Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet. Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet. Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio"

Transkriptio

1 Päivitetty 2002 Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio

2 Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet Päivitetty 2002

3 Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavan Euroopan komission pääosaston näkemystä tai kantaa. Europe Direct-palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Käsikirjoitus on päivitetty 1. tammikuuta Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003 ISBN Euroopan yhteisöt, 2003 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

4 JÄSENVALTIOIDEN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄT Kun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen siirtyy toiseen jäsenvaltioon asumista, työskentelyä tai vain väliaikaista oleskelua varten, yhteisön oikeussäännökset varsinkin asetus (ETY) N:o 1408/71 takaavat, että hänen sosiaaliturvaoikeutensa pysyvät voimassa. Yhteisön säännökset eivät kuitenkaan syrjäytä jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan säännösten tarkoituksena on yksinomaan koordinoida näitä järjestelmiä. Tässä oppaassa esitellään lyhyesti kunkin jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän rakenne ja toiminta. Siinä mainitaan myös, mitkä edellytykset on täytettävä erityyppisten etuuksien saamiseksi, ja selvitetään, miten on toimittava näiden etuuksien saamiseksi. Kunkin jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmää käsittelevän osan lopussa on jakso Lisätietoja. Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unionissa työskentelevät tai oleskelevat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaiset on rinnastettu Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisiin. Samaten ne Euroopan unionin kansalaiset, jotka työskentelevät Islannissa, Liechtensteinissa tai Norjassa, saavat samat sosiaalietuudet kuin näiden maiden kansalaiset. Tässä oppaassa ei esitetä tietoja yhteisön sosiaaliturvasäännöksistä, jotka sisältyvät sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettuun asetukseen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetukseen (ETY) N:o 574/72. Näitä säännöksiä koskevat tiedot löytyvät Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston vuonna 1999 julkaisemasta oppaasta, jonka nimi on Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet (ISBN ). Opas on yleensä saatavissa jäsenvaltioiden sosiaaliturvalaitoksista. Tarvittaessa oppaan voi myös saada seuraavasta osoitteesta European Commission Directorate-General for Employment and Social Affairs Social protection and social integration Free Movement of Workers and Co-ordination of Social Security Schemes B-1049 Brussels

5

6 SISÄLLYS BELGIA I luku PALKANSAAJAT Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Hautausavustus ja perhe-eläkkeet Työttömyys Perhe-etuudet II luku ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT Yleistä Sairaus ja äitiys Työkyvyttömyysvakuutus Eläkevakuutus (perhe- ja vanhuuseläke) Eronneen puolison eläke Perhe-etuudet Sosiaalivakuutus konkurssitapauksessa Lisätietoja TANSKA Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläkkeet Hautausavustus Työttömyysvakuutus Perhe-etuudet Lisätietoja SAKSA Yleistä Sosiaalivakuutuslaitokset Sairaus ja äitiys Hoitoetuudet Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Perhe-eläke (Hinterbliebenenrente) Työttömyys Perhe-etuudet SISÄLLYS 5

7 11 Lisätietoja KREIKKA Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Perhe-eläkkeet ja hautausavustukset Työttömyys Perhe-etuudet Lisätietoja ESPANJA Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Pysyvä työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Hautausavustus sekä perhe-eläkkeet Työttömyys Perhe-etuudet Sosiaalipalvelut Lisätietoja RANSKA I luku PALKANSAAJAT Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus Kuolemantapauksessa maksettava avustus Perhe-etuudet Työttömyys Lisäeläkkeet II luku ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT Yleistä Sairaus ja äitiys Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet Lisätietoja IRLANTI Yleistä Sairaus ja äitiys SISÄLLYS

8 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Lesken- ja lapseneläkkeet Työttömyys Perhe-etuudet Maksuista riippumattomat etuudet Hakemuksia koskevat päätökset Lisätietoja ITALIA Yleistä Sosiaalivakuutuslaitokset Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyysetuudet Vanhuusetuudet Perhe-eläkkeet Työttömyyskorvaukset Perhe-etuudet Lisätietoja LUXEMBURG Yleistä Sairaus ja äitiys Hoitovakuutus Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Perhe-eläkkeet Työttömyys Perhe-etuudet Lisätietoja ALANKOMAAT Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläkkeet Perhe-eläkkeet ja muut kuolemantapaukseen liittyvät etuudet Työntekijöiden lisäeläketurva Työttömyys Perhe-etuudet Lisätietoja ITÄVALTA Yleistä Sosiaalivakuutuslaitokset SISÄLLYS 7

9 3 Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Perhe-eläke Hoitoraha Työttömyys Perhe-etuudet Lisätietoja PORTUGALI Yleistä Organisaatio, liittyminen ja rahoitus Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuusetuudet Hautausavustukset ja perhe-eläkkeet Työttömyys Perhe-etuudet Maksuihin perustumattomat etuudet Lisätietoja SUOMI Yleistä Terveydenhuolto Työtapaturmat ja ammattitaudit Kuntoutus Lakisääteiset eläkejärjestelmät Työttömyysetuudet Vanhempainetuudet Perhe-etuudet Lisätietoja RUOTSI Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyysetuudet Vanhuuseläkkeet Perhe-eläke Työttömyysvakuutus Perhe-etuudet Lisätietoja YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit SISÄLLYS

10 4 Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Lesken- ja lapsenetuudet Työttömyysetuus Perhe-etuus Muutoksenhaku Gibraltar Lisätietoja ISLANTI Yleistä Sairausvakuutus Äitiys- tai isyysetuudet Työtapaturmavakuutus ja ammattitaudit Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyysavustukset Vanhuuseläkkeet Leskenavustukset ja lapseneläkkeet Työttömyysvakuutus Perhe-etuudet Täydentävät työeläkejärjestelmät Lisätietoja LIECHTENSTEIN Yleistä Sairaus ja äitiys Työtapaturmat ja ammattitaudit Työkyvyttömyys Vanhuus Kuolemantapauksen johdosta maksettavat etuudet Työttömyysetuudet Perhe-etuudet Vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyysvakuutuksen täydentävät etuudet Hoitoetuudet Äitiysetuuden lisäosat Sokeainavustukset Lisätietoja NORJA Yleistä Sairaus, äitiys ja adoptointi Työtapaturmat ja ammattitaudit Vanhuuseläkkeet Etuudet ja eläkkeet työkyvyttömyyden ja vammaisuuden perusteella Hautausavustus Perhe-eläkkeet Työttömyys Lapsilisä Rahaetuus perheille, joissa on pieniä lapsia Lisätietoja SISÄLLYS 9

11

12 BELGIA Belgian sosiaaliturva muodostuu pääpiirteittäin kahdesta järjestelmästä, joista toista sovelletaan palkansaajiin ja toista itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Järjestelmien välillä on niin suuria eroja, että niitä on käsiteltävä erikseen. I luvussa käsitellään palkansaajien sosiaaliturvaa. Itsenäisten ammatinharjoittajien on syytä tutustua II lukuun. I luku PALKANSAAJAT 1 Yleistä Palkansaajiin sovellettavaan Belgian sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat seuraavat etuudet ja vakuutukset: sairaus- ja äitiysvakuutus (katso jäljempänä jakso 2) työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (katso jäljempänä jakso 3) työkyvyttömyysvakuutus (katso jäljempänä jakso 4) vanhuuseläkevakuutus (katso jäljempänä jakso 5) hautausavustus ja perhe-eläkkeet (katso jäljempänä jakso 6) työttömyysvakuutus (katso jäljempänä jakso 7) perhe-etuudet (katso jäljempänä jakso 8). Sosiaaliturvan piiriin pääseminen Kun työntekijä työskentelee palkansaajana Belgiassa, työnantajan on hoidettava tarvittavat muodollisuudet työntekijän liittämiseksi sosiaaliturvajärjestelmään. Työntekijän ei tarvitse tämän takia itse asioida missään laitoksessa. Ainoa poikkeus tästä säännöstä on terveydenhoito- ja vahingonkorvausvakuutus. Jotta työntekijä olisi vakuutettu näiden riskien varalta, hänen on liityttävä valitsemaansa keskinäiseen vakuutuskassaan (mutualité, ziekenfonds) tai ilmoittauduttava täydentävän sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuskassan (Caisse auxiliaire d assurance maladieinvalidité CAAMI, Hulpkas voor ziekte- en invaliditeitsverzekering) aluetoimistoon. Belgiassa on sitoutumattomia, ammatillisia, kristillisiä, sosialistisia ja liberaalisia keskinäisiä vakuutuskassoja. Vakuutuslaitosta voi vaihtaa kunkin neljänneskalenterivuoden ensimmäisenä päivänä. Uusi vakuutuslaitos voi kuitenkin vastustaa vaihtamista, jos työntekijän liittymisestä on kulunut alle 12 kuukautta. Uusi vakuutuslaitos antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot. Jos työntekijä on aikaisemmin kuulunut sairausvakuutusjärjestelmän piiriin jossain muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, hänen on esitettävä Belgian sairausvakuutuskassalle (keskinäisen vakuutuskassan tai täydentävän kassan aluetoimistolle) lomakkeet E104 ja E105, jotka hän on saanut pyynnöstä sen maan sairausvakuutuslaitokselta, josta hän on lähtenyt. Jäljempänä keskinäisiä vakuutuskassoja ja täydentävän kassan aluetoimistoja kutsutaan sairauskassoiksi. Maksut Työntekijän on maksettava sosiaaliturvamaksuna tietty prosenttimäärä palkastaan. Työnantaja pidättää maksun työntekijän palkasta ja maksaa sen valtion sosiaaliturvalaitokselle (Office national de sécurité sociale ONSS, Rijksdienst voor Sociale Zekerheid RSZ). Ainoa maksu, joka työntekijän on mahdollisesti maksettava itse, on maksu, jonka keskinäinen vakuutuskassa saattaa vaatia tietyistä vapaaehtoiseen lisävakuutukseen liittyvistä etuuksista. Mitään lisämaksua ei tarvitse maksaa, jos työntekijä liittyy täydentävään sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuskassaan, sillä se huolehtii vain pakollisesta vakuutuksesta. Muutoksenhaku Jos työntekijä on jostakin sosiaaliturvalaitoksen tekemästä päätöksestä eri mieltä, hän voi tehdä valituksen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Belgiassa asuvan työntekijän on lähe- BELGIA 11

13 tettävä valitus kirjattuna kirjeenä tai jätettävä se asuinpaikkansa tuomiopiirin työtuomioistuimen kansliaan (greffe du tribunal du travail, griffie van de arbeidsrechtbank) tai jätettävä se henkilökohtaisesti kansliaan. Ulkomailla asuvan työntekijän on lähetettävä valitus viimeisimmän kotipaikkansa tai viimeisimmän Belgiassa sijaitsevan asuinpaikkansa tuomiopiirin työtuomioistuimeen tai viimeisimmän Belgiassa sijaitsevan työpaikkansa tuomiopiirin työtuomioistuimeen, jos hänellä ei ole koskaan ollut asuinpaikkaa tai kotipaikkaa Belgiassa. 2 Sairaus ja äitiys Terveydenhoitovakuutus kattaa nykyisin laillisesti Belgian alueella olevan väestön, etenkin työntekijät, työttömät, eläkeläiset, itsenäiset ammatinharjoittajat, julkisen sektorin henkilöstön, invalidit, vammaiset, kotitaloustyöntekijät, opiskelijat, luonnollisten henkilöiden rekisteriin kirjatut henkilöt sekä heidän huollettavansa. Naispuolisilla työntekijöillä, työttömillä ja työkyvyttömillä on oikeus äitiysetuuksiin. Sairaus- ja äitiysetuuksia voidaan tietyin edellytyksin myöntää, vaikka henkilön koti- tai asuinpaikka on jossain toisessa jäsenvaltiossa. A SAIRAUSVAKUUTUKSEN LUONTOISETUUDET Terveydenhoitoetuuksia saavat ne, jotka ovat sairauskassan jäseniä joiden suorittamat sairausvakuutusmaksut ylittävät tietyn vähimmäissumman jotka tulevat toisesta jäsenvaltiosta tai valtiosta, jonka kanssa Belgia on tehnyt vakuutuskausien yhteenlaskemista koskevan sosiaaliturvasopimuksen, ja jotka ovat kuuluneet edeltävät kuusi kuukautta kyseisen valtion sairausvakuutusjärjestelmään. Etuudet, joihin kuuluu sekä ennaltaehkäisevä että parantava hoito, maksetaan asetuksella vahvistettujen taulukoiden mukaan. Sairaanhoito ja hammashoito Henkilö voi yleensä kääntyä suoraan valitsemansa lääkärin tai hammaslääkärin puoleen ja maksaa tälle palkkion. Korvauksen saa esittämällä lääkärin tai hammaslääkärin antaman selvityksen annetusta hoidosta. Sairauskassa korvaa yleensä prosenttia terveyspalveluista (esimerkiksi yleis- tai erikoislääkärin vastaanotosta) maksetuista palkkioista. Jos henkilö kääntyy sellaisen lääkärin tai hammaslääkärin puoleen, joka ei ole sitoutunut noudattamaan asetuksen mukaisia taksoja, hänen on itse maksettava se osa palkkiosta, joka ylittää taksan mukaisen palkkion. Sairauskassa antaa tietoja lääkäreistä ja hammaslääkäreistä, jotka noudattavat taksoja. Apteekkituotteet Lääkemääräyksen perusteella hankittujen apteekkituotteiden osalta joka lääkemääräystä kohden on maksettava tietty omavastuuosuus, jonka suuruus vaihtelee kyseisen lääkkeen sosiaalisen ja hoidollisen hyödyn mukaan. Sairauskassan maksaman korvauksen suuruus vaihtelee sen mukaan, mihin ryhmään nämä lääkkeet kuuluvat (A, B, C, Cs, Cx tai lääkemääräyksen mukaan erikseen valmistettu lääke). Lääkemääräyksen toteuttavalle apteekkarille maksetaan yleensä vain se osa hinnasta, jota sairauskassa ei korvaa. Sairaalahoito Jos henkilö on joutumassa sairaalaan, hänen on ensiksi otettava yhteyttä sairauskassaansa, joka neuvoo muun muassa, miten sairaalahoitoon pääsee. Kiireellisissä tapauksissa tämä ei ole tarpeen. Sairaalaan tultaessa on maksettava kiinteämääräinen etumaksu. Sen jälkeen potilaalta vaaditaan pieni kiinteämääräinen maksu jokaisesta sairaalapäivästä. Potilaan on maksettava myös kiinteämääräinen päivämaksu sairaalahoidon aikana käytetyistä lääkkeistä. Fysioterapia ja sairaanhoitajan antama hoito Ainoastaan lääkärin määräämä fysioterapia korvataan. Sairauskassa korvaa fysioterapeutin palkkioista yleensä enintään 60 prosenttia. Sairauskassa korvaa 75 prosenttia sairaanhoitajan antamasta hoidosta maksetuista palkkioista. Korotettu korvaus Eräät sairauskassan jäsenet sekä heidän huollettavansa voivat saada kassalta korotetun korvauksen taloudellisen tilanteensa perusteella. Tällaisia henkilöitä ovat eläkkeensaajat, lesket, orvot, invalidit, vammais- ja muiden sosiaaliavustusten saajat. B SAIRAUSPÄIVÄRAHA Jos henkilö on sairauden vuoksi työkyvytön, hänen on lähetettävä sairauskassansa asiantuntijalääkärille hoitavan lääkärin kirjoittama lääkärintodistus. Se on tehtävä kahden päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos todistus lähetetään myöhemmin, henkilöllä on oikeus sairauspäivärahaan vasta lähetyspäivästä alkaen. Sairauskassan asiantuntijalääkäri arvioi sairauden keston. Hän voi milloin tahansa kutsua henkilön tarkastettavaksi. 12 BELGIA

14 Ensimmäisen työkyvyttömyysvuoden aikana henkilöllä on oikeus 60 prosentin sairauspäivärahaan menetetystä palkasta. Korvauksen suuruus ei kuitenkaan voi ylittää tiettyä enimmäismäärää. Jos henkilö on työkyvytön vielä vuoden kuluttua, hän voi saada työkyvyttömyyskorvauksia (katso jäljempänä jakso 4). Oikeus etuuksiin Sairauskorvauksien saaminen edellyttää, että henkilö on jonkin sairauskassan jäsen. on työskennellyt 120 päivää kuuden kuukauden aikana. Tietyt esimerkiksi sairaudesta tai palkallisesta vapaasta johtuvat poissaolot työstä rinnastetaan työskentelyyn. Työskentelykaudet toisessa jäsenvaltiossa voidaan ottaa huomioon. on jättänyt sairauskassaan työnantajan antaman vakuutusmaksulomakkeen. suostuu sairauskassan suorittamiin valvontamenettelyihin. on pysynyt vakuutettuna ja pystyy osoittamaan olleensa työssä 120 päivää etuushakemusta edeltävien toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Jos tämä edellytys ei täyty, vakuutusta voidaan jatkaa sopimuksella. on todettu työkyvyttömäksi. C ÄITIYSETUUDET Raskaana olevat naiset voivat saada 15 viikon pituisen äitiysloman. Jos on kyseessä monisynnytys, äitiysloma voidaan pidentää 17 viikkoon. Synnytystä edeltävä loma, jota raskaana olevan naisen on haettava, alkaa aikaisintaan seitsemän viikkoa tai monisynnytyksen ollessa odotettavissa yhdeksän viikkoa ennen laskettua synnytysaikaa. Näistä seitsemästä viikosta enintään kuusi voidaan pitää valinnan mukaan joko ennen synnytystä tai sen jälkeen. Seitsemännestä päivästä alkaen ennen laskettua synnytysaikaa tulevan äidin on lopetettava kaikenlainen työnteko tai tarvittaessa ilmoitettava työvoimatoimistoon. Raskaana olevan naisen on toimitettava sairauskassaansa lääkärintodistus siitä, että hänen on määrä synnyttää anotun synnytystä edeltävän loman lopussa. Synnytyksen jälkeinen loma myönnetään kahdeksaksi synnytyksen jälkeiseksi viikoksi. Äitiysetuudet lasketaan seuraavasti: palkansaajat: 82 prosenttia palkasta ensimmäisten 30 päivän aikana ja 75 prosenttia 31. päivästä alkaen työttömät ja työkyvyttömät: 79,5 prosenttia ensimmäisten 30 päivän aikana ja 75 prosenttia 31. päivästä alkaen. Oikeus etuuksiin Edellytykset äitiysetuuksien myöntämiseksi ovat samat kuin edellytykset sairausetuuksien myöntämiseksi (katso edellä). 3 Työtapaturmat ja ammattitaudit A TYÖTAPATURMAT Kaikki työntekijät, harjoittelijat ja kotiapulaiset mukaan luettuina, on vakuutettu työtapaturmien ja työmatkalla (työhön mennessä, työstä palatessa) sattuneiden tapaturmien varalta. Työnantajan on otettava tämä vakuutus valtuutetusta vakuutusyhtiöstä tai valtuutetusta yhteisestä vakuutuskassasta. Työtapaturman sattuessa työnantajan, työntekijän tai tämän perheenjäsenen on ilmoitettava tapaturmasta erityisellä lomakkeella 10 päivän kuluessa vakuutusyhtiölle ja työturvallisuuden alalla toimivaltaiselle tarkastajalle. Lääkärintodistus on mahdollisuuksien mukaan liitettävä ilmoitukseen. Työtapaturman uhrilla on oikeus seuraaviin etuuksiin: tilapäinen tai jatkuva, osittainen tai täysimääräinen työkyvyttömyyskorvaus ja vakavissa tapauksissa ulkopuolisen henkilön apu terveydenhoito, sairaalahoito ja proteesit matkakulut erityisetuudet kuolemantapauksissa. Nämä etuudet voidaan maksaa jossain muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Työkyvyttömyyskorvaus Työkyvyttömyys voi olla tilapäistä, ja se voi muuttua pysyväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan työkyvyttömyyden vahvistamisesta. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri vahvistaa työkyvyttömyysprosentin ja päivän, josta lähtien työkyvyttömyys on muuttunut pysyväksi. Vahvistamista edeltävältä jaksolta maksetaan tilapäisestä täydestä työkyvyttömyydestä päivärahaa, joka on 90 prosenttia asianomaisen keskimääräisestä päiväpalkasta. Vahvistamisen jälkeen maksetaan vuosittaista avustusta kolmen vuoden ajan. Tänä aikana tapaus voidaan tutkia uudelleen. Avustuksen suuruus määräytyy työkyvyn aleneman ja sen palkan perusteella, johon työntekijällä oli oikeus tapaturmaa edeltävänä vuonna. Kolmen vuoden kuluttua avustus muutetaan elinkoroksi. Kolmasosaa korkopääomasta voidaan pyytää maksettavaksi, jos työkyvyttömyys on vähintään 16 prosenttia. Työtapaturman rahalliseen korvaamiseen liittyvät menettelytavat edel- BELGIA 13

15 lyttävät aina työtapaturmarahaston (Fonds des accidents du travail FAT) hyväksyntää. Jos työtapaturman uhri on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuehdotuksiin, hän voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Terveydenhoito Työtapaturman uhri voi kaikkien lääkärin tai sairaanhoitajan antamien hoitojen osalta vapaasti valita lääkärin, lääkärikeskuksen tai sairaalan, jollei työnantajalla (tai sen vakuutusyhtiöllä) ole omia valtuutettuja lääkäri-, lääke- tai sairaalapalveluja. Työnantajan (tai vakuutusyhtiön) järjestämät hoitopalvelut ovat ilmaisia. Jos vakuutettu voi vapaasti valita, vakuutusyhtiö korvaa annetun hoidon kokonaan sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti vahvistettuun taksaan asti. Matkakulut Vakuutetun ja tämän perheenjäsenten matkakulut maksetaan tietyin edellytyksin. Kuolemaan johtanut tapaturma Uhrin kuolemaan johtanut työssä tai työmatkalla sattunut tapaturma oikeuttaa hautauskulujen korvaukseen, joka on 30 kertaa keskimääräisen päiväpalkan suuruinen; kaikkien niiden kulujen (hallinnolliset muodollisuudet mukaan luettuina) korvaukseen, jotka aiheutuvat vainajan kuljetuksesta hautaamispaikalle (eli kotimaahan) lesken elinkorkoon, jonka määrä on 30 prosenttia kuolleen vakuutetun palkasta lapsille maksettavaan väliaikaiseen elinkorkoon, jonka määrä on 15 tai 20 prosenttia kuolleen vakuutetun palkasta ja joka maksetaan, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, tai siihen päivään asti, jona oikeus perheetuuksiin lakkaa. Etuuksien maksaminen Korvaus tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksetaan samana päivänä kuin palkka. Vahvistamisen jälkeen korvaus maksetaan neljännesvuosittain tai kuukausittain tapauksen mukaan. Myös kuolemaan johtaneen tapaturman perusteella maksetaan elinkorot neljännesvuosittain tai kuukausittain. Lisätietoja Lisätietoja saa työnantajan vakuutusyhtiöstä. Mikäli ilmenee ongelmia, voi ottaa yhteyttä työtapaturmarahaston valvontayksikköön osoitteeseen Rue du Trône 100, B-1050 Bruxelles. B AMMATTITAUDIT Kaikki palkansaajat sekä erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tai kuntoutuksessa olevat työttömät ja työkyvyttömät on vakuutettu ammattitautien varalta. Jotta tauti voitaisiin määritellä ammattitaudiksi, sen on oltava virallisessa luettelossa tai pääasiallisesti ja suoraan kyseisen ammatillisen toiminnan aiheuttama. Jälkimmäisessä tapauksessa asianomaisen on todistettava, että hän on ollut alttiina vaaratekijälle ja että kyseinen vaaratekijä on syysuhteessa tautiin. Työnantajan on otettava vakuutus ammattitautirahastosta (Fonds des maladies professionnelles FMP, Fonds voor de Beroepsziekten), joka myöntää etuudet. Etuudet Ammattitaudeista maksettavat korvaukset ovat seuraavat: tilapäisestä tai jatkuvasta, osittaisesta tai täysimääräisestä työkyvyttömyydestä maksettava korvaus ja vakavissa tapauksissa ulkopuolisen henkilön apu korvaus väliaikaisesta tai lopullisesta ammatillisen toiminnan keskeytymisestä taudin ennaltaehkäisyn vuoksi; ammattitautirahasto voi antaa työntekijälle luvan keskeyttää ammatillisen toiminnan, jos lääketieteellisesti todetaan alttius jollekin ammattitaudille tai tällaisen taudin ensioireet; vakuutetulla on tällöin oikeus korvauksiin väliaikaisesta täydestä työkyvyttömyydestä, lisäksi hänellä voi olla oikeus ammatilliseen uudelleenkoulutukseen vakuutetun ammattitaudista aiheutuvan kuoleman perusteella maksettavat korvaukset terveydenhoito; vakuutettu voi vapaasti valita hoidon antajan; hänellä on oikeus saada täysi korvaus maksetusta hoidosta lakisääteisen taksan mukaan matkakulut. Etuudet lasketaan ja maksetaan samalla tavalla kuin työtapaturmien osalta (katso edellä kohta A). Menettelytapa Potilaan tai hänen edustajansa (esimerkiksi vakuutusyhtiön) on toimitettava korvaushakemus ammattitautirahastolle. Hakemus laaditaan vakiolomakkeelle, joka ammattitautirahaston on toimitettava potilaalle. Jos taudinkuva muuttuu, vakuutettu tai vakuutusyhtiö voi esittää rahastolle työkyvyttömyysasteen tarkistusta koskevan hakemuksen. Lisätietoja saa osoitteesta Fonds des maladies professionnelles / Fonds voor de Beroepsziekten (ammattitautirahasto) Avenue de l Astronomie 1 B-1210 Bruxelles 14 BELGIA

16 4 Työkyvyttömyys Jos henkilö on vuoden ajan saanut sairauspäivärahaa eikä vieläkään kykene aloittamaan työntekoa, hän voi saada työkyvyttömyyskorvausta. Korvausta voidaan maksaa eläkeikään saakka (naisten ja miesten eläkeiän yhtenäistämiseen tähtäävien siirtymäsäännösten nojalla naisten eläkeikä on nykyisin 62 vuotta ja miesten 65 vuotta). Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 65 prosenttia aikaisemmista tuloista, jos korvauksen saajalla on huollettavia. Jos huollettavia ei ole, määrä laskee 45 tai 40 prosenttiin sen mukaan, oliko menetetty ansio henkilön ainoa tulolähde. Korvaus ei voi ylittää tiettyä enimmäismäärä. Vähintään 10 vuotta kaivoksissa työskennelleillä kaivostyöntekijöillä on poikkeuksellisesti oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jota maksetaan seitsemännestä työkyvyttömyyskuukaudesta alkaen. Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen Työkyvyttömyyskorvauksen saaminen edellyttää, että henkilö on jonkin sairauskassan jäsen on työskennellyt 120 päivää kuuden kuukauden aikana; tietyt esimerkiksi sairaudesta tai palkallisesta vapaasta johtuvat poissaolot työstä rinnastetaan työhön; työskentelykaudet toisessa jäsenvaltiossa voidaan ottaa huomioon on jättänyt sairauskassaan työnantajan antaman vakuutusmaksulomakkeen suostuu sairauskassan suorittamiin valvontamenettelyihin on todettu työkyvyttömäksi. 5 Vanhuuseläkkeet Kaikki Belgiassa työsopimuksen perusteella työskennelleet henkilöt on normaalisti vakuutettu vanhuuden varalta. Osa-aikatyötä tekeviin kotiapulaisiin sovelletaan erityisiä sääntöjä. Etuudet ovat seuraavat: työntekijöille myönnettävä vanhuuseläke (pension de retraite, rustpensioen) eläkkeelle siirtyneille kaivostyöntekijöille myönnettävä lämmitysavustus (allocation de chauffage, verwarmingstoelage) lomaraha (pécule de vacances, vakantiegeld) ja lisälomaraha (pécule de vacances complémentaire, aanvullend vakantiegeld). Oikeus vanhuuseläkkeeseen Työntekijöillä, sekä miehillä että naisilla, on oikeus eläkkeeseen heidän täytettyään 60 vuotta (edellyttäen, että työuran ehdot täyttyvät). Miesten normaali eläkeikä on 65 vuotta. Naisten eläkeikä on nykyisin 62 vuotta, ja se nostetaan vuoteen 2009 mennessä asteittain 65 vuoteen. Poikkeuksena tästä säännöstä ovat kaivostyöntekijät, jotka voivat jäädä eläkkeelle aikaisemmin. Miespuoliset työntekijät, jotka saavat sopimusperusteista varhaiseläkettä (prépension, brugpensioen), eivät voi saada vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää. Vastaavassa tilanteessa olevat naiset eivät myöskään voi saada vanhuuseläkettä ennen lakisääteistä eläkeikää, joka siis on 62 vuotta nykyisin ja 65 vuotta vuodesta 2009 lähtien, kun eläkeikää on nostettu edellä esitetyllä tavalla. Menettelytapa Eläkehakemukset on tehtävä asuinpaikan kunnallishallinnolle. Muussa jäsenvaltiossa asuvien on osoitettava hakemuksensa kyseisen valtion paikalliseen eläkelaitokseen. Käsittelyn myöhästymisen välttämiseksi suositellaan hakemuksen tekemistä vuotta ennen eläkeikää. Eläkkeen määrä Vanhuuseläkkeen määrä riippuu Belgiassa palkansaajana suoritettujen työskentelykausien pituudesta (loma-, sairaus- ja työttömyyskaudet mukaan luettuina) sekä näiden kausien aikana saaduista tuloista, jotka on sovitettu eläkkeen laskemispäivän elinkustannusindeksiin. Miesten vanhuuseläkkeen laskentaperuste on kunkin työvuoden osalta 1/45 eläkkeen kokonaismäärästä. Naisten osalta tämä luku on nykyisin 1/42, ja 1. tammikuuta 2009 mennessä se muutetaan asteittain 1/45:ksi. Merimiesten osalta luku on 1/40, vähintään 20 vuotta kaivoksissa työskennelleiden kaivostyöntekijöiden osalta 1/30 ja merellä vähintään 168 kuukautta työskennelleiden merimiesten osalta 1/14. Muissa jäsenvaltioissa täytetyt työskentelykaudet voidaan ottaa huomioon eläkkeen laskennallisessa määrässä. Eläke on 60 prosenttia koko työuran aikaisista keskimääräisestä ansioista. Se on 75 prosenttia, jos puolisolla ei ole omia tuloja. Eläkkeen voi saada kahdella tavalla. Se voidaan maksaa postiosoituksena saajan kotiosoitteeseen tai saajan nimellä avatulle postisiirto- tai pankkitilille. Eläkkeensaajat voivat tehdä työtä, jos ansiot eivät ylitä tiettyä enimmäismäärää. Valtion eläkelaitokselle on ilmoitettava ennakolta ja kirjatulla kirjeellä tällaisen toiminnan harjoittamisesta. Lisäksi eläkkeen saamisesta on ilmoitettava työnantajalle kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja saa valtion eläkelaitoksesta: BELGIA 15

17 Office national des pensions ONP (Rijksdienst voor Pensioenen) Tour du Midi B-1060 Bruxelles Hakija ei saa vanhuuseläkettä, jos hän saa Belgian tai muun valtion sosiaaliturvalainsäädännön mukaisia etuuksia sairauden, työkyvyttömyyden tai tahdostaan riippumattoman työttömyyden perusteella tai jos hän saa jostakin ammattitaudista tai osittaisesta työkyvyttömyydestä johtuvaan työn keskeytymiseen perustuvaa korvausta tai sopimusperäisen varhaiseläkkeen puitteissa myönnettyä lisäeläkettä. 6 Hautausavustus ja perheeläkkeet Vakuutetun työntekijän kuollessa hänen leskensä ja lapsensa voivat saada seuraavia etuuksia: hautauskuluista vastanneille henkilöille maksettava kerta-avustus, joka myönnetään esitettäessä todisteena olevat asiakirjat (kuolintodistus, laskut) perhe-eläke (pension de survie, overlevingspensioen) työntekijän puolisolle väliaikainen leskeneläke (pension de survie temporaire, tijdelijk overlevingspensioen) leskelle, jolla ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen tai jonka oikeus siihen on päättynyt. Oikeus perhe-eläkkeeseen Työntekijän leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen 45 ikävuodesta alkaen. Ikärajaa ei ole, kun leskellä on huollettavanaan lapsi tai kun hänen työkykynsä alenema on vähintään 66 prosenttia tai kun kuollut työntekijä on työskennellyt kaivoksessa 20 vuotta. Ehdot täyttyvät, jos avioliitto oli solmittu vähintään vuotta ennen kuolinpäivää, jos avioliitosta on syntynyt lapsi tai jos kuolema on johtunut tapaturmasta tai avioliiton solmimispäivän jälkeen ilmenneestä ammattitaudista tai jos kuolinhetkellä oli huollettavana lapsi, jonka perusteella jompikumpi puolisoista sai lapsilisää. Menettelytapa Eläkehakemukset on jätettävä asuinpaikan kunnallishallinnolle. Muussa jäsenvaltiossa asuvien on osoitettava hakemuksensa kyseisen valtion paikalliseen eläkelaitokseen. Väliaikaista leskeneläkettä koskeva hakemus on tehtävä puolison kuolinpäivää seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Eläkkeensaajan lesken ei kuitenkaan tarvitse hakea perhe-eläkettä eikä väliaikaista leskeneläkettä, koska hänelle myönnetään automaattisesti jompikumpi. Eläkkeen määrä Leskelle maksettavan perhe-eläkkeen määrä on 80 prosenttia vanhuuseläkkeestä, jonka kuollut puoliso on saanut tai olisi saanut. Eläkkeen voi saada kahdella tavalla. Se voidaan maksaa postiosoituksena saajan kotiosoitteeseen tai saajan nimellä avatulle postisiirto- tai pankkitilille. Eläkkeensaajat voivat tehdä työtä, jos ansiot eivät ylitä tiettyä enimmäismäärää. Valtion eläkelaitokselle (Office national des pensions, Tour du Midi, B-1060 Bruxelles) on ilmoitettava ennakolta ja kirjatulla kirjeellä tällaisen toiminnan harjoittamisesta. Lisäksi eläkkeen saamisesta on ilmoitettava työnantajalle kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja saa valtion eläkelaitoksesta. Hakija ei saa perhe-eläkettä, jos hän saa Belgian tai muun valtion sosiaaliturvalainsäädännön mukaisia etuuksia sairauden, työkyvyttömyyden tai tahdostaan riippumattoman työttömyyden perusteella tai jos hän saa jostakin ammattitaudista tai osittaisesta työkyvyttömyydestä johtuvaan työn keskeytymiseen perustuvaa korvausta tai sopimusperäisen varhaiseläkkeen puitteissa myönnettyä lisäeläkettä. 7 Työttömyys Työntekijät on yleensä vakuutettu työttömyyden varalta heidän päivittäisestä tai viikoittaisesta työtuntien määrästään riippumatta. Tämä ei kuitenkaan koske kotiapulaisia, jotka eivät asu työnantajansa luona ja jotka työskentelevät korkeintaan neljä tuntia päivässä saman työnantajan palveluksessa tai 24 tuntia viikossa yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Oikeus työttömyyspäivärahaan Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on ennen hakemuksen tekemistä työskennellyt vähintään tietyn määrän päiviä ( ) tietyn ajan kuluessa (18 36 kuukautta); jakson pituus vaihtelee iän mukaan; muissa jäsenvaltioissa täytetyt työskentelykaudet voidaan ottaa huomioon, mutta työpaikka on täytynyt menettää Belgiassa on menettänyt työpaikkansa ja ansionsa tahdostaan riippumattomista syistä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi toimivaltaiseen työvoimatoimistoon ja on valmis ottamaan vastaan ammattiaan ja henkilökohtaista tilannettaan vastaavaa työtä. Flanderissa toimivaltainen työvoimatoimisto on VDAB, Brysselissä ORBEM/ BGDA ja Valloniassa FOREM on työkykyinen 16 BELGIA

18 käy kaksi kertaa kuukaudessa tavanomaisen asuinpaikan kunnallisessa tai paikallisneuvoston työvoimatoimistossa on alle 65-vuotias omaa vakituisen asuinpaikan Belgiassa ja asuu tosiasiallisesti Belgiassa. Työtön voi oleskella rajoitetun ajan muussa jäsenvaltiossa ja hakea sieltä työtä menettämättä oikeuksiaan Belgiassa. Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto Työttömyyspäivärahan määrä on tavallisesti 1/26 menetetyn ansion enimmäismäärästä. Jos työtön osoittaa, että hänellä on perhe huollettavanaan ja että hän itse on perheen ainoa elättäjä, hänellä on oikeus 60 prosenttiin menetetystä ansiosta, joka on vähintään 29,77 euroa (1 201 Belgian frangia kesäkuussa 1999) päivää kohti; korvaukselle on asetettu myös päivittäinen enimmäismäärä (33,91 euroa eli Belgian frangia). Työttömällä, joka osoittaa menettäneensä ainoan tulolähteensä, on oikeus 60 prosenttiin menetetystä ansiosta ensimmäisenä vuonna ja 44 prosenttiin toisesta vuodesta alkaen. Työttömällä, jolla ei ole perhettä huollettavanaan ja joka ei ole menettänyt ainoaa tulolähdettään, on oikeus 55 prosenttiin menetetystä ansiosta ensimmäisenä vuonna ja sen jälkeen 35 prosenttiin, mutta ainoastaan kolmen kuukauden ajan, johon lisätään kolme kuukautta jokaista työvuotta kohti. Tämän mahdollisesti pidennetyn kolmen kuukauden jakson jälkeen hänellä on oikeus 12,69 euron (512 Belgian frangin) kiinteämääräiseen työttömyyspäivärahaan päivässä. Työttömyyspäivärahan saaminen Työttömän on tehtävä hakemus työttömyyspäivärahan maksamisesta vastaavalle laitokselle. Työttömyyspäivärahan maksamista koskevat päätökset tekee valtion työvoimatoimisto (ONEM/RVA), ja maksun suorittavat joko ammattiliittojen perustamat valtuutetut yksityiset laitokset (CSC/ACV, FGTB/ABVV, CGSLB/ACLVB) tai täydentävä työttömyysavustusten maksukassa (Caisse auxiliaire de paiement des allocations de chômage CAPAC, Hulpkas voor Werkloosheidsuitkeringen). Työtön voi vapaasti valita maksulaitoksen ja vaihtaa sitä milloin tahansa. Etuuksien epääminen Jos henkilö on työtön, koska hän on jättänyt työpaikkansa ilman pätevää syytä tai koska hänet on irtisanottu omasta syystään tai koska hän jo työttömänä ollessaan on kieltäytynyt soveltuvasta työstä, työttömyyspäiväraha voidaan evätä kestoltaan rajoitetulta ajalta. Vaikka oikeuden työttömyyspäivärahaan saa yleensä määräämättömäksi ajaksi, työttömyyspäiväraha voidaan lakkauttaa, kun työttömyys on kestänyt puolitoista kertaa niin kauan kuin saman alueen samaa sukupuolta ja ikäluokkaa olevien työttömyys keskimäärin. Lakkautusta sovelletaan alle 50-vuotiaisiin työttömiin, jotka eivät ole menettäneet ainoaa tulolähdettään, joilla ei ole perhettä huollettavanaan ja joilla on menossa kolmas työttömyysjakso, kun heidän taloutensa verotettava vuositulo on yli ,42 euroa ( Belgian frangia) johon lisätään 631,38 euroa ( Belgian frangia) huollettavaa henkilöä kohti. 8 Perhe-etuudet Perhe-etuuksiin on oikeus sillä, joka tekee ansiotyötä tai joka on työtön, työkyvytön tai eläkkeensaaja. Hakijan ja asianomaisen lapsen välillä on oltava joko perheside tai oikeudellinen side. Kun useampi henkilö on oikeutettu perhe-etuuksiin samasta lapsesta, noudatetaan tiettyjä ensisijaisuussääntöjä. Ikäraja Oikeuden perhe-etuuksiin saa ilman mitään erityisiä edellytyksiä sen kalenterivuoden elokuun 31. päivään saakka, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Tämän jälkeen perhe-etuuksia voidaan maksaa lapsesta 25 ikävuoteen asti, jos lapsella on tunnustettu ja valvottu oppisopimus 21 ikävuoteen asti, jos lapsen työkyvyn alenema on vähintään 66 prosenttia 25 ikävuoteen asti korkeakouluopiskelijoiden osalta 25 ikävuoteen asti sellaisten lasten osalta, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi opiskelun tai harjoittelun päätyttyä, mutta vain enintään 180 tai 270 päivän ajan kyseisen opiskelun tai harjoittelun päättymisestä. Etuudet Perhe-etuuksiin on oikeus jokaisesta asetetut edellytykset täyttävästä lapsesta, ja etuuden määrä kasvaa lasten lukumäärän mukaan. Kolmannesta lapsesta alkaen etuuksien määrä pysyy samana. Edunsaajan oikeus perusperhe-etuuksiin määrätään jokaiseksi neljännesvuodeksi hänen viitekuussa vallinneen tilanteensa mukaan. Viitekuukausi on edellisen vuosineljänneksen toinen kuukausi niillä henkilöillä, joilla jo on oikeus etuuksiin, ja oikeuksien alkamisen ensimmäinen kuukausi niillä henkilöillä, jotka saavat kyseiset etuudet ensimmäisen kerran. BELGIA 17

19 Vanhemmilla on oikeus lapsen iän mukaan määräytyviin lisiin, kun lapset täyttävät 6, 12 ja 18 vuotta. Erityisiä lisiä myönnetään vammaisista lapsista sekä sellaisten työttömien ja eläkkeensaajien lapsista, jotka ovat saaneet normaalit etuudet vähintään kuuden kuukauden ajan, ja työkyvyttömien työntekijöiden lapsista. Korotettuja perheetuuksia myönnetään sellaisen isän tai äidin lapsista, joka ei ole mennyt uudestaan naimisiin tai perustanut perhettä. Vakuutetun sosiaalis-ammatilliseen asemaan liittyviin lisiin sekä työttömien, eläkkeensaajien ja työkyvyttömien työntekijöiden lapsille maksettaviin lisiin sovelletaan samoja ehtoja kuin yleisiin perhe-etuuksiin. Vakuutettu saavuttaa lisiä koskevan oikeuden, kun kaikki lisän myöntämistä koskevat oikeudelliset edellytykset täyttyvät jonkin kuukauden aikana. Lisä maksetaan tätä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä kuluvan neljännesvuoden ja seuraavan neljännesvuoden osalta. Oikeus lisään säilyy aina neljännesvuosittain, kunhan etuuden saamista koskevat oikeudelliset edellytykset täyttyvät milloin tahansa edeltävän neljännesvuoden toisena kuukautena. Vammaisista lapsista maksettavia lisiä ja korotettuja perhe-etuuksia ei makseta sitä kuuta seuraavasta kuusta alkaen, jonka kuluessa vaadittavat edellytykset eivät enää täyty. Synnytyslisä myönnetään lapsen syntyessä. Lisää koskeva hakemus voidaan tehdä raskauden kuudennesta kuusta alkaen, ja lisä voidaan maksaa toisesta laskettua synnytysaikaa edeltävästä kuusta alkaen. Lisäksi maksetaan adoptiolisä perhe-etuuksiin oikeuttavan lapsen adoption yhteydessä. Perhe-etuuksien saaminen Perhe-etuuksien saamiseksi on tehtävä hakemus siihen korvauskassaan (Caisse de compensation, Kinderbijslagfonds), johon työnantaja kuuluu. Työnantajalta saa lisätietoja antavan kassan yhteystiedot. Perhe-etuudet maksetaan henkilölle, joka kasvattaa lasta, eli yleensä äidille. Avioliitossa oleville lapsille, kotoa muuttaneille lapsille, yli 16-vuotiaille lapsille ja lapsille, joille maksetaan lapsilisiä heidän omista lapsistaan ja joilla on oma asuinpaikka ja jotka eivät kuulu kasvatuksestaan vastuussa olevien henkilöiden talouteen, maksetaan perhe-etuudet henkilökohtaisesti. Jos perhe asuu muussa jäsenvaltiossa kuin Belgiassa, hakemukseen on liitettävä lomake E401, josta käy ilmi perheen kokoonpano. Synnytyslisää koskevat hakemukset on tehtävä perhelisien myöntämiseen valtuutetulle korvauskassalle. Synnytyslisiä myöntävät myös kunnallisviranomaiset. Ne voidaan kumuloida perhelisäjärjestelmään kuuluvien palkansaajille maksettavien synnytyslisien kanssa. 18 BELGIA

20 II luku ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT 1 Yleistä Belgiassa on pakollinen sosiaaliturvajärjestelmä itsenäisille ammatinharjoittajille. Siihen kuuluvat seuraavat vakuutukset ja etuudet: sairausvakuutus työkyvyttömyysvakuutus vanhuuseläkevakuutus, lesken ja orpojen etuudet perhe-etuudet eronneiden puolisoiden hyväksi maksettava eläke sosiaalivakuutus konkurssitapauksissa. Järjestelmä kattaa kaikki itsenäiset ammatinharjoittajat ja heidän avustajansa. Itsenäiset ammatinharjoittajat ovat henkilöitä, jotka harjoittavat elinkeinoa, jonka perusteella heitä ei sido mikään työsopimus eivätkä henkilöstösäännöt. Avustajat ovat henkilöitä, jotka avustavat itsenäistä ammatinharjoittajaa tai toimivat tämän sijaisena ammatin harjoittamisessa ilman työsopimusta. Itsenäisten ammatinharjoittajien on liityttävä itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuskassaan viimeistään 90 päivää sen jälkeen, kun he ovat aloittaneet toimintansa Belgiassa. Maksut Itsenäisen ammatinharjoittajan on maksettava sosiaaliturvamaksu. Kaikki vakuutusalat kattava maksu lasketaan itsenäisen ammatinharjoittajan nettotulojen perusteella, jotka on ansaittu kolmannen maksun maksamisvuotta edeltävän kalenterivuoden aikana. Maksun määrä on 16,70 prosenttia siitä ammattitulojen osasta, joka ei ylitä vuosittain vahvistettavaa enimmäismäärää, ja 12,27 prosenttia kyseisen määrän ylittävästä ammattitulojen osasta niin ikään vuosittain vahvistettavaan ehdottomaan enimmäismäärään asti. Vähimmäismaksu on joka tapauksessa maksettava. Henkilöt, jotka harjoittavat lisäksi muuta ammatillista toimintaa päätyönään (esimerkiksi palkansaajana), eivät maksa maksua tai he maksavat alennettua maksua (12,99 prosenttia), jos heidän itsenäisenä ammatinharjoittajana ansaitsemansa ammattitulot eivät ylitä tiettyä vuosittain vahvistettua määrää. Työssä käyvät eläkkeensaajat eivät maksa tai maksavat alennettua maksua (12,99 prosenttia), joka määräytyy ammattitulojen mukaan. Maksut maksetaan neljännesvuosittain siihen sosiaalivakuutuskassaan (Caisse d assurances sociales, Sociaal Verzekeringsfonds), johon itsenäinen ammatinharjoittaja kuuluu. Jos ammatinharjoittajalla on taloudellisia vaikeuksia, hän voi pyytää vapautusta maksuista. Tätä varten on tehtävä hakemus omalle sosiaalivakuutuskassalle joko postitse kirjatulla kirjeellä tai jättämällä hakemus henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen kassa kokoaa tietyn määrän tietoja ennen hakemuksen toimittamista maksuista vapauttamista käsittelevälle ja sen ratkaisevalle lautakunnalle (WTC III, ranskankielinen osasto 18. kerros tai hollanninkielinen osasto 19. kerros, Boulevard S. Bolivar 30, B-1000 Bruxelles/Brussel). Tehdystä päätöksestä ei voi valittaa. Hakemus on tehtävä 12 kuukauden kuluessa maksun kohteena olevaa vuosineljännestä seuraavan vuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä. Muutoksenhaku Jos ammatinharjoittaja on jostakin sosiaaliturvalaitoksen tekemästä päätöksestä eri mieltä, hän voi tehdä valituksen yhden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kyseisestä päätöksestä on ilmoitettu. Ammatinharjoittajan on lähetettävä valitus kirjattuna kirjeenä tai jätettävä se asuinpaikan tuomiopiirin työtuomioistuimen kansliaan (Tribunal du travail, Arbeidsrechtbank). Kansliassa voi myös käydä henkilökohtaisesti. Jos ammatinharjoittaja ei enää asu Belgiassa, hänen on lähetettävä valitus viimeisimmän kotipaikkansa tai viimeisimmän Belgiassa sijaitsevan asuinpaikkansa tuomiopiirin tuomioistuimeen. 2 Sairaus ja äitiys Tämän vakuutusalan etuuksista itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oikeus seuraaviin: sairausvakuutuksen luontoisetuudet työkyvyttömyyden perusteella maksettavat rahaetuudet äitiysetuudet. Vakuutetut Itsenäiset ammatinharjoittajat, heidän avustajansa, järjestelmään kuuluvat eläkkeensaajat ja itsenäisten ammatinharjoittajien lesket, silloin kun puolison työuran perusteella voi saada oikeuden leskeneläkkeeseen, on vakuutettu terveydenhoi- BELGIA 19

Sosiaaliturvaoikeudet. Belgiassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Belgiassa Sosiaaliturvaoikeudet Belgiassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet Työllisyys sosiaaliasiat Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio Euroopan komissio Työllisyys- ja

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa. Euroopan komissio 9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Euroopan komissio Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Tilanne

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0660/2006, Albert Tan, Alankomaiden kansalainen, ongelmistaan sosiaaliturvasta vastaavien Alankomaiden

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:5. Suomen ja Latvian. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:5. Suomen ja Latvian. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:5 Suomen ja Latvian sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2002 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio 9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Euroopan komissio 4 Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Tilanne 3. helmikuuta

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa Sosiaaliturvaoikeudet Virossa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa Sosiaaliturvaoikeudet Kreikassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Luxemburgissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Luxemburgissa Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvasäännökset

EU:n sosiaaliturvasäännökset Päivitetty 2010 EU:n sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden oikeudet VUOTTA EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista Euroopan komissio EU:n sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa Sosiaaliturvaoikeudet Bulgariassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009

Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 Kv 26.1.2009 Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 13.1.2009 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa Sosiaaliturvaoikeudet Islannissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa European Commission Employment, Social Affairs and Equal Opportunities Your social security rights in the United Kingdom Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan komissio Tämän oppaan

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot