Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista"

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kehitysjohtaja Nimi - Markku Heinonen Sähköposti - Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Kehitysjohtaja Nimi - Markku Heinonen Sähköposti - Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Tärkein syy uudistukseen on julkisen talouden kestävyysvaje yhdistettynä tuleviin näkymiin työssä käyvän ikäluokan supistumisesta ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvusta. Rakenteiden muutoksilla voidaan jonkin verran parantaa tuottavuutta. Kuntauudistuksella ei kuitenkaan ratkaista kuin vähäinen osa kuntien talousongelmista, jotka johtuvat kuntien voimavaroihin nähden liian laajaksi muodostuneista palveluvelvoitteista ja eritoten sosiaali- ja terveysmenojen tuloja nopeammasta kasvusta. Muita perusteluja: -kaupunkiseutujen elinvoiman lisääminen ja aitojen, globaaliin kilpailuun ja verkostoitumiseen kykenevien vahvojen kaupunkien muodostaminen -nykyisten kaupunkiseutujen kuntien välisen osaoptimoinnin eliminoiminen. Keskuskaupunkeihin muuttaa opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja ikäihmisiä, kun taas ympäristökunnat tarjoavat asumismahdollisuuksia lähinnä vauraille omakotiasujille, joiden työssäkäynti suuntautuu keskuskaupunkiin. Keskuskaupunkeihin muuttavan, työvoiman ulkopuolella olevan väestönosan tulotaso on vain neljännes pendelöintikuntiin muuttaviin työssäkäyvään väestönosaan nähden. Tarkasteltaessa kaupunkiseutua kokonaisuutena päästään optimaalisiin ratkaisuihin maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen kannalta ja vältetään päällekkäisiä infrastruktuuri-investointeja. -Vahvojen peruskuntien välityksellä saavutetaan paras demokratian toimivuus. Vaaleilla valitut valtuustot päättävät kuntien talousarvioista ja palveluverkoista. Kuntayhtymien välityksellä toimittaessa muutama luottamushenkilö toimii koko kunnan äänen käyttäjänä.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Selvityksessä käytetyt mittarit ovat tarkoituksenmukaisia koko maan yleisen kehityksen kuvaamiseksi. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? - - Kriteerit ja päätelmät ovat oikeansuuntaiset. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Kriteerit ja päätelmät ovat oikeansuuntaiset. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? - Johtopäätökset kuntatalouden tulevasta tiukkenemisesta ovat oikeat. Kuntarajatarkastelujen rinnalla olennaisin huomio tulee kuitenkin kohdistaa toimenpiteisiin, joilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvua ja menopaineita voidaan sopeuttaa kuntien tulokehitykseen. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Palveluverkkojen uudelleen tarkastelu on avainasemassa kuntatalouden näkökulmasta. Suuremmissa kokonaisuuksissa tuottavuuden lisäämiseen on monipuolisimmin keinoja tarjolla. Työryhmä toteaa, että "Etelä-Karjalan kuntien yhteistoiminta muodostuu pitkälti seutukuntajaon mukaisesti." Etelä-Karjala on kärkialueita myös maakuntatasoisen palveluyhteistyön järjestämisessä. Kuntien välistä organisoitunutta yhteistoimintaa ja palvelutoiminnan yhteistyötä (Imatra-Lappeenranta) tehdään merkittävästi eri toimialoilla (sosiaali- ja terveyspalvelut, palo- ja pelastuspalvelut, toisen asteen ja amk -koulutus, hankintapalvelut, maaseutuhallinto, opetuspalvelut, tekniset palvelut) alueellisena seutukuntaraja ylittäen. "Imatra kuuluu Eksoteen erikoissairaanhoidon osalta ja tuottaa itse perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kehitysvammaisten erityishuollosta vastaa niin ikään Eksote." Näiden lisäksi Imatran kaupungilla ja Eksotella on yhteinen terveysasemien yöpäivystys, hammaslääkäripäivystys, sosiaalipäivystys, diagnostiikkapalvelut, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, lääkehuolto ja ensihoito sekä yhteistyötä palvelujen kehittämisessä. - Eksoten perustamisen myötä myös erityyppiset tukipalvelut on organisoitu maakunnallisesti toimivien Saimaan Talous sekä Saimaan Tukipalvelut Oy:iden sateenvarjojen alle (talous- ja tietohallinto, ruoka- ja puhtauspalvelut). Imatra hankkii näistä palveluista lähinnä ruoka- ja puhtauspalveluja. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Työryhmän esityksessä elinkeinoelämän roolia on lähestytty lähinnä hallinnollisesta näkökulmasta. Olennaista on, että kunnat aidosti voivat toimia vetovoimaisina yritysten sijoittumisalueina ja palvella yritystoimintaa muutoinkin kuin yksinomaan asuinkuntina. Elinkeinopoliittisilla kehittämistoimilla on merkitystä kuntien tulopohjan kasvuun. Kuntien tulee myös kyetä toimimaan aktiivisessa roolissa työvoiman tarjonnan lisäämisessä, jolla muutoksella on avainrooli taloudellisen kasvun mahdollistajana. Suurempi kuntakoko mahdollistaa vetovoimaisemman toimintaympäristön yrityksille ja luo laajempaa kehittämispotentiaalia elinkeinojen uudistamiseen ja innovaatiotyöhön. - Lappeenranta Imatra- seuduilla esimerkkejä yhteistyöstä ovat GoSaimaa- matkailun markkinointi sekä Venäjän liiketoimintojen edistäminen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lappeenrannan kaupunki jakaa näkemyksen uudistaa kuntarakennetta vahvojen ja elinvoimaisten peruskuntien suuntaan. Tarkastelunäkökulmaa Etelä-Karjalan osalta tulisi vielä laajentaa päivittäisen asioinnin ja palvelujen saavutettavuuden huomioon ottavaksi.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Oma analyysi väestökehityksen ja väestörakenteen osalta kohtaan: Pääsääntöisesti kyllä. Väestön keskittyminen Lappeenrantaan tulee jatkumaan. Nettomaahanmuutto kaupunkiin on viime vuosina ollut +300 muuttajan suuruista ja tämä kehitys jatkuessaan tasapainottaisi väestön ikääntymistä. Etelä-Karjalassa on monipuolisesti sellaisia vahvuus- ja sijaintitekijöitä, jotka voivat nostaa väestökehityksen hivenen positiivisemmaksi kuin mitä tilastokeskuksen trendiennuste ennakoi. Huomiotta on jäänyt Etelä-Karjalassa asuva, mutta ei-kirjoilla oleva runsaslukuinen venäläisväestö (vapaaajanasujat). Liki 1,8 milj. venäläistä vierailee vuosittain Etelä-Karjalassa ja käyttää alueen palveluja. Oma analyysi työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta kohtaan: Kyllä, mutta pendelöintiä tapahtuu paitsi Imatralta Lappeenrantaan, myös Lappeenrannasta ja sen ympäristökunnista Imatralle. Oma analyysi toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta kohtaan: Pääsääntöisesti kyllä, mutta päivittäisen asiointialuerajauksen osalta tarkennusta: Lappeenranta ja Imatra muodostavat maakunnan sisällä selkeät palvelu- ja asiointikeskittymät. Kunnan tulee muodostua päivittäisestä asioimis- ja elinpiiristä, jolloin palvelujen käyttö mahdollistuu arkielämän rytmissä ja liikkumisen yhteydessä. Mikäli koko maakunta muodostaisi yhden kunnan, joka olisi pinta-alaltaan Etelä-Suomen suurin, välimatka Luumäen läntisistä osista Parikkalan reuna-alueille olisi liki 200 km. Tällainen alue ei kaikilta osin täysin vastaa päivittäisen asiointimatkan määrittelyä tai kohtuullista palvelujen saavutettavuutta ottaen huomioon julkisen joukkoliikenteen nykyinen toimivuus ja vuorovälit. Kunnalla on myös merkitystä identiteetin ilmentymänä ja yhteisöllisyyden rakentajana ja nämä näkökohdat tulee huomioida uudistuksessa.

12 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Tulevaisuuden elinvoimaa Lappeenranta-Imatra-seuduilla ammennetaan mm. matkailusta ja niihin liittyvistä hyvinvointi-, kylpylä- ja elämyspalveluista, uusiutuvasta metsäteollisuudesta, energia- ja ympäristöosaamisesta sekä Venäjän liiketoiminnoista Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

13 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Koko Etelä-Karjalan kattavasti voidaan valmistella valtion asettama ja rahoittama kuntajakoselvitys seuraavilla alueilla: -Etelä-Karjala yhtenä kuntana -Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki (ja mahdollisesti osia Suomenniemestä) omana kaupunkinaan ja Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala omana kaupunkinaan Lappeenrannalla on edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana nykyiselläkin aluejaolla Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Suomenniemen ja Puumalan eräiden alueiden osalta myöhemmin selvitettävä alueiden asukkaiden oma näkemys ja asioinnin pääasiallinen suuntautuneisuus Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Ei johda rakenteita uudistaviin riittävän oikea-aikaisiin päätöksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - Vastaa kaupungin omaa esitystä. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - Kuntauudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa liitosten takia alueelle ohjautuvat valtionosuudet pitkälläkään aikavälillä jäisivät alhaisemmiksi kuin ilman yhdistymistä. Suurille kaupunkiseuduille, joissa päästäisiin rakenneuudistuksiin, voitaisiin sopia osana kaupunkien kasvusopimuksia elinkeinojen uudistamista ja innovaatiokeskittymäaseman vahvistamista edistävistä yhteisistä toimista. Palveluverkkopäätöksiä edesauttaisi, mikäli valtio osoittaisi elvytysluontoista investointiavustusta kuntaliitoskuntien sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetustoimen käytössä olevien kiinteistöjen välttämättömiin peruskorjauksiin. Näin kuntaliitoksille saataisiin laajemmin myös kuntalaisten henkinen tuki.

14 Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - Valtion ja kuntien tulisi kuntauudistuksen yhteydessä tuottaa valtionosuuksien laskentajärjestelmä, jossa yhteisesti hyväksyttyjen kriteereiden perusteella voitaisiin määrittää valtionosuuksien taso ja vuotuiset muutostarpeet. Valtionosuuksien kriteeristöä ja kertoimia voisi painottaa muutosta tukevaan suuntaan. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - Rakenneuudistuksen etenemistä vauhdittaisi verotulojen tasausjärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - Ei käyttökelpoinen Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - On varsin todennäköistä ettei kaikkien maakunnan kuntien keskuudessa saada kuntien vapaaehtoisen valmistelun pohjalta aikaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle - Kuntaliitosten valmistelu tilanteessa, jossa useita kuntia liitettäisiin yhdeksi kunnaksi on laaja ja aikaa vievä prosessi. Yhdistymällä muodostetun uuden kunnan toiminnan aloitus ajoittuisi valtuustokauden alkuun sekä mahdollistaisi demokraattisen päätösprosessin.

15 Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Valtionosuuksien kriteeristö ja kertoimet sekä verotulojen tasausjärjestelmä suosivat nykyisen kuntarakenteen säilymistä. Valtionosuuksien kriteeristöä ja kertoimia voisi painottaa muutosta tukevaan suuntaan. Ulkopuolisen, vahvalla mandaatilla toimivan ja kuntien hyväksymän kuntajakomuutoshenkilön nimeäminen on perusedellytys selvitystyön etenemiselle. Kuntien tulee olla vahvasti uudistustyössä osallisina ja kokea olevansa aktiivinen osa uudistus- ja selvitystyöprosessia. Luottamushenkilöille tarvitaan valmennusta ja heille tulee tarjota mahdollisuuksia osaltaan olla edistämässä kuntien välisen keskinäisen luottamuksen rakentamista Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvät rakenteelliset ratkaisut ovat kunnan toimintakyvyn ja kuntatalouden kannalta avainkysymyksiä eivätkä voi olla irrallaan kuntauudistuksesta. Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina yhteistyössä Stakesin ja Socom Oy:n kanssa laajat selvitykset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tavoista ja vaihtoehdoista. Samanaikaisesti PARAS-lainsäädäntö velvoitti kuntia ratkaisemaan terveyspalvelujen ja niihin läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämisen vähintään asukkaan asukaspohjalla. Etelä-Karjalassa päädyttiin kuntayhtymäratkaisuun, sillä erikoissairaanhoidon kuntia velvoittava lainsäädäntö ei mahdollistanut selvityksessä tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousseiden erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen poistamista (erikoissairaanhoidon järjestämistä) isäntäkuntamallilla. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri perustettiin kuntien yhteisillä päätöksillä vuonna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää Etelä-Karjalan kahdeksan kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, eläinlääkintähuoltoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä Imatran erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon sekä 2012 alkaen myös Imatran sairaankuljetuksen. Imatran kaupungin täysimääräistä osallistumista on Eksoten toimintaan on rajoittanut sen organisoituminen kuntayhtymämuotoisena sekä toiminnan eriyttäminen irralleen kuntien talouden ohjauksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rakenteellisten ratkaisujen rinnalla tulee tarkastella lainsäädännön uudistamistarvetta suhteessa järjestämis- ja kustannusvastuuseen huomioiden tulevat palvelutarpeiden muutokset (asiakkaiden omavastuu, kuntien vastuu, valtion vastuu). Vahvalla peruskunnalla, jolla on riittävä asukaspohja, on mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää sitä, että kunnilla pitää olla mahdollisuus rakentaa nykyiset rajat ylittäviä toimivia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja. Vahvalla peruskunnalla tulisi olla oikeus eräiltä osin poiketa erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevan lainsäädännön velvoitteista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä yhtenä vaihtoehtona voisi olla isäntäkuntamallin mukainen ratkaisu. Näin voidaan parhaiten turvata demokratian toimivuus sekä se, että palvelujen kehittäminen ei jää erilleen kuntien tuloperustan mahdollistamasta kustannusraamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuusjärjestelmää tulee kehittää siten, että se mahdollistaa järkevän kapitaatio- eli asukaslukuperusteisen ja vertailukelpoisen kustannuslaskennan sekä kustannusten oikean kohdistamisen.

16 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntien talouden ohjaamiseen, konsernihallinnon sekä luottamushenkilöhallinnon rakenteisiin liittyvät kokonaisuudet: - Kuntalain talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien säännösten uudistaminen (ks. 2. osion kommentit / vastaukset) - Kuntalain tulee mahdollistaa ja tukea erilaisia palvelujen toteuttamismalleja. Tämä edellyttää selkeämpää sääntelyä * kunnan roolista palvelujen tuottajana ja palvelujen järjestäjänä (järjestämisvastuun määrittely), * kuntien välisen yhteistoiminnan ja yhteisten organisaatioiden hallinnon järjestämisestä eritoten kuntien omistajaohjauksen vahvistamistarpeen näkökulmasta, sekä *esteellisyyssäännösten tarkastelua suhteessa erilasiin palvelujen tuottamistapoihin kuten tilaaja-tuottaja - malliin, yhteistoimintaorganisaatioihin, jne. - Omistajaohjauksen ongelmakohtien selkiyttäminen suhteessa kunnan määräysvallassa oleviin yhtiöihin, mm. konserniohjeen ja hyvän hallinnon periaatteiden sitovuus kunnallisessa oy:ssä, kunnan omistajaohjaukseen liittyvän valvonnan ja ohjauksen toteuttamisen keinot suhteessa OYL:n säännöksiin (mm. tietojen antaminen yhtiön asioista omistajaohjauksen toteuttamiseksi; yhtiön hallituksessa kuntaa edustavan jäsenen asema, jos kunnan ja yhtiön edut ovat ristiriidassa). - Kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän selkiyttäminen (erityisesti suhteessa erityislainsäädäntöön) ja tietyissä päätöksissä muutoksenhakuoikeutettujen rajaaminen (mm. kaavoituspäätökset: mahdollinen muutoksenhakuoikeutettujen rajaus tai nopeutettu muutoksenhakumenettely), samoin yksityisoikeudellisia asioita koskevien päätösten muutoksenhaku hallintoprosessissa edellyttää selkiinnyttämistä - Kuntien yleisen toimialan määrittelyn suhde EU -kilpailuoikeuteen siten, että kunnalla olisi tarkoituksenmukainen mahdollisuus tukea kunnassa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa. - Kunnan henkilöstön vaalikelpoisuus -sääntelyn selkiyttäminen - Valtuutettujen määrää koskevan sääntelyn tarkastelu siten, että ainakin kuntaliitosten myötä mahdollisesti muodostuvien "suurkuntien" valtuustoissa taataan alueellinen edustavuus (esim. 2 valtuustokauden siirtymäajaksi). - Kunnan terveyspalvelutehtävien integraation mahdollistava hallintomalli, jolla erikoissairaanhoidon palvelut on mahdollista toteuttaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa myös muussa muodossa kuin kuntayhtymässä kuten isäntäkuntamallilla.

17 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratian toteuttamiseen tähtäävä sääntelyn osalta kuntalain tulee olla erilaisia vaihtoehtoja mahdollistava siten, että erilaisissa kunnissa voidaan valita kunkin kunnan omiin olosuhteisiin soveltuvat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukevat mallit. Lähidemokratian toteuttaminen ei saa johtaa raskaan hallinnon syntymiseen. Ensisijaista on, että yksittäisen kuntalaisen osallistumiskynnystä madalletaan muun muassa palaute- ja aloitejärjestelmien ja erilaisten foorumien kautta. Edustuksellisen demokratian rinnalla tulee kehittää käyttäjädemokratian eri muotoja. Asukkaiden osallisuus aktivoituu kunkin elämäntilanteeseen liittyviin palvelutapahtumiin. Näin käyttäjädemokratiaa on perusteltua hyödyntää tilanteissa, joissa päivähoitoa käyttävät vanhemmat osallistuvat päivähoidon kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin ja vanhuspalvelujen asiakkaat tai omaiset taas oman kiinnostusalueensa palautetilaisuuksiin. Lappeenrannassa on kuntalaiset osallistuneet oman asuinalueensa kehittämiseen ja asumisviihtyvyyden lisäämiseen Asukkaiden Lappeenranta -ohjelmatyöllä. Kaupungin viidelle suuralueelle sekä kuntaliitosten myötä Joutsenoon ja Ylämaalle on perustettu omat alueraadit. Alueilla järjestetään asukasfoorumeita, joissa käsitellään kullakin alueella asukkaiden tärkeäksi kokemia ajankohtaisia teemoja. Kokemukset asukkaiden osallisuuden lisäämisestä ovat olleet myönteisiä. Useita asukasaloitteita on voitu toteuttaa. Asukkaiden mielipiteillä on ollut painoarvoa myös esimerkiksi eri kaupunginosien kaavoitusprosesseissa. Erityisenä painopisteenä on ollut asukasviestinnän edistäminen ja sähköisten aloite- ja palautekanavien rakentaminen. Asukkaat voivat välittää ideansa ja aloitteensa ajasta ja paikasta riippumatta siten, ettei fyysinen osallistuminen eri asukastilaisuuksiin ole välttämätöntä Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntien palveluiden järjestämisvastuun ja rahoitusmahdollisuuksien saattaminen tasapainoon on ensisijaisen tärkeää. Keskuskaupungit järjestävät palveluita, joita ympäryskunnat käyttävät (esim. kulttuuri, teatteri, orkesteri, liikunta). Samoin verotulotasausjärjestelmä leikkaa rahaa keskuskunnilta ja antaa ympäryskunnille. Kuntien veropohjan laajentaminen. Kiinteistöveron tietokannat saatetaan ajan tasalle. Kiinteistöveron ylärajoja korotetaan, arvostuksia saatetaan oikeudenmukaisimmiksi, asuinkäytössä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverotuksen kehittämiseen kaivannaisteollisuudessa ja selvitetään suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa. Pääomaverojen tuotosta ohjataan osa kunnille erikseen selvitettävällä tavalla. Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta käynnistetään selvitys. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan lisäämällä sen laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan. Tavoitteena on järjestelmä, jolla

18 turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille. Valtionosuusjärjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali pikemminkin kuntaliitoksiin kannustava Valtionosuuden harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää. Kuntaliitoksien kannustavuus ja elvyttävät investoinnit Kuntien omistamien rakennusten peruskorjauksiin voitaisiin osoittaa valtionrahoitusta, kun rakennukset todettu selvitystyön ja palveluverkkopäätösten jälkeen tärkeiksi kunnostaa ydinpalvelutarpeisiin. Ensisijaiseksi korjauskohteiksi valitaan kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen välttämättömät peruskorjaushankkeet. Kohteena painotetusti opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennukset. Kuntien toiminta, kunta-valtiosuhteen kehittäminen Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden parantamistoimenpiteitä sekä edesauttavat työurien pidentämistä. Kunnat ja kuntayhteisöt jatkavat aktiivisesti kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia toimintaympäristön muutosten haasteiden hallitsemiseksi yhteistyössä erityisesti valtiovallan kanssa. Kuntauudistuksen yhteydessä selvitetään valtion ja kuntien vastuut ottaen huomioon eri palvelukokonaisuuksien tuleva kehitys ja rahoitusvastuut. Kuntien tehtäviä ei lisätä eikä nykyisiä laajenneta. Tehtävät saatetaan vastaamaan kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Laskentatoimi Kuntien tilinpitoa sääntelevä normisto sallii liikaa kuntakohtaista tulkintaa. Kunnat voivat eri syistä normiston salliman tulkintarajan sisällä antaa omasta toiminnastaan huonosti vertailukelpoista informaatiota. Kunnan tilinpidon keskeinen funktio on toimia informaatiojärjestelmänä, jolla aikaan saadaan vertailukelpoista ja kunnan todellisen taloudellisen tilanteen kuvaavaa informaatiota. Sen vuoksi tulevaa säännöstöä tulisi täsmentää ja yhdenmukaistaa sekä kuntakohtaista tulkintavaraa tulisi supistaa. Tilinpidon ja tilinpäätöksen tietojen esittämisessä tulisi korostaa informaation vertailukelpoisuutta vaikka se tapahtuisikin yksittäisen kunnan oman päätöksentekovallan kustannuksella. Kunnan toimintojen organisointi jo peruskunnan sisällä poikkeaa paljon eri kunnissa, joten vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on haasteellista. Kunnat ovat organisoineet omaa toimintaansa niin, että kunnan kokonaistilanteen kuvaaminen on mahdollista vain konsernitilinpäätöksen avulla. Konsernirakenteessa kuntayhtymät ovat ongelmallisia. Vallitsevan normiston mukaan emokunnan on esitettävä suunnitelma miten taseessa oleva kattamaton alijäämä tullaan järjestämään. Kuntayhtymällä tällaista tasapainottamisen suunnitteluvelvoitetta ei ole. Peruskunnat voivat toimintaa kuntayhtymiin siirtämällä muodollisesti siistiä omia alijäämiään. Pelkkiä emokuntien tilinpäätöksiä seuraamalla ei koko kuntakonsernin todellinen taloudellinen tilanne selviä. Kuntien talouden esittämistä säätelevää normistoa tulisi kehittää niin, että kuntakonsernin tilinpidosta selkiäisi yksiselitteisesti, mikä on kunnan todellinen kyky selvitä erityislainsäädännön ja asukkaiden tarpeiden edellyttämien palvelujen tuottamisesta. Kuntien ja kuntayhtymien investointien rahoittamisen pitäisi perustua nykyistä enemmän riittävään

19 tulorahoitukseen. Olemassa oleva normisto sallii kuntien aktivoidun käyttöomaisuuden poistamisen eripituisina aikoina. Pitkävaikutteisten menojen kirjaaminen poistoina tuloslaskelman kuluiksi tulisi vastata kunnan investointien todellista omarahoitustarvetta. Jos tuloslaskelmassa kuluksi kirjatut poistot vastaavat tarpeellisten investointien omarahoitustarvetta, kunnan tulos kertoo suoraan myös kunnan investointikyvyn. Nykyisten väljien poistorajojen vallitessa tuloslaskelman tulos ja taseen ali-/ylijäämä saattavat näyttää tasapainoiselta ja silti kunta on kyvytön itse rahoittamaan tarpeellisten investointien omarahoitusosuutta Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävät tulee saattaa tulojen mahdollistamalle tasolle ja käydä huolellisesti läpi kunta-valtio-suhteen uudelleen tarkastelu - Subjektiivisten oikeuksien uudelleen tarkastelu, esim päivähoidossa rajataan subjektiivinen oikeus osapäiväiseen hoitopaikkaan, mikäli vanhemmista vähintään toinen on kotona eikä sosiaalisia perusteita kokopäiväiselle paikalle ole todettavissa. Valtion ja kuntien tehtävänjako - Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen - Varmistettava palvelujen asiakaslähtöisyys ja palvelutoiminnan joustavuus, laatu, kustannustehokkuus ja peruspalvelujen saatavuus lähietäisyydellä - Mahdollisissa tehtävänjakomuutoksissa säilytettävä kuntien kehittämät hyvät palvelumallit ja tietotekniset ratkaisut (asiakaspalvelun jatkuvuuden turvaaminen ja voimavarojen tuhlaus) - Joukkoliikenteen toimivuus ja valtion rahoituksen pysyvyys. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaa pendelöinnin myös muualla maakunnassa kuin Imatra-Lappeenranta välillä. - tehtäväjakoa voi uudelleen arvioida esim. pelastustoimen osalta ja ympäristöterveydenhuollon vastuualueella sekä tarkastella, miten Kelan ja aikuissosiaalityön työnjako on tuottavimmin organisoitavissa Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - Sosiaali- ja terveyspalveluja ohjaavat nykysäännökset hidastavat ja osaltaan estävät innovatiivisten ja asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamista. Lainsäädäntöä tulisi muokata siten, että se kannustaa kuntia uudenlaisten sote-palvelujen kehittämiseen. Nykysäännökset jarruttavat kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelun kehittämistyötä. Keskeiset parannuskohteet ovat: 1. sote -palveluja koskevien jäykkien mitoitusnormien poistaminen / joustavoittaminen siten, että innovatiiviset palveluratkaisut, joilla sama laatu voidaan taata vähemmillä resursseilla, voidaan ottaa käyttöön. 2. sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännöllinen integroiminen erityisesti tietosuojanäkökulmat huomioon ottaen: Sote- palveluja ohjaavien säännösten tulisi mahdollistaa sote-palvelujen perinteiset raja-aidat rikkova yhtenäinen käyttötarkoitustulkinta. Tämä mahdollistaisi henkilötietolain käyttötarkoitussidonnaisuus - vaatimuksen huomioon ottavan joustavan asiakas- ja potilastiedon käytön asiakkaan näkökulmasta laadukkaan ja paremman palvelun toteuttamiseksi. Nykysäännösten vallitessa potilas- ja asiakasrekisterien sisältämien tietojen liikkumista sote-palvelujen välillä rajoittaa (haittaamalla samalla kustannustehokkaiden prosessien kehittämistä) kunkin palvelun sääntelypohjaan perustuva "käyttötarkoitus" -tulkinta. Integroiduissa sote -palveluissa, jotka asiakkaan näkökulmasta muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, kaikki asiakasta koskevat palvelun toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot tulisi olla suoraan lainsäädännön nojalla palvelukokonaisuuteen osallistuvien ammattilaisten käytettävissä (esim. vanhusten palvelut, vammaispalvelut, yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut, jne).

20 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Kunnat eivät voi tehdä päätöksiä ennen kuin kuntauudistukseen liittyvät muut lainsäädännölliset osiot - sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen - ovat tiedossa Kunnille tulee varata toinen kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuus kuntauudistustyön ollessa siinä vaiheessa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ovat valtion esitykset kuntien käytettävissä.

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland % Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER Kommun (den slutliga förfrågan enligt kommunindelningen i Fastlandsfinland per 1.1.2016) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekis Esbo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki, 2. helmikuuta 2016 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail jouko.joensuu@lumijoki.fi Aloitusaika 21.2.2012 Lopetusaika

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@sakyla.fi Aloitusaika 28.3.2012 Lopetusaika 29.3.2012

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email vahakyro@vahakyro.fi Aloitusaika 21.3.2012 Lopetusaika 12.4.2012

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@maaninka.fi Aloitusaika 17.4.2012 Lopetusaika

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email keitele@keitele.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012

Lisätiedot

Antalet gårdar som deltog i den elektroniska ansökan om stöd och andelen sådana gårdar per kommun i procentuell ordningsföljd, 29.4.

Antalet gårdar som deltog i den elektroniska ansökan om stöd och andelen sådana gårdar per kommun i procentuell ordningsföljd, 29.4. Antalet gårdar som deltog i den elektroniska ansökan om stöd och andelen sådana gårdar per kommun i procentuell ordningsföljd, 29.4. ELY-central eller område Hela landet sammalagt 20 644 33,21 % Länsstyrelse

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Kuntien takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan Kuntien takauskeskuksen tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. TIEDOTE Helsinki 11. helmikuuta 2015 jäsenyhteisöt Tilinpäätösaineistoa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto, lausunto 82 KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN VUOSI-ILMOITUS takauskeskuslain 478/1996 1 :n mukaan tarkoituksena

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail maskunkunta@masku.fi Aloitusaika 13.2.2012 Lopetusaika

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Myynti alueittain... 2. Myyntiorganisaatio... 3

Myynti alueittain... 2. Myyntiorganisaatio... 3 Sisällysluettelo Myynti alueittain... 2 Myyntiorganisaatio... 3 Talotekniikka Smartline kiinteistöviemärijärjestelmä... 6 HT PP Nordic -järjestelmä, putket ja yhteet... 11 PEM-paineputket... 16 PE-asennusputket...

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot