Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista"

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kehitysjohtaja Nimi - Markku Heinonen Sähköposti - Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Kehitysjohtaja Nimi - Markku Heinonen Sähköposti - Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Tärkein syy uudistukseen on julkisen talouden kestävyysvaje yhdistettynä tuleviin näkymiin työssä käyvän ikäluokan supistumisesta ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvusta. Rakenteiden muutoksilla voidaan jonkin verran parantaa tuottavuutta. Kuntauudistuksella ei kuitenkaan ratkaista kuin vähäinen osa kuntien talousongelmista, jotka johtuvat kuntien voimavaroihin nähden liian laajaksi muodostuneista palveluvelvoitteista ja eritoten sosiaali- ja terveysmenojen tuloja nopeammasta kasvusta. Muita perusteluja: -kaupunkiseutujen elinvoiman lisääminen ja aitojen, globaaliin kilpailuun ja verkostoitumiseen kykenevien vahvojen kaupunkien muodostaminen -nykyisten kaupunkiseutujen kuntien välisen osaoptimoinnin eliminoiminen. Keskuskaupunkeihin muuttaa opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja ikäihmisiä, kun taas ympäristökunnat tarjoavat asumismahdollisuuksia lähinnä vauraille omakotiasujille, joiden työssäkäynti suuntautuu keskuskaupunkiin. Keskuskaupunkeihin muuttavan, työvoiman ulkopuolella olevan väestönosan tulotaso on vain neljännes pendelöintikuntiin muuttaviin työssäkäyvään väestönosaan nähden. Tarkasteltaessa kaupunkiseutua kokonaisuutena päästään optimaalisiin ratkaisuihin maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen kannalta ja vältetään päällekkäisiä infrastruktuuri-investointeja. -Vahvojen peruskuntien välityksellä saavutetaan paras demokratian toimivuus. Vaaleilla valitut valtuustot päättävät kuntien talousarvioista ja palveluverkoista. Kuntayhtymien välityksellä toimittaessa muutama luottamushenkilö toimii koko kunnan äänen käyttäjänä.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Selvityksessä käytetyt mittarit ovat tarkoituksenmukaisia koko maan yleisen kehityksen kuvaamiseksi. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - - Kriteerit ja päätelmät ovat oikeansuuntaiset. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Kriteerit ja päätelmät ovat oikeansuuntaiset. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Johtopäätökset kuntatalouden tulevasta tiukkenemisesta ovat oikeat. Kuntarajatarkastelujen rinnalla olennaisin huomio tulee kuitenkin kohdistaa toimenpiteisiin, joilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvua ja menopaineita voidaan sopeuttaa kuntien tulokehitykseen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Palveluverkkojen uudelleen tarkastelu on avainasemassa kuntatalouden näkökulmasta. Suuremmissa kokonaisuuksissa tuottavuuden lisäämiseen on monipuolisimmin keinoja tarjolla. Työryhmä toteaa, että "Etelä-Karjalan kuntien yhteistoiminta muodostuu pitkälti seutukuntajaon mukaisesti." Etelä-Karjala on kärkialueita myös maakuntatasoisen palveluyhteistyön järjestämisessä. Kuntien välistä organisoitunutta yhteistoimintaa ja palvelutoiminnan yhteistyötä (Imatra-Lappeenranta) tehdään merkittävästi eri toimialoilla (sosiaali- ja terveyspalvelut, palo- ja pelastuspalvelut, toisen asteen ja amk -koulutus, hankintapalvelut, maaseutuhallinto, opetuspalvelut, tekniset palvelut) alueellisena seutukuntaraja ylittäen. "Imatra kuuluu Eksoteen erikoissairaanhoidon osalta ja tuottaa itse perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kehitysvammaisten erityishuollosta vastaa niin ikään Eksote." Näiden lisäksi Imatran kaupungilla ja Eksotella on yhteinen terveysasemien yöpäivystys, hammaslääkäripäivystys, sosiaalipäivystys, diagnostiikkapalvelut, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, lääkehuolto ja ensihoito sekä yhteistyötä palvelujen kehittämisessä. - Eksoten perustamisen myötä myös erityyppiset tukipalvelut on organisoitu maakunnallisesti toimivien Saimaan Talous sekä Saimaan Tukipalvelut Oy:iden sateenvarjojen alle (talous- ja tietohallinto, ruoka- ja puhtauspalvelut). Imatra hankkii näistä palveluista lähinnä ruoka- ja puhtauspalveluja. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Työryhmän esityksessä elinkeinoelämän roolia on lähestytty lähinnä hallinnollisesta näkökulmasta. Olennaista on, että kunnat aidosti voivat toimia vetovoimaisina yritysten sijoittumisalueina ja palvella yritystoimintaa muutoinkin kuin yksinomaan asuinkuntina. Elinkeinopoliittisilla kehittämistoimilla on merkitystä kuntien tulopohjan kasvuun. Kuntien tulee myös kyetä toimimaan aktiivisessa roolissa työvoiman tarjonnan lisäämisessä, jolla muutoksella on avainrooli taloudellisen kasvun mahdollistajana. Suurempi kuntakoko mahdollistaa vetovoimaisemman toimintaympäristön yrityksille ja luo laajempaa kehittämispotentiaalia elinkeinojen uudistamiseen ja innovaatiotyöhön. - Lappeenranta Imatra- seuduilla esimerkkejä yhteistyöstä ovat GoSaimaa- matkailun markkinointi sekä Venäjän liiketoimintojen edistäminen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lappeenrannan kaupunki jakaa näkemyksen uudistaa kuntarakennetta vahvojen ja elinvoimaisten peruskuntien suuntaan. Tarkastelunäkökulmaa Etelä-Karjalan osalta tulisi vielä laajentaa päivittäisen asioinnin ja palvelujen saavutettavuuden huomioon ottavaksi.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Oma analyysi väestökehityksen ja väestörakenteen osalta kohtaan: Pääsääntöisesti kyllä. Väestön keskittyminen Lappeenrantaan tulee jatkumaan. Nettomaahanmuutto kaupunkiin on viime vuosina ollut +300 muuttajan suuruista ja tämä kehitys jatkuessaan tasapainottaisi väestön ikääntymistä. Etelä-Karjalassa on monipuolisesti sellaisia vahvuus- ja sijaintitekijöitä, jotka voivat nostaa väestökehityksen hivenen positiivisemmaksi kuin mitä tilastokeskuksen trendiennuste ennakoi. Huomiotta on jäänyt Etelä-Karjalassa asuva, mutta ei-kirjoilla oleva runsaslukuinen venäläisväestö (vapaaajanasujat). Liki 1,8 milj. venäläistä vierailee vuosittain Etelä-Karjalassa ja käyttää alueen palveluja. Oma analyysi työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta kohtaan: Kyllä, mutta pendelöintiä tapahtuu paitsi Imatralta Lappeenrantaan, myös Lappeenrannasta ja sen ympäristökunnista Imatralle. Oma analyysi toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta kohtaan: Pääsääntöisesti kyllä, mutta päivittäisen asiointialuerajauksen osalta tarkennusta: Lappeenranta ja Imatra muodostavat maakunnan sisällä selkeät palvelu- ja asiointikeskittymät. Kunnan tulee muodostua päivittäisestä asioimis- ja elinpiiristä, jolloin palvelujen käyttö mahdollistuu arkielämän rytmissä ja liikkumisen yhteydessä. Mikäli koko maakunta muodostaisi yhden kunnan, joka olisi pinta-alaltaan Etelä-Suomen suurin, välimatka Luumäen läntisistä osista Parikkalan reuna-alueille olisi liki 200 km. Tällainen alue ei kaikilta osin täysin vastaa päivittäisen asiointimatkan määrittelyä tai kohtuullista palvelujen saavutettavuutta ottaen huomioon julkisen joukkoliikenteen nykyinen toimivuus ja vuorovälit. Kunnalla on myös merkitystä identiteetin ilmentymänä ja yhteisöllisyyden rakentajana ja nämä näkökohdat tulee huomioida uudistuksessa.

12 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Tulevaisuuden elinvoimaa Lappeenranta-Imatra-seuduilla ammennetaan mm. matkailusta ja niihin liittyvistä hyvinvointi-, kylpylä- ja elämyspalveluista, uusiutuvasta metsäteollisuudesta, energia- ja ympäristöosaamisesta sekä Venäjän liiketoiminnoista Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

13 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys seuraavilla alueilla: -Etelä-Karjala yhtenä kuntana -Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki (ja mahdollisesti osia Suomenniemestä) omana kaupunkinaan ja Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala omana kaupunkinaan Lappeenrannalla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin aluejaolla Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Suomenniemen ja Puumalan eräiden alueiden osalta myöhemmin selvitettävä alueiden asukkaiden oma näkemys ja asioinnin pääasiallinen suuntautuneisuus Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Ei johda rakenteita uudistaviin riittävän oikea-aikaisiin päätöksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - Vastaa kaupungin omaa esitystä. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - Kuntauudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa liitosten takia alueelle ohjautuvat valtionosuudet pitkälläkään aikavälillä jäisivät alhaisemmiksi kuin ilman yhdistymistä. Suurille kaupunkiseuduille, joissa päästäisiin rakenneuudistuksiin, voitaisiin sopia osana kaupunkien kasvusopimuksia elinkeinojen uudistamista ja innovaatiokeskittymäaseman vahvistamista edistävistä yhteisistä toimista. Palveluverkkopäätöksiä edesauttaisi, mikäli valtio osoittaisi elvytysluontoista investointiavustusta kuntaliitoskuntien sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetustoimen käytössä olevien kiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin. Näin kuntaliitoksille saataisiin laajemmin myös kuntalaisten henkinen tuki.

14 Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - Valtion ja kuntien tulisi kuntauudistuksen yhteydessä tuottaa valtionosuuksien laskentajärjestelmä, jossa yhteisesti hyväksyttyjen kriteereiden perusteella voitaisiin määrittää valtionosuuksien taso ja vuotuiset muutostarpeet. Valtionosuuksien kriteeristöä ja kertoimia voisi painottaa muutosta tukevaan suuntaan. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - Rakenneuudistuksen etenemistä vauhdittaisi verotulojen tasausjärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - Ei käyttökelpoinen Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - On varsin todennäköistä ettei kaikkien maakunnan kuntien keskuudessa saada kuntien vapaaehtoisen valmistelun pohjalta aikaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle - Kuntaliitosten valmistelu tilanteessa, jossa useita kuntia liitettäisiin yhdeksi kunnaksi on laaja ja aikaa vievä prosessi. Yhdistymällä muodostetun uuden kunnan toiminnan aloitus ajoittuisi valtuustokauden alkuun sekä mahdollistaisi demokraattisen päätösprosessin.

15 Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Valtionosuuksien kriteeristö ja kertoimet sekä verotulojen tasausjärjestelmä suosivat nykyisen kuntarakenteen säilymistä. Valtionosuuksien kriteeristöä ja kertoimia voisi painottaa muutosta tukevaan suuntaan. Ulkopuolisen, vahvalla mandaatilla toimivan ja kuntien hyväksymän kuntajakomuutoshenkilön nimeäminen on perusedellytys selvitystyön etenemiselle. Kuntien tulee olla vahvasti uudistustyössä osallisina ja kokea olevansa aktiivinen osa uudistus- ja selvitystyöprosessia. Luottamushenkilöille tarvitaan valmennusta ja heille tulee tarjota mahdollisuuksia osaltaan olla edistämässä kuntien välisen keskinäisen luottamuksen rakentamista Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvät rakenteelliset ratkaisut ovat kunnan toimintakyvyn ja kuntatalouden kannalta avainkysymyksiä eivätkä voi olla irrallaan kuntauudistuksesta. Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina yhteistyössä Stakesin ja Socom Oy:n kanssa laajat selvitykset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tavoista ja vaihtoehdoista. Samanaikaisesti PARAS-lainsäädäntö velvoitti kuntia ratkaisemaan terveyspalvelujen ja niihin läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämisen vähintään asukkaan asukaspohjalla. Etelä-Karjalassa päädyttiin kuntayhtymäratkaisuun, sillä erikoissairaanhoidon kuntia velvoittava lainsäädäntö ei mahdollistanut selvityksessä tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousseiden erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen poistamista (erikoissairaanhoidon järjestämistä) isäntäkuntamallilla. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri perustettiin kuntien yhteisillä päätöksillä vuonna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää Etelä-Karjalan kahdeksan kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, eläinlääkintähuoltoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä Imatran erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon sekä 2012 alkaen myös Imatran sairaankuljetuksen. Imatran kaupungin täysimääräistä osallistumista on Eksoten toimintaan on rajoittanut sen organisoituminen kuntayhtymämuotoisena sekä toiminnan eriyttäminen irralleen kuntien talouden ohjauksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rakenteellisten ratkaisujen rinnalla tulee tarkastella lainsäädännön uudistamistarvetta suhteessa järjestämis- ja kustannusvastuuseen huomioiden tulevat palvelutarpeiden muutokset (asiakkaiden omavastuu, kuntien vastuu, valtion vastuu). Vahvalla peruskunnalla, jolla on riittävä asukaspohja, on mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää sitä, että kunnilla pitää olla mahdollisuus rakentaa nykyiset rajat ylittäviä toimivia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Vahvalla peruskunnalla tulisi olla oikeus eräiltä osin poiketa erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevan lainsäädännön velvoitteista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä yhtenä vaihtoehtona voisi olla isäntäkuntamallin mukainen ratkaisu. Näin voidaan parhaiten turvata demokratian toimivuus sekä se, että palvelujen kehittäminen ei jää erilleen kuntien tuloperustan mahdollistamasta kustannusraamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää siten, että se mahdollistaa järkevän kapitaatio- eli asukaslukuperusteisen ja vertailukelpoisen kustannuslaskennan sekä kustannusten oikean kohdistamisen.

16 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntien talouden ohjaamiseen, konsernihallinnon sekä luottamushenkilöhallinnon rakenteisiin liittyvät kokonaisuudet: - Kuntalain talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien säännösten uudistaminen (ks. 2. osion kommentit / vastaukset) - Kuntalain tulee mahdollistaa ja tukea erilaisia palvelujen toteuttamismalleja. Tämä edellyttää selkeämpää sääntelyä * kunnan roolista palvelujen tuottajana ja palvelujen järjestäjänä (järjestämisvastuun määrittely), * kuntien välisen yhteistoiminnan ja yhteisten organisaatioiden hallinnon järjestämisestä eritoten kuntien omistajaohjauksen vahvistamistarpeen näkökulmasta, sekä *esteellisyyssäännösten tarkastelua suhteessa erilasiin palvelujen tuottamistapoihin kuten tilaaja-tuottaja - malliin, yhteistoimintaorganisaatioihin, jne. - Omistajaohjauksen ongelmakohtien selkiyttäminen suhteessa kunnan määräysvallassa oleviin yhtiöihin, mm. konserniohjeen ja hyvän hallinnon periaatteiden sitovuus kunnallisessa oy:ssä, kunnan omistajaohjaukseen liittyvän valvonnan ja ohjauksen toteuttamisen keinot suhteessa OYL:n säännöksiin (mm. tietojen antaminen yhtiön asioista omistajaohjauksen toteuttamiseksi; yhtiön hallituksessa kuntaa edustavan jäsenen asema, jos kunnan ja yhtiön edut ovat ristiriidassa). - Kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän selkiyttäminen (erityisesti suhteessa erityislainsäädäntöön) ja tietyissä päätöksissä muutoksenhakuoikeutettujen rajaaminen (mm. kaavoituspäätökset: mahdollinen muutoksenhakuoikeutettujen rajaus tai nopeutettu muutoksenhakumenettely), samoin yksityisoikeudellisia asioita koskevien päätösten muutoksenhaku hallintoprosessissa edellyttää selkiinnyttämistä - Kuntien yleisen toimialan määrittelyn suhde EU -kilpailuoikeuteen siten, että kunnalla olisi tarkoituksenmukainen mahdollisuus tukea kunnassa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa. - Kunnan henkilöstön vaalikelpoisuus -sääntelyn selkiyttäminen - Valtuutettujen määrää koskevan sääntelyn tarkastelu siten, että ainakin kuntaliitosten myötä mahdollisesti muodostuvien "suurkuntien" valtuustoissa taataan alueellinen edustavuus (esim. 2 valtuustokauden siirtymäajaksi). - Kunnan terveyspalvelutehtävien integraation mahdollistava hallintomalli, jolla erikoissairaanhoidon palvelut on mahdollista toteuttaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa myös muussa muodossa kuin kuntayhtymässä kuten isäntäkuntamallilla.

17 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratian toteuttamiseen tähtäävä sääntelyn osalta kuntalain tulee olla erilaisia vaihtoehtoja mahdollistava siten, että erilaisissa kunnissa voidaan valita kunkin kunnan omiin olosuhteisiin soveltuvat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukevat mallit. Lähidemokratian toteuttaminen ei saa johtaa raskaan hallinnon syntymiseen. Ensisijaista on, että yksittäisen kuntalaisen osallistumiskynnystä madalletaan muun muassa palaute- ja aloitejärjestelmien ja erilaisten foorumien kautta. Edustuksellisen demokratian rinnalla tulee kehittää käyttäjädemokratian eri muotoja. Asukkaiden osallisuus aktivoituu kunkin elämäntilanteeseen liittyviin palvelutapahtumiin. Näin käyttäjädemokratiaa on perusteltua hyödyntää tilanteissa, joissa päivähoitoa käyttävät vanhemmat osallistuvat päivähoidon kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin ja vanhuspalvelujen asiakkaat tai omaiset taas oman kiinnostusalueensa palautetilaisuuksiin. Lappeenrannassa on kuntalaiset osallistuneet oman asuinalueensa kehittämiseen ja asumisviihtyvyyden lisäämiseen Asukkaiden Lappeenranta -ohjelmatyöllä. Kaupungin viidelle suuralueelle sekä kuntaliitosten myötä Joutsenoon ja Ylämaalle on perustettu omat alueraadit. Alueilla järjestetään asukasfoorumeita, joissa käsitellään kullakin alueella asukkaiden tärkeäksi kokemia ajankohtaisia teemoja. Kokemukset asukkaiden osallisuuden lisäämisestä ovat olleet myönteisiä. Useita asukasaloitteita on voitu toteuttaa. Asukkaiden mielipiteillä on ollut painoarvoa myös esimerkiksi eri kaupunginosien kaavoitusprosesseissa. Erityisenä painopisteenä on ollut asukasviestinnän edistäminen ja sähköisten aloite- ja palautekanavien rakentaminen. Asukkaat voivat välittää ideansa ja aloitteensa ajasta ja paikasta riippumatta siten, ettei fyysinen osallistuminen eri asukastilaisuuksiin ole välttämätöntä Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntien palveluiden järjestämisvastuun ja rahoitusmahdollisuuksien saattaminen tasapainoon on ensisijaisen tärkeää. Keskuskaupungit järjestävät palveluita, joita ympäryskunnat käyttävät (esim. kulttuuri, teatteri, orkesteri, liikunta). Samoin verotulotasausjärjestelmä leikkaa rahaa keskuskunnilta ja antaa ympäryskunnille. Kuntien veropohjan laajentaminen. Kiinteistöveron tietokannat saatetaan ajan tasalle. Kiinteistöveron ylärajoja korotetaan, arvostuksia saatetaan oikeudenmukaisimmiksi, asuinkäytössä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverotuksen kehittämiseen kaivannaisteollisuudessa ja selvitetään suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa. Pääomaverojen tuotosta ohjataan osa kunnille erikseen selvitettävällä tavalla. Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta käynnistetään selvitys. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan lisäämällä sen laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan. Tavoitteena on järjestelmä, jolla

18 turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille. Valtionosuusjärjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali pikemminkin kuntaliitoksiin kannustava Valtionosuuden harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää. Kuntaliitoksien kannustavuus ja elvyttävät investoinnit Kuntien omistamien rakennusten peruskorjauksiin voitaisiin osoittaa valtionrahoitusta, kun rakennukset todettu selvitystyön ja palveluverkkopäätösten jälkeen tärkeiksi kunnostaa ydinpalvelutarpeisiin. Ensisijaiseksi korjauskohteiksi valitaan kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen välttämättömät peruskorjaushankkeet. Kohteena painotetusti opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennukset. Kuntien toiminta, kunta-valtiosuhteen kehittäminen Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamistoimenpiteitä sekä edesauttavat työurien pidentämistä. Kunnat ja kuntayhteisöt jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia toimintaympäristön muutosten haasteiden hallitsemiseksi yhteistyössä erityisesti valtiovallan kanssa. Kuntauudistuksen yhteydessä selvitetään valtion ja kuntien vastuut ottaen huomioon eri palvelukokonaisuuksien tuleva kehitys ja rahoitusvastuut. Kuntien tehtäviä ei lisätä eikä nykyisiä laajenneta. Tehtävät saatetaan vastaamaan kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Laskentatoimi Kuntien tilinpitoa sääntelevä normisto sallii liikaa kuntakohtaista tulkintaa. Kunnat voivat eri syistä normiston salliman tulkintarajan sisällä antaa omasta toiminnastaan huonosti vertailukelpoista informaatiota. Kunnan tilinpidon keskeinen funktio on toimia informaatiojärjestelmänä, jolla aikaan saadaan vertailukelpoista ja kunnan todellisen taloudellisen tilanteen kuvaavaa informaatiota. Sen vuoksi tulevaa säännöstöä tulisi täsmentää ja yhdenmukaistaa sekä kuntakohtaista tulkintavaraa tulisi supistaa. Tilinpidon ja tilinpäätöksen tietojen esittämisessä tulisi korostaa informaation vertailukelpoisuutta vaikka se tapahtuisikin yksittäisen kunnan oman päätöksentekovallan kustannuksella. Kunnan toimintojen organisointi jo peruskunnan sisällä poikkeaa paljon eri kunnissa, joten vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on haasteellista. Kunnat ovat organisoineet omaa toimintaansa niin, että kunnan kokonaistilanteen kuvaaminen on mahdollista vain konsernitilinpäätöksen avulla. Konsernirakenteessa kuntayhtymät ovat ongelmallisia. Vallitsevan normiston mukaan emokunnan on esitettävä suunnitelma miten taseessa oleva kattamaton alijäämä tullaan järjestämään. Kuntayhtymällä tällaista tasapainottamisen suunnitteluvelvoitetta ei ole. Peruskunnat voivat toimintaa kuntayhtymiin siirtämällä muodollisesti siistiä omia alijäämiään. Pelkkiä emokuntien tilinpäätöksiä seuraamalla ei koko kuntakonsernin todellinen taloudellinen tilanne selviä. Kuntien talouden esittämistä säätelevää normistoa tulisi kehittää niin, että kuntakonsernin tilinpidosta selkiäisi yksiselitteisesti, mikä on kunnan todellinen kyky selvitä erityislainsäädännön ja asukkaiden tarpeiden edellyttämien palvelujen tuottamisesta. Kuntien ja kuntayhtymien investointien rahoittamisen pitäisi perustua nykyistä enemmän riittävään

19 tulorahoitukseen. Olemassa oleva normisto sallii kuntien aktivoidun käyttöomaisuuden poistamisen eripituisina aikoina. Pitkävaikutteisten menojen kirjaaminen poistoina tuloslaskelman kuluiksi tulisi vastata kunnan investointien todellista omarahoitustarvetta. Jos tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut poistot vastaavat tarpeellisten investointien omarahoitustarvetta, kunnan tulos kertoo suoraan myös kunnan investointikyvyn. Nykyisten väljien poistorajojen vallitessa tuloslaskelman tulos ja taseen ali-/ylijäämä saattavat näyttää tasapainoiselta ja silti kunta on kyvytön itse rahoittamaan tarpeellisten investointien omarahoitusosuutta Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävät tulee saattaa tulojen mahdollistamalle tasolle ja käydä huolellisesti läpi kunta-valtio-suhteen uudelleen tarkastelu - Subjektiivisten oikeuksien uudelleen tarkastelu, esim päivähoidossa rajataan subjektiivinen oikeus osapäiväiseen hoitopaikkaan, mikäli vanhemmista vähintään toinen on kotona eikä sosiaalisia perusteita kokopäiväiselle paikalle ole todettavissa. Valtion ja kuntien tehtävänjako - Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen - Varmistettava palvelujen asiakaslähtöisyys ja palvelutoiminnan joustavuus, laatu, kustannustehokkuus ja peruspalvelujen saatavuus lähietäisyydellä - Mahdollisissa tehtävänjakomuutoksissa säilytettävä kuntien kehittämät hyvät palvelumallit ja tietotekniset ratkaisut (asiakaspalvelun jatkuvuuden turvaaminen ja voimavarojen tuhlaus) - Joukkoliikenteen toimivuus ja valtion rahoituksen pysyvyys. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaa pendelöinnin myös muualla maakunnassa kuin Imatra-Lappeenranta välillä. - tehtäväjakoa voi uudelleen arvioida esim. pelastustoimen osalta ja ympäristöterveydenhuollon vastuualueella sekä tarkastella, miten Kelan ja aikuissosiaalityön työnjako on tuottavimmin organisoitavissa Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - Sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaavat nykysäännökset hidastavat ja osaltaan estävät innovatiivisten ja asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamista. Lainsäädäntöä tulisi muokata siten, että se kannustaa kuntia uudenlaisten sote-palvelujen kehittämiseen. Nykysäännökset jarruttavat kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelun kehittämistyötä. Keskeiset parannuskohteet ovat: 1. sote -palveluja koskevien jäykkien mitoitusnormien poistaminen / joustavoittaminen siten, että innovatiiviset palveluratkaisut, joilla sama laatu voidaan taata vähemmillä resursseilla, voidaan ottaa käyttöön. 2. sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännöllinen integroiminen erityisesti tietosuojanäkökulmat huomioon ottaen: Sote- palveluja ohjaavien säännösten tulisi mahdollistaa sote-palvelujen perinteiset raja-aidat rikkova yhtenäinen käyttötarkoitustulkinta. Tämä mahdollistaisi henkilötietolain käyttötarkoitussidonnaisuus - vaatimuksen huomioon ottavan joustavan asiakas- ja potilastiedon käytön asiakkaan näkökulmasta laadukkaan ja paremman palvelun toteuttamiseksi. Nykysäännösten vallitessa potilas- ja asiakasrekisterien sisältämien tietojen liikkumista sote-palvelujen välillä rajoittaa (haittaamalla samalla kustannustehokkaiden prosessien kehittämistä) kunkin palvelun sääntelypohjaan perustuva "käyttötarkoitus" -tulkinta. Integroiduissa sote -palveluissa, jotka asiakkaan näkökulmasta muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, kaikki asiakasta koskevat palvelun toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot tulisi olla suoraan lainsäädännön nojalla palvelukokonaisuuteen osallistuvien ammattilaisten käytettävissä (esim. vanhusten palvelut, vammaispalvelut, yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut, jne).

20 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Kunnat eivät voi tehdä päätöksiä ennen kuin kuntauudistukseen liittyvät muut lainsäädännölliset osiot - sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen - ovat tiedossa Kunnille tulee varata toinen kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuus kuntauudistustyön ollessa siinä vaiheessa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ovat valtion esitykset kuntien käytettävissä.

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland % Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER Kommun (den slutliga förfrågan enligt kommunindelningen i Fastlandsfinland per 1.1.2016) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekis Esbo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Muutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun

Muutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun Muutos KV2012 -> KV2017 KV2017 Muutos valtuutettujen määrässä Kunta lakannut Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku Valtuutettujen lukumäärä 2012 KV2012 Kuntaid Kunta Kommun Asukasluku 005 Alajärvi Alajärvi

Lisätiedot

Muutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun

Muutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun Muutos KV2012 -> KV2017 KV2017 Muutos valtuutettujen määrässä Kunta lakannut Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku KV2012 Valtuutettujen lukumäärä 2012 Kuntaid Kunta Kommun Asukasluku 020 Akaa Akaa

Lisätiedot

Hemkommunförteckning 2014 Innehåller kommunerna i Fasta Finland och 999 = annan eller okänd hemkommun

Hemkommunförteckning 2014 Innehåller kommunerna i Fasta Finland och 999 = annan eller okänd hemkommun 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekis Enontekiö 049 Esbo Espoo 050 Eura

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki, 2. helmikuuta 2016 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta Akaa 270.00 334.80 Alajärvi 345.00 427.80 Alavieska 120.00 148.80 Alavus 375.00 465.00 Asikkala 270.00 334.80 Askola 105.00 130.20 Aura 75.00 93.00 Brändö 90.00 111.60 Eckerö 60.00 74.40 Enonkoski 75.00

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta 1 (7) 020 Akaa 270,00 334,80 005 Alajärvi 345,00 427,80 009 Alavieska 120,00 148,80 010 Alavus 375,00 465,00 016 Asikkala 270,00 334,80 018 Askola 105,00 130,20 019 Aura 75,00 93,00 035 Brändö 90,00 111,60

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2012 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilö- Paketti- Kuorma- Linja- Erikois- Moottori-

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 246,00 005 Alajärvi 400,00 492,00 009 Alavieska 100,00 123,00 010 Alavus 300,00 369,00 016 Asikkala 300,00 369,00 018 Askola 100,00 123,00 019 Aura 100,00 123,00 035 Brändö 200,00 246,00

Lisätiedot

153 Imatra Imatra 148 Inari Enare 149 Inkoo Ingå 151 Isojoki Storå 152 Isokyrö Storkyro 165 Janakkala Janakkala 167 Joensuu Joensuu 169 Jokioinen

153 Imatra Imatra 148 Inari Enare 149 Inkoo Ingå 151 Isojoki Storå 152 Isokyrö Storkyro 165 Janakkala Janakkala 167 Joensuu Joensuu 169 Jokioinen KUNNAT KOMMUNER 2017 20 Akaa Akaa 5 Alajärvi Alajärvi 9 Alavieska Alavieska 10 Alavus Alavus 16 Asikkala Asikkala 18 Askola Askola 19 Aura Aura 35 Brändö Brändö 43 Eckerö Eckerö 46 Enonkoski Enonkoski

Lisätiedot

153 Imatra Imatra 148 Inari Enare 149 Inkoo Ingå 151 Isojoki Storå 152 Isokyrö Storkyro 165 Janakkala Janakkala 167 Joensuu Joensuu 169 Jokioinen

153 Imatra Imatra 148 Inari Enare 149 Inkoo Ingå 151 Isojoki Storå 152 Isokyrö Storkyro 165 Janakkala Janakkala 167 Joensuu Joensuu 169 Jokioinen 1 Kunnat Kommuner 2016 20 Akaa Akaa 5 Alajärvi Alajärvi 9 Alavieska Alavieska 10 Alavus Alavus 16 Asikkala Asikkala 18 Askola Askola 19 Aura Aura 35 Brändö Brändö 43 Eckerö Eckerö 46 Enonkoski Enonkoski

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

179 Jyväskylä Jyväskylä 181 Jämijärvi Jämijärvi 182 Jämsä Jämsä 186 Järvenpää Träskända 202 Kaarina S:t Karins 204 Kaavi Kaavi 205 Kajaani Kajana 208

179 Jyväskylä Jyväskylä 181 Jämijärvi Jämijärvi 182 Jämsä Jämsä 186 Järvenpää Träskända 202 Kaarina S:t Karins 204 Kaavi Kaavi 205 Kajaani Kajana 208 Kunnat Kommuner 2014 020 Akaa Akaa 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 035 Brändö Brändö 043 Eckerö Eckerö 046 Enonkoski

Lisätiedot

KUNNAT 2013 KOMMUNER 2013

KUNNAT 2013 KOMMUNER 2013 020 Akaa Akaa 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 035 Brändö Brändö 043 Eckerö Eckerö 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö

Lisätiedot

179 Jyväskylä Jyväskylä 181 Jämijärvi Jämijärvi 182 Jämsä Jämsä 186 Järvenpää Träskända 202 Kaarina S:t Karins 204 Kaavi Kaavi 205 Kajaani Kajana 208

179 Jyväskylä Jyväskylä 181 Jämijärvi Jämijärvi 182 Jämsä Jämsä 186 Järvenpää Träskända 202 Kaarina S:t Karins 204 Kaavi Kaavi 205 Kajaani Kajana 208 Kunnat Kommuner 2013 020 Akaa Akaa 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 035 Brändö Brändö 043 Eckerö Eckerö 046 Enonkoski

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Förbundskongressen 2013, antal ombud per kommun

Förbundskongressen 2013, antal ombud per kommun Förbundskongressen 2013, antal ombud per kommun Kommun Ombud Akaa 4 Alajärvi 3 Alavieska 1 Alavus 3 Asikkala 2 Askola 2 Aura 1 Brändö 1 Eckerö 1 Enonkoski 1 Enontekiö Enontekis 1 Espoo Esbo 17 Eura 3 Eurajoki

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Dnro 1158/31/2010 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot