PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN"

Transkriptio

1 Tuula Pursiainen PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä ja eläkeläisenä olemisesta Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HYVINVOINTI JA TYÖTTÖMYYS Hyvinvointiteoriaa Työttömyyden vaikutus hyvinvointiin Hyvinvointipolitiikka ja hyvinvoinnin seuranta IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN TYÖMARKKINOILLA Ikäohjelmia Vuonna 2005 voimaan tullut työeläkeuudistus Ikääntyneet työttömät Etelä-Savossa Ikäsyrjintä Ikäjohtaminen ELÄKEMAHDOLLISUUDET Työttömyyseläke ja työttömyyseläkeputken / eläkeputken käyttö Työttömyyseläkkeen eläkeputken historia ja tulevaisuuden näkymiä Etelä-Savossa työttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Vanhuuseläke ELÄKKEELLE JÄÄMINEN ELÄMÄNVAIHEENA Kolmas ikä Eläkkeelle vetävät tekijät Eläkkeelle työntävät tekijät TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus ja aineiston hankinta Tutkimusmenetelmä ja aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Kyselyyn vastanneet... 30

3 7.2 Palvelun ja tuen saaminen eläkeprosessin aikana Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä siirryttäessä työttömästä eläkeläiseksi Terveyteen liittyvät asiat Talouteen liittyvät asiat Sosiaalinen kanssakäyminen Muutos työttömästä eläkeläiseksi Kokemukset eläkkeelle jäämisestä elämänvaiheena Kokemuksia eläkeläisenä olemisesta Kokemukset ikäsyrjinnästä Kokemukset syrjäytymisestä työmarkkinoilla Kiinnostus työhön palaamiseen Selviytymistarinat LOPPUYHTEENVETO Tulosten tarkastelua Pohdintaa Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET... 57

4 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Pursiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke PUTKESTA PURISTETTU ELÄKELÄINEN Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä ja eläkeläisenä olemisesta. Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten muutos työttömästä eläkeläiseksi on vaikuttanut talouteen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin? Ovatko ikääntyneet työttömät kokeneet ikäsyrjintää tai ovatko he kokeneet syrjäytyneensä työmarkkinoilta? Halusivatko työttömyyseläkkeelle siirtyneet palata takaisin työhön, jos se olisi mahdollista? Onko eläkeputki houkutellut työssä olevia ennenaikaiselle eläkkeelle? Tutkimusaineisto on kerätty postitse lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan alueilta. Tutkimusryhmä koostui vuonna 2008 työttömyyseläkkeelle jääneistä 35 henkilöstä. Kyselylomakkeet aineiston keräämismuotona tähän tutkimukseen oli tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto alueen laajuuden vuoksi. Tutkimus on luonteeltaan sekä laadullinen että määrällinen. Tutkimusaineisto on analysoitu kvantifioimalla ja aineistolähtöisellä sisällön analyysilla. Ikäsyrjintää oli koettu lähinnä työnhakutilanteissa. Syrjäytyminen työmarkkinoilta johtui ikääntymisestä ja huonosta koulutuksesta. Palvelujen saaminen työttömyyseläkkeelle siirryttäessä koettiin pääosin riittäväksi. Ohjausta tai neuvoja olisi kaivattu eri eläkevaihtoehtojen vertailussa ja lisäksi olisi kaivattu taloudellista tukea eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Siirryttäessä eläkeläiseksi taloudellinen tilanne oli parantunut erityisesti niillä henkilöillä, jotka elivät työmarkkinatuella. Työttömyyseläke saattoi olla myös työttömyyspäivärahaa alhaisempi, mutta sitä ei koettu ongelmaksi, vaan tilanteesta selvittiin. Osa tutkimusryhmään kuuluvista koki terveydentilansa parantuneen eläkkeelle siirtymisen myötä. Syynä tähän olivat aikaisemmin koetut työpaineet ja työttömyyden tuoma epävarmuus. Terveydentilan huonontuminen oli vaikuttanut eläkeputkeen hakeutumiseen. Noin kolmasosa tutkimusryhmästä oli sanoutunut itse irti työstään päästäkseen työttömyyseläkkeelle. Kaiken kaikkiaan siirtyminen työttömyydestä työttömyyseläkkeelle koettiin useimmiten positiiviseksi elämänmuutokseksi. Iloa elämään eläkeläisenä toivat harrastukset, lapset ja lastenlapset. Hyväkuntoisina eläkeläisinä monet auttoivat läheisiään, niin lapsia kuin vanhuksiakin. Tällä arvokkaalla työllä on yhteiskunnallisestikin tärkeä merkitys, se lisää läheisten ja eläkeläisten hyvinvointia, sen taloudellista hyötyä on tosin vaikea arvioida. Tutkimuksen tuloksia ja tutkimusryhmän mielipiteitä voisi hyödyntää suunniteltaessa esimerkiksi ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta. Tutkimuksesta on hyötyä viranomaisille, jotka tekevät työtä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyväksi. Jatkotutkimusaiheena on ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi työttömyyseläkkeen lakkaamisen jälkeen. Asiasanat (avainsanat) työttömyys, työttömyyseläkkeet, ikäsyrjintä, syrjäytyminen kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 57 s. + liitteet 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marja Lehtonen Opinnäytetyön toimeksiantaja

5 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tuula Pursiainen Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Name of the bachelor's thesis ON THE PATHWAY TO RETIREMENT Experiences of becoming and being a pensioner after unemployment. Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to study the experiences of the people who have been transferred to the unemployment pension. The study questions were: How has the transfer from the unemployed person to the pensioner affected the person s economy, health and social relations? Has there been ageism or displacing from the labour market with the unemployed who had aged. Did the persons who were transferred to the unemployment pension want to return to the work if it were possible. Has the unemployment pathway to retirement tempted employed people to retire prematurely? The research material was collected with the help of questionnaires that were sent by mail. The questionnaires were sent to 35 people who retired in 2008 and were eligible from unemployment pension. The questionnaires as the way of collecting the study material were a suitable and economically reasonable alternative because of the scope of the area. By nature the study is both qualitative and quantitative. The research material was analysed by the quantifying and with the content analysis which was based on the material. The ageism had been experienced mainly in job search situations. The displacing from the labour market was caused by ageing and by low education. When one started to get unemployment pension, the availability of services was mainly regarded as sufficient. Some of the respondents felt that they would have needed more counselling and advice when comparing the different pension alternatives. Furthermore, financial support at the transitional stage would have been a great help. When one moved to pensioner the economic situation had improved especially for those persons who lived by the labour market support. The unemployment pension could also be lower than the daily unemployment benefit but it was not regarded as the problem and the situation was got over. Part of the group, felt that their health had improved after they had retired. The reason for this was that earlier they had experienced a lot of pressure at work and uncertainty brought by the unemployment. The worsening of the health had made them seek their way to the unemployment pathway to retirement. About a third of the research group had found their way to the unemployment themselves. On the whole the transition from unemployment to unemployment pension was usually regarded as a positive change in life. As pensioners, a lot of people helped their near relatives and friends. This valuable work has even a socially important significance as it adds to welfare. However, it is difficult to estimate the economic advantage. The study results and opinions of the research group could be utilised for example in education related to age management. Authorities who work for the long-term aged unemployed may find this study useful. A further study could be about the welfare of the long-term aged unemployed, after they are not eligible to unemployment pension anymore. Subject headings, (keywords) unemployment, unemployment pensions, ageism, qualitative study, quantitative study Pages 57 p. + app. 5 p. Language Finnish URN URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Marja Lehtonen Bachelor s thesis assigned by

6 1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työttömyyseläkeputken kautta työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia. Miten he ovat kokeneet hyvinvointinsa muuttuneen siirtyessään työttömästä eläkeläiseksi ja miten tämä siirtymävaihe on sujunut. Tutkimuksen kohteena on myös työttömyyseläkeputki ja sen käyttö Etelä- Savossa. Työttömyyseläke on tarjonnut mahdollisuuden ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille siirtyä eläkkeelle. Työttömyyseläkeputken houkuttelevuutta käyttävät yritykset silloin, kun on tarvetta vähentää työntekijöitä. Ikääntyneet sanotaan ensimmäisinä irti tai lomautetaan. Työttömyyseläkejärjestelmää on käytetty tähän tarkoitukseen koko sen olemassaolon ajan. Se on ollut yleisesti hyväksyttyä ja osa työntekijöistä on tarjoutunut vapaaehtoisesti lähtemään silloin, kun työttömyyseläke on ollut heille mahdollinen. Työttömyyseläke on houkutellut myös työssä olevia ennenaikaiselle eläkkeelle. Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen tavoitteena oli työssäoloajan jatkaminen 2-3 vuodella. Pitkä työura palkitaan paremmalla eläkkeellä. Samaan aikaan kun työuria ollaan pidentämässä, eläkeputki vetää työkykyisiä ja työhaluisia ennenaikaiselle eläkkeelle pois työmarkkinoiden käytöstä. Ristiriita näiden asioiden välillä on ilmeinen. Työttömyyseläkkeen lähes neljäkymmentä vuotta kestänyt historia on päättymässä. Työeläkeuudistuksen seurauksena, työttömyyseläke on päätetty lakkauttaa siirtymäajan jälkeen. Viimeinen ikäryhmä, joka mahdollisuutta voi käyttää, ovat vuonna 1949 syntyneet. Tämän opinnäytetyön tutkimusryhmään kuuluvat ovat syntyneet pääasiassa vuonna Tutkimusryhmänä ovat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla asuvat vuonna 2008 työttömyyseläkepäätöksen saaneet henkilöt. Ryhmään kuului 35 henkilöä, 14 naista ja 21 miestä. Heidän mielipiteensä näkyväksi saattaminen on ajankohtaista. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asema työmarkkinoilla on todettu aikaisempien tutkimusten mukaan (Kouvonen 1999, Horppu 2007) huonoksi. Työhön palaaminen onnistuu harvoin. Työttömyyseläke on koettu hyväksi vaihtoehdoksi saada työttömyys

7 2 päättymään. Työttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat varsin tyytyväistä joukkoa. Tyytymättömyyttä sen sijaan aiheutti pitkä työttömyysjakso, joka useimmille oli kestänyt 2-5 vuotta. Tässä tutkimuksessa on annettu tilaa työttömyyseläkeputken läpi käyneiden mielipiteille. Työttömyyseläkkeelle jäädään noin 60-vuotiaana, elinaikaa sen jälkeen on naisilla yli kaksikymmentä vuotta, miehillä vähän vähemmän. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 1998) eliniän odotetaan pitenevän niin, että vuonna 2030 se on naisilla 84 vuotta ja miehillä 78,7 vuotta. Kiinnostus tähän aiheeseen on herännyt sen ajankohtaisuuden vuoksi. Kiinnostavana pohtimisen kohteena näin myös sen, huonontuuko pitkäaikaistyöttömän asema työttömyyseläkkeen lakkaamisen jälkeen ja lisääkö se mahdollisesti eriarvoisuutta ikääntyneiden työttömien kohdalla vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Toivon tämän tutkimuksen herättävän keskustelua siitä, miten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi tulee huomioiduksi erityisesti silloin, kun työttömyyseläkkeelle ei enää voi hakeutua. Tämän tutkimuksen tutkimusryhmään kuuluvat ovat kokeneet, että ennen eläkkeelle pääsemistä heidän hyvinvointiaan on heikentänyt pitkittynyt työttömyysjakso, johon on liittynyt paljon epävarmuustekijöitä. Työttömyyseläkkeelle on hakeuduttu heti, kun se on ollut mahdollista. Työttömyyseläkkeelle pääseminen on koettu helpotuksena kun työtä ei ole enää saatu. 2 HYVINVOINTI JA TYÖTTÖMYYS Hyvinvoinnin määrittäminen yksiselitteisesti on vaikeaa. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä ja jokainen kokee hyvinvoinnin eri tavoin.. Hyvinvointia mitataan sekä objektiivisesti mitattavilla asioilla että ihmisten subjektiivisten tuntemusten ja arvostusten perusteella. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisia osatekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Sekä subjektiiviset että objektiiviset osatekijät vahvistavat toinen toisiaan. Koettu hyvinvointi riippuu yksilön kyvyistä, mahdollisuuksista ja

8 mieltymyksistä rakentaa omaa hyvinvointiansa. (Karvonen ym. 2008, 14.) Työttömyydellä on suuri vaikutus kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin. 3 Hyvinvointi ja elinolot ajatellaan usein toistensa synonyymeiksi. Hyvinvointi on laajempi käsite kuin elinotot, joilla tarkoitetaan perinteisesti asuinoloja, työtä ja toimeentuloa. Hyvinvoinnin käsite kattaa elinolojen lisäksi terveyden, sosiaaliset suhteet ja subjektiivisen hyvinvoinnin. Korkea elintaso ei välttämättä takaa hyvinvointia. Ihminen voi olla tyytyväinen elämäänsä vaatimattomissakin oloissa. Tyytyväisyyttä koetaan silloin kun perhesuhteet ovat kunnossa eikä terveyden kanssa ole ongelmia. Henkilö nauttii perheensä ja ystäviensä seurasta ja kokee olevansa arvostettu jäsen yhteisössään.. (Karvonen ym., 2008, 28.) Hyvinvointi on ajassa muuttuva ilmiö; hyvinvoinnin vaatimukset kasvavat ja muuttuvat elintason kasvamisen myötä. Tarvitaan yhä enemmän resursseja tyydyttämään ihmisten kasvavaa vaatimustasoa. 2.1 Hyvinvointiteoriaa Ihminen ei kärsi vain huonoista asunto-oloista ja köyhyydestä, vaan myös rakkauden puutteesta ja tunnustusta vaille jäämisestä. (Allardt 1998, 40.) Hyvinvoinnin tutkimuksessa on perinteisesti tutkittu lähinnä elintasoa, taloudellisia resursseja, tuloja ja myös varallisuutta. Erik Allardt on halunnut lisätä hyvinvoinnintutkimukseen sellaisia piirteitä, jotka kuvaavat sosiaalisia suhteita, yhteisyyttä ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämän seurauksena on syntynyt Allardtin käyttämä kolmijako, elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus (being). Allardtin teoria syntyi 1970-luvulla, mutta se on edelleenkin käyttökelpoinen ja käytetty teoriamalli hyvinvoinnin määrittelyssä ja tutkimuksissa.

9 TAULUKKO 1 Objektiiviset ja subjektiiviset indikaattorit Allardtin käyttämää kolmijakoa mukaellen (Allardt 1998, 42.) 4 Elintaso Having Objektiiviset indikaattorit Ulkoiset olosuhteet tulot, niiden riittävyys -työmarkkinatilanne -saatavat palvelut Subjektiiviset indikaattorit Tyytyväisyys ja tyytymättömyys Asennoituminen omiin ulkonaisiin olosuhteisiin, tulot, asunto, terveys, työllisyys Palvelujen vastaaminen tarpeisiin Yhteisyyssuhteet Loving Ystävien lukumäärä Kontaktit paikallisyhteisössä Yhteydet järjestöissä Perhesuhteet Onnellisuuden ja onnettomuuden tuntemukset Ihmisten suhde toisiinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisenä oleminen Itsensä toteuttamisen mahdollisuus Being Poliittinen aktiivisuus Korvaamattomuus työssä Aktiiviset harrastukset Toiminta luonnossa Kokemus omasta elämästä Omakohtaiset kokemukset vieraantumisesta ja itsensä toteuttamisesta -hyvinvoinnin subjektiivinen kokonaisarvio -itselle tärkeiden arvojen toteutuminen omassa elämässä Allardtin mielestä yksi vaikeimmista sosiaalisista ongelmista on työttömyys. Työllisyyden vaikutusten arviointi on yhteydessä hyvinvoinnin kaikkiin kolmeen pääkategoriaan (having, loving, being), ei yksinomaan aineelliseen elintasoon. Työttömyydellä, varsinkin kestotyöttömyydellä, on suuria vaikutuksia sekä yhteisyyssuhteisiin että itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Työttömyys passivoi ihmisiä ja kaventaa voimakkaasti heidän ihmissuhteitaan. (Allardt 1998, 42.) Olen tässä opinnäytetyössäni selvittänyt kyselyyn vastanneiden henkilöiden subjektiivista kokemusta hyvinvoinnista. He ovat joutuneet miettimään esimerkiksi sitä, riittääkö nykyinen tulotaso elämiseen ja miten sosiaalinen kanssakäyminen on muuttunut tai onko se yleensäkään muuttunut eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kiinnostuksen kohteena eivät ole olleet niinkään eläkkeen suuruus tai muut rahassa mitattavat asiat, vaan vastaajien omat kokemukset hyvinvoinnistaan.

10 2.2 Työttömyyden vaikutus hyvinvointiin 5 Työttömyys merkitsee aina yhteisösuhteen muuttumista. Työttömyys muuttaa arkista aikataulua, ihmissuhteita ja taloudellista turvallisuutta. Ihmisen sopeutumis- ja mukautumiskyky joutuvat uusien haasteiden eteen. Miten tästä kukin selviytyy, riippuu pitkälti henkilökohtaisista voimavaoista ja taidoista käsitellä asioita. Työttömäksi tulemista on verrattu jopa samantapaiseksi traumaattiseksi kriisiksi kuin esimerkiksi avioero tai lähiomaisen kuolema. Kriisiteorian mukaan työtön kärsii, mutta kuitenkin vähitellen tottuu asiantilaan, sopeutuu ja kehittää elämäntavan, jossa työllä ei ole sijaa. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy huono-osaisuuden kasaantumista. Työttömyyden haittavaikutukset kohdistuvat työttömäksi joutuneen lisäksi hänen perheeseensä. Perheen muut jäsenet saattavat kokea stressiä ja ahdistuneisuutta. (Rajavaara 1998, ) Useilla kansainvälisillä ja suomalaisilla tutkimuksilla on osoitettu, että työttömyydellä ja huonontuneella terveydentilalla on yhteys. Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa heikentävästi terveyden tilaan ja hyvinvointiin. Työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti heikommin kuin työssä olevat. Heillä on muita enemmän pitkäaikaissairauksia. Työttömyys voi aiheuttaa lisäksi itsetunnon heikkenemistä ja epätoivottua käyttäytymistä, kuten päihteiden käytön lisääntymistä. Työttömyydellä on todettu olevan yhteys mielenterveydellisiin ongelmiin, etenkin pitkäaikaistyöttömyys voi aiheuttaa masennusta. Työttömien ja pätkätyöläisten on todettu käyttävän enemmän julkisia terveyspalveluja kuin työssä käyvät. (Heponiemi ym 2008.) Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa palvelutarpeen lisääntymistä. Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat syvennettyjä palveluja työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi. (Kansallinen ikäohjelma 2002, 94.) 2.3 Hyvinvointipolitiikka ja hyvinvoinnin seuranta Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Hallitusohjelman tavoitteena on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Väestön ikääntyminen, työelämän murros ja globalisaatio asettavat uusia haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja työelämälle. Hallituksen tavoitteena

11 6 on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Suomen hyvinvointi 2010-luvulla edellyttää vahvaa taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Työelämän ja sosiaaliturvan uudistusten tavoitteena on taata kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva. Kestävän eläkepolitiikan perustana ja tavoitteina ovat talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä. (Hallitusohjelma 2007) Hallitus on käynnistänyt vaiheittain toteutettavan sosiaaliturvauudistuksen (Satakomitea). Pyrkimys on estää kohtuuton eriarvoistava kehitys ja pitää huolta niidenkin väestöryhmien ostovoimasta ja hyvinvoinnista, jotka jäävät työllisen työvoiman ulkopuolelle. Keskeinen painostus hallituksen sosiaaliturvapolitiikassa on työhön kannustavuus. (Heikkilä ym. 2008, 142.) Hyvinvointipolitiikan avulla pyritään edistämään väestön hyvinvointia. Suomalaisten hyvinvointia seurataan vuosittain. Hallitukset arvioivat oman hallitusohjelmansa ja sen politiikkaohjelmien toteutumista hallituskauden lopussa julkaistuissa seurantaraporteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee vuosittain Sosiaaliturvan suunta raportin, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointipolitiikan avulla on pyritty perinteisesti poistamaan puutetta, kurjuutta ja tietämättömyyttä. Uuden hyvinvointipolitiikan on pystyttävä vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin, joita ovat elämäntyylien moninaistuminen, monikulttuurisuus, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen. Hyvinvointitutkimuksia tehdään valtakunnallisesti ja alueellisesti. Alueellisia hyvinvointitutkimuksia on tehty viimeisten vuosien aikana kansalaiskyselyjen avulla esimerkiksi Etelä-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski- Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Suomalainen hyvinvointi on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta väestöryhmittäin erot ovat kasvaneet. Terveys on parantunut ja elintaso noussut. Absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja päihteiden käyttö etenkin nuorilla on vähentynyt. Useilla mittareilla mitattuna hyvinvointi on saavuttanut ja jopa ylittänyt 1990 luvun lamakauden edeltävän ajan. Nykyään Suomi nähdään kuitenkin eriarvoisempana yhteiskuntana. Työt-

12 tömyys ja työelämästä syrjäytyminen ovat edelleenkin korkealla tasolla. (Karvonen ym. 2008, 19.) 7 3 IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN TYÖMARKKINOILLA Ikääntyneillä työntekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yli vuotiaita työntekijöitä. Ikääntyvinä työntekijöinä pidetään yleensä 45 vuotta täyttäneitä. Ennusteiden mukaan työvoiman ikärakenteet muuttuvat lähivuosina näkyvällä tavalla. Yli 50- vuotiaiden osuus työvoimasta kasvaa ja alle 25-vuotiaiden osuus pysyy matalana (Työterveyslaitos 2001). 3.1 Ikäohjelmia Suomessa on viime vuosina viety läpi mittavia ohjelmia, joiden tavoitteena on ollut edistää ikääntyvien ja ikääntyneiden työssä jatkamista, jaksamista ja työllistymistä. Kansallinen ikäohjelma toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja työministeriön yhteisvoimin. Kansallisen ikäohjelman neljä osaaluetta ovat työkyvyn edistäminen, työllisyys eli tilaisuus tehdä työtä, työllistyvyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Voidakseen tehdä työtä mahdollisimman pitkään, ihmisen täytyy olla riittävän terve fyysisesti ja henkisesti. Työ vaikuttaa terveydentilaan sekä yleiseen jaksamiseen. Terveyden lisäksi työntekijällä täytyy olla riittävästi työn vaatimaa koulutusta ja osaamista. Yksi kansallisen ikäohjelman keskeisistä kulmakivistä oli ikääntyvien työntekijöiden työssä oppimisen edistäminen. Työssä oppimisella voidaan kaventaa pohjakoulutuksessa olevia puutteita. Uuden oppimisella on työn tuottavuutta ja työmotivaatiota lisäävä vaikutus. Osaamisvaatimusten kasvaessa ikääntyvät työntekijät tarvitsevat räätälöityjä työvoimapalveluja, terveyden kohentamista kuntoutuksella ja ammatillista jatkokoulutusta. Työssäkäynnin tulee olla houkuttelevaa, tällaisena toimenpiteenä voidaan nähdä esim. eläkkeen kertymäprosentin kasvattaminen työuran loppupäässä. (Kansallisen ikäohjelman 2002, ) Kansallisen ikäohjelman seurauksena Suomen työllisyysohjelmaan ( ) liittyen toteutettiin muun muassa IP -hanke, ikääntyvien ( vuotiaiden) pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaih-

13 8 toehtojen selvittämiseksi tarkoitettu hanke. Se toimi alussa kymmenellä paikkakunnalla, vuonna 1998 se laajeni koko maan kattavaksi. Palvelutarveselvitys osoitti, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat syvennettyjä palveluja työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi. (Kansallinen ikäohjelma 2002, ) Toinen laaja ohjelma on Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma vuosina Sen toteuttivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Ohjelman päätavoitteena oli työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen työpaikoilla. Ohjelman yhtenä tavoitteena oli edistää työurien pidentymistä parantamalla työelämän laatua, työkykyä ja jaksamista. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi päivittäisjohtamiseen, työn arjessa oppimiseen, oman työn hallintaan, työn organisointiin, työaikajärjestelyihin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseen. (Horppu 2007,174.) Kansallista ikäohjelmaa ja Työssä jatkamisen ohjelmaa on jatkanut VETO-ohjelma vuosina Päävastuu ohjelmasta oli sosiaali- ja terveysministeriöllä. Ohjelmassa mukana olivat myös työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, opetusministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työterveyslaitos. Valtakunnallisella Vetoohjelman tarkoituksena oli ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Se oli toimenpideohjelma työssä jaksamisesta ja työssäoloajan jatkamisesta. (Veto-ohjelma ) Vuosina toteutetun Työterveyslaitoksen KESTO toimintaohjelman tavoitteena oli vahvistaa ja pidentää suomalaisten työuria. Ohjelma pyrki vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja työelämän muutosta johtaviin päättäjiin sekä toimijoihin työpaikoilla. KESTO ohjelma on luonut osallistavan Duunitalkoot -internetpalvelun työelämän eri toimijatasoille. Internetpalvelua voi käyttää apuna luomaan työpaikoille hyvää keskusteluilmapiiriä ja osallistumiskulttuuria. Niiden avulla työpaikat voivat lähteä kehittämään asioita, jotka edistävät työhyvinvointia ja tuottavuutta samanaikaisesti. (Työterveyslaitos 2007.)

14 9 KESTO-ohjelman tutkimusosuudessa haastateltiin 32 yhteiskunnan ja työelämän asiantuntijaa. Haastatellut olivat tutkijoita, perhe- ja pörssiyritysten johtajia, työmarkkinaosapuolien edustajia, ministeriöiden virkamiehiä ja yrityskonsultteja. Haastatellut toivat esiin keinoja, joilla voitaisiin edistää työhyvinvointia ja sitä kautta pidentää työuria. Asiantuntijoiden mielestä ikääntyneet työntekijät tuottavat yrityksille rahassa mitattavaa hyötyä. Suorittavassa teollisuustyössä ikääntynyt voittaa mennen tullen nuorempansa työkokemuksen takia ja tekee vähemmän virheitä. Kokenut ymmärtää tuotteen koko valmistuksen kaaren. Ikääntyneet työntekijät tuovat yritykselle säästöä koulutuskuluissa. Nuorten työntekijöiden kouluttaminen kokeneen työntekijän tilalle kestää vuosia, ikääntyneet työntekijät voivat kouluttaa nuorempia. Ihminen, joka on ylpeä työstään, on usein hyvä myös opettamaan sitä muille. Ikääntyneillä on ammattiylpeys ja oikeanlainen työmoraali. Kokeneella työntekijällä on sellaista hiljaista tietoa, jota ei voi välttämättä edes opettaa. Kokeneiden työntekijöiden osaamista ja viisautta kannattaisi hyödyntää organisaation nuoremmille työntekijöille. Heitä voisi käyttää asiantuntijoina, kokemuksen peilaajina, mentoreina, tutoreina, kriitikkoina ja keskustelukumppaneina. Asiantuntijoiden mielestä yritysten kannattaa pitää huolta tuottavista työntekijöistään, jotta he jatkaisivat työssä mahdollisimman pitkään. (Horppu 2007, 35.) Ikääntyneet työntekijät koetaan myös uhkana yrityksille. Ikääntyneillä työntekijöillä ei aina ole halua ja kykyä sopeutua jatkuvaan muutokseen. Kouluttautumishalukkuus on vähentynyt. Tarvittavia uusia työn tekemisen taitoja ei ole, kuten itsensä johtaminen tai verkostoituminen. Menestyäkseen työssä täytyy olla jatkuvasti uusiutuva, aktiivinen ja kehittymishaluinen. Jos ihminen on tottunut pitkään toimimaan jollain tavalla, niin hänen on vaikea muuttua. Kansainvälistyminen aiheuttaa yrityksille uusia haasteita, henkilökunnalta vaaditaan yhä enemmän muuntautumiskykyä eri tehtäviin, tietoteknistä osaamista ja kielitaitoa, joita ikääntyneillä työntekijöillä ei välttämättä ole. (Horppu 2007, 36.) Romppasen tutkimuksen mukaan työnantajat pitävät ikääntyneitä työntekijöitä tuottamattomina. Ikä sinänsä ei välttämättä ole tuottavuusriski, mutta henkilöstön ikääntymiseen yhdistyy usein heikko koulutustaso, vanhanaikainen teknologia ja pieni henkilöstön vaihtuvuus, jotka puolestaan liittyvät alhaiseen tuottavuuteen. Vaikka tuotta-

15 10 vuus ei iän myötä laskisikaan, nuorilla tuottavuuden kasvu näyttää nopeammalta. Tämä heikentää ikääntyvien suhteellista asemaa. Teollisuudessa tarvittava ammattitaito on yleistä, lyhyt työkokemus riittää yrityksessä tarvittavien taitojen omaksumiseen. Työsuhteen alkuvaiheissa työntekijöiden tuottavuus kohoaa nopeasti, mutta palkkataso nousee hitaammin ja on alempi kuin pitkän työsuhteen omaavilla. Yritykselle on edullista pitää henkilöstö nuorena. (Romppanen 2000, 22.) Ikääntyvien työllisyysasteen nostaminen on kansainvälinen haaste. Euroopan unionin työllisyysstrategiassa vuotiaille on asetettu yhteinen 50 prosentin työllisyysastetavoite. Vuonna 2004 ikääntyvien keskimääräinen työllisyysaste EU:n 15 jäsenmaassa oli 42,5 prosenttia. Suomessa vuotiaiden työllisyystavoite saavutettiin melkein jo vuonna 2003 (49,6 prosenttia), mutta ylitettiin vasta vuonna Kahtena seuraavana vuonna ikäryhmän työllisyys on kohentunut edelleen ja vuonna 2005 työllisyysaste nousi lähes 53 prosenttiin. (Haataja 2006, 26.) 3.2 Vuonna 2005 voimaan tullut työeläkeuudistus Vuoden 2005 alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2 3 vuodella. Työssäkäynnin pidentäminen turvaa työeläkkeiden rahoituksen ja mahdollistaa paremman eläkkeen. Vanhuuseläkeuudistuksen mukaan jokainen voi itse päättää, minkä ikäisenä vuosien välillä haluaa eläkkeelle jäädä. Työssä jatkaminen palkitaan maksamalla korkeampaa eläkettä. Eläkettä karttuu ikäsidonnaisen karttumisprosentin mukaan vuotiailla 1,5 prosenttia ja vuotiailla 1,9 prosenttia. Ikävälillä vuotta työeläke karttuu 4,5 prosenttia palkasta jokaista vuotta kohden. Vuonna 2005 työeläkeuudistus vaikutti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pääsyyn työttömyyseläkkeelle niin, että ainoastaan 1949 syntyneillä on enää tuo mahdollisuus. Lisäpäivärahaoikeus vuonna 1949 syntyneillä on edelleenkin 57 vuotta. Lisäpäivärahaoikeuden ikärajaa muutettiin 1950 ja sen jälkeen syntyneillä aikaisemmasta 57 kahdella vuodella 59 vuoteen. Varhainen eläkkeelle siirtyminen määritellään yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen hyvinvointiyhteiskuntana on uhattuna, ellei ihmisiä

16 11 saada pysymään työssä pidempään. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2006 tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde oli Suomessa 1,28 eli sataa työllistä kohti oli 128 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä (Tilastokeskus 2008). Työn jatkamisesta 63-vuotiaana hyötyvät erityisesti ne, joilla eläkettä on karttunut tavallista lyhyemmältä ajalta. Työuran alkuvaiheen matalaa palkkatasoa ja sen vaikutusta tulevaan eläkkeeseen voi korjata olemalla työssä pidempään korkeammalla eläkekarttumalla. Viiden vuoden työskentely 4,5 prosentin karttumalla vastaa 15 vuoden työskentelyä 1,5 prosentin peruskarttumalla. (Työeläke.fi) Eläketurvakeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan parempi eläkekarttuma ja työnantajan tuki kannustaa jatkamaan työssä. Kannustinkarttuma vetoaa erityisesti vanhimpiin palkansaajiin, miehiin enemmän kuin naisiin ja hyvin työkeskeisiin henkilöihin. Työnantajan tuki työssä jatkamiselle osoittautui tärkeäksi. Myös ne, jotka arvioivat eläkeaikaisen toimeentulonsa huonoksi, aikoivat muita yleisemmin jatkaa työssä paremman eläkkeen vuoksi. Parempi eläke houkuttelee jatkamaan, jos työkyky ja työ sen sallivat. Henkisesti raskaassa työssä jatkaminen ei kiinnosta. (Eläketurvakeskus, Lehdistötiedote ) 3.3 Ikääntyneet työttömät Etelä-Savossa TE -keskuksen tilaston mukaan kaikkien työttömien määrä on Etelä-Savossa laskenut huomattavasti, vuodesta 1997 (työttömiä henkilöä) vuoden 2007 tilanteeseen (työttömiä 7316 henkilöä) verrattuna. Ikääntyneiden eli yli 55 vuotiaiden työttömien lukumäärä on myös laskenut vastaavana aikana lähes tuhannella henkilöllä. Vuonna 1997 ikääntyneiden työttömien osuus kaikista Etelä-Savon työttömistä oli alle 18 prosenttia, vuonna 2007 sama luku oli 32 prosenttia. Tilaston mukaan siis ikääntyneiden työttömien osuus kaikista työttömistä lisääntyi. Tämän tilaston perusteella voisi olettaa ikääntyneiden työttömien suhteellisen osuuden lisääntyvän muihin työttömiin verrattuna.

17 TAULUKKO 2. Yli 55-vuotiaat työttömät Etelä-Savossa joulukuun lopussa v sekä osuus työttömistä (TE -keskus 2008) 12 työttömät (ilman lom.) yli osuus, vuosi v yli 60-v yli 55-v yht. yht. % , , , , , , , , , , ,0 55-v:n 3.4 Ikäsyrjintä Työsyrjintälaki tuli rikoslakiin vuonna Työnantaja voidaan lain mukaan tuomita työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 47 luvun 3. pykälä: Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan 1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka, 2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, On tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ikäsyrjintä voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan ikäsyrjintään. Ikäsyrjinnällä ymmärretään sitä, että ikääntyviä työntekijöitä tai työnhakijoita kohdellaan perusteettomasti eri tavalla kuin muita niin, että siitä on heille haittaa. Suorassa ikäsyrjinnässä syrjivän kohtelun ilmaistaan suoraan johtuvan iästä. Epäsuorassa syrjinnässä taas ikäasiaa ei oteta suoraan esille, mutta kohde kokee tilanteessa ilmenevän ikäsyrjintää.

18 13 Omakohtaiset korkeaan ikään liittyvät ikäsyrjintäkokemukset työssä ovat harvinaisia alle 55-vuotiailla, mutta vuotiaista 8 prosenttia on kokenut ikäsyrjintää. Ikäsyrjintäkokemukset työssä ilmenevät ennen muuta heikompina etenemis- ja koulutusmahdollisuuksina, puutteellisena tiedonsaantina sekä muiden negatiivisina asenteina. Epäsuoraa ikäsyrjintää on koettu enemmän kuin suoraa ikäsyrjintää. Työhönotossa suoraa syrjintää on koettu muun muassa työpaikkailmoittelussa ja työnantajan suhtautumisessa kun hakijan ikä on tullut ilmi. Ikääntyvät naiset joutuivat kärsimään ikäsyrjinnän yhteydessä myös sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Työhönotossa koettu ikäsyrjintä on työssä koettua ikäsyrjintää vaikeampi ja merkittävämpi ongelma. Työttömäksi jääneelle uuden turvallisen työpaikan saanti on vaikeaa. Työnhakijan ikä näyttää nostavan näkymättömän muurin työnantajien ja työttömän väliin. Pätkätöissä oleville tilanne on masentava, kun uudesta työpaikasta ikäsyrjinnän takia on vain vähän toivoa. (Kouvonen 1999.) 3.5 Ikäjohtaminen Valitse ihmisistä vanhat, mutta työkaluista uudet. (Konfutse) Ikäjohtaminen on työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa siten, että jokainen ikään katsomatta voi saavuttaa terveellisesti ja turvallisesti sekä henkilökohtaiset että organisaation tavoitteet. Ikäjohtamisella viitataan eri-ikäisten työntekijöiden johtamiseen, ei siis pelkästään iäkkäimpien työntekijöiden johtamiseen. Työyhteisön erilaisten ikäryhmien yhteistyö sekä erilaisen osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on osa ikäjohtamista. Työntekijän työelämässä kehittymisen suunta voi vaihdella jatkuvasta kasvusta ja kehittymisestä nykyisen tilanteen ylläpitämiseen tai jonkinasteiseen luovuttamiseen. Tilanteeseen vaikuttavat fyysinen kunto, terveys ja ammatillinen osaaminen sekä onko kehittänyt itseään elinikäisen oppimisen mukaisesti ja onko kokenut tulleensa arvostetuksi työyhteisössä. Esimies voi edesauttaa työssä pysymistä ja työssä jaksamista joustavin työaikajärjestelyin, huolehtimalla osaamisesta sekä osoittamalla arvostusta kokenutta työntekijää kohtaan. Ikäjohtamista voidaan parantaa muuttamalla asenteita ja korjaamalla vallitsevia virheellisiä ennakkokäsityksiä. (Hyppänen 2007, )

19 14 Ikäjohtamisessa on todettu kaksi toisistaan voimakkaasti poikkeavaa peruslinjaa. Työpaikoilta löytyy johtamisnäkemys, jonka mukaan ikääntyviä kohdellaan kunnioittavasti ja heidän tietojaan pyritään siirtämään nuoremmille. Toisen yleisen näkemyksen mukaan ikääntyminen saa kielteisen sävyn ja siitä puhutaan jopa kyynisin ilmauksin. Ikääntyneitä työntekijöitä ei palkata työpaikoille. Yrityksen johdolla ja nuoremmilla työntekijöillä on usein kielteinen kuva ikääntyvistä. Tämä on erityisen suuri haaste ikäjohtamisen kannalta, sillä johto voi vaikuttaa merkittävästi työyhteisöjen kulttuuriin. Työhallinnolta toivottiin aktiivista roolia ikäjohtamisen edistämisessä ja kehittämisessä. (Kansallinen ikäohjelma 2002, ) Käytännön esimerkki yrityksessä käytetystä ikäjohtamisesta, lainaus Ritva Horpun kirjasta: Kun tulee tiettyyn ikään, meillä saa ylimääräisiä vapaapäiviä. Vapaa on tarkoitettu käytettäväksi hyvään fyysiseen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen, ja näin se edesauttaa ikääntyvän ihmisen työssä pidempään jaksamista ja viihtymistä. Lisäksi on kunnon seurantaa, virkistystä, virkistysreissuja ja tarkempi lääkärintarkastus. (Horppu 2007, 36.) 4 ELÄKEMAHDOLLISUUDET Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, työeläke ja kansaneläke. Työeläke ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä, se muodostuu yhdestä tai useammasta työeläkkeestä. Jos työeläkkeiden määrä jää pieneksi, kansaneläke täydentää toimeentuloa eläkepäivinä. 4.1 Työttömyyseläke ja työttömyyseläkeputken / eläkeputken käyttö Suomessa vuonna 1971 voimaan tulleen työttömyyseläkejärjestelmän tarkoituksena on ollut helpottaa vanhuuseläkeikää lähestyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyä. Työttömyyseläkeputkella tai eläkeputkella tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, joka työttömyyseläkkeeseen oikeutetulla henkilöllä alkaa työn päätyttyä kestäen työttömyyseläkkeen alkamiseen saakka. Työttömyyseläkeputki koostuu 500 työttömyysrahapäivästä ja mahdollisesta lisäpäivärahaoikeudesta. Lisäpäivärahaoikeudella tarkoitetaan sitä,

20 15 että henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahan suuruista korvausta lisäpäiviin oikeuttavalta ajalta. Eläkeputki voi kestää useita vuosia, jopa 5-8 vuotta. Työttömyyseläkeputki on työttömälle mahdollisuus päästä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Työttömyyseläkkeelle voi päästä v työntekijä tai yrittäjä, joka on syntynyt vuonna 1949 tai sitä ennen. Hän on ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana ja on saanut enimmäismäärän 500 päivää työttömyyskorvausta. Henkilön tulee olla työnhakijana työvoimatoimistossa. Lisäpäivärahaoikeus on työntekijällä silloin, jos hän on täyttänyt 57 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäpäiviä maksetaan 60-vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen voi hakea työttömyyseläkettä. Yrittäjällä ei ole oikeutta lisäpäiviin. Henkilön tulee lisäksi asua tai olla asunut Suomessa ja täyttää laissa edellytetyn kolmen vuoden asumisajan. Siirtymäajan jälkeen työttömyyseläkkeelle ei ole enää mahdollisuutta päästä. Siirtymäaika kestää vuonna 1949 syntyneiden osalla vuoteen 2013 saakka, mikäli nykyinen laki on silloin vielä voimassa ja työttömyyseläkkeeseen oikeuttava ikä pysyy vuodessa. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiden työttömyysajan toimeentulo hoidetaan kokonaisuudessaan työttömyysturvan avulla. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä on mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaa 500 päivää. Oikeus lisäpäiviin on, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa 65-vuotiaaksi saakka. Työttömyyseläkkeeseen ei enää ole oikeutta 1950 tai sen jälkeen syntyneillä. Työttömyysturvalain mukaisilla lisäpäivillä olevalla henkilöllä on oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeen valinneilla ei enää ole oikeutta työttömyysetuuksiin. (Eläketurvakeskus 2009.) Työttömyyseläkkeen saajan tulee olla periaatteessa työmarkkinoiden käytössä. Eläkkeeltä on mahdollista palata työhön, jolloin eläkkeen maksaminen keskeytetään. Keskeytetyn työttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen, jos sitä haetaan vuoden kuluessa keskeytyksestä. Työttömyyseläkkeellä ollessa voi matkustaa ja jopa muuttaa EU- tai ETA-maahan edellyttäen, että työttömyys jatkuu. Eläke maksetaan normaalisti. Yli kuukauden pitui-

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot