Vuores, Isokuusi. Hyvä pientalon rakennuttaja!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuores, Isokuusi. Hyvä pientalon rakennuttaja!"

Transkriptio

1 Vuores, Isokuusi Hyvä pientalon rakennuttaja! Pientalon rakennuttaminen on yksi elämän suurimmista taloudellisista investoinneista ja siinä onnistuminen edellyttää hankkeen hyvää hallintaa alusta alkaen. Rakentamiseen liittyvien valintojen tulee olla harkittuja ja huolellisesti valmisteltuja. Isokuusessa tontit sijaitsevat maastollisesti hienoilla paikoilla ja korkeuserot tekevät rakennuspaikoista yksilöllisiä. Paikoin tavanomaista jyrkemmät maastonmuodot ja alueen ympäristön laadulliset tavoitteet edellyttävät ammattitaitoista, osaavaa arkkitehtisuunnittelua. Rakennukset tulee suunnitella lähtökohtana paikan ominaisuudet ja ympäristön laadulliset tavoitteet. Esimerkiksi tasamaalle suunniteltu tyyppitalo ei sovellu alueelle. Jokaisella rakennushankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytössään ammattitaitoinen ja pätevä suunnittelija, joka vastaa rakennussuunnittelun lisäksi rakennuksen sovittamisesta tontille ja tontin piha-alueen ratkaisuista. Arkkitehtisuunnittelija voi olla samalla hankkeen pääsuunnittelija. Olemassa olevan ympäristön maisema- ja maasto-olosuhteet sekä rakentamista ohjaavat lait ja määräykset ovat rakennuksen suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen tulee myös täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuttajaperheiden, heidän valitsemansa suunnittelijoiden ja viranomaisten välinen yhteistyö suunnitteluprosessin alusta asti varmistaa rakennuksen sopivuuden rakennuspaikkaan ja sen määräystenmukaisuuden. Yhteistyö tuo asukkaille tietoa rakentamisessa ja sen suunnittelussa huomioitavista käytännön asioista. Tavoitteena on aikaansaada kaunista ja toimivaa rakennettua ympäristöä, joka luo viihtyisää ympäristöä ja lisää alueen arvoa. Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta tulee laatia tontinkäyttösuunnitelma. Sitä käsitellään suunnittelukokouksissa, joihin osallistuu rakennuttajan edustajana pääsuunnittelija. Suunnittelukokouksia pidetään kortteleittain ja näin saadaan sovitettua alueen vaativassa rinnemaastossa sijaitsevien tonttien rakennushankkeet yhteen niin, että hankkeet muodostavat sopusointuista ympäristöä ja naapureiden tonttien käyttöön liittyvät olennaiset ratkaisut saadaan sovitettua yhteen. Tontinkäyttösuunnitelman hyväksyy Vuoreksen laaturyhmä ja laaturyhmän hyväksymisen jälkeen voi hakea rakennuslupaa. Isokuusesta pyritään aikaansaamaan alue, jossa energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä syntyy tavanomaista vähemmän. Pientalorakennuttajan kannalta aihe liittyy rakennuksen tavanomaisiin taloteknisiin ratkaisuihin. Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Rane tarjoaa Isokuusen Harjanteen omakotitalorakentajille koulutusta rakentamiseen ja lämmitysjärjestelmiin liittyvistä asioista. Koulutuksessa käydään läpi mm. lopulliseen energiankulutukseen, sisäilmanlaatuun ja asumismukavuuteen vaikuttavia ratkaisuvaihtoehtoja. Koulutuksessa kerrotaan myös esim. jätteiden putkikeräysjärjestelmästä ja hulevesien hallinnan ratkaisuvaihtoehdoista. Koulutuksessa sivutaan myös valaistuksen ja automaation suunnittelua sekä huoltokirjan tärkeyttä ja käyttöönottoa.

2 Tontinkäyttösuunnitelmasta rakennuslupaan Ennen tontin hankkimista Tutustu tontin ominaisuuksiin ja ympäristöön, suunnitteluyhteistyöhön kaupungin kanssa ja suunnittelua ohjaaviin dokumentteihin joissa kuvataan ratkaisujen reunaehto- Ilmoitus tonttihaun tuloksista Hanki arkkitehti- ja pääsuunnittelija Tontti-info (järjestäjinä rakennusvalvonta, kiinteistötoimi ja Vuoreshanke) Tontin saaneille rakennuttajaperheille ja pääsuunnittelijoille Rakentamisen ohjauksen prosessi Rakentamiseen liittyvät aiheet Suunnittelukokoukset 3 kpl Rakennuttajan edustajana suunnittelijat Korttelikohtaisesti yhdessä Suunnittelussa huomioitavat asiat Opastusta / neuvontaa Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta RANE Rakennuttajaperheille Hulevedet, pihasuunnittelu, energiaasiat, talotekniikka, jätteiden putkikeräys, Vuores Palvelu, tietoverkko Vuoreksen laaturyhmä Vuoreksen laaturyhmä hyväksyy suunnitelman. Laaturyhmän hyväksyntä on edellytys rakennusluvan hakemiselle. Rakennusluvan hakeminen Rakennuslupaviranomainen myöntää luvan, kun tarvittavat suunnitelmat täyttävät niille asetetut edellytykset

3 Tontinkäyttösuositus Vuoreksen laatutaso-ohje Katusuunnitelmat

4 Tontinkäyttösuositus

5 (6) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelin 7695 tontit -5 Korttelin 7696 tontit -7 Korttelin 7699 tontit Alustava havainnekuva rakennusten sijoittumisesta tonteilla.. Tontinkäyttösuunnitelma Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta tulee laatia tontinkäyttösuunnitelma. Tontinkäyttösuunnitelman tarkoitus on sovittaa alueen vaativassa rinnemaastossa sijaitsevien tonttien rakennushankkeet yhteen niin, että ne muodostavat ilmeeltään sopusointuista ympäristöä. Lähekkäisten tonttien käyttöön liittyvät olennaiset toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset ratkaisut sovitetaan keskenään yhteen. Tasapuolisesti toimiva ja ympäristöllisesti sopusointuinen kokonaisuus on kaikkien alueen asukkaiden etu. Se myös lisää kiinteistöjen viihtyisyyttä ja arvoa.

6 (6) Rakennusvalvonta järjestää korttelikohtaisen suunnittelun aloituspalaverin, johon osallistuvat suunnittelijat. Palaverin tarkoituksena on saada tietoa naapurien suunnitelmista ja sovittaa näitä yhteen. Havainnekuva Harjanteen alueesta.

7 3(6). Rakentamista ohjaavat asiakirjat Rakentamisen suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman lisäksi: - asemakaava 8466 (kartta ja sen määräykset) - asemakaavan 8466 rakentamistapaohje - rakennusjärjestys - Vuoreksen laatutaso-ohje - Tontinkäyttösuositus Suunnittelua ohjaaviin määräyksiin ja ohjeisiin on hyvä tutustua ajoissa, jotta niiden aiheet tulevat huomioiduksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa. 3. Rakennukset Rakennuksen korkeusasemaa ja perusratkaisua valittaessa tulee lähtökohtana olla tontin pinnanmuotojen hyödyntäminen. Samalla varmistutaan oman ja naapurin pihan käyttökelpoisuudesta ja ajopihan sekä kadun korkeusasemien yhteensopivuudesta. Maaston muokkaaminen ei saa aiheuttaa huomattavan korkeita eroja nykyisiin pinnanmuotoihin ja liittyminen katuun sekä naapurien tonttien tuleviin korkoihin tulee olla luontevaa. Rakennukset sijoitetaan tontille mahdollisimman lähelle katua. Näin aikaansaadaan kadulta suojattuja yksityisiä ja monikäyttöisiä pihoja sekä rakennuksilla rajattuja aukioita ja katuja. Jokaisella tontilla tulee rakentaa kerrosalaa sisältäviä asuintiloja vähintään kahteen kerrokseen. Asuinrakennusten kattomuodoksi suositellaan harjakattoa, kattokulma suosituksena välillä :,5 - :3. Autosuojat ja muut piharakennukset integroidaan mahdollisimman luontevasti osaksi asuinrakennusta. Muiden kuin asuinrakennusten kattomuoto on tasakatto, jota voi hyödyntää mm. terassina tai viherkattona. Harjasuunnan suositus kortteleittain: o 7695 ja 7696 harjan suunta kohti katua o 7699 harjan suunta harja kadun suuntainen Sisätilojen avautumisessa ilmansuuntiin on hyvä huomioida näkymien lisäksi sisätilojen kesäaikainen kuumalta auringonpaisteelta suojautuminen esim. katosten, terassien ja parvekkeiden sijoittelulla. Asemakaavassa on osoitettu luontaiset tasamaa- ja rinnetontit. Rinnetonteilla alarinteen puoleisiin kerroksiin sijoitetaan asuintiloja ja julkisivut jäsennetään varsinaisen julkisivun tavoin. Sokkelin näkyviin jäävä osa tulee olla matala.

8 4(6) Isokuusesta rakennetaan modernia ja edustavaa puukaupunkia. Puun halutaan olevan näkyvässä roolissa, ja rakennuksissa tulee olla pääosin puiset julkisivut. Puun ja rappauksen yhdistelmä on myös mahdollinen, puun osuuden tulisi kuitenkin olla merkittävä. Rakennusten maanpäällisten kerrosten runkomateriaaliksi suositellaan Isokuusessa puuta. Asuinrakennuksen julkisivun päävärin suositus kortteleittain, korttelin pääsävy alleviivattu: o 7695: vaalea harmaa tai keskiharmaa o 7696: valkoinen tai vaalea harmaan tai puun sävy o 7699: tumma harmaa tai tumma puun sävy Esimerkinomaisia julkisivuvärejä. Rakennusosissa ja yksityiskohdissa voidaan hyvin käyttää muitakin värejä. Asuinrakennusten kattojen värin tulee olla tumma harmaa. Katemateriaali on sileä, kuten konesaumattu pelti tai sileä lukkoponttipelti. Rakennuksen julkisivun jäsennys suositellaan tehtäväksi kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvana ja tyyliltään nykyaikaisena. Elementtien, kuten puuseinäelementtien, saumoja ei tule jäädä näkyviin esim. listoitettuina tai vuorilaudoitettuina, vaan ne otetaan huomioon julkisivuverhouksen mitoituksessa tai verhous rakennetaan paikan päällä ilman saumoja. Ikkunoiden, ovien, nurkkien ja räystäiden sovitukset tulee suunnitella huolellisesti ja mm. (leveitä) vuorilautoja ei suositella. Rinnemaastossa julkisivun sovitus sokkeliin on tärkeää suunnitella huolellisesti. 4. Piha ja liittyminen katuun Tonttia ja sen rajoja koskevat ratkaisut on kuvattu rakentamistapaohjeessa ja rakennusjärjestyksessä. Kortteleissa 7695 ja 7696 kadun suuntaan suositellaan rakennetaan kadun suunnalta katsottuna noin,8 m korkuinen aita luonnonkivestä (esim. paikalla louhitusta). Aidan taakse istutetaan pensasaita. Korttelissa 7699 kadun suuntaan rakennetaan vähintään tukimuuri katua vasten ja rajalle istutetaan pensasaita. Kaikille tonteille rakennetaan rakentamistapaohjeen mukainen tukimuuri tontin puolelle viheraluetta vasten.

9 5(6) Tontin kasvillisuus suositellaan suunniteltavaksi siten, että omalle pihalle saadaan riittävästi näkösuojaa naapureilta. Tontti istutetaan rakentamistapaohjeessa osoitetusti. Vieraslajeja ei saa istuttaa (vieraslajit.fi). Tontilla syntyvät sadevedet käsitellään asemakaavamääräyksen mukaisilla järjestelmillä. Järjestelmän viivytystilavuus voidaan toteuttaa esim. maanalaisena rakenteena tai sadepuutarhana. Tontin ajopintojen päämateriaalina käytetään kiveystä tai muuta vastaavaa kestävää pinnoitetta. Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen vuoksi vettä läpäiseviä pintoja on hyvä olla mahdollisimman paljon. Myös osa ajopinnasta suositellaan rakennettavaksi vettä läpäiseväksi. Tontille osoitetaan paikka peräkärryn säilyttämiselle. Kadut joudutaan luiskaamaan ja/tai louhimaan tonttien puolelle, jotta katurakenteet voidaan rakentaa rajan reunaan asti. Kadut valmistuvat usein ennen tonttien rakentamista. Tyyppipoikkileikkauksissa (esimerkkinä Karstinkatu pl 3) on esitetty periaatekuva, mutta luiskien laajuus voi vaihdella kadulla maaston sivukaltevuuksien mukaan. Esimerkiksi louhintatöitä tehtäessä kallion laatu voi vaikuttaa sen irtoamisen laajuuteen (liite). Tampereen Vesi rakennuttaa omakotitaloille viemärit ja vesijohdot tonteille. Usein nämä joudutaan louhimaan (liite ). 5. Energiaratkaisut Jokaiselle tontille tulee voida sijoittaa vähintään yksi maalämpökaivo Ympäristöministeriön ohjeen mukaisin etäisyyksin naapurien kaivoista. Ilmalämpöpumput ja vastaavat laitteet sijoitetaan tontille niin, että ne eivät näy kadulle häiritsevästi. Ne suositellaan integroitaviksi osaksi rakennuksia. Kondenssivesi ja talviaikaan sen jäätyminen tulee huomioida laitteen sijoituksessa. Ilmalämpöpumpun tai jäähdytyskoneen sijoitus tulee osoittaa vähintään varauksena. Aurinkopaneelien sijoitus tai sijoitusvaraus esitetään tontinkäyttösuunnitelmassa. Paneelit suositellaan sijoitettavaksi mahdollisimman huomaamattomasti rakennuksiin. Rakennukset suositellaan varustettaviksi tulisijoilla. Savupiipun ja katon muiden läpivientien ilme esitetään suunnitelmassa. Polttopuiden säilyttämiselle varataan asianmukainen tila. 6. Erityistä rakentamisen aikaisista järjestelyistä Työmaan aiheuttama haitta erityisesti viheralueiden suuntaan tulee minimoida. Tontti tulee aidata työmaan ajaksi ja työmaatoimintoja ei saa sijoittaa viheralueelle. Työmaan järjestelyistä lisää rakennusjärjestyksessä. Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta tulee esittää alustavat ratkaisut rakennusvalvonnalle jo suunnitteluvaiheessa.

10 6(6) 7. Ideakuvia rinnemaastoon sovituksesta, ikkunoiden auringolta suojaamisesta ja julkisivuista Katto ja terassi suojaavat sisäänvedettyä ikkunaseinää kesän kuumalta auringonvalolta. Samalla on saatu katettuja terasseja rakennuksen oleskelutilojen yhteyteen. Alarinteen puolella maantasokerroksessa olevat asuintilat liittyvät oleskelupihaan. Yksikerroksisen rakennuksen osan kattoa on hyödynnetty kattoterassina. Tontilla olevan puuston säilyttäminen muodostaa viihtyisää ja laadukasta asuinympäristöä. Esimerkkejä pitkistä räystäistä osana talon tavoiteltua ilmettä. Kuvat: Haus A, Dornbirn, Itävalta. Dietrich Untertrifaller Architekten. Talo Lindaussa Saksassa, K_m Architektur. 3 Talo Caputhissa Saksassa. Thomas Beyer Architekten. 4 Talo metsässä, Warsova. Biuro Architektoniczne Barycz & Saramowicz. 5 Villa Smedjebacka, Suomi. Oy Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen Ab. 6 Paritalo Den Hoorn, Alankomaat. DP6 Architectuurstudio bv.

11 Liite Karstinkatu pl 3

12 Suunnittelupalvelut

13 Liite Asemapiirros vesi- ja viemärisuunnitelma

14 J SVK.55 -H N KSV J 6 9 KH J H , J5 T KSV J H H 8 S VK H J H S , T VK J J S V K-K S VK -T SO 5 K J S J 3. SVK8.53 J 3. SVK J H S. 7. J K-K J VK-J S VK-J J S H SVK-JA J H H H V 8S H J J S J H H5 4 K-J SV J H4 J K-J J J SV H J H o +, H J Suunnittelupalvelut H K KSV S V 4 K-K 4 J SVK-K H , J H58 J J J H J J 7 -K5 VK.75 S , H H J H SVK.63 -N J V S VK H 8.33 J H H S V S VK-T J S V VK H H3 KV S 9 J

15 Vuoreksen laatutaso-ohje

16 VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET.5.8 Sisällysluettelo YLEISTÄ. Ohjeiden tarkoitus. Kohderyhmä.3 Yleiset tavoitteet.4 Yleiset ohjeet.4 Luonnon huomioiminen.4 Turvallisuus ja esteettömyys.43 Maisemointi.44 Valaistus.45 Hulevedet ja pienvedet.46 Maamassat.47 Huolto KORTTELIALUEET. Tavoitteet. Ohjeet. Laatutaso. Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan.3 Rakennukset.4 Piha-alueet.5 Pysäköintipaikat.6 Pysäköintilaitokset.7 Tekniset palvelut.3 Asuntokorttelialueet.3 Rakennukset.3 Piha-alueet.33 Esteettömyys.34 Pyöräpysäköinti.35 Valaistus.4 Julkisten rakennusten korttelialueet.5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet.6 Omakotitontit 3 KESKUSTA-ALUE 4 LAHDESPOHJA 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5. Laatutaso -ohjeistus 5. Tontinkäyttösuunnitelma 5.3 Tontinluovutuskilpailu 5.4 Havainnollistaminen 5.5 Valvonta Työryhmä. YLEISTÄ. Ohjeiden tarkoitus Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen on pitkään kestävä prosessi, johon sisältyy monien eri tahojen laatimia eri tasoisia suunnitelmia. Laatutaso-ohjeessa esitetään keskeisimpiä alueen laatutasoon vaikuttavia suunnittelun ohjeita, jotka otetaan huomioon kaikissa suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa. Laatutaso-ohjeen avulla voidaan päättäjille, suunnittelijoille ja rakentajille muodostaa yhtenäinen laatutasotavoite. Ohjeessa käsitellään asioita, jotka jollakin tavalla poikkeavat normaalista suunnitteluprosessista, tai joita halutaan erityisesti korostaa. Ohjeessa pyritään sellaiseen laatutasoon, että ohjetta voitaisiin jatkossa käyttää myös kaupungin muiden uusien alueiden laatutason pohjana.. Kohderyhmä Ohjeet on tarkoitettu tonttien rakentajille ja suunnittelijoille Tampereen kunnan alueella. Lempäälän kunta päättää laatutaso-ohjeistuksestaan erikseen..3 Yleiset tavoitteet Vuoreksen kaupunkitilan suunnittelun tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suunnittelussa korostetaan korkeatasoista rakennettua ympäristöä, luonnon huomioimista, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Korkeatasoiseen ja viihtyisään ilmeeseen pyritään huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella, hyvillä materiaaleilla, monipuolisilla istutuksilla, harkituilla näkymillä sekä ympäristötaiteen käytöllä. Alueen erityispiirteitä korostamalla luodaan alueelle omaa identiteettiä. Paikallisyhteisöllisyyden syntyä edistetään Vuoreksen myönteisellä identiteetillä ja osa-alueiden omaleimaisuudella. Yhteisöllisyydelle luovat edellytyksiä asukkaiden yhteiset harrastus- ja kokoontumistilat sekä selkeästi hahmottuvat yksityiset, puolijulkiset ja julkiset tilat..4 Yleiset ohjeet.4 Luonnon huomioiminen Vuoreksessa pyritään luonnon huomioimiseen erityisesti maisemallisten erityispiirteiden ja monipuolisten luontoarvojen osalta. Rakentaminen sopeutetaan maastoon ja sen ympäristövaikutuksia ohjataan siten, että luonnon sietokyky huomioidaan mahdollisimman hyvin. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä..4 Turvallisuus ja esteettömyys Asumisympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä yksityisten alueiden rajauksella sekä säilyttämällä riittävästi näköyhteyksiä. Valvonnan helpottamiseksi rakennusten ikkunoita avataan joka suuntaan ja istutuksina käytetään runkopuita tai matalia pensaita. Esteettömyyteen pyritään tasaisilla pinnoilla, tarkoituksenmukaisilla materiaalivalinnoilla, välttämällä korkeita reunuksia ja portaita sekä jyrkkiä mäkiä. Asuinalueilta pyritään osoittamaan viitoituksen, pinnoitteiden, värin ja kasvillisuuden avulla vähintään yksi esteetön kulkureitti aluekeskuksiin, pysäkeille ja muihin palveluihin. Esteettömät väylät pyritään tekemään enintään 5% ja vähäisiltä osiltaan enintään 8% kaltevuuteen..43 Maisemointi Rakentamisen laadullisena tavoitteena on monimuotoinen ympäristö, joka korostaa alueen alkuperäisiä maisemallisia ominaispiirteitä, mutta myös luo uusia kaupunkitaiteellisia arvoja. Keskusta-alueille laaditaan maisemasuunnitelma, joka toimii korttelialueiden toteutussuunnittelun pohjana. Suunnitelmassa esitetään keskeiset alueen maisemoinnin peruslähtökohdat. Maisemasuunnitelman tontteja koskevat osat liitetään tontinluovutusasiakirjoihin. Vuoreksen vihermaisema suunnitellaan osaksi kaupunkikuvaa. Suunnittelussa otetaan huomioon tärkeät näkymät ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Alueen ominaispiirteet, esim. mielenkiintoiset puut ja maastonmuodot, otetaan maisemassa esille.

17 Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun ja luonnonmukaisen alueen rajaan. Tontteihin rajoittuvat metsäalueet hoidetaan siten, että tonteilla oleville oleskelupihoille ja rakennuksille saadaan auringonvaloa n. 3 asteen kulmassa. Rakentamisessa pyritään välttämään suuria kallioleikkauksia ja korkeita pengerryksiä..44 Valaistus Suunnittelualueelle laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma, jossa määritellään korttelialueiden, valaistusperiaatteet. Tavoitteena on luoda tunnelmallinen, esteettinen ja kestävä valaistuskokonaisuus, joka korostaa alueen laatua, tunnistettavuutta ja turvallisuutta..45 Hulevedet ja pienvedet Hulevesien käsittelyssä pyritään ympäröivien luonnonmukaisten alueiden vesitasapainon säilyttämiseen. Korttelialueilla vettä pidätetään maaperässä ja johdetaan viivyttäen ympäristön puistoalueille ja ojiin luonnollisten maastonmuotojen mukaisesti. Vettä läpäiseviä pintoja käytetään aina kun se on mahdollista. Hulevesien käsittely ohjeistetaan asemakaavassa..46 Maamassat Vuoreksessa pyritään maamassojen hallittuun ja suunniteltuun käyttöön. Jo alueen kaavoitusvaiheessa päätetään, missä alueelta syntyvät leikkausmassat voidaan käsitellä. Asuinalueille pyritään osoittamaan tilapäinen alue, johon voi viedä tai josta voi hakea hyödynnettäviä maa-aineksia. Maamassojen kuljetusten minimoimiseksi kaivumaita pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon jo tonteilla ja rakennetuilla viheralueilla esim. maastonmuotoilun sekä mahdollisten meluvallien rakentamisessa. Kallioleikkauksista saatu kiviaines murskataan paikan päällä ja louhetta käytetään katurakenteissa ja tonttien esirakentamisesta. Kiviaineksen murskaus suunnitellaan kokonaisuutena koko Vuoreksen rakentamisen ajalle..47 Huolto Kortteleihin varataan riittävät lumitilat. Putkistoliittymät ja puut on sovitettava yhteen siten, että teknisiä järjestelmiä uusittaessa ei puita jouduta poistamaan. KORTTELIALUEET. Tavoitteet Vuoreksen korttelialueiden korkean laatutason perustana on keskusta-aluetta koskeva arkkitehtikilpailu, jonka pohjalta voidaan saavuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen perusratkaisu. Mäyränmäen tontinluovutuskilpailu luo pohjan rakentamisen yleisilmeelle reunaalueilla. Rakentamisen tavoitteena on matalalla rakentamisella saavutettava ympäristön mittakaavan ihmisläheisyys. Rakentamisen tiiviydellä pyritään säästämään luonnonalueita sekä luomaan korttelialueille yhteisöllisyyden tuntua. Vuoreksen rikkaita luonnonarvoja käytetään ympäristön viihtyisyyden pohjana rakentamalla luontoa huomioiden ja sijoittamalla rakenteet maaston muotoja hyödyntäen. Vuoreksen korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin mm. hyvällä suunnittelulla, materiaalivalinnoilla ja luonnon huomioimisella. Aurinkoenergiaa hyödynnetään passiivisesti valoisuuden ja lämmön lisäämiseksi sekä miellyttävän pienilmaston luomiseksi. Ympäristön turvallisuuteen pyritään selkeällä tilajäsentelyllä, alueiden valvottavuudella ja hyvällä valaistuksella sekä alueen yhteisöllisyyttä tukevin ratkaisuin. Vaihteleva maasto luo erityisiä vaatimuksia esteettömän ympäristön vaatimusten saavuttamiselle. Esteettömyyteen pyritään pihojen ja rakennusten hyvällä suunnittelulla.. Ohjeet. Laatutaso Tonttien laatutasovaatimukset määritellään kaavassa ja tontinluovutusehdoissa ja suunnittelun laatutaso varmistetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä.. Tontin liittymä julkiseen kaupunkitilaan Katurajaan liittyvät luiskaukset istutetaan ja pidetään hoidettuina. Jos asemakaava ei muuta edellytä, erotetaan piha-alueet katualueesta muurilla tai aidalla jonka korkeus on enintään, metriä, tai pensasaidalla jonka korkeus on enintään metriä. Meluaidat ovat tarvittaessa korkeampia. Rakennusten edustat voivat olla myös aitaamatta. Muuten aitaamisessa noudatetaan rakennusvalvonnan aitaamisohjetta. Katurajaan sijoitetut pysäköintipaikat erotetaan kadusta aitaamalla. Jäteastiat eivät saa näkyä katualueelle. Ne tulee aidata tai sijoittaa jätesuojiin..3 Rakennukset Rakennusten ominaisuudet määritellään yleensä asemakaavalla ja rakennustapaselostuksella. Niissä määritellään mm. rakennusten sijoitus, koko, kattomuodot ja väritys. Suunnitelman laatutaso todetaan tontinkäyttösuunnitelman käsittelyssä. Jos alue suunnitellaan suurempana kokonaisuutena rakentajan toimesta esim. kilpailun avulla, voidaan asemakaava tehdä väljemmäksi. Laatutavoitteet määritellään silloin kilpailuasiakirjoissa, ja kilpailuehdotusten laatutason mittaa kilpailun tuomaristo..4 Piha-alueet Piha-alueet suunnitellaan siten, että pihat sopeutuvat tontteja ympäröiviin luonnonalueisiin. Tonttien rajoilla ei sallita jyrkkiä luiskauksia. Luiskien kaltevuuden tulee olla loivempi, kuin : 3. Jyrkemmät kohdat tulee hoitaa tukimuurein, jotka yli,5 m korkeina varustetaan asianmukaisella putoamisen suojauksella. Tontin ja viheralueen rajalla aitaaminen toteutetaan kevyellä puuaidalla tai pensasistutuksin. Tontin sisäosiin voi tehdä korkeampiakin pengerryksiä, jotka on varustettava avokaiteella tai muulla putoamissuojalla. Tonttien väliset aidat tehdään yhtenäisiksi katurajan aidan kanssa. Hyvillä perusteilla voidaan pengertäminen tontin ja luonnonalueen rajalla hoitaa tontin ulkopuolella seuraavin edellytyksin: Pengertämisestä on tehtävä havainnollinen suunnitelma, josta selviää pengertämisen laajuus, kaltevuus, rakenne ja istuttaminen. Suunnitelma on hyväksytettävä puistosuunnittelijalla ja tontinkäyttösuunnitelmassa. Pengerryksen istutus- ja hoitovastuu on sovittava kaupungin kanssa. Istutettavien kasvien vähimmäislaatuvaatimukset korttelialueilla ovat : Lehtipuilla korkeus cm, riippamuodoilla 7 cm, havupuilla 5 cm. Hedelmäpuut luokkaa, 5 litran ruukku. Pensailla taimikoko 4-6 cm, as-

18 tiataimi 3 litran ruukussa, lehtipensailla 3-5 versoa, havupensailla latvuksen halkaisija 4 cm. Aitataimet haaroittuneita. Köynnösten taimikoko 5-7 cm, astiataimi 3 litran ruukku, versoa Tonttien hulevedet pyritään pidättämään tontilla maaperässä ja johtamaan hidastaen ympäröiville puistoalueille ja ojiin. Hulevesiä ei saa johtaa naapuritontille. Hulevesien käsittelyperiaatteet selvitetään asemakaavassa..5 Pysäköintipaikat Tonttien pysäköintipaikat sijoitetaan pieniin yksiköihin (enintään paikkaa vierekkäin) siten, että ne eivät muodosta suuria yhtenäisiä kenttiä. Yksiköt erotetaan toisistaan istutuksin, jotka eivät kuitenkaan haittaa alueen valvontaa. Alueen reunat viimeistellään reunakivin. Autokatokset sijoitetaan siten, että niiden valvonta on mahdollista. Pitkiä vastakkaisia autosuojia ei sallita..6 Pysäköintilaitokset Pysäköintilaitokset tulee suunnitella huolellisesti siten, että ne vastaavat julkisivuiltaan ympäröivän rakennuskannan laatutasoa..7 Tekniset palvelut Muuntajat sijoitetaan pääasiassa tonteille ulkorakennusten yhteyteen. Paikat määritellään asemakaavassa ja tontinluovutusehdoissa. Hyötyjätepisteet huomioidaan jo asemakaavassa. Kaikki keräysastiat on suojattava astiasuojalla tai aitauksella. Keskusta-alueella käytetään korkeatasoisia pääosin maanalaisia keräyskalusteita..3 Asuntokorttelialueet (Kerrostalot ja rivitalot).3 Rakennukset Rakennusten tulee kadun varrella avautua kadun suuntaan selkeästi jäsennöidyin ikkunoin ja sisäänkäynnein. Kadun reunaan tulee sijoittaa yleensä asuinrakennuksia. Autokatosten runsas sijoittaminen kadun varteen on perusteltua vain, jos melusuojaus on tontilla olennaista. Maanpäällisten yhteiskäyttötilojen rakentumismahdollisuuden turvaamiseksi osoitetaan osa korttelialueista asumista palvelevien yhteiskäyttötilojen korttelialueeksi. Tiiviin ja matalan rakentamisen aiheuttamaa ahtauden tuntua vältetään pitkillä näkymälinjoilla. Asuntojen pääikkunoiden edessä tulee yleensä olla vapaata tilaa vähintään m. Vaatimus ei koske kadun vastakkaisilla puolilla olevia rakennuksia, eikä omaan asuntopihaan suuntautuvia ikkunoita maantasokerroksessa. Asuntoihin tulee taata suoran auringonvalon pääsy rakennusten sijoittelulla sekä harventamalla tiheää puustoa rakennuksen lähiympäristössä. Paikoissa, missä rakennusten pohjakerroksiin on mahdollista tehdä monikäyttöisiä tiloja, tulisi kerroskorkeuden olla 3,6 m. Porrashuoneiden avaruutta lisätään kaavamääräyksillä..33 Piha-alueet Tontin tilajäsentelyn tulee olla selkeä sisältäen julkisen (kadut), puolijulkisen (piha-alueet), puoli-yksityiset (sisäänkäyntialueet) sekä yksityiset (yksityiset pihat). Kulkureitti asuntoihin järjestetään siten, että jalankulkijan ei tarvitse kulkea pysäköintialueen kautta. Kävelyväylän rajaus pysäköintialueeseen tehdään viherkaistalla tai aitaamalla. Yleiset oleskelupihat sijoitetaan niin, että ne saavat auringonvaloa päivällä. Yksityiset pihat voi suunnata myös ilta-aurinkoon. Kaikille oleskelupihoille pyritään saamaan aurinkoa maaliskuusta syyskuuhun, kun aurinko on yli 3 asteen korkeudella. Pihoille sijoitetaan yksittäisiä puita varjoisien paikkojen luomiseksi. Leikkipaikat sijoitetaan siten, että niistä on näköyhteys asuntojen ikkunoihin (/ asunnoista). Piha-alueiden pinnoitteiden laatutason tulee olla hyvä. Kävelyalueilla käytetään kivituhkaa tai betonikiveystä. Yhdistetyillä kävely- ja autoväylillä käytetään asfalttia jota on jäsennelty betonikiveyksellä vähintään /4 pintaalasta. Erityisesti tontin sisääntulo, aukiot ja keskeiset väylien osat kivetään. Jalankulkua ja autoilua ei ko. väylillä erotella, vaan pyritään pihakatumaisuuteen. Vain autoiluun käytetyt pihan osat asfaltoidaan..34 Esteettömyys Vuoreksessa esteettömiin liikkumisreitteihin kiinnitetään eritystä huomiota. Asumisen esteettömyys tontilla rakentuu pysäköintijärjestelyistä, luiskista, pinnoitteista, kynnyksistä ja kaiteista sekä ovien ja tilojen mitoituksista. Suunnittelussa noudatetaan suomen rakentamismääräyskokoelman ohjetta F Liikkumisesteetön rakentaminen..35 Pyöräpysäköinti Tonteille tulee sijoittaa pihalle ja sisätiloihin polkupyörän säilytyspaikkoja seuraavasti: Kerrostaloalueilla sisäsäilytykseen pp- paikkaa / asunto tai pp- paikka/ 3 m kerrosalaa, ja ulkosäilytykseen tästä puolet. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella..36 Valaistus Tonttien riittävään ja laadukkaaseen valaistukseen kiinnitetään huomiota sekä turvallisuutta että viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä. Tontit valaistaan siten, että osa valaisimista valaisee myös julkisivuja. Valaisimien kiinnittäminen katujulkisivuihin huomioidaan tontinluovutussopimuksessa. Valaistuksesta tehdään asemakaavoituksen yhteydessä ensimmäisten kortteleiden osalta erityissuunnitelma, jonka periaatteita noudatetaan Vuoreksen rakentamisessa..4 Julkisten rakennusten korttelialueet Julkiset rakennukset sijoitetaan siten, että ne tulevat esiin ympäristönsä maamerkkeinä. Piha-alueiden tulee olla riittävän avoimia valvonnan helpottamiseksi. Kaikkien julkisten rakennusten julkisivu valaistaan joiltain osin. Valaistussuunnitelman hyväksyy kaupunkikuva -arkkitehti. Pyöräpysäköinnin määrä on: Peruskoulun alaluokat - pp -paikkaa / 3 oppilasta, peruskoulun yläluokat pp - paikkaa / 3 oppilasta. Yleiset rakennukset pp -paikka / 4 krs-m. Ulkopaikoista tulee osa olla katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja..5 Työpaikka- ja liikekorttelialueet Teollisuus- ja liikealueiden tonttien pihan ja kadun liittymään kiinnitetään erityistä huomiota, ks. kohta 4.. Katuliittymä ei saa olla leveämpi, kuin on välttämätöntä. Pyöräpysäköinnin määrä on: Liike- ja toimistorakennukset ja pp -paikka / 4 krs-m, teollisuusrakennukset 3

19 pp- paikka / 3 työntekijää. Paikoista osa on katettuja ja pyörän kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin tarkoitetut paikat esim. liiketonteilla tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen..6 Omakotitontit Vuoreksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten maastoon sovittamiseen, ja laadukkaan katunäkymän muodostamiseen. Tähän vaikuttavat rakennusten sijoitus ja arkkitehtuuri, autosuojien sijoitus, mittakaava ja viimeistely, tontin pintamateriaalit ja aitaaminen. Hyvän kokonaisuuden saavuttamiseksi on syytä käyttää apuna kokenutta arkkitehtisuunnittelijaa. Kadulle avautuvat autokatokset tulee verhoilla ja maalata sisäpinnoiltaan siististi. Omakotitonteilla pyritään toteuttamaan keskitetty jätepistejärjestelmä, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Jätepisteiden paikka osoitetaan asemakaavassa. Jätepisteet aidataan tai rakennetaan muuten korkeatasoisesti. Postilaatikot kootaan yhtenäisiksi ryhmiksi postin ohjeiden mukaan. Laatikkomallin tulee olla samassa ryhmässä yhtenäinen. Laatikkona käytetään kookasta lukittavaa mallia. 3 KESKUSTA-ALUE Rakennusten julkisivut rakennetaan keskusta-alueella ilman katutilaan näkyviä elementtisaumoja. Vuoreksen puistokadun varrella katurajalla olevien rakennusten kadunpuoleiset parvekkeet eivät saa olla ulokeparvekkeita Suurin ulkonema julkisivusta määritellään kaavassa. Ohje tarkennetaan keskustan kaavoituksen valmistumisen yhteydessä. 4 LAHDESPOHJA Lahdespohjan alueella on jo tontinvarausprosessin alkuvaiheessa esitettävä laaturyhmän arvioitavaksi viitesuunnitelma tontin aiotusta käytöstä. Suunnitelmassa tulee esittää rakentamisen pääperiaatteet: rakennusten sijoittelu ja massoittelu, tontin tasaukset ja pengerrykset, tontin pintarakenteet, pysäköintiratkaisut, istutusalueet, aitaaminen sekä hulevesien käsittely. Asiakirjoina asemapiirros ja tontin leikkauksia :5, rakennusten pohjia, julkisivuja ja leikkauksia :5. 5 SUUNNITTELUPROSESSI 5. Laatutaso-ohjeistus Viittaus laatutaso-ohjeistukseen liitetään tontinluovutusasiakirjoihin tai kaavan rakennustapaohjeeseen. 5. Tontinkäyttösuunnitelma Vuoreksen rakentamisessa pyritään korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen kokonaisuuteen. Kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajan yhteistoimintaa pyritään tiivistämään. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään Vuoreksessa tontinkäyttösuunnitelman hyväksymismenettelyä yli 6 krs-m rakennushankkeissa. Hyväksytty tontinkäyttösuunnitelma on tontinluovutuksen ja rakennusluvan jättämisen ehtona. Eräillä alueilla käsitellään tontinkäyttösuunnitelma kaksivaiheisena. Tontinkäyttösuunnitelma,. vaihe Esitetään suunnitelma asemakaavan laatimisen pohjaksi, tai kaavan tavoitteista poikkeavan rakentamisratkaisun hyväksymiseksi. Suunnitelman tulee sisältää asemapiirros :5 sekä sellaisia luonnoksia rakennuksista, joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen pääperiaatteet, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennusten sijoittelu tontille: Korttelin yleisilme, katujulkisivut, rakennustyypit, julkisivujen perusratkaisut, sovitus maastoon, tonttijako ja rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: Pengerrykset ja aitaaminen, vaikutukset maisemaan ja luonnon-ympäristöön, suojeluasiat, hulevesien käsittely, kuntatekniikka. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten määrä ja sijoittelu. Tontinkäyttösuunnitelma. vaihe Esitetään yksityiskohtainen suunnitelma tontin rakentamisesta. Käsittelyllä varmistetaan asemakaavan sekä muiden ohjeistuksien huomioiminen sekä suunnitelmien laatutaso. Asiakirjoina esitetään asemapiirros :, jossa esitetään tontin järjestelyt sekä tonttia ympäröivät alueet vähintään metrin matkalta. Rakennuksista esitetään piirustuksia ja leikkauksia joista ilmenee rakennusten sovitus maastoon sekä julkisivujen jäsentely, materiaalit ja rakennustapa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - rakennukset: Julkisivujen perusratkaisut, materiaalit ja jäsennys, sovitus maastoon, rakennusvaiheistus. - liittyminen ympäristöön: pengerrykset, aitaaminen, portit, vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön, kuntatekniikka. - pihat: pihajärjestelyt ja -materiaalit, pinnantasaus, esteettömyys, jätehuolto, hulevesien käsittely, lumitila. - liikenne ja pysäköinti: pysäköintipaikkojen, autotallien ja -katosten sijoittelu, valvottavuus, mittakaava, pyöräpysäköinti, jalankulkuväylät. - istutukset: istutukset yleisesti, säilytettävä kasvillisuus, peittävyys, avoimuus, puuston varjostavuus. (Varsinainen istutussuunnitelma lajimäärityksineen esitetään rakennusluvan yhteydessä.) - turvallisuus: pihatilojen yksityisyyshierarkia, alueiden valvottavuus. - valaistus: pääperiaatteet, turvallisuus, estetiikka. - taide: taideaiheiden käyttö.. vaiheen käsittelyssä puheenjohtajana toimii kaavoittaja, ja. vaiheen käsittelyssä kaupunkikuva-arkkitehti. Käsittelyyn osallistuvat rakennuttaja ja arkkitehtisuunnittelija sekä pääosin seuraavat kaupungin edustajat: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuvaarkkitehti, lupainsinööri, tarkastusinsinööri sekä katu- ja vihersuunnittelija. 5.3 Tontinluovutuskilpailu Vuoreksessa tontit luovutetaan osittain tontinluovutuskilpailun perusteella. Kilpailun tavoitteena on aikaansaada korkeatasoisia ja laadukkaita pienimittakaavaisia asuinkortteleita. Tontinluovutuskilpailu järjestetään riittävän suurina kokonaisuuksina kuitenkin siten että yksi rakennuttaja pystyy rakentamaan alueen kohtuullisessa ajassa. Kilpailun tavoitteet ja ehdot määritellään kilpailuasiakirjoissa. Kilpailun ratkaisee kilpailutuomaristo, ks. kohta 6.5 valvonta Kilpailu edellyttää väljää kaavaa tai kilpailua voidaan käyttää kaavan pohjana. Kilpailumenettelyä kehitetään ensimmäisten kilpailujen aikana. 5.4 Havainnollistaminen Rakennusten aiheuttaman varjostuksen vaikutusten arvioimiseksi piirretään asemakaavan ja tontinluovutuskilpailujen havainnekuviin varjot siten, että ne vastaavat valokulmaa 34 astetta (varjon pituus on,5 kertaa ra- 4

20 kennuksen räystäskorkeus). Varjon suunta on koilliseen. Havainnekuvissa esitetään myös metsänraja ja sen aiheuttama varjostus. Metsän korkeutena metsänrajalla käytetään metsänreunan epätasaisuudesta johtuen 5 metriä. 5.5 Valvonta Vuoreksen rakentamisen laatua valvomaan perustetaan laaturyhmä, jonka kokoonpano on: projektinjohtaja, kaavoittaja, tonttipäällikkö, kaupunkikuva-arkkitehti, lupa-insinööri. Laaturyhmä päättää keskeisistä alueen laatuun vaikuttavista suunnitelmista ja toimenpiteistä, mm. antaa lausunnon keskeisistä katu- ja puistosuunnitelmista ennen lautakuntakäsittelyä. Erityissuunnittelijoita kuullaan tarpeen mukaan. Kun laatutaso -ohjeen ratkaisuista poiketaan vähäisissä asioissa tai keskusta-alueille sijoitetaan näkyviä rakenteita joita ei ole muuten hyväksytty esim. katu- tai puistosuunnitelmassa tai rakennusluvassa, tulee asia hyväksyttää julkisesta kaupunkitilasta vastaavalla arkkitehdilla (maisema-arkkitehti tai kaupunkikuva-arkkitehti). TYÖRYHMÄ Laatutaso-ohje on laadittu työryhmässä, jossa on ollut edustaja asemakaavoituksesta, katu- ja vihersuunnittelusta, edustaja Lempäälästä, sekä vierailijoina erityisasiantuntijoita. Puheenjohtajana on toiminut kaupunkikuva-arkkitehti. 5

VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET Sisällysluettelo

VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET Sisällysluettelo VUOREKSEN LAATUTASO-OHJE KORTTELIALUEET 22.5.2008 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1.1 Ohjeiden tarkoitus 1.2 Kohderyhmä 1.3 Yleiset tavoitteet 1.4 Yleiset ohjeet 1.41 Luonnon huomioiminen 1.42 Turvallisuus

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot ) RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot 24.7.2012) Haapamaan osa-alue 105017 Korttelit 17200-17202, 17255 ja17256 tontit 1-4 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin 15047 tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, 15051 ja 15052 (A-2558 Taavinkadun pää) Laatimispäivämäärä: 23.5.2013 Viimeisin

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016

Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 19.2.2016 Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet 1 19.2.2016 Sisällysluettelo Rakennustapaohjeet 3 Kaava-alue ja mitoitus 3 Yleisiä ohjeita 4 Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla 4 Kerroskorkeus ja

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Kilpolantie. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Kilpolantie. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) MELLUNKYLÄ VESALA Kilpolantie Kilpolantie VESALA Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 47042 8 Kilpolantie 8 556 140 valmis 2 878 aavan mukaisesta

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT Liite2 teknisen lautakunnan 25.5.20101 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 58 KORKEAVUORENRANNAN 2 KORKEAVUORENRANNAN Yleistä Turengin Hiidenjoen rannassa on vanhastaan ollut 1800-luvulla rakennettuja puuhuviloita.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja

Rakentamistapaohjeet rol , 2 ja Rakentamistapaohjeet rol 8227 1, 2 ja 3 21.12.2009 1(10) Yleistä: Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla esitettyjä määräyksiä ja kaavasta laadittua havainnekuvaa. Tarkoitus on

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KOKKOLAN ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUE KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOKKOLAN ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUE KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOKKOLAN ASUNTOMESSUJEN 2011 PIENTALOALUE KORTTELISUUNNITELMIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 18.3.2010 KOKKOLAN KAAVOITUSPALVELUT ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIANEN ESIPUHE Kokkolan asuntomessualueen pientaloalueen

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI RAKENTAMISTAAOHJEET LEMÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI 2086 Kiviahon luoteiskulman asemakaava Ruusutie, Ruusurinne ja Ruusunoksa Korttelit 297, 298, 299, 301 ja 302 Lempäälän kunta, Tekninen toimi, 28.4.2016 RAKENTAMISTAAOHJEET

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3 Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-

Lisätiedot

Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus

Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus RAKENTAMISTAPAOHJE 17.3.2014 Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus 2 Ilmakuvaan on punaisella viivalla likimääräisesti osoitettu asemakaava-alue. Kuvasta käy selkeästi ilmi alueen maisemarakenne

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus Arkkitehti Sofia Amberla 17.11.2015 Rakennusvalvonnan ohjaustehtävä perustuu lakiin. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS 28.5.2002 Ulla-Maija Upola, Riikka Nousiainen ja Ilari Ikävalko R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 LAHELANKANGAS II RAKENTAMISOHJEET Tämä ohjeisto

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Raahen kaupunki, Kaavoitusosasto 2006 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.8.2006 1 1 YLEISTÄ...3 1.1 LÄHTÖKOHDAT...3 1.2 TAVOITTEET...3 1.3 KEINOT...3

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Uusihaan asemakaava, A3901 Erillispientalojen korttelialueet (AO) korttelit 3901 3904 sekä korttelista 3905 tontit 2-5

Uusihaan asemakaava, A3901 Erillispientalojen korttelialueet (AO) korttelit 3901 3904 sekä korttelista 3905 tontit 2-5 0..0 Rakennusvalvonta, p. 88 8 kaavoitus: Pasi Aromäki, p. 88 80, Eveliina Eteläkoski, p. 88 809 Uusihaan asemakaava, A90 Erillispientalojen korttelialueet () korttelit 90 90 sekä korttelista 90 tontit

Lisätiedot

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY, 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m.0 24.43 JÄTEKTOS tomutus 24.4 jäte 23.5 23.55 6 P 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 TIEONI 23.26

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

LOIKALANPELLON RAKENTAMISTAPAOHJEET

LOIKALANPELLON RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU LOIKALANPELLON RAKENTAMISTAPAOHJEET I VAIHE KAUPUNGINOSA 8, KANKARO, KORTTELIT 8132, 8133, 8134, 8135 ja 8136 Asemakaava nro 282:8 KOUVOLA

Lisätiedot