Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö"

Transkriptio

1 Diacorilainen hyvä hoitokäytäntö Hoitosuositus on asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltu kannanotto, jota lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena. Hoitosuositusten vaikutus hoitoprosessiin ja hoidon lopputulokseen on kiistattomasti osoitettu, mutta vaikutuksen edellytyksenä ovat suositusten tehokas levittäminen ja paikalliset sovellutukset. Valtakunnallisten hoitosuositusten ongelmina ovat hidas laadintamenettely, sisällön epätasaisuus ja suositusten nopea vanheneminen. Tämä opas on tehty tarjoamaan ohjeita erityisesti työterveyshoitajille terveystarkastuksissa esille tulevien laboratorioarvojen tulkintaan ja toimenpiteisiin. Työterveyslääkäreiden on hyvä tietää suositelluista menettelytavoista, joiden mukaan hoitajat ohjaavat potilaita heidän vastaanotolleen. On tärkeää keskustella työpareittain siitä, kuinka tämä ohjeistus on parhaiten sovellettavissa päivittäisessä vastaanottotyössä. Yhtenäiset tutkimus- ja hoitokäytännöt tehostavat toimintaa, parantavat työmme laatua ja auttavat tarjoamaan potilaillemme hyvää hoitoa ja tietoa heidän terveyttään koskevien päätöstensä tueksi. Viime kädessähän potilas kuitenkin itse päättää omasta hoidostaan. Nämä ohjeet perustuvat Suomalainen lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksiin, mutta laadinnassa on huomioitu myös uudempia kansainvälisiä tutkimus- ja hoitosuosituksia sekä mm. erikoislääkäriyhdistysten suositukset. Tämä ohje on päivitetty kesäkuussa 2006.

2 Diabetes fs-gluk (kuuluu fs-tth = työterveyshuollon peruspaketti -monikanavatutkimukseen) toimintasuunnitelman mukaisesti terveystarkastuksien yhteydessä. Ravinnotta 10 tuntia ennen mittausta. Diabeteksen diagnostinen paastoseerumin raja-arvo on 7.0 mmol/l. Mikäli glukoosiarvo ylittää viiteylärajan, mutta on alle diabetesrajan, puhutaan "kohonneesta paasto-glukoosista" (IFG), joka käsitetään diabeteksen puhkeamisen riskitekijäksi, ei itsenäiseksi aineenvaihdunnalliseksi luokaksi. WHO:n suosituksessa korostetaan, ettei oireettoman henkilön diabetesdiagnoosia saa koskaan perustaa yhteen verensokerimääritykseen. Kohonnut paastoglukoosi ja kahden tunnin glukoosirasitusarvo seulovat lisäksi hieman eri henkilöitä, joten ne täydentävät diagnostiikassa toisiaan. Ilmeisesti kahden tunnin arvo toimii paremmin iäkkäillä ja normaalipainoisilla ja paastoarvo parhaiten liikapainoisilla. On hyvä muistaa, että useisiin endokrinologisiin tiloihin ja mm. stressiin voi liittyä jonkin verran kohonneita paastoverensokeriarvoja. Diabeteksen diagnoosi: kohonnut fs-gluk ( 7.0 mmol/l vähintään 2 erillisessä mittauksessa) tai glukoosirasituskokeessa 2h arvo Määritelmiä: IFG ( kohonnut paastoglukoosi, engl. increased fasting glucose) jos fs-gluk 6,0 6,9 ja glukoosirasitus normaali IGT ( heikentynyt sokerinsieto, engl. impaired glucose tolerance) kyseessä silloin, jos gluk 6,0 6,9 ja glukoosirasituksessa 2h arvo 7,8 11,0 Jos gluk , eikä muita riskitekijöitä elämäntapaohjaus ja ruokavalion arviointi, BMI- ja RR-seuranta tutkitaan lipidit (jos ei ole tutkittu viimeisen 6 kk aikana tai jos paino on noussut edellisen tutkimuksen jälkeen) kontrolli 3 kk kuluttua jos arvot edelleen koholla, ohjataan lääkärille Jos gluk 7.0 mmol/l, ohjataan lääkärille. Lääkärin tulee arvioida, onko kyseessä tyypin 2 diabetes (T2DM), heikentynyt sokerinsieto (IGT) vai kohonnut paastosokeri (IFG). T2DM-diagnoosin voi asettaa, jos gluk on toistetusti yli 7.0 mmol/l tai glukoosirasituskokeessa 2h arvo on yli Jos sokeri on koholla ja yrityksellä on suppea sairaanhoidon sopimus, potilas ohjataan terveyskeskukseen diabetes-hoitajalle. Mukaan lyhyt lähete ja/tai tuloste sairaskertomuksesta, jotta vastaanottava taho tietää, mistä on kyse. Diacorissa toimivat diabeteshoitajat (diabetes-hoitajapalvelu sisältyy yritysten sairaanhoidon sopimuksiin): Minna Engström Diacor Tapiola Arja Heinonen Diacor Alppikatu (myös diabeetikoiden ryhmäohjaus) Mari Flinck Diacor Alppikatu ja Diacor Keskusta 2

3 Diabetes Kun diagnoosi on asetettu, suunnitellaan jatkoseuranta ja -hoito. Hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotaudin kehittymistä ja pahenemista hoito-ohjelmalla, jossa hoidon kohteena ovat hyperglykemia, hypertonia, dyslipidemia ja lisääntynyt hyytymistaipumus. Sokeritasapainon tavoitearvot ovat: fp-gluk < 6,7 mmol/l GHbA1C < 7,0 % Hoidon muut tavoitteet: verenpaine < 130/85mmHg rasvat: Kol < 4,5, LDL-Kol < 2,5 mmol/l ASA 100mg/pv kaikille T2DM-potilaille ellei vasta-aiheita tupakoimattomuus! BMI < 25 (tyydyttävä 25 27) Tutkimusnäyttö puoltaa vahvasti sitä, että hoidossa on tärkeä pyrkiä edellä kuvattuihin tavoitteisiin mahdollisimman tehokkaasti. Hoidossa on keskeistä, että diabeetikko ymmärtää taudin pysyvyyden ja vakavuuden kyse ei ole niinkään sokeritaudista kuin valtimotaudista. Omahoidon merkitys selvitetään diabeetikolle. Erityisesti ylipainoisen potilaan laihdutus on tärkeää, mutta myös muut elämäntapamuutokset kuuluvat hoitoon, vaikka ne eivät johtaisi laihtumiseen (liikunta, tupakoinnin lopetus, rasvan välttäminen). Jos diagnoosivaiheessa GHbA1C 6 8 %, annetaan elämäntapaneuvontaa ja seurataan 3 6 kk. Ellei elämäntapaneuvonta tuota tulosta, lääkehoitoon siirtyminen on perusteltua. Jos diagnoosivaiheessa GHbA1C 8 10 %, elämäntapaneuvontaan yhdistetään lääkehoito (metformini tai sulfonyyliurea tai glitatsoni tai glinidi). Kontrollikäynneistä ja hoidon porrastuksesta työterveyshuollossa on tärkeä sopia lääkäri-hoitaja-pareittain. 3

4 Kolesteroli Lipidipaketti (Kol, HDL-Kol, LDL-Kol, Trigly) kuuluu terveystarkastuksien yhteydessä otettavaan fs-tth -pakettiin. Ravinnotta 10 tuntia ennen mittausta muistisääntö: Kol < 5 Trigly < 2 Kol ja HDL suhde < 4 HDL > 1 LDL < 3 Korkean riskin potilaat: tiukemmat tavoitteet: Kol < 4,5 LDL-Kol < 2,5 oireinen valtimotauti (MCC, aivovaltimotauti, ASOtauti) tai T2DM tai DM I+mikroalbuminuria oireettomat, joilla on suuri riski riskitekijäkasauma (> 5 % sairastumisriski SCOREsta tai saavuttaisi tämän riskitason 60-vuotiaana) perinnöllinen dyslipidemia, FH, Tyypin III hyperlipidemia Kol > 8, LDL-Kol > 6 1. asteen sukulaisella nuorella iällä diagnosoitu valtimotauti (< 65 v, < 55 v) tai muuten painavat syyt epäillä sukurasitusta. Jos arvot koholla, mietitään, voiko taustalla olla kilpirauhasen sairaus (hypotyreoosi), alkoholin suurkulutusta (maksa-arvot koholla), onko potilas ylipainoinen. Jos kolesteroliarvot ovat koholla, elämäntapaohjaus (tiukka kolesteroliton ruokavalio); kontrollikokeet (fs- TTH) otetaan 3 kk:n kuluttua. Jos arvot edelleen koholla, ohjataan lääkärille. Jos arvot normalisoituneet, motivoidaan jatkamaan dieettihoidolla ja kontrolloidaan kokeet 2 3 vuoden kuluttua. Jos kolesteroliarvot ovat tavoitearvoissa, kontrolloidaan 2 3 vuoden kuluttua tai aiemmin, jos elintavoissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Korkean riskin potilas ohjataan suoraan lääkärille mahdollisen lääkehoidon aloittamista varten, mikäli hänen rasvaarvonsa ovat koholla (Kol > 4,5, LDL-Kol > 2,5 mmol/l). KOL Tavoitearvot suositeltu tavoitearvo aikuisilla alle 5.0 mmol/l Tulkinta hyperkolesterolemian aste: lievä mmol/l keskivaikea mmol/l vaikea mmol/l erittäin vaikea yli 10 mmol/l HDL-Kol Tavoitearvot yli 1.0 mmol/l Tulkinta Tavallinen vaihtelualue miehillä mmol/l ja naisilla mmol/l. Pienentyneet arvot lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa. Erittäin pienet arvot, alle 0.5 mmol/l, viittaavat geneettiseen häiriöön. Myös anabolisten steroidien käyttö voi pienentää voimakkaasti HDL-kolesteroli-pitoisuutta. LDL-Kol Laskennallinen LDL-kolesterolipitoisuus saadaan seuraavasti: fs-kol-ldl = fs-kol fs-kol-hdl - (0.45 x fs-trigly) kaava pätee, kun seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4 mmol/l Sepelvaltimotaudin vaaran herkin mittari on seerumin LDL-kolesterolin suhde HDL-kolesteroliin. Suhteen tulisi olla alle kolme. Lähes yhtä hyvä mittari on kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde, jonka tulisi olla korkeintaan neljä. 4

5 Kolesteroli Triglyseridit Jos lievään tai keskivaikeaan hypertriglyseridemiaan liittyy pieni HDL-kolesterolin pitoisuus ja lisäksi vähänkin suurentunut LDL-kolesterolin pitoisuus, on sepelvaltimotaudin vaara suurentunut merkittävästi. Vaikeaan hypertriglyseridemiaan liittyy suurentunut pankreatiitin vaara. Kohonneen triglyseridipitoisuuden syynä on poissuljettava alkoholin nauttiminen edeltävän kahden vuorokauden aikana. Tavoitearvot: alle 2.00 mmol/l Tulkinta: vaihtelualue yleensä noin mmol/l Hypertriglyseridemian aste: lievä 2 5 mmol/l keskivaikea 5 10 mmol/l vaikea mmol/l 5

6 Verenpaine Jos neljänä eri päivänä tehdyissä mittauksissa: RR /90 99: tason arviointi 2 kuukauden kuluessa, elintapaohjaus RR / : arviointi 1 kuukauden kuluessa, seuranta tth:n luona muutaman kerran viikossa, kotimittauslukemat myös suotavia, jos mahdollista RR 180/ 110: ohjaus lääkärille, jatkohoidon arviointi (1 2 viikossa) Isoloitu systolinen hypertonia, ts. systolinen paine koholla ja diastolinen normaali: mmhg: lääkkeetön hoito, seurataan 3 6 ( 12) kk mmhg: seurataan 3 6 kk > 180 mmhg: seuranta 1 3 kk lääkkeettömillä hoidoilla Jos em. seurannan aikana RR /90 99: jos oireeton, mutta arvot hieman koholla, lääkkeetön hoito, seuranta 1 vuoden ajan lääkehoito indisoitua, jos potilaalla on diabetes, munuaissairaus, kohde-elinvaurion merkit, sydänja verisuonisairaus tai suuri riski sairastua siihen Kohonneen verenpaineen vaaratekijöitä: verenpaineen kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat ylipaino, natriumin runsas saanti, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta Jos em. seurannan aikana RR > 160/> 100: suositellaan elämäntapaohjausta ja seurantamittauksia 2 kk ajan 1 2 viikon välein; tämän jälkeen potilas ohjataan lääkärille lääkehoito on syytä aloittaa, jos potilaalla todetaan diabetes, munuaissairaus, kohde-elinvaurion merkit tai viitteitä sydän- ja verisuonisairaudesta ja paine edelleen > 160/100, muutoin lääkehoito 3 6 kk:n seurannan jälkeen tällainen verenpainetaso on aina aihe lääkehoidolle, ellei lääkkeetön hoito tuota tuloksia 3 6 kk:n kuluessa Jos diastolinen paine on mmhg: seurantamittaukset viikoittain enintään 1 kk:n ajan lääkehoito, ellei paine laske < 110mmHg tai heti, jos todetaan kohde-elinvaurio, diabetes tai merkkejä sydän- ja verisuonisairaudesta Lääkehoidon vaikutukset arvioidaan 1 3 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta: kun hoito on tavoitetasolla, riittää komplisoitumattomassa hypertensiossa kotiseuranta 4 päivän mittaussarjoina 3kk:n välein tai tth:n/sh:n mittaamana 3 4 kk:n välein ja vuosittainen lääkärikontrolli Seurannan tarve saavutetun painetason mukaan: < 140/85: vuosikontrolli lääkärillä, kotimitt. mukaan 1 4 käyntiä tth:lla 140/85 159/99: lääkärillä 6 kk:n ja hoitajalla 3 kk:n välein kunnes hoitotasapaino hyvä ja elintavat ja muut vaaratekijät hallinnassa > 160/100: lääkäri + tth 1 3 kk:n välein painetaso > 180/110 lääkehoidosta huolimatta: harkittava erikoislääkärikonsultaatiota Jos diastolinen paine > 120 mmhg: seurataan 1 2 päivän ajan, ellei paine laske, aloitetaan lääkehoito! jos oireita, sairaalahoito (hypertensiivinen kriisi, harvinainen) 6

7 Maksa-arvot Kohonneen ALAT-arvon syyt: rasvamaksa 63 % (eli siis ylipainoisilla), krooninen hepatiitti (20 %), kirroosi 3 %, hemokromatoosi (3 %). Viitearvot: naiset U/l miehet U/l alkoholimaksavaurioon viittaavat: runsas alkoholinkäyttö, ASAT/ALAT-suhde > 1,5, GT selvästi koholla. arvot normalisoituvat n. 2 viikon abstinenssin jälkeen (perusverenkuvan MCV hitaammin, myös GT hitaammin) Viitearvot alittava maksa-arvo ei johda toimenpiteisiin! Kohonneen GT-arvon yleisimmät syyt: alkoholi, lihavuus, diabetes, lääkkeet (huom! myös luontaistuotteet, käsikauppavalmisteet). GT on epäspesifi ja hyvin herkkä. Jos enintään 2 3-kertaisesti koholla, riittää ainakin yleisimpien syiden (alkoholi, ylipaino, diabetes) kartoitus ja läpikäyminen, kontrollikoe on syytä ottaa 1 kk:n kuluttua. Viitearvot: naiset < 40 v U/l naiset 40 v U/l miehet < 40 v U/l miehet 40 v U/l Lääkäri arvioi vastaanotolla: sappitietukos, akuutit ja krooniset hepatiitit, maksakasvaimet Mahdolliset tutkimukset: ALAT, ASAT, AFOS, GT, Bil, TT-SPA, Alb, ylävatsa UÄ HBsAg, HCVAb:t, IgG, IgM, IgA, sileälihas- ja mitokondriova:t, Fe, transferriini Jos arvot koholla: arvioidaan alkoholin käyttö ja ylipaino, lääkkeiden käyttö kontrolli 1 kk kuluttua jos arvot yli 2-kertaisesti koholla, ohjataan suoraan lääkärille 7

8 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Alkavan ja lievän astman lääkehoidon tavoite on oireettomuus ja normaali keuhkojen toiminta. Vuosia jatkuneen ja kroonistuneen astman lääkehoidon tavoite on mahdollisimman vähäiset oireet ja hyvä keuhkojen toiminta. Tavoitteena on aina sairauden hallinta ja pahenemisvaiheiden ennakoiminen ja estäminen. Onnistunut hoito poistaa yskän, limanerityksen, hengenahdistuksen ja parantaa suorituskykyä. Jaksottaista ja lievää astmaa sairastavan hoitoon saattaa riittää jaksottainen lääkitys. Keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastava tarvitsee yleensä säännöllisen lääkityksen. Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti ja potilasta seurataan. Astman oireet vaihtelevat ja hengitysteiden virusinfektiot ovat kaikille astmapotilaille riskitekijä. Allergista astmaa sairastaville altistuminen ilmakantoisille allergeeneille saattaa aiheuttaa oireita. Vaikeuden arvioinnissa käytetään lyhytvaikutteisen beeta2-agonistin tarvetta, yöoireiden yleisyyttä, rasituksensietoa ja PEF-arvojen vaihtelun voimakkuutta. 1. Ohjattu omahoito Astmapotilaan omahoidossa keskeisintä ovat oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, lääkehoidon toteuttaminen, PEF-kotimittaukset ja liikunta. Potilaan täytyy itse havaita uhkaava pahenemisvaihe, lisätä tai vähentää lääkitystä tilanteen mukaan sekä ottaa oikeaan aikaan yhteyttä hoitopaikkaan ja hoitavaan lääkäriinsä. Hoitotulokset paranevat selvästi omahoitovalmiuksia lisäävän potilasohjauksen avulla. Ohjeita on syytä selventää käyttämällä vihkosia tai kortteja, joihin on merkitty lääkityksen lisäämistä edellyttävät yksilölliset PEF- tai oiremuutosrajat, ks. esim. Terveysportin Astmaa sairastavan hoito-ohjeista. Lääkäri vastaa ohjauksesta, jota toteuttavat Diacorissa sairaanhoitajat ja työterveyshoitajat. 2. Alkuohjaus Lääkäri selittää diagnoosin perustan, astman luonteen ja lääkehoidon periaatteet. Hoitaja opettaa toimimaan käytännössä. Selitetään: oireiden merkitys, ärsyttävien tekijöiden välttäminen (tupakka, allergeenit ja ärsykkeet yksilöllisesti), lääkityksen periaatteet (hoitavan ja avaavan lääkityksen erottelu), lääkkeenottotekniikka, lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset, PEF-seuranta, kirjallinen toimintaohje oireiden vaikeutumisen varalle, liikunnan merkitys, etuudet (erityiskorvattavuus), potilasjärjestöt. 3. Seuranta työterveyshuollossa Säännölliset seurantakäynnit voivat parantaa hoitotasapainoa. Seurantakäyntien tarve ja tiheys riippuvat sairauden vaikeudesta ja arvioidaan yksilöllisesti. Säännöllistä lääkitystä käyttävien potilaiden seurantakäyntiä suositellaan ainakin kerran vuodessa. Lääkärin ja hoitajan välisestä työnjaosta kannattaa sopia toimipaikoittain. Diacorissa on syksystä 2006 lähtien jokaisella asemalla nimetty oma astmahoitaja. Mitä kysytään: esitiedot, astman pahenemistilanteet (infektiot, allergeenit ja muut ärsykkeet), yölliset oireet, kotona tehty PEF-seuranta, lääkehoidon toteutuminen, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, iho- ja vatsaoireet. Näiden avulla saadaan jo käsitys hoitotasapainosta ja mahdollisista komplianssi- ym. ongelmista Astmapotilas työterveyshoitajan vastaanotolla: Tarkistuslista: tai astman itsearviointilomake (www.mt3.fi/poliklinikka/liit/astma.pdf) kts. myös Terveysportin ohjeistus Astmaa sairastavan hoito astman pahenemistilanteet (tulehdukset, allergeenit ja muut ärsykkeet, paheneeko työssä), onko yöllisiä oireita, kotona tehty PEF-seuranta, ottaako lääkkeensä, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, ihoja vatsaoireet? 8

9 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Huom! Vaikeutunut astma! (ks. kohta 5) jos lääkkeiden uusimistarve ja oireeton tai ei avaavan tarvetta: ohjataan ottamaan yhteys lääkäriin puhelimitse tai toimitetaan resepti uusittavaksi (ei vastaanottokäynnin tarvetta) jos oireita tai avaavan lääkkeen tarve lisääntynyt: PEF-seuranta kotona 1 vk ja sitten lääkärin vastaanotolle seurantakaavakkeen kanssa tarkistetaan osaako varmasti toteuttaa PEF-seurannan 3.2. Astmaepäily työterveyshoitajan vastaanotolla tarkistuslista: onko astmaan sopivia oireita: yöllinen yskä, hengenahdistus rasituksen yhteydessä tai hengityksen vinkuminen riskitekijät: atopia, allergiat, sukuanamneesi jne., huom! ammattiastma! voi tehdä oirekartoituksen ja Astmatestin ja ohjata sen jälkeen työterveyslääkärin vastaanotolle 3.3. Astmapotilas työterveyslääkärin vastaanotolla: astman pahenemistilanteet (tulehdukset, allergeenit ja muut ärsykkeet, paheneeko työssä?), onko yöllisiä oireita, kotona tehty PEF-seuranta, ottaako lääkkeensä, avaavan lääkkeen tarve, nenä-, silmä-, iho- ja vatsaoireet? tutkimukset ja mahdolliset jatkoselvittelyt lääkityksen tarkistaminen, tarvittaessa erityiskorvattavuus- ja kuntoutus ym. asioiden arviointi jos epäily ammattiastmasta tai astma pahenee työssä, PEF-työpaikkaseurannan ohjemointi seurannan sopiminen (tth/sh/ttl, ajankohta) 3.4. Sairaanhoitajien roolista: Astmapotilaat tulevat sairaanhoitajalle lääkärin tai työterveyshoitajan lähetteellä. Lääkäri vastaa omahoidon ohjauksesta, jota toteuttavat sairaanhoitajat (ja työterveyshoitajat), ks. myös kohta 3.1: PEF- seurantojen opetus ja piirtäminen tupakkavalistuksen ja tupakasta vieroituksen apuneuvojen ohjaus allergeenien ja muiden ärsykkeiden merkitys astman hoidossa lääkityksen periaatteet (hoitavan ja avaavan lääkityksen erottelu), lääkkeenottotekniikka sekä mahdolliset haittavaikutukset kirjallinen toimintaohje oireiden vaikeutumisen varalle liikunnan merkitys astman hoidossa etuudet (lääkkeiden erityiskorvattavuus) potilasjärjestöt kontrolliin tulevien potilaiden ohjaus ja neuvonta 4. Ammattiastma Ammattiastmaa tulee epäillä: jos potilas työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski: leipurit, elintarviketyöntekijät, metsätyöntekijät, kemian alan työntekijät, muovi- ja kumityöntekijät, metallityöntekijät, hitsaajat, tekstiilityöntekijät, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät, varastotyöntekijät, maataloustyöntekijät, tarjoilijat, siivoojat, maalarit, hammashoitoalan työntekijät, sairaanhoitajat, eläinten hoitajat ja laboratoriotyöntekijät käyttää työssään jotain yleisesti ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta Yleisimmät ammattiastman aiheuttajat Suomessa ovat homesienet, jauhot, viljat ja rehut, eläinten epiteeli, karvat tai eritteet, varastopunkit, puupöly, kampaamokemikaalit, metakrylaatit, karboksyylihappoanhydridit sekä hitsaushuurut. Jos potilas kysyttäessä ilmoittaa, että oireet lievittyvät töistä pois ollessa, käynnistetään PEF-työpaikkaseuranta, kts. tarkempia tietoja Intrasta (DHHK_Astma). 9

10 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa PEF-työpaikkaseuranta: PEF-työpaikkaseurannassa puhalluksia tehdään 2 tunnin välein valveilla ollessa 2-3 viikon ajan. Vähintään 4 puhallusta päivässä olisi saatava. Sen tekemisestä on tarkat ohjeet Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Lisätietoja löytyy Intrasta tämän ohjeistuksen laajemmasta versiosta DHHK_Astma. Jos luotettavasti, toistuvasti ja oikeissa työolosuhteissa tehty PEF-työpaikkaseuranta on negatiivinen, eikä oireanamneesi sovi erityisen hyvin ammattiastmaan, on ammattiastma riittävästi poissuljettu. PEF-työpaikkaseurannassa saatu astmaan sopiva tulos lisää ammattiastman todennäköisyyttä. Joka viidennen ammattiastmaa sairastavan kohdalla PEF-työpaikkaseuranta on kuitenkin normaali. Suomen lainsäädäntö mahdollistaa myös astman pahenemisen korvaamisen ammattitautina. Kyseistä kohtaa voidaan soveltaa esimerkiksi sellaisiin astmoihin, jotka olennaisesti pahenevat kosteusvauriorakennuksissa työskentelyn aikana. Tuolloin astman pahenemisen osoittaminen edellyttää pitkiä tai toistuvia PEFtyöpaikkaseurantoja. 5. Vaikeutunut astma lauseita hengenahdistuksen vuoksi. Uloshengitys on pidentynyt ja potilas käyttää apuhengityslihaksiaan. Henkeä uhkaavassa tilanteessa hengitysäänet hiljentyvät, vinkunat jopa katoavat ja hengitys on pinnallista. Potilas voi olla syanoottinen ja sekava, ja PEF-arvo on alle 30 % normaalista tai aiemmasta parhaasta arvosta. Sydämen hidaslyöntisyyttä ja verenpaineen laskua voi ilmetä. Tärkeimmät alkututkimukset ovat PEF-mittaus ja happikyllästeisyyden määritys pulssioksimetrilla ennen hapen antoa. Muita tutkimuksia ovat pieni verenkuva, CRP, kalium, EKG, keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgenkuvaus, jotka tehdään ensihoidon käynnistyttyä. Alkututkimusten jälkeen annetaan happea naamarilla tai happiviiksillä virtausnopeudella 4 5 l/min. Hiilidioksin kertymisvaaran vuoksi hapen annossa käytetään pienempää pitoisuutta (alle 35 %) tai vähäisempää virtausnopeutta (2 l/min tai vähemmän), jos potilaalla on myös keuhkoahtaumatauti. Happihoidon aikana annetaan hengitettävää beeta2-agonistia yksinään tai yhdessä antikolinergin kanssa. Hoitoon liitetään suun kautta otettava tai laskimonsisäinen kortikosteroidi. Inhaloitavan kortikosteroidin aloittaminen saattaa vähentää sairaalaan joutumisen todennäköisyyttä, jos lääke ei ollut aikaisemmin käytössä. Hoidon tehoa arvioidaan seuraamalla kliinistä vastetta aluksi minuutin välein. Astma vaikeutuu tavallisesti vuorokausien kuluessa. Tavallisia syitä ovat hengitysteiden virusinfektiot, hoidon laiminlyönti, omahoito-ohjeiden puuttuminen tai altistuminen allergeeneille. Oireet herättävät yöllä, keuhkoputkia avaavan beeta2-agonistin tarve lisääntyy ja PEF-arvot huononevat. Tilanteen vaikeutta usein aliarvioidaan. Nopea arvio potilaan hengitysvaikeudesta saadaan tarkkailemalla hengitystä ja hengitystaajuutta. Ellei kohtaus laukea lääkäriasemalla annettavalla hoidolla, potilas tulee lähettää päivystyksenä sairaalahoitoon. PEF-arvoja seurataan 2 6 kertaa päivässä. Jatkohoidoksi kotiin säännöllinen astmalääkitys ja kortikosteroiditabletteja, esimerkiksi prednisolonia mg/vrk 1 2 viikon ajan. Lievän pahenemisvaiheen aikana keuhkojen auskultaatiossa kuullaan tavallisesti vinkunoita. Tilanteen vaikeutuessa potilaan on vaikea puhua kokonaisia 10

11 Astman hoito Diacorin työterveyshuollossa Kirjallisuutta: Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä, Uitti J ym.: Ammattiastma. Suom Lääkäriliitto 2005;60(42): Linkkejä: ammattitautiluettelo/ammattiastma.htm (PEFseurantalomake, ) hengityselimet.htm#astma Asiasisällön on tarkistanut keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin. 11

12

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot