Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos"

Transkriptio

1 Helsingin Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos Sannaleena Kallio MERIMIESLAKI POHJOISMAISSA JA SAKSASSA (SEAMEN S ACT IN THE NORDIC COUNTRIES AND GERMANY) Tutkielma

2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTEET LYHENTEET I III V 1. Johdanto Tutkimustehtävä ja -tavoitteet Tutkimuksen metodista Tutkimusaineisto Tutkimuksen taustaksi 6 2. Merimieslakien vertailua Yleispiirteitä Rakenne ja sisältö Soveltamisala ja määritelmiä Pakottavuus Työsopimus Muoto ja sisältö Kestoaika Alus- vai varustamokohtainen? Työsopimuksen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Velvollisuus olla aluksella ja oikeus mennä maihin Velvollisuus osallistua meriselityksen antamiseen ja oikeus vaatia katsastusta Matkatavarat ja omaisuus aluksella Sairaanhoito ja sen kustannukset Hautaus ja sen kustannukset Palkka Palkan määräytyminen ja maksaminen Palkka erityistilanteissa Puuttuvan miehen palkka Sairausajan palkka Palkka kuolemantapauksissa Palkka työsuorituksen estyessä Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättyminen Työsopimuksen irtisanominen Työnantajan irtisanomisoikeus 52 i) Suomi ii) Pohjoismaat 2

3 iii) Saksa Työntekijän irtisanomisoikeus 55 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Työsopimuksen purkaminen Koeaika Työnantajan purkuoikeus 60 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Työntekijän purkuoikeus 68 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Menettely työsuhdetta päätettäessä Laivatoimikunta 70 i) Tarkoitus ja tehtävä ii) Kokoonpano iii) Toimivalta iv) Menettely Muut menettelylliset seikat Työsuhteen päättymispaikka 85 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa Merimiehen kotimatka 89 i) Suomi ii) Pohjoismaat iii) Saksa 2.6 Työsopimuksen perusteeton tai muutoin lainvastainen päättäminen Lopputulemia In summa 3.2 De lege ferenda LIITTEET Liite 1: Vertailtavien merimieslakien pykälät aiheittain Liite 2: Merimiehen työsopimuslomake Liite 3: Laivatoimikunnan pöytäkirjalomake (uudempi) Liite 4: Laivatoimikunnan pöytäkirja lomake (vanhempi) 3

4 LÄHTEET Kirjallisuus Andreassen, J. Innføring i mannskapsrett, Tromso 1983 Bemm, W. - Lindemann, D. Seemannsgesetz und Tarifverträge für die deutsche Seeschifffahrt. Kommentar, 4. Aufl., Uelzen, 1999 Beckman, R. Merioikeuden käsikirja, Helsinki 1968 Borggård, G. - Sjöstedt, L. Sjömanslagen. Tukholma 1975 Hasselbach, O Ansættelsesret & Personaljura, Lærobog 1, Kööpenhamina Haxthow, V. Sjølovene Kommentarutgave. 26. utg. reviderat av Jan E. Holvik, Oslo 2001 Husa, J. Johdatus oikeusvertailuun. Oikeusvertailun perusteet erityisesti Jakhelln, H. Oversikt over arbeidsretten, 2 utg., Oslo 1998 Kahri, T.- Hietala, H. Työsopimuslaki, Helsinki 1999 Kopperud, K. Norsk sjømannslovgivning, Oslo 1989 Lunning, L.- Toijer, G. Anställningskydd. Kommentar till anställningsskyddslagen, 9 uppl., Tukholma 2006 Olsen, B. Karnov lovsamling, Bind 4, s , Kööpenhamina 2005 Raff, A. Søfartslove med kommentar 1, Sømandsloven, 4.udg., Kööpenhamina 1986 Schwedes, R. - Franz, W. - Junge, R. Seemannsgesetz Kommentar, 2. Aufl., Berlin 1984 Tiitinen, K-P. Merenkulkijain työsuhteisiin liittyvistä kansainvälisyksityisoikeudellisista ongelmista artikkeli Ulkomaantyöhön liittyviä oikeudellisia ongelmia, Helsingin yliopiston vertailevan oikeustieteen laitos, Tutkielmasarja no 5, Helsinki 1981 (Tiitinen 1981) Tiitinen, K-P. Työnantajan vastuu merenkulkijain sairaanhoidon kustannuksista, artikkeli Lakimies 1983 s (Tiitinen 1983) 4

5 Tiitinen, K-P.- Kröger T. Työsopimusoikeus, Helsinki 2003 Vestergaard, B.- Vestergaard, E. Sømandsloven af 1973 med kommentarer, 4. udg., Ishøj 1996 Zweigert, K. - Kötz, H. An Introduction to Comparative Law. Volume I: The Framework, Oxford 1977 Virallislähteet Suomi: Merimiesasiain neuvottelukunnan mietintö. Ehdotus merimieslaiksi. Komiteanmietintö 1975:54 Hallituksen esitys Eduskunnalle merimieslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 169/1977 Hallituksen esitys Eduskunnalle merimieslain muuttamiseksi HE 222/1985 HE 55/1986 HE 72/1988 HE 294/1990 HE 232/1992 Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi työsopimuslaiksi HE 157/2000 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi laivaväen luetteloinnista ja merimieslain 4 ja 77 muuttamisesta HE 239/2006 Ruotsi: Betänkande avgivet av 1964 års sjömanslagskommitté SOU 1971: 6 Betänkande av 1990 års sjömanslagsutredning. En ny sjömanslag SOU 1991: 103 Kungl. Maj:ts proposition med förlag till sjömanslag nr 40 år 1973 Norja: Innstilling om ny sjømannslov. Innstilling IV fra komitéen for revisjon av sjømannsloven 1971 Ot. prp. nr 43 ( ) om sjømannslov og om endriger i visse andre lover Ot prp. nr 26 ( ) Utkast til lov om endringer i sjømannslov Tanska: Betænkning om revision af sømandsloven 1972:643 5

6 Lyhenteet Bet Lakiesitys (Tanska) BGB Bürgerliches Gesetzbuch RGBl. s.195 DIS Tanskan kansainvälinen alusrekisteri DMmL Saksan merimieslaki BGBl. II s. 713 EFZG Saksan mm. sairausajan palkkaa koskeva laki BGBl. I s.1014 FL Tanskan toimihenkilölaki LBK nr. 68 ISR Saksan kansainvälinen alusrekisteri KKO Korkein oikeus Km komiteamietintö (Suomi) LAS Lagen om anställningskydd SFS 1982:80 NIS Norjan kansainvälinen alusrekisteri NMmL Norjan merimieslaki nr.18 ML Suomen merilaki /674 MmL Suomen merimieslaki /423 MKatL Suomen merimieskatselmuslaki /1005 Ot.prp. Lakiesitys (Norja) Prop. Lakiesitys (Ruotsi) RMmL Ruotsin merimieslaki SFS 1973:282 SOU Statens offentliga utredningar (Ruotsi) TMmL Tanskan merimieslaki LBK nr. 742 TSL Suomen työsopimuslaki /55 TT Työtuomioistuin VTSL Suomen vanha työsopimuslaki /320 6

7 1. Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä ja -tavoite Tutkimustehtävänäni on vertailla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan merimieslakeja. Kaikissa mainituissa maissa merimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään erityislaissa, jossa on otettu huomioon merityösuhteen ja aluksella tehtävään työhön liittyvät erikoispiirteet. Kysymyksen muodossa tutkimustehtäväni ovat: - mitä ja minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia merityönantajalla ja merimiehellä on työsuhteen alkaessa, kestäessä ja päättyessä eri vertailtavissa maissa? - minkälaisia niitä koskevien suomalaisten sääntöjen tulisi olla tulevaisuudessa otettaessa huomioon muun muassa työoikeuden yleinen kehitys Suomessa? Suomen merimieslaki on vuodelta Tuolloisessa kokonaisuudistuksessa sitä muokattiin voimassa olleen vuoden 1970 työsopimuslain mallin mukaisesti. Uusi työsopimuslaki tuli voimaan vuonna Tämä kokonaisuudistus luo paineita tai ainakin herättää kysymyksen siitä, olisiko myös merimieslain uudistamiseen ryhdyttävä lähitulevaisuudessa. Tämän takia Suomen voimassa olevan merimieslain kuvaus ja vertailu muiden maiden säädöksiin ja muualla tapahtuneeseen oikeuskehitykseen on ajankohtainen ja tarpeellinen. Pyrkimyksenä on oikeusvertailun avulla tehdä ehdotuksia siitä, miten Suomen merimieslakia tulisi muuttaa, kehittää ja uudistaa. Kuvailemalla sisällöllisiä eroavaisuuksia merityösuhteen osapuolten oikeuksissa ja velvollisuuksissa eri maissa voidaan osoittaa muutoskohteita, hahmottaa yleisiä ja periaatteellisia suuntaviivoja ja selvittää muiden maiden ratkaisuja, joita mahdollisesti voitaisiin hyödyntää ja ottaa suomalaisen lainvalmistelun pohjaksi. De lege ferenda -tutkimukselle on työsopimuslain kokonaisuudistuksen lisäksi tarvetta myös siksi, että osaa sellaisista VTSL:n uudistuksista, jotka olisi voitu ulottaa myös merityösuhteisiin, ei tehty MmL:iin. Laissa on myös oikeuskäytännössä ja muissa käytännön soveltamistilanteissa ilmi tulleita aukkoja, jotka kaipaavat täydennystä ja tarkennusta sekä muita epäjohdonmukaisuuksia, jotka johtuvat kehityksestä muualla lainsäädännössä. 7

8 Saksan merimieslaki on mielenkiintoinen siksi, että Saksa on perinteikäs ja pohjoismaiden kannalta tärkeä merenkulkumaa ja naapuri. Oikeuskulttuurillisesta näkökulmasta Saksa edustaa roomalaiseen oikeuteen perustuvaa oikeusjärjestelmää, joka korostaa samalla tavoin lain kirjainta ja sen tulkintaa kuin pohjoismaat, jotka kuuluvat samaan romaanisgermaaniseen oikeusperheeseen. Lakina DMmL edustaa eri lainsäädäntöperinnettä ja - historiaa kuin pohjoismaat, mikä tekee vertailusta kiehtovampaa. Vastausta siihen, miten, jos ollenkaan, Saksan merimieslaki on vaikuttanut Suomen merimieslain sisältöön, ei löydy nykyisen eikä aiempien merimieslakien esitöistä. Pohjoismaat ovat tehneet vuosikymmenten varrella tiivistä yhteistyötä useiden merenkulkua koskevien lakien valmistelussa. Merimieslakia koskeva yhteistyö tosin hiipui ja siitä luovuttiin 1970-luvulla. Koska yhteistyötä tehtiin kaikkien neljän pohjoismaan kesken, olisi vaikea perustella esimerkiksi vain yhden pohjoismaan valintaa vertailun kohteeksi. Kaikissa pohjoismaissa tuo 1970-luvulla säädetty laki on edelleen voimassa. Kaiken kattavaan kokonaisuudistukseen ei siis missään pohjoismaassa ole tämän jälkeen ryhdytty. Merimieslakeja on luonnollisesti muokattu ja uudistettu vastaamaan kansallisen ja kansainvälisen työoikeuden kehitystä ja merenkulun toimintaympäristön vaatimuksia. Lainvalmisteluyhteistyön päättymisen jälkeen merimieslait ovat kehittyneet erillään. Näin ollen nyt, Suomen merimieslain kolmenkympin kriisin lähestyessä, on mielenkiintoista vertailla sitä, mihin pohjoismaiset merimieslait ovat omilla teillään kulkeneet ja miten ne ovat erilaistuneet. Lähtökohtana on Suomen merimieslaki, jonka säännökset myös rajaavat tutkielman aihealuetta ja ohjaavat sen rakennetta. Pyrin painottamaan niitä MmL:n säännöksiä, joita ei kopioitu vuoden 1978 kokonaisuudistuksen yhteydessä työsopimuslaista eli niihin, jotka ovat periaatteellisesti ja merityöoikeudellisen erikoislaatuisuutensa kannalta tärkeitä. Vertailen ja analysoin eri pohjoismaiden ja Saksan merimieslakien sääntöjen rakennetta ja sisältöä suhteessa MmL:n pykäliin. Muiden maiden merimieslakien keskinäiseen vertailuun en ryhdy. Painopiste on Suomen merimieslaissa ja muiden maiden merimieslain sääntöjen sisällön kuvaan vain siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, mikä on välttämätöntä vertailun onnistumiseksi. Toisin sanoen, pyrin etsimään kustakin vertailtavasta laista ne 8

9 erilaisuudet, eroavaisuudet ja erikoisuudet, jotka ovat de lege ferenda-näkökulmasta kiinnostavia. Tarkoituksenani ei ole kirjoittaa kattavasti merityösuhteesta. Keskityn kansallisten merimieslakien kuvailuun ja vertailuun ja viittaan vain erityisestä syystä muihin merenkulkijoita koskeviin lakeihin ja alempitasoisiin säännöksiin. Edelleenkin rajatakseni laajaa tutkimuksen kohdetta pitäydyn ainoastaan merimieslain sanamuodon ja sisällön vertailussa enkä ulota sitä muiden maiden yleislakien, jotka osin soveltuvat myös merityösuhteisiin, vertailuun. Muihin lakeihin ja säädöksiin viittaan taustaksi varsinaiselle tutkimuskohteelle. Olen rajannut tutkimuksen ulkopuolelle MmL:n säännöistä muun muassa liikkeen ja aluksen luovutukseen, työnantajan konkurssiin, kuolemaan tai saneerausjärjestelyihin liittyvät säännöt. En myöskään käsittele mainintaa laajemmin perhevapaita tai tuotannollisia ja taloudellisia perusteita irtisanoa tai lomauttaa merimies. Näitä koskevat MmL:n pykälät eivät juuri eroa työsopimuslain säännöistä. Näiden lisäksi jätän tarkemmin perehtymättä MmL:n sosiaali- ja hallinto-oikeudellisiin säännöksiin esimerkiksi työttömyyskorvauksesta ja valtion osallistumisesta erinäisiin kustannuksiin. En tutkimuksessani myöskään ota huomioon, että Norjan, Tanskan ja Saksan kansainvälisen alusrekisterin aluksilla on mahdollista jättää soveltamatta tai poiketa merimieslain säännöksistä siihen valtuuttaman lain mukaisesti. 1.2 Tutkimuksen metodista Tutkimustehtävä ja sen tavoite sanelevat varsin yksiselitteisesti tutkimusmetodin ja -otteen. Tosin myös itse tutkimuksen kohde merityöoikeus tai merenkulun työoikeus puoltaa valittua metodia. Merenkulku, jos mikä, on kansainvälistä. Samasta syystä valinta voidaan kyseenalaistaa: onko hedelmällistä vertailla kansallisia säännöksiä sellaisella oikeudenalalla, jota säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset ja suositukset? Vertailla voi vain sellaista oikeudellista asiaa tai ilmiötä, jolla on jokin yhteinen tehtävä tai tarkoitus (function). 1 Husa kuvaa käsitettä tertium comparationis oikeudellisen ilmiön yhteiseksi nimittäjäksi; yhteismitalliseksi piirteeksi, joka on välttämätön missä tahansa 9

10 vertailevassa tutkimuksessa. Funktionaalisessa vertailussa tutkimuskohteena on oikeudellinen sääntö, instituutio tai käytäntö, joka palvelee samaa ongelmanratkaisutehtävää. 2 Tätä määritelmää soveltaen voin nimetä tutkimuksessani eritasoisia funktioita, jotka osoittavat tutkimuskohteen vertailtavuuden. Säädöstason funktio liittyy merimieslakien tarkoitukseen määrätä merimiehen työsuhteen ehdoista, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan samoin kuin merityönantajan velvollisuuksista huolehtia työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan maailman merillä. Esimerkkinä sääntötason funktiosta voidaan mainita esimerkiksi sääntö vastuunjaosta tilanteessa, jossa merimies loukkaantuu vakavasti aluksella. Ensimmäinen tehtäväni on yksilöidä nämä samaa funktiota palvelevat säännöt eri vertailtavissa laeissa. Eräs tapa tehdä tämä on laatia aihekohtainen taulukko. 3 Tarkemman ja yksityiskohtaisemman vertailun mahdollistamiseksi sääntöjen sisältö on selvitettävä ja kuvattava tarkemmin muun muassa oikeuskäytännön avulla. Vertailututkimukseni tavoitteesta johtuen painotan Suomen merimieslain sisällön kuvaamista. Jotta oikeusvertailevan analyysin tuloksena voidaan todeta tutkittavien oikeudellisten ilmiöiden samankaltaisuudet ja erilaisuudet, on vertailussa tehdyt havainnot, kuten eri lakien oikeudelliset ratkaisut, irrotettava taustastaan ja asetettava yhteiseen käsitteelliseen järjestelmään, jonka pohjalta varsinainen vertailuarviointi voidaan tehdä. 4 Työsuhteen elinkaari tarjoaa mainion ja yleispätevän käsitteistön ja samalla rakenteen ja otsikot tutkielmaan. Ensin teen vertailua yleisellä tasolla, minkä jälkeen käsittelen työsopimusta ja sen tekemistä ja sisältöä. Jatkan kuvaamalla merimiehen ja merityöantajan erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia ennen kuin keskityn palkkaan ja sen eri muotoihin. Koska työsuhde voi päättyä eri tavoin ja perustein, on tarpeen analysoida näitä erikseen. Lopuksi vertailen työsuhteen päättymiseen liittyviä menettelytapoja ja -sääntöjä. Ei toki ole sattumaa, että Suomen merimieslaki noudattaa samanlaista kronologiaa. Oikeusvertailevan prosessin viimeinen ja välttämätön vaihe on vertailun tulosten kriittinen arviointi. On valittava vertailun tuomista vaihtoehdoista paras ja perusteltava sen paremmuus tai kehitettävä uusi ratkaisu ongelmaan yhdistelemällä vertailun tuloksia. 5 Tutkimukseni 1 Zweigert-Kötz s. 25 ja s.36 2 Husa s Liite 1 4 Zweigert-Kötz s Zweigert-Kötz s

11 tarkoitus toimii tämän arvioinnin työkaluna ja mittarina. Tehdyt valinnat päätyvät ehdotuksiksi siitä, miten MmL:a olisi uudistettava. Tutkimuksessani on myös kansainvälisen lisäksi toinen oikeusvertaileva ulottuvuus: puhtaan kansallinen. Tutkimustehtävän valinnan ja määrittelyn perusteluissa mainitsen siitä ajankohtaisesta kysymyksestä, pitäisikö merimieslaki, lex specialis, uudistaa kokonaisuudessaan, nyt kun uusi työsopimuslaki, lex generalis, on ollut voimassa jo muutaman vuoden. Tämä ulottuvuus tulee mukaan tutkielmani loppupuolella. Keräämissäni uudistusehdotuksissa olen ottanut, aiempaa lainsäädäntöperinnettä kunnioittaen, kantaa siihen, mitä vuoden 2001 TSL:n uudistuksista tulisi sisällyttää uuteen MmL:iin. Tutkimusotteeni on praktinen. 6 Koska tavoitteeni on palvella lainsäätäjää tämän uudistustyössä ja tyydyn näin - Husan sanoin - tutkimaan vieraiden maiden lakitekstejä enkä kaiva oikeusjärjestelmän pintaa syvemmälle, 7 vältyn myös monilta oikeusvertailuun liittyviltä hankalilta valinnoilta ja ongelmilta. Niinpä esimerkiksi tutkimusaineistoni on varsin helppo rajata tiukasti kohteeni mukaan. 1.3 Tutkimusaineisto Oikeusvertailussa korostuu se itsestäänselvyys, että tutkimuksen tärkein lähdeaineisto on kohde itse eli lakiteksti. Kun vertailun tavoitteena on etsiä oikeudellisia ratkaisuja tai periaatteita; lainsäädännöllisiä helmiä, korostuu itse lain sanamuodon ja sen ilmaisujen merkitys. Uskaltaisin jopa väittää, että tällöin ei välttämättä ole tärkeintä tietää sitä, miten sääntöä on sovellettu ja tulkittu, vaan se, onko sääntö oikeudellisina ratkaisuna selkeä, toimiva ja onnistunut tavoitteessaan. Kun vertailun kohteena on viisi eri merimieslakia, on tutkimus rajattava ja syvälle luotaava vertailu jätettävä jo käytännön rajoitusten ja kokonaisuuden selkeyden takia. Tärkeä osa tutkimusaineistostani koostuu pohjoismaisen oikeuslähdeperinteen mukaisesti lakien esitöistä. Saksassa esitöiden merkitys tulkinta-aineistona ei ole samanlainen kuin pohjoismaissa eikä niihin näin ollen ole tapana viitata kommentaariteoksissa. Tästä sekä tutkimuksen tavoitteesta johtuen olen eniten käyttänyt suomalaista lainvalmisteluaineistoa 6 Husa, s Husa, s

12 lähteenäni. Esityöaineiston käsittelyssä on otettava MmL:n säädöskehitys huomioon. Osa vuoden 1955 MmL:n säännöistä siirrettiin lähes sellaisenaan tai sanamuotomuutoksin vuoden 1978 lakiin. Näin ollen kumotun lain esityöt ja sitä koskevat kommentaarit ovat käyttökelpoista tulkinta-aineistoa. Olen viitannut niihin vain muutamissa tapauksissa, koska tutkielman tarkoituksena ei ole olla oikeushistoriallinen. Yleisesti työoikeutta käsittelevissä monografioissa merityösuhteet on lähes kokonaan unohdettu tai sivuutettu marginaalisella maininnalla, joten niiden merkitys suoraan merityöoikeudellisena lähdeaineistona on vähäinen. Suurin osa Suomen merimieslain vähistä kommentaareista on siten vanhentuneita, että ne kirjoitettu vuoden 1955 merimieslain voimassaoloaikana. Itse asiassa voimassa olevasta MmL:sta on vain muutamia artikkeleita. Ruotsin merimieslaista on kirjoitettu hyvin niukasti verrattuna Norjaan ja Tanskaan, joiden laeista löytyy tuoreitakin selitysteoksia ja oppikirjoja. Saksassa merimieslaista ovat kirjoittaneet niin oikeustieteilijät kuin merenkulkijatkin. Lähteitä on niin runsaasti, ettei kaikkiin tutustuminen ei ole tarkoituksenmukaista ja näin olen keskittynyt vain tuoreimpiin ja eniten viitattuihin lähteisiin. Tutkimuksen tavoitteen sanelemana olen tutkinut oikeuskäytäntöä löytääkseni ne merimieslain kohdat, joiden sisältöön olisi lain uudistustyössä kiinnitettävä huomiota. Näin ollen viittaan tutkielmassani vain suomalaiseen oikeuskäytäntöön eli Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen tuomioihin, joissa on sovellettu MmL:ia. 1.4 Tutkimuksen taustaksi Muutama sana merimieslakien historiasta sekä suhteesta yleiseen työoikeuteen on paikallaan tutkimuksen taustaksi. Pohjoismainen yhteistyö, joka on ollut perinteisesti tiivistä uudistettaessa myös muita merenkulkuun liittyviä säädöksiä, katkesi tuoreimpien merimieslakien kohdalla. Voimassa olevat merimieslait tulivat voimaan Ruotsissa ja Tanskassa 1973, Norjassa 1975 ja Suomessa Aiemmat pohjoismaiset lait olivat 1950-luvulta ja niitä edeltäneet, ensimmäiset varsinaiset merimieslait 1920-luvulta. Aiemmin merityötä koskevat säännöt sisältyivät merilakeihin. Samanlaista valmisteluyhteistyötä ja lakien yhdenmukaisuutta 12

13 kuin merilaeissa ei ole kuitenkaan eri maiden merimieslaeissa pystytty säilyttämään erilaisen yleisen työoikeudellisen kehityksen takia. 8 Mainituilla 1970-luvun lakiuudistuksilla kehitettiin merityöoikeutta monella periaatteellisella tavalla. Merimies on lähtökohtaisesti työsuhteessa varustamoon tai laivanisäntään sen sijaan, että sopimus koskisi työtä vain yhdellä tietyllä aluksella. 9 Sopimusten luonne muuttui toistaiseksi voimassa oleviksi määräaikaisten tai määrämatkaa koskevien sopimusten sijaan. 10 Tämä vähensi myös merimieskatselmusten käytännön merkitystä. MmL:ia ja RMmL:a yksinkertaistettiin luopumalla lähes kokonaan päällikköä ja päällystöä koskevasta erityissääntelystä. Työehtosopimukset, merimiesten järjestäytyneisyys ja vahvat ammattijärjestöt vaikuttivat myös osaltaan merimieslain kehitykseen, erityisesti Ruotsissa. 11 Saksan voimassa oleva merimieslaki on vuodelta 1957 ja se kumosi merimiesasetuksen vuodelta Asetus oli pahasti vanhentunut niin merenkulun kuin työoikeudellisen kehityksenkin näkökulmasta ja DMmL:n kokonaisuudistusta edelsi laaja lainvalmistelutyö. 12 Kuten alussa mainitsin, kaikissa vertailtavissa maissa merimieslaki on erityislain asemassa. Lakeja sovelletaan erityiseen ammattiryhmään, jonka työpaikkana on alus. Vertailutulosten ymmärtämisen kannalta on tärkeää hahmottaa erityislain suhde kunkin maan muuhun työoikeudelliseen lainsäädäntöön. Suomen voimassa oleva merimieslaki vuodelta 1978 laadittiin siten, että se vastasi mahdollisimman hyvin silloisen työsopimuslain rakennetta, laajuutta ja sisältöä. Monet sen säännöksistä ovatkin sanatarkkoja kopioita vuoden 1970 työsopimuslain pykälistä, mutta niissä on huomioitu merenkulun erityispiirteet. 13 Erityislakina merimieslaki syrjäyttää työsopimuslain kokonaisuudessaan. 14 Toisin sanoen työsopimuslakia ei sovelleta milloinkaan sellaiseen työsuhteeseen, johon MmL soveltuu, ei edes täydentävänä 8 Km 1975:54, s. 1 ja HE 169 /1977 s. 3 9 Borggård- Sjöstedt s. 4. Tästä pääsäännöstä poikkeaa TMmL. Ks Borggård- Sjöstedt s Borggård-Sjöstedt s Bemm-Lindemann s Km 1975:54, s. 3-4 ja HE 169/1977 s Km 1975:54, s. 10 ja HE 169/1977 s.1 ja 5 13

14 oikeusohjeena niihin kysymyksiin, joista MmL vaikenee. Tulkinnallisesti VTSL, erityisesti sanamuodoltaan samojen säännösten kohdalla, vaikuttaa vahvasti MmL:n käytännön soveltamiseen. Norjan ja Tanskan merimieslait ovat samalla tavalla itsenäisiä lakeja kuin MmL. Norjan työympäristölain (arbeidsmiljøloven, AML) 15 2 :n mukaan lakia ei sovelleta merenkulkuun. Vuoden 1985 uudistuksessa NMmL muutettiin sisällöllisesti lähemmäksi mainittua yleislakia. 16 Tanskassa työsuhdetta koskeva lainsäädäntö on perinteisesti jakaantunut työntekijäryhmittäin. Näitä lakeja täydentävät erilliset erityislait esimerkiksi työsuhteen päättämisestä tuotannollisin ja taloudellisin perustein tai sairausajan palkasta, joista TMmL:ssa on omat sääntönsä. 17 TMmL:lla on mielenkiintoinen suhde toimihenkilöitä koskevaan lakiin (funktionaerloven, FL), 18 jonka periaatteisiin aluksen päällystön työsuhteita koskevat TMmL:n erityissäännöt perustuvat. Lakia valmisteltaessa päädyttiin siihen ratkaisuun, että päällystöä koskevat erityissäännöt saavat oman lukunsa merimieslaissa eikä laissa näin viitata FL:iin eikä sitä sovelleta merimieslain rinnalla tai sitä täydentävänä. 19 Mainittakoon vielä, että Norjan, Tanskan ja Saksan alusrekisterin kaksijakoisuus johtaa siihen, että saman lipun alla purjehtivilla aluksilla sovelletaan osittain eri sääntöjä. Kansainvälisiä alusrekistereitä koskevissa laeissa säädetään siitä, miten ja missä laajuudessa niistä merimieslain pakottavista säännöksistä, joita sovelletaan sellaisenaan kansalliseen alusrekisteriin merkityillä aluksilla, voidaan sopia toisin. Sopimusvapaus on siis laajempi NIS-, DIS- ja ISR-rekisteröidyillä aluksilla sovellettavista säännöistä. 20 Ruotsissa tilanne on toinen. Yleistä työsuhteen päättämistä koskevaa lakia (anställningsskyddlagen, LAS) 21 sovelletaan RMmL:ia täydentävänä. LAS 1 ja 2 :n mukaan lakia sovelletaan palveluksessa oleviin työntekijöihin, ellei muussa laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa ole erityisiä siitä poikkeavia sääntöjä. Merimieslaki on tällainen poikkeava laki. Näin ollen yleistä lakia sovelletaan erityislakia täydentävänä. LAS:n ja RMmL:n kesken ei ole periaatteellisia eroavaisuuksia ja nekin johtuvat selkeästi 15 Lov om arbeidervern og arbeidsmiljø nr Jakhelln, s Hasselbach, s LBK n bet s. 9-11, Raff s Esim. Jakhelln, s. 57, Bemm - Lindemann s Lagen om anställningskydd SFS 1982:80 14

15 merityösuhteen erityispiirteistä. Merimiehen työsuhteen kannalta tärkeimmät LAS:n säännöt koskevat työsuhteen päättämistä, sen perusteita ja menettelykysymyksiä. 22 Myös saksalaisilla aluksilla sovelletaan DMmL:n rinnalla yleisesti työsuhteisiin sovellettavia lakeja ja sääntöjä. Näistä periaatteellisesti tärkeimpiä ovat siviililakikirjan (BGB) 23 ja irtisanomissuojalain erityissääntöä säännöt, joita sovelletaan siltä osin kuin DMmL:ssa ei ole Tutkielmassa on otettu huomioon merimieslakien muutokset vuoden 2006 loppuun asti. 2. Merimieslakien vertailua 2.1 Yleispiirteitä Rakenne ja sisältö Kuten aiheittaisesta taulukosta (Liite 1) käy ilmi, sisällöllisesti vertailtavissa merimieslaeissa säädetään lähes kaikista samoista aiheista kuin Suomen merimieslaissakin. Saksan merimieslaki eroaa tässä vertailussa selkeästi laajuudellaan ja kattavuudellaan. Suomessa esimerkiksi merimiehen työajasta ja vuosilomasta säädetään erillisissä laeissa, Saksassa niillä on omat lukunsa merimieslaissa. Silti ei ole tarvetta kyseenalaistaan MmL:n ja DMmL:n keskinäistä vertailtavuutta selkeät erilaisuudet tekevät vertailusta vain entistäkin kiinnostavampaa. Suomen merimieslaki, kuten yllä on todettu, myötäilee vuoden 1970 työsopimuslain rakennetta ja asiasisältöä. Tästä syystä sen sisäinen logiikka eroaa jonkin verran muista pohjoismaisista laeista. MmL on jaettu kymmeneen lukuun ja siinä on pyritty noudattamaan työsuhteen kronologista järjestystä. Ensimmäisessä luvussa soveltamisalamäärittelyn jälkeen säädetään työsopimuksen muodosta, tekemisestä ja kestoajasta. Toisessa luvussa määritellään työntekijän yleisten velvollisuuksien kuten esimerkiksi kilpailukiellon ja salassapitovelvoitteen jälkeen työnantajan yleiset velvollisuudet tärkeimpänä palkan maksu 22 Lunning-Toijer s Bürgerliches Gesetzbuch , RGBl. s Kündigungschutzgesetz , BGBl. s Bemm-Lindemann s. 87 ja s

16 työsuhteen eri tilanteissa. Luvussa määrätään myös merimiehen oikeudesta perhevapaisiin ja sairaanhoitoon. Työsuhteen päättymistä ja siihen liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä käsitellään kolmannessa luvussa. Tähän liittyvät läheisesti kuudes luku ja sen laivatoimikuntaa koskevat säännökset. Työsopimuksen pätemättömyyttä sekä vahingonkorvausta koskevat säännöt ovat neljännessä ja viidennessä luvussa. Seitsemännessä luvussa säädetään päällikön oikeudesta ylläpitää järjestystä aluksella sekä tarpeellisista pakkokeinoista. Varsinaiset rangaistussäännökset on sijoitettu yhdeksänteen lukuun. Kahdeksas ja kymmenes luku sisältävät erinäisiä ja täydentäviä säännöksiä muun muassa aluksen katsastuksesta ja tuomioistuimesta. Verrattuna vuoden 1955 merimieslakiin MmL on tasapuolisempi siinä mielessä, että erityisiä päällikköä tai päällystöä koskevia sääntöjä ei juuri ole. Ruotsin merimieslain yksinkertaistamista vuoden 1973 kokonaisuudistuksessa perusteltiin kollektiivisen työoikeuden ja työehtosopimusten merkityksen lisääntymisellä. RMmL:n yhdentoista luvun otsikot ovat osin samoja kuin MmL:ssa. Työsopimuksen tekemisestä, päättämisestä ja toimesta vapautumisesta ja niiden edellytyksistä säädetään toisessa ja kolmannessa luvussa. Omissa luvuissaan ovat laivatoimikuntaa, vapaamatkaa, sairaustapauksia ja alustyötä koskevat säännöt. Kahteen viimeiseen lukuun on sijoitettu rangaistussäännökset ja säännöt toimivaltaisesta tuomioistuimesta. RMmL:ssa ei ole varsinaisia viittauksia LAS:iin, mutta sen soveltaminen RMmL:n rinnalla on vaikuttanut ratkaisevasti RMmL:n sisältöön. Mielenkiintoisin RMmL:n piirre on mahdollisuus erottaa työntekijä toimestaan (skilja från befattning) ilman, että merimiehen työsopimus päättyy. Erottamisperusteet ovat kuitenkin samankaltaiset kuin MmL:n irtisanomis- tai purkamisperusteet. Tämä piirre sekä RMmL 11a :n mukainen uudelleensijoittamisvelvollisuus toiselle alukselle kuvastavat konkreettisella tavalla sitä lain peruslähtökohtaa, että merimiehen työsuhde on varustamoeikä aluskohtainen. 26 Norjan merimieslaki on pykälämääräisesti lyhin, vain 55 pykälää. Silti siitä uupuu vain vähän MmL:ssa mainittuja aiheita. Kokonaan siitä puuttuvat kokonaan seuraamus- ja 26 Vaikka siis RMmL:ssa ei ole varsinaisia säännöksiä työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta, en jätä tutkimuksen ulkopuolelle niitä perusteita, joilla päällikkö voi erottaa merimiehen toimestaan. Selostan niitä työnantajan purkamisoikeutta koskevassa otsikon alla kohdassa

17 rangaistussäännöt, joita on kaikissa muissa vertailtavissa laeissa. Laivatoimikuntaa koskevat säännöt on Norjassa tiivistetty yhteen pykälää, Ruotsissa ja Suomessa niitä varten on oma lukunsa. Yksi syy lain suppeuteen on se, että NMmL sisältää useita valtuuttavia sääntöjä, joiden mukaan kuninkaallisella asetuksella voidaan säätää asiasta tarkemmin. Rakenteeltaan NMmL on hyvin selkeä, päälukuja on viisi. Soveltamisalamäärittelyn jälkeinen Työsopimus -otsikoitu luku on jaettu kolmeen alalukuun koskien sopimusta ja sen päättämisperusteita, palkan laskemista ja maksua sekä sairaanhoitoa ja kuolemantapauksia. Kolmanteen lukuun on kerätty erinäisiä merimiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. Neljäs luku koskee riitojen ratkaisua ulkomailla ja viimeisessä luvussa on mm. viranomaisia koskevia säännöksiä. Tanskan merimieslain kuusi päälukua noudattavat samanlaista kaavaa kuin NMmL. Soveltamisalaa ei varsinaisesti rajata ollenkaan, vaan ensimmäisessä luvussa määritellään merimies sekä määräaikainen työsopimus sekä luetellaan ne lain säännökset, joita sovelletaan muihin kuin varsinaisiin merimiehiin. Laajin on toinen luku työsopimuksen tekemisestä ja päättämisestä. Siihen on sijoitettu myös säännöksiä palkasta, sairaanhoidosta sekä merimiehen kuolemasta. Luvun päättävät alaluvut päällystön ja päällikön työsuhteista. Kolmas luku koskee laivatyötä, neljäs työsopimuksesta johtuvia riitoja ja 4a-luku sisältää merimieskatselmusta koskevat pääsäännön ja viittaukset alempiin säädöksiin. Rangaistussäännökset ovat viidennessä luvussa. Mielenkiintoinen on erityinen säännös (TMmL 35 ) varustamotyösuhteesta. TMmL:n lähtökohta on edelleen työsopimuksen aluskohtaisuus ja tästä johtuen työvelvoitteen ulottumisesta yleisesti varustamon aluksille on nimenomaisesti sovittava. Kaikista pohjoismaista TMmL:ssa on eniten jäänteitä 1950-luvun merimieslaeista. Siinä on muun muassa säilytetty päällikön vahva asema, häntä ja päällystöä koskeva erityissääntely, aluskohtaisuus sekä sääntö työsuhteen päättymisestä aluksen tuhouduttua. Saksan merimieslaki on vertailtavista laeista sisällöllisesti kaikkein laajin ja kattavin ja monin tavoin myös yksityiskohtaisin. DMmL kattaa asiallisesti Suomen merimieslain, kumotun merimieskatselmuslain, merityöaikalain ja merimiesten vuosilomalain sekä lisäksi monia niitä täydentäviä asetuksia. Pitkä laki on jaettu seitsemään päälukuun, joista osa on jaettu edelleen useaan alalukuun. Pääluvut käsittelevät järjestyksessä lain soveltamisalaa ja käytettyjä käsitteitä, pätevyyskirjoja ja merimieskatselmusta, miehistön jäsenen työsuhdetta, työturvallisuutta, 17

18 järjestystä aluksessa, rangaistavia tekoja ja muita lainvastaisuuksia. Mielenkiintoisin tämän tutkimuksen kannalta on kolmas luku, jonka alaluvuissa käsitellään järjestyksessä työsuhteen perustaminen ja sisältö, merimiehen ylläpito ja sairaanhoito, lomaoikeus ja maihin meno sekä työsuhteen päättäminen. DMmL:ssa on tarkemmin kuin muissa vertailtavissa laeissa määritelty ja ryhmitelty aluksella työskentelevät sekä se, missä laajuudessa DMmL:a sovelletaan kuhunkin ryhmään. Tosin ryhmäjaon merkitys on vähentynyt, kun lakia on vuosin varrella yksinkertaistettu ja pykäliä karsittu. Erityisellä merimiesviranomaisella (Seemannsamt) on pohjoismaisesta näkökulmasta yllättäviäkin tehtäviä kuten esimerkiksi työsuhteen purkamistoimen pätevyyden vahvistaminen (DMmL 69 ). Laissa on myös eräänlainen sisäänrakennettu kaksitahoinen soveltamisala. Useat lain pykälät soveltuvat ainoastaan Saksan perustuslain soveltamisalueella (Geltungsbereich des Grundgesetzes) ja jotkut vain sen ulkopuolella. Saksan merimieslaissa on myös erotuksena pohjoismaisiin lakeihin selkeästi enemmän viittauksia muuhun lainsäädäntöön. Mainittakoon vielä, että laissa on myös alustyyppikohtaisia poikkeuksia enemmän kuin muissa vertailtavissa laeissa Soveltamisala ja määritelmiä Soveltamisala määritellään MmL 1 ja 2 :ssä. Pääsääntöisesti MmL:a sovelletaan työhön, jota työntekijä tekee sopimuksen perusteella työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan suomalaisessa aluksessa riippumatta aluksen käyttötarkoituksesta tai omistajasta. 28 Myöskään työnantajan ja työntekijän kansalaisuudella ei ole merkitystä, vaan lakia on sovellettava aina, kun alus on merilain mukaisesti suomalainen. 29 Tästä periaatteesta poikkeaminen on MmL 86 :n mukaan mahdollista luvanvaraisesti. Ulkomaalaiselle työnantajalle, joka vuokraa suomalaisen aluksen tai sen osan käyttöönsä, voi työministeriö myöntää määräaikaisen poikkeusluvan olla noudattamatta MmL:n säännöksiä joko kokonaan tai osittain. Se, että lupa edellyttää painavia syitä sekä sitä, ettei siitä aiheudu olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, korostaa lipun laki - pääsäännön tavoitetta suojata työntekijää kirjavilta työehdoilta Ks. erityisesti DMmL seitsemäs luku 28 Km 1975:54 s Tiitinen 1981 s Tiitinen 1981 s tarkemmin poikkeusluvan myöntämisestä. MmL 87 :n, joka kumottiin 1998, mukaan MmL:n säännöksiä oli sovellettava myös ulkomaalaisessa aluksessa suomalaisen työntekijän ja 18

19 Korkeimman oikeuden päätös on lain sanamuodon mukaisesti perustettu siihen, missä työ tosiasiallisesti tehtiin. KKO 1994:144 Vaikka virolaisen muusikon työsopimus oli tehty Virossa, jossa varustamon silloinen liikepaikka ja työntekijän kotipaikka sijaitsivat, ei siihen sovellettu Viron lakia. Koska pääosa työsopimuksen mukaisesta työstä oli tehty Turun saaristossa liikennöineellä suomalaisella aluksella, oli sopimukseen sovellettava Suomen merimieslakia, joka erityislakina syrjäytti työsopimuslain kansainvälis-yksityisoikeudelliset säännöt. Jos työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa merimiehen väliaikaisesti tekemään työtä muualla kuin suomalaisessa aluksessa, soveltuu MmL tähänkin työhön. 31 Muualla voi siis olla muun muassa ulkomaalainen alus tai työpaikka maissa. Jokainen alus poistetaan liikenteestä aika ajoin telakoinnin takia. Väliaikainen työkomennus voi mielestäni olla ajallisesti pidempi kuin tilapäinen työ, kunhan työntekijä palaa esimerkiksi tietyn määräajan jälkeen alukseen. 32 MmL:a ei kuitenkaan sovelleta työhön, jota tekee aluksessa satamassa oloaikana työntekijä, joka ei lähde aluksen mukaan matkalle. Tällöinhän työolosuhteet eivät eroa siinä määrin maissa tehtävästä työstä, että erityislain soveltaminen olisi perusteltua. Soveltamisalan ulkopuolelle jää niin ikään uittokalustolla (kuljetuskalustoa lukuun ottamatta), huvialuksella tai valtion rajavartiointi- ja puolustustarkoituksiin käytettävillä aluksilla tehtävä työ. Mielenkiintoisin poikkeuksista on kohta 2, jonka mukaan MmL:a ei myöskään sovelleta työhön, joka on tilapäistä tarkastus-, huolto-, luotsaus- tai muuta näihin rinnastettavaa suomalaisen työnantajan välisessä työsuhteessa. 31 Vuoden 1955 MmL:ia sovellettiin niin varsinaiseen laivaväkeen kuuluviin kuin muihinkin laivanisännän tai päällikön alukseen toimeen ottamiin henkilöihin (70 ). Merkityksellistä oli siis soveltamisalan kannalta se, kuka työsopimuksen osapuoli oli. Tästä edellytyksestä luovuttiin vuoden 1978 MmL:ssa, mutta se löytyy edelleenkin verolainsäädännössä. Tuloverolain (1535/1992) 74 :n mukaan merityötuloa on laivaisännän tai Verohallituksen määräämän muun tähän rinnastettavan, aluksen liikennöintiä hoitavan työantajan palveluksessa aluksessa tehdystä aluksen liikennöintiin liittyvästä työstä saatua palkkatuloa. Toisin sanoen merityötuloa ansaitsevat laivaisännän, varustamon tai crew management-yhtiön palveluksessa olevat työntekijät, mutta eivät välttämättä näiden alihankkijoina toimivien yritysten työntekijät, joiden aluksessa tekemään työhön MmL:a kuitenkin sovelletaan. 32 Varustamo voi tarvita merimiehen ammattitaitoa väliaikaisesti esimerkiksi projektityössä maissa. Olisi varsin kohtuutonta työntekijän kannalta, jos esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvat, monimutkaisiin vuositason laskelmiin pohjautuvat työaika- ja vuorottelujärjestelmät eivät soveltuisi häneen väliaikaisesti. 19

20 työtä. Hallituksen esityksen mukaan tilapäistä on lyhytaikainen, esimerkiksi yhden matkan kestävä huoltotyö. Jos kuitenkin mainittu työ jatkuu niin, ettei sitä voida pitää tilapäisenä, on erityislakia sovellettava. Samoin esityksessä korostetaan MmL:n soveltamista lyhytaikaiseenkin aluksen normaalin käyttöön liittyvään työhön. 33 Matkustaja-aluksilla työskentelee usein myös muita kuin varsinaisia merimiehiä. Tällaiset työntekijät, kuten artistit ja tuote-esittelijät, voivat tehdä pitkiäkin työrupeamia tai kiertää varustamon eri aluksilla. He ovat enemmän matkustajan kuin merimiehen asemassa sillä perusteella, että heiltä ei edellytetä merimiehiltä vaadittavaa, alusturvallisuuteen liittyvää vähimmäispätevyyttä. Nämä työntekijät eivät ole työsopimussuhteessa varustamoon, vaan omaan työnantajaan, joka puolestaan on tehnyt esimerkiksi urakka-, palvelu- tai sopimuksen työvoiman vuokraamisesta varustamon kanssa. Tavallisesti työsopimusta ei ole tehty merimieslain muotosäännöksiä noudattaen, työntekijää verotetaan maaveroprosentin mukaisesti ja työtä tehdään aluksella jaksottaisesti tai tilapäisesti työnantajan direktion mukaan. Näissä tapauksissa voi olla epäselvää, sovelletaanko TSL:a vai MmL:a. 34 Tällöin, yleisen työoikeudellisen periaatteen 35 mukaisesti, on sovellettava laki ratkaistava sen mukaan, mitä ja missä työtä pääasiallisesti tehdään. Tietyt MmL:n päällikön toimivaltaa ja työnantajan huolenpitovelvollisuutta määrittelevät säännöt koskevat kuitenkin myös tilapäisiä työtekijöitä, vaikka MmL ei kokonaisuudessaan heihin sovellukaan (MmL 2.2 ). Näitä ovat työntekijän matkatavaroita (13 ), lääkärintarkastusta (31 ), työntekijän hautausta ja omaisuuden hoitoa (36 ), järjestyksen pitoa (74 ) ja rikoksesta epäillyn säilyttämistä (75 ) koskevat säännöt. Mainitsemisen arvoinen on myös MmL 82, jonka mukaan varustamo vastaa työntekijän, joka ei ole suorassa työsuhteessa varustamoon, päävastuullisen työnantajan ohella ja kustannuksella tietyistä MmL:n mukaisista velvollisuuksista. Perusteluna tälle yhteisvastuulle on se, että aluksella ei välttämättä aina ole varsinaisen työnantajan edustajaa ja laivatyön erikoisolosuhteet voivat edellyttää nopeaakin päätöksentekoa. 36 Rinnakkainen toimivalta koskee lääkärintarkastusta (31 ), sairaanhoitoa ja sen 33 HE 169/1977, s Varsinkin jos sopimusta tehtäessä ei vielä tiedetä muodostuuko aluksella tehtävä työ pääasialliseksi vai ei, olisi mielestäni suositeltavaa mainita työsopimuksessa siitä, että MmL:a ja TSL:a sovelletaan lomittain, eräällä tavalla määräaikaisesti työn tekopaikasta ja luonteesta riippuen. 35 Tiitinen-Kröger s

Laki. EV 31/1996 vp- HE 199/1995 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi merimieslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Laki. EV 31/1996 vp- HE 199/1995 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi merimieslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta EV 31/1996 vp- HE 199/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi merimieslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1995 valtiopäivillä annettu hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Alma Talent 2016 Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

HE 136/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain. edempänä liikennöiviin aluksiin. Soveltamisalapoikkeuksissa

HE 136/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain. edempänä liikennöiviin aluksiin. Soveltamisalapoikkeuksissa HE 136/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merityöaikalain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain soveltamisalaa ja soveltamisalapoikkeuksia

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Alma Talent 2016 Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ TALENTUM Helsinki 2014 4., uudistettu painos Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2176-1 ISBN 978-952-14-2177-8 (sähkökirja) Kansi: Lauri

Lisätiedot

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto Työsopimuslaki käytännössä Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2013 Viides, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus:

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto

Työsopimuslaki. käytännössä. Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto Työsopimuslaki käytännössä Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2013 Viides, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus:

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2010 vp Hallituksen esitys laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista (HE 102/2010 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kuntalain muuttamisesta

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen. LAUSUNTO nro 6/98. (asia: parlamentin jäsenten avustajat)

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen. LAUSUNTO nro 6/98. (asia: parlamentin jäsenten avustajat) Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen LAUSUNTO nro 6/98 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (EY) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuhun

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI ( ) Neuvoston istunto. (Sisämarkkinat) Luxemburg, 21. kesäkuuta 1999

LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI ( ) Neuvoston istunto. (Sisämarkkinat) Luxemburg, 21. kesäkuuta 1999 EUROOPAN UNIONI NEUVOSTO Bryssel, 2. heinäkuuta 1999 (12.08) (OR. f) 9432/99 ADD 1 LIMITE PV/CONS 41 MI 69 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI ( ) Neuvoston 2193. istunto (Sisämarkkinat) Luxemburg, 21. kesäkuuta

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15

Sisällys. Lukijalle... 11. Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia... 15 Lukijalle................................................... 11 Vuonna 2013 voimaan tulleita ja vuonna 2014 voimaan tulevia säädösmuutoksia........................ 15 1. Työsuhteen ehtojen lähteet................................

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.10.2015 COM(2015) 517 final 2015/0242 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Saksalle ja Itävallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Vastaustekniikka. Tekninen osio

Vastaustekniikka. Tekninen osio Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97)

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) vuorotyön määritelmästä. Annettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston pyynnöstä 22 päivänä huhtikuuta 1998.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot