Vuores, Isokuusi. Hyvä pientalon rakennuttaja!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuores, Isokuusi. Hyvä pientalon rakennuttaja!"

Transkriptio

1 Vuores, Isokuusi Hyvä pientalon rakennuttaja! Pientalon rakennuttaminen on yksi elämän suurimmista taloudellisista investoinneista ja siinä onnistuminen edellyttää hankkeen hyvää hallintaa alusta alkaen. Rakentamiseen liittyvien valintojen tulee olla harkittuja ja huolellisesti valmisteltuja. Isokuusessa tontit sijaitsevat maastollisesti hienoilla paikoilla ja korkeuserot tekevät rakennuspaikoista yksilöllisiä. Paikoin tavanomaista jyrkemmät maastonmuodot ja alueen ympäristön laadulliset tavoitteet edellyttävät ammattitaitoista, osaavaa arkkitehtisuunnittelua. Rakennukset tulee suunnitella lähtökohtana paikan ominaisuudet ja ympäristön laadulliset tavoitteet. Esimerkiksi tasamaalle suunniteltu tyyppitalo ei sovellu alueelle. Jokaisella rakennushankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytössään ammattitaitoinen ja pätevä suunnittelija, joka vastaa rakennussuunnittelun lisäksi rakennuksen sovittamisesta tontille ja tontin piha-alueen ratkaisuista. Arkkitehtisuunnittelija voi olla samalla hankkeen pääsuunnittelija. Olemassa olevan ympäristön maisema- ja maasto-olosuhteet sekä rakentamista ohjaavat lait ja määräykset ovat rakennuksen suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen tulee myös täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuttajaperheiden, heidän valitsemansa suunnittelijoiden ja viranomaisten välinen yhteistyö suunnitteluprosessin alusta asti varmistaa rakennuksen sopivuuden rakennuspaikkaan ja sen määräystenmukaisuuden. Yhteistyö tuo asukkaille tietoa rakentamisessa ja sen suunnittelussa huomioitavista käytännön asioista. Tavoitteena on aikaansaada kaunista ja toimivaa rakennettua ympäristöä, joka luo viihtyisää ympäristöä ja lisää alueen arvoa. Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta tulee laatia tontinkäyttösuunnitelma. Sitä käsitellään suunnittelukokouksissa, joihin osallistuu rakennuttajan edustajana pääsuunnittelija. Suunnittelukokouksia pidetään kortteleittain ja näin saadaan sovitettua alueen vaativassa rinnemaastossa sijaitsevien tonttien rakennushankkeet yhteen niin, että hankkeet muodostavat sopusointuista ympäristöä ja naapureiden tonttien käyttöön liittyvät olennaiset ratkaisut saadaan sovitettua yhteen. Tontinkäyttösuunnitelman hyväksyy Vuoreksen laaturyhmä ja laaturyhmän hyväksymisen jälkeen voi hakea rakennuslupaa. Isokuusesta pyritään aikaansaamaan alue, jossa energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä syntyy tavanomaista vähemmän. Pientalorakennuttajan kannalta aihe liittyy rakennuksen tavanomaisiin taloteknisiin ratkaisuihin. Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Rane tarjoaa Isokuusen Harjanteen omakotitalorakentajille koulutusta rakentamiseen ja lämmitysjärjestelmiin liittyvistä asioista. Koulutuksessa käydään läpi mm. lopulliseen energiankulutukseen, sisäilmanlaatuun ja asumismukavuuteen vaikuttavia ratkaisuvaihtoehtoja. Koulutuksessa kerrotaan myös esim. jätteiden putkikeräysjärjestelmästä ja hulevesien hallinnan ratkaisuvaihtoehdoista. Koulutuksessa sivutaan myös valaistuksen ja automaation suunnittelua sekä huoltokirjan tärkeyttä ja käyttöönottoa.

2 Tontinkäyttösuunnitelmasta rakennuslupaan Ennen tontin hankkimista Tutustu tontin ominaisuuksiin ja ympäristöön, suunnitteluyhteistyöhön kaupungin kanssa ja suunnittelua ohjaaviin dokumentteihin joissa kuvataan ratkaisujen reunaehto- Ilmoitus tonttihaun tuloksista Hanki arkkitehti- ja pääsuunnittelija Tontti-info (järjestäjinä rakennusvalvonta, kiinteistötoimi ja Vuoreshanke) Tontin saaneille rakennuttajaperheille ja pääsuunnittelijoille Rakentamisen ohjauksen prosessi Rakentamiseen liittyvät aiheet Suunnittelukokoukset 3 kpl Rakennuttajan edustajana suunnittelijat Korttelikohtaisesti yhdessä Suunnittelussa huomioitavat asiat Opastusta / neuvontaa Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta RANE Rakennuttajaperheille Hulevedet, pihasuunnittelu, energiaasiat, talotekniikka, jätteiden putkikeräys, Vuores Palvelu, tietoverkko Vuoreksen laaturyhmä Vuoreksen laaturyhmä hyväksyy suunnitelman. Laaturyhmän hyväksyntä on edellytys rakennusluvan hakemiselle. Rakennusluvan hakeminen Rakennuslupaviranomainen myöntää luvan, kun tarvittavat suunnitelmat täyttävät niille asetetut edellytykset

3 Tontinkäyttösuositus Vuoreksen laatutaso-ohje Katusuunnitelmat

4 Tontinkäyttösuositus

5 (6) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelin 7695 tontit -5 Korttelin 7696 tontit -7 Korttelin 7699 tontit Alustava havainnekuva rakennusten sijoittumisesta tonteilla.. Tontinkäyttösuunnitelma Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta tulee laatia tontinkäyttösuunnitelma. Tontinkäyttösuunnitelman tarkoitus on sovittaa alueen vaativassa rinnemaastossa sijaitsevien tonttien rakennushankkeet yhteen niin, että ne muodostavat ilmeeltään sopusointuista ympäristöä. Lähekkäisten tonttien käyttöön liittyvät olennaiset toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset ratkaisut sovitetaan keskenään yhteen. Tasapuolisesti toimiva ja ympäristöllisesti sopusointuinen kokonaisuus on kaikkien alueen asukkaiden etu. Se myös lisää kiinteistöjen viihtyisyyttä ja arvoa.

6 (6) Rakennusvalvonta järjestää korttelikohtaisen suunnittelun aloituspalaverin, johon osallistuvat suunnittelijat. Palaverin tarkoituksena on saada tietoa naapurien suunnitelmista ja sovittaa näitä yhteen. Havainnekuva Harjanteen alueesta.

7 3(6). Rakentamista ohjaavat asiakirjat Rakentamisen suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman lisäksi: - asemakaava 8466 (kartta ja sen määräykset) - asemakaavan 8466 rakentamistapaohje - rakennusjärjestys - Vuoreksen laatutaso-ohje - Tontinkäyttösuositus Suunnittelua ohjaaviin määräyksiin ja ohjeisiin on hyvä tutustua ajoissa, jotta niiden aiheet tulevat huomioiduksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa. 3. Rakennukset Rakennuksen korkeusasemaa ja perusratkaisua valittaessa tulee lähtökohtana olla tontin pinnanmuotojen hyödyntäminen. Samalla varmistutaan oman ja naapurin pihan käyttökelpoisuudesta ja ajopihan sekä kadun korkeusasemien yhteensopivuudesta. Maaston muokkaaminen ei saa aiheuttaa huomattavan korkeita eroja nykyisiin pinnanmuotoihin ja liittyminen katuun sekä naapurien tonttien tuleviin korkoihin tulee olla luontevaa. Rakennukset sijoitetaan tontille mahdollisimman lähelle katua. Näin aikaansaadaan kadulta suojattuja yksityisiä ja monikäyttöisiä pihoja sekä rakennuksilla rajattuja aukioita ja katuja. Jokaisella tontilla tulee rakentaa kerrosalaa sisältäviä asuintiloja vähintään kahteen kerrokseen. Asuinrakennusten kattomuodoksi suositellaan harjakattoa, kattokulma suosituksena välillä :,5 - :3. Autosuojat ja muut piharakennukset integroidaan mahdollisimman luontevasti osaksi asuinrakennusta. Muiden kuin asuinrakennusten kattomuoto on tasakatto, jota voi hyödyntää mm. terassina tai viherkattona. Harjasuunnan suositus kortteleittain: o 7695 ja 7696 harjan suunta kohti katua o 7699 harjan suunta harja kadun suuntainen Sisätilojen avautumisessa ilmansuuntiin on hyvä huomioida näkymien lisäksi sisätilojen kesäaikainen kuumalta auringonpaisteelta suojautuminen esim. katosten, terassien ja parvekkeiden sijoittelulla. Asemakaavassa on osoitettu luontaiset tasamaa- ja rinnetontit. Rinnetonteilla alarinteen puoleisiin kerroksiin sijoitetaan asuintiloja ja julkisivut jäsennetään varsinaisen julkisivun tavoin. Sokkelin näkyviin jäävä osa tulee olla matala.

8 4(6) Isokuusesta rakennetaan modernia ja edustavaa puukaupunkia. Puun halutaan olevan näkyvässä roolissa, ja rakennuksissa tulee olla pääosin puiset julkisivut. Puun ja rappauksen yhdistelmä on myös mahdollinen, puun osuuden tulisi kuitenkin olla merkittävä. Rakennusten maanpäällisten kerrosten runkomateriaaliksi suositellaan Isokuusessa puuta. Asuinrakennuksen julkisivun päävärin suositus kortteleittain, korttelin pääsävy alleviivattu: o 7695: vaalea harmaa tai keskiharmaa o 7696: valkoinen tai vaalea harmaan tai puun sävy o 7699: tumma harmaa tai tumma puun sävy Esimerkinomaisia julkisivuvärejä. Rakennusosissa ja yksityiskohdissa voidaan hyvin käyttää muitakin värejä. Asuinrakennusten kattojen värin tulee olla tumma harmaa. Katemateriaali on sileä, kuten konesaumattu pelti tai sileä lukkoponttipelti. Rakennuksen julkisivun jäsennys suositellaan tehtäväksi kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvana ja tyyliltään nykyaikaisena. Elementtien, kuten puuseinäelementtien, saumoja ei tule jäädä näkyviin esim. listoitettuina tai vuorilaudoitettuina, vaan ne otetaan huomioon julkisivuverhouksen mitoituksessa tai verhous rakennetaan paikan päällä ilman saumoja. Ikkunoiden, ovien, nurkkien ja räystäiden sovitukset tulee suunnitella huolellisesti ja mm. (leveitä) vuorilautoja ei suositella. Rinnemaastossa julkisivun sovitus sokkeliin on tärkeää suunnitella huolellisesti. 4. Piha ja liittyminen katuun Tonttia ja sen rajoja koskevat ratkaisut on kuvattu rakentamistapaohjeessa ja rakennusjärjestyksessä. Kortteleissa 7695 ja 7696 kadun suuntaan suositellaan rakennetaan kadun suunnalta katsottuna noin,8 m korkuinen aita luonnonkivestä (esim. paikalla louhitusta). Aidan taakse istutetaan pensasaita. Korttelissa 7699 kadun suuntaan rakennetaan vähintään tukimuuri katua vasten ja rajalle istutetaan pensasaita. Kaikille tonteille rakennetaan rakentamistapaohjeen mukainen tukimuuri tontin puolelle viheraluetta vasten.

9 5(6) Tontin kasvillisuus suositellaan suunniteltavaksi siten, että omalle pihalle saadaan riittävästi näkösuojaa naapureilta. Tontti istutetaan rakentamistapaohjeessa osoitetusti. Vieraslajeja ei saa istuttaa (vieraslajit.fi). Tontilla syntyvät sadevedet käsitellään asemakaavamääräyksen mukaisilla järjestelmillä. Järjestelmän viivytystilavuus voidaan toteuttaa esim. maanalaisena rakenteena tai sadepuutarhana. Tontin ajopintojen päämateriaalina käytetään kiveystä tai muuta vastaavaa kestävää pinnoitetta. Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen vuoksi vettä läpäiseviä pintoja on hyvä olla mahdollisimman paljon. Myös osa ajopinnasta suositellaan rakennettavaksi vettä läpäiseväksi. Tontille osoitetaan paikka peräkärryn säilyttämiselle. Kadut joudutaan luiskaamaan ja/tai louhimaan tonttien puolelle, jotta katurakenteet voidaan rakentaa rajan reunaan asti. Kadut valmistuvat usein ennen tonttien rakentamista. Tyyppipoikkileikkauksissa (esimerkkinä Karstinkatu pl 3) on esitetty periaatekuva, mutta luiskien laajuus voi vaihdella kadulla maaston sivukaltevuuksien mukaan. Esimerkiksi louhintatöitä tehtäessä kallion laatu voi vaikuttaa sen irtoamisen laajuuteen (liite). Tampereen Vesi rakennuttaa omakotitaloille viemärit ja vesijohdot tonteille. Usein nämä joudutaan louhimaan (liite ). 5. Energiaratkaisut Jokaiselle tontille tulee voida sijoittaa vähintään yksi maalämpökaivo Ympäristöministeriön ohjeen mukaisin etäisyyksin naapurien kaivoista. Ilmalämpöpumput ja vastaavat laitteet sijoitetaan tontille niin, että ne eivät näy kadulle häiritsevästi. Ne suositellaan integroitaviksi osaksi rakennuksia. Kondenssivesi ja talviaikaan sen jäätyminen tulee huomioida laitteen sijoituksessa. Ilmalämpöpumpun tai jäähdytyskoneen sijoitus tulee osoittaa vähintään varauksena. Aurinkopaneelien sijoitus tai sijoitusvaraus esitetään tontinkäyttösuunnitelmassa. Paneelit suositellaan sijoitettavaksi mahdollisimman huomaamattomasti rakennuksiin. Rakennukset suositellaan varustettaviksi tulisijoilla. Savupiipun ja katon muiden läpivientien ilme esitetään suunnitelmassa. Polttopuiden säilyttämiselle varataan asianmukainen tila. 6. Erityistä rakentamisen aikaisista järjestelyistä Työmaan aiheuttama haitta erityisesti viheralueiden suuntaan tulee minimoida. Tontti tulee aidata työmaan ajaksi ja työmaatoimintoja ei saa sijoittaa viheralueelle. Työmaan järjestelyistä lisää rakennusjärjestyksessä. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta tulee esittää alustavat ratkaisut rakennusvalvonnalle jo suunnitteluvaiheessa.

10 6(6) 7. Ideakuvia rinnemaastoon sovituksesta, ikkunoiden auringolta suojaamisesta ja julkisivuista Katto ja terassi suojaavat sisäänvedettyä ikkunaseinää kesän kuumalta auringonvalolta. Samalla on saatu katettuja terasseja rakennuksen oleskelutilojen yhteyteen. Alarinteen puolella maantasokerroksessa olevat asuintilat liittyvät oleskelupihaan. Yksikerroksisen rakennuksen osan kattoa on hyödynnetty kattoterassina. Tontilla olevan puuston säilyttäminen muodostaa viihtyisää ja laadukasta asuinympäristöä. Esimerkkejä pitkistä räystäistä osana talon tavoiteltua ilmettä. Kuvat: Haus A, Dornbirn, Itävalta. Dietrich Untertrifaller Architekten. Talo Lindaussa Saksassa, K_m Architektur. 3 Talo Caputhissa Saksassa. Thomas Beyer Architekten. 4 Talo metsässä, Warsova. Biuro Architektoniczne Barycz & Saramowicz. 5 Villa Smedjebacka, Suomi. Oy Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen Ab. 6 Paritalo Den Hoorn, Alankomaat. DP6 Architectuurstudio bv.

11 Liite Karstinkatu pl 3

12 Suunnittelupalvelut

13 Liite Asemapiirros vesi- ja viemärisuunnitelma

14 J SVK.55 -H N KSV J 6 9 KH J H , J5 T KSV J H H 8 S VK H J H S , T VK J J S V K-K S VK -T SO 5 K J S J 3. SVK8.53 J 3. SVK J H S. 7. J K-K J VK-J S VK-J J S H SVK-JA J H H H V 8S H J J S J H H5 4 K-J SV J H4 J K-J J J SV H J H o +, H J Suunnittelupalvelut H K KSV S V 4 K-K 4 J SVK-K H , J H58 J J J H J J 7 -K5 VK.75 S , H H J H SVK.63 -N J V S VK H 8.33 J H H S V S VK-T J S V VK H H3 KV S 9 J

15 Vuoreksen laatutaso-ohje

16 VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET.5.8 Sisällysluettelo YLEISTÄ. Ohjeiden tarkoitus. Kohderyhmä.3 Yleiset tavoitteet.4 Yleiset ohjeet.4 Luonnon huomioiminen.4 Turvallisuus ja esteettömyys.43 Maisemointi.44 Valaistus.45 Hulevedet ja pienvedet.46 Maamassat.47 Huolto KORTTELIALUEET. Tavoitteet. Ohjeet. Laatutaso. Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan.3 Rakennukset.4 Piha-alueet.5 Pysäköintipaikat.6 Pysäköintilaitokset.7 Tekniset palvelut.3 Asuntokorttelialueet.3 Rakennukset.3 Piha-alueet.33 Esteettömyys.34 Pyöräpysäköinti.35 Valaistus.4 Julkisten rakennusten korttelialueet.5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet.6 Omakotitontit 3 KESKUSTA-ALUE 4 LAHDESPOHJA 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5. Laatutaso -ohjeistus 5. Tontinkäyttösuunnitelma 5.3 Tontinluovutuskilpailu 5.4 Havainnollistaminen 5.5 Valvonta Työryhmä. YLEISTÄ. Ohjeiden tarkoitus Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen on pitkään kestävä prosessi, johon sisältyy monien eri tahojen laatimia eri tasoisia suunnitelmia. Laatutaso-ohjeessa esitetään keskeisimpiä alueen laatutasoon vaikuttavia suunnittelun ohjeita, jotka otetaan huomioon kaikissa suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa. Laatutaso-ohjeen avulla voidaan päättäjille, suunnittelijoille ja rakentajille muodostaa yhtenäinen laatutasotavoite. Ohjeessa käsitellään asioita, jotka jollakin tavalla poikkeavat normaalista suunnitteluprosessista, tai joita halutaan erityisesti korostaa. Ohjeessa pyritään sellaiseen laatutasoon, että ohjetta voitaisiin jatkossa käyttää myös kaupungin muiden uusien alueiden laatutason pohjana.. Kohderyhmä Ohjeet on tarkoitettu tonttien rakentajille ja suunnittelijoille Tampereen kunnan alueella. Lempäälän kunta päättää laatutaso-ohjeistuksestaan erikseen..3 Yleiset tavoitteet Vuoreksen kaupunkitilan suunnittelun tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suunnittelussa korostetaan korkeatasoista rakennettua ympäristöä, luonnon huomioimista, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Korkeatasoiseen ja viihtyisään ilmeeseen pyritään huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella, hyvillä materiaaleilla, monipuolisilla istutuksilla, harkituilla näkymillä sekä ympäristötaiteen käytöllä. Alueen erityispiirteitä korostamalla luodaan alueelle omaa identiteettiä. Paikallisyhteisöllisyyden syntyä edistetään Vuoreksen myönteisellä identiteetillä ja osa-alueiden omaleimaisuudella. Yhteisöllisyydelle luovat edellytyksiä asukkaiden yhteiset harrastus- ja kokoontumistilat sekä selkeästi hahmottuvat yksityiset, puolijulkiset ja julkiset tilat..4 Yleiset ohjeet.4 Luonnon huomioiminen Vuoreksessa pyritään luonnon huomioimiseen erityisesti maisemallisten erityispiirteiden ja monipuolisten luontoarvojen osalta. Rakentaminen sopeutetaan maastoon ja sen ympäristövaikutuksia ohjataan siten, että luonnon sietokyky huomioidaan mahdollisimman hyvin. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä..4 Turvallisuus ja esteettömyys Asumisympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä yksityisten alueiden rajauksella sekä säilyttämällä riittävästi näköyhteyksiä. Valvonnan helpottamiseksi rakennusten ikkunoita avataan joka suuntaan ja istutuksina käytetään runkopuita tai matalia pensaita. Esteettömyyteen pyritään tasaisilla pinnoilla, tarkoituksenmukaisilla materiaalivalinnoilla, välttämällä korkeita reunuksia ja portaita sekä jyrkkiä mäkiä. Asuinalueilta pyritään osoittamaan viitoituksen, pinnoitteiden, värin ja kasvillisuuden avulla vähintään yksi esteetön kulkureitti aluekeskuksiin, pysäkeille ja muihin palveluihin. Esteettömät väylät pyritään tekemään enintään 5% ja vähäisiltä osiltaan enintään 8% kaltevuuteen..43 Maisemointi Rakentamisen laadullisena tavoitteena on monimuotoinen ympäristö, joka korostaa alueen alkuperäisiä maisemallisia ominaispiirteitä, mutta myös luo uusia kaupunkitaiteellisia arvoja. Keskusta-alueille laaditaan maisemasuunnitelma, joka toimii korttelialueiden toteutussuunnittelun pohjana. Suunnitelmassa esitetään keskeiset alueen maisemoinnin peruslähtökohdat. Maisemasuunnitelman tontteja koskevat osat liitetään tontinluovutusasiakirjoihin. Vuoreksen vihermaisema suunnitellaan osaksi kaupunkikuvaa. Suunnittelussa otetaan huomioon tärkeät näkymät ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Alueen ominaispiirteet, esim. mielenkiintoiset puut ja maastonmuodot, otetaan maisemassa esille.

17 Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun ja luonnonmukaisen alueen rajaan. Tontteihin rajoittuvat metsäalueet hoidetaan siten, että tonteilla oleville oleskelupihoille ja rakennuksille saadaan auringonvaloa n. 3 asteen kulmassa. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä..44 Valaistus Suunnittelualueelle laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma, jossa määritellään korttelialueiden, valaistusperiaatteet. Tavoitteena on luoda tunnelmallinen, esteettinen ja kestävä valaistuskokonaisuus, joka korostaa alueen laatua, tunnistettavuutta ja turvallisuutta..45 Hulevedet ja pienvedet Hulevesien käsittelyssä pyritään ympäröivien luonnonmukaisten alueiden vesitasapainon säilyttämiseen. Korttelialueilla vettä pidätetään maaperässä ja johdetaan viivyttäen ympäristön puistoalueille ja ojiin luonnollisten maastonmuotojen mukaisesti. Vettä läpäiseviä pintoja käytetään aina kun se on mahdollista. Hulevesien käsittely ohjeistetaan asemakaavassa..46 Maamassat Vuoreksessa pyritään maamassojen hallittuun ja suunniteltuun käyttöön. Jo alueen kaavoitusvaiheessa päätetään, missä alueelta syntyvät leikkausmassat voidaan käsitellä. Asuinalueille pyritään osoittamaan tilapäinen alue, johon voi viedä tai josta voi hakea hyödynnettäviä maa-aineksia. Maamassojen kuljetusten minimoimiseksi kaivumaita pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon jo tonteilla ja rakennetuilla viheralueilla esim. maastonmuotoilun sekä mahdollisten meluvallien rakentamisessa. Kallioleikkauksista saatu kiviaines murskataan paikan päällä ja louhetta käytetään katurakenteissa ja tonttien esirakentamisesta. Kiviaineksen murskaus suunnitellaan kokonaisuutena koko Vuoreksen rakentamisen ajalle..47 Huolto Kortteleihin varataan riittävät lumitilat. Putkistoliittymät ja puut on sovitettava yhteen siten, että teknisiä järjestelmiä uusittaessa ei puita jouduta poistamaan. KORTTELIALUEET. Tavoitteet Vuoreksen korttelialueiden korkean laatutason perustana on keskusta-aluetta koskeva arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta voidaan saavuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen perusratkaisu. Mäyränmäen tontinluovutuskilpailu luo pohjan rakentamisen yleisilmeelle reunaalueilla. Rakentamisen tavoitteena on matalalla rakentamisella saavutettava ympäristön mittakaavan ihmisläheisyys. Rakentamisen tiiviydellä pyritään säästämään luonnonalueita sekä luomaan korttelialueille yhteisöllisyyden tuntua. Vuoreksen rikkaita luonnonarvoja käytetään ympäristön viihtyisyyden pohjana rakentamalla luontoa huomioiden ja sijoittamalla rakenteet maaston muotoja hyödyntäen. Vuoreksen korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin mm. hyvällä suunnittelulla, materiaalivalinnoilla ja luonnon huomioimisella. Aurinkoenergiaa hyödynnetään passiivisesti valoisuuden ja lämmön lisäämiseksi sekä miellyttävän pienilmaston luomiseksi. Ympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä tilajäsentelyllä, alueiden valvottavuudella ja hyvällä valaistuksella sekä alueen yhteisöllisyyttä tukevin ratkaisuin. Vaihteleva maasto luo erityisiä vaatimuksia esteettömän ympäristön vaatimusten saavuttamiselle. Esteettömyyteen pyritään pihojen ja rakennusten hyvällä suunnittelulla.. Ohjeet. Laatutaso Tonttien laatutasovaatimukset määritellään kaavassa ja tontinluovutusehdoissa ja suunnittelun laatutaso varmistetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä.. Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan Katurajaan liittyvät luiskaukset istutetaan ja pidetään hoidettuina. Jos asemakaava ei muuta edellytä, erotetaan piha-alueet katualueesta muurilla tai aidalla jonka korkeus on enintään, metriä, tai pensasaidalla jonka korkeus on enintään metriä. Meluaidat ovat tarvittaessa korkeampia. Rakennusten edustat voivat olla myös aitaamatta. Muuten aitaamisessa noudatetaan rakennusvalvonnan aitaamisohjetta. Katurajaan sijoitetut pysäköintipaikat erotetaan kadusta aitaamalla. Jäteastiat eivät saa näkyä katualueelle. Ne tulee aidata tai sijoittaa jätesuojiin..3 Rakennukset Rakennusten ominaisuudet määritellään yleensä asemakaavalla ja rakennustapaselostuksella. Niissä määritellään mm. rakennusten sijoitus, koko, kattomuodot ja väritys. Suunnitelman laatutaso todetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä. Jos alue suunnitellaan suurempana kokonaisuutena rakentajan toimesta esim. kilpailun avulla, voidaan asemakaava tehdä väljemmäksi. Laatutavoitteet määritellään silloin kilpailuasiakirjoissa, ja kilpailuehdotusten laatutason mittaa kilpailun tuomaristo..4 Piha-alueet Piha-alueet suunnitellaan siten, että pihat sopeutuvat tontteja ympäröiviin luonnonalueisiin. Tonttien rajoilla ei sallita jyrkkiä luiskauksia. Luiskien kaltevuuden tulee olla loivempi, kuin : 3. Jyrkemmät kohdat tulee hoitaa tukimuurein, jotka yli,5 m korkeina varustetaan asianmukaisella putoamisen suojauksella. Tontin ja viheralueen rajalla aitaaminen toteutetaan kevyellä puuaidalla tai pensasistutuksin. Tontin sisäosiin voi tehdä korkeampiakin pengerryksiä, jotka on varustettava avokaiteella tai muulla putoamissuojalla. Tonttien väliset aidat tehdään yhtenäisiksi katurajan aidan kanssa. Hyvillä perusteilla voidaan pengertäminen tontin ja luonnonalueen rajalla hoitaa tontin ulkopuolella seuraavin edellytyksin: Pengertämisestä on tehtävä havainnollinen suunnitelma, josta selviää pengertämisen laajuus, kaltevuus, rakenne ja istuttaminen. Suunnitelma on hyväksytettävä puistosuunnittelijalla ja tontinkäyttösuunnitelmassa. Pengerryksen istutus- ja hoitovastuu on sovittava kaupungin kanssa. Istutettavien kasvien vähimmäislaatuvaatimukset korttelialueilla ovat : Lehtipuilla korkeus cm, riippamuodoilla 7 cm, havupuilla 5 cm. Hedelmäpuut luokkaa, 5 litran ruukku. Pensailla taimikoko 4-6 cm, as-

18 tiataimi 3 litran ruukussa, lehtipensailla 3-5 versoa, havupensailla latvuksen halkaisija 4 cm. Aitataimet haaroittuneita. Köynnösten taimikoko 5-7 cm, astiataimi 3 litran ruukku, versoa Tonttien hulevedet pyritään pidättämään tontilla maaperässä ja johtamaan hidastaen ympäröiville puistoalueille ja ojiin. Hulevesiä ei saa johtaa naapuritontille. Hulevesien käsittelyperiaatteet selvitetään asemakaavassa..5 Pysäköintipaikat Tonttien pysäköintipaikat sijoitetaan pieniin yksiköihin (enintään paikkaa vierekkäin) siten, että ne eivät muodosta suuria yhtenäisiä kenttiä. Yksiköt erotetaan toisistaan istutuksin, jotka eivät kuitenkaan haittaa alueen valvontaa. Alueen reunat viimeistellään reunakivin. Autokatokset sijoitetaan siten, että niiden valvonta on mahdollista. Pitkiä vastakkaisia autosuojia ei sallita..6 Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitokset tulee suunnitella huolellisesti siten, että ne vastaavat julkisivuiltaan ympäröivän rakennuskannan laatutasoa..7 Tekniset palvelut Muuntajat sijoitetaan pääasiassa tonteille ulkorakennusten yhteyteen. Paikat määritellään asemakaavassa ja tontinluovutusehdoissa. Hyötyjätepisteet huomioidaan jo asemakaavassa. Kaikki keräysastiat on suojattava astiasuojalla tai aitauksella. Keskusta-alueella käytetään korkeatasoisia pääosin maanalaisia keräyskalusteita..3 Asuntokorttelialueet (Kerrostalot ja rivitalot).3 Rakennukset Rakennusten tulee kadun varrella avautua kadun suuntaan selkeästi jäsennöidyin ikkunoin ja sisäänkäynnein. Kadun reunaan tulee sijoittaa yleensä asuinrakennuksia. Autokatosten runsas sijoittaminen kadun varteen on perusteltua vain, jos melusuojaus on tontilla olennaista. Maanpäällisten yhteiskäyttötilojen rakentumismahdollisuuden turvaamiseksi osoitetaan osa korttelialueista asumista palvelevien yhteiskäyttötilojen korttelialueeksi. Tiiviin ja matalan rakentamisen aiheuttamaa ahtauden tuntua vältetään pitkillä näkymälinjoilla. Asuntojen pääikkunoiden edessä tulee yleensä olla vapaata tilaa vähintään m. Vaatimus ei koske kadun vastakkaisilla puolilla olevia rakennuksia, eikä omaan asuntopihaan suuntautuvia ikkunoita maantasokerroksessa. Asuntoihin tulee taata suoran auringonvalon pääsy rakennusten sijoittelulla sekä harventamalla tiheää puustoa rakennuksen lähiympäristössä. Paikoissa, missä rakennusten pohjakerroksiin on mahdollista tehdä monikäyttöisiä tiloja, tulisi kerroskorkeuden olla 3,6 m. Porrashuoneiden avaruutta lisätään kaavamääräyksillä..33 Piha-alueet Tontin tilajäsentelyn tulee olla selkeä sisältäen julkisen (kadut), puolijulkisen (piha-alueet), puoli-yksityiset (sisäänkäyntialueet) sekä yksityiset (yksityiset pihat). Kulkureitti asuntoihin järjestetään siten, että jalankulkijan ei tarvitse kulkea pysäköintialueen kautta. Kävelyväylän rajaus pysäköintialueeseen tehdään viherkaistalla tai aitaamalla. Yleiset oleskelupihat sijoitetaan niin, että ne saavat auringonvaloa päivällä. Yksityiset pihat voi suunnata myös ilta-aurinkoon. Kaikille oleskelupihoille pyritään saamaan aurinkoa maaliskuusta syyskuuhun, kun aurinko on yli 3 asteen korkeudella. Pihoille sijoitetaan yksittäisiä puita varjoisien paikkojen luomiseksi. Leikkipaikat sijoitetaan siten, että niistä on näköyhteys asuntojen ikkunoihin (/ asunnoista). Piha-alueiden pinnoitteiden laatutason tulee olla hyvä. Kävelyalueilla käytetään kivituhkaa tai betonikiveystä. Yhdistetyillä kävely- ja autoväylillä käytetään asfalttia jota on jäsennelty betonikiveyksellä vähintään /4 pintaalasta. Erityisesti tontin sisääntulo, aukiot ja keskeiset väylien osat kivetään. Jalankulkua ja autoilua ei ko. väylillä erotella, vaan pyritään pihakatumaisuuteen. Vain autoiluun käytetyt pihan osat asfaltoidaan..34 Esteettömyys Vuoreksessa esteettömiin liikkumisreitteihin kiinnitetään eritystä huomiota. Asumisen esteettömyys tontilla rakentuu pysäköintijärjestelyistä, luiskista, pinnoitteista, kynnyksistä ja kaiteista sekä ovien ja tilojen mitoituksista. Suunnittelussa noudatetaan suomen rakentamismääräyskokoelman ohjetta F Liikkumisesteetön rakentaminen..35 Pyöräpysäköinti Tonteille tulee sijoittaa pihalle ja sisätiloihin polkupyörän säilytyspaikkoja seuraavasti: Kerrostaloalueilla sisäsäilytykseen pp- paikkaa / asunto tai pp- paikka/ 3 m kerrosalaa, ja ulkosäilytykseen tästä puolet. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella..36 Valaistus Tonttien riittävään ja laadukkaaseen valaistukseen kiinnitetään huomiota sekä turvallisuutta että viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä. Tontit valaistaan siten, että osa valaisimista valaisee myös julkisivuja. Valaisimien kiinnittäminen katujulkisivuihin huomioidaan tontinluovutussopimuksessa. Valaistuksesta tehdään asemakaavoituksen yhteydessä ensimmäisten kortteleiden osalta erityissuunnitelma, jonka periaatteita noudatetaan Vuoreksen rakentamisessa..4 Julkisten rakennusten korttelialueet Julkiset rakennukset sijoitetaan siten, että ne tulevat esiin ympäristönsä maamerkkeinä. Piha-alueiden tulee olla riittävän avoimia valvonnan helpottamiseksi. Kaikkien julkisten rakennusten julkisivu valaistaan joiltain osin. Valaistussuunnitelman hyväksyy kaupunkikuva -arkkitehti. Pyöräpysäköinnin määrä on: Peruskoulun alaluokat - pp -paikkaa / 3 oppilasta, peruskoulun yläluokat pp - paikkaa / 3 oppilasta. Yleiset rakennukset pp -paikka / 4 krs-m. Ulkopaikoista tulee osa olla katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja..5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet Teollisuus- ja liikealueiden tonttien pihan ja kadun liittymään kiinnitetään erityistä huomiota, ks. kohta 4.. Katuliittymä ei saa olla leveämpi, kuin on välttämätöntä. Pyöräpysäköinnin määrä on: Liike- ja toimistorakennukset ja pp -paikka / 4 krs-m, teollisuusrakennukset 3

19 pp- paikka / 3 työntekijää. Paikoista osa on katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin tarkoitetut paikat esim. liiketonteilla tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen..6 Omakotitontit Vuoreksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten maastoon sovittamiseen, ja laadukkaan katunäkymän muodostamiseen. Tähän vaikuttavat rakennusten sijoitus ja arkkitehtuuri, autosuojien sijoitus, mittakaava ja viimeistely, tontin pintamateriaalit ja aitaaminen. Hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi on syytä käyttää apuna kokenutta arkkitehtisuunnittelijaa. Kadulle avautuvat autokatokset tulee verhoilla ja maalata sisäpinnoiltaan siististi. Omakotitonteilla pyritään toteuttamaan keskitetty jätepistejärjestelmä, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Jätepisteiden paikka osoitetaan asemakaavassa. Jätepisteet aidataan tai rakennetaan muuten korkeatasoisesti. Postilaatikot kootaan yhtenäisiksi ryhmiksi postin ohjeiden mukaan. Laatikkomallin tulee olla samassa ryhmässä yhtenäinen. Laatikkona käytetään kookasta lukittavaa mallia. 3 KESKUSTA-ALUE Rakennusten julkisivut rakennetaan keskusta-alueella ilman katutilaan näkyviä elementtisaumoja. Vuoreksen puistokadun varrella katurajalla olevien rakennusten kadunpuoleiset parvekkeet eivät saa olla ulokeparvekkeita Suurin ulkonema julkisivusta määritellään kaavassa. Ohje tarkennetaan keskustan kaavoituksen valmistumisen yhteydessä. 4 LAHDESPOHJA Lahdespohjan alueella on jo tontinvarausprosessin alkuvaiheessa esitettävä laaturyhmän arvioitavaksi viitesuunnitelma tontin aiotusta käytöstä. Suunnitelmassa tulee esittää rakentamisen pääperiaatteet: rakennusten sijoittelu ja massoittelu, tontin tasaukset ja pengerrykset, tontin pintarakenteet, pysäköintiratkaisut, istutusalueet, aitaaminen sekä hulevesien käsittely. Asiakirjoina asemapiirros ja tontin leikkauksia :5, rakennusten pohjia, julkisivuja ja leikkauksia :5. 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5. Laatutaso-ohjeistus Viittaus laatutaso-ohjeistukseen liitetään tontinluovutusasiakirjoihin tai kaavan rakennustapaohjeeseen. 5. Tontinkäyttösuunnitelma Vuoreksen rakentamisessa pyritään korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen kokonaisuuteen. Kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajan yhteistoimintaa pyritään tiivistämään. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään Vuoreksessa tontinkäyttösuunnitelman hyväksymismenettelyä yli 6 krs-m rakennushankkeissa. Hyväksytty tontinkäyttösuunnitelma on tontinluovutuksen ja rakennusluvan jättämisen ehtona. Eräillä alueilla käsitellään tontinkäyttösuunnitelma kaksivaiheisena. Tontinkäyttösuunnitelma,. vaihe Esitetään suunnitelma asemakaavan laatimisen pohjaksi, tai kaavan tavoitteista poikkeavan rakentamisratkaisun hyväksymiseksi. Suunnitelman tulee sisältää asemapiirros :5 sekä sellaisia luonnoksia rakennuksista, joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen pääperiaatteet, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennusten sijoittelu tontille: Korttelin yleisilme, katujulkisivut, rakennustyypit, julkisivujen perusratkaisut, sovitus maastoon, tonttijako ja rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: Pengerrykset ja aitaaminen, vaikutukset maisemaan ja luonnon-ympäristöön, suojeluasiat, hulevesien käsittely, kuntatekniikka. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten määrä ja sijoittelu. Tontinkäyttösuunnitelma. vaihe Esitetään yksityiskohtainen suunnitelma tontin rakentamisesta. Käsittelyllä varmistetaan asemakaavan sekä muiden ohjeistuksien huomioiminen sekä suunnitelmien laatutaso. Asiakirjoina esitetään asemapiirros :, jossa esitetään tontin järjestelyt sekä tonttia ympäröivät alueet vähintään metrin matkalta. Rakennuksista esitetään piirustuksia ja leikkauksia joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen jäsentely, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennukset: Julkisivujen perusratkaisut, materiaalit ja jäsennys, sovitus maastoon, rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: pengerrykset, aitaaminen, portit, vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön, kuntatekniikka. - pihat: pihajärjestelyt ja -materiaalit, pinnantasaus, esteettömyys, jätehuolto, hulevesien käsittely, lumitila. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten sijoittelu, valvottavuus, mittakaava, pyöräpysäköinti, jalankulkuväylät. - istutukset: istutukset yleisesti, säilytettävä kasvillisuus, peittävyys, avoimuus, puuston varjostavuus. (Varsinainen istutussuunnitelma lajimäärityksineen esitetään rakennusluvan yhteydessä.) - turvallisuus: pihatilojen yksityisyyshierarkia, alueiden valvottavuus. - valaistus: pääperiaatteet, turvallisuus, estetiikka. - taide: taideaiheiden käyttö.. vaiheen käsittelyssä puheenjohtajana toimii kaavoittaja, ja. vaiheen käsittelyssä kaupunkikuva-arkkitehti. Käsittelyyn osallistuvat rakennuttaja ja arkkitehtisuunnittelija sekä pääosin seuraavat kaupungin edustajat: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuvaarkkitehti, lupainsinööri, tarkastusinsinööri sekä katu- ja vihersuunnittelija. 5.3 Tontinluovutuskilpailu Vuoreksessa tontit luovutetaan osittain tontinluovutuskilpailun perusteella. Kilpailun tavoitteena on aikaansaada korkeatasoisia ja laadukkaita pienimittakaavaisia asuinkortteleita. Tontinluovutuskilpailu järjestetään riittävän suurina kokonaisuuksina kuitenkin siten että yksi rakennuttaja pystyy rakentamaan alueen kohtuullisessa ajassa. Kilpailun tavoitteet ja ehdot määritellään kilpailuasiakirjoissa. Kilpailun ratkaisee kilpailutuomaristo, ks. kohta 6.5 valvonta Kilpailu edellyttää väljää kaavaa tai kilpailua voidaan käyttää kaavan pohjana. Kilpailumenettelyä kehitetään ensimmäisten kilpailujen aikana. 5.4 Havainnollistaminen Rakennusten aiheuttaman varjostuksen vaikutusten arvioimiseksi piirretään asemakaavan ja tontinluovutuskilpailujen havainnekuviin varjot siten, että ne vastaavat valokulmaa 34 astetta (varjon pituus on,5 kertaa ra- 4

20 kennuksen räystäskorkeus). Varjon suunta on koilliseen. Havainnekuvissa esitetään myös metsänraja ja sen aiheuttama varjostus. Metsän korkeutena metsänrajalla käytetään metsänreunan epätasaisuudesta johtuen 5 metriä. 5.5 Valvonta Vuoreksen rakentamisen laatua valvomaan perustetaan laaturyhmä, jonka kokoonpano on: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuva-arkkitehti, lupa-insinööri. Laaturyhmä päättää keskeisistä alueen laatuun vaikuttavista suunnitelmista ja toimenpiteistä, mm. antaa lausunnon keskeisistä katu- ja puistosuunnitelmista ennen lautakuntakäsittelyä. Erityissuunnittelijoita kuullaan tarpeen mukaan. Kun laatutaso -ohjeen ratkaisuista poiketaan vähäisissä asioissa tai keskusta-alueille sijoitetaan näkyviä rakenteita joita ei ole muuten hyväksytty esim. katu- tai puistosuunnitelmassa tai rakennusluvassa, tulee asia hyväksyttää julkisesta kaupunkitilasta vastaavalla arkkitehdilla (maisema-arkkitehti tai kaupunkikuva-arkkitehti). TYÖRYHMÄ Laatutaso-ohje on laadittu työryhmässä, jossa on ollut edustaja asemakaavoituksesta, katu- ja vihersuunnittelusta, edustaja Lempäälästä, sekä vierailijoina erityisasiantuntijoita. Puheenjohtajana on toiminut kaupunkikuva-arkkitehti. 5

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET

VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET VENDA- ja JIIPPIVAHE (TUOMONIEMEN HIEKKAKUOPPA) RAKENTAMISTAPAOHJEET 12.3.2015 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT: 1914, 1916, 1928 ja 1929 TONTIT: 19-1914-8 12 19-1916-6 12 19-1928-1 4 19-1929-1 5 Liittyy asemakaavaan

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

PAJALAN ALUE KORTTELI 701, tontit 9-14 15.01.2014 1 / 13

PAJALAN ALUE KORTTELI 701, tontit 9-14 15.01.2014 1 / 13 KORTTELI 701, tontit 9-14 1 / 13 , JÄRVENPÄÄ R A K E N N U S T A P A O H J E Kortteli 701, tontit 9-14 YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään 7. kaupunginosan eli Pajala korttelia 701 tontteja 9-14.

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 7.133 Autopaikkojen korttelialue. Suluissa

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE (päivitetty 17.11.2014 käsittämään kortteleita 17205-17207 ja 17258) Haapamaan osa-alue 105017 Korttelit 17203-17204, 17256-17258 Tontin varaajan/ haltijan tulee

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 KARKKILAN KAUPUNKI AINOLANKATU,KORTTELI 32 asemakaavan muutos laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö,

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET

PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET PIRTTIALHO LÄNSI RAKENTAMISTAPAOHJEET 14.10.2010 YLEISTÄ Rakennushankkeella on oltava pätevyysvaatimukset täyttävä pääsuunnittelija. Tämän tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ennen varsinaisen rakennusluvan

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416

RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA. NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 RAKENTAMISTAPAOHJEET KALLIONIKULA NIKULAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2410, 2411, 2412, 2413, 2414, 2415 ja 2416 Liittyy asemakaavaan 24-001 Rauman kaupungin Tekninen virasto / Kaavoitus 29032011 YLEISTÄ Kallionikulan

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115 22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne

Lisätiedot

Kirkonkylä Västerkulla III

Kirkonkylä Västerkulla III 8.8.2006 Inkoon kunta ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kirkonkylä Västerkulla III RAKENTAMISOHJE Sisällysluettelo - 2-0 JOHDANTO 1 ASEMAKAAVAA KOSKEVAT TIEDOT 2 ALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ 2.1 Topografia ja

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehdit MY Oy

Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehdit MY Oy RAKENTAMISTAPAOHJE Isokuusi II, Isokuusen itäinen asuinalue, Aurinkorinne, asemakaava nro 8349 VUORES KOSKEE KORTTELEITA NO. 7717-7729 DNO: TRE: 546/10.02.01/2014 YLA: XX.XX.2014 Arkkitehtuuritoimisto

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016 Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 1 19.2.2016 Sisällysluettelo Rakennustapaohjeet 3 Kaava-alue ja mitoitus 3 Yleisiä ohjeita 4 Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla 4 Kerroskorkeus ja

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

Kilpolantie. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Kilpolantie. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) MELLUNKYLÄ VESALA Kilpolantie Kilpolantie VESALA Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 47042 8 Kilpolantie 8 556 140 valmis 2 878 aavan mukaisesta

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE. Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014

METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE. Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon Metistön asemakaava (1-138) 04.03.2014 METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje koskee 4. päivänä maaliskuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 Metistön alueen yleispiirteitä Jotta alueesta muodostuu yhtenäinen, luonteva ja omaleimainen

Lisätiedot