Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos"

Transkriptio

1 Helsingin Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos Sannaleena Kallio MERIMIESLAKI POHJOISMAISSA JA SAKSASSA (SEAMEN S ACT IN THE NORDIC COUNTRIES AND GERMANY) Tutkielma

2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTEET LYHENTEET I III V 1. Johdanto Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Tutkimuksen metodista Tutkimusaineisto Tutkimuksen taustaksi 6 2. Merimieslakien vertailua Yleispiirteitä Rakenne ja sisältö Soveltamisala ja määritelmiä Pakottavuus Työsopimus Muoto ja sisältö Kestoaika Alus- vai varustamokohtainen? Työsopimuksen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Velvollisuus olla aluksella ja oikeus mennä maihin Velvollisuus osallistua meriselityksen antamiseen ja oikeus vaatia katsastusta Matkatavarat ja omaisuus aluksella Sairaanhoito ja sen kustannukset Hautaus ja sen kustannukset Palkka Palkan määräytyminen ja maksaminen Palkka erityistilanteissa Puuttuvan miehen palkka Sairausajan palkka Palkka kuolemantapauksissa Palkka työsuorituksen estyessä Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättyminen Työsopimuksen irtisanominen Työnantajan irtisanomisoikeus 52 i) Suomi ii) Pohjoismaat 2

3 iii) Saksa Työntekijän irtisanomisoikeus 55 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Työsopimuksen purkaminen Koeaika Työnantajan purkuoikeus 60 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Työntekijän purkuoikeus 68 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Menettely työsuhdetta päätettäessä Laivatoimikunta 70 i) Tarkoitus ja tehtävä ii) Kokoonpano iii) Toimivalta iv) Menettely Muut menettelylliset seikat Työsuhteen päättymispaikka 85 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Merimiehen kotimatka 89 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa 2.6 Työsopimuksen perusteeton tai muutoin lainvastainen päättäminen Lopputulemia In summa 3.2 De lege ferenda LIITTEET Liite 1: Vertailtavien merimieslakien pykälät aiheittain Liite 2: Merimiehen työsopimuslomake Liite 3: Laivatoimikunnan pöytäkirjalomake (uudempi) Liite 4: Laivatoimikunnan pöytäkirja lomake (vanhempi) 3

4 LÄHTEET Kirjallisuus Andreassen, J. Innføring i mannskapsrett, Tromso 1983 Bemm, W. - Lindemann, D. Seemannsgesetz und Tarifverträge für die deutsche Seeschifffahrt. Kommentar, 4. Aufl., Uelzen, 1999 Beckman, R. Merioikeuden käsikirja, Helsinki 1968 Borggård, G. - Sjöstedt, L. Sjömanslagen. Tukholma 1975 Hasselbach, O Ansættelsesret & Personaljura, Lærobog 1, Kööpenhamina Haxthow, V. Sjølovene Kommentarutgave. 26. utg. reviderat av Jan E. Holvik, Oslo 2001 Husa, J. Johdatus oikeusvertailuun. Oikeusvertailun perusteet erityisesti Jakhelln, H. Oversikt over arbeidsretten, 2 utg., Oslo 1998 Kahri, T.- Hietala, H. Työsopimuslaki, Helsinki 1999 Kopperud, K. Norsk sjømannslovgivning, Oslo 1989 Lunning, L.- Toijer, G. Anställningskydd. Kommentar till anställningsskyddslagen, 9 uppl., Tukholma 2006 Olsen, B. Karnov lovsamling, Bind 4, s , Kööpenhamina 2005 Raff, A. Søfartslove med kommentar 1, Sømandsloven, 4.udg., Kööpenhamina 1986 Schwedes, R. - Franz, W. - Junge, R. Seemannsgesetz Kommentar, 2. Aufl., Berlin 1984 Tiitinen, K-P. Merenkulkijain työsuhteisiin liittyvistä kansainvälisyksityisoikeudellisista ongelmista artikkeli Ulkomaantyöhön liittyviä oikeudellisia ongelmia, Helsingin yliopiston vertailevan oikeustieteen laitos, Tutkielmasarja no 5, Helsinki 1981 (Tiitinen 1981) Tiitinen, K-P. Työnantajan vastuu merenkulkijain sairaanhoidon kustannuksista, artikkeli Lakimies 1983 s (Tiitinen 1983) 4

5 Tiitinen, K-P.- Kröger T. Työsopimusoikeus, Helsinki 2003 Vestergaard, B.- Vestergaard, E. Sømandsloven af 1973 med kommentarer, 4. udg., Ishøj 1996 Zweigert, K. - Kötz, H. An Introduction to Comparative Law. Volume I: The Framework, Oxford 1977 Virallislähteet Suomi: Merimiesasiain neuvottelukunnan mietintö. Ehdotus merimieslaiksi. Komiteanmietintö 1975:54 Hallituksen esitys Eduskunnalle merimieslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 169/1977 Hallituksen esitys Eduskunnalle merimieslain muuttamiseksi HE 222/1985 HE 55/1986 HE 72/1988 HE 294/1990 HE 232/1992 Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi työsopimuslaiksi HE 157/2000 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi laivaväen luetteloinnista ja merimieslain 4 ja 77 muuttamisesta HE 239/2006 Ruotsi: Betänkande avgivet av 1964 års sjömanslagskommitté SOU 1971: 6 Betänkande av 1990 års sjömanslagsutredning. En ny sjömanslag SOU 1991: 103 Kungl. Maj:ts proposition med förlag till sjömanslag nr 40 år 1973 Norja: Innstilling om ny sjømannslov. Innstilling IV fra komitéen for revisjon av sjømannsloven 1971 Ot. prp. nr 43 ( ) om sjømannslov og om endriger i visse andre lover Ot prp. nr 26 ( ) Utkast til lov om endringer i sjømannslov Tanska: Betænkning om revision af sømandsloven 1972:643 5

6 Lyhenteet Bet Lakiesitys (Tanska) BGB Bürgerliches Gesetzbuch RGBl. s.195 DIS Tanskan kansainvälinen alusrekisteri DMmL Saksan merimieslaki BGBl. II s. 713 EFZG Saksan mm. sairausajan palkkaa koskeva laki BGBl. I s.1014 FL Tanskan toimihenkilölaki LBK nr. 68 ISR Saksan kansainvälinen alusrekisteri KKO Korkein oikeus Km komiteamietintö (Suomi) LAS Lagen om anställningskydd SFS 1982:80 NIS Norjan kansainvälinen alusrekisteri NMmL Norjan merimieslaki nr.18 ML Suomen merilaki /674 MmL Suomen merimieslaki /423 MKatL Suomen merimieskatselmuslaki /1005 Ot.prp. Lakiesitys (Norja) Prop. Lakiesitys (Ruotsi) RMmL Ruotsin merimieslaki SFS 1973:282 SOU Statens offentliga utredningar (Ruotsi) TMmL Tanskan merimieslaki LBK nr. 742 TSL Suomen työsopimuslaki /55 TT Työtuomioistuin VTSL Suomen vanha työsopimuslaki /320 6

7 1. Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä ja -tavoite Tutkimustehtävänäni on vertailla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan merimieslakeja. Kaikissa mainituissa maissa merimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään erityislaissa, jossa on otettu huomioon merityösuhteen ja aluksella tehtävään työhön liittyvät erikoispiirteet. Kysymyksen muodossa tutkimustehtäväni ovat: - mitä ja minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia merityönantajalla ja merimiehellä on työsuhteen alkaessa, kestäessä ja päättyessä eri vertailtavissa maissa? - minkälaisia niitä koskevien suomalaisten sääntöjen tulisi olla tulevaisuudessa otettaessa huomioon muun muassa työoikeuden yleinen kehitys Suomessa? Suomen merimieslaki on vuodelta Tuolloisessa kokonaisuudistuksessa sitä muokattiin voimassa olleen vuoden 1970 työsopimuslain mallin mukaisesti. Uusi työsopimuslaki tuli voimaan vuonna Tämä kokonaisuudistus luo paineita tai ainakin herättää kysymyksen siitä, olisiko myös merimieslain uudistamiseen ryhdyttävä lähitulevaisuudessa. Tämän takia Suomen voimassa olevan merimieslain kuvaus ja vertailu muiden maiden säädöksiin ja muualla tapahtuneeseen oikeuskehitykseen on ajankohtainen ja tarpeellinen. Pyrkimyksenä on oikeusvertailun avulla tehdä ehdotuksia siitä, miten Suomen merimieslakia tulisi muuttaa, kehittää ja uudistaa. Kuvailemalla sisällöllisiä eroavaisuuksia merityösuhteen osapuolten oikeuksissa ja velvollisuuksissa eri maissa voidaan osoittaa muutoskohteita, hahmottaa yleisiä ja periaatteellisia suuntaviivoja ja selvittää muiden maiden ratkaisuja, joita mahdollisesti voitaisiin hyödyntää ja ottaa suomalaisen lainvalmistelun pohjaksi. De lege ferenda -tutkimukselle on työsopimuslain kokonaisuudistuksen lisäksi tarvetta myös siksi, että osaa sellaisista VTSL:n uudistuksista, jotka olisi voitu ulottaa myös merityösuhteisiin, ei tehty MmL:iin. Laissa on myös oikeuskäytännössä ja muissa käytännön soveltamistilanteissa ilmi tulleita aukkoja, jotka kaipaavat täydennystä ja tarkennusta sekä muita epäjohdonmukaisuuksia, jotka johtuvat kehityksestä muualla lainsäädännössä. 7

8 Saksan merimieslaki on mielenkiintoinen siksi, että Saksa on perinteikäs ja pohjoismaiden kannalta tärkeä merenkulkumaa ja naapuri. Oikeuskulttuurillisesta näkökulmasta Saksa edustaa roomalaiseen oikeuteen perustuvaa oikeusjärjestelmää, joka korostaa samalla tavoin lain kirjainta ja sen tulkintaa kuin pohjoismaat, jotka kuuluvat samaan romaanisgermaaniseen oikeusperheeseen. Lakina DMmL edustaa eri lainsäädäntöperinnettä ja - historiaa kuin pohjoismaat, mikä tekee vertailusta kiehtovampaa. Vastausta siihen, miten, jos ollenkaan, Saksan merimieslaki on vaikuttanut Suomen merimieslain sisältöön, ei löydy nykyisen eikä aiempien merimieslakien esitöistä. Pohjoismaat ovat tehneet vuosikymmenten varrella tiivistä yhteistyötä useiden merenkulkua koskevien lakien valmistelussa. Merimieslakia koskeva yhteistyö tosin hiipui ja siitä luovuttiin 1970-luvulla. Koska yhteistyötä tehtiin kaikkien neljän pohjoismaan kesken, olisi vaikea perustella esimerkiksi vain yhden pohjoismaan valintaa vertailun kohteeksi. Kaikissa pohjoismaissa tuo 1970-luvulla säädetty laki on edelleen voimassa. Kaiken kattavaan kokonaisuudistukseen ei siis missään pohjoismaassa ole tämän jälkeen ryhdytty. Merimieslakeja on luonnollisesti muokattu ja uudistettu vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen työoikeuden kehitystä ja merenkulun toimintaympäristön vaatimuksia. Lainvalmisteluyhteistyön päättymisen jälkeen merimieslait ovat kehittyneet erillään. Näin ollen nyt, Suomen merimieslain kolmenkympin kriisin lähestyessä, on mielenkiintoista vertailla sitä, mihin pohjoismaiset merimieslait ovat omilla teillään kulkeneet ja miten ne ovat erilaistuneet. Lähtökohtana on Suomen merimieslaki, jonka säännökset myös rajaavat tutkielman aihealuetta ja ohjaavat sen rakennetta. Pyrin painottamaan niitä MmL:n säännöksiä, joita ei kopioitu vuoden 1978 kokonaisuudistuksen yhteydessä työsopimuslaista eli niihin, jotka ovat periaatteellisesti ja merityöoikeudellisen erikoislaatuisuutensa kannalta tärkeitä. Vertailen ja analysoin eri pohjoismaiden ja Saksan merimieslakien sääntöjen rakennetta ja sisältöä suhteessa MmL:n pykäliin. Muiden maiden merimieslakien keskinäiseen vertailuun en ryhdy. Painopiste on Suomen merimieslaissa ja muiden maiden merimieslain sääntöjen sisällön kuvaan vain siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, mikä on välttämätöntä vertailun onnistumiseksi. Toisin sanoen, pyrin etsimään kustakin vertailtavasta laista ne 8

9 erilaisuudet, eroavaisuudet ja erikoisuudet, jotka ovat de lege ferenda-näkökulmasta kiinnostavia. Tarkoituksenani ei ole kirjoittaa kattavasti merityösuhteesta. Keskityn kansallisten merimieslakien kuvailuun ja vertailuun ja viittaan vain erityisestä syystä muihin merenkulkijoita koskeviin lakeihin ja alempitasoisiin säännöksiin. Edelleenkin rajatakseni laajaa tutkimuksen kohdetta pitäydyn ainoastaan merimieslain sanamuodon ja sisällön vertailussa enkä ulota sitä muiden maiden yleislakien, jotka osin soveltuvat myös merityösuhteisiin, vertailuun. Muihin lakeihin ja säädöksiin viittaan taustaksi varsinaiselle tutkimuskohteelle. Olen rajannut tutkimuksen ulkopuolelle MmL:n säännöistä muun muassa liikkeen ja aluksen luovutukseen, työnantajan konkurssiin, kuolemaan tai saneerausjärjestelyihin liittyvät säännöt. En myöskään käsittele mainintaa laajemmin perhevapaita tai tuotannollisia ja taloudellisia perusteita irtisanoa tai lomauttaa merimies. Näitä koskevat MmL:n pykälät eivät juuri eroa työsopimuslain säännöistä. Näiden lisäksi jätän tarkemmin perehtymättä MmL:n sosiaali- ja hallinto-oikeudellisiin säännöksiin esimerkiksi työttömyyskorvauksesta ja valtion osallistumisesta erinäisiin kustannuksiin. En tutkimuksessani myöskään ota huomioon, että Norjan, Tanskan ja Saksan kansainvälisen alusrekisterin aluksilla on mahdollista jättää soveltamatta tai poiketa merimieslain säännöksistä siihen valtuuttaman lain mukaisesti. 1.2 Tutkimuksen metodista Tutkimustehtävä ja sen tavoite sanelevat varsin yksiselitteisesti tutkimusmetodin ja -otteen. Tosin myös itse tutkimuksen kohde merityöoikeus tai merenkulun työoikeus puoltaa valittua metodia. Merenkulku, jos mikä, on kansainvälistä. Samasta syystä valinta voidaan kyseenalaistaa: onko hedelmällistä vertailla kansallisia säännöksiä sellaisella oikeudenalalla, jota säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset ja suositukset? Vertailla voi vain sellaista oikeudellista asiaa tai ilmiötä, jolla on jokin yhteinen tehtävä tai tarkoitus (function). 1 Husa kuvaa käsitettä tertium comparationis oikeudellisen ilmiön yhteiseksi nimittäjäksi; yhteismitalliseksi piirteeksi, joka on välttämätön missä tahansa 9

10 vertailevassa tutkimuksessa. Funktionaalisessa vertailussa tutkimuskohteena on oikeudellinen sääntö, instituutio tai käytäntö, joka palvelee samaa ongelmanratkaisutehtävää. 2 Tätä määritelmää soveltaen voin nimetä tutkimuksessani eritasoisia funktioita, jotka osoittavat tutkimuskohteen vertailtavuuden. Säädöstason funktio liittyy merimieslakien tarkoitukseen määrätä merimiehen työsuhteen ehdoista, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan samoin kuin merityönantajan velvollisuuksista huolehtia työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan maailman merillä. Esimerkkinä sääntötason funktiosta voidaan mainita esimerkiksi sääntö vastuunjaosta tilanteessa, jossa merimies loukkaantuu vakavasti aluksella. Ensimmäinen tehtäväni on yksilöidä nämä samaa funktiota palvelevat säännöt eri vertailtavissa laeissa. Eräs tapa tehdä tämä on laatia aihekohtainen taulukko. 3 Tarkemman ja yksityiskohtaisemman vertailun mahdollistamiseksi sääntöjen sisältö on selvitettävä ja kuvattava tarkemmin muun muassa oikeuskäytännön avulla. Vertailututkimukseni tavoitteesta johtuen painotan Suomen merimieslain sisällön kuvaamista. Jotta oikeusvertailevan analyysin tuloksena voidaan todeta tutkittavien oikeudellisten ilmiöiden samankaltaisuudet ja erilaisuudet, on vertailussa tehdyt havainnot, kuten eri lakien oikeudelliset ratkaisut, irrotettava taustastaan ja asetettava yhteiseen käsitteelliseen järjestelmään, jonka pohjalta varsinainen vertailuarviointi voidaan tehdä. 4 Työsuhteen elinkaari tarjoaa mainion ja yleispätevän käsitteistön ja samalla rakenteen ja otsikot tutkielmaan. Ensin teen vertailua yleisellä tasolla, minkä jälkeen käsittelen työsopimusta ja sen tekemistä ja sisältöä. Jatkan kuvaamalla merimiehen ja merityöantajan erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia ennen kuin keskityn palkkaan ja sen eri muotoihin. Koska työsuhde voi päättyä eri tavoin ja perustein, on tarpeen analysoida näitä erikseen. Lopuksi vertailen työsuhteen päättymiseen liittyviä menettelytapoja ja -sääntöjä. Ei toki ole sattumaa, että Suomen merimieslaki noudattaa samanlaista kronologiaa. Oikeusvertailevan prosessin viimeinen ja välttämätön vaihe on vertailun tulosten kriittinen arviointi. On valittava vertailun tuomista vaihtoehdoista paras ja perusteltava sen paremmuus tai kehitettävä uusi ratkaisu ongelmaan yhdistelemällä vertailun tuloksia. 5 Tutkimukseni 1 Zweigert-Kötz s. 25 ja s.36 2 Husa s Liite 1 4 Zweigert-Kötz s Zweigert-Kötz s

11 tarkoitus toimii tämän arvioinnin työkaluna ja mittarina. Tehdyt valinnat päätyvät ehdotuksiksi siitä, miten MmL:a olisi uudistettava. Tutkimuksessani on myös kansainvälisen lisäksi toinen oikeusvertaileva ulottuvuus: puhtaan kansallinen. Tutkimustehtävän valinnan ja määrittelyn perusteluissa mainitsen siitä ajankohtaisesta kysymyksestä, pitäisikö merimieslaki, lex specialis, uudistaa kokonaisuudessaan, nyt kun uusi työsopimuslaki, lex generalis, on ollut voimassa jo muutaman vuoden. Tämä ulottuvuus tulee mukaan tutkielmani loppupuolella. Keräämissäni uudistusehdotuksissa olen ottanut, aiempaa lainsäädäntöperinnettä kunnioittaen, kantaa siihen, mitä vuoden 2001 TSL:n uudistuksista tulisi sisällyttää uuteen MmL:iin. Tutkimusotteeni on praktinen. 6 Koska tavoitteeni on palvella lainsäätäjää tämän uudistustyössä ja tyydyn näin - Husan sanoin - tutkimaan vieraiden maiden lakitekstejä enkä kaiva oikeusjärjestelmän pintaa syvemmälle, 7 vältyn myös monilta oikeusvertailuun liittyviltä hankalilta valinnoilta ja ongelmilta. Niinpä esimerkiksi tutkimusaineistoni on varsin helppo rajata tiukasti kohteeni mukaan. 1.3 Tutkimusaineisto Oikeusvertailussa korostuu se itsestäänselvyys, että tutkimuksen tärkein lähdeaineisto on kohde itse eli lakiteksti. Kun vertailun tavoitteena on etsiä oikeudellisia ratkaisuja tai periaatteita; lainsäädännöllisiä helmiä, korostuu itse lain sanamuodon ja sen ilmaisujen merkitys. Uskaltaisin jopa väittää, että tällöin ei välttämättä ole tärkeintä tietää sitä, miten sääntöä on sovellettu ja tulkittu, vaan se, onko sääntö oikeudellisina ratkaisuna selkeä, toimiva ja onnistunut tavoitteessaan. Kun vertailun kohteena on viisi eri merimieslakia, on tutkimus rajattava ja syvälle luotaava vertailu jätettävä jo käytännön rajoitusten ja kokonaisuuden selkeyden takia. Tärkeä osa tutkimusaineistostani koostuu pohjoismaisen oikeuslähdeperinteen mukaisesti lakien esitöistä. Saksassa esitöiden merkitys tulkinta-aineistona ei ole samanlainen kuin pohjoismaissa eikä niihin näin ollen ole tapana viitata kommentaariteoksissa. Tästä sekä tutkimuksen tavoitteesta johtuen olen eniten käyttänyt suomalaista lainvalmisteluaineistoa 6 Husa, s Husa, s

12 lähteenäni. Esityöaineiston käsittelyssä on otettava MmL:n säädöskehitys huomioon. Osa vuoden 1955 MmL:n säännöistä siirrettiin lähes sellaisenaan tai sanamuotomuutoksin vuoden 1978 lakiin. Näin ollen kumotun lain esityöt ja sitä koskevat kommentaarit ovat käyttökelpoista tulkinta-aineistoa. Olen viitannut niihin vain muutamissa tapauksissa, koska tutkielman tarkoituksena ei ole olla oikeushistoriallinen. Yleisesti työoikeutta käsittelevissä monografioissa merityösuhteet on lähes kokonaan unohdettu tai sivuutettu marginaalisella maininnalla, joten niiden merkitys suoraan merityöoikeudellisena lähdeaineistona on vähäinen. Suurin osa Suomen merimieslain vähistä kommentaareista on siten vanhentuneita, että ne kirjoitettu vuoden 1955 merimieslain voimassaoloaikana. Itse asiassa voimassa olevasta MmL:sta on vain muutamia artikkeleita. Ruotsin merimieslaista on kirjoitettu hyvin niukasti verrattuna Norjaan ja Tanskaan, joiden laeista löytyy tuoreitakin selitysteoksia ja oppikirjoja. Saksassa merimieslaista ovat kirjoittaneet niin oikeustieteilijät kuin merenkulkijatkin. Lähteitä on niin runsaasti, ettei kaikkiin tutustuminen ei ole tarkoituksenmukaista ja näin olen keskittynyt vain tuoreimpiin ja eniten viitattuihin lähteisiin. Tutkimuksen tavoitteen sanelemana olen tutkinut oikeuskäytäntöä löytääkseni ne merimieslain kohdat, joiden sisältöön olisi lain uudistustyössä kiinnitettävä huomiota. Näin ollen viittaan tutkielmassani vain suomalaiseen oikeuskäytäntöön eli Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen tuomioihin, joissa on sovellettu MmL:ia. 1.4 Tutkimuksen taustaksi Muutama sana merimieslakien historiasta sekä suhteesta yleiseen työoikeuteen on paikallaan tutkimuksen taustaksi. Pohjoismainen yhteistyö, joka on ollut perinteisesti tiivistä uudistettaessa myös muita merenkulkuun liittyviä säädöksiä, katkesi tuoreimpien merimieslakien kohdalla. Voimassa olevat merimieslait tulivat voimaan Ruotsissa ja Tanskassa 1973, Norjassa 1975 ja Suomessa Aiemmat pohjoismaiset lait olivat 1950-luvulta ja niitä edeltäneet, ensimmäiset varsinaiset merimieslait 1920-luvulta. Aiemmin merityötä koskevat säännöt sisältyivät merilakeihin. Samanlaista valmisteluyhteistyötä ja lakien yhdenmukaisuutta 12

13 kuin merilaeissa ei ole kuitenkaan eri maiden merimieslaeissa pystytty säilyttämään erilaisen yleisen työoikeudellisen kehityksen takia. 8 Mainituilla 1970-luvun lakiuudistuksilla kehitettiin merityöoikeutta monella periaatteellisella tavalla. Merimies on lähtökohtaisesti työsuhteessa varustamoon tai laivanisäntään sen sijaan, että sopimus koskisi työtä vain yhdellä tietyllä aluksella. 9 Sopimusten luonne muuttui toistaiseksi voimassa oleviksi määräaikaisten tai määrämatkaa koskevien sopimusten sijaan. 10 Tämä vähensi myös merimieskatselmusten käytännön merkitystä. MmL:ia ja RMmL:a yksinkertaistettiin luopumalla lähes kokonaan päällikköä ja päällystöä koskevasta erityissääntelystä. Työehtosopimukset, merimiesten järjestäytyneisyys ja vahvat ammattijärjestöt vaikuttivat myös osaltaan merimieslain kehitykseen, erityisesti Ruotsissa. 11 Saksan voimassa oleva merimieslaki on vuodelta 1957 ja se kumosi merimiesasetuksen vuodelta Asetus oli pahasti vanhentunut niin merenkulun kuin työoikeudellisen kehityksenkin näkökulmasta ja DMmL:n kokonaisuudistusta edelsi laaja lainvalmistelutyö. 12 Kuten alussa mainitsin, kaikissa vertailtavissa maissa merimieslaki on erityislain asemassa. Lakeja sovelletaan erityiseen ammattiryhmään, jonka työpaikkana on alus. Vertailutulosten ymmärtämisen kannalta on tärkeää hahmottaa erityislain suhde kunkin maan muuhun työoikeudelliseen lainsäädäntöön. Suomen voimassa oleva merimieslaki vuodelta 1978 laadittiin siten, että se vastasi mahdollisimman hyvin silloisen työsopimuslain rakennetta, laajuutta ja sisältöä. Monet sen säännöksistä ovatkin sanatarkkoja kopioita vuoden 1970 työsopimuslain pykälistä, mutta niissä on huomioitu merenkulun erityispiirteet. 13 Erityislakina merimieslaki syrjäyttää työsopimuslain kokonaisuudessaan. 14 Toisin sanoen työsopimuslakia ei sovelleta milloinkaan sellaiseen työsuhteeseen, johon MmL soveltuu, ei edes täydentävänä 8 Km 1975:54, s. 1 ja HE 169 /1977 s. 3 9 Borggård- Sjöstedt s. 4. Tästä pääsäännöstä poikkeaa TMmL. Ks Borggård- Sjöstedt s Borggård-Sjöstedt s Bemm-Lindemann s Km 1975:54, s. 3-4 ja HE 169/1977 s Km 1975:54, s. 10 ja HE 169/1977 s.1 ja 5 13

14 oikeusohjeena niihin kysymyksiin, joista MmL vaikenee. Tulkinnallisesti VTSL, erityisesti sanamuodoltaan samojen säännösten kohdalla, vaikuttaa vahvasti MmL:n käytännön soveltamiseen. Norjan ja Tanskan merimieslait ovat samalla tavalla itsenäisiä lakeja kuin MmL. Norjan työympäristölain (arbeidsmiljøloven, AML) 15 2 :n mukaan lakia ei sovelleta merenkulkuun. Vuoden 1985 uudistuksessa NMmL muutettiin sisällöllisesti lähemmäksi mainittua yleislakia. 16 Tanskassa työsuhdetta koskeva lainsäädäntö on perinteisesti jakaantunut työntekijäryhmittäin. Näitä lakeja täydentävät erilliset erityislait esimerkiksi työsuhteen päättämisestä tuotannollisin ja taloudellisin perustein tai sairausajan palkasta, joista TMmL:ssa on omat sääntönsä. 17 TMmL:lla on mielenkiintoinen suhde toimihenkilöitä koskevaan lakiin (funktionaerloven, FL), 18 jonka periaatteisiin aluksen päällystön työsuhteita koskevat TMmL:n erityissäännöt perustuvat. Lakia valmisteltaessa päädyttiin siihen ratkaisuun, että päällystöä koskevat erityissäännöt saavat oman lukunsa merimieslaissa eikä laissa näin viitata FL:iin eikä sitä sovelleta merimieslain rinnalla tai sitä täydentävänä. 19 Mainittakoon vielä, että Norjan, Tanskan ja Saksan alusrekisterin kaksijakoisuus johtaa siihen, että saman lipun alla purjehtivilla aluksilla sovelletaan osittain eri sääntöjä. Kansainvälisiä alusrekistereitä koskevissa laeissa säädetään siitä, miten ja missä laajuudessa niistä merimieslain pakottavista säännöksistä, joita sovelletaan sellaisenaan kansalliseen alusrekisteriin merkityillä aluksilla, voidaan sopia toisin. Sopimusvapaus on siis laajempi NIS-, DIS- ja ISR-rekisteröidyillä aluksilla sovellettavista säännöistä. 20 Ruotsissa tilanne on toinen. Yleistä työsuhteen päättämistä koskevaa lakia (anställningsskyddlagen, LAS) 21 sovelletaan RMmL:ia täydentävänä. LAS 1 ja 2 :n mukaan lakia sovelletaan palveluksessa oleviin työntekijöihin, ellei muussa laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa ole erityisiä siitä poikkeavia sääntöjä. Merimieslaki on tällainen poikkeava laki. Näin ollen yleistä lakia sovelletaan erityislakia täydentävänä. LAS:n ja RMmL:n kesken ei ole periaatteellisia eroavaisuuksia ja nekin johtuvat selkeästi 15 Lov om arbeidervern og arbeidsmiljø nr Jakhelln, s Hasselbach, s LBK n bet s. 9-11, Raff s Esim. Jakhelln, s. 57, Bemm - Lindemann s Lagen om anställningskydd SFS 1982:80 14

15 merityösuhteen erityispiirteistä. Merimiehen työsuhteen kannalta tärkeimmät LAS:n säännöt koskevat työsuhteen päättämistä, sen perusteita ja menettelykysymyksiä. 22 Myös saksalaisilla aluksilla sovelletaan DMmL:n rinnalla yleisesti työsuhteisiin sovellettavia lakeja ja sääntöjä. Näistä periaatteellisesti tärkeimpiä ovat siviililakikirjan (BGB) 23 ja irtisanomissuojalain erityissääntöä säännöt, joita sovelletaan siltä osin kuin DMmL:ssa ei ole Tutkielmassa on otettu huomioon merimieslakien muutokset vuoden 2006 loppuun asti. 2. Merimieslakien vertailua 2.1 Yleispiirteitä Rakenne ja sisältö Kuten aiheittaisesta taulukosta (Liite 1) käy ilmi, sisällöllisesti vertailtavissa merimieslaeissa säädetään lähes kaikista samoista aiheista kuin Suomen merimieslaissakin. Saksan merimieslaki eroaa tässä vertailussa selkeästi laajuudellaan ja kattavuudellaan. Suomessa esimerkiksi merimiehen työajasta ja vuosilomasta säädetään erillisissä laeissa, Saksassa niillä on omat lukunsa merimieslaissa. Silti ei ole tarvetta kyseenalaistaan MmL:n ja DMmL:n keskinäistä vertailtavuutta selkeät erilaisuudet tekevät vertailusta vain entistäkin kiinnostavampaa. Suomen merimieslaki, kuten yllä on todettu, myötäilee vuoden 1970 työsopimuslain rakennetta ja asiasisältöä. Tästä syystä sen sisäinen logiikka eroaa jonkin verran muista pohjoismaisista laeista. MmL on jaettu kymmeneen lukuun ja siinä on pyritty noudattamaan työsuhteen kronologista järjestystä. Ensimmäisessä luvussa soveltamisalamäärittelyn jälkeen säädetään työsopimuksen muodosta, tekemisestä ja kestoajasta. Toisessa luvussa määritellään työntekijän yleisten velvollisuuksien kuten esimerkiksi kilpailukiellon ja salassapitovelvoitteen jälkeen työnantajan yleiset velvollisuudet tärkeimpänä palkan maksu 22 Lunning-Toijer s Bürgerliches Gesetzbuch , RGBl. s Kündigungschutzgesetz , BGBl. s Bemm-Lindemann s. 87 ja s

16 työsuhteen eri tilanteissa. Luvussa määrätään myös merimiehen oikeudesta perhevapaisiin ja sairaanhoitoon. Työsuhteen päättymistä ja siihen liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä käsitellään kolmannessa luvussa. Tähän liittyvät läheisesti kuudes luku ja sen laivatoimikuntaa koskevat säännökset. Työsopimuksen pätemättömyyttä sekä vahingonkorvausta koskevat säännöt ovat neljännessä ja viidennessä luvussa. Seitsemännessä luvussa säädetään päällikön oikeudesta ylläpitää järjestystä aluksella sekä tarpeellisista pakkokeinoista. Varsinaiset rangaistussäännökset on sijoitettu yhdeksänteen lukuun. Kahdeksas ja kymmenes luku sisältävät erinäisiä ja täydentäviä säännöksiä muun muassa aluksen katsastuksesta ja tuomioistuimesta. Verrattuna vuoden 1955 merimieslakiin MmL on tasapuolisempi siinä mielessä, että erityisiä päällikköä tai päällystöä koskevia sääntöjä ei juuri ole. Ruotsin merimieslain yksinkertaistamista vuoden 1973 kokonaisuudistuksessa perusteltiin kollektiivisen työoikeuden ja työehtosopimusten merkityksen lisääntymisellä. RMmL:n yhdentoista luvun otsikot ovat osin samoja kuin MmL:ssa. Työsopimuksen tekemisestä, päättämisestä ja toimesta vapautumisesta ja niiden edellytyksistä säädetään toisessa ja kolmannessa luvussa. Omissa luvuissaan ovat laivatoimikuntaa, vapaamatkaa, sairaustapauksia ja alustyötä koskevat säännöt. Kahteen viimeiseen lukuun on sijoitettu rangaistussäännökset ja säännöt toimivaltaisesta tuomioistuimesta. RMmL:ssa ei ole varsinaisia viittauksia LAS:iin, mutta sen soveltaminen RMmL:n rinnalla on vaikuttanut ratkaisevasti RMmL:n sisältöön. Mielenkiintoisin RMmL:n piirre on mahdollisuus erottaa työntekijä toimestaan (skilja från befattning) ilman, että merimiehen työsopimus päättyy. Erottamisperusteet ovat kuitenkin samankaltaiset kuin MmL:n irtisanomis- tai purkamisperusteet. Tämä piirre sekä RMmL 11a :n mukainen uudelleensijoittamisvelvollisuus toiselle alukselle kuvastavat konkreettisella tavalla sitä lain peruslähtökohtaa, että merimiehen työsuhde on varustamoeikä aluskohtainen. 26 Norjan merimieslaki on pykälämääräisesti lyhin, vain 55 pykälää. Silti siitä uupuu vain vähän MmL:ssa mainittuja aiheita. Kokonaan siitä puuttuvat kokonaan seuraamus- ja 26 Vaikka siis RMmL:ssa ei ole varsinaisia säännöksiä työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta, en jätä tutkimuksen ulkopuolelle niitä perusteita, joilla päällikkö voi erottaa merimiehen toimestaan. Selostan niitä työnantajan purkamisoikeutta koskevassa otsikon alla kohdassa

17 rangaistussäännöt, joita on kaikissa muissa vertailtavissa laeissa. Laivatoimikuntaa koskevat säännöt on Norjassa tiivistetty yhteen pykälää, Ruotsissa ja Suomessa niitä varten on oma lukunsa. Yksi syy lain suppeuteen on se, että NMmL sisältää useita valtuuttavia sääntöjä, joiden mukaan kuninkaallisella asetuksella voidaan säätää asiasta tarkemmin. Rakenteeltaan NMmL on hyvin selkeä, päälukuja on viisi. Soveltamisalamäärittelyn jälkeinen Työsopimus -otsikoitu luku on jaettu kolmeen alalukuun koskien sopimusta ja sen päättämisperusteita, palkan laskemista ja maksua sekä sairaanhoitoa ja kuolemantapauksia. Kolmanteen lukuun on kerätty erinäisiä merimiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. Neljäs luku koskee riitojen ratkaisua ulkomailla ja viimeisessä luvussa on mm. viranomaisia koskevia säännöksiä. Tanskan merimieslain kuusi päälukua noudattavat samanlaista kaavaa kuin NMmL. Soveltamisalaa ei varsinaisesti rajata ollenkaan, vaan ensimmäisessä luvussa määritellään merimies sekä määräaikainen työsopimus sekä luetellaan ne lain säännökset, joita sovelletaan muihin kuin varsinaisiin merimiehiin. Laajin on toinen luku työsopimuksen tekemisestä ja päättämisestä. Siihen on sijoitettu myös säännöksiä palkasta, sairaanhoidosta sekä merimiehen kuolemasta. Luvun päättävät alaluvut päällystön ja päällikön työsuhteista. Kolmas luku koskee laivatyötä, neljäs työsopimuksesta johtuvia riitoja ja 4a-luku sisältää merimieskatselmusta koskevat pääsäännön ja viittaukset alempiin säädöksiin. Rangaistussäännökset ovat viidennessä luvussa. Mielenkiintoinen on erityinen säännös (TMmL 35 ) varustamotyösuhteesta. TMmL:n lähtökohta on edelleen työsopimuksen aluskohtaisuus ja tästä johtuen työvelvoitteen ulottumisesta yleisesti varustamon aluksille on nimenomaisesti sovittava. Kaikista pohjoismaista TMmL:ssa on eniten jäänteitä 1950-luvun merimieslaeista. Siinä on muun muassa säilytetty päällikön vahva asema, häntä ja päällystöä koskeva erityissääntely, aluskohtaisuus sekä sääntö työsuhteen päättymisestä aluksen tuhouduttua. Saksan merimieslaki on vertailtavista laeista sisällöllisesti kaikkein laajin ja kattavin ja monin tavoin myös yksityiskohtaisin. DMmL kattaa asiallisesti Suomen merimieslain, kumotun merimieskatselmuslain, merityöaikalain ja merimiesten vuosilomalain sekä lisäksi monia niitä täydentäviä asetuksia. Pitkä laki on jaettu seitsemään päälukuun, joista osa on jaettu edelleen useaan alalukuun. Pääluvut käsittelevät järjestyksessä lain soveltamisalaa ja käytettyjä käsitteitä, pätevyyskirjoja ja merimieskatselmusta, miehistön jäsenen työsuhdetta, työturvallisuutta, 17

18 järjestystä aluksessa, rangaistavia tekoja ja muita lainvastaisuuksia. Mielenkiintoisin tämän tutkimuksen kannalta on kolmas luku, jonka alaluvuissa käsitellään järjestyksessä työsuhteen perustaminen ja sisältö, merimiehen ylläpito ja sairaanhoito, lomaoikeus ja maihin meno sekä työsuhteen päättäminen. DMmL:ssa on tarkemmin kuin muissa vertailtavissa laeissa määritelty ja ryhmitelty aluksella työskentelevät sekä se, missä laajuudessa DMmL:a sovelletaan kuhunkin ryhmään. Tosin ryhmäjaon merkitys on vähentynyt, kun lakia on vuosin varrella yksinkertaistettu ja pykäliä karsittu. Erityisellä merimiesviranomaisella (Seemannsamt) on pohjoismaisesta näkökulmasta yllättäviäkin tehtäviä kuten esimerkiksi työsuhteen purkamistoimen pätevyyden vahvistaminen (DMmL 69 ). Laissa on myös eräänlainen sisäänrakennettu kaksitahoinen soveltamisala. Useat lain pykälät soveltuvat ainoastaan Saksan perustuslain soveltamisalueella (Geltungsbereich des Grundgesetzes) ja jotkut vain sen ulkopuolella. Saksan merimieslaissa on myös erotuksena pohjoismaisiin lakeihin selkeästi enemmän viittauksia muuhun lainsäädäntöön. Mainittakoon vielä, että laissa on myös alustyyppikohtaisia poikkeuksia enemmän kuin muissa vertailtavissa laeissa Soveltamisala ja määritelmiä Soveltamisala määritellään MmL 1 ja 2 :ssä. Pääsääntöisesti MmL:a sovelletaan työhön, jota työntekijä tekee sopimuksen perusteella työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan suomalaisessa aluksessa riippumatta aluksen käyttötarkoituksesta tai omistajasta. 28 Myöskään työnantajan ja työntekijän kansalaisuudella ei ole merkitystä, vaan lakia on sovellettava aina, kun alus on merilain mukaisesti suomalainen. 29 Tästä periaatteesta poikkeaminen on MmL 86 :n mukaan mahdollista luvanvaraisesti. Ulkomaalaiselle työnantajalle, joka vuokraa suomalaisen aluksen tai sen osan käyttöönsä, voi työministeriö myöntää määräaikaisen poikkeusluvan olla noudattamatta MmL:n säännöksiä joko kokonaan tai osittain. Se, että lupa edellyttää painavia syitä sekä sitä, ettei siitä aiheudu olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, korostaa lipun laki - pääsäännön tavoitetta suojata työntekijää kirjavilta työehdoilta Ks. erityisesti DMmL seitsemäs luku 28 Km 1975:54 s Tiitinen 1981 s Tiitinen 1981 s tarkemmin poikkeusluvan myöntämisestä. MmL 87 :n, joka kumottiin 1998, mukaan MmL:n säännöksiä oli sovellettava myös ulkomaalaisessa aluksessa suomalaisen työntekijän ja 18

19 Korkeimman oikeuden päätös on lain sanamuodon mukaisesti perustettu siihen, missä työ tosiasiallisesti tehtiin. KKO 1994:144 Vaikka virolaisen muusikon työsopimus oli tehty Virossa, jossa varustamon silloinen liikepaikka ja työntekijän kotipaikka sijaitsivat, ei siihen sovellettu Viron lakia. Koska pääosa työsopimuksen mukaisesta työstä oli tehty Turun saaristossa liikennöineellä suomalaisella aluksella, oli sopimukseen sovellettava Suomen merimieslakia, joka erityislakina syrjäytti työsopimuslain kansainvälis-yksityisoikeudelliset säännöt. Jos työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa merimiehen väliaikaisesti tekemään työtä muualla kuin suomalaisessa aluksessa, soveltuu MmL tähänkin työhön. 31 Muualla voi siis olla muun muassa ulkomaalainen alus tai työpaikka maissa. Jokainen alus poistetaan liikenteestä aika ajoin telakoinnin takia. Väliaikainen työkomennus voi mielestäni olla ajallisesti pidempi kuin tilapäinen työ, kunhan työntekijä palaa esimerkiksi tietyn määräajan jälkeen alukseen. 32 MmL:a ei kuitenkaan sovelleta työhön, jota tekee aluksessa satamassa oloaikana työntekijä, joka ei lähde aluksen mukaan matkalle. Tällöinhän työolosuhteet eivät eroa siinä määrin maissa tehtävästä työstä, että erityislain soveltaminen olisi perusteltua. Soveltamisalan ulkopuolelle jää niin ikään uittokalustolla (kuljetuskalustoa lukuun ottamatta), huvialuksella tai valtion rajavartiointi- ja puolustustarkoituksiin käytettävillä aluksilla tehtävä työ. Mielenkiintoisin poikkeuksista on kohta 2, jonka mukaan MmL:a ei myöskään sovelleta työhön, joka on tilapäistä tarkastus-, huolto-, luotsaus- tai muuta näihin rinnastettavaa suomalaisen työnantajan välisessä työsuhteessa. 31 Vuoden 1955 MmL:ia sovellettiin niin varsinaiseen laivaväkeen kuuluviin kuin muihinkin laivanisännän tai päällikön alukseen toimeen ottamiin henkilöihin (70 ). Merkityksellistä oli siis soveltamisalan kannalta se, kuka työsopimuksen osapuoli oli. Tästä edellytyksestä luovuttiin vuoden 1978 MmL:ssa, mutta se löytyy edelleenkin verolainsäädännössä. Tuloverolain (1535/1992) 74 :n mukaan merityötuloa on laivaisännän tai Verohallituksen määräämän muun tähän rinnastettavan, aluksen liikennöintiä hoitavan työantajan palveluksessa aluksessa tehdystä aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä saatua palkkatuloa. Toisin sanoen merityötuloa ansaitsevat laivaisännän, varustamon tai crew management-yhtiön palveluksessa olevat työntekijät, mutta eivät välttämättä näiden alihankkijoina toimivien yritysten työntekijät, joiden aluksessa tekemään työhön MmL:a kuitenkin sovelletaan. 32 Varustamo voi tarvita merimiehen ammattitaitoa väliaikaisesti esimerkiksi projektityössä maissa. Olisi varsin kohtuutonta työntekijän kannalta, jos esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvat, monimutkaisiin vuositason laskelmiin pohjautuvat työaika- ja vuorottelujärjestelmät eivät soveltuisi häneen väliaikaisesti. 19

20 työtä. Hallituksen esityksen mukaan tilapäistä on lyhytaikainen, esimerkiksi yhden matkan kestävä huoltotyö. Jos kuitenkin mainittu työ jatkuu niin, ettei sitä voida pitää tilapäisenä, on erityislakia sovellettava. Samoin esityksessä korostetaan MmL:n soveltamista lyhytaikaiseenkin aluksen normaalin käyttöön liittyvään työhön. 33 Matkustaja-aluksilla työskentelee usein myös muita kuin varsinaisia merimiehiä. Tällaiset työntekijät, kuten artistit ja tuote-esittelijät, voivat tehdä pitkiäkin työrupeamia tai kiertää varustamon eri aluksilla. He ovat enemmän matkustajan kuin merimiehen asemassa sillä perusteella, että heiltä ei edellytetä merimiehiltä vaadittavaa, alusturvallisuuteen liittyvää vähimmäispätevyyttä. Nämä työntekijät eivät ole työsopimussuhteessa varustamoon, vaan omaan työnantajaan, joka puolestaan on tehnyt esimerkiksi urakka-, palvelu- tai sopimuksen työvoiman vuokraamisesta varustamon kanssa. Tavallisesti työsopimusta ei ole tehty merimieslain muotosäännöksiä noudattaen, työntekijää verotetaan maaveroprosentin mukaisesti ja työtä tehdään aluksella jaksottaisesti tai tilapäisesti työnantajan direktion mukaan. Näissä tapauksissa voi olla epäselvää, sovelletaanko TSL:a vai MmL:a. 34 Tällöin, yleisen työoikeudellisen periaatteen 35 mukaisesti, on sovellettava laki ratkaistava sen mukaan, mitä ja missä työtä pääasiallisesti tehdään. Tietyt MmL:n päällikön toimivaltaa ja työnantajan huolenpitovelvollisuutta määrittelevät säännöt koskevat kuitenkin myös tilapäisiä työtekijöitä, vaikka MmL ei kokonaisuudessaan heihin sovellukaan (MmL 2.2 ). Näitä ovat työntekijän matkatavaroita (13 ), lääkärintarkastusta (31 ), työntekijän hautausta ja omaisuuden hoitoa (36 ), järjestyksen pitoa (74 ) ja rikoksesta epäillyn säilyttämistä (75 ) koskevat säännöt. Mainitsemisen arvoinen on myös MmL 82, jonka mukaan varustamo vastaa työntekijän, joka ei ole suorassa työsuhteessa varustamoon, päävastuullisen työnantajan ohella ja kustannuksella tietyistä MmL:n mukaisista velvollisuuksista. Perusteluna tälle yhteisvastuulle on se, että aluksella ei välttämättä aina ole varsinaisen työnantajan edustajaa ja laivatyön erikoisolosuhteet voivat edellyttää nopeaakin päätöksentekoa. 36 Rinnakkainen toimivalta koskee lääkärintarkastusta (31 ), sairaanhoitoa ja sen 33 HE 169/1977, s Varsinkin jos sopimusta tehtäessä ei vielä tiedetä muodostuuko aluksella tehtävä työ pääasialliseksi vai ei, olisi mielestäni suositeltavaa mainita työsopimuksessa siitä, että MmL:a ja TSL:a sovelletaan lomittain, eräällä tavalla määräaikaisesti työn tekopaikasta ja luonteesta riippuen. 35 Tiitinen-Kröger s

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s.

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa työsuhteessa sovellettavista ehdoista Virallinen lehti nro L 288,

Lisätiedot

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla.

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Uutiskirje 1/2014 Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Työsuhde voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla, jolloin irtisanomisaikaa ei

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011 Työoikeuden opintojakson kuvioita TYÖOIKEUDELLISTA KIRJALLISUUTTA - Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet. Talentum 2004 (208 s.). - Hietala

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto Työsopimuslaki käytännössä Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2013 Viides, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus:

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä?

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Kiinteistömessut 14.11.2013 Kristel Pynnönen, Vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Autopaikkojen jakamisesta Autopaikat: pihapaikat,

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011

Työlainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Työlainsäädännöstä Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Yleistä tästä kalvosarjasta Käsiteltävät lait löytyvät netistä www.finlex.fi Tämä esitys ei ole täydellinen, vaan ohella on tutustuttava osoitettuihin

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

VESSEL COMMISSION, TERMINATION OF SEAMAN S EMPLOYMENT AND DISCIPLINARY ACTION

VESSEL COMMISSION, TERMINATION OF SEAMAN S EMPLOYMENT AND DISCIPLINARY ACTION VESSEL COMMISSION, TERMINATION OF SEAMAN S EMPLOYMENT AND DISCIPLINARY ACTION LAIVATOIMIKUNTA JA MERIMIEHEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN 1. JOHDANTO 1.1. Uudesta merityösopimuslaista 1.2. Yleistä 2. LAIVATOIMIKUNTA

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA/ ERI VAIHTOEHTOJEN OIKEUDELLISET HAASTEET. 2013 Juridia Bützow www.juridiabutzow.com

PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA/ ERI VAIHTOEHTOJEN OIKEUDELLISET HAASTEET. 2013 Juridia Bützow www.juridiabutzow.com PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA/ ERI VAIHTOEHTOJEN OIKEUDELLISET HAASTEET 1 PALKATAKO VAI VERKOSTOITUA Palkkaaminen Syntyy työsuhde Työntekijä on työnantajansa käytettävissä Pelisäännöt tulevat lainsäädännöstä

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren

NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren NDA-SOPIMUS Nice Tuesday 11.11.2008 OTK Jaakko Lindgren 1 Esittely Jaakko Lindgren, lakimies Erikoistuminen: yritysjärjestelyt, riidanratkaisu, IPR-asiat niin start-upeille kuin listatuillekin yhtiöille

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

MERENKULKUALAN ULKOMAAN-

MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimykset yritysten tuotannollisten

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot