesti aina mahdollisuus tulla tutustumaan lastenkotiin etukäteen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Sopimukset ovat kuntien ja lastenkodin välisiä, joten niistä ei informoida asiakasta. Asiakas voi tiedustella häntä kiinnostavista sopimusasioista hänen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä. avi21u1 10/20

11 Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asiakkaan (lapsen) osallisuus huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Miten toteutuu käytännössä? Lasta kuullaan miten hän haluaa toimia huoltajien kanssa. Miten hän haluaa olla yhteydessä huoltajiinsa. Lapsen tahtoa kunnioitetaan myös silloin, jos hän ei halua olla tekemisissä huoltajiensa kanssa. Lapsen kanssa keskustellaan siitä, mistä hänen huoltajiensa kanssa puhuttu. Lapselta tiedustellaan myös onko jotain sellaisia asioita mistä hän haluaisi työntekijöiden keskustelevan hänen huoltajiensa kanssa. Lapsen ja huoltajien kanssa sovitaan esimerkiksi säännöistä huoltajien luona ollessa. Asiakkaan osallisuus suhteessa ympäröivään yhteisöön. Miten toteutuu käytännössä? Lapselle pyritään hankkimaan lastenkodin ulkopuolelta säännöllinen harrastus, jotta hän voisi olla ikätasoisessa ryhmässään. Jos yhteisöllä tarkoitetaan lapsen sijaishuoltopaikkaa niin lapsilla on lastenkodissa tiloja joissa he voivat viettää aikaa esimerkiksi harrastila, kouluntila, tv-tila. Lastenkodin pihassa on myös esikerkiksi jalkapallo kenttä ym. viriketoimintaa, jossa lapsi voi olla viettämässä aikaa muiden lastenkodin lapsien kanssa. ( Eli lapsi saa päättää mihin harrasteisiin osallistuu ja kenen kanssa). Lapsien kanssa käydään harrastamassa säännöllisesti esim. kuntosalilla, luistinradalla ym. Heidän kanssaan käydään asioimassa kaupoissa, kirjastossa ym paikoissa, jotta he oppisivat toimimaan edellä mainituissa tilanteissa. Asiakkaan mahdollisuus iänmukaiseen itsenäiseen päätöksentekoon. Miten toteutuu käytännössä? Lasta kuullaan hänen toiveistaan, esimerkiksi missä hän haluaa viettää lomansa. Lastenkodissa on käytössä lastenpalaverit, joissa keskustellaan lasten asioista, heidän haluistaan esimerkiksi haluavatko he hankittavan jotain harrastusvälineitä ym asioita taloon. Lastenpalavereissa käydään myös keskustelua säännöistä ja niiden vaikutuksista. Lapset otetaan mukaan esimerkiksi keskusteluun mitä seuraa jos yhdessä sovittuja sääntöjä ei noudateta. Jos lapsi on rikkonut asiakassuunnitelmassa, hoito- ja kasvatussuunnitelmassa sovittuja asioita tai ollut noudattamatta lastenkodin sääntöjä käydään hänen kanssaan keskustelua miksi näin on käynyt, mitä tästä pitäisi seurata ja miten samanlaiseen tilanteeseen ei jouduttaisiin uudestaan eli opetetaan toimimaan toisin. Lasta kannustetaan ja tarjotaan mahdollisuus olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä. Asiakkaan itsemääräämisoikeus. Miten toteutuu käytännössä? Sijaishuoltopaikka toimii voimassa olevan Suomen lainsäädännön mukaisesti. Lapsi saa päättää vaatetuksestaan, harrastuksistaan. Lapsi saa tavata ja olla yhteydessä hänelle läheisten ihmisten kanssa. Sijaishuoltopaikan rajoituspäätökset ovat sosiaaliportin virallisia kaavakkeita. Ennen rajoitustoimenpidettä lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijä avi21u1 11/20

12 kuullaan, jotta saadaan selville heidän mielipiteensä rajoitustoimenpiteeseen. Lapselle maksetaan hänen ikätasonsa mukaiset kuukausirahat jotka ovat lakisääteiset, eikä niistä voi pidättää mitään maksuja. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Lastenkodissa lapset saavat kuukausirahan käyttöönsä ja he huolehtivat siitä itse. Kuukausirahan annosta tehdän koonti tammikuussa, jonka lapsi allekirjoittaa ja se lähetetään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lapsen esineet, jotka hänelle ei ole huoneessaan säilytetään eteisessä lukitussa kaapissa. Jos lapsella on säästösuunnitelma rahoistaan niin säästössä olevat rahat ovat henkilökunnalla säästöstä, josta lapsi saa ne käyttöönsä jos hän niin haluaa. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Lastensuojelulain tarkoittamia rajoittamistoimenpiteitä tehdään harkitummin ja ne pyritään tehdä yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajan/huoltajien kanssa. Asiakassuunnitelmapalaverissa sovitaan toimenpiteistä, miten sijaishuollon tarkoitus tulisi turvattua ja kertomaan lapselle minkälaisia rajoitustoimenpiteitä mahdollisesti tehdään ja miksi niitä tehdään. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Työntekijä joutuu usein ohjaamaan lasten toimintaa. Rauhattoman tilanteen rauhoittamiseksi työntekijä voi ohjata lapsen huoneeseensa rauhoittumaan ja miettimään käyttäytymistään. Lapsi voi tulla huoneestaan pois rauhoituttuaan. Huoneeseen menemisen tarkoitus on hetkellinen interventio omaan käyttäytymiseen ryhmässä. Työntekijä voi ohjata lapsen uudestaan huoneeseen miettimään toimintaansa, jos käyttäytyminen ei ole muuttunut hyväksytympään suuntaan. Intervention jälkeen, kun lapsi on rauhoittunut, tulee työntekijän kertoa lapselle, miksi näin toimittiin ja ymmärtääkö lapsi asian, sekä opettaa lasta, miten samanlaiseen tilanteeseen ei jouduta uudestaan. Jos lapsen käyttäytyminen ei yllä mainittujen toimintojen ja verbaalisten kehotusten jälkeen ole asiallista ja ryhmässä toiminnan vaativalla tasolla, voi hänet laittaa nukkumaan puoli tuntia aikaisemmin varsinkin, jos käyttäytymisen epäilee johtuvan väsymyksestä. Työntekijä voi pitää lasta kiinni lastensuojelulain mukaan jos: 1. lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita; ja 2. kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi välttämätöntä; taikka 3. omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä. 4. Kiinnipitäminen voi sisältää myös siirtämisen. Kiinnipidot tulee aina raportoida intranettiin ja siitä pitää tehdä kiinnipitoilmoitus. Ilmoitus tulostetaan ja laitetaan lastenkodin kasvatusvastaavan lokeroon allekirjoitettavaksi. Kiinnipitoilmoitus lähetetään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lastenkodin kasvatusvastaavalle pitää aina ilmoittaa kiinnipitotilanteet. Lasten huoneen tarkastamiseen pitää olla lastenkodin johtajan tai kasvatusvastaavan määräys. Tarkastamisessa pitää aina olla paikalla kaksi työntekijää ja mielellään lapsi, jonka huoneeseen tarkastaminen kohdistuu. Ennen tarkastamista kysytään vanhempien ja sosiaalityöntekijän mielipide asiaan. Lapsi tulee lähemmäksi työntekijää, eli silmän alle hoitoon silloin, kun hän käyttäytymisellään aiheuttaa itselleen jatkuvasti negatiivista palautetta niin työntekijöiden, kuin ympärillä olevien lasten taholta. Silmän alla ollessa työntekijät kykenevät ohjaamaan lapsen käyttäytymistä häntä avi21u1 12/20

13 itseään kunnioittavampaan suuntaan. Silmän alla tarkoittaa sitä, että lapsi oleskelee niin, että työntekijät näkevät hänet. Lapsi tulee aikuisuuden läheisyyden hoitoon silloin, kun hän omalla toiminnallaan vaarantaa asiakassuunnitelman toteutumisen, tai omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen sellaista negatiivista palautetta, että hänen mielentilansa järkkyy ja silmän alla hoito ei ole riittävää. Erityisenläheisyyden hoitoon lapsi tulee silloin, kun hän ei pysty itse vastaamaan omasta käyttäytymiseen ikätasoisesti. Erityisenläheisyyden hoidon aloittamisen päättää lastenkodinjohtaja tai kasvatusvastaava. Erityisenläheisyyden hoito kirjataan lapsen raporttiin. Erityisenläheisyyden hoidosta tehdään lastensuojelulain mukainen liikkumavapauden rajoittamispäätös ja laitoksenjohtajalla on oikeus tehdä päätös enintään 7 vuorokautta kestäväksi ja siitä pitemmän päätöksen voi tehdä sosiaalilautakunnan edustaja. Erityisenläheisyyden hoidosta tehtävään päätökseen kysytään vanhempien ja sosiaalityöntekijän mielipide. Lapsen tavaran voi ottaa laitoksen haltuun silloin, kun sen katsotaan vaarantavan asiakassuunnitelmassa laadittua suunnitelmaa, tai siitä on muuten haittaa lapsen ikätasoiselle kehitykselle, tai sen katsotaan olevan vaaran aiheuttavaa. Haltuunotettu tavara laitetaan lukolliseen kaappiin säilöön ja jos mahdollista lapsen omaan laatikkoon. Haltuunotto kirjataan lapsen kohdalle intranetiin. Haltuunoton voi suorittaa jokainen työntekijä. Jos lapsi vastustaa haltuunottoa, tulee siitä lastenkodin kasvatusvastaavan tehdä kirjallinen kirjaus. Edellisvuoden rajoitustoimenpiteistä tehdään vuoden alussa yhteenveto ja se liitetään omavalvonnan seuranta-asiakirjoihin. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Lastenkodin esimiehet käyvät säännöllisesti henkilöstön kanssa keskustelua epäasiallisen kohtelun välttämisestä. Lastenkodin säännöt kieltävät epäasiallisen kohtelun lapsia kohtaan, lapsien välillä, kuin myös aikuisia kohtaan. Jos lapsia kohtaan on ollut epäasiallista kohtelua, on lapsia kehotettu kertomaan siitä lastenkodin kasvatusvastaavalle tai lastenkodin johtajalle, jotka käyvät asian läpi kyseenomaisten ihmisten kanssa. Jos tämä ei ole riittävää, on lapsille annettu toimintaohjeeksi joko kertoa asia huoltajilleen, tai sitten heidän omalle sosiaalityöntekijälle. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Hoidon päättyminen tapahtuu hyvin suunnitellusti ja pitkän ajan tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Irtaantuminen kiintymyssuhteesta ja lastenkodista tulee pohjustaa. Lapsen kanssa on käytävä irtaantumisprosessia läpi tuetusti, jotta hän kykenee jatkaa elämäänsä tasa-painoisesti lastenkodin ulkopuolella. Esimiehen tehtävä on tukea työntekijää tässä prosessissa ja antaa työntekijälle tarpeeksi aikaa hoitaa irtautumista. Ennen hoidon päättymistä lapsi kokeilee erilaisin keinoin oman kantokykynsä kestävyyttä. Jos lapsi on palaamassa kotiin, niin kodin kantokykyä arvioidaan realistisen kriittisesti. Ennen hoidon päättymistä lapsi viettää pitempiä aikoja lomilla siinä paikassa, johon hän on kotiutumassa. Talon sisällä lapsi saa toimia itsenäisemmin ennen siirtymistään pois lastenkodista. Kotiutumisen jälkeen voidaan sopia määritelty ajanjakso, minkä aikana nuori käy kerran kuukaudessa viikonlopun lastenkodissa. Sopiva ajanjakso on yleensä noin puoli vuotta. Ennen hoidon päättymistä lapsen kanssa arvioidaan hänen tilannettaan, riskitekijöitä ja omia vahvuuksia riskien/haasteiden ohi pääsemiseksi. avi21u1 13/20

14 Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Antti Liukkonen Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Yksiköstä ei ole tehty yhtään muistutusta Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Pyrkimyksenä on toimia sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyössä siten, että molempien ääni tulee kuuluvaksi ja toivomus sosiaalityöntekijöille onkin, että he mahdollisimman nopeasti ottavat yhteyttä, jos heidän mielestään toiminnassa on sellaisia asioita, joihin he haluavat tarkennusta. Päääsääntöisesti asiakassuunnitelmapalaverit pidetään kaksi kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijälle lähetään kuukausikooste joka kuukausi. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Suunnitelma on että työntekijät tiedostavat vielä paremmin asiakkaan aseman ja hänen oikeutensa tulla kuulluksi esimerkiksi lastensuojelulain mukaisissa rajoitustoimenpiteissä. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Lastenkodissa turvataan fyysisen kunnon ylläpysyminen harrastamalla lastenkodin puolesta säännöllisesti. Lastenkodilta käydään laskettelemassa, luistelemassa, uimassa, kuntosalilla ja liikuntasalilla, sekä vaelluksilla. Psyykkistä hyvinvointia turvataan niin, että psyykkinen kuormitus lapsilla olisi mahdollisimman alhainen. Lastenkodin arki on suunniteltu niin, että se on hyvin ennakoitavaa ja strukturoitua, jolloin lapsen stressitila pysyy alhaisempana. Lastenkodissa keskitytään myös äänenkäyttöön, koska kova äänentasokin nostaa psyykkistä stressitilaa. Psyykkistä hyvinvointia edistetään myös yhteistyöllä lasten- ja nuorten psykiatrian osastojen ja poliklinikoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. avi21u1 14/20

15 Lastenkodin henkilökuntaa koulutetaan niin kiintymyssuhdeteoriaan, kuin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jotta lapsen psyykkistä jaksamista ja eheytymisprosessia kyetään viemään turvatusti eteenpäin. Lastenkodin ensisijainen tehtävä on saada lapsen mielelle tuotettua turvallisuuden tunne, jotta lapsen mieli kykenee alkaa prosessoida psyykkisiä ongelma-alueita. Sosiaalista hyvinvointia lisätään siten, että lastenkodin arkeen on rakennettu tilanteita, jossa lapsi joutuu harjoittelemaan ja harjoittamaan sosiaalisia taitojaan. Tilanteissa ja tilanteiden jälkeen käydään asioita läpi, miten tilanteessa olisi pitänyt toimia ja miten samankaltaiseen tilanteeseen ei ajauduta uudelleen. Sosiaalista hyvinvointia turvataan myös siten, että lapsille yritetään löytää lastenkodin ulkopuolelta harrastus, jossa hän voisi toimia ikätasoisessa ryhmässä. Toimintakykyä ylläpidetään siten, että lasten kanssa tehdään yhdessä paljon asioita. Omaohjaajat käyvät heidän kanssaan vaateostoksilla, elokuvissa, syömässä, omaohjaajaretkillä ym. Toiminnallisuus on yksi lastenkodin perusajatuksia ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnallisuuden turvaamiseksi lastenkodissa on nimetty leirivastaava, kulttuurivastaava ja vapaa-ajan vastaava ja heidän tehtävänään on suunnitella lastenkodin toiminnallisuutta. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Lastenkodille on palkattu henkilö, jolla on ruokahuollosta päävastuu. Hän suunnittelee lastenkodin monipuolisen ravitsemuksen ja ottaa huomioon mahdolliset lapsen ruokavalio asiat (kasvissyönti, allergiat ym.) Lastenkodilla on säännölliset ruokailuajat. Arkipäivisin n aamupala, lounas klo 11, välipala 13.45, päivällinen klo 16 ja iltapala n. 20. Lastenkodissa opetetaan lapsille monipuolisen ravitsemuksen tärkeys. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Tarja Kesti Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Iltaisin ja viikonloppuisin lapsille järjestetään paljon ohjattua toimintaa, mutta lapsille on myös paljon vapaa-aikaa talolla. Harrastetilassa on biljardi-, pingis- ja jalkapallopöydät. Harrastetila sijaitsee talon kolmannessa kerroksessa. Harrastetilasta ja luokasta tulee poistua tunti ennen nukkumaan menoa. Alakerran luokassa lapsilla on käytössä erilaisia pelikoneita, sekä tietokoneita. Lapset saavat käyttää nettiä aikuisen läsnäollessa. Kirjastossa lapset saavat käydä tarkistamassa sähköpostinsa yms. Luokkaan saa mennä arkisin klo ja viikonloppuisin klo Luokasta tulee poistua tunti ennen nukkumaan menoa ja luokka tulee jättää siistiin kuntoon lähtiessä. Keskikerroksessa lapset pelailevat korttia ja erilaisia lautapelejä, sekä katsovat telkkaria. Tv:n saa aukaista arkisin klo Työntekijän vastuulla on päättää, onko televisiosta tuleva ohjelma tarpeellinen katsoa, vai onko siinä esimerkiksi liikaa väkivaltaa tai muuta tarpeetonta lapsen kehitykselle. Ohjelmien ikärajoista pidetään kiinni ja ikärajoja voidaan ylentää esimerkiksi siten, että K15 ohjelmia eivät edes katso viisitoistavuotiaat, koska he ovat traumatisoituneet ja heidän psyykelle ei ole välttämättä hyväksi katsoa edes K15 ohjelmia. Lastenkodin pihalla on nurmikenttä. Käytössä on myös lapsille pyöriä, kalastusvälineitä ym. avi21u1 15/20

16 harrastevälineitä. Lapsen tulee kysyä lupa, jos on menossa ulos, jotta tiedetään missä hän on, jos häntä ei ala kuulumaan takaisin. Työntekijä määrittelee, onko käynnille tarvetta. Lapsen kanssa tulee aina sopia, mihin aikaan hänen on oltava viimeistään takaisin talolla. Lapsia pyritään kannustamaan erilaisiin harrastuksiin. Lastenkodilta käydään 1 krt viikossa kuntosalilla. Lastenkodilla on varattu oma salivuoro 1 krt/vk keskustan koulusta. Varsinkin tytöt käyvät toisinaan läheisellä ratsutilalla hoitamassa hevosia ja ratsastamassa. Työntekijöiden luovuudella voidaan toteuttaa lähes mitä vain! Toiminnalla tulee olla kasvatuksellista merkitystä. Talvisin harrastetaan talviurheilulajeja, kuten laskettelua ja luistelua. Lähin kiekkokaukalo sijaitsee keskustassa. Lähimaastosta löytyy hyvät pulkkamäet ja mahdollisuus ulkoiluun. Kesällä Kalkkarolla on mahdollisuus melontaan, kalastukseen, uimiseen, vesiurheiluun ja moottoriveneellä ajoon. Kesällä tehdään vaelluksia ja muita elämyspedagogisia aktiviteetteja. Edellä mainittujen lisäksi lastenkoti käy pari kertaa talvessa laskettelemassa Saariselällä ja kesäisin vaeltamassa Saariselän ympäristössä. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Siivous lastenkodissa hoidetaan pääsääntöisesti lapsien ja työntekijöiden toimesta. 1-2 kertaa vuodessa lastenkodin tilat siivoaa ulkopuolinen taho. Siivouksen tarkoituksena on opettaa lapsia siivoustarvikkeiden käytössä, jotta he tulevassa elämässään kykenisivät pitämään huolta kodistaan. Siivouksessa käytetään yleisesti kotiolosuhteisiin tarkoitettuja siivoustarvikkeita. Jätehuollossa suositaan kierrätystä niin lasipurkkien, kuin maitotölkkien kohdalla. Pahvitavarat joko viedään kierrätykseen tai poltetaan. Sekajätteestä huolehtii paikallinen jätehuoltoyhtiö. Pyykkihuollon osalta aikuiset opettavat lapsille, kuinka he voivat huolehtia omasta pyykkihuollostaan. Kun lapsi on oppinut huolehtimaan pyykkihuollostaan, on se pääsääntöisesti hänen vastuullaan. Jos hän ei siihen kykene, hoitavat aikuiset pyykkihuollon hänen kanssaan. Talon käsipyyhkeet, kylpypyyhkeet ja lakanat pesevät aikuiset. Talossa on kausiluontoiset matot, jotka käytetään pesulassa kauden jälkeen. Pyykkihuollossa käytetään normaaleja kodissa tarkoitettuja pesukoneita ja kuivureita. Lastenkodissa huolehditaan siitä, että aina ennen ruokailuja käydään pesemässä kädet. Infektiokautena lastenkodissa käytetään käsihuuhteita ja käsidesejä. Lastenkodissa on ohjetauluja, kuinka kädet tulisi pestä. Lastenkodissa ei yleensä ole isoa riskiä infektioista, joten erillistä seurantaa ei ole nähty järkeväksi tehdä. Infektiotartuntojen ja epidemiatilanteiden ehkäisemisksi lastenkodissa käytettään käsidesejä silloin kun infektiotartunta vaaraa on kohonnut. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN avi21u1 16/20

17 Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Peruskoululaisten osalta koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja tekevät perusterveystarkastukset niin kuin muillekin koululaisille. Lastenkodin terveydenhuollon ammattilaiset käyvät lasten kanssa keskusteluita heidän terveyden edistämisesti ja terveyden tilastaan. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Kiireettömissä tapauksissa otetaan yhteyttä lähialueen terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Peruskoululaisten osalta koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja tekevät perusterveystarkastukset niin kuin muillekin koululaisille. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisissä hätätapauksissa on ohjeistettu tilaamaan ambulanssi paikalle. Muuten kiireellisissä asioissa soitetaan ensineuvoon ja heiltä saatavien ohjeiden mukaan toimitaan. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Erikoissairaanhoidossa tehdään paikallisen lasten ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston kanssa yhteistyötä. Joskus lapsille hankitaan myös terapiapalveluita edellä mainittujen instanssien ulkopuolelta. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Lastenkotiin on laadittu turvallinen lääkehoidon opas, joka on tehty yhteistyössä sijaintikunnan terveyskeskuksen lääkärin kanssa. Lääkehoidosta vastaava työntekijä on sairaanhoitaja Mikko Ruhanen ja hänen apulaisensa on sairaanhoitajaopiskelija Johanna Lappi. Sairaanhoitajat jakavat lasten dosetteihin psyykelääkkeet, sekä muut jatkuvat lääkitykset. Heillä on muutenkin päävastuu lääkityksen osalta. Sairaanhoitajat päivittävät lapsen lääkkeiden menot dosetteihin ja raportteihin. Työntekijät jakavat doseteista lapsille lääkkeet. Lääkehoitosuunnitelman päivitys tapahtuu kerran vuodessa ja jos siihen tulee paljon muutoksia niin käytetään se sijaintikunnan terveyskeskus lääkärillä päivityksessä. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Mikko Ruhanen Potilasasiamiehen yhteystiedot avi21u1 17/20

18 Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kehittämissuunnitelma ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Lastenkodissa kirjoitetaan lapsia koskevia tietoja mahdollisimman vähän paperille. Jokaista lasta kohden on toimistossa kansio lukitussa kaapissa, johon tulee välttämättömimmät paperit. Sinne laitetaan esimerkiksi henkilökohtaiset asiapaperit ja lääkereseptit. Muuten viestintä ja dokumentointi hoidetaan tietokoneilla intranetissä. Intranettiin pääsee toimiston, luokan, työntekijöiden kannettavalta tietokoneelta, sekä hallinnon tiloista, (3krs.) että lastenkodinjohtajan kotoa käsin. Lapsilla on intranetissä oma raportointilinkki (Raportit), johon työntekijät kirjaavat asiakkaan tapahtumat, jotka koskevat pelkästään asiakasta. Muiden lasten nimiä, ei lapsen raporttiin saa laittaa. Lapsen raportti kohdassa on myös linkki nuoren terveydenhoitokansioon, johon merkitään kaikki nuorta koskevat terveydenhoitoasiat. Yleiset asiat ja viestit kirjataan viesteihin intranettiin ja jokaisella työntekijällä on intranetissä henkilökohtainen viesti-kohta. Jokaisesta lapsesta tehdään kuukausikooste, joka lähetään lapsen sosiaalityöntekijälle ja vanhemmille kuukauden välein. Kuukausikoosteen tarkoituksena on se, että sen avulla käydään mennyt kuukausi läpi lapsen kanssa ja arvioidaan mitkä asiat ovat menneet hyvin ja mihin asioihin pitää kiinnittää enemmän huomiota. Kuukausikoosteet lukevat esimiehet, ennen kuin ne lähetetään eteenpäin. Intranetistä löytyy myös esimerkiksi työvuorolistat (työntekijät->työvuorolistat), pöytäkirjat henkilökuntapalavereista (työntekijät->henkilökuntapalaverit), sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelma (turvallisuus), joka pitää lukea ja kuitata vuosittain. Jokaisella työntekijällä on lisäksi oma postilaatikko toimistossa, johon voidaan laittaa työntekijälle menevät paperit. Kaikki työntekijät kirjoittavat vaitiolositoumuksen tullessaan työskentelemään lastenkotiin. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Lauri Siiriäinen Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas avi21u1 18/20

19 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Lastenkodissa käytetään sisäistä intranettiä joka pohjautuu täysin word ja exel ohjelmiin. Tietosuojasta ja asiakirja hallinnoinnista puhutaa säännöllisesti. Jokainen työntekijän tulee lukea tietosuoja ohjeet Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakirjat tullaan palauttamaan sijoituksen jälkeen sijoittavaan kuntaan. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja lapsen huoltajalle/huoltajille laaditaan kuukausikooste joka kuukausi. Niiden toimijoiden kanssa, joiden täytyy saada tietoja lapsesta annetaan heille se tieto mikä heidän toimintaansa varten on oleellinen. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Lastenkodissa pohditaan siirtymistä johonkin alalla laajasti toimivaan ulkopuoliseen raportointi järjestelmään. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Luettelo alihankkijoita Kehittämissuunnitelma avi21u1 19/20

20 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelman tarkastaa toiminnasta vastaava johtaja kerran vuodessa huhtikuussa. Toiminnasta vastaavan johtajan kanssa omavalvontasuunnitelman käy läpi lastenkodinjohtaja. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma käydään läpi kerran vuodessa huhtikuussa. Läpikäynnin yhteydessä päivitetään tarpeelliset asiat ja päivityksen jälkeen omavalvontasuunnitelma tulostetaan kanslian ilmoitustaululle, jossa se on kaikkien nähtävillä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Hirvensalmi Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Antti Liukkonen avi21u1 20/20

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kunta Kunnan nimi Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Apunaz Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi HTA Palvelut Kunnan nimi Keuruu Palvelumuoto

Lisätiedot

Kunnan nimi JYVÄSKYLÄ. Sijaintikunta JYVÄSKYLÄ. Postitoimipaikka JYVÄSKYLÄ

Kunnan nimi JYVÄSKYLÄ. Sijaintikunta JYVÄSKYLÄ. Postitoimipaikka JYVÄSKYLÄ SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi CENTRUM HOME Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi HR kotiapu Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Sontikka osk Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Palvelukoti Syreeni Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kotipalvelu Kehrälintu Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Pohjanmaanosiuuskunta Kannustava Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Varapiiat Ky Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunta Kunnan nimi. Sijaintikunta Kuopio

Kunta Kunnan nimi. Sijaintikunta Kuopio SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja x Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Villaliinu Tmi Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi. Toimintayksikön postiosoite Kouvolan toimipiste: Salpausselänkatu 40 A, Lappeenrannan toimipiste: Laserkatu 6

Kunnan nimi. Toimintayksikön postiosoite Kouvolan toimipiste: Salpausselänkatu 40 A, Lappeenrannan toimipiste: Laserkatu 6 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi KaakkoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Juvan Kodinonni Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Stiinankoti Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Hoitokoti Iltasatu Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi Mikkeli. Sijaintikunta Mikkeli. Postitoimipaikka Mikkeli. Postitoimipaikka Mikkeli

Kunnan nimi Mikkeli. Sijaintikunta Mikkeli. Postitoimipaikka Mikkeli. Postitoimipaikka Mikkeli SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kotiluotain Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Mikkeli. Mikkeli

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Mikkeli. Mikkeli SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja x Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kotipalvelu ESSU Kunnan nimi Mikkeli

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi Hanhiniitty Ay Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Perhekoti Luonnonlapsi Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Taivalkosken kunta. Taivalkosken kunta. Taivalkosken kunta

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Taivalkosken kunta. Taivalkosken kunta. Taivalkosken kunta SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Apurina Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kotipalvelu Jaana Janhonen Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Perhekoti Vanha Mylly ay Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT

3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Stiinankoti Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

T & T Palveluapu Ky:n Omavalvontasuunnitelman tiivistelmä

T & T Palveluapu Ky:n Omavalvontasuunnitelman tiivistelmä 2014 T & T Palveluapu Ky:n Omavalvontasuunnitelman tiivistelmä Yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) annetussa laissa 6 :n 1 momentin mukaan laadittu toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Terapeuttinen hoito-ja kasvuyhteisö

Lisätiedot

Kunnan nimi Helsinki. Sijaintikunta. Kouvola. Postitoimipaikka Kouvola. Postitoimipaikka Kouvola

Kunnan nimi Helsinki. Sijaintikunta. Kouvola. Postitoimipaikka Kouvola. Postitoimipaikka Kouvola SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Palveluneliö Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Määräys 1/2014 1 (9) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaolo Laki

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Mikkeli. Mikkeli

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Mikkeli. Mikkeli SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Suomen Ikihyvä Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kankaanpään Vanhustentalosäätiö Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi Kaijankoti Oy Palvelumuoto

Lisätiedot

Postitoimipaikka Oitti. Postitoimipaikka Oitti. Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Postitoimipaikka Oitti. Postitoimipaikka Oitti. Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi Palveluneliö Oy Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kuntoutus Korte Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kalajoen Kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Juvan Kodinonni Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 20.3.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki www.elias.fi p. 0400 432 585 1 21.3.2012 copyright@taija.härkki.2012 Esityksen askellus Mikä laki? Omavalvonta? Mikä sosiaalipalvelu?

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Limingan kunta Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi. Mikkeli. Sijaintikunta. Mikkeli. Postitoimipaikka. Postitoimipaikka. Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan nimi. Mikkeli. Sijaintikunta. Mikkeli. Postitoimipaikka. Postitoimipaikka. Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Jaanan Kotipirtti Oy Palvelumuoto ja

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Koski Tl

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Koski Tl SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Niittykukka Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kyyhkylä Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Päiväkoti Hattumaakari Oy Palvelumuoto ja

Lisätiedot

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vähäkyrö. Postitoimipaikka Vähäkyrö ---

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vähäkyrö. Postitoimipaikka Vähäkyrö --- SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Vaasan kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kunnan nimi Ristiina. Ristiina. Postitoimipaikka Ristiina. Postitoimipaikka Ristiina

Kunnan nimi Ristiina. Ristiina. Postitoimipaikka Ristiina. Postitoimipaikka Ristiina SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Perhekoti Pikku-Pirtti Oy Palvelumuoto ja

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Perhekoti Pajulintu Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa ---

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa --- SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Vaasan kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa 65100. Postitoimipaikka ---

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa 65100. Postitoimipaikka --- SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Vaasan kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä

Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä. Jyväskylä SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Jyväskylän kaupunki, Jokivarren ryhmäkodit,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma

Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma Sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Yksityinen palveluntuottaja Heidin ja Päivin Lähihoiva Palvelun tuottajan toiminimi Heidin ja Päivin Lähihoiva Avoin Yhtiö

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 12.4.2012 Taija Härkki p. 0400 432 585 tutkija, MMM 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki tuli voimaan 1.10.2011 VALVIRAn määräys ja ohje 1.3.2012

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Nurmes. Nurmes. Nurmes. Nurmes

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Nurmes. Nurmes. Nurmes. Nurmes SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Nurmeksen kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa ---

Kunnan nimi. Vaasa. Sijaintikunta. Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa. Postitoimipaikka Vaasa --- SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Vaasan kaupunki Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Onnenhelma Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Savilahden vanhaintukiyhdistys ry Palvelumuoto

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Pääskylinnan asuntola tarjoaa ns. ohjattua asumista kehitysvammaisille yksilöllisesti yhteisöllisessä asumisyksikössä.

Pääskylinnan asuntola tarjoaa ns. ohjattua asumista kehitysvammaisille yksilöllisesti yhteisöllisessä asumisyksikössä. SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua

Lisätiedot

Kirkkonummi. Kirkkonummi

Kirkkonummi. Kirkkonummi SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kirkkonummen Palvelutalo Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Espoo. Espoo

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Espoo. Espoo SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Mediverkko Hoivapalvelut Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Kunnan nimi ILVOLA-SÄÄTIÖ Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kanervakoti - Kanervahemmet ry Palvelumuoto

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Sateenkaari-Koti Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

VAARINSAAREN OMAVALVONTASUUNNITELMA

VAARINSAAREN OMAVALVONTASUUNNITELMA VAARINSAAREN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja X Kunta Kunnan nimi Mikkeli Palvelujen tuottajan nimi Ristiinan asumispalvelut

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi. Sijaintikunta. Postitoimipaikka Pieksämäki. Postitoimipaikka Pieksämäki. Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan nimi. Sijaintikunta. Postitoimipaikka Pieksämäki. Postitoimipaikka Pieksämäki. Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Matti ja Liisa Koti Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi T:mi Merja Lovén Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

I xunta Kunnan nimi. Mikkeli.

I xunta Kunnan nimi. Mikkeli. Valvira Sosiaali- ja terveysa lan lupa- ja valvontavirasto SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASU UNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja X Yxrityin"n palveluien tuottaia Palvelujen

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Palvelumuoto

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA Kivijärven kotihoito

OMAVALVONTASUUNNITELMA Kivijärven kotihoito OMAVALVONTASUUNNITELMA Kivijärven kotihoito Laatimispäivä/päivitys 2.2.2015 Päivittäjän nimi Piritta Järvinen, palveluvastaava Anu Kinnunen, palvelupäällikkö SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1.

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kalliolan Kannatusyhdistys ry Palvelumuoto

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut Ky Toimintayksikön nimi

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi HoivaHovi Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi A-klinikkasäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Asukkaat tekevät yksilöinä ja yhdessä Kehäkukka-kodin, eivät täytä muiden unelmia.

Asukkaat tekevät yksilöinä ja yhdessä Kehäkukka-kodin, eivät täytä muiden unelmia. SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kehäkukka ry Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Kunnan nimi. Sijaintikunta. Postitoimipaikka Lahti. Postitoimipaikka Orimattila. Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan nimi. Sijaintikunta. Postitoimipaikka Lahti. Postitoimipaikka Orimattila. Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Aurio Hoiva Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Hailuodon kunta. Hailuoto. Hailuodon kunta. Hailuoto. Hailuoto

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA. Hailuodon kunta. Hailuoto. Hailuodon kunta. Hailuoto. Hailuoto SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Hailuodon kunta Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot

Tammela. Tammela. Tammela

Tammela. Tammela. Tammela SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Lindabella Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä,

Lisätiedot