Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö"

Transkriptio

1 Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö Hoitosuositus on asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltu kannanotto, jota lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena. Hoitosuositusten vaikutus hoitoprosessiin ja hoidon lopputulokseen on kiistattomasti osoitettu, mutta vaikutuksen edellytyksenä ovat suositusten tehokas levittäminen ja paikalliset sovellutukset. Valtakunnallisten hoitosuositusten ongelmina ovat hidas laadintamenettely, sisällön epätasaisuus ja suositusten nopea vanheneminen. Tämä opas on tehty tarjoamaan ohjeita erityisesti työterveyshoitajille terveystarkastuksissa esille tulevien laboratorioarvojen tulkintaan ja toimenpiteisiin. Työterveyslääkäreiden on hyvä tietää suositelluista menettelytavoista, joiden mukaan hoitajat ohjaavat potilaita heidän vastaanotolleen. On tärkeää keskustella työpareittain siitä, kuinka tämä ohjeistus on parhaiten sovellettavissa päivittäisessä vastaanottotyössä. Yhtenäiset tutkimus- ja hoitokäytännöt tehostavat toimintaa, parantavat työmme laatua ja auttavat tarjoamaan potilaillemme hyvää hoitoa ja tietoa heidän terveyttään koskevien päätöstensä tueksi. Viime kädessähän potilas kuitenkin itse päättää omasta hoidostaan. Nämä ohjeet perustuvat Suomalainen lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksiin, mutta laadinnassa on huomioitu myös uudempia kansainvälisiä tutkimus- ja hoitosuosituksia sekä mm. erikoislääkäriyhdistysten suositukset. Tämä ohje on päivitetty kesäkuussa 2006.

2 Diabetes fs-gluk (kuuluu fs-tth = työterveyshuollon peruspaketti -monikanavatutkimukseen) toimintasuunnitelman mukaisesti terveystarkastuksien yhteydessä. Ravinnotta 10 tuntia ennen mittausta. Diabeteksen diagnostinen paastoseerumin raja-arvo on 7.0 mmol/l. Mikäli glukoosiarvo ylittää viiteylärajan, mutta on alle diabetesrajan, puhutaan "kohonneesta paasto-glukoosista" (IFG), joka käsitetään diabeteksen puhkeamisen riskitekijäksi, ei itsenäiseksi aineenvaihdunnalliseksi luokaksi. WHO:n suosituksessa korostetaan, ettei oireettoman henkilön diabetesdiagnoosia saa koskaan perustaa yhteen verensokerimääritykseen. Kohonnut paastoglukoosi ja kahden tunnin glukoosirasitusarvo seulovat lisäksi hieman eri henkilöitä, joten ne täydentävät diagnostiikassa toisiaan. Ilmeisesti kahden tunnin arvo toimii paremmin iäkkäillä ja normaalipainoisilla ja paastoarvo parhaiten liikapainoisilla. On hyvä muistaa, että useisiin endokrinologisiin tiloihin ja mm. stressiin voi liittyä jonkin verran kohonneita paastoverensokeriarvoja. Diabeteksen diagnoosi: kohonnut fs-gluk ( 7.0 mmol/l vähintään 2 erillisessä mittauksessa) tai glukoosirasituskokeessa 2h arvo Määritelmiä: IFG ( kohonnut paastoglukoosi, engl. increased fasting glucose) jos fs-gluk 6,0 6,9 ja glukoosirasitus normaali IGT ( heikentynyt sokerinsieto, engl. impaired glucose tolerance) kyseessä silloin, jos gluk 6,0 6,9 ja glukoosirasituksessa 2h arvo 7,8 11,0 Jos gluk , eikä muita riskitekijöitä elämäntapaohjaus ja ruokavalion arviointi, BMI- ja RR-seuranta tutkitaan lipidit (jos ei ole tutkittu viimeisen 6 kk aikana tai jos paino on noussut edellisen tutkimuksen jälkeen) kontrolli 3 kk kuluttua jos arvot edelleen koholla, ohjataan lääkärille Jos gluk 7.0 mmol/l, ohjataan lääkärille. Lääkärin tulee arvioida, onko kyseessä tyypin 2 diabetes (T2DM), heikentynyt sokerinsieto (IGT) vai kohonnut paastosokeri (IFG). T2DM-diagnoosin voi asettaa, jos gluk on toistetusti yli 7.0 mmol/l tai glukoosirasituskokeessa 2h arvo on yli Jos sokeri on koholla ja yrityksellä on suppea sairaanhoidon sopimus, potilas ohjataan terveyskeskukseen diabetes-hoitajalle. Mukaan lyhyt lähete ja/tai tuloste sairaskertomuksesta, jotta vastaanottava taho tietää, mistä on kyse. Diacorissa toimivat diabeteshoitajat (diabetes-hoitajapalvelu sisältyy yritysten sairaanhoidon sopimuksiin): Minna Engström Diacor Tapiola Arja Heinonen Diacor Alppikatu (myös diabeetikoiden ryhmäohjaus) Mari Flinck Diacor Alppikatu ja Diacor Keskusta 2

3 Diabetes Kun diagnoosi on asetettu, suunnitellaan jatkoseuranta ja -hoito. Hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotaudin kehittymistä ja pahenemista hoito-ohjelmalla, jossa hoidon kohteena ovat hyperglykemia, hypertonia, dyslipidemia ja lisääntynyt hyytymistaipumus. Sokeritasapainon tavoitearvot ovat: fp-gluk < 6,7 mmol/l GHbA1C < 7,0 % Hoidon muut tavoitteet: verenpaine < 130/85mmHg rasvat: Kol < 4,5, LDL-Kol < 2,5 mmol/l ASA 100mg/pv kaikille T2DM-potilaille ellei vasta-aiheita tupakoimattomuus! BMI < 25 (tyydyttävä 25 27) Tutkimusnäyttö puoltaa vahvasti sitä, että hoidossa on tärkeä pyrkiä edellä kuvattuihin tavoitteisiin mahdollisimman tehokkaasti. Hoidossa on keskeistä, että diabeetikko ymmärtää taudin pysyvyyden ja vakavuuden kyse ei ole niinkään sokeritaudista kuin valtimotaudista. Omahoidon merkitys selvitetään diabeetikolle. Erityisesti ylipainoisen potilaan laihdutus on tärkeää, mutta myös muut elämäntapamuutokset kuuluvat hoitoon, vaikka ne eivät johtaisi laihtumiseen (liikunta, tupakoinnin lopetus, rasvan välttäminen). Jos diagnoosivaiheessa GHbA1C 6 8 %, annetaan elämäntapaneuvontaa ja seurataan 3 6 kk. Ellei elämäntapaneuvonta tuota tulosta, lääkehoitoon siirtyminen on perusteltua. Jos diagnoosivaiheessa GHbA1C 8 10 %, elämäntapaneuvontaan yhdistetään lääkehoito (metformini tai sulfonyyliurea tai glitatsoni tai glinidi). Kontrollikäynneistä ja hoidon porrastuksesta työterveyshuollossa on tärkeä sopia lääkäri-hoitaja-pareittain. 3

4 Kolesteroli Lipidipaketti (Kol, HDL-Kol, LDL-Kol, Trigly) kuuluu terveystarkastuksien yhteydessä otettavaan fs-tth -pakettiin. Ravinnotta 10 tuntia ennen mittausta muistisääntö: Kol < 5 Trigly < 2 Kol ja HDL suhde < 4 HDL > 1 LDL < 3 Korkean riskin potilaat: tiukemmat tavoitteet: Kol < 4,5 LDL-Kol < 2,5 oireinen valtimotauti (MCC, aivovaltimotauti, ASOtauti) tai T2DM tai DM I+mikroalbuminuria oireettomat, joilla on suuri riski riskitekijäkasauma (> 5 % sairastumisriski SCOREsta tai saavuttaisi tämän riskitason 60-vuotiaana) perinnöllinen dyslipidemia, FH, Tyypin III hyperlipidemia Kol > 8, LDL-Kol > 6 1. asteen sukulaisella nuorella iällä diagnosoitu valtimotauti (< 65 v, < 55 v) tai muuten painavat syyt epäillä sukurasitusta. Jos arvot koholla, mietitään, voiko taustalla olla kilpirauhasen sairaus (hypotyreoosi), alkoholin suurkulutusta (maksa-arvot koholla), onko potilas ylipainoinen. Jos kolesteroliarvot ovat koholla, elämäntapaohjaus (tiukka kolesteroliton ruokavalio); kontrollikokeet (fs- TTH) otetaan 3 kk:n kuluttua. Jos arvot edelleen koholla, ohjataan lääkärille. Jos arvot normalisoituneet, motivoidaan jatkamaan dieettihoidolla ja kontrolloidaan kokeet 2 3 vuoden kuluttua. Jos kolesteroliarvot ovat tavoitearvoissa, kontrolloidaan 2 3 vuoden kuluttua tai aiemmin, jos elintavoissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Korkean riskin potilas ohjataan suoraan lääkärille mahdollisen lääkehoidon aloittamista varten, mikäli hänen rasvaarvonsa ovat koholla (Kol > 4,5, LDL-Kol > 2,5 mmol/l). KOL Tavoitearvot suositeltu tavoitearvo aikuisilla alle 5.0 mmol/l Tulkinta hyperkolesterolemian aste: lievä mmol/l keskivaikea mmol/l vaikea mmol/l erittäin vaikea yli 10 mmol/l HDL-Kol Tavoitearvot yli 1.0 mmol/l Tulkinta Tavallinen vaihtelualue miehillä mmol/l ja naisilla mmol/l. Pienentyneet arvot lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa. Erittäin pienet arvot, alle 0.5 mmol/l, viittaavat geneettiseen häiriöön. Myös anabolisten steroidien käyttö voi pienentää voimakkaasti HDL-kolesteroli-pitoisuutta. LDL-Kol Laskennallinen LDL-kolesterolipitoisuus saadaan seuraavasti: fs-kol-ldl = fs-kol fs-kol-hdl - (0.45 x fs-trigly) kaava pätee, kun seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4 mmol/l Sepelvaltimotaudin vaaran herkin mittari on seerumin LDL-kolesterolin suhde HDL-kolesteroliin. Suhteen tulisi olla alle kolme. Lähes yhtä hyvä mittari on kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde, jonka tulisi olla korkeintaan neljä. 4

5 Kolesteroli Triglyseridit Jos lievään tai keskivaikeaan hypertriglyseridemiaan liittyy pieni HDL-kolesterolin pitoisuus ja lisäksi vähänkin suurentunut LDL-kolesterolin pitoisuus, on sepelvaltimotaudin vaara suurentunut merkittävästi. Vaikeaan hypertriglyseridemiaan liittyy suurentunut pankreatiitin vaara. Kohonneen triglyseridipitoisuuden syynä on poissuljettava alkoholin nauttiminen edeltävän kahden vuorokauden aikana. Tavoitearvot: alle 2.00 mmol/l Tulkinta: vaihtelualue yleensä noin mmol/l Hypertriglyseridemian aste: lievä 2 5 mmol/l keskivaikea 5 10 mmol/l vaikea mmol/l 5

6 Verenpaine Jos neljänä eri päivänä tehdyissä mittauksissa: RR /90 99: tason arviointi 2 kuukauden kuluessa, elintapaohjaus RR / : arviointi 1 kuukauden kuluessa, seuranta tth:n luona muutaman kerran viikossa, kotimittauslukemat myös suotavia, jos mahdollista RR 180/ 110: ohjaus lääkärille, jatkohoidon arviointi (1 2 viikossa) Isoloitu systolinen hypertonia, ts. systolinen paine koholla ja diastolinen normaali: mmhg: lääkkeetön hoito, seurataan 3 6 ( 12) kk mmhg: seurataan 3 6 kk > 180 mmhg: seuranta 1 3 kk lääkkeettömillä hoidoilla Jos em. seurannan aikana RR /90 99: jos oireeton, mutta arvot hieman koholla, lääkkeetön hoito, seuranta 1 vuoden ajan lääkehoito indisoitua, jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, kohde-elinvaurion merkit, sydänja verisuonisairaus tai suuri riski sairastua siihen Kohonneen verenpaineen vaaratekijöitä: verenpaineen kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat ylipaino, natriumin runsas saanti, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta Jos em. seurannan aikana RR > 160/> 100: suositellaan elämäntapaohjausta ja seurantamittauksia 2 kk ajan 1 2 viikon välein; tämän jälkeen potilas ohjataan lääkärille lääkehoito on syytä aloittaa, jos potilaalla todetaan diabetes, munuaissairaus, kohde-elinvaurion merkit tai viitteitä sydän- ja verisuonisairaudesta ja paine edelleen > 160/100, muutoin lääkehoito 3 6 kk:n seurannan jälkeen tällainen verenpainetaso on aina aihe lääkehoidolle, ellei lääkkeetön hoito tuota tuloksia 3 6 kk:n kuluessa Jos diastolinen paine on mmhg: seurantamittaukset viikoittain enintään 1 kk:n ajan lääkehoito, ellei paine laske < 110mmHg tai heti, jos todetaan kohde-elinvaurio, diabetes tai merkkejä sydän- ja verisuonisairaudesta Lääkehoidon vaikutukset arvioidaan 1 3 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta: kun hoito on tavoitetasolla, riittää komplisoitumattomassa hypertensiossa kotiseuranta 4 päivän mittaussarjoina 3kk:n välein tai tth:n/sh:n mittaamana 3 4 kk:n välein ja vuosittainen lääkärikontrolli Seurannan tarve saavutetun painetason mukaan: < 140/85: vuosikontrolli lääkärillä, kotimitt. mukaan 1 4 käyntiä tth:lla 140/85 159/99: lääkärillä 6 kk:n ja hoitajalla 3 kk:n välein kunnes hoitotasapaino hyvä ja elintavat ja muut vaaratekijät hallinnassa > 160/100: lääkäri + tth 1 3 kk:n välein painetaso > 180/110 lääkehoidosta huolimatta: harkittava erikoislääkärikonsultaatiota Jos diastolinen paine > 120 mmhg: seurataan 1 2 päivän ajan, ellei paine laske, aloitetaan lääkehoito! jos oireita, sairaalahoito (hypertensiivinen kriisi, harvinainen) 6

7 Maksa-arvot Kohonneen ALAT-arvon syyt: rasvamaksa 63 % (eli siis ylipainoisilla), krooninen hepatiitti (20 %), kirroosi 3 %, hemokromatoosi (3 %). Viitearvot: naiset U/l miehet U/l alkoholimaksavaurioon viittaavat: runsas alkoholinkäyttö, ASAT/ALAT-suhde > 1,5, GT selvästi koholla. arvot normalisoituvat n. 2 viikon abstinenssin jälkeen (perusverenkuvan MCV hitaammin, myös GT hitaammin) Viitearvot alittava maksa-arvo ei johda toimenpiteisiin! Kohonneen GT-arvon yleisimmät syyt: alkoholi, lihavuus, diabetes, lääkkeet (huom! myös luontaistuotteet, käsikauppavalmisteet). GT on epäspesifi ja hyvin herkkä. Jos enintään 2 3-kertaisesti koholla, riittää ainakin yleisimpien syiden (alkoholi, ylipaino, diabetes) kartoitus ja läpikäyminen, kontrollikoe on syytä ottaa 1 kk:n kuluttua. Viitearvot: naiset < 40 v U/l naiset 40 v U/l miehet < 40 v U/l miehet 40 v U/l Lääkäri arvioi vastaanotolla: sappitietukos, akuutit ja krooniset hepatiitit, maksakasvaimet Mahdolliset tutkimukset: ALAT, ASAT, AFOS, GT, Bil, TT-SPA, Alb, ylävatsa UÄ HBsAg, HCVAb:t, IgG, IgM, IgA, sileälihas- ja mitokondriova:t, Fe, transferriini Jos arvot koholla: arvioidaan alkoholin käyttö ja ylipaino, lääkkeiden käyttö kontrolli 1 kk kuluttua jos arvot yli 2-kertaisesti koholla, ohjataan suoraan lääkärille 7

8 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Alkavan ja lievän astman lääkehoidon tavoite on oireettomuus ja normaali keuhkojen toiminta. Vuosia jatkuneen ja kroonistuneen astman lääkehoidon tavoite on mahdollisimman vähäiset oireet ja hyvä keuhkojen toiminta. Tavoitteena on aina sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden ennakoiminen ja estäminen. Onnistunut hoito poistaa yskän, limanerityksen, hengenahdistuksen ja parantaa suorituskykyä. Jaksottaista ja lievää astmaa sairastavan hoitoon saattaa riittää jaksottainen lääkitys. Keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastava tarvitsee yleensä säännöllisen lääkityksen. Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti ja potilasta seurataan. Astman oireet vaihtelevat ja hengitysteiden virusinfektiot ovat kaikille astmapotilaille riskitekijä. Allergista astmaa sairastaville altistuminen ilmakantoisille allergeeneille saattaa aiheuttaa oireita. Vaikeuden arvioinnissa käytetään lyhytvaikutteisen beeta2-agonistin tarvetta, yöoireiden yleisyyttä, rasituksensietoa ja PEF-arvojen vaihtelun voimakkuutta. 1. Ohjattu omahoito Astmapotilaan omahoidossa keskeisintä ovat oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, lääkehoidon toteuttaminen, PEF-kotimittaukset ja liikunta. Potilaan täytyy itse havaita uhkaava pahenemisvaihe, lisätä tai vähentää lääkitystä tilanteen mukaan sekä ottaa oikeaan aikaan yhteyttä hoitopaikkaan ja hoitavaan lääkäriinsä. Hoitotulokset paranevat selvästi omahoitovalmiuksia lisäävän potilasohjauksen avulla. Ohjeita on syytä selventää käyttämällä vihkosia tai kortteja, joihin on merkitty lääkityksen lisäämistä edellyttävät yksilölliset PEF- tai oiremuutosrajat, ks. esim. Terveysportin Astmaa sairastavan hoito-ohjeista. Lääkäri vastaa ohjauksesta, jota toteuttavat Diacorissa sairaanhoitajat ja työterveyshoitajat. 2. Alkuohjaus Lääkäri selittää diagnoosin perustan, astman luonteen ja lääkehoidon periaatteet. Hoitaja opettaa toimimaan käytännössä. Selitetään: oireiden merkitys, ärsyttävien tekijöiden välttäminen (tupakka, allergeenit ja ärsykkeet yksilöllisesti), lääkityksen periaatteet (hoitavan ja avaavan lääkityksen erottelu), lääkkeenottotekniikka, lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset, PEF-seuranta, kirjallinen toimintaohje oireiden vaikeutumisen varalle, liikunnan merkitys, etuudet (erityiskorvattavuus), potilasjärjestöt. 3. Seuranta työterveyshuollossa Säännölliset seurantakäynnit voivat parantaa hoitotasapainoa. Seurantakäyntien tarve ja tiheys riippuvat sairauden vaikeudesta ja arvioidaan yksilöllisesti. Säännöllistä lääkitystä käyttävien potilaiden seurantakäyntiä suositellaan ainakin kerran vuodessa. Lääkärin ja hoitajan välisestä työnjaosta kannattaa sopia toimipaikoittain. Diacorissa on syksystä 2006 lähtien jokaisella asemalla nimetty oma astmahoitaja. Mitä kysytään: esitiedot, astman pahenemistilanteet (infektiot, allergeenit ja muut ärsykkeet), yölliset oireet, kotona tehty PEF-seuranta, lääkehoidon toteutuminen, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, iho- ja vatsaoireet. Näiden avulla saadaan jo käsitys hoitotasapainosta ja mahdollisista komplianssi- ym. ongelmista Astmapotilas työterveyshoitajan vastaanotolla: Tarkistuslista: tai astman itsearviointilomake (www.mt3.fi/poliklinikka/liit/astma.pdf) kts. myös Terveysportin ohjeistus Astmaa sairastavan hoito astman pahenemistilanteet (tulehdukset, allergeenit ja muut ärsykkeet, paheneeko työssä), onko yöllisiä oireita, kotona tehty PEF-seuranta, ottaako lääkkeensä, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, ihoja vatsaoireet? 8

9 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Huom! Vaikeutunut astma! (ks. kohta 5) jos lääkkeiden uusimistarve ja oireeton tai ei avaavan tarvetta: ohjataan ottamaan yhteys lääkäriin puhelimitse tai toimitetaan resepti uusittavaksi (ei vastaanottokäynnin tarvetta) jos oireita tai avaavan lääkkeen tarve lisääntynyt: PEF-seuranta kotona 1 vk ja sitten lääkärin vastaanotolle seurantakaavakkeen kanssa tarkistetaan osaako varmasti toteuttaa PEF-seurannan 3.2. Astmaepäily työterveyshoitajan vastaanotolla tarkistuslista: onko astmaan sopivia oireita: yöllinen yskä, hengenahdistus rasituksen yhteydessä tai hengityksen vinkuminen riskitekijät: atopia, allergiat, sukuanamneesi jne., huom! ammattiastma! voi tehdä oirekartoituksen ja Astmatestin ja ohjata sen jälkeen työterveyslääkärin vastaanotolle 3.3. Astmapotilas työterveyslääkärin vastaanotolla: astman pahenemistilanteet (tulehdukset, allergeenit ja muut ärsykkeet, paheneeko työssä?), onko yöllisiä oireita, kotona tehty PEF-seuranta, ottaako lääkkeensä, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, iho- ja vatsaoireet? tutkimukset ja mahdolliset jatkoselvittelyt lääkityksen tarkistaminen, tarvittaessa erityiskorvattavuus- ja kuntoutus ym. asioiden arviointi jos epäily ammattiastmasta tai astma pahenee työssä, PEF-työpaikkaseurannan ohjemointi seurannan sopiminen (tth/sh/ttl, ajankohta) 3.4. Sairaanhoitajien roolista: Astmapotilaat tulevat sairaanhoitajalle lääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Lääkäri vastaa omahoidon ohjauksesta, jota toteuttavat sairaanhoitajat (ja työterveyshoitajat), ks. myös kohta 3.1: PEF- seurantojen opetus ja piirtäminen tupakkavalistuksen ja tupakasta vieroituksen apuneuvojen ohjaus allergeenien ja muiden ärsykkeiden merkitys astman hoidossa lääkityksen periaatteet (hoitavan ja avaavan lääkityksen erottelu), lääkkeenottotekniikka sekä mahdolliset haittavaikutukset kirjallinen toimintaohje oireiden vaikeutumisen varalle liikunnan merkitys astman hoidossa etuudet (lääkkeiden erityiskorvattavuus) potilasjärjestöt kontrolliin tulevien potilaiden ohjaus ja neuvonta 4. Ammattiastma Ammattiastmaa tulee epäillä: jos potilas työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski: leipurit, elintarviketyöntekijät, metsätyöntekijät, kemian alan työntekijät, muovi- ja kumityöntekijät, metallityöntekijät, hitsaajat, tekstiilityöntekijät, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät, varastotyöntekijät, maataloustyöntekijät, tarjoilijat, siivoojat, maalarit, hammashoitoalan työntekijät, sairaanhoitajat, eläinten hoitajat ja laboratoriotyöntekijät käyttää työssään jotain yleisesti ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta Yleisimmät ammattiastman aiheuttajat Suomessa ovat homesienet, jauhot, viljat ja rehut, eläinten epiteeli, karvat tai eritteet, varastopunkit, puupöly, kampaamokemikaalit, metakrylaatit, karboksyylihappoanhydridit sekä hitsaushuurut. Jos potilas kysyttäessä ilmoittaa, että oireet lievittyvät töistä pois ollessa, käynnistetään PEF-työpaikkaseuranta, kts. tarkempia tietoja Intrasta (DHHK_Astma). 9

10 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa PEF-työpaikkaseuranta: PEF-työpaikkaseurannassa puhalluksia tehdään 2 tunnin välein valveilla ollessa 2-3 viikon ajan. Vähintään 4 puhallusta päivässä olisi saatava. Sen tekemisestä on tarkat ohjeet Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Lisätietoja löytyy Intrasta tämän ohjeistuksen laajemmasta versiosta DHHK_Astma. Jos luotettavasti, toistuvasti ja oikeissa työolosuhteissa tehty PEF-työpaikkaseuranta on negatiivinen, eikä oireanamneesi sovi erityisen hyvin ammattiastmaan, on ammattiastma riittävästi poissuljettu. PEF-työpaikkaseurannassa saatu astmaan sopiva tulos lisää ammattiastman todennäköisyyttä. Joka viidennen ammattiastmaa sairastavan kohdalla PEF-työpaikkaseuranta on kuitenkin normaali. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa myös astman pahenemisen korvaamisen ammattitautina. Kyseistä kohtaa voidaan soveltaa esimerkiksi sellaisiin astmoihin, jotka olennaisesti pahenevat kosteusvauriorakennuksissa työskentelyn aikana. Tuolloin astman pahenemisen osoittaminen edellyttää pitkiä tai toistuvia PEFtyöpaikkaseurantoja. 5. Vaikeutunut astma lauseita hengenahdistuksen vuoksi. Uloshengitys on pidentynyt ja potilas käyttää apuhengityslihaksiaan. Henkeä uhkaavassa tilanteessa hengitysäänet hiljentyvät, vinkunat jopa katoavat ja hengitys on pinnallista. Potilas voi olla syanoottinen ja sekava, ja PEF-arvo on alle 30 % normaalista tai aiemmasta parhaasta arvosta. Sydämen hidaslyöntisyyttä ja verenpaineen laskua voi ilmetä. Tärkeimmät alkututkimukset ovat PEF-mittaus ja happikyllästeisyyden määritys pulssioksimetrilla ennen hapen antoa. Muita tutkimuksia ovat pieni verenkuva, CRP, kalium, EKG, keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgenkuvaus, jotka tehdään ensihoidon käynnistyttyä. Alkututkimusten jälkeen annetaan happea naamarilla tai happiviiksillä virtausnopeudella 4 5 l/min. Hiilidioksin kertymisvaaran vuoksi hapen annossa käytetään pienempää pitoisuutta (alle 35 %) tai vähäisempää virtausnopeutta (2 l/min tai vähemmän), jos potilaalla on myös keuhkoahtaumatauti. Happihoidon aikana annetaan hengitettävää beeta2-agonistia yksinään tai yhdessä antikolinergin kanssa. Hoitoon liitetään suun kautta otettava tai laskimonsisäinen kortikosteroidi. Inhaloitavan kortikosteroidin aloittaminen saattaa vähentää sairaalaan joutumisen todennäköisyyttä, jos lääke ei ollut aikaisemmin käytössä. Hoidon tehoa arvioidaan seuraamalla kliinistä vastetta aluksi minuutin välein. Astma vaikeutuu tavallisesti vuorokausien kuluessa. Tavallisia syitä ovat hengitysteiden virusinfektiot, hoidon laiminlyönti, omahoito-ohjeiden puuttuminen tai altistuminen allergeeneille. Oireet herättävät yöllä, keuhkoputkia avaavan beeta2-agonistin tarve lisääntyy ja PEF-arvot huononevat. Tilanteen vaikeutta usein aliarvioidaan. Nopea arvio potilaan hengitysvaikeudesta saadaan tarkkailemalla hengitystä ja hengitystaajuutta. Ellei kohtaus laukea lääkäriasemalla annettavalla hoidolla, potilas tulee lähettää päivystyksenä sairaalahoitoon. PEF-arvoja seurataan 2 6 kertaa päivässä. Jatkohoidoksi kotiin säännöllinen astmalääkitys ja kortikosteroiditabletteja, esimerkiksi prednisolonia mg/vrk 1 2 viikon ajan. Lievän pahenemisvaiheen aikana keuhkojen auskultaatiossa kuullaan tavallisesti vinkunoita. Tilanteen vaikeutuessa potilaan on vaikea puhua kokonaisia 10

11 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Kirjallisuutta: Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä, Uitti J ym.: Ammattiastma. Suom Lääkäriliitto 2005;60(42): Linkkejä: ammattitautiluettelo/ammattiastma.htm (PEFseurantalomake, ) hengityselimet.htm#astma Asiasisällön on tarkistanut keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin. 11

12

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE

OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE OPAS ASTMAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 1. Mikä on astma? 2. Astman taustalla Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus.

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6. Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.2006 Hoitoketju Yhdessä tehty sairaus-tai oirekohtainen sopimus siitä, kuinka

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot