PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN"

Transkriptio

1 Tuula Pursiainen PUTKESTA PURISTETTU ELÄKE- LÄINEN Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä ja eläkeläisenä olemisesta Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HYVINVOINTI JA TYÖTTÖMYYS Hyvinvointiteoriaa Työttömyyden vaikutus hyvinvointiin Hyvinvointipolitiikka ja hyvinvoinnin seuranta IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN TYÖMARKKINOILLA Ikäohjelmia Vuonna 2005 voimaan tullut työeläkeuudistus Ikääntyneet työttömät Etelä-Savossa Ikäsyrjintä Ikäjohtaminen ELÄKEMAHDOLLISUUDET Työttömyyseläke ja työttömyyseläkeputken / eläkeputken käyttö Työttömyyseläkkeen eläkeputken historia ja tulevaisuuden näkymiä Etelä-Savossa työttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Vanhuuseläke ELÄKKEELLE JÄÄMINEN ELÄMÄNVAIHEENA Kolmas ikä Eläkkeelle vetävät tekijät Eläkkeelle työntävät tekijät TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus ja aineiston hankinta Tutkimusmenetelmä ja aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Kyselyyn vastanneet... 30

3 7.2 Palvelun ja tuen saaminen eläkeprosessin aikana Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä siirryttäessä työttömästä eläkeläiseksi Terveyteen liittyvät asiat Talouteen liittyvät asiat Sosiaalinen kanssakäyminen Muutos työttömästä eläkeläiseksi Kokemukset eläkkeelle jäämisestä elämänvaiheena Kokemuksia eläkeläisenä olemisesta Kokemukset ikäsyrjinnästä Kokemukset syrjäytymisestä työmarkkinoilla Kiinnostus työhön palaamiseen Selviytymistarinat LOPPUYHTEENVETO Tulosten tarkastelua Pohdintaa Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusehdotuksia LÄHTEET LIITTEET... 57

4 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Pursiainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke PUTKESTA PURISTETTU ELÄKELÄINEN Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä ja eläkeläisenä olemisesta. Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia eläkkeelle jäämisestä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten muutos työttömästä eläkeläiseksi on vaikuttanut talouteen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin? Ovatko ikääntyneet työttömät kokeneet ikäsyrjintää tai ovatko he kokeneet syrjäytyneensä työmarkkinoilta? Halusivatko työttömyyseläkkeelle siirtyneet palata takaisin työhön, jos se olisi mahdollista? Onko eläkeputki houkutellut työssä olevia ennenaikaiselle eläkkeelle? Tutkimusaineisto on kerätty postitse lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan alueilta. Tutkimusryhmä koostui vuonna 2008 työttömyyseläkkeelle jääneistä 35 henkilöstä. Kyselylomakkeet aineiston keräämismuotona tähän tutkimukseen oli tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto alueen laajuuden vuoksi. Tutkimus on luonteeltaan sekä laadullinen että määrällinen. Tutkimusaineisto on analysoitu kvantifioimalla ja aineistolähtöisellä sisällön analyysilla. Ikäsyrjintää oli koettu lähinnä työnhakutilanteissa. Syrjäytyminen työmarkkinoilta johtui ikääntymisestä ja huonosta koulutuksesta. Palvelujen saaminen työttömyyseläkkeelle siirryttäessä koettiin pääosin riittäväksi. Ohjausta tai neuvoja olisi kaivattu eri eläkevaihtoehtojen vertailussa ja lisäksi olisi kaivattu taloudellista tukea eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Siirryttäessä eläkeläiseksi taloudellinen tilanne oli parantunut erityisesti niillä henkilöillä, jotka elivät työmarkkinatuella. Työttömyyseläke saattoi olla myös työttömyyspäivärahaa alhaisempi, mutta sitä ei koettu ongelmaksi, vaan tilanteesta selvittiin. Osa tutkimusryhmään kuuluvista koki terveydentilansa parantuneen eläkkeelle siirtymisen myötä. Syynä tähän olivat aikaisemmin koetut työpaineet ja työttömyyden tuoma epävarmuus. Terveydentilan huonontuminen oli vaikuttanut eläkeputkeen hakeutumiseen. Noin kolmasosa tutkimusryhmästä oli sanoutunut itse irti työstään päästäkseen työttömyyseläkkeelle. Kaiken kaikkiaan siirtyminen työttömyydestä työttömyyseläkkeelle koettiin useimmiten positiiviseksi elämänmuutokseksi. Iloa elämään eläkeläisenä toivat harrastukset, lapset ja lastenlapset. Hyväkuntoisina eläkeläisinä monet auttoivat läheisiään, niin lapsia kuin vanhuksiakin. Tällä arvokkaalla työllä on yhteiskunnallisestikin tärkeä merkitys, se lisää läheisten ja eläkeläisten hyvinvointia, sen taloudellista hyötyä on tosin vaikea arvioida. Tutkimuksen tuloksia ja tutkimusryhmän mielipiteitä voisi hyödyntää suunniteltaessa esimerkiksi ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta. Tutkimuksesta on hyötyä viranomaisille, jotka tekevät työtä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyväksi. Jatkotutkimusaiheena on ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi työttömyyseläkkeen lakkaamisen jälkeen. Asiasanat (avainsanat) työttömyys, työttömyyseläkkeet, ikäsyrjintä, syrjäytyminen kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 57 s. + liitteet 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Marja Lehtonen Opinnäytetyön toimeksiantaja

5 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tuula Pursiainen Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Name of the bachelor's thesis ON THE PATHWAY TO RETIREMENT Experiences of becoming and being a pensioner after unemployment. Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to study the experiences of the people who have been transferred to the unemployment pension. The study questions were: How has the transfer from the unemployed person to the pensioner affected the person s economy, health and social relations? Has there been ageism or displacing from the labour market with the unemployed who had aged. Did the persons who were transferred to the unemployment pension want to return to the work if it were possible. Has the unemployment pathway to retirement tempted employed people to retire prematurely? The research material was collected with the help of questionnaires that were sent by mail. The questionnaires were sent to 35 people who retired in 2008 and were eligible from unemployment pension. The questionnaires as the way of collecting the study material were a suitable and economically reasonable alternative because of the scope of the area. By nature the study is both qualitative and quantitative. The research material was analysed by the quantifying and with the content analysis which was based on the material. The ageism had been experienced mainly in job search situations. The displacing from the labour market was caused by ageing and by low education. When one started to get unemployment pension, the availability of services was mainly regarded as sufficient. Some of the respondents felt that they would have needed more counselling and advice when comparing the different pension alternatives. Furthermore, financial support at the transitional stage would have been a great help. When one moved to pensioner the economic situation had improved especially for those persons who lived by the labour market support. The unemployment pension could also be lower than the daily unemployment benefit but it was not regarded as the problem and the situation was got over. Part of the group, felt that their health had improved after they had retired. The reason for this was that earlier they had experienced a lot of pressure at work and uncertainty brought by the unemployment. The worsening of the health had made them seek their way to the unemployment pathway to retirement. About a third of the research group had found their way to the unemployment themselves. On the whole the transition from unemployment to unemployment pension was usually regarded as a positive change in life. As pensioners, a lot of people helped their near relatives and friends. This valuable work has even a socially important significance as it adds to welfare. However, it is difficult to estimate the economic advantage. The study results and opinions of the research group could be utilised for example in education related to age management. Authorities who work for the long-term aged unemployed may find this study useful. A further study could be about the welfare of the long-term aged unemployed, after they are not eligible to unemployment pension anymore. Subject headings, (keywords) unemployment, unemployment pensions, ageism, qualitative study, quantitative study Pages 57 p. + app. 5 p. Language Finnish URN URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Marja Lehtonen Bachelor s thesis assigned by

6 1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työttömyyseläkeputken kautta työttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokemuksia. Miten he ovat kokeneet hyvinvointinsa muuttuneen siirtyessään työttömästä eläkeläiseksi ja miten tämä siirtymävaihe on sujunut. Tutkimuksen kohteena on myös työttömyyseläkeputki ja sen käyttö Etelä- Savossa. Työttömyyseläke on tarjonnut mahdollisuuden ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille siirtyä eläkkeelle. Työttömyyseläkeputken houkuttelevuutta käyttävät yritykset silloin, kun on tarvetta vähentää työntekijöitä. Ikääntyneet sanotaan ensimmäisinä irti tai lomautetaan. Työttömyyseläkejärjestelmää on käytetty tähän tarkoitukseen koko sen olemassaolon ajan. Se on ollut yleisesti hyväksyttyä ja osa työntekijöistä on tarjoutunut vapaaehtoisesti lähtemään silloin, kun työttömyyseläke on ollut heille mahdollinen. Työttömyyseläke on houkutellut myös työssä olevia ennenaikaiselle eläkkeelle. Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen tavoitteena oli työssäoloajan jatkaminen 2-3 vuodella. Pitkä työura palkitaan paremmalla eläkkeellä. Samaan aikaan kun työuria ollaan pidentämässä, eläkeputki vetää työkykyisiä ja työhaluisia ennenaikaiselle eläkkeelle pois työmarkkinoiden käytöstä. Ristiriita näiden asioiden välillä on ilmeinen. Työttömyyseläkkeen lähes neljäkymmentä vuotta kestänyt historia on päättymässä. Työeläkeuudistuksen seurauksena, työttömyyseläke on päätetty lakkauttaa siirtymäajan jälkeen. Viimeinen ikäryhmä, joka mahdollisuutta voi käyttää, ovat vuonna 1949 syntyneet. Tämän opinnäytetyön tutkimusryhmään kuuluvat ovat syntyneet pääasiassa vuonna Tutkimusryhmänä ovat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla asuvat vuonna 2008 työttömyyseläkepäätöksen saaneet henkilöt. Ryhmään kuului 35 henkilöä, 14 naista ja 21 miestä. Heidän mielipiteensä näkyväksi saattaminen on ajankohtaista. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asema työmarkkinoilla on todettu aikaisempien tutkimusten mukaan (Kouvonen 1999, Horppu 2007) huonoksi. Työhön palaaminen onnistuu harvoin. Työttömyyseläke on koettu hyväksi vaihtoehdoksi saada työttömyys

7 2 päättymään. Työttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat varsin tyytyväistä joukkoa. Tyytymättömyyttä sen sijaan aiheutti pitkä työttömyysjakso, joka useimmille oli kestänyt 2-5 vuotta. Tässä tutkimuksessa on annettu tilaa työttömyyseläkeputken läpi käyneiden mielipiteille. Työttömyyseläkkeelle jäädään noin 60-vuotiaana, elinaikaa sen jälkeen on naisilla yli kaksikymmentä vuotta, miehillä vähän vähemmän. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 1998) eliniän odotetaan pitenevän niin, että vuonna 2030 se on naisilla 84 vuotta ja miehillä 78,7 vuotta. Kiinnostus tähän aiheeseen on herännyt sen ajankohtaisuuden vuoksi. Kiinnostavana pohtimisen kohteena näin myös sen, huonontuuko pitkäaikaistyöttömän asema työttömyyseläkkeen lakkaamisen jälkeen ja lisääkö se mahdollisesti eriarvoisuutta ikääntyneiden työttömien kohdalla vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Toivon tämän tutkimuksen herättävän keskustelua siitä, miten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi tulee huomioiduksi erityisesti silloin, kun työttömyyseläkkeelle ei enää voi hakeutua. Tämän tutkimuksen tutkimusryhmään kuuluvat ovat kokeneet, että ennen eläkkeelle pääsemistä heidän hyvinvointiaan on heikentänyt pitkittynyt työttömyysjakso, johon on liittynyt paljon epävarmuustekijöitä. Työttömyyseläkkeelle on hakeuduttu heti, kun se on ollut mahdollista. Työttömyyseläkkeelle pääseminen on koettu helpotuksena kun työtä ei ole enää saatu. 2 HYVINVOINTI JA TYÖTTÖMYYS Hyvinvoinnin määrittäminen yksiselitteisesti on vaikeaa. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä ja jokainen kokee hyvinvoinnin eri tavoin.. Hyvinvointia mitataan sekä objektiivisesti mitattavilla asioilla että ihmisten subjektiivisten tuntemusten ja arvostusten perusteella. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisia osatekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Sekä subjektiiviset että objektiiviset osatekijät vahvistavat toinen toisiaan. Koettu hyvinvointi riippuu yksilön kyvyistä, mahdollisuuksista ja

8 mieltymyksistä rakentaa omaa hyvinvointiansa. (Karvonen ym. 2008, 14.) Työttömyydellä on suuri vaikutus kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin. 3 Hyvinvointi ja elinolot ajatellaan usein toistensa synonyymeiksi. Hyvinvointi on laajempi käsite kuin elinotot, joilla tarkoitetaan perinteisesti asuinoloja, työtä ja toimeentuloa. Hyvinvoinnin käsite kattaa elinolojen lisäksi terveyden, sosiaaliset suhteet ja subjektiivisen hyvinvoinnin. Korkea elintaso ei välttämättä takaa hyvinvointia. Ihminen voi olla tyytyväinen elämäänsä vaatimattomissakin oloissa. Tyytyväisyyttä koetaan silloin kun perhesuhteet ovat kunnossa eikä terveyden kanssa ole ongelmia. Henkilö nauttii perheensä ja ystäviensä seurasta ja kokee olevansa arvostettu jäsen yhteisössään.. (Karvonen ym., 2008, 28.) Hyvinvointi on ajassa muuttuva ilmiö; hyvinvoinnin vaatimukset kasvavat ja muuttuvat elintason kasvamisen myötä. Tarvitaan yhä enemmän resursseja tyydyttämään ihmisten kasvavaa vaatimustasoa. 2.1 Hyvinvointiteoriaa Ihminen ei kärsi vain huonoista asunto-oloista ja köyhyydestä, vaan myös rakkauden puutteesta ja tunnustusta vaille jäämisestä. (Allardt 1998, 40.) Hyvinvoinnin tutkimuksessa on perinteisesti tutkittu lähinnä elintasoa, taloudellisia resursseja, tuloja ja myös varallisuutta. Erik Allardt on halunnut lisätä hyvinvoinnintutkimukseen sellaisia piirteitä, jotka kuvaavat sosiaalisia suhteita, yhteisyyttä ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämän seurauksena on syntynyt Allardtin käyttämä kolmijako, elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus (being). Allardtin teoria syntyi 1970-luvulla, mutta se on edelleenkin käyttökelpoinen ja käytetty teoriamalli hyvinvoinnin määrittelyssä ja tutkimuksissa.

9 TAULUKKO 1 Objektiiviset ja subjektiiviset indikaattorit Allardtin käyttämää kolmijakoa mukaellen (Allardt 1998, 42.) 4 Elintaso Having Objektiiviset indikaattorit Ulkoiset olosuhteet tulot, niiden riittävyys -työmarkkinatilanne -saatavat palvelut Subjektiiviset indikaattorit Tyytyväisyys ja tyytymättömyys Asennoituminen omiin ulkonaisiin olosuhteisiin, tulot, asunto, terveys, työllisyys Palvelujen vastaaminen tarpeisiin Yhteisyyssuhteet Loving Ystävien lukumäärä Kontaktit paikallisyhteisössä Yhteydet järjestöissä Perhesuhteet Onnellisuuden ja onnettomuuden tuntemukset Ihmisten suhde toisiinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisenä oleminen Itsensä toteuttamisen mahdollisuus Being Poliittinen aktiivisuus Korvaamattomuus työssä Aktiiviset harrastukset Toiminta luonnossa Kokemus omasta elämästä Omakohtaiset kokemukset vieraantumisesta ja itsensä toteuttamisesta -hyvinvoinnin subjektiivinen kokonaisarvio -itselle tärkeiden arvojen toteutuminen omassa elämässä Allardtin mielestä yksi vaikeimmista sosiaalisista ongelmista on työttömyys. Työllisyyden vaikutusten arviointi on yhteydessä hyvinvoinnin kaikkiin kolmeen pääkategoriaan (having, loving, being), ei yksinomaan aineelliseen elintasoon. Työttömyydellä, varsinkin kestotyöttömyydellä, on suuria vaikutuksia sekä yhteisyyssuhteisiin että itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Työttömyys passivoi ihmisiä ja kaventaa voimakkaasti heidän ihmissuhteitaan. (Allardt 1998, 42.) Olen tässä opinnäytetyössäni selvittänyt kyselyyn vastanneiden henkilöiden subjektiivista kokemusta hyvinvoinnista. He ovat joutuneet miettimään esimerkiksi sitä, riittääkö nykyinen tulotaso elämiseen ja miten sosiaalinen kanssakäyminen on muuttunut tai onko se yleensäkään muuttunut eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kiinnostuksen kohteena eivät ole olleet niinkään eläkkeen suuruus tai muut rahassa mitattavat asiat, vaan vastaajien omat kokemukset hyvinvoinnistaan.

10 2.2 Työttömyyden vaikutus hyvinvointiin 5 Työttömyys merkitsee aina yhteisösuhteen muuttumista. Työttömyys muuttaa arkista aikataulua, ihmissuhteita ja taloudellista turvallisuutta. Ihmisen sopeutumis- ja mukautumiskyky joutuvat uusien haasteiden eteen. Miten tästä kukin selviytyy, riippuu pitkälti henkilökohtaisista voimavaoista ja taidoista käsitellä asioita. Työttömäksi tulemista on verrattu jopa samantapaiseksi traumaattiseksi kriisiksi kuin esimerkiksi avioero tai lähiomaisen kuolema. Kriisiteorian mukaan työtön kärsii, mutta kuitenkin vähitellen tottuu asiantilaan, sopeutuu ja kehittää elämäntavan, jossa työllä ei ole sijaa. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy huono-osaisuuden kasaantumista. Työttömyyden haittavaikutukset kohdistuvat työttömäksi joutuneen lisäksi hänen perheeseensä. Perheen muut jäsenet saattavat kokea stressiä ja ahdistuneisuutta. (Rajavaara 1998, ) Useilla kansainvälisillä ja suomalaisilla tutkimuksilla on osoitettu, että työttömyydellä ja huonontuneella terveydentilalla on yhteys. Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa heikentävästi terveyden tilaan ja hyvinvointiin. Työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti heikommin kuin työssä olevat. Heillä on muita enemmän pitkäaikaissairauksia. Työttömyys voi aiheuttaa lisäksi itsetunnon heikkenemistä ja epätoivottua käyttäytymistä, kuten päihteiden käytön lisääntymistä. Työttömyydellä on todettu olevan yhteys mielenterveydellisiin ongelmiin, etenkin pitkäaikaistyöttömyys voi aiheuttaa masennusta. Työttömien ja pätkätyöläisten on todettu käyttävän enemmän julkisia terveyspalveluja kuin työssä käyvät. (Heponiemi ym 2008.) Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa palvelutarpeen lisääntymistä. Pitkään työttömänä olleet tarvitsevat syvennettyjä palveluja työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi. (Kansallinen ikäohjelma 2002, 94.) 2.3 Hyvinvointipolitiikka ja hyvinvoinnin seuranta Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Hallitusohjelman tavoitteena on vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Väestön ikääntyminen, työelämän murros ja globalisaatio asettavat uusia haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja työelämälle. Hallituksen tavoitteena

11 6 on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Suomen hyvinvointi 2010-luvulla edellyttää vahvaa taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Työelämän ja sosiaaliturvan uudistusten tavoitteena on taata kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva. Kestävän eläkepolitiikan perustana ja tavoitteina ovat talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä. (Hallitusohjelma 2007) Hallitus on käynnistänyt vaiheittain toteutettavan sosiaaliturvauudistuksen (Satakomitea). Pyrkimys on estää kohtuuton eriarvoistava kehitys ja pitää huolta niidenkin väestöryhmien ostovoimasta ja hyvinvoinnista, jotka jäävät työllisen työvoiman ulkopuolelle. Keskeinen painostus hallituksen sosiaaliturvapolitiikassa on työhön kannustavuus. (Heikkilä ym. 2008, 142.) Hyvinvointipolitiikan avulla pyritään edistämään väestön hyvinvointia. Suomalaisten hyvinvointia seurataan vuosittain. Hallitukset arvioivat oman hallitusohjelmansa ja sen politiikkaohjelmien toteutumista hallituskauden lopussa julkaistuissa seurantaraporteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee vuosittain Sosiaaliturvan suunta raportin, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointipolitiikan avulla on pyritty perinteisesti poistamaan puutetta, kurjuutta ja tietämättömyyttä. Uuden hyvinvointipolitiikan on pystyttävä vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin, joita ovat elämäntyylien moninaistuminen, monikulttuurisuus, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen. Hyvinvointitutkimuksia tehdään valtakunnallisesti ja alueellisesti. Alueellisia hyvinvointitutkimuksia on tehty viimeisten vuosien aikana kansalaiskyselyjen avulla esimerkiksi Etelä-Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa, Keski- Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Suomalainen hyvinvointi on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta väestöryhmittäin erot ovat kasvaneet. Terveys on parantunut ja elintaso noussut. Absoluuttinen köyhyys, työttömyys ja päihteiden käyttö etenkin nuorilla on vähentynyt. Useilla mittareilla mitattuna hyvinvointi on saavuttanut ja jopa ylittänyt 1990 luvun lamakauden edeltävän ajan. Nykyään Suomi nähdään kuitenkin eriarvoisempana yhteiskuntana. Työt-

12 tömyys ja työelämästä syrjäytyminen ovat edelleenkin korkealla tasolla. (Karvonen ym. 2008, 19.) 7 3 IKÄÄNTYMISEN HUOMIOIMINEN TYÖMARKKINOILLA Ikääntyneillä työntekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yli vuotiaita työntekijöitä. Ikääntyvinä työntekijöinä pidetään yleensä 45 vuotta täyttäneitä. Ennusteiden mukaan työvoiman ikärakenteet muuttuvat lähivuosina näkyvällä tavalla. Yli 50- vuotiaiden osuus työvoimasta kasvaa ja alle 25-vuotiaiden osuus pysyy matalana (Työterveyslaitos 2001). 3.1 Ikäohjelmia Suomessa on viime vuosina viety läpi mittavia ohjelmia, joiden tavoitteena on ollut edistää ikääntyvien ja ikääntyneiden työssä jatkamista, jaksamista ja työllistymistä. Kansallinen ikäohjelma toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja työministeriön yhteisvoimin. Kansallisen ikäohjelman neljä osaaluetta ovat työkyvyn edistäminen, työllisyys eli tilaisuus tehdä työtä, työllistyvyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Voidakseen tehdä työtä mahdollisimman pitkään, ihmisen täytyy olla riittävän terve fyysisesti ja henkisesti. Työ vaikuttaa terveydentilaan sekä yleiseen jaksamiseen. Terveyden lisäksi työntekijällä täytyy olla riittävästi työn vaatimaa koulutusta ja osaamista. Yksi kansallisen ikäohjelman keskeisistä kulmakivistä oli ikääntyvien työntekijöiden työssä oppimisen edistäminen. Työssä oppimisella voidaan kaventaa pohjakoulutuksessa olevia puutteita. Uuden oppimisella on työn tuottavuutta ja työmotivaatiota lisäävä vaikutus. Osaamisvaatimusten kasvaessa ikääntyvät työntekijät tarvitsevat räätälöityjä työvoimapalveluja, terveyden kohentamista kuntoutuksella ja ammatillista jatkokoulutusta. Työssäkäynnin tulee olla houkuttelevaa, tällaisena toimenpiteenä voidaan nähdä esim. eläkkeen kertymäprosentin kasvattaminen työuran loppupäässä. (Kansallisen ikäohjelman 2002, ) Kansallisen ikäohjelman seurauksena Suomen työllisyysohjelmaan ( ) liittyen toteutettiin muun muassa IP -hanke, ikääntyvien ( vuotiaiden) pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaih-

13 8 toehtojen selvittämiseksi tarkoitettu hanke. Se toimi alussa kymmenellä paikkakunnalla, vuonna 1998 se laajeni koko maan kattavaksi. Palvelutarveselvitys osoitti, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat syvennettyjä palveluja työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi. (Kansallinen ikäohjelma 2002, ) Toinen laaja ohjelma on Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma vuosina Sen toteuttivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Ohjelman päätavoitteena oli työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen työpaikoilla. Ohjelman yhtenä tavoitteena oli edistää työurien pidentymistä parantamalla työelämän laatua, työkykyä ja jaksamista. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi päivittäisjohtamiseen, työn arjessa oppimiseen, oman työn hallintaan, työn organisointiin, työaikajärjestelyihin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseen. (Horppu 2007,174.) Kansallista ikäohjelmaa ja Työssä jatkamisen ohjelmaa on jatkanut VETO-ohjelma vuosina Päävastuu ohjelmasta oli sosiaali- ja terveysministeriöllä. Ohjelmassa mukana olivat myös työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, opetusministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työterveyslaitos. Valtakunnallisella Vetoohjelman tarkoituksena oli ylläpitää ja edistää työn ja työelämän vetovoimaa. Se oli toimenpideohjelma työssä jaksamisesta ja työssäoloajan jatkamisesta. (Veto-ohjelma ) Vuosina toteutetun Työterveyslaitoksen KESTO toimintaohjelman tavoitteena oli vahvistaa ja pidentää suomalaisten työuria. Ohjelma pyrki vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja työelämän muutosta johtaviin päättäjiin sekä toimijoihin työpaikoilla. KESTO ohjelma on luonut osallistavan Duunitalkoot -internetpalvelun työelämän eri toimijatasoille. Internetpalvelua voi käyttää apuna luomaan työpaikoille hyvää keskusteluilmapiiriä ja osallistumiskulttuuria. Niiden avulla työpaikat voivat lähteä kehittämään asioita, jotka edistävät työhyvinvointia ja tuottavuutta samanaikaisesti. (Työterveyslaitos 2007.)

14 9 KESTO-ohjelman tutkimusosuudessa haastateltiin 32 yhteiskunnan ja työelämän asiantuntijaa. Haastatellut olivat tutkijoita, perhe- ja pörssiyritysten johtajia, työmarkkinaosapuolien edustajia, ministeriöiden virkamiehiä ja yrityskonsultteja. Haastatellut toivat esiin keinoja, joilla voitaisiin edistää työhyvinvointia ja sitä kautta pidentää työuria. Asiantuntijoiden mielestä ikääntyneet työntekijät tuottavat yrityksille rahassa mitattavaa hyötyä. Suorittavassa teollisuustyössä ikääntynyt voittaa mennen tullen nuorempansa työkokemuksen takia ja tekee vähemmän virheitä. Kokenut ymmärtää tuotteen koko valmistuksen kaaren. Ikääntyneet työntekijät tuovat yritykselle säästöä koulutuskuluissa. Nuorten työntekijöiden kouluttaminen kokeneen työntekijän tilalle kestää vuosia, ikääntyneet työntekijät voivat kouluttaa nuorempia. Ihminen, joka on ylpeä työstään, on usein hyvä myös opettamaan sitä muille. Ikääntyneillä on ammattiylpeys ja oikeanlainen työmoraali. Kokeneella työntekijällä on sellaista hiljaista tietoa, jota ei voi välttämättä edes opettaa. Kokeneiden työntekijöiden osaamista ja viisautta kannattaisi hyödyntää organisaation nuoremmille työntekijöille. Heitä voisi käyttää asiantuntijoina, kokemuksen peilaajina, mentoreina, tutoreina, kriitikkoina ja keskustelukumppaneina. Asiantuntijoiden mielestä yritysten kannattaa pitää huolta tuottavista työntekijöistään, jotta he jatkaisivat työssä mahdollisimman pitkään. (Horppu 2007, 35.) Ikääntyneet työntekijät koetaan myös uhkana yrityksille. Ikääntyneillä työntekijöillä ei aina ole halua ja kykyä sopeutua jatkuvaan muutokseen. Kouluttautumishalukkuus on vähentynyt. Tarvittavia uusia työn tekemisen taitoja ei ole, kuten itsensä johtaminen tai verkostoituminen. Menestyäkseen työssä täytyy olla jatkuvasti uusiutuva, aktiivinen ja kehittymishaluinen. Jos ihminen on tottunut pitkään toimimaan jollain tavalla, niin hänen on vaikea muuttua. Kansainvälistyminen aiheuttaa yrityksille uusia haasteita, henkilökunnalta vaaditaan yhä enemmän muuntautumiskykyä eri tehtäviin, tietoteknistä osaamista ja kielitaitoa, joita ikääntyneillä työntekijöillä ei välttämättä ole. (Horppu 2007, 36.) Romppasen tutkimuksen mukaan työnantajat pitävät ikääntyneitä työntekijöitä tuottamattomina. Ikä sinänsä ei välttämättä ole tuottavuusriski, mutta henkilöstön ikääntymiseen yhdistyy usein heikko koulutustaso, vanhanaikainen teknologia ja pieni henkilöstön vaihtuvuus, jotka puolestaan liittyvät alhaiseen tuottavuuteen. Vaikka tuotta-

15 10 vuus ei iän myötä laskisikaan, nuorilla tuottavuuden kasvu näyttää nopeammalta. Tämä heikentää ikääntyvien suhteellista asemaa. Teollisuudessa tarvittava ammattitaito on yleistä, lyhyt työkokemus riittää yrityksessä tarvittavien taitojen omaksumiseen. Työsuhteen alkuvaiheissa työntekijöiden tuottavuus kohoaa nopeasti, mutta palkkataso nousee hitaammin ja on alempi kuin pitkän työsuhteen omaavilla. Yritykselle on edullista pitää henkilöstö nuorena. (Romppanen 2000, 22.) Ikääntyvien työllisyysasteen nostaminen on kansainvälinen haaste. Euroopan unionin työllisyysstrategiassa vuotiaille on asetettu yhteinen 50 prosentin työllisyysastetavoite. Vuonna 2004 ikääntyvien keskimääräinen työllisyysaste EU:n 15 jäsenmaassa oli 42,5 prosenttia. Suomessa vuotiaiden työllisyystavoite saavutettiin melkein jo vuonna 2003 (49,6 prosenttia), mutta ylitettiin vasta vuonna Kahtena seuraavana vuonna ikäryhmän työllisyys on kohentunut edelleen ja vuonna 2005 työllisyysaste nousi lähes 53 prosenttiin. (Haataja 2006, 26.) 3.2 Vuonna 2005 voimaan tullut työeläkeuudistus Vuoden 2005 alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2 3 vuodella. Työssäkäynnin pidentäminen turvaa työeläkkeiden rahoituksen ja mahdollistaa paremman eläkkeen. Vanhuuseläkeuudistuksen mukaan jokainen voi itse päättää, minkä ikäisenä vuosien välillä haluaa eläkkeelle jäädä. Työssä jatkaminen palkitaan maksamalla korkeampaa eläkettä. Eläkettä karttuu ikäsidonnaisen karttumisprosentin mukaan vuotiailla 1,5 prosenttia ja vuotiailla 1,9 prosenttia. Ikävälillä vuotta työeläke karttuu 4,5 prosenttia palkasta jokaista vuotta kohden. Vuonna 2005 työeläkeuudistus vaikutti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pääsyyn työttömyyseläkkeelle niin, että ainoastaan 1949 syntyneillä on enää tuo mahdollisuus. Lisäpäivärahaoikeus vuonna 1949 syntyneillä on edelleenkin 57 vuotta. Lisäpäivärahaoikeuden ikärajaa muutettiin 1950 ja sen jälkeen syntyneillä aikaisemmasta 57 kahdella vuodella 59 vuoteen. Varhainen eläkkeelle siirtyminen määritellään yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen hyvinvointiyhteiskuntana on uhattuna, ellei ihmisiä

16 11 saada pysymään työssä pidempään. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2006 tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde oli Suomessa 1,28 eli sataa työllistä kohti oli 128 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä (Tilastokeskus 2008). Työn jatkamisesta 63-vuotiaana hyötyvät erityisesti ne, joilla eläkettä on karttunut tavallista lyhyemmältä ajalta. Työuran alkuvaiheen matalaa palkkatasoa ja sen vaikutusta tulevaan eläkkeeseen voi korjata olemalla työssä pidempään korkeammalla eläkekarttumalla. Viiden vuoden työskentely 4,5 prosentin karttumalla vastaa 15 vuoden työskentelyä 1,5 prosentin peruskarttumalla. (Työeläke.fi) Eläketurvakeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan parempi eläkekarttuma ja työnantajan tuki kannustaa jatkamaan työssä. Kannustinkarttuma vetoaa erityisesti vanhimpiin palkansaajiin, miehiin enemmän kuin naisiin ja hyvin työkeskeisiin henkilöihin. Työnantajan tuki työssä jatkamiselle osoittautui tärkeäksi. Myös ne, jotka arvioivat eläkeaikaisen toimeentulonsa huonoksi, aikoivat muita yleisemmin jatkaa työssä paremman eläkkeen vuoksi. Parempi eläke houkuttelee jatkamaan, jos työkyky ja työ sen sallivat. Henkisesti raskaassa työssä jatkaminen ei kiinnosta. (Eläketurvakeskus, Lehdistötiedote ) 3.3 Ikääntyneet työttömät Etelä-Savossa TE -keskuksen tilaston mukaan kaikkien työttömien määrä on Etelä-Savossa laskenut huomattavasti, vuodesta 1997 (työttömiä henkilöä) vuoden 2007 tilanteeseen (työttömiä 7316 henkilöä) verrattuna. Ikääntyneiden eli yli 55 vuotiaiden työttömien lukumäärä on myös laskenut vastaavana aikana lähes tuhannella henkilöllä. Vuonna 1997 ikääntyneiden työttömien osuus kaikista Etelä-Savon työttömistä oli alle 18 prosenttia, vuonna 2007 sama luku oli 32 prosenttia. Tilaston mukaan siis ikääntyneiden työttömien osuus kaikista työttömistä lisääntyi. Tämän tilaston perusteella voisi olettaa ikääntyneiden työttömien suhteellisen osuuden lisääntyvän muihin työttömiin verrattuna.

17 TAULUKKO 2. Yli 55-vuotiaat työttömät Etelä-Savossa joulukuun lopussa v sekä osuus työttömistä (TE -keskus 2008) 12 työttömät (ilman lom.) yli osuus, vuosi v yli 60-v yli 55-v yht. yht. % , , , , , , , , , , ,0 55-v:n 3.4 Ikäsyrjintä Työsyrjintälaki tuli rikoslakiin vuonna Työnantaja voidaan lain mukaan tuomita työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 47 luvun 3. pykälä: Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan 1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka, 2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, On tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Ikäsyrjintä voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan ikäsyrjintään. Ikäsyrjinnällä ymmärretään sitä, että ikääntyviä työntekijöitä tai työnhakijoita kohdellaan perusteettomasti eri tavalla kuin muita niin, että siitä on heille haittaa. Suorassa ikäsyrjinnässä syrjivän kohtelun ilmaistaan suoraan johtuvan iästä. Epäsuorassa syrjinnässä taas ikäasiaa ei oteta suoraan esille, mutta kohde kokee tilanteessa ilmenevän ikäsyrjintää.

18 13 Omakohtaiset korkeaan ikään liittyvät ikäsyrjintäkokemukset työssä ovat harvinaisia alle 55-vuotiailla, mutta vuotiaista 8 prosenttia on kokenut ikäsyrjintää. Ikäsyrjintäkokemukset työssä ilmenevät ennen muuta heikompina etenemis- ja koulutusmahdollisuuksina, puutteellisena tiedonsaantina sekä muiden negatiivisina asenteina. Epäsuoraa ikäsyrjintää on koettu enemmän kuin suoraa ikäsyrjintää. Työhönotossa suoraa syrjintää on koettu muun muassa työpaikkailmoittelussa ja työnantajan suhtautumisessa kun hakijan ikä on tullut ilmi. Ikääntyvät naiset joutuivat kärsimään ikäsyrjinnän yhteydessä myös sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Työhönotossa koettu ikäsyrjintä on työssä koettua ikäsyrjintää vaikeampi ja merkittävämpi ongelma. Työttömäksi jääneelle uuden turvallisen työpaikan saanti on vaikeaa. Työnhakijan ikä näyttää nostavan näkymättömän muurin työnantajien ja työttömän väliin. Pätkätöissä oleville tilanne on masentava, kun uudesta työpaikasta ikäsyrjinnän takia on vain vähän toivoa. (Kouvonen 1999.) 3.5 Ikäjohtaminen Valitse ihmisistä vanhat, mutta työkaluista uudet. (Konfutse) Ikäjohtaminen on työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa siten, että jokainen ikään katsomatta voi saavuttaa terveellisesti ja turvallisesti sekä henkilökohtaiset että organisaation tavoitteet. Ikäjohtamisella viitataan eri-ikäisten työntekijöiden johtamiseen, ei siis pelkästään iäkkäimpien työntekijöiden johtamiseen. Työyhteisön erilaisten ikäryhmien yhteistyö sekä erilaisen osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on osa ikäjohtamista. Työntekijän työelämässä kehittymisen suunta voi vaihdella jatkuvasta kasvusta ja kehittymisestä nykyisen tilanteen ylläpitämiseen tai jonkinasteiseen luovuttamiseen. Tilanteeseen vaikuttavat fyysinen kunto, terveys ja ammatillinen osaaminen sekä onko kehittänyt itseään elinikäisen oppimisen mukaisesti ja onko kokenut tulleensa arvostetuksi työyhteisössä. Esimies voi edesauttaa työssä pysymistä ja työssä jaksamista joustavin työaikajärjestelyin, huolehtimalla osaamisesta sekä osoittamalla arvostusta kokenutta työntekijää kohtaan. Ikäjohtamista voidaan parantaa muuttamalla asenteita ja korjaamalla vallitsevia virheellisiä ennakkokäsityksiä. (Hyppänen 2007, )

19 14 Ikäjohtamisessa on todettu kaksi toisistaan voimakkaasti poikkeavaa peruslinjaa. Työpaikoilta löytyy johtamisnäkemys, jonka mukaan ikääntyviä kohdellaan kunnioittavasti ja heidän tietojaan pyritään siirtämään nuoremmille. Toisen yleisen näkemyksen mukaan ikääntyminen saa kielteisen sävyn ja siitä puhutaan jopa kyynisin ilmauksin. Ikääntyneitä työntekijöitä ei palkata työpaikoille. Yrityksen johdolla ja nuoremmilla työntekijöillä on usein kielteinen kuva ikääntyvistä. Tämä on erityisen suuri haaste ikäjohtamisen kannalta, sillä johto voi vaikuttaa merkittävästi työyhteisöjen kulttuuriin. Työhallinnolta toivottiin aktiivista roolia ikäjohtamisen edistämisessä ja kehittämisessä. (Kansallinen ikäohjelma 2002, ) Käytännön esimerkki yrityksessä käytetystä ikäjohtamisesta, lainaus Ritva Horpun kirjasta: Kun tulee tiettyyn ikään, meillä saa ylimääräisiä vapaapäiviä. Vapaa on tarkoitettu käytettäväksi hyvään fyysiseen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen, ja näin se edesauttaa ikääntyvän ihmisen työssä pidempään jaksamista ja viihtymistä. Lisäksi on kunnon seurantaa, virkistystä, virkistysreissuja ja tarkempi lääkärintarkastus. (Horppu 2007, 36.) 4 ELÄKEMAHDOLLISUUDET Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, työeläke ja kansaneläke. Työeläke ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä, se muodostuu yhdestä tai useammasta työeläkkeestä. Jos työeläkkeiden määrä jää pieneksi, kansaneläke täydentää toimeentuloa eläkepäivinä. 4.1 Työttömyyseläke ja työttömyyseläkeputken / eläkeputken käyttö Suomessa vuonna 1971 voimaan tulleen työttömyyseläkejärjestelmän tarkoituksena on ollut helpottaa vanhuuseläkeikää lähestyvien pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyä. Työttömyyseläkeputkella tai eläkeputkella tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, joka työttömyyseläkkeeseen oikeutetulla henkilöllä alkaa työn päätyttyä kestäen työttömyyseläkkeen alkamiseen saakka. Työttömyyseläkeputki koostuu 500 työttömyysrahapäivästä ja mahdollisesta lisäpäivärahaoikeudesta. Lisäpäivärahaoikeudella tarkoitetaan sitä,

20 15 että henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahan suuruista korvausta lisäpäiviin oikeuttavalta ajalta. Eläkeputki voi kestää useita vuosia, jopa 5-8 vuotta. Työttömyyseläkeputki on työttömälle mahdollisuus päästä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Työttömyyseläkkeelle voi päästä v työntekijä tai yrittäjä, joka on syntynyt vuonna 1949 tai sitä ennen. Hän on ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana ja on saanut enimmäismäärän 500 päivää työttömyyskorvausta. Henkilön tulee olla työnhakijana työvoimatoimistossa. Lisäpäivärahaoikeus on työntekijällä silloin, jos hän on täyttänyt 57 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäpäiviä maksetaan 60-vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen voi hakea työttömyyseläkettä. Yrittäjällä ei ole oikeutta lisäpäiviin. Henkilön tulee lisäksi asua tai olla asunut Suomessa ja täyttää laissa edellytetyn kolmen vuoden asumisajan. Siirtymäajan jälkeen työttömyyseläkkeelle ei ole enää mahdollisuutta päästä. Siirtymäaika kestää vuonna 1949 syntyneiden osalla vuoteen 2013 saakka, mikäli nykyinen laki on silloin vielä voimassa ja työttömyyseläkkeeseen oikeuttava ikä pysyy vuodessa. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiden työttömyysajan toimeentulo hoidetaan kokonaisuudessaan työttömyysturvan avulla. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä on mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaa 500 päivää. Oikeus lisäpäiviin on, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa 65-vuotiaaksi saakka. Työttömyyseläkkeeseen ei enää ole oikeutta 1950 tai sen jälkeen syntyneillä. Työttömyysturvalain mukaisilla lisäpäivillä olevalla henkilöllä on oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeen valinneilla ei enää ole oikeutta työttömyysetuuksiin. (Eläketurvakeskus 2009.) Työttömyyseläkkeen saajan tulee olla periaatteessa työmarkkinoiden käytössä. Eläkkeeltä on mahdollista palata työhön, jolloin eläkkeen maksaminen keskeytetään. Keskeytetyn työttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen, jos sitä haetaan vuoden kuluessa keskeytyksestä. Työttömyyseläkkeellä ollessa voi matkustaa ja jopa muuttaa EU- tai ETA-maahan edellyttäen, että työttömyys jatkuu. Eläke maksetaan normaalisti. Yli kuukauden pitui-

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot