Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 n loppuraportti

2 SALPAUSSELÄN UUSI KUNTA 2017 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2 Väkiluku as Ikäjakauma 0-14v 15,55 % 15-64v 64,4 % yli 64v 20,1 % 2

3 Sisällys 3 1. Työryhmän tehtävät Nykytila Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella Sivistystoimen nykytila selvitysalueen kunnissa Sivistyspalveluiden hallinto Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella Hollolan kunta Hämeenkosken kunta Iitin kunta Kärkölän kunta Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala Nastolan kunta Palvelujen kehityskuva Palveluverkon kehityskuva selvitysalueella Kansallisia kehittämissuuntauksia Lähipalvelujen tulevaisuus n ehdotukset lähipalvelukriteereiksi uudessa kunnassa Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Sosiaali- ja terveyspalvelut Salpauskunnassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen uudistuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumisen merkitys selvitysalueella Palveluverkkoa tulee arvioida huolella ja tulevaisuutta ennakoiden Asiakasohjaus... 49

4 Käyttäjäkokemus Keskitetty uuden teknologian hallinnointi Ennalta ehkäisevät, ajoissa toteutetut ja kuntalaisen omatoimisuuteen ja omaan elinympäristöön sovitetut palvelut Sivistyspalvelut Salpauskunnassa Tavoitteena laadukkaat palvelut riittävän isossa palvelukokonaisuudessa Sivistyspalveluiden jäsennys Salpauskunnassa Tekniset- ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Arvio yhdistymisen mahdollisuuksista ja uhkista palvelujen näkökulmasta Ehdotus Yhdistymissopimukseen kirjattavista palveluverkon periaatteista Hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen Tehtyjen taloudellisten ratkaisujen kunnioittaminen Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus huomioiden Ehdotus Yhdistymishallituksen tehtäviksi palveluverkon osalta Kuntalaislähtöiset palveluprosessit (asiakasosallisuus palvelujen toteuttamisessa) Monimuotoinen palveluverkosto Lähipalvelumalli Toimialojen yhteistyö Eriävä mielipide Jäsenet ja kokoukset Liiteosa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus nykyisin Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (koontitaulukko kunnista saaduista tiedoista) Tiukasti ja väljästi normitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö) Kuntayhteistyön eri muotoja

5 1. Työryhmän tehtävät Salpausselän kuntajakoselvitykselle asetetun palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmä avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. n tehtävänä on lisäksi tuottaa suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella ehdotus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista palveluiden näkökulmasta. Työryhmä aloitti työskentelynsä ensimmäisessä kokouksessa 15.1., jolloin käytiin läpi tehtäväksiantoa, selvityksen kokonaisuutta ja aikataulua. Kokousaikataulu oli kireä, kaikkiaan kahdeksan kokousta kevään aikana. Työryhmä työskenteli mm. työpajoissa, parityöskentelynä ja aktiivisesti keskustellen. n tehtävä on ollut haastava, sillä kolmen suuren palvelutoimintakokonaisuuden selvittäminen yhtenä työryhmänä on edellyttänyt kuntien asiantuntijoilta perehtymistä ja paneutumista ongelmakysymyksiin. Raportissa kuvataan sektorien nykytilaa kunnista saatujen kuvausten mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilakuvaus perustuu järjestämissuunnitelma tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden tuottamaan aineistoon. Tulevan kehityskulun hahmottamisen pohjana ovat saatavilla olleet ennusteet väestömäärissä ja arviot palveluiden tarpeista. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu aiemmin tehtyjä kuntakohtaisia selvityksiä ja seudullisia raportteja eri toimialojen kehittämistarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkokuvauksen laatimiseen toi oman haasteensa kesken selvityskauden tapahtunut sote-uudistuksen suunnan muuttuminen. Uudessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos irrotettiin kuntarakenneuudistuksesta ja merkittävänä asiana sote-järjestämisvastuu suunniteltiin siirrettäväksi perustettaville viidelle sote-alueelle. Työskentelyn aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisen järjestämisen näkökulma muuttui selvitysalueen kuntien vahvaksi edunvalvonnalliseksi näkökulmaksi. Käynnissä olevat lainvalmistelut sivistystoimen sektorilla toivat oman mielenkiintoisen lisänsä työryhmän työskentelyyn. Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella ja toisen asteen koulutuksen järjestämislupien uudelleen määrittely ministeriössä tulevat vaikuttamaan merkittävästi toisen asteen koulutuksen järjestämiseen myös selvitysalueen kunnissa. 5

6 2. Nykytila 2.1 Toimintaympäristön muutokset Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Toisaalta vanhusten määrän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa on jonkun verran matalampi kuin aikaisemmin on oletettu. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nuorten aikuisten eliniän odote on jopa kymmenen vuotta ikäisiään matalampi. Ikääntyneiden määrä kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvu keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nuorten määrä kasvaa isommissa kunnissa ja vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Huoltosuhteen muuttuessa kuntien väliset erot lähipalvelujen tuottamisessa kasvavat. Päijät-Hämeen kokonaisväestön määrä kasvaa, mutta väestö keskittyy isompiin kuntiin. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. 6

7 Väestöllinen huoltosuhde alueittain Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti ,9 96,8 86,5 71,2 83,8 100, , ,3 96,4 87,8 83,8 72,5 71,7 84,6 82,6 102,7 100,2 Hollola Hämeenkoski ,2 71,8 90,4 82,9 78, ,8 79,1 65,1 74,8 92,9 82,8 Kärkölä Lahti Nastola , ,4 58,5 66,3 70 Iitti ,6 62,5 54,5 51,8 54,2 60,

8 Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 % Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella. Selvitysalueen kunnista Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen suurempi kasvu verrattuna muuhun Suomeen. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Väestön ikääntymisen kustannukset tulevat kohdistumaan etenkin yli 75 vuotiaiden osuuteen, joka näyttäisi ennusteiden mukaan kiipeävän merkittävän korkeaksi. Kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmä toteaa väliraportissaan mm. että kuntakohtaista kustannuksiin kohdistuvaa vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (n eur/v/yli 75-v.) ja vähiten Iitti ( eur/v/yli 75-v.). Palvelutarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja 8

9 Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus. 9

10 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila selvitysalueella Salpausselän kuntajakoselvitys Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Nykytilan kuvaus perustuu osittain järjestämissuunnitelmasta koottuihin tietoihin sekä kuntien asiantuntijoiden toimittamiin kuvauksiin. Päijät-Hämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kuntien päätöksillä syntyneet yhteistoiminta-alueet. Mukana suunnittelussa ovat sekä tilaajat että tuottajat kustakin osallistujatahosta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelumenettelyllä tavoitellaan ajantasaista tiedonkulkua kuntien ja palveluntuottajien kesken jo suunnitelman laadintavaiheessa. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan Terveydenhuoltolain 34 :n mukaisesti kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös sosiaalipalvelut ja lisäksi siinä sovitaan ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä järjestelyistä. Valtioneuvoston asetuksella (337/2011) on lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa huomioon otettavia asioita. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin (sote) alueella on käytössä tilaaja-tuottajatoimintatapa Aavan ja Oivan alueella. Selvitysalueen kunnista Iitti ja Nastola Aavan alueelta sekä Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä Oivan alueelta toimivat tilaajaosapuolina kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon, mukaan lukien ympäristöterveydenhuollon palveluille. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Lahden kaupungilla ei ole käytössään vastaavaa mallia, mutta se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijoiden yhteistyöhön ja yhteisiin kokouksiin. Aavan alueella Iitillä ja Nastolalla on yhteinen tilaajatehtävää hoitava perusturvalautakunta. Oivan alueella toimii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava on hallintomuodoltaan kunnallinen liikelaitos, jolla on päätöksenteossaan ammattiosaajista koostuva johtokunta. Aava toimii osana sosiaali- ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hollolan kunnan organisaatiossa. 10

11 2.2.1 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tuottaminen Peruspalvelukeskus Oiva Oiva on Hollolan kunnan taseyksikkö, joka tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hollolan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkopuolelta Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Palveluja tuotetaan Oivassa hyvinvointipalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueilla. Lisäksi erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto (hankitaan PHSOTEY:lta) sekä hallinto- ja talouspalvelut muodostavat omat tulosalueensa. Hyvinvointipalvelut muodostuvat lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä aikuisväestölle suunnatuista terveyden edistämisen palveluista. Palveluja tuotetaan neljässä tulosyksikössä: 11 1) Lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikköön kuuluu äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja ehkäisevä perhetyö (lapsiperheiden kotipalvelu), oppilashuollon koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut, joita tuotetaan Hollolan lisäksi Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle. Koulukuraattorija koulupsykologipalvelujen tuottaminen perustuu erilliseen sopimukseen kuntien kanssa.

12 2) Terveyden edistämisen yksikköön kuuluu diabeteksen ehkäisy, hoito ja ohjaus, elintapaohjaus, omahoitopisteet, seulonnat, ilmaishoitotarvikejakelu, matkailijoiden rokotukset ja tartuntatautityö ja työttömien terveystarkastustoiminta. Yksiköllä on keskeinen rooli ennaltaehkäisevän työn koordinnoinnissa ja kehittämisessä Oivassa mm. liikuntalähete- ja neuvontamallin koordinointi yhdessä muiden tulosalueiden, kuntien liikuntatoimien ja phlu:n kanssa. 3) Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikköön kuuluvat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun (palveluohjaus, lastensuojelutarpeen selvittäminen, avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut) lisäksi erityispalveluihin kuuluvat ostopalvelut,(kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, sosiaalipäivystys, ja perheoikeudellinen yksikkö, adoptioneuvonta, ensi- ja turvakotipalvelut) sekä nuorten palvelupiste Mesta. Nuorten palvelupiste Mestassa järjestetään erityisnuorisotyön palveluita Hollolan kunnassa. Lastensuojelun sosiaalityössä on erillinen alkuarviointitiimi ja avo-, sijais- ja jälkihuollon tiimi. Perhekeskus Viisikossa tuotetaan perhe- ja lähityön, perhekuntoutuksen, tukiasumisen ja sijaishuollon palveluita. 4) Sosiaalityön yksikkö, johon kuuluvat toimeentulotuki ja aikuissosiaalityön palvelut sekä työhönkuntoutuksen ja eläkeselvittelyn palvelut. Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueella toimii kotiin annettavien palvelujen tulosyksikkö sekä asumispalvelujen tulosyksikkö sekä vammaispalvelut. Tulosalue turvaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään järjestämällä tarkoituksenmukaiset tuki- ja kotihoitopalvelut. Kotiin annettavia palveluja ovat kotihoito, kotisairaanhoito, kotihoidon tukipalvelut, perhehoito ja yli 18-vuotiaiden omaishoidontuki. Tulosalue tuottaa myös tuettua ja tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja dementiahoitoa. Palvelut tuotetaan omana toimintana tai ostopalveluina. Lähtökohtana hoivassa ja huolenpidossa ovat vanhusten tarpeet ja omatoimisuuden säilyminen kuntouttavaa työotetta toteuttaen. Terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueella tuotetaan perusterveydenhuollon lakisääteiset terveyden ja sairaanhoidon palvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Oivan kunnille lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla ja kilpailukykyisesti sovitun laajuisessa palveluverkossa. Lisäksi tulosalueelle kuuluu kuntoutuksen tulosyksikkö, joihin kuuluvat mm. puhe- ja toimintaterapia, fysioterapia, terveyskeskuspsykologit ja nuorten mielenterveys-tiimi. Vastaanotoilla tuotetaan terveyden ja sairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja tuetaan ammattihenkilöpanoksella riittävissä määrin muiden tulosalueiden toimintaa. Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjoen vuodeosastoilla hoidetaan akuutit perustasoa vaativat sairaudet, pitkäaikaissairaudet, aktiivisesti kuntoutettavat potilaat sekä toteutetaan työnjaon mukaisesti erikoissairaanhoidon jälkeinen jatkohoito, sovitut sairaalahoitoa vaativat jatkohoidot sekä potilaiden saattohoitoa. Tulosalue sisältää myös koko Oivan alueelle annettavat psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapiapalvelut. 12

13 Terveysasema Hollola, Asikkala, Padasjoki Terveysasemat Hämeenkoski, Kärkölä, Vesikansa Sosiaalipalvelut Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Vanhainkoti (Hollola, Kärkölä), tehostetun palveluasumisen yksiköt (Hollola, Hämeenkoski) Tuetun ja tehostetun asumisen yksiköitä, erityistuen yksiköitä yms. Peruspalvelukeskus Aava Aava tuottaa selvitysalueella Nastolan ja Iitin kunnille sekä selvitysalueen ulkopuolisille Hartolan, Myrskylän, Pukkilan ja Sysmän kunnille sekä Orimattilan kaupungille sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa. Peruspalvelukeskus toimii Kuntalain 87 a :n mukaisena kunnallisena liikelaitoksena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatiossa. Aavassa palvelut tuotetaan neljällä tulosalueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaalipalvelut, koti- ja asumispalvelut sekä terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen palvelut koostuvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminnoista, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä koulukuraattori ja lasten- ja nuorten psykologipalveluista, lapsiperheiden kotipalvelusta sekä aikuisväestön ennaltaehkäisevistä palveluista, joihin sisältyvät rokotusneuvonta, työttömien terveystarkastukset, matalan kynnyksen terveyskioski sekä lakisääteiset seulontatutkimukset. Palveluja tuotetaan kolmessa alueellisessa lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelutulosyksikössä. 13 Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja vammaisten palveluja. Tulosalueen toimintoja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, toimeentulotuen käsittely, lastensuojelun perhetyö, työpajatoiminta, työ- ja päivätoiminta sekä vammaisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ja

14 ostopalveluna tuotettavat palvelut. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö ja erityispalvelut. Koti- ja asumispalvelut tulosalueen toimintoja ovat kotihoito tukipalveluineen, päiväkeskustoiminta, erilaiset asumismuotoiset palvelut kuten tehostettu palveluasuminen sekä vanhainkotihoito, intervallihoito, terveysasemien vuodeosastopalvelut, kotiutustiimi ja omaishoidon tuki. Palvelut tuotetaan kolmessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat vuodeosastopalvelut ja sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito, kotihoito erilaisine tukipalveluineen sekä asumispalvelut. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalue tuottaa kaikki Aavan alueen kuntien väestön tarvitsemat perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Näitä ovat lääkäreiden ja sairaanhoitajien, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalvelut. Lisäksi tulosalue tuottaa kaikki Aavan muiden tulosalueiden lääkäripalvelut ja vastaa hoitotarvikejakelusta. Palvelut tuotetaan kahdessa toiminnallisessa tulosyksikössä, jotka ovat terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Sysmä Hartola Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Kärkölä Hollola Nastola Lahti Orimattila Iitti Peruspalvelukeskus Aava Terveyskioski Pukkila Terveysasema 1 Myrskylä Terveysasema 2 Kotihoidon palvelut Kehitysvammahuollon asumisyksikkö Vanhainkoti Työkeskus ja/tai työtoiminnan yksikkö Tehostetun palveluasumisen yksikkö Päihde- ja mielenterveyspalvelujen Sosiaalitoimisto/-palveluja asumisyksikkö 14

15 15 Lahden kaupunki Lahden kaupunki tuottaa itse sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut asukkailleen. Päiväaikaan klinikoilla ja pääterveysasemalla hoidetaan myös päivystystapauksia, ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Suun terveydenhuoltoa päivisin toteutetaan itse. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys tuotetaan Akuutti 24:stä. Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnossa hallinto- ja tukipalveluita tuottavina yksikköinä toimivat esikunta ja keskitetyt tukipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimiala on jaettu kolmeen vastuualueeseen: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut. Terveyspalvelut jakautuvat avohoidon palveluihin, suun terveydenhuoltoon ja kliinisiin tukipalveluihin, joihin kuuluvat sairaala-apteekki ja kuvantaminen. Vanhusten palvelut ja kuntoutus sisältää Lahden kaupunginsairaalan palvelut, vanhusten avopalvelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, Päijät-Hämeen perheneuvola, sosiaalipalvelut, terveysneuvonta ja vammaispalvelut. Terveyspalvelut Avoterveydenhuollon palveluita tarjotaan kolmella lähiklinikalla, Keskusta, Eteläinen ja Itäinen sekä pääterveysasemalla. Klinikoista kaksi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Keskustan lähiklinikan yhteydessä toimii traumapoliklinikka, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia. Lisäksi LKS:ssa toimii sisätautien erikoislääkäripoliklinikka, joka tuottaa sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluja. Terveyspalvelut vastaavat lisäksi hoitotarvikejakelusta, terveyskioskin toiminnasta, terveysneuvosta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Suun terveydenhuollon yksikössä on oikomishoidon, kliinisen hammashoidon, suun perusterveydenhuollon ja välinehuollon yksiköt ja hammaslääkäripäivystys. Terveyskioskin hoitajatasoiset palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Se toimii ilman ajanvarausta ja sijaitsee palveluiden lähellä jotta kynnys palveluiden käyttämiseen olisi mahdollisimman matala. Terveyskioskin toiminnan painopiste on terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä neuvonnassa sekä ohjauksessa. Terveyskioskilla asioidaan Kela-kortilla ja terveystiedot kirjataan Lahden kaupungin potilastietojärjestelmään. Vanhusten palvelut ja kuntoutus Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntoutuspalveluja tarvitsevien hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuualue jakautuu kolmeen palveluyksikköön, jotka ovat Lahden kaupunginsairaala, Vanhusten avopalvelut ja Lääkinnällinen kuntoutus. LKS:n ydintehtävinä on tuottaa kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian palveluja, potilaan toimintakykyä tukevia kuntouttavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa ja hyvää saattohoitoa. Profiloitujen osastojen lisäksi sairaalassa on akuuttigeriatrinen arviointiyksikkö sekä kotisairaala/koti-kuntoutusyksikkö. Kotihoidon lääkäritoiminta on integroitu osaksi LKS:n toimintaa. Osana sairaalaa toimii myös geriatrinen keskus, jossa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. LKS tuottaa seudullisena palveluna vaativan kuntoutuksen palveluja. Osana palvelurakenteen muutosta sairaalan

16 pitkäaikaishoitoa korvataan asteittain palveluasumisen palveluilla ja tavoitteena on yksiportainen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon palvelujärjestelmä. Vanhusten avopalvelujen ydintehtävä on tukea ikäihmisten kotona asumista. Vanhusten avopalvelut muodostuvat SAS-toiminnasta (selvitä, arvioi ja sijoita), omaishoidontuesta, päivätoiminnasta, kotihoidosta ja palveluasumisesta. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja sidosryhmien kanssa tiimeissä, työyhteisöissä ja palveluverkostoissa. Lääkinnällinen kuntoutus muodostuu toiminta- ja fysioterapian avo- ja laitospalveluista. Osana lääkinnällistä kuntoutusta toimii myös kaatumis- ja osteoporoosiklinikka Kaaos. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalvelujen ensisijaisuutta. Hyvinvointipalvelujen vastuualue järjestää palveluja lastensuojelussa, psykososiaalisissa palveluissa, sosiaalipalveluissa, terveysneuvonnassa sekä vammaispalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu kasvatus- ja perheneuvontaa seudullisesti tuottava Päijät-Hämeen Perheneuvola. Lastensuojelun palveluyksikössä toteutetaan lapsi- ja perhekohtaista ja ehkäisevää lastensuojelutyötä alkuarvioinnissa ja lastensuojelutarpeen selvittelyssä, sosiaalityössä ja perhehoidon yksikössä. Lisäksi omia lastensuojelulaitoksia on viisi ja perhepalvelukeskus, joka tuottaa avohuollon palveluja yhteistyössä muiden palveluyksiköiden ja kolmannen sektorin kanssa. Toimialojen välinen yhteistyö on tärkeää ehkäisevän lastensuojelun onnistumisessa. Psykososiaaliset palvelut toimii mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen, Päijät- Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Lahden A-klinikkatoimen ja muiden palvelutuottajien ja asiantuntijatahojen kanssa. Omana toimintana järjestetään nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut nuorisovastaanotolla ja asunnottomille asuntojen hankinta ja asumisen tuen järjestäminen. Päihdehuollon erityispalvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ja kuntoutusta tukevat palvelut järjestetään ostopalveluina. Päijät-Hämeen perheneuvola tuottaa kasvatus- ja perheneuvontaa ja avioliittolain mukaista perheasiain sovittelua Päijät-Hämeen alueella ja lahtelaisille lapsille puheterapiapalveluja. Sosiaalipalvelujen palveluyksikköön kuuluvat toimeentuloturva, aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus, maahanmuuttopalvelut ja työhönkuntoutus. Terveysneuvontapalvelut vastaavat ennaltaehkäisevin toimenpitein äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, ehkäisyneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun toiminnasta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonnoista ja terveyden edistämisen koordinoinnista. Vammaispalvelujen palveluyksikkö järjestää vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut, päiväaikaisen toiminnan ja palveluohjauksen. Asumispalveluja tuotetaan suunnitelmallisesti myös seudun muille peruspalvelukeskuksille. Palveluja ostetaan edelleen myös Eteva kuntayhtymältä. Suunnitelmissa on siirtää osa Nastolan ja Hollolan alueella olevista Etevan asumispalveluista Lahden omaksi toiminnaksi. 16

17 Seudullisesti vastuukuntamallilla järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja vastaanotto-osasto ja Päijät-Hämeen perheneuvola sekä tulkkikeskuksen ja maahanmuuttajien työhönvalmennus sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluja kehitetään ja järjestetään yhteistyössä seudun peruspalvelukeskusten ja palveluntuottajien kanssa Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen Erityistason palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (sairaanhoitopiiri) kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (Erva-alue). Sairaanhoitopiirien yhteistyönä on laadittu vuonna 2009 Erva-alueen strategia Yhdessä enemmän Kumppanuudella. Tampereen yliopistollisen sairaalan Erva-alue muodostaa strategian mukaan sopimuspohjaisen, kumppanuuteen perustuvan yhteistoimintaverkoston, jossa kukin kuntayhtymä toimii tasa-arvoisena yhteistyökumppanina, mutta kuitenkin sovittuihin toimintatapoihin sitoutuen. Terveydenhuoltolain edellyttämä Erva-tasoinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on valmistelussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshpn) johdolla. Järjestämissopimuksessa sovitaan seuraavista asioista: 1. Toimintojen keskittäminen / työnjaosta sopiminen 2. Ensihoito ja sairaankuljetus 3. Sopiminen uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista 4. Potilasturvallisuus 5. Työvoiman saannin turvaaminen ja ennakointi 6. Yhteinen tutkimusstrategia / tutkimusyhteistyö 7. Laadunhallinta 8. Hankintaorganisaatio 9. Vertailujohtaminen 10. Erva-tasoinen yhtenäinen tietojärjestelmä Pirkanmaan Erva-alueen sairaanhoitopiirit ovat sopineet lääkinnällisten tarvikkeiden määriteltyjen tuotenimikkeiden yhteishankinnasta. Yhteishankinnalla on viimeisten neljän vuoden aikana saavutettu merkittävät edut. Lääkehuollon yhteishankinta on laajentunut vuoden 2010 alusta kattamaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Erva-alueet. Päijät- Hämeen osalta on sovittu koko alueen hyödyntävän kyseisiä yhteishankintamenettelyjä. Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidon laajuutta ja erityisvastuualuesuuntautuneisuutta on selvitetty kuntien ja alueen toimijoiden yhteisessä omistajapoliittisessa yhteistyöryhmässä. Erillisen vertailuselvityksen teki asiasta HTL Asko Rytkönen Keski- Suomen sairaanhoitopiiristä (ksshp). Suuntautumisasiassa on kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HYKS) ja Pshp:n ja vastaavien yliopistojen edustajia. Yhtymän valtuusto päätti hakea yksimielisesti valtioneuvostolta siirtymistä HUS erva alueeseen. 17

18 18 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeessä erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta vastaa PHSOTEY. Erikoissairaanhoidon ydintoimintaa on kiireellisen hoidon järjestäminen ja tuottaminen ja sen ohella tuotettava elektiivinen toiminta pohjautuu suurelta osin päivystysvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavaan resursointiin. Tavoitteena on säilyttää keskussairaala vetovoimaisena sairaalana, jonka palveluvalikoima on laaja ja tuotantokyky hyvä ja taloudellinen. Tavoitteena on myös hallita ostopalvelujen kasvua. Keskussairaala on ainoa erikoissairaanhoidon yksikkö yhtymän alueella. Sairaansijoja on 489. Sairaalassa on edustettuina 36 erikoisalaa 50:stä virallisesta lääketieteen erikoisalasta. Keskussairaalassa on 211 erikoislääkärin virkaa ja 56 erikoistuvan lääkärin virkaa. Lisäksi sairaalassa on kaksi hammaslääkärin virkaa suu- ja leukakirurgiassa. Sairaalassa on 24/7 sairaalapäivystyksessä 8 erikoisalaa/lääkäriä, takapäivystyksessä 6 (7) erikoisalaa/lääkäriä, osa-aikaisessa takapäivystyksessä 2 erikoisalaa/lääkäriä ja puhelinpäivystyksessä 1 erikoisala. Yleislääketieteen päivystys edustaa 37 sairaalassa toimivaa lääketieteen erikoisalaa. Keskussairaalakiinteistössä toimii myös Pshp:n sädehoidon yksikkö PHKS:n syöpätautien poliklinikan yhteydessä. Aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon yksiköistä osa toimii Lahden keskustassa useissa eri yksiköissä. Toiminnallisesti psykiatrian erikoisalat ovat tehneet perinteisesti yhteistyötä alueen perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Somaattisten sairauksien osalta palvelupolkuja on tuettu alueellisella koulutuksella. Erikoislääkäreiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon on jo tai suunnitteilla somaattisista erikoisaloista vuonna 2013 kardiologiassa, ortopediassa, infektiosairauksissa ja lastentaudeilla. Urologiassa ja haavanhoidossa on käynnissä hoitotyön jalkautusta. Keskussairaalakiinteistön kehittämissuunnitelma pohjautuu toiminnallisiin tarpeisiin. Tarvesuunnittelussa huomioidaan myös erva-tasoinen työnjako ja osaamiskeskukset. Uudisrakentamisen toteutus pohjautuu omistajakuntien päätöksentekoon. Lahden kaupunginsairaala Lahden sosiaali- ja terveystoimialan vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii Lahden kaupunginsairaalassa Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka, joka on aloittanut toimintansa tammikuussa Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Kaupunginsairaalan tiloissa terveyspalveluiden vastuualueella toimii myös erikoislääkäripoliklinikka. Erikoislääkäripoliklinikka palvelee lahtelaisia sisätautien erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluilla ja eräillä hoitajien tekemillä erityistutkimuksilla. Poliklinikan toimintaan kuuluvat keskeisimmät perustason sisätautien erikoisalan tehtävät. Työnjako keskussairaalan sisätautien poliklinikan kanssa on vakiintunut. Potilaat hakeutuvat tutkimuksiin pääosin terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä. Myös keskussairaala ja yksityiset lääkärit ohjaavat potilaita poliklinikalle, keskussairaalan kanssa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti. Poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella. Hoitotakuun aikarajat saavutetaan, joskin odotusajat tutkimuksiin pidentyvät herkästi henkilöresursseista johtuen. Odotusajoista raportoidaan yhteistyötahoille säännöllisesti.

19 2.2.3 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä on kaksi ympäristöterveydenhuollon tuottajaa, Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöterveyskeskus järjestää terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut alueella, jonka yhteinen väestömäärä on noin asukasta. Iitin kunta hankkii ympäristöterveydenhuollon palvelut Kouvolan kaupungilta. Hallinnollisesti ympäristöterveyskeskus koostuu kahdesta tulosalueesta: terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto. Terveydensuojelu palvelujärjestelmä perustuu osaamiskeskuksiin, joihin sijoitetun henkilöstön erikoistumisalueet ja työnjako luovat koko toiminta-alueen palvelujen tasalaatuisuudelle ja palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuden toteutumiselle hyvät lähtökohdat. Eläinlääkintähuollon toiminta perustuu kunnaneläinlääkärien toteuttamaan suur- ja pieneläinten terveyden- ja sairaanhoitoon. Eläinlääkärit toimivat yhdessä tiimissä, jossa työnjakoa toteutetaan erikoistumisalueiden pohjalta. Pieneläinpäivystyksen hoitavat yksityiset pieneläinasemat sopimuspohjaisesti. Ympäristöterveyskeskuksessa on valvontaeläinlääkärin virka. Virkaa käytetään valvontatehtäviin kaikkien ympäristöterveydenhuollon toimijoiden alueella Päijät-Hämeessä Ensihoidon ja päivystyksen järjestelyt Ensihoitopalvelut ja palvelutasopäätös Sairaankuljetus on siirtynyt sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi ja sen tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista sekä kuvataan palvelun sisältöä Päijät-Hämeen ensihoitojärjestelmässä vaativan hoitotason ensihoitajat kuuluvat yhdessä kenttäjohtajien kanssa PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen palvelukseen. Alueella operoi 24/7 kolme vaativan hoitotason yksikköä. Yksiköiden miehistöt ovat säännöllisessä työkierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Ensihoitokeskuksen kumppani on Päijät-Hämeen pelastuslaitos, joka huolehtii 10 ensihoitoyksikön miehityksestä, kaikesta tarvittavasta ajoneuvokalustosta sekä osasta asemapaikkoja. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut on määritelty sekä sovittu seurantajärjestelmistä. Osana ensihoitopalvelua järjestetään kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjestäminen ensihoitokeskuksen omana toimintana. Siirtokuljetusyksiköt toimivat osaltaan lisävalmiutena kiireellisissä kuljetuksissa sekä suuronnettomuusresurssina.

20 Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö Sosiaalipäivystys Alueellinen yhteyspäivystyskeskus Akuutti24 hoitaa välitöntä päivystyshoitoa vaativia potilaita 24/7 alueellisesti sovitun hoidon porrastuksen mukaisesti. Kiireettömämpää apua tarvitsevat potilaat ohjataan virka-aikaisten palvelujen piiriin. Vuosittainen potilasmäärä on noin käyntiä. Akuutti24 toimii hoitoprosessien mukaisesti ilman raja-aitaa yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon välillä. Akuutti24 toimii hoitoprosesseittain ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat toiminnan kehittämistä. Lahden kaupunki, Oiva-kunnat sekä Aava-kunnat ovat varanneet asukkailleen mahdollisuuden päivystyksen ympärivuorokautiseen käyttöön. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys tuottaa palvelun kaikille Päijät-Hämeen kunnille, paitsi Aavan kunnista ei Iitille (palvelun tuottaa Kouvolan kaupunki). Lahti järjestää palvelun, jonka toimipiste on Lahden poliisilaitoksella, jossa se toimii yhteistyössä eri viranomaisten ja peruspalvelukeskusten kanssa. Sosiaalipäivystyksen tulevat asiat / asiakkaat koskevat lastensuojelua (lastensuojelutarpeen arviointi, lastensuojeluilmoitukset sekä alaikäiset rikoksentekijät), lähisuhdeja perheväkivaltaa, nuoria päihteidenkäyttäjiä ja vanhuksien akuutteja selviytymisongelmia sekä muita kriisitilanteita. Sosiaalipäivystys ei toimi vielä kaikkina päivinä ja sen toiminta tuleekin laajentaa ympärivuorokautiseksi 24/7 toimintaa selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaisesti Yhteistyö erityisosaamista edellyttävissä palveluissa Työterveyshuolto Geriatriset palvelut Työterveyshuollon painopiste on siirtynyt työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja toisaalta työn jaon kehittämistä jatketaan. Työterveyshuollon sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnoista ja työn jaosta on laadittu ohje Työterveys Wellamon ja Päijät-Hämeen alueen kansaterveystyöstä vastaavien ylilääkäreiden kesken joulukuussa Lahden vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella toimii osana sairaalapalveluja Geriatrinen keskus. Se on erikoislääkärijohtoinen perusterveydenhuollon erikoislääkäripoliklinikka. Geriatrisessa keskuksessa on muistipoliklinikka ja geriatrinen poliklinikka. Molemmat poliklinikat ovat lähetepoliklinikoita. Tuotettava palvelu on diagnostista ja konsultoivaa eli potilas käy 1-3 kertaa geriatrisessa keskuksessa, jonka jälkeen hoitovastuu kokonaisuudessaan siirtyy takaisin terveyskeskukseen. Geriatrinen keskus toimii myös geriatrisen toiminnan kehittämisen ja koulutuksen keskuksena. Geriatrinen keskus on järjestetty Lahden kaupungin omana toimintana. Tahtotilana on geriatrisen toiminnan seudullinen keskittäminen. Geriatrisen toiminnan kehittämisen keskeiset seudulliset painopistealueet ovat:

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT Sisällysluettelo Ympäristöterveydenhuolto... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto... 4 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 4 Hoidon ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut ja palveluverkko Riitta Pylvänen hankesuunnittelija 8.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO ALKAEN PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE

PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO ALKAEN PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Sosiaalipalveluiden PERUSTURVAN TOIMIALAN ORGANISAATIO 27.3.2017 ALKAEN PERUSTURVAJOHTAJA LIISA STÅHLE Terveyspalveluiden Tulosalueet Toimintakyvyn tukipalveluiden Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden Tulosalue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*)

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturva Liisa Ståhle Sosiaalipalvelut (3) Terveyspalvelut (3) Toimintakyvyn tukipalvelut (2) Ikäihmisten hyvinvointipalvelut (10) Hallintopalvelut

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintä ja osallisuus Perusturva (N=194)

Lisätiedot

HYVINVOINTIASEMA-KONSEPTI JA TERVEYSASEMAVERKKO PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

HYVINVOINTIASEMA-KONSEPTI JA TERVEYSASEMAVERKKO PÄIJÄT-HÄMEESSÄ HYVINVOINTIASEMA-KONSEPTI JA TERVEYSASEMAVERKKO PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Orimattilan kuntalaistilaisuus 23.5.2017 NYKYISET PALVELUPISTEET - AVOSAIRAANHOITO Terveyskioski (2 kpl) Terveysasema (8 kpl) - Lääkärin

Lisätiedot