//YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKELIJANUMERO 1A / 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "//YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKELIJANUMERO 1A / 2009"

Transkriptio

1 //YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

2 //PÄÄKIRJÄKIRJ EDUNVALVONTAA, KOULUTUSTA JA TUKEA TYÖELÄMÄÄN //PÄÄKIRJOITUS Hauskaa Tarjosiko YKL näitä asioita sinulle viime vuonna? Ammattiliitto on sanana suurimmalle osalle opiskelijoista tuttu, mutta mitä ammattiliitto tekee ja mitä liitto itse kellekin tarjoaa, on monille silti tuntematonta. Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani ensimmäinen vuosi YKL: n opiskelijatoimikuntalaisena alkaa taittua kohti loppuaan. Opiskeluissa on edessä vielä yksi seminaari ennen joululomaa ja uuden vuoden mukanaan tuomia haasteita. Ulkona sataa räntää ja tällaisena päivänä keskellä pimeintä talvea on hyvä pysähtyä miettimään mitä kuluneen vuoden aikana oikeastaan tapahtui. Liittyessäni YKL:n opiskelijajäseneksi tammikuussa 2008 ammattiliiton jäsenyys ei tuntunut omalla kohdallani mitenkään erityisen tärkeältä, opiskelen vielä monta vuotta ja osa-aikatyössänikään en ollut kohdannut suurempia ongelmia. Asiat, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva ja suomalainen työmarkkinajärjestelmä kuuluivat käsitteisiin, joista oli tarkoitus ottaa selvää, kunhan ehtii ja jaksaa. Opiskelijatoimikunnassa toimiessani olen tutustunut työmarkkinoihin, niiden toimintaan ja YKL:n tarjoamiin etuihin tarkemmin, ja ymmärtänyt että mahdollisten ongelmien ilmetessä on ikävää olla yksin. Meiltä opiskelijoilta saadun palautteen mukaan YKL:n tiedotuksen tulisi lisääntyä ja parantua. Näkyvyyden parantamiseen panostettiin kuluneen vuoden aikana erilaisten kampanjoiden muodossa. Kevään harjoittelumanifesti, kesätyökiertue sekä syksyllä AKAVA:n korkeakoulukiertueella AKAVA Campilla tehty työ toivat toivottua tulosta. Viime vuonna tehdyn kenttätyön ansiosta yhä useampi meistä opiskelijoista on saanut ratkaistua ongelmiaan työelämässä ja voinut tehdä päätöksen mahdollisesta liittoon liittymisestä perustaen päätöksensä tietoon. Meillä YKL:n opiskelijatoimikunnalla ja liiton opiskelija-asiamiehellä riittää puuhaa myös ensi vuonna, työelämätietouden lisääntyminen opiskelijoiden keskuudessa ja YKL:n näkyvyyden parantuminen yliopistoissa ja korkeakouluissa ovat asioita joiden eteen on syytä tehdä yhdessä töitä. Kesätöiden hakeminen aikaistuu vuosi vuodelta. Monessa paikassa haku ensi kesäksi alkaa jo joulukuussa, osa valinnoista tehdään heti alkuvuodesta. Tätä lehteä selatessasi kannattaa viimeistään alkaa miettiä miten haluat ensi kesäsi viettää: kesätöissä, opiskellen, lomalla vai näitä yhdistellen. Kesätöitä saadakseen pitää seurata julkisia hakuilmoituksia lehdissä ja netissä tai kääntyä keväällä työvoimatoimiston puoleen. Tehokkainta ja tärkeintä on kuitenkin mahdollisimman aktiivinen ote työnhaussa. Työnantajaan kannattaa ottaa itse suoraan yhteyttä ja miettiä, mistä tietystä alueesta on kiinnostunut. Hakemista ei kannata luovuttaa, vaikka ensimmäisten hakemuksien seurauksena työpaikkaa ei vielä mahdollisesti löydy. Työhakemukseen itseensä kannattaa panostaa, sillä sen perusteella palkkaamisesta päättävä henkilö valintansa tekee. Kädessäsi olevan YKL:n opiskelijanumeron on tarkoitus antaa sinulle työelämätietouden lisäksi ohjeita ja neuvoja työnhakuun, työnhakukanaviin ja työnhakuasiakirjoihin liittyen. Jos sinulla on jotain kysyttävää, niin ota ihmeessä yhteyttä liittoosi. Kun kyseessä on oma hyvinvointisi työelämässä, ei tyhmiä kysymyksiä ole. kevättä ja leppoisaa kesää kaikille! Ilkka Matero YKL:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja //TOIMITUS Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry Vuorikatu 22A Helsinki Puhelin Toimituskunta: Riku-Sakari Kujanen, Juha Vauhkonen Kirjoittajat: Sari Hartonen, Ilkka Matero, Arja Varis, Juha Vauhkonen Taitto ja ulkoasu: Riku-Sakari Hijack Lehti on painettu Galerie One Silk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset 2

3 Juha Vauhkonen Asiamies YKL Työnhaku vaatii aikaa, energiaa ja pitkää pinnaa. Opiskelijalla päätös hakea työ- tai harjoittelupaikkaa on usein välttämättömyyden sanelema, jotta pakollinen harjoittelu tulee suoritettua tai saa tienattua rahaa laskujen maksamiseen myös kesäkuukausilta. Myös työkokemuksen kerääminen opiskeluaikana on tärkeää, sillä se parantaa työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Seuraavassa on kerrottu työnhaun vaiheista, työhakemuksesta ja ansioluettelosta sekä työhaastattelusta. Työnhaun kanavat Monet kertovat ajautuneensa tietylle alalle tai tehtävään. Vaikka sattumalla ja onnellakin voi olla sormensa pelissä, onnistunut työnhaku vaatii yleensä hakijalta jonkin verran aikaa, aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta. Työnhaun kanavia ovat lehti-ilmoitukset, internetsivustot, avoimet hakemukset työnantajalle tai sosiaaliset verkostot. Lehti-ilmoitukset Lehti-ilmoitus on perinteisin työnhaun kanava. Työntekijää tarvitseva työnantaja laittaa ilmoituksen lehteen, valitsee useiden hakijoiden joukosta ensimmäisen kierroksen haastateltavat, haastattelee heidät, ja mahdollisesti useiden haastattelukierrosten ja testausten jälkeen valitsee menestyksekkäimmän kandidaatin. //1 //TYÖNHAKU TYÖNHAKU JA TYÖNHAUN VAIHEET Internet-sivustot Monet hakuportaalit ovat keskittyneet työpaikkailmoituksiin. Niistä löytyy arvokasta tietoa työnhakijalle sekä lukemattomia työpaikkailmoituksia. Kaupallisia suomenkielisiä hakuportaaleja ovat esimerkiksi: www. aarresaari.net, Työnantajaliittojen nettisivut on myös kätevä tapa löytää yhteystietoja ja lisätietoja eri aloilta: kohdasta jäsenliitot Lisäksi jokaisella valtion virastolla ja tutkimuslaitoksella sekä yksityisillä yrityksillä on omat internet-sivunsa, joissa on usein avoimet työpaikat -osio. Avoin hakemus Varsinkin suuret työnantajat ottavat mielellään vastaan avoimia hakemuksia, sillä ne helpottavat heidän työtään tulevaisuudessa mahdollisesi avautuvan paikan varalta. Internet, puhelinluettelo, yritysoppaat ja eri alojen vuosikirjat ovat hyviä lähteitä silloin, jos on hakemassa työtä, mutta mitään erityistä tehtävää ei ole tarjolla. Sosiaaliset verkostot Moni työpaikka täytetään tiskin alta laittamatta sitä avoimeen hakuun. Etenkin korkeasti koulutetuilla ihmisillä sosiaalisten verkostojen merkitys työnsaantikanavana kasvaa koko ajan. Laajan tuttavaverkoston olemassaolo on siten välttämättömyys kontaktien lähteenä ja sen rakentaminen opiskeluaikana ainejärjestötoiminnassa on hauskaa ja helppoa. Osallistu siis tapahtumiin ja liity myös itseäsi kiinnostaviin kansalaisjärjestöihin ja yhdistyksiin. Käy //123 messuilla ja tapaa ihmisiä. 123YHTEYDENOTTO TYÖNANTAJAAN Kun olet päättänyt mihin haet, ota ensin puhelimitse yhteys joko suoraan haettavaan yritykseen, ministeriöön tai tutkimuslaitokseen. Valmistaudu puheluihin: Etukäteen tutustumalla mahdollisen työpaikan nettisivuihin, vuosikertomuksiin ja raportteihin sekä muuhun helposti saatavilla oleviin materiaaleihin. Puhelun alussa esittele itsesi reippaasti ja selvästi Laadi itsestäsi ns. elevator speech max 1 minuutin tiivis esittely, jossa kerrot muutamalla lauseella, selkeällä puheella ilman täytesanoja olennaisen osaamisesi työ- tai harjoittelupaikan kannalta. Ole ystävällinen, selkeä, reipas, kiinnostunut, ja kysy työpaikkaan ja mahdollisesti avoinna olevaan työhön liittyviä kysymyksiä. Kerro, että lähetät hakemuksen ja ansioluettelon. Tiedustele kenelle sekä mihin osoitteeseen voit lähettää nämä. Tee puhelusta muistiinpanot (milloin, mihin yritykseen, kenelle soitit, keskustelun sisältö, tee merkintä kalenteriin ja soita 1-2 viikon päästä uudelleen) Mikäli olet ujo tai vierastat puhelimessa puhumista, harjoittele etukäteen yksin puhumalla tyhjään kännykkään tai ystävän kanssa. Muista, että harva meistä on synnynnäinen esiintyjä! 123 HAKEMUKSEN JA ANSIO- LUETTELON LÄHETTÄMINEN Lähetä työhakemus ja ansioluettelo henkilöille, jonka kanssa juuri keskustelit tai tämän osoittamalle henkilölle. Hakemus ja ansioluettelo paranevat sitä mukaa mitä enemmän niihin panostaa. Samalla hakemuksella ei kannata hakea moniin eri paikkoihin. Jos lähetät hakemuksen ja ansioluettelon sähköpostitse, muista nimetä ne omalla nimelläsi eikä esim. hakemus.doc tai hakemus.pdf. Hakemusten määrä ja työnhakuun varattava aika Työnhaku vaatii aikaa, viitseliäisyyttä ja itsensä markkinointia, mikä on useimmille suomalaisille haastavaa. Tutkimusten mukaan nyrkkisääntönä on, että työpaikan saa lähes varmasti jos lähettää 200 hakemusta. Mikäli työnhakusi on kokopäiväistä, kokeile esim. seuraavaa systeemiä: hae töitä klo. 8-16, esim. 1 työpaikka tunnissa: soita yritykseen, tutkimuslaitokseen, järjestöön tai virastoon, lähetä hakemus ja ansioluettelo. Tällä systeemillä lähetät 8 hakemusta päivässä, 40 viikossa, 200 viidessä viikossa ja huomaat, että työnhaku käy kuin oikeasta työstä. Mutta älä lannistu, jos ensimmäisen 15 hakemuksen kanssa ei tärppää, hakemus nro. 16 saattaa tuoda työ- tai harjoittelupaikan. 123HAKEMUSPÄIVÄKIRJA JA VÄLIAIKATIETOJEN KYSELY Pidä kirjaa yhteydenotoista sähköposteista, puheluista ja lähetetyistä hakemuksista ja palaa asiaan 1 2 viikon kuluttua. Viittaa tällöin aiempaan yhteydenottoon ja tiedustele, miltä tilanne näyttää. Ole kohtelias ja reipas vaikka saisitkin negatiivisen ilmoituksen. 3

4 Hyvä hakemus on selkeä, tiivis ja helppolukuinen kooste. Hakemuksen tarkoituksena on herättää työnantajan kiin- //CV nostus siten, että hän päättää kutsua sinut haastatteluun. Hyvä kieli syntyy ajattelusta ja useaan kertaan kirjoittamisesta. Työhakemusten lukija etsii vastauksia kymmenistä hakemuksista, joten hyvä hakemus ilahduttaa selkeydellään. Työhakemuksesta pitäisi löytää selkeästi vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kuka olen? Mitä osaan? Miksi olisin oikea valinta? Työhakemuksen rakenteesta ei ole mitään standardia, tässä yksi ehdotus rakenteeksi: 1. Motiivi Miksi haen juuri tätä työ- tai harjoittelupaikka? Kerro se 1-2 ytimekkäällä ja selkeällä lauseella. Tämä osa on hakemuksen tärkein ja aikaa vievin osa, joten keskity tähän kunnolla vastaanottaja saattaa tämän kohdan perusteella päättää, lukeeko hän hakemuksesi loppuun asti vai siirtäkö sen sivuun. Juha Vauhkonen Asiamies YKL MILLAINEN ON HYVÄ TYÖHAKEMUS? 3. Opiskelu Miten opintosi tukevat juuri tähän työpaikkaan hakemista? Jos olet esimerkiksi tehnyt syventävät opinnot, pro gradu tutkielman tai kandityön tai opiskellut ulkomailla tehtävän kannalta olennaisesta aiheesta, tämä kannattaa mainita. 4. Henkilökohtaiset ominaisuudet Millainen olet? Lyhyt, ytimekäs ja positiivinen kuvaus itsestäsi. Älä ole liian vaatimaton, älä myöskään kersku. Tämä kappale saattaa tuottaa tuskastumista motiivi-osion kanssa, mutta älä anna periksi. Jos sinun on vaikea kehua itseäsi, käänny ystäviesi, perheesi ja vanhojen työkaveriesi puoleen. Mitkä ovat vahvuutesi? Missä olet hyvä? Tähän asiaan kannattaa paneutua kunnolla ja havainnoida luonteenpiirteensä sekä osaamisensa valmiiksi. Näihin kysymyksiin joutuu usein vastaamaan myös haastatteluvaiheessa. 2. Työkokemus Tiivistelmä tämän tehtävän kannalta tärkeimmistä työkokemuksista. Vältä luettelomaisuutta ja korosta saavutuksia mitä olen saavuttanut työtehtävässä X, miten kartuttanut osaamistani ja asiantuntemustani yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa Y. Työkokemukset kannattaa listata viimeisin työpaikka ensin, mutta haettavan tehtävän kannalta oleellinen työkokemus. Muu kokemus selviää ansioluettelosta. 5. Vastaanottajaa kiinnostava tapaamistoive tai koukku Esim. X Oy tai Y tutkimuslaitos kiinnostaa minua työ- tai harjoittelupaikkana myös mahdollisten muiden avoinna olevien positioiden osalta. Tulen mielelläni keskustelemaan lisää haastattelun merkeissä. 6. Lopputerveiset ja allekirjoitus //YLEISIMMÄT VIRHEET Aloituksessa perinteiset fraasit Eräs yleisimmistä virheistä on aloittaa hakemus motiivin sijasta kappaleella: Olen 27-vuotias filosofian maisteri/ geologian opiskelija Mikäli paikkaan haetaan luonnon- tai ympäristötieteellisen korkeakoulututkinnon omaavaa henkilöä, tämä asia ilmenee ansioluettelon Koulutus osiosta. Myös ikä ilmenee ansioluettelosta. Koulutuksesta voi asiallisesti mainita hakemuksen kolmannessa kappaleessa tyyliin: Valmistuin maatalous-metsätieteiden maisteriksi X yliopistosta, ja tutkintoni syventävissä opinnoissa keskityin Y Yhden työhakemuksen kopiointi Toinen hyvin yleinen virhe on lähettää täsmälleen tai lähes sama hakemus jokaiseen työpaikkaan. Vaikka hakemusten kirjoittaminen ja räätälöiminen on työlästä ja vaatii aikaa, se kannattaa. Yritä asettua hakemuksen lukijan asemaan; millaisista asioista sinä olisit kiinnostunut juuri ko. paikan työnantajana? Mitä kannattaa korostaa, mitä jättää vähemmälle huomiolle? Mitä sinä voit tarjota tälle työnantajalle, miksi heille olisi hyödyllistä palkata juuri sinut eikä jotakuta muuta 150 hakijasta? Mikäli kuitenkin päätät lähettää lähes samanlaisen hakemuksen useaan eri paikkaan, tarkista että olet muistanut muuttaa ainakin vastaanottajan osoitteen, päivämäärän ja haettavan työpaikan nimen. Tilankäyttö ja ulkoasu viimeistelemätön Muista, että hyvä hakemus on enintään yhden A4- sivun pituinen sen vuoksi mieti tarkkaan, miten käytät vähäisen tilan mahdollisimman tehokkaalla ja mielenkiinnon herättävällä tavalla. Myös hakemuksen kieliasu on tärkeä ja se syntyy vain useaan kertaan kirjoittamisesta. Tarkista ettei hakemukseesi ole jäänyt kirjoitusvirheitä käytä myös oikolukuohjelmaa ja että se on tulostettu suoraan, siistille, ehjälle ja sileälle paperille. Hakemuksessa valkoinen on turvallisin väri. Tarkista myös näyttääkö asettelu selkeältä, ovatko kappaleet suunnilleen samanpituisia, näyttääkö paremmalta tasata oikea reuna vai jättää se luonnolliseksi. Vaikka sisältö onkin ehdottomasti tärkein osa hakemusta, panosta hakemuksen huoliteltuun ulkonäköön. Maltin menettäminen Älä lannistu vaikkei heti työnhaussa tulekaan tuloksia! Erinomaisen työhakemuksen laatiminen on erittäin vaativa tehtävä, varaa siis riittävästi aikaa työnhakuun ja työnhakuasiakirjojen tekemiseen. Älä siis hermostu, vaikka se ei onnistukaan tunnissa tai parissa, tai vaikka oman osaamisen esittely tuntuisikin hankalalta. Tutkimusten mukaan nyrkkisääntönä on, että työpaikan saa lähes varmasti jos lähettää 200 hyvin kirjoitettua hakemusta. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa ja lopussa odottaa paras palkinto kutsu työhaastatteluun hienon työhakemuksen ja ansioluettelon johdosta. Mikäli saat useita haastattelukutsuja, työhakemuksesi on luultavasti riittävän hyvä tarkoitustaan eli haastatteluun pääsemistä ajatellen. 4

5 Lataa asiakirjamallit netistä: 5

6 //KESÄ Sari Hartonen Ylimeteorologi Ilmatieteen laitos KÄSIKSI KESÄTÖIHIN YKL:n edustamat alat ovat kaikki erilaisia ja eri työpaikoilla on omat käytäntönsä. Kesätyön hakemista on järkevää alkaa suunnittelemaan viimeistään joululoman jälkeen. Työnhaussa on parempi olla liian ajoissa kuin liian myöhässä ja siihen kannattaa varata riittävästi aikaa. Työpaikkakohtaiset erot ovat suuret, sillä joissain työpaikoissa tulevaan kesään herätään vasta toukokuussa, vaikka toisissa ovat silloin jo kesätyöntekijät töissä. Sähköposti vai puhelinsoitto? Ennen sähköpostia ei ollut ongelmaa siitä, kuinka lähestyä työnantajaa. Puhelinsoitto oli ainoa vaihtoehto. Nyt joutuu pohtimaan, lähettääkö sähköpostia vai soittaako? Työnantajan näkökulmasta kesätyön tiedustelu sähköpostilla voi aiheuttaa sen, että kirje hukkuu muiden sähköpostien joukkoon. Toisaalta puhelinsoitto voi häiritä hankalaan aikaan. Yhä useammassa työpaikassa on nykyään olemassa erikseen sähköpostiosoite, johon työhakemukset voi lähettää. Sähköpostin lisäksi henkilökohtainen yhteydenotto puhelimella tekee usein hyvän vaikutelman hakijasta ja auttaa työpaikan saamisessa. Kaikenlainen aktiivisuus on aina eduksi. Ennen kuin voi ottaa kehenkään yhteyttä, täytyy selvittää ja päättää, kehen ottaa yhteyttä. Vaikka päätöksen palkkaamisesta tekee usein ylin johto tai keskijohto, niin käytännössä ryhmäpäälliköt ja vastaavat tietävät tarpeet. Turvallisinta on ottaa yhteyttä mieluummin organisaatiossa vähän turhan alas kuin liian ylös. Kaikki laillinen työ on todennäköisesti eduksi Oman alan töitä saa yleensä aikaisintaan parin opiskeluvuoden jälkeen, mutta siihen saakka kannattaa tehdä kesätöitä muilla aloilla. Usein kesätöiden tekeminen on pakollista, sillä harvan opiskelijan kukkaro kestää kesää ilman tuloja. Monipuolinen työhistoria on eduksi oman alan töitä haettaessa. Etenkin palvelualan työtodistukset takaavat, että hakijalla on monia työelämässä tärkeistä ominaisuuksista. Työ hampurilaispaikassa tai Linnanmäellä voidaan hyvin katsoa eduksi. Myös ainejärjestötoiminta katsotaan usein eduksi, sillä järjestötyössä oppii monia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten organisointikykyä, päätöksentekoa, kokoustekniikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Myös se, ettei ole ronkeli työn ja tekemisen suhteen, antaa hyvän vaikutelman. Oman alan töitä kannattaa ahkerasti hakea, vaikka ei heti löytäisikään. Hyvä idea on myös mennä oman alan työpaikkaan yhdeksi kesäksi vähän huonommin palkattuun ja vähemmän kiinnostavaan työhön. Aina on helpompi edetä vaativimpiin tehtäviin, kun on päässyt oikeaan organisaatioon töihin ja saanut jalan oven väliin. Myös verkostoituminen on nykyään erittäin tärkeää, sillä monet työpaikat eivät tule julkiseen hakuun ollenkaan vaan ne täytetään ns. kaverin kautta. Tämän vuoksi erilaisiin tapahtumiin, retkiin ja juhliin osallistuminen on tärkeää, joissa tutustuu monenlaisiin ihmisiin, jotka saattavat tulevaisuudessa tarjota työpaikkaa kun on ensin tehnyt hyvän ensivaikutelman. Jos palkkana on banaani, töihin menee vain apina! Akavalaisten ammattiliittojen kampanja harjoitteluasioiden parantamiseksi haluaa herättää jokaisen opiskelijan pohtimaan ehtoja, joilla menee töihin tai harjoitteluun. 6 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKAELIJANUMERO 2009

7 //TYÖ // TYÖSUHTEEN KESKEISET ET EHDOT TYÖSOPIMUKSEEN Arja Varis Edunvalvontapäällikkö YKL Työsopimus on työelämän perussopimus. Se syntyy, kun työntekijä/harjoittelija ja työnantaja sopivat työn tekemisestä, siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimuslaki säätelee työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. YKL neuvoo opiskelijajäseniään työsopimuksen tekemiseen liittyvissä yksityiskohdissa ja tarvittaessa voit lähettää työsopimuksen liittoon kommentoitavaksi ennen kuin allekirjoitat sen. Ota siis ihmeessä yhteyttä edunvalvontapäällikköömme, jos sinulla on kysyttävää työsopimuksesta! Työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaan joko kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Mikäli työsopimus on tehty suullisesti ja se on solmittu olemaan voimassa toistaiseksi tai yli yhden kuukauden pituisen määräajan, on työnantaja velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista. Yleisohjeena voidaan todeta, että kun työsuhteen syntymisestä on sovittu osapuolten kesken, kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus kahtena kappaleena molemmille osapuolille. Tällöin työnteon ehdoista ei jää osapuolille jatkossa epäselvyyttä. Vaikka lain tasolla ei edellytetäkään kirjallista työsopimusta, on molempien osapuolten kannalta parempi vaihtoehto tehdä kirjallinen työsopimus. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, on erimielisyystilanteessa kirjalliseen sopimukseen huomattavasti helpompi vedota. Työsopimussuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kun työntekijä toimii työnantajan valvonnan ja johdon alaisena. Lisäksi tekemänsä työn vastikkeeksi työntekijä saa työnantajalta palkkaa, josta maksetaan verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut. Työntekijän pitää tehdä työtä toiselle (=työnantajalle), jolla on vastuu työntekijästä ja työn tuloksesta. // TYÖSOPIMUKSEEN TULISI KIRJATA AINAKIN SEURAAVAT ASIAT, JOTKA VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIISI TYÖELÄMÄSSÄ: Työsopimuksen osapuolet Työn aloittamisajankohta Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää aina perusteltua syytä (kesätyö, sijaisuus, projekti, tms. laillinen peruste) Määräaikaiseen työsopimukseen kannattaa kirjata irtisanomisehto, esim: Tämä sopimus on irtisanottavissa työsopimuslain mukaisin irtisanomis ajoin ja perustein Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei irtisanomisehdosta ole erikseen sovittu. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta sovitun määräajan. Mahdollinen koeaika Koeajan kesto voi olla enintään 4 kk, mutta kuitenkin enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta Koeajasta täytyy aina sopia eli siitä on mainittava työsopimuksessa Koeaikana työsopimus on irtisanottavissa puolin ja toisin ilman, irtisanomisaikoja ja -perusteita Työntekopaikka Toimenkuva mahdollisimman tarkasti, oma vastuualue ja tehtävänimike Työhön sovellettava työ- tai virkaehtosopimus tai tieto siitä ettei työsuhteessa noudateta mitään työehtosopimusta. Palkan, lisien, korvausten suuruus, niiden määräytyminen perusteet ja palkanmaksukausi sekä päivä. Säännöllinen työaika sisältäen matkustusajat ja matkakorvaukset Ylitöiden teko ja niiden korvaaminen (tarvitaan työntekijän suostumus) Sairasajanpalkka (lakisääteinen sairausajan palkkaetu on heikko) Vuosiloman määräytyminen Työsuhde-etuudet esim. matkapuhelinetu, autoetu, tms. Työterveyshuolto ja vakuuttaminen työtapaturman varalta (työnantajan velvollisuus) Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa irtisanomisaika; lainsäädännön mitoittamat ovat paras vaihtoehto 7

8 //TURVAA YKL:n henkilökunta auttaa sinua työelämän ongelmatilanteissa: Laura Koskinen, opiskelija-asiainhoitaja Arja Varis, edunvalvontapäällikkö työelämän oikeudelliset asiat Riitta Niskanen, toimistonhoitaja, työttömyyskassa- ja jäsenasiat Tärkeitä linkkejä työttömyysturvasta: IAET-kassa Työttömyyskassojen yhteisjärjestö: Kansaneläkelaitos: TYÖTTÖMYYSTURVA SUOMESSA Suomessa on kolme tukimuotoa työttömyyden varalle. Vain yhtä etuutta voidaan maksaa kerrallaan: Työmarkkinatuki Peruspäiväraha Ansiosidonnainen päiväraha Opiskelija ei voi nostaa työttömyysetuuksia vaan tukimuotoina ovat opintoraha ja asumistuki. Työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saaminen ei edellytä jäsenyyttä missään työttömyyskassassa. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsevät ainoastaan työttömyyskassan jäsenet. Opiskelija voi liittyä työttömyyskassaan ollessaan työsuhteessa, esim. kesätöiden aikana. Työmarrkinatuki Kelan maksamaan työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa. Tai on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää. Alle 25-vuotiaalle, joilla ei ole ammatillista koulutusta, maksetaan työmarkkinatukea rajoitetusti. Työmarkkinatuki on yleensä samansuuruinen kuin peruspäiväraha. Työmarkkinatuki on aina harkinnanvaraista eli hakijan varallisuus voi vaikuttaa päivärahaan vähentävästi samoin kuin puolison tulot ja varallisuus. Vanhempien luona asuvalle maksetaan 60 % täydestä työmarkkinatuesta. Sen aikana kun työmarkkinatukea maksetaan, on henkilöllä velvollisuus osallistua koulutukseen, työharjoitteluun, kuntoutukseen yms. jolloin tarvehankinta poistuu. Työmarkkinatukea ei makseta ulkomaille. Työmarkkinatuen maksamiselle ei ole aikarajaa eikä tuen maksaminen edellytä työssäoloehdon täyttymistä. Peruspäiväraha Peruspäivärahaan ovat oikeutettuja kaikki Suomessa asuvat työttömät työnhakijat, jos he ovat täyttäneet työssäoloehdon. Ensimmäistä kertaa päivärahaa haettaessa työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut edellisen 28 kuukauden aikana 43 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi työstä maksettavan palkan on oltava alan työehtosopimuksen (TES) mukainen tai jos alalla ei ole työehtosopimusta vähintään vähintään 961 kuukaudessa. Edellytyksenä on lisäksi ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja käytettävyys työmarkkinoilla. Juha Vauhkonen Asiamies YKL Joten estettä työn vastaanottamiselle ei saa olla. Peruspäivärahan maksaa KELA. Peruspäivärahan suuruus on 23,91 lisättynä mahdollisilla lapsikorotuksilla (4,53 8,58 /pv). Peruspäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivää. Enimmäismäärän täytyttyä henkilö voi hakea työmarkkinatukea, jota maksetaan ensimmäiset 180 päivää ilman tarveharkintaa ja sen jälkeen tarveharkintaisena ilman enimmäisaikaa. Ansiosidonnainen päiväraha Ansiosidonnaista päivärahaa, voivat saada ne työttömäksi, lomautetuksi ja osa-aikaistetuksi joutuneet palkansaajat, jotka ovat vakuutettuja työttömyyskassassa. Ansiosidonnainen päiväraha on palkkatuloihin suhteutettua. Ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset ovat muutoin samat kuin peruspäivärahankin mutta työssäoloehto on täytettävä kassan jäsenyyden ollessa voimassa. Ansiosidonnainen päiväraha on paljon suurempi kuin pelkkä Kelan maksama peruspäiväraha. Päivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneen työssäoloehdon täyttäneen työsuhteen keskimääräisen palkan perusteella. Päiväraha muodostuu perusosasta (24,51 euroa v. 2008) ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta euron kuukausituloihin perustuva ansiopäiväraha on noin 43 /pv, 2000 euron kuukausituloilla 53 /pv ja 2500 euron kuukausituloilla 61 /pv. Oman päivärahan suuruuden voi käydä arvioimassa IAET-kassan nettisivuilla (www.iaet. fi) olevalla päivärahalaskurilla Miten ansiosidonnaista päivärahaa haetaan? Jos olet IAET-kassan jäsen ja jäät työttömäksi, sinun tulee ilmoittautua mahdollisimman pian, viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntansa työvoimatoimistoon. Työttömyyden katsotaan alkaneen siitä päivästä, jolloin ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi. Tämä vaihe on ehdoton edellytys päivärahan hakuprosessin käynnistämiselle! Työvoimatoimiston yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta antaa lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeudesta, jonka perusteella työttömyyskassa voi maksuedellytysten täytyttyä maksaa päivärahaa. Hakemuksen käsittely kestää keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoa. Lomakkeita ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan hakemista varten on saatavissa työvoimatoimistoista tai työttömyyskassalta tai ne voi tulostaa työttömyyskassan netti-sivuilta. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKAELIJANUMERO 2009

9 //PITÄÄKÖ TYÖSUHTEISIIN LIITTYVÄT ASIAT ILMOITTAA YKL:ÄÄN? YKL:n jäsenrekisterissä olevat ajantasaiset tiedot (osoite, sähköposti, työpaikka) ovat tärkeät edunvalvontatyössämme ja takaavat myös oikean tiedon perille tulon. Kuitenkaan kaikista työsuhteisiin liittyvistä asioista ei tarvitse ilmoittaa YKL:oon tai IAET-kassaan. Kun liittyminen kassaan on hoidettu ja kassamaksut maksettu ajoissa asiasi ovat työttömyysturvan osalta kunnossa. Kaikki työ- tai virkasuhteeseen liittyvät dokumentit, työsopimukset ja alkuperäiset palkkatodistukset, on ehdottoman tärkeää säilyttää. Mahdollisen työttömyyden kohdatessa sinua, työttömyyskassa tarkistaa työssäoloehdon täyttymisen ja määrittelee päivärahan suuruuden ko. asiakirjoista. Muista siis säilyttää työsopimukset ja palkkatodistukset kaikista työsuhteistasi! Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä YKL:n jäsenasioiden hoitajaan, Riitta Niskaseen joko puhelimitse tai sähköpostilla Kuka on oikeutettu ansiosidonnaiseenpäivärahaan? Työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa henkilölle, joka on: Ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistossa Täyttänyt työttömyyskassan työssäoloehdon (43 vkoa työtä) jäsenyysaikanaan. Täyttänyt työttömyyskassan jäsenyysehdon (vähintään 10kk jäsenyys). Valmistunut tai keskeyttänyt opinnot vähintään vuodeksi. Kokoaikaisena työnhakijana työvoimatoimistossa ja työnvälityksen käytettävissä. Lisäksi työsopimukset ja palkkatodistukset pitää olla tallessa. Niiden avulla tarkistetaan työssäoloehto ja lasketaan ansiosidonnaisen päivärahan suuruus. Kauanko työttömyyspäivärahaa voi saada? Päivärahaa maksetaan lomakorvauksenjaksotuksen ja seitsemän omavastuupäivän jälkeen enintään viideltä päivältä viikossa. Päivärahan enimmäismaksukausi on 500 työttömyyspäivää. Enimmäisajan täytyttyä voi saada työmarkkinatukea. Ns. paluuehdon mukaan 34 viikon työssäolo 24 kuukauden sisällä aloittaa 500 päivän laskennan alusta. Päivärahan suuruus määritellään aina uudelleen työssäoloehdon täytyttyä. Uudelleen määriteltävän päivärahan täytyy olla aina vähintään 80 % aiemmasta päivärahasta. Mitä ovat omavastuu- ja karenssiaika? Omavastuuaika, jolta päivärahaa ei makseta, on seitsemän työtöntä päivää tai seitsemää työtöntä päivää vastaava aika. Yhdessä kalenteriviikossa voi olla enintään viisi omavastuupäivää. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika lasketaan aikaisintaan siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Karenssiajat ovat työvoimatoimiston antamia määräaika, jolta ei myöskään makseta päivärahaa. Karenssiaikojen pituudet vaihtelevat: 30 päivää, 60 päivää ja 90 päivää. Karenssit määrätään yleensä silloin kun henkilö kieltäytyy tarjotusta työstä tai koulutuksesta. Pisin karenssi 90 päivää määrätään sellaiselle henkilölle, joka eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsopimuksen päättymisen, seurauksena on 90 päivän karenssi. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus voivat aiheuttaa päivärahan lakkaamisen. Päiväraha myönnetään tällöin vasta kolmen kuukauden työn tai koulutuksen jälkeen. Päivärahaoikeus katkeaa kokonaan, jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman pätevää syytä. Esimerkiksi on kulunut yli kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä ennen työvoimatoimistoon ilmoittautumista eikä työntekijä pysty todistamaan hakeneensa aktiivisesti työtä työvoimatoimiston ulkopuolelta. Töitä voi hakea myös ulkomailla päivärahan turvin Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa voidaan ETA-säädösten mukaisesti maksaa myös ulkomaille alle kolme kuukautta kestävän työnhakumatkan ajalta. Edellytyksenä tällöin on, että henkilö on ensin ollut Suomessa työttömänä vähintään 4 viikkoa työttömänä työnhakijana. LIITY TYÖTTÖMYYSKASSAN JO OPISKELUAIKANA! KATTAVA PAKETTI TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOISTA Korkeakoulututkinto ei enää välttämättä takaa jatkuvaa työuraa eläkeikään asti. Siksi opiskelijan kannattaa jo opiskeluaikana varautua siihen, että valmistumisen jälkeen työuralle saattaa osua työttömyysjaksoja. Työttömyyskassan jäsenenä turvaat toimeentulosi mahdollisen työttömyyden varalta. Tärkeintä on muistaa liittyä siihen riittävän aikaisin. Miten työttömyyskassaan liitytään? YKL vakuuttaa opiskelijajäsenensä Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien (IAET) työttömyyskassassa, jonka jäseneksi pääsee, kun on liittymishetkellä työ- tai virkasuhteessa. Jos opiskelijajäseneksi liittyessä ei ole työssä, työttömyyskassaan kannattaa liittyä heti ensimmäisenä työpäivänä. Työ- tai virkasuhteen kestolla tai laadulla ei ole merkitystä työttömyyskassaan liittymisen kannalta vaan lyhytkin työpätkä mahdollistaa jäseneksi tulon. Työn EI tarvitse olla oman alan työtä vaan kaikki palkkatyöt kerryttävät työssäoloehtoa. Esim. kaupassa, varastossa, rakennuksilla, siivoaminen. Jos opiskelijajäsenä haluat liittyä työttömyyskassaan palkkatyösi aloitettuasi, se onnistuu helpoimmin internetin välityksellä Tervetuloa opiskelijajäseneksi Opiskelijajäseneksi liittyminen ja täyttää kaavakkeen sekä ruksaa kohdan Liityn IAET-kassaan. Kannattaako IAET-kassaan liittyä enää opintojen loppuivaiheessa? Kassaan on ehdottomasti parempi liittyä myöhään kuin ei milloinkaan. Työttömyyskassaan liitetään jäsenkaavakkeen päiväyksestä lukien. Vaikka työttömyys uhkaisi valmistumisen jälkeen, eikä olisi ehtinyt kerätä tarvittavaa 43 työssäoloviikkoa (n.10 kk), eivät kerätyt työssäoloviikot ole menneet hukkaan. Valmistumisen jälkeen on vielä 28 kuukautta (vähennettynä se aika, mitä työssäoloa on jo kerättynä) aikaa kerätä työssäoloehtoa täyteen, jonka jälkeen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työn EI tarvitse olla oman alan työtä vaan kaikki palkkatyöt kerryttävät työssäoloehtoa. 9

10 //TYÖTÄ Arja Varis Edunvalvontapäällikkö YKL TYÖHARJOITTELU TYÖTÄ VAI OPINTOJA? Useimpiin opintoihin liittyy erilaisia työharjoittelujaksoja ja epäselvyyttä onkin usein siitä, onko työharjoittelija työsuhteessa harjoittelupaikan tarjoavaan työnantajaan. Kyse on yksinkertaisesti siitä, onko noudatettava työoikeudellisia lakeja, kuten työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia jne. sekä alalla mahdollisesti noudatettavaa työehtosopimusta. Sillä, onko työharjoittelija työsuhteessa vai ei, on siis varsin paljon merkitystä niin harjoittelun järjestäjän kuin harjoittelijankin oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Työsuhteen synty Jotta kyseessä olisi työsopimus, edellytetään, että harjoittelijan tekemä työ on sellaista, että se tavalla toisella hyödyttää työnantajaa ts. harjoittelijan työllä tulee olla työnantajalle taloudellista merkitystä. Työsuhde voi syntyä vain sopimuksen perusteella. Lähtökohtaisesti sopimuksen tekevät suullisesti tai kirjallisesti harjoittelija ja työnantaja, mutta joissain tapauksissa sopimuksen on voinut tehdä työnantaja oppilaitoksen kanssa. Ansiotarkoitus Työsopimuksen tärkeimpänä tunnusmerkkinä on se, että työstä on maksettava palkkaa tai muuta vastiketta. Rahan sijaan vastikkeena voi olla myös tavaraa, ilmainen asunto tai vaikkapa ateria- tai kulukorvaus, jos sillä on tosiasiallisesti taloudellista merkitystä. Työn johto ja valvonta Työsuhteessa tehdylle työlle on myös tunnusomaista se, että sitä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelija on velvollinen noudattamaan työnantajan toimivaltansa puitteissa antamia työnteon tapaa, paikkaa ja aikaa koskevia määräyksiä. Merkitys harjoittelijalle Pääsääntöisesti YKL:n edustamilla aloilla opiskelevat työharjoittelussa olevat ovat työsuhteessa harjoittelun järjestäjään nähden. Harjoittelupaikka voi olla yksityisessä yrityksessä, kunnassa, järjestössä, valtionhallinnossa tai ulkomailla suomalaisessa yrityksessä. Työnantajan sektorilla ei ole merkitystä vaan kaikki ovat samassa asemassa. Harjoittelun järjestäjä on siis työnantajan asemassa ja velvollinen noudattamaan sekä työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Harjoittelija puolestaan rinnastuu määräaikaiseen työntekijään, jolloin hän ei voi päättää työharjoittelua ennen aikojaan ellei tästä mahdollisuudesta erikseen ole sovittu. Harjoittelijalle kertyy myös vuosilomaa harjoittelun ajalta ja esim. sairastapauksen sattuessa hänellä on oikeus saada palkallista sairaslomaa. Kuka maksaa palkan? Oppilaitos odottaa työnantajan osallistuvan harjoittelijan palkkauskustannuksiin. Useat työnantajat maksavat harjoitteluajan palkan kokonaan tai osittain. Yliopistolta voi saada harjoittelutukea, joka maksetaan työnantajalle. Harjoittelutuen suuruus on 1100 euroa/kk. Työnantajalle maksettava harjoittelutuki on tarkoitettu harjoittelijan palkkauskustannuksien kattamiseen sivukuluineen. Nämä sivukulut (eläke- ja vakuutusmaksut) ovat n. 30 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkasta. Tämän vuoksi harjoittelijalle palkkana maksettava osuus on yleensä n. 850 euroa. Harjoittelutuki ja harjoittelijalle maksettava palkka eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Työnantaja voi halutessaan maksaa harjoittelijan palkkakustannukset kokonaan ja määritellä harjoittelijan palkan itse työehtosopimuksen mukaisesti. Jotkut työnantajat haluavat myös maksaa harjoittelutuen päälle vielä harjoittelijan kanssa erikseen sopimansa summan, jotta lopullinen harjoittelijalle maksettava palkka olisi 850 euroa korkeampi. Harjoittelijan kannattaa neuvotella työnantajansa kanssa lisäsummasta, jotta harjoittelijan lopullinen palkka olisi yli 961 /kk. Näin palkka ylittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon (tuntimäärä 18 h/vko, palkka 961 / kk) edellyttäen että harjoittelija on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi. Palkatta ei yleensä kannata harjoitella Palkattomaan harjoitteluun suostumista emme suosittele. Palkatta harjoittelu on arveluttavaa, koska tällöin harjoittelija jää ilman työtodistusta ja työsuhteen antamaa suojaa esim. työtapaturmaasioissa. Harkitse siis tarkkaan, onko harjoittelupaikka niin hyvä, että se kannattaa ottaa vastaan ilman palkkaa. 10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKAELIJANUMERO 2009

11 Arja Varis Edunvalvontapäällikkö YKL //UKK //USEIN //UK USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ KESÄTÖISTÄ Miksi palkkatyö kerryttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa, mutta apuraha/stipendi tai palkkio ei? Yksinkertaisesti siksi, että niin on säädetty laissa. Lain mukaan työssäoloehtoon luetaan vain se työ, jota on tehty palkansaaja-asemassa eli työ- tai virkasuhteessa. Tähänkin ollaan onneksi tulevaisuudessa saamassa korjausta kun apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa parannetaan. Miksi työnantajat tarjoavat joskus palkkiota palkan sijaan kesätöistä? Työnantaja joutuu palkan lisäksi maksamaan useita eri maksuja, jotka ovat sidoksissa palkan määrään. Tällaisia ovat esimerkiksi eläkemaksut, sairasvakuutusmaksut, vakuutusmaksut työtapaturman varalta, vuosiloma-ajan palkka yms. Nämä palkan sivukulut korottavat työantajan palkkakustannukset yli 1,5 kertaiseksi eli jos saat esimerkiksi palkkaa 2000 euroa kuukaudessa koituu siitä työnantajalle yli 3000 euron meno. Jotkut työnantajat yrittävätkin säästää kustannuksissa siten, että eivät palkkaa työntekijää työ- tai virkasuhteeseen vaan tarjoavat palkkiota palkan sijaa. Tämä on laillista joissain tapauksissa kun kyseessä on selkeä yksittäinen itsenäinen työsuoritus tai urakka, mutta silloinkin on muistettava, että palkkiosta ei kerry eläkettä, ei oikeutta sairasajan palkkaan tai päivärahaan, se ei kerrytä työttömyysturvan työssäoloehtoa eikä palkkionsaajaa ole vakuutettu kuten tavallista työntekijää. Jos sinulle tarjotaan palkkiota työsuorituksesta työsuhteen ja palkan asemesta, ota yhteys liiton lakimieheen varmistuaksesi, että menettely on lainmukainen. Mikä on työehtosopimus (TES) ja mistä niistä saa lisätietoa? Työntekijän asemaa työelämässä säätelevät työlainsäädäntö, oma työsopimus ja usein myös alalla noudatettava työ- tai virkaehtosopimus. Työehtosopimus (TES) ja virkaehtosopimus (VES) on ammattiliittojen ja työnantajaliiton välinen sopimus niistä työehdoista, joita kyseisellä alalla noudatetaan. Sopimukset ovat yleensä toimialakohtaisia eli ne kattavat esimerkiksi rahoitusalan, tietotekniikan palvelualan, rakennusalan tai metalli- tai tietoliikenneteollisuuden toimihenkilöiden työehdot tai valtio-sektorin. Työ- ja virkaehtosopimuksilla on tarkennettu alalla noudatettavia työehtoja kuten esim. palkkaa, työaikaa ja vuosilomia ja niissä on sovittu paremmista eduista kuin pelkkä laki säätää. Työntekijän kannalta on tärkeää tietää sovelletaanko jotain työ- tai virkaehtosopimusta hänen työsuhteeseensa. Jo työsopimusta tehdessä kannattaa kysyä työnantajalta noudatetaanko työsuhteessa jotain tiettyä työehtosopimusta ja merkitä tämä työsopimukseen. Työnantajan on noudatettava alan työehtosopimusta, jos hän kuuluu työnantajaliittoon jäsenenä tai ko. työehtosopimus on määrätty yleissitovaksi tai työsopimuksessa on sovittu työehtosopimuksen noudattamisesta. Yleissitovat työehtosopimukset sitovat siis myös järjestäytymätöntä työnantajaa ja työntekijälle kuuluvat samat edut kuin järjestäytyneen työnantajan työntekijöille. Ensi kesänä teen pitkää päivää maastossa ja ylitöitä tulee varmasti. Saanko päättää otanko ylityöt vapaana vai rahana? Vai voiko työnantaja päättää miten ylityöt korvataan? Tämäpä on vaikea kysymys! Eri aloilla ja eri työpaikoilla noudatetaan hyvinkin erilaisia käytäntöjä ja varsinkin kesätyöläisiä kohdellaan usein epäasiallisesti. Lähtökohta on kuitenkin se, että täytyy selkeästi erottaa se, mikä on ylityötä ja mikä on esimerkiksi jaksotyötä tai liukuvan työajan puitteissa tehtävää työtä. Ylityöhön tarvitaan aina työnantajan erillinen määräys, ilman sitä ei ole kyse korvattavasta ylityöstä. Pääsääntö on se, että ylityöt korvataan rahana, mutta jos sovitaan, ne voidaan antaa myös vapaana. Itse ei kuitenkaan aina saa valita. Ehdottoman tärkeää onkin ENNEN työn aloittamista selvittää työnantajan edustajan kanssa ne pelisäännöt, joita noudatetaan työajan suhteen, ylitöiden määräytymisessä ja niiden korvaamisessa. Jälkikäteen ylityökorvausten vaatiminen on hankalaa ja usein ne jäävät saamatta. //OPISKELIJOIDEN PALKKASUOSITUKSET 2009 Opintopisteet /kk Opiskelijapalkan tulee olla aina oikeassa suhteessa tehtävän vaativuuteen. Myös aikaisempi manifesti (harjoittelumanifesti_2009.rtf) työkokemus on otettava huomioon /LuK/MMK Gradusta Vastavalmistunut Palkkasuositukset ovat aina ohjeellisia. Ne koskevat yksityissektoria ja omaan opintoalaan liittyvää työtä. Palkkaukseen vaikuttavat tehtävän vaativuus, aikaisempi työkokemus, paikkakuntakohtaiset erot ja mahdolliset lisäopinnot. Mikäli käytössä on tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä, voidaan taulukon sopimuspalkkoja käyttää yhdessä järjestelmän periaatteiden kanssa. Käytä hyväksesi liiton palkkatilastoja ja ota ne esille neuvotellessasi palkasta ja muista työehdoista. Tuntipalkka saadaan jakamalla suosituspalkka 158:lla 11

12 //HUOMEN Juha Vauhkonen Asiamies YKL MENTOROINTI SELKIYTTÄÄ TULEVAISUUDEN URAVAIHTOEHTOJA Käsiteltyjä aiheita edellisistä projekteista: oman toimialan erityispiirteet työelämäkokemusten vaihta minen elämänhallinta ajankäyttö - opinnäytetyö työpaikkahaastattelun harjoit telu ansioluettelon ja hakemusten teko ja niiden arviointi opinnot ja niihin liittyvät va linnat mentorin työpaikan organisaa tioon tutustuminen ammatillinen verkostoitumi nen ja tukiverkot oman osaamisen esittely. Tiedätkö mikä teet vastavalmistuneena maisterina? Jos et, kannattaa hakea YKL:n mentorointiohjelmaan! Mentorointi on henkilökohtaista opastusta työelämään ja urasuunnitteluun. Kyse ei kuitenkaan ole uravalmennuksesta vaan työelämätiedon jakamisesta. Mentorointi on moderni mestari kisälli-suhde, jossa mentor antaa nuorelle, kehityshaluiselle henkilölle ammatillista tukea. Monet meistä ovat olleet tiedostamattaan mentoroinnin kohteena tai mentorina. Olet ehkä saanut apua työtoverilta tai opiskelukaveriltaa, joka on ollut halukas auttamaan ja tukemaan. Tällä tavoin olet saanut hänen kokemuksensa ja osaamisensa käyttöösi. Mentoroinnilla voidaan rakentaa siltaa opinahjon ja työelämän välille tai kehittää nykyistä työuraa. Mentorilla tarkoitetaan työelämässä pidempään ollutta henkilöä, jolla on työkokemusta ja verkostoja. Hänellä on tietoa ja kokemusta työelämästä sekä mahdollisuus tukea opiskelijaa tai vastavalmistunutta urasuunnittelussa. Mentoroinnissa tärkeintä on mentoroitavan ja mentorin, välinen luottamuksellinen suhde. Mentoroitavaa kutsutaan englannin kielessä sanalla actor, jolla korostetaan mentoroitavan aktiivisuutta. Hän ei ole passiivinen ohjattava tai suojatti, vaan mentoroinnin toimija ja toteuttaja. Sana mentor puolestaan tarkoittaa englannin kielessä neuvonantajaa, ohjaajaa, opastajaa ja opettajaa. Ammattiliittojen tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden työelämään siirtymistä sekä tukea jo valmistuneiden jäsenten urakehitystä. Liitot antavat raamit ohjelmalle, mutta kukin pari toteuttaa mentorointia omalla tavallaan. Mentorin tehtävä on lähinnä tarjota kokemuksensa ja tietotaitonsa mentoroitavan käyttöön. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä teemoja eikä oikeaa tai väärää tapaa tehdä mentorointia vaan tärkeintä on molemminpuolinen luottamus. Miten mentorointi tapahtuu? Mentoroitavat asettavat ohjelman ajalle itselleen kehittymistavoitteita, joiden toteutumista tapaamisissa on tarkoitus edistää. Mentorointi tapahtuu usein keskustelemalla aiheista kasvokkain, mutta myös puhelinta ja sähköpostia voi käyttää yhteydenpitoon. Yhteistä kaikille mentorointiohjelmille on ollut verkostoitumisen ajatus. Ohjelmat on yleensä rakennettu siten, että ne sisältävät sekä paritapaamisia että yhteisiä seminaareja. Yhteistapaamiset on järjestetty tutustumistarkoituksessa, mutta niissä on myös alustuksia erilaisista työelämään ja urakehitykseen liittyvistä aiheista. Parityöskentelyn aikana tulleiden yhteisten kokemusten vaihtaminen ryhmissä on myös koettu tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Paritapaamisille laaditaan useimmiten tavoitteet, joista riippuu tapaamisten tiheys, kesto, tapaamispaikat ja sisältö. Tämä lisää kummankin osapuolen sitoutuneisuutta työskentelyyn. Parityöskentely on prosessi, jota molemmat osapuolet vievät eteenpäin yhdessä. Mentorointi eroaa muusta itsensä kehittämisestä erityisesti siinä, että mentoroinnissa pääpaino on kokemuksista oppimisessa. Kyse ei siis ole koulutuksesta, työssä oppimisesta tai tulos- ja kehityskeskusteluihin verrattavista menetelmistä. Ohjelman rakenne Ohjelmat rakentuvat ajallisesti tammikuusta syyskuuhun. Ohjelma koostuu yhteisistä tapaamisista ja paritapaamisista. Koko ryhmälle, eli kaikille pareille, järjestetään kolme yhteistä tapaamista. Näissä tilaisuuksissa käydään läpi mentoroinnin periaatteita ja käytäntöä. Ryhmän toivomusten mukaan on järjestetty erilaisia asiantuntija-alustuksia. Ohjatun ohjelmaosuuden jälkeen kukin pari päättää keskenään, jatkaako mentorointisuhdetta vai ei. Useimmat parit jatkavat hyvin alkanutta keskustelusuhdetta liittojen järjestämän ohjatun jakson jälkeen jopa vuosien ajan. Parit tapaavat koko ohjelman aikana yhteisten tapaamisten lisäksi 4 8 kertaa vuodessa. Tapaamisten kesto vaihtelee yleensä tunnista kolmeen tuntiin. Tapaamisten voivat olla hyvin moninaisia. Jokainen pari valitsee itselleen sopivat aiheet, jotka perustuvat mentoroitavan tarpeisiin. Mentorointiparien valinta Mentoroitavat valitaan ohjelmiin keväisin, seuraavan mentorointiohjelman haku päättyy Valinta perustuu hakemukseen ja haastatteluun aivan kuten työnhakuprosessissa. Näin varsinkin opiskelijoille halutaan antaa ensimmäinen kosketus työelämään, kun heidän pitää myös perustella, miksi he haluavat kyseiseen projektiin ja miksi juuri heidät pitäisi valita. Mentoroitavien valintaprosessia hakemusten ja haastatteluiden kautta on pidetty hyvänä. Monet ovat todenneet, että hakemusten tekeminen ja haastatteluun valmistautuminen lisäävät sitoutumista mentorointiin. Toisaalta samalla pääsee harjoittelemaan työnhakutilannetta, mikä on koettu myös tarpeelliseksi. 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKAELIJANUMERO 2009

13 / //HAAST VASTAVALMISTUNEENA TYÖELÄMÄSSÄ Kuka olet ja mitä olet opiskellut? Olen Karoliina Pilli-Sihvola ja valmistuin toukokuussa 2008 maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin Yliopistosta. Pääaineenani oli ympäristöekonomia. Sivuaineina luin kansantaloustiedettä, ympäristönsuojelutiedettä ja Teknillisestä Korkeakoulusta ympäristöstrategiat ja teknologian arviointi -kokonaisuuden. Tällä hetkellä aloittelen ympäristöekonomian jatkoopintoja Helsingin Yliopistossa. Missä olet tällä hetkellä töissä ja millaisia työtehtäviä toimenkuvaasi kuuluu? Olen ollut lähes heti valmistumisestani lähtien tutkijana Ilmatieteen laitoksella. Ensi vuoden alussa aloitan väitöskirjani tekemisen. Työtehtäväni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Suuritöisin on ehdottomasti ollut ilmastonmuutokseen liittyvän, tässä vaiheessa suunnitteilla olevan tutkimusohjelman esiselvityksen tekoon osallistuminen. Siihen on kuulunut taustaraportin kirjoittamista, moniin haastatteluihin osallistumista sekä yleistä järjestelyä. Sen lisäksi olen osallistunut yhden raportin kirjoittamiseen, kirjoittanut yhden lehtiartikkelin sekä käynyt opintoihini liittyviä kursseja. Miten pääsit nykyiseen työhösi ja milloin aloitit sen etsimisen? Minulla kävi erittäin hyvä onni työpaikan saannin suhteen. Tein graduni Ilmatieteen laitoksen rahoittamana, ja sen valmistuttua kysyin mahdollisuutta päästä Ilmatieteen laitokselle töihin. Samaan aikaan nykyisestä yksiköstäni oli henkilö jäämässä vuorotteluvapaalle kesäksi, joten pääsin vuorotteluvapaan sijaiseksi kesän ajaksi ja sen jälkeen työsopimustani jatkettiin. Vastasiko työpaikka odotuksiasi ja koulutustasoasi? Tukevatko tutkintosi sivuaineet työtäsi? Työpaikka on vastannut täysin odotuksiani, ja se on tarjonnut monessa suhteessa jopa enemmän kuin odotin. Työpaikka vastaa täysin koulutustasoani, ja työpaikan kannustamana olen myös nostamassa koulutustasoani edelleen. Sivuaineeni tarjoavat hyvin erilaisia näkökulmia. Ympäristönsuojelutiede ja TKK:n sivuainekokonaisuus ovat tarjonneet hyvän ympäristökysymyksiin liittyvän yleissivistyksen, mikä on ilmastonmuutosasioiden parissa työtä tehdessäni erittäin tärkeä asia. Kansantaloustieteen opinnot taas tukevat omaa pääainettani, ja ovat taatusti hyödyksi jatkoopinnoissani. Mitä osaamista tutkinnossasi olisi voinut olla enemmän? Tutkinnossani olisi voinut olla huomattavasti enemmän todellista menetelmäopetusta. Matematiikan ja tilastotieteen pakollisia kursseja oli liian vähän, ja sitä puutetta joudun paikkaamaan tällä hetkellä työn ohessa. Nämä taidot pitäisi kuitenkin saada jo opiskeluaikana. Saitko mistään apua etsiessäsi vastavalmistuneena työpaikkaa? Minulta tämän työpaikan saaminen vaati ainoastaan sen, että otin puhelimen käteeni ja soitin graduohjaajalleni ja nykyiselle esimiehelleni mahdollisuudesta päästä Ilmatieteen laitokselle töihin. En siten varsinaisesti tarvinnut apua töiden etsimisessä. Koska tulin vuorotteluvapaan sijaiseksi, minun piti olla työtön työnhakija, jotta minut voitiin palkata tänne töihin. Ilmoittautuessani työttömäksi sain työvoimatoimistosta erittäin hyvää palvelua. Sujuiko työn aloitus ongelmitta? Oliko palkkaus kunnossa? Työn aloitus sujui ongelmitta, ja sain heti mielenkiintoisia työtehtäviä. Sain heti ensimmäisenä työpäivänä tehtäväksi etsiä materiaalia ja kirjoittaa tekstin, joka päätyi julkaisuun asti. Vastavalmistuneena ja hieman epävarmana olisin kuitenkin toivonut hieman enemmän ohjausta, mutta sekin asia on ajan myötä korjaantunut. Myös oma varmuus työntekijänä on lisääntynyt. Kesän alussa uusille työntekijöille järjestettiin koko päivän kestänyt esittely Ilmatieteen laitoksen tavoille. Siellä esiteltiin palkkausta ja esimerkiksi mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla. Palkkaukseeni olen tyytyväinen. Mitä vinkkejä antaisit muille vastavalmistuneille? Kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä potentiaalisiin työnantajiin, ja hakea myös sellaisia paikkoihin, jotka eivät ilmoittele työpaikoistaan julkisesti. 13

14 //TUTKIMUTKIM Juha Vauhkonen Asiamies YKL OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2008 Opiskelijoiden työmarkkinatutkimuksessa YKL:n pääainealat olivat ympäristötieteet, geologia, maantiede ja biologia. Vastanneista 79 % oli naisia ja vastaajien keski-ikä oli 25,5 vuotta. YKL:n opiskelijajäsenistä 65 prosenttia työskenteli kesällä 2008 keskipalkan yli 1700 euroa kuukaudessa. Tutkimuksen tausta YKL seuraa opiskelijajäsentensä työmarkkinatilannetta vuosittain tehtävällä työmarkkinatutkimuksella. Tutkimus kattoi sekä kesätyöt että työskentelyn opintojen ohessa lukuvuoden aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: Mikä oli opiskelijoiden työtilanne kesällä 2008? Minkälaisissa tehtävissä ja millä sektorilla opiskelijat työskentelivät kesällä ja lukukauden aikana? Millaista palkkaa opiskelijoille maksettiin ja oliko palkkauksessa eroja eri opiskelijaryhmien välillä? YKL:n koulutusaloilla opiskelevien eroja em. tekijöissä muihin luonnontieteellisten alojen opiskelijoihin verrattuna. Kyselytutkimuksen tietoja hyödynnetään mm. opiskelijoiden palkkasuositusten määrittelyssä, opiskelijoita koskevassa edunvalvonnassa ja jäsenneuvonnassa. Lisäksi tutkimuksella saadaan tärkeää tietoa opiskelijoiden opintovaiheesta, kesätyötilanteesta, työn hausta ja lukukauden aikana työskentelystä. sekä sijoittumisesta työelämän palvelukseen. Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä yhdenmukaisella kyselylomakkeella 4L-liittojen kesken. 4L-liitot ovat Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Metsänhoitajaliitto sekä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL. Kaikkien neljän liiton edustamista opintoaloista käytetään yksinkertaisuuden vuoksi termiä 4L-alat. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse ko. liittojen koulutusaloilla opiskeleville henkilöille, joista osa on liittojen jäseniä, osa taas ei. Kyselyn vastausaktiivisuudessa oli pieniä eroja: hieman muita aktiivisemmin vastasivat Agronomiliiton aloilla opiskelevat henkilöt. YKL: n pääainealoilla (ympäristötieteet, geologia, maantiede ja biologia) vastausprosentti oli 22,1 %. Heistä 79 prosenttia oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 25,5 vuotta. Tässä artikkelissa ryhmän vastauksia verrataan kaikkien 4L alojen opiskelijoiden vastauksiin. Aineiston pieni havaintomäärä asetti rajoituksia käytetyille analyysimenetelmille. Aineiston pienestä koosta johtuen muuttujien luokituksia jouduttiin karkeistamaan (esim. pääaine tai työnantajasektori). Kyselytutkimuksesta vedettävien johtopäätösten kanssa tulee noudattaa varovaisuutta ja tutkimuksella saadaan vain suuntaa-antavia tietoja opiskelijoiden työmarkkinatilanteesta Mitä kesällä 2008 tehtiin? Kysymyslomakkeella tiedusteltiin henkilön pääasiallista toimintaa kesällä Vajaa kaksi kolmesta YKL:n aloilla opiskelevista kävi töissä kesällä Joka neljäs oli omaan koulutusalaan liittyvissä kesätöissä ja neljä kymmenestä oli muissa kuin omaan koulutusalaan liittyvissä töissä. YKL:n opiskelijat ovat keskimääräistä harvemmin oman koulutusalansa töissä. Oman koulutusalan töitä vaikuttaisi riittäneen huomattavasti harvemmin tänä kesänä kuin vuotta aikaisemmin, jolloin 47 prosenttia työskenteli pääasiallisesti omaa koulutusalaa vastaavissa tehtävissä. Kesätyön toivottiin liittyvän omaan koulutusalaan. Tämä ilmenee siinä, että neljä kymmenestä YKL:n alojen opiskelijoista oli etsinyt ensisijaisesti oman koulutusalansa töitä. Lähes yhtä moni kesätöitä etsineistä oli hakenut myös sekä oman alan että myös muita kuin oman opintoalan tehtäviä. Kaikkien 4L-alojen opiskelijoilla oman alan töitä hakeneiden osuus oli hieman korkeampi, 48 prosenttia. Vastaavasti kolmannes oli hakenut sekä omaan koulutusalaan liittyvää että muuta työtä. Työnhaussa myös onnistuttiin varsin hyvin, sillä kokonaan ilman työtä jäi vain suhteellisen harva töitä etsinyt. YKL:n alojen opiskelijoista joka 10 jäi kokonaan ilman työtä työnhausta huolimatta. Osuus on hieman suurempi kuin koko vastaajajoukossa keskimäärin. YKL:n alojen opiskelijat olivat työllistyneet laadullisesti hieman keskimääräistä huonommin, sillä harvemmalle kuin joka toiselle työtä hakeneelle opiskelijalle löytyi oman alan töitä. Lähes yhtä moni sai töitä, joka ei liittynyt opiskeltuun alaan. Noin joka neljäs YKL:n edustamien alojen opiskelijoita edisti jollain tapaa opintojaan kesän aikana (gradu, pakollinen harjoittelu, muu opiskelu). Kesällä opintoja suorittavien osuus oli hieman suurempi kuin kaikilla 4L-aloilla opiskelevilla keskimäärin. Suora yhteydenotto työnantajaan tehokas menetelmä Tulokset osoittivat, että työnhaussa käytettiin hyväksi samanaikaisesti eri kanavia. Ylivoimaisesti eniten työpaikkaa haettiin perinteisesti joko ottamalla itse suoraan yhteyttä työnantajaan tai vastaamalla työnantajan lehdessä tai internetissä julkaistuun ilmoitukseen. YKL:n alojen opiskelijat etsivät töitä keskimääräistä useammin myös laitosten ilmoitustauluilta tai työnvälityksestä. Sosiaalisia verkostoja hyödynsi joka neljäs opiskelija. Työvoimatoimistojen palveluita ilmoitti käyttäneensä keskimäärin joka viides opiskelija, YKL:n alojen opiskelijat hieman muita enemmän. Muita työnhakukanavia käytettiin vähemmän. Suurin osa opiskelijoiden kesätyöpaikoista oli saatu ottamalla yhteyttä suoraan työnantajaan. Näin työpaikan oli saanut 43 prosenttia kaikista YKL:n alaa opiskelevista, jotka hakivat työtä kesäksi Osuus on hieman keskimääräistä alhaisempi. Joka viides opiskelija ilmoitti saaneensa työpaikan vastaamalla työnantajan lehdessä tai internetissä julkaistuun työpaikkailmoitukseen. Joka kymmenes oli hyötynyt sosiaalisten verkostojen käytöstä. Sen sijaan työvoimatoimistosta, rekrytointiyrityksistä tai yliopiston rekrytointipalveluista ei tuntunut juuri olleen apua työpaikan saannissa. Kesätyöpaikan työnantajat ja palkka kesätyöstä Kesätyöpaikoista 36 % oli yksityisellä sektorilla, valtiolla 28 %, yliopistolla 11 %, kunnissa 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA / OPISKAELIJANUMERO 2009

15 S SKeskipalka //KUVA1 Kaikki Sukupuoli Mies Nainen Pääaine Biologia Geologia Maantiede Ympäristötiede Kesällä 2008 pääasiassa Opiskelualaan liittyvässä työssä Muussa työssä Aiempi tutkinto Fi % F Mediaani F //KUVA2 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % YKL-alat Kaikki 4L-alat Liittyminen ei tullut mieleen / En ollut kuullut siitä En, en katsonut tarpeelliseksi Kyllä, liityin kesätöiden aikana Kyllä, liityin / kuuluin jo ennen töiden alkamista 16 %, opetuksessa ja muilla julkisilla aloilla 9 % Yleisimmin luonnontieteellisiä aloja opiskelevien kesätyöpaikat löytyvät yksityiseltä sektorilta. Myös YKL:n edustamien alojen opiskelijoiden kesätyöpaikoista valtaosa sijoittuu yksityissektorille. Kokonaisuudessaan (ml. yliopistot) valtiosektori on suurin opiskelijoiden työllistäjä. YKL: n alojen opiskelijoiden kesätyöpaikat sijoittuvat keskimääräistä harvemmin yliopistoihin, mutta hieman keskimääristä useammin muihin valtion virastoihin ja laitoksiin. Kuntasektorin merkitys opiskelijoiden työllistäjänä oli vähäisempi. Geologiaa opiskelevilla omaan opiskelualaan liittyvissä työtehtävissä toimiminen oli yleisintä. Heistä neljällä kymmenestä kesätyö liittyi omaan opintoalaan. Vastaavasti maantieteen opiskelijoista yli puolet oli muissa kuin oman alan töissä. Biologian ja ympäristötieteiden pääaineopiskelijat suorittivat muita useammin opintoja kesän aikana. Työnantajaa ja henkilön työsuhdetta koskevat tiedot kysyttiin vain niiltä vastaajilta, jotka olivat tehneet töitä kesän 2008 aikana. Tähän ryhmään laskettiin kuuluviksi myös kesän aikana harjoittelua suorittaneet. Kokonaisuudessaan tämän ryhmän osuus kaikista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista oli noin 72 prosenttia. Joka viidennellä (21 %) heistä oli useampi kuin yksi työnantaja kesän aikana. Tällaisessa tapauksessa työnantajia oli useimmiten kaksi. Pääsääntöisesti kesätöitä tehtiin kokoaikaisesti, mutta noin joka viidennellä (22 %) YKL:n edustamien alojen opiskelijoista työskenteli osa-aikaisesti. Näin ollen osa-aikatyöntekijöiden osuus oli hieman korkeampi kuin koko vastaajajoukossa (17 %). Tutkimuksessa tiedusteltiin myös palkan määräytymisperustetta sekä kesätyöstä maksettua palkkaa kuukausitasolla. (kuva 1) Vastanneiden opiskelijajäsenten keskiarvopalkaksi muodostui 1784 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkat nousivat n. 50 euroa vuoden 2007 työmarkkinatutkimuksesta. Opiskelijoiden (kaikki 4L-liitot) keskipalkka oli 1841 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienaavista 10 % ylsi vähintään 2500 euron palkkatasolle. Keskipalkalla mitattuna korkein palkkataso oli Agronomiliiton alojen opiskelijoilla, yli euroa kuukaudessa. YKL:n alojen opiskelijoiden keskipalkkataso jäi noin euroon kuukaudessa. Keskipalkat olivat korkeimmat yksityisellä sektorilla toimivilla opiskelijoilla, lähes euroa kuukaudessa. Yliopistolla keskipalkat jäivät alle euron. Niiden opiskelijoiden, joilla oli jokin aikaisempi tutkinto, palkkataso oli selvästi korkeampi kuin muilla. Miehet ansaitsivat lähes 200 euroa enemmän kuukaudessa kuin naiset, tosin mediaanipalkalla mitaten palkkaeroa oli vain 100 euroa. Miesten palkkahajonta oli suurempi kuin naisilla, ja aivan palkkahaitarin yläpäässä miesten ansiot olivat yli 400 korkeammat kuin naisten. Miehistä 10 % ylsi vähintään palkkatasolle kuukaudessa, kun taas naisista parhaiten ansainneen kymmenyksen palkat jäivät reilusti alle 2400 euron. Eri taustamuuttujien mukaisissa palkkatarkasteluissa kannattaa huomata, että yhdenkin vastaajan ryhmästä poikkeava palkkaus saattaa vaikuttaa koko ryhmän palkkatasoon. Tämä johtuu siitä, että ryhmät ovat havaintomäärältään varsin pieniä. Kesätyön palkkausta koskevissa tarkasteluissa on mukana vain 89 YKL:n edustamien koulutusalojen opiskelijaa. Heidän keskipalkkansa oli 1784 euroa kuukaudessa. 80 prosentilla palkat sijoittuvat välille euroa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi vähintään 2500 euron palkkatasolle. Yksityisellä sektorilla oli korkein keskipalkkataso, yli euroa kuukaudessa. Yliopistojen työntekijöillä ja ryhmään muu julkinen kuuluvilla oli matalimmat keskipalkat. Suoritettujen opintopisteiden mukaan tarkasteltuna korkeimmat keskiansiot oli vähiten opintopisteitä suorittaneiden ryhmissä, jossa keskipalkkataso oli euron tuntumassa. Tässä ryhmässä saattaa olla sellaisia opiskelijoita, joilla on jo entuudestaan jokin toinen tutkinto. Toisaalta puolet tähän ryhmään kuuluvista ansaitsi korkeintaan 1600 euroa (mediaanipalkka). Aineiston pienuuden vuoksi keskiansioiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä opintovaiheen vaikutuksesta palkkatasoon. Todennäköisesti ryhmien väliset erot ovat pääasiassa sattuman aiheuttamia. Miesopiskelijat ansaitsivat keskimäärin hieman naisia paremmin kuukaudessa. Ero saattaa selittyä ainakin osittain eroilla työmarkkinoille ja eri työtehtäviin sijoittumisessa. Työttömyyskassan tarpeellisuus ja harjoittelun hyödyllisyys Opiskelijoita, jotka olivat suorittaneet kesän 2008 aikana opintoihin liittyvän harjoittelujakson, pyydettiin vielä arvioimaan harjoittelun sisältöä 10 mielipideväittämän avulla. Vahvimmin opiskelijat olivat sitä mieltä, että harjoittelu oli opettanut hyödyllisiä työelämätaitoja. Sen sijaan tulosten valossa vaikuttaisi siltä, että opiskelijoilla oli ennen harjoittelua melko puutteelliset tiedot siitä, mitä työehtosopimusta alalla sovelletaan. Kesäaikaisesta harjoittelusta kysyttiin tämänvuotisessa tutkimuksessa aiempaa tarkemmin. YKL:n edustamien alojen opiskelijat suorittivat harjoittelun keskimääräistä harvemmin. Kesän aikana suoritettu harjoittelu saattoi olla joko palkallinen tai palkaton. Yleisimmin harjoittelu liittyi syventäviin opintoihin. Joka neljännellä harjoittelu liittyi perus- tai aineopintoihin ja joka viidennellä harjoittelu oli yhteydessä vapaaehtoisiin opintoihin. Joka neljäs harjoittelussa olleista ilmoitti tienneensä Harjoittelumanifesti kampanjasta. Tämänvuotisessa tutkimuksessa tiedusteltiin myös ensimmäistä kertaa työttömyyskassaan kuulumista. (kuva 2) Kaikista 4L-alojen opiskelijoista kolmannes oli liittynyt työttömyyskassaan jo ennen kesätöiden aloittamista. Yli puolet opiskelijoista ei ollut kesällä työttömyyskassan jäsen. Suurin osa heistä ei katsonut liittymistä tarpeelliseksi. Noin 30 prosenttia ilmoitti, että työttömyyskassaan liittyminen ei tullut edes mieleen. Samaan ryhmään laskettiin mukaan myös ne opiskelijat, jotka eivät olleet edes kuulleet työttömyyskassasta. YKL:n alojen opiskelijoiden vastaukset noudattelivat kaikkien 4L-liittojen opiskelijoiden vastausten jakaumaa. 15

16 //REKRY MENTOROINTI SELKIYTTÄÄ TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTOJA Verkostoja ja tietoa työelämästä Mentoroinnissa on kyse kahden henkilön luottamuksellisesta keskustelusuhteesta, jossa pitkään työelämässä ollut henkilö antaa ammatillista tukea, neuvoja ja vinkkejä nuorelle opiskelijalle tai vastavalmistuneelle henkilölle. Mentorointi toimii työkaluna opintojen ja uran suunnitteluun sekä on kanava hankkia verkostoja omalle alalle ja rakentaa siltaa opiskelun ja työelämän välille. Opiskelijamentorinti on ohjattu ohjelma, joka kestää lukuvuoden Ohjelman yksi tarkoitus on parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia, siksi ohjelmaan haetaan kirjallisella vapaamuotoisella hakemuksella (liitteeksi CV). Hakemukset lähetetään Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon, osoite Vuorikatu 22 A 15, Helsinki. Kuoreen merkintä mentorointi. Haku mentorointiin päättyy Opiskelijat valitaan ohjelmaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Edellytämme opiskelijoilta: Olet YKL:n jäsen Olet syksyllä 2009 vähintään toisen vuoden opiskelija Olet vastuuntuntoinen ja sitoudut aloittamiisi projekteihin Hakemuksestasi tai CV:stä tulee selvitä seuraavat asiat: Miksi sinut tulisi valita ohjelmaan Minkälaiseen alaan haluat suuntautua ja tutustua Mitä haluat ja mitä odotat mentoroinnilta Kenet haluaisit mentoriksi Lisätietoja mentor-ohjelmasta antaa Tuula Kilpeläinen Mentorointiohjelma on yhteinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton, Agronomiliiton, Luonnontieteiden akateemisten liiton ja Metsänhoitajaliiton kanssa. //SISÄLLYSLUETTELO OPISKELIJANUMERO 1A/ Pääkrjoitus 3 Työhaku ja Työnhaun vaiheet 4 Milainen on hyvä työhakemus? 4 Yleisimmä t virheet 5 Työhakemus ja CV mallit 6 Käsiksi kesätöihin 7 Työsuhteen keskeiset ehdot työsopi mukseen 8 Työttömyysturva Suomessa 9 Pitääkö työsuhteisiin liittyvät asiat il moittaa YKL:ään? 9 Liity työttömyyskassaan jo opiskeluai kana 10 Työharjoittelu työtä vai opintoja? 11 Harjoittelumanifesti 11 Opiskelijoiden palkkasuositukset Mentorointi selkiyttää tulevaisuuden uravaihtoehtoja 13 Vastavalmistuneena työelämässä 14 Opiskelijoiden työmarkkinatutkimus Mentorointi selkiytaa tulevaisuuden vaihto ehtoja

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntija

Ympäristöasiantuntija Opiskelijoiden työmarkkinatutkimus Muista tehdä työsopimus! Ympäristöasiantuntija Työttömyysturva-asiat 1b/2007 Opiskelijanumero Opiskelijanumero kesätyöntekijän avuksi julkaisija Ympäristöasiantuntijoiden

Lisätiedot

19.1.2012. Luennon sisältö. Opiskelija työelämässä. Liittojen edustamat alat. Yleisimmät työtehtävät YKL. Yleisimmät työtehtävät LAL

19.1.2012. Luennon sisältö. Opiskelija työelämässä. Liittojen edustamat alat. Yleisimmät työtehtävät YKL. Yleisimmät työtehtävät LAL Opiskelija työelämässä Markus Oja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Luennon sisältö Työmarkkinat Työnhaku

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

1b/2008. Opiskelijanumero

1b/2008. Opiskelijanumero YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1b/2008 Opiskelijanumero Työnhakuasiakirjat ja työsopimus kuntoon Tärkeää tietoa työttömyysturvasta Harjoittelupaikkakokemuksia T ARJOLLA TUKEA, TURVAA, NEUVOJA JA HYVINVOINTIA TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin

muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin Uudelleensijoittuminen tarjoaa mahdollisuuden jatkaa valtion palveluksessa Alueellistamisen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävien

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

21.1.2015 Opiskelija työelämässä LAL, YKL, MHL

21.1.2015 Opiskelija työelämässä LAL, YKL, MHL Antti Väisänen - Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Henri Immonen - Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Johanna Hristov / Satulotta Ansiomäki / Olli Piiparinen Metsänhoitajaliitto MHL 21.1.2015

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi Mikä ihmeen PAM? PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Malmi-Pukinmäki -alueen Ansa nuorten ryhmän tekemän kesätyöoppaan päivitetty versio 2014.

SISÄLLYS. Malmi-Pukinmäki -alueen Ansa nuorten ryhmän tekemän kesätyöoppaan päivitetty versio 2014. Kesätyöopas 2014 SISÄLLYS Top 10 -vinkit... 4 Työhakemuksen malli... 6 Ansioluettelo eli CV... 8 Ansioluettelon malli... 9 Nuorten oikeudet ja velvollisuudet... 10 Helsingin kaupungin kesätyöt ja Ansio-kurssi...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön Esityksen sisältö Työsuhteen päättämismenettely Työsuhteen päättäminen sopimuksella Työttömyysturva TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISMENETTELY Työsuhteen päättämismenettely

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY TULOKSET

KESÄTYÖKYSELY TULOKSET KESÄTYÖKYSELY TULOKSET Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2013 kesätyökysely internet tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Pidä kiinni oikeuksistasi!

Pidä kiinni oikeuksistasi! Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Pieni yhdistys työnantajana

Pieni yhdistys työnantajana Pieni yhdistys työnantajana 11.2.2015 Tuomas Mänttäri toimitusjohtaja Sosiaalialan Työnantajat ry Tekijänoikeussyistä materiaali on käytettävissä vain tätä koulutusta varten Tuomas Mänttäri Työnantajan

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Apteekkiluvan hakeminen. Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö

Apteekkiluvan hakeminen. Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö Apteekkiluvan hakeminen Anna von Bonsdorff-Nikander Yliproviisori, FaT Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö Hakisinko vai olisinko hakematta? Harkitse, mitä haet Ovatko paikkakunta,

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille OPINTOVAPAAN MYÖNTÄMINEN 1 Opintovapaan pituus Opintovapaan myöntäminen perustuu opintovapaalakiin ja - asetukseen. Opintovapaajärjestelmä ei koske oppisopimuslaissa

Lisätiedot