HEIKKI WILEN TOIMISTOKIINTEISTÖN SÄHKÖENERGIAN MITTAUSTIEDON ANALYSOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEIKKI WILEN TOIMISTOKIINTEISTÖN SÄHKÖENERGIAN MITTAUSTIEDON ANALYSOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN. Diplomityö"

Transkriptio

1 HEIKKI WILEN TOIMISTOKIINTEISTÖN SÄHKÖENERGIAN MITTAUSTIEDON ANALYSOINTI JA HYÖDYNTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 6. huhtikuuta 2011

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma WILEN, HEIKKI: Toimistokiinteistön sähköenergian sähkömittaustiedon analysointi ja hyödyntäminen Diplomityö, 68 sivua, 10 liitesivua Elokuu 2011 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastaja: professori Seppo Valkealahti Avainsanat: sähköenergia, kiinteistö, tuntimittaus Sähköenergian kulutuksen mittaus kiinteistöissä on murroksessa. Vanhojen sähköenergian kulutusmittareiden tilalle vaihdetaan tunnittaiseen mittaukseen pystyviä energiaanalysaattoreita, jotka tuottavat huomattavasti enemmän mittaustietoa kiinteistön sähkön kulutuksesta ja mittauskohteiden tilasta kuin aiemmin. Tunnittaista sähköenergian mittaustietoa analysoidaan jo nyt, mutta tuntimittaustiedon analysointiin kannattaa myös luoda uusia parempia analysointimenetelmiä ja kulutusseurantoja. Tämän työn tavoitteena oli kehittää kiinteistön tuntimittaustietojen analysointimenetelmä, jolla voidaan tutkia kiinteistön epänormaalia sähkön kulutusta ja sen avulla päätellä kiinteistön sähköverkon tilasta asioita, jotka helpottavat kiinteistön ylläpitotoimia. Tämän diplomityön kiinteistötietokantana on Senaatti kiinteistöjen rakennuskanta ja mittaustietokantana on Senaatti-kiinteistöjen Etelä- ja Länsi-Suomen tuntimittauskohteet. Mittaustieto kerättiin Energiakolmio Oy:n ylläpitämästä EnerControl energiankulutuksen seurantapalvelusta. Mittauspisteitä tietokannassa oli käytettävissä 288 ja näistä koostettiin 52 toimistokiinteistön kiinteistötietokanta, jonka perusteella pyrittiin määrittämään toimistokiinteistölle ominainen sähköenergian kulutus pinta-alaa kohden. Sähköenergian ominaiskulutuksen keskiarvoksi toimistokiinteistöjoukolle saatiin 87 kwh/m 2. Kiinteistöjoukon keskimääräisten kuukausiarvojen luomiseen käytettiin suhteellisia kuukausikulutusarvoja, joiden avulla voitiin vertailla erikokoisia kiinteistöjä keskenään. Näitä arvoja kutsutaan kuukausikertoimiksi ja niillä pyritään kuvaamaan sähköenergian kulutuksen suuruutta eri kuukausina. Kuukausikertoimia luotiin kaksi erilaista, joita vertailtiin käyttämällä niitä tyyppikulutuskäyrän kertoimina toimistokiinteistön todellisen kulutuskäyrän analysointiin. Saatiin selville, että mittaustietojen perusteella lasketut kiinteistöjoukon kuukausikertoimien keskiarvot eivät ole toimivia, sillä kiinteistöjoukon kiinteistöt ovat liian erilaisia keskenään, vaikka ne ovatkin perusominaisuuksiltaan toisiaan vastaavia. Toimiva kuukausikerroin saatiin kuitenkin laskettua analysoitavan kiinteistön painotetusta sähkön kulutuksesta. Tämä painotettu kuukausikerroin on hyvä työkalu kiinteistöjen sähkön kulutuksen analysointiin ja menetelmä on myös kehityskelpoinen. Työn tuloksena saatiin siis kiinteistön sähkön kulutuksen analysointiin soveltuva menetelmä, jolla voidaan analysoida kiinteistön sähkön kulutusta, kun saadaan vuoden mittaisen ajanjakson tuntimittaustiedot käytettäväksi. Menetelmästä on myös mahdollista kehittää reaaliaikainen, jolloin sillä olisi laajempaa käyttöä kiinteistöjen sähköenergian kulutuksen analysoinnissa.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Engineering WILEN, HEIKKI: Analysis and utilization of electrical energy measuring data of a business real estate Master of Science Thesis, 68 pages, 10 Appendix pages August 2011 Major: Power engineering Examiner: Professor Seppo Valkealahti Keywords: electric energy, property, building, hourly metering data Electric energy metering in buildings is evolving in Finland. Old electric energy measurement devices are being replaced by energy analyzers that can measure hourly data and produce considerably more metering data about consumption of electric energy in buildings, than before. Hourly metering data is being analyzed already but it is profitable to enhance these analyzing procedures and produce new analyzing methods. The main objectives of this thesis was to develop an hourly metering data analyzing method that can be used to research abnormal consumption of electric energy in buildings and use this method to make conclusion about the status of the power grid of a building. The used building database of this thesis is Senate Properties real estate database and as a metering data database of Southern and Western Finland hourly metering objects of Senate Properties is being used. Metering data is collected to Energiakolmio Oys EnerControl metering data monitoring service. There are 288 metering points available in the database, but a database of only 52 metering points of office buildings was gathered. This database was used to determine the characteristical electric energy consumption of a building per floor space and average monthly typical electric energy consumption of an office building. Average characteristical electric energy consumption per floor space was 87 kwh/m 2 in this building database. Average values of the monthly energy consumption, were created in relatively values, which made it possible to compare properties of different size. In addition, we developed a method to weight months to make monthly consumption comparable. These coefficients are called monthly-coefficients and are intended to describe the distribution of electric energy consumption of the building in a one year period. Two different monthly-coefficient were created, which were compared by using them as typical consumption curve coefficients in analyzing real consumption curves of few office buildings. It was found out that average monthly-coefficients which were created from the database are not functional because buildings in the database are too different from each other, although they have similar basic characteristic. Functional monthly-coefficient was, however, calculated from buildings weighted relative values of electric energy consumption. This coefficient is a good tool to analyze electric energy consumption of a building, and the method can be also developed further. As a result of this thesis a method to analyze electric energy consumption of a property was received, if a one year periods of an hourly metering data is available. It is also possible to develop a realtime method, in which case it would have a wider use in analyzing energy consumption of a building.

4 IV ALKUSANAT Tämä työ on tehty Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy:ssä ja se käsittelee sähköenergian tuntimittaustietojen analysointimenetelmien kehittämistä. Työ on tehty Olof Granlund Oy:lle, mutta työn on lähtöisin Senaatti kiinteistöjen Juha Muttilaisen ideasta tuntimittaustietojen seuraamiseen. Työn tarkastajana toimi Tampereen Teknilliseltä Yliopistolta professori Seppo Valkealahti ja työn ohjaajana Olof Granlund Oy:n puolesta tekniikan tohtori Piia Sormunen. Haluan kiittää mahdollisuudesta tehdä tämä diplomityö Olof Granlund Oy:n Kari Kalevaa, sekä ohjaajaa Piia Sormusta, joiden kanssa diplomityö on hahmoteltu. Lisäkiitokset menevät tietysti muille työkavereille, jotka ovat kannustavasti olleet hengessä mukana koko prosessin ajan. Suuret kiitokset menevät myös perheelleni, sekä hyville ystäville, joiden avulla tiukat kirjoitussessiot on saatu nollattua, sekä erityisesti avovaimolleni Kaisalle, joka on joutunut kestämään monet illat yksin kotona tämän diplomityöprosessin aikana. Suurin kiitos menee kuitenkin isälleni, jolta olen saanut ohjauksen sähkövoimatekniikan asioihin ja työelämään, mutta joka ei ole kuitenkaan täällä enää antamassa tukeaan. Diplomityön kirjoittaminen oli loppujen lopuksi hieno kokemus, jonka aikana tietotaito kiinteistöjen energian kulutuksesta ja sähköverkoista kasvoi reilusti. Uskon, että tämän työn jälkeen olen valmiimpi kohtaamaan oikean työelämän haasteet huomattavasti taitavampana ja valmiimpana. Tampereella Heikki Wilen

5 V SISÄLLYS 1 Johdanto Energian käytön nykyinen tilanne, lainsäädäntö ja tavoitteet Kiinteistön sähköverkko Kiinteistö osana sähkönjakelujärjestelmää Komponentit, rakenne ja liittymän mitoitus Keskukset Kaapelit Mittarit Sähköverkon suojalaitteet sekä erotus- ja kytkentälaitteet Sähkön laatu Sähköenergian käyttö kiinteistössä Yleistä Sähkön kulutukseen vaikuttavat asiat Kiinteistön kuormatyypit Ilmanvaihto Valaistus Muut LVI laitteet Kojeet ja laitteet Sähkölämmitykset Muut Sähköenergian käyttötutkimukset Mittausjärjestelyt ja tutkimusaineisto Sähköenergian Kulutuskäyrien analysointimenetelmät Yleistä Nykyiset analysointimenetelmät Analysointi vuosikulutusten mukaan Analysointi sähkön ominaiskulutuksen mukaan Analysointi kuukausikulutusten mukaan Analysointi tyyppikulutuskäyrien avulla Analysointimenetelmän kehittäminen Kuukausikulutukset ja kuukausikerroin Painotettu tyyppikulutuskäyrämenetelmä Analysointimenetelmät Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi sekä poikkeamien selvittäminen Tausta Vertailuaineistot Sähkön ominaiskulutus Kuukausikertoimet Kiinteistöjen analysointi Sähköenergian kulutusanalyysi kiinteistölle UU

6 6.4 Analysointimenetelmien toimivuuden tarkastelu Johtopäätökset Lähteet Liite 1: Nousujohtokaavio Liite 2: Trendiraportti Liite 3: Kiinteistöjen sähköenergian ominaiskulutukset Liite 4: Taulukko. Toimistokiinteistöjoukon sähköenergian suhteellisen keskikulutuksen kuukausikertoimet m kk,kj Liite 5: Taulukko. Painotetun sähköenergian suhteellisen keskikulutuksen kuukausikertoimet m pkk,kj Liite 6: UU , kulutukset vuosittain - raportti Liite 7: UU , vuosiraportti, 2010 Liite 8: UU , kuukausiraportti, helmikuu Liite 9: UU , kuukausiraportti, heinäkuu VI

7 VII LYHENTEET JA MERKINNÄT U u A brutto A netto d kk d vuosi E sähkö F 0 F c F D i i(t) I 1 I 1rms I liityntä I rms k 1 k 2 k kaukojäähdytys k kaukolämpö k polttoaine k sähkö l m m kk m kk,kj m pkk m pkk,kj n P 1 P em P h1v P h3v P ilmanvaihto P kojeet+laitteet P max vaihe-ero jännitteenalenema suhteellinen jännitteenalenema rakennuksen bruttopinta-ala rakennuksen nettopinta-ala kuukauden sisältämien päivien lukumäärä vuoden sisältämien päivien lukumäärä ominainen sähköenergia kulutus valaistuksen korjauskerroin, joka perustuu käyttäjän läsnäoloon valaistuksen korjauskerroin valovirran alenemalle valaistuksen korjauskerroin päivänvalon saatavuudelle näytteiden järjestysnumero virran hetkellisarvo virtanäyte virtanäytteiden tehollisarvo liityntäjohdon virta virran tehollisarvo laiteryhmän tasoituskerroin samanaikaisuuskerroin kaukojäähdytyksen kerroin kaukolämmön kerroin polttoaineiden kerroin nettosähkön kerroin johdinpituus kuukausikerroin kuukausikerroin, painottamaton kiinteistöjoukon painottamaton kuukausikerroin painotettu kuukausikerroin kiinteistöjoukon painotettu kuukausikerroin näytteiden lukumäärä sähköteho turvavalaisimien akkujen tarvitsema latausteho yksivaiheisen johtimen häviöteho kolmivaiheisen johtimen häviöteho ilmanvaihdon sähköteho kojeiden ja laitteiden sähköteho kiinteistön maksimiteho

8 VIII P max_ilmanvaihto P muut P muutlvi-laitteet P n,valaistus P puhaltimet P sähkölämmitykset P valaistus q max Q netto-kaukojäähdytys Q netto-kaukolämpö Q polttoaine r R T t D t em t N t y u(t) U 1 U 1rms U n U rms U W 1 W kk W lepokulutus W netto-sähkö W t,ave W t,ave,p W t,i W valaistus W valaistusyht W vuosi x ilmanvaihdon maksimiteho muiden laitteiden sähköteho muiden LVI-laitteiden sähköteho valaistuksen nimellisteho puhaltimien yhteenlaskettu teho sähkölämmitysten sähköteho valaistuksen sähköteho rakennuksen tulo- tai poistoilmavirta kiinteistöön tuotu kaukojäähdytysenergia kiinteistöön tuotu kaukolämpöenergia kiinteistöön tuotu polttoaine-energia johtimen ominaisresistanssi resistanssi jaksonaika valaistuksen käyttöaika valoisaan aikaan turvavalaistuksen latausaika valaistuksen käyttöaika pimeään aikaan vuoden ajanjakso tunteina jännitteen hetkellisarvo jännitesignaali jännitenäytteiden tehollisarvo nimellisjännite jännitteen tehollisarvo pääjännite sähköenergia kuukauden kokonaissähköenergia valaistuksen kuluttama sähköenergia valaistuksen ollessa pois päältä kiinteistöön tuotu sähköenergian määrä tunnin t sähkön kulutuksen vuosikeskiarvo painotettu tunnin t sähkön kulutuksen vuosikeskiarvo tunnin t, kiinteistön i sähköenergian kulutus valaistuksen kuluttama sähköenergia valojen ollessa päällä valaistukseen kuluva sähköenergia yhteensä vuoden kokonaissähköenergia johtimen ominaisireaktanssi NIALM SPF mittaustekniikka, jolla pyritään erittelemään sähkölaitteiden käynnistymiset ja sammumiset sähköverkon tehomuutoksista (engl. Non Intrusive Appliance Load Monitoring System) ilmanvaihdon ominaisteho (engl. Specific Fan Power)

9 1 1 JOHDANTO Sähköenergian kulutusmittareiden tärkeimpänä tehtävänä on ollut toimiminen laskutusperusteena ja mittarit on käyty lukemassa kerran tai kaksi kertaa vuodessa paikan päällä. Nykyään ollaan siirtymässä etäluettaviin mittareihin, jotka tallettavat tuntikohtaisen energian kulutuksen mittauspisteessään. Tämä on johtanut siihen, että mittaustiedon määrä on lisääntynyt ja tulee jatkossa lisääntymään entisestään. Kun mittarit luetaan tunneittain, mahdollistaa se tarkemman sähkönkulutuksen analysoinnin. Aikaisemmin mittaustuloksia saatiin 1-2 kertaa vuodessa, tuntikohtaisilla mittareilla tuloksia saadaan 8760 kertaa vuodessa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tuntikohtaisen sähköenergiankulutuskäyrän luomisen mittauspisteestä. Mittausten lisääntyminen antaa paljon tietoa energiankäyttötottumuksista, mahdollistaa energiatehokkuuden seuraamisen, sekä antaa työkaluja energiankäytön analysointiin. Aikaisemmin sähkönkulutusta on lähinnä arvioitu verkkoyhtiön toimesta kulutuskäyrillä, sekä tehty tutkimuksia, joissa on käytetty erityisiä mittausjärjestelyjä, joita ei normaalitapauksessa voida toteuttaa. Tuntimittaustiedot antavat kuitenkin aivan uuden mahdollisuuden kiinteistöjen energian käytön analysointiin. Tutkimuksia kiinteistöjen energiankäytöstä ovat tehneet esimerkiksi Ympäristökeskus ja VTT. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty lähinnä asuintalojen tai yhden tietyn kiinteistön sähköenergian kulutukseen. Mittaustiedot itsessään antavat vain vähän kuvausta kiinteistön energiankäytöstä. Energiankäyttötietoja pitää päästä vertailemaan saman kohteen aikaisempiin tietoihin tai samantyyppisen kohteen tietoihin. Ongelmana on kuitenkin se, että ei ole olemassa kahta täysin samanlaista kiinteistöä. Diplomityön tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla voidaan analysoida kiinteistöjen sähköenergian käyttöä tutkimalla näiden sähköenergian kulutuskäyriä. Kiinteistöstä pyritään selvittämään tyypillinen kulutuskäyrä kuormien suuruuden ja niiden käytön perusteella. Tähän tyypilliseen kulutuskäyrään verrataan oikeiden mittaustietojen perusteella saatuja kulutuskäyriä ja suurten poikkeamien tullessa ilmi, pyritään selvittämään poikkeamien syyt. Poikkeamien syiden selvittämisellä voidaan kohdistaa kiinteistön sähköverkon uudistustarpeet, sekä sähkönkäytön tehostamiskohteet. Tavoitteena on, että analysointimenetelmää voidaan käyttää jatkossa kiinteistöjen sähköenergian käytön analysointiin ja analysointituloksien perusteella puuttua sähköenergian käytön epäkohtiin analysoitavassa kiinteistössä. Työn mittaustietokantana käytetään Senaatti-kiinteistöjen EnerControl energiaseurantapalvelun tuntimittaustietoja. Nämä sisältävät Senaatti - Kiinteistöjen Eteläja Länsi-Suomen kohteiden energiaseurantaraportit. Mahdolliset energian kulutuspoikkeamien syyt selvitetään ja dokumentoidaan. Työn tuloksena tullaan saamaan kyseisten

10 kiinteistöjen sähköenergian käytön lisäksi kattavaa tietoa yleisimmistä asioista, jotka vaikuttavat sähköenergia kulutuskäyrän muotoon. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Luvut 2-4 sisältävät diplomityön teoriaosuuden ja taustatiedon. Tässä osiossa selvitetään syyt sähköenergian käytön seurantaan ja tuodaan esille kansainväliset ja kansalliset tavoitteet energian käytön kannalta. Luvussa 2 käydään läpi taustaa energian käytön tavoitteista yhteiskunnallisella tasolla, sekä trendit energiankäytön osalta. Lisäksi jaotellaan Suomen energian käyttöä ja pyritään erottamaan kiinteistöissä käytetyn energian määrä. Esille otetaan myös energian käytön kannalta kiinteistöjen rakentamisessa tärkeät uudistukset eli rakennusmääräykset 2012, ja käydään läpi miten kyseiset uudistukset vaikuttavat energian käyttöön ja käytön mittaamiseen. Luvussa 3 otetaan tarkastelun alle kiinteistön sähköverkot ja pyritään tuomaan esille kiinteistössä käytettyjen komponenttien monimuotoisuus ja kiinteistöjen erilaisuus. Luvussa 4 otetaan esille sähköenergian käyttö kiinteistössä ja tuodaan julki muutama tutkimus liittyen kiinteistöjen sähkön käytön jakautumiseen. Lisäksi käydään läpi kiinteistön kuormat ja niiden ohjaustavat ja kuormien luonteet sähköenergiankäytön osalta. Luvun lopussa kerrotaan vielä tässä työssä käytetystä mittaustietolähteestä, EnerControl palvelusta. Luvussa 5 luodaan pohjatietojen perusteella analysointimenetelmä kiinteistön sähköenergian mittaustiedoille. Analysointimenetelmästä tehdään moniportainen, jolla voidaan analysoida niin vuosikulutustietoja, kuin tuntikulutustietoja. Analysointimenetelmä luodaan pieninä kokonaisuuksina, joita voidaan käyttää yhdessä kiinteistön sähköenergian kulutuksen analysoinnissa. Luvussa 6 keskitytään mittaustietojen analysointiin luvussa 5 luotujen analysointimenetelmien avulla. Luvussa lasketaan ja kerätään ensin vertailutietokannat, jotta analysointi voidaan käydä läpi ja tämän jälkeen analysoidaan yhden kiinteistön sähköenergian kulutusta. Luvussa selvitetään mistä kiinteistöjen kulutuspoikkeamat johtuvat ja pyritään arvioimaan miten kyseinen ongelma voidaan kiinteistöstä poistaa. Työn viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset analysointimenetelmästä ja kiinteistön sähköenergiankäytön analysoinnista. Luvussa pohditaan myös onko analysointimenetelmä onnistunut, voiko sillä luotettavasti analysoida kiinteistön sähköenergiankulutusta ja vastaako se työn tavoitteita. 2

11 3 2 ENERGIAN KÄYTÖN NYKYINEN TILANNE, LAINSÄÄDÄNTÖ JA TAVOITTEET Maapallon energiavarojen rajallisuus ja energian käytön jatkuva kasvu on nostanut suuria kysymyksiä maapallon energiavarojen riittävyydestä tuleville sukupolville. Sen lisäksi että maapallon energiavarat ovat rajalliset, on myös energian hinta ollut jatkuvassa kasvussa. Energiankäytön hillitsemiseksi Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi tehostaa primäärienergian kulutusta alueellaan 20 prosenttia normaaliin kehitykseen verrattuna, sekä tuottaa 20 prosenttia primäärienergiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet asetettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston Energiapalveludirektiivissä 2006/32/EU energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, joka astui voimaan [1]. Energian säästötavoitteena direktiivi esittää 9 % päästökaupan ulkopuolisesta energiankulutuksesta, joka tulee saavuttaa vuoteen 2016 mennessä [1]. Päästökauppa sisältää polttoaineteholtaan yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Päästökaupan ulkopuolelle jäävästä osuudesta säästötavoite on noin 17,8 TWh vuodessa. Parhaimpana sekä kustannustehokkaimpana keinona direktiivin asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamiseen esitetään energiatehokkuuden parantaminen. [2] Energiatehokkuustavoitteeseen päästäkseen Euroopan Unioni uusi vuonna 2002 annetun direktiivin (EPNDir 2002/91/EY ) rakennusten energiatehokkuudesta, uuteen direktiiviin 2010/31/EU [3]. Tämä astui voimaa ja sen mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta. Korjausrakentamiselle on asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset samoin kuin uudisrakentamiselle. EU:n jäsenvaltiona Suomen tulee pyrkiä täyttämään direktiivien antamat toimintaohjeet. Tämä tulee vaikuttamaan suuresti rakennusten suunnitteluun niin talotekniikan, kuin rakennustekniikankin osalta. Talotekniikassa voidaan kiinnittää huomiota varsinkin käyttämättömien palveluiden ja kulutuskojeiden tehokkaampaan toimimiseen. Energiankäytön tehostamisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen kokema palvelutaso pyritään pitämään samana, vaikka energiankäyttö pienenee. [3,4] Suomen kohdalla energian käytön tehostaminen on ajankohtaista, sillä energian käyttö on kasvanut pitkän aikaa. Vielä 1970-luvulla Suomessa kului kokonaisuudessaan energiaa hieman yli 200 terawattituntia. Vuonna 2009 kokonaisenergian kulutus oli jo yli 350 TWh. Energian kokonaiskulutus on lähestulkoon kaksinkertaistunut 40 vuodessa ja kasvu jatkuu. [5]

12 4 Myös Suomen sähköenergian kulutus on ollut tasaisessa kasvussa jo seitsemänkymmentäluvulta asti. Sähköenergian kulutuksen kasvu on ollut suhteellisesti muuta energian kulutuksen kasvua nopeampaa, sillä 1970 luvun alussa sähköä kului vain noin 20 TWh, joka on 10 % kaikesta maassamme kulutetusta energiasta. Nykyään sähköenergia kattaa yli 20 % energian kokonaiskulutuksesta. Vaikka sähkön käytön kasvu on ollut jatkuvaa, poikkeuksia tähän ovat tuoneet muutamat talouden laskusuhdanteista johtuvat vuodet, jolloin sähkön käyttö on vähentynyt. Sähköenergian käyttö vuosina on esitetty kuvassa 2.1. Vuonna 2009 sähköenergiaa kulutettiin noin 80 terawattituntia, joka on vähemmän, kuin sähköenergian kulutuksen huippuvuonna 2007, tuolloin sähköenergiaa kului yli 90 TWh. Vuosien talousvaikeudet maailmalla näkyivät suoraan sähkön kulutuksessa, joten on oletettavaa, että sähkön kulutus jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa. Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat vuonna 2009 arvion sähkön kysynnästä vuodelle Tämän arvion mukaan Suomen sähkön kulutus ylittää sadan terawattitunnin rajan vuoden 2020 tietämissä ja vuonna 2030 sähköä kuluisi noin 110 TWh [6]. Jos tämä energian käytön kasvu katetaan pelkästään ydinvoimalla, tulisi Suomeen rakentaa myös toinen Olkiluoto 3:a vastaava 1600 MW:n ydinreaktori. [7] energia (GWh) vuosi Kuva 2.1. Sähköenergian kulutus Suomessa [5]. Suomen tilastokeskus luokittelee sähköenergian käytön neljälle sektorille. Näitä ovat häviöt, palvelut ja liikenne, asuminen ja maatalous, sekä teollisuus. Kuvassa 2.2 on esitetty Suomen sähkön käytön kulutusjakauma. Merkittävin osuus sähkön kysynnässä on teollisuudella, joka vuodesta toiseen kuluttaa noin puolet Suomen sähköenergiasta. Trendinä jakaumassa on ollut se, että palvelut ja julkinen sektori lisäävät hitaasti osuuttaan energiankulutuksesta ja teollisuuden osuus pienenee. Tilastokeskus ei erikseen erittele kiinteistöissä kuluvaa sähköenergian määrää. Voidaan kuitenkin todeta, että näistä neljästä ryhmästä jokaiseen sisältyy kiinteistöjen kuluttamaa sähköenergiaa. Rakennuk-

13 5 sia on niin julkisella sektorilla, teollisuudessa, kuin koti- ja maataloudessakin. Suomen kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEAP ) annetaan valistuneena arviona vuosien keskiarvoksi asuinrakennusten sähkön kulutukselle 18,3 TWh/a ja palvelurakennuksille 14,8 TWh/a. Tämä on noin 40 % koko maan sähköenergian käytöstä kyseisinä vuosina [2]. Voidaan siis olettaa, että kiinteistöt kuluttavat vuodessa sähköenergiaa noin 35 TWh, joka on erittäin merkittävä osuus koko maan mittakaavassa. [5] 4 % 21 % 29 % 46 % Teollisuus ja rakentaminen Koti- ja maataloudet Palvelut ja julkinen kulutus Siirto- ja jakeluhäviöt Kuva 2.2. Sähkön kulutus Suomessa sektoreittain vuonna 2009 [5]. Kuten edellä kerrottiin, Euroopan Unionin direktiivit ja kotimainen lainsäädäntö ovat voimakkaasti ajaneet energian käytön tehostamista. Yhtenä motivaatiotekijänä sähköenergian käytön tehostamiselle voidaan vihreiden arvojen, lainsäädännön ja fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden lisäksi katsoa myös taloudellinen säästö. Energian hinta on ollut jo pitkään kasvussa ja arviot osoittavat kasvun jatkuvan. Sähkön hinnan kehitys on esitetty vuodesta 1992 lähtien kuvassa 2.3.

14 6 sähköenergian verollinen hinta (snt/kwh) 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Kerrostaloasunto Pientalo Pienteollisuus Keskisuuri teollisuus Kuva 2.3. Sähkön hinnan kehitys Suomessa [5]. Sähkön hinta on noussut lähes jatkuvasti jo lähes kaksikymmentä vuotta. Teollisuuden osalta hintaseuranta on lopetettu vuonna 2006 Energiamarkkinaviraston toimesta. [8] Sähkön hinnan kehitykselle on erittäin vaikea antaa luotettavaa arviota. Hintaan vaikuttavat niin saatavilla oleva tuotantokapasiteetti, sähkön kysyntä, lämpötila, sademäärät, vallitseva lainsäädäntö, sekä sähköverkon suuret viat ja siirtokapasiteetti. Arvio kasvusta voidaan perustella sillä, että hinta on kuvan 2.3 kuvaajan mukaan noussut tähänkin asti, sekä sillä että sähköenergian kysyntä tulee nousemaan tulevina vuosina. Lisätuotannon rakentaminen Suomessa on myös erinäisistä syistä viivästynyt, joten samasta tuotantokapasiteetista kilpailee suurempi joukko sähkön kuluttajia. Suomen energiapolitiikkana on ollut jo pitkän aikaa sähkönkulutuksen vähentäminen. Tätä tukee pyrkiminen erityisesti kiinteistöjen elinkaaren aikaisen energiankulutuksen pienentämiseen. EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi Ympäristöministeriö on lähtenyt uudistamaan uudisrakentamista koskevia rakentamismääräyksiä. Vuonna 2012 astuvat voimaan uudistetut rakentamismääräykset: rakennusten energiatehokkuus ja rakennusten energiankulutuksen ja lämmitystarpeen laskenta. Uudistuksessa uusille rakennuksille määrätään lämmitetylle nettoalalle vuotuista kokonaisenergian kulutusta kuvaava energialuku, E-luku, jota ei tule ylittää. E-luku on kiinteistöjen rakentamista ohjaava luku, jolla pyritään rajoittamaan uusien rakennusten energian kulutusta hyväksymällä vain rakennukset, jotka alittavat kyseiselle kiinteistötyypille määritetyn E-luvun. E-luvulla pyritään pienentämään energian kulutusta ja siihen lasketaan kiinteistöön ostettu energia, vuodessa pinta-alayksikköä kohden. Taulukossa 2.1 on esitetty vuonna 2012 voimaan astuvien rakennusmääräysten E-lukuarvot kiinteistöissä. E-luvun laskennassa käytetään kiinteistön nettopinta-alaa A netto, jolla tarkoitetaan rakennuksen pinta-alaa, josta poistetaan ulkoseinien kantamiseen tarvittava ala. Vaihtoehto nettopinta-alalle on bruttopinta-ala, joka käsittää ulkoseinien mukaisen kerrospinta-alan. [9,10]

15 7 Uudisrakennuksille laskettavaa E-lukua vertaillaan taulukon 2.1 antamiin yläraja-arvoihin. Nämä maksimiarvot ovat voimassa vain uusille rakennuksille, eivätkä koske vanhoja uudistettavia kohteita. Aikaisemmin esiin otettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi kuitenkin määrää, että myös korjausrakentamiselle on määritettävä kansalliset energiatehokkuusvaatimukset [3]. Näitä ei ole vielä Suomessa määritetty. Taulukossa esitetyt energialuvun ylärajat vaihtelevat rakennuksen tyypin mukaan. Luokkaan 1 luokiteltavien rakennusten E-luvun yläraja vaihtelee rakennuksen koon mukaan. Muilla rakennustyypeillä on kiinteä E-lukuarvo neliömetriä kohden. Taulukko 2.1. Uudisrakennusten E-lukuarvoja, joita ei saa ylittää. [9] Luokka Kuvaus E-luku Luokka 1 Erillinen pientalo 204 kwh/(m 2 a), kun A netto < 120 m 2, (372 1,4 A netto ) kwh/(m 2 a), kun 120 m 2 A netto 150 m 2 (173 0,07 A netto ) kwh/(m 2 a), kun 150 m 2 A netto 600 m kwh/(m 2 a), kun A netto > 600 m 2 Luokka 1 Hirsitalo 229 kwh/(m 2 a), kun A netto < 120 m 2, (397 1,4 A netto ) kwh/(m 2 a), kun 120 m 2 A netto 150 m 2 (173 0,07 A netto ) kwh/(m 2 a), kun 150 m 2 A netto 600 m kwh/(m 2 a), kun A netto > 600 m 2 Luokka 1 Rivi- ja ketjutalo ei vaatimuksia Luokka 2 Asuinkerrostalo 130 kwh /(m 2 a) Luokka 3 Toimistorakennus 170 kwh /(m 2 a) Luokka 4 Liikerakennus 240 kwh /(m 2 a) Luokka 5 Majoitusliikerakennus 240 kwh /(m 2 a) Luokka 6 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kwh /(m 2 a) Luokka 7 Liikuntahalli 170 kwh /(m 2 a) Luokka 8 Sairaala 450 kwh /(m 2 a) Luokka 9 Muut rakennukset ja tilapäiset rakennukset ei vaatimuksia E-luvun tarkoituksena on toimia energian kulutusta ohjaavana määräyksenä. E- luvun laskua varten eri energiamuodoille annetaan omat kertoimensa, joilla pyritään jäljittelemään energiamuodon tuottamiseen kulunutta primäärienergiamäärää ja hiilidioksidipäästöjä. Näin kiinteistölle saadaan energiamuodolla painotettu E-lukuarvo. Kertoimien avulla pyritään ohjaamaan rakennuksissa käytettäviä energiamuotoja ja mahdollisesti tulevaisuudessa viranomaiset voivat painottaa eri energiamuotojen käyttämistä uudisrakennuksissa muuttamalla kertoimia. Uudistettujen rakentamismääräyksien mukaiset energianmuotojen kertoimet k on esitetty taulukossa 2.2. [9]

16 8 Taulukko 2.2. Energiamuotojen k-kertoimet. [9] Energiamuoto Kerroin Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Kertoimia tarkastelemalla, yhdeksi päähuomioksi nousee se, että sähkön käytölle annetaan kaikkein suurin kerroin. E-lukua laskettaessa kaikki kiinteistössä kulutettu sähköenergia kerrotaan 1,7:llä. Esimerkiksi kaukolämpöön verrattuna sähkön kulutus lasketaan yli kaksinkertaisena, vaikka todellinen energian kulutus olisi täsmälleen yhtä suuri. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että energian kulutusta pyritään siirtämään sähkön kulutuksesta muihin energiamuotoihin ja energia pyritään tuottamaan paikallisesti. E-luvun laskentaan käytetään kaavaa = ä ö ä ö + ää ää + + ö ö. [9] (2.1) Kaavassa jokaisella eri energian tuotantomuodolla tuotettu ja kiinteistöön ostettu energiamäärä Q kerrotaan kertoimella k, joka on määritelty rakentamismääräyksissä ja esitetty taulukossa 2.2. Kaavassa (2.1) huomionarvoista on se, että E-luku kuvaa kiinteistön ostoenergian määrää. Tämä johtaakin siihen, että kiinteistössä voidaan kuluttaa huomattavasti suurempi määrä energiaa verrattuna määräysten mukaisiin E-lukuihin, jos energiaa myös tuotetaan itse kiinteistössä. Sähköenergian osalta ostoenergian tuotantomuodolla ei ole mitään vaikutusta. Tuulivoimalla, kivihiilellä ja ydinvoimalla tuotettu sähkö arvostetaan yhtä suurella kertoimella, joten rakennusmääräysten vaikutus ulottuu lähinnä ostosähkön vähentämiseen eli sähkön käyttäjiin.

17 9 3 KIINTEISTÖN SÄHKÖVERKKO 3.1 Kiinteistö osana sähkönjakelujärjestelmää Suomen sähkönjakelujärjestelmä koostuu tuotantolaitoksista, sähkönjakelu- ja siirtoverkosta sekä kuormituksista. Siinä missä sähköntuotantolaitokset voidaan nähdä sähköverkon periaatteellisen rakenteen lähtökohtana, ovat yleensä kiinteistöjen sähköverkot samalla ajatusmallilla kuvattuna verkon loppupäässä kuormia. Sähkönjakeluverkon periaatteellinen malli on esitetty kuvassa 3.1. Malli ei ole aivan tarkka, sillä tuotantoa ja kuormia voi olla joka puolella verkkoa. 400 kv 20 kv/ 400 kv 110 kv 20 kv 400 kv/ 110 kv 110 kv/ 20 kv 20kV/ 0,4 kv TUOTANTO KIINTEISTÖN SÄHKÖVERKKO 0,4 kv Kuva 3.1. Sähkönjakeluverkon periaatteellinen rakenne. Sähkövoimajärjestelmän alkupisteenä voidaan nähdä sähköntuotantolaitos, kuten ydinvoimala. Nämä syöttävät verkkoon suuren tehon suhteellisen pienellä jännitteellä. Kuvassa 3.1 tuotantolaitoksen syöttöjännitteeksi on valittu 20 kv. Suurimmat tuotantolaitokset ovat yhteydessä kantaverkkoon. Kantaverkon jännitetasot Suomessa ovat 400 kv, 220 kv ja 110 kv. Nämä ovat suurimpia käytössä olevia jännitetasoja Suomen sähkönjakelujärjestelmässä ja renkaassa syötettyä kantaverkkoa kutsutaankin Suomen sähkönjakelun selkärangaksi. Suurimpien tuotantolaitosten lisäksi suurimmat teollisuuslaitokset ovat kiinni kantaverkossa. [11] Sähköasemat ovat suurjännitteisen kantaverkon ja keskijännitteisen jakeluverkon rajapinnalla. Ne ovat paikallisten verkkoyhtiöiden tai suurien teollisuuskuluttajien omistuksessa, ja niiden tehtävänä on tuoda sähköenergia kuluttajien läheisyyteen. Sähköasemien muuntajat ovat säädettäviä, sillä sähköenergian käyttö voi vaihdella ajan mit-

18 10 taan huomattavasti. Säädöllä pyritään pitämään jännite jakeluverkossa riittävällä tasolla, jotta asiakkaiden sähkölaitteet toimivat kunnolla. Sähköasemat sisältävät katkaisijoita, kuormanerottimia, releitä ja kompensointilaitteita. Näillä pyritään ylläpitämään sähkönjakelua ja sähkönjakelun turvallisuutta. Jakeluverkon jännite on yleensä Suomessa 20 kv, mutta myös 10 kv ja 45 kv verkkoja on käytössä. Sähkön siirto tapahtuu avojohdoilla, tai vaihtoehtoisesti maakaapeleilla. [11] Sähköverkkoyhtiöiden asiakkaat käyttävät laitteidensa toimintaan yleensä pienjännitettä. Tätä tarkoitusta varten jakeluverkon jännite lasketaan pienjännitteeksi 20/0,4 kv jakelumuuntamoilla, joista lähtevät liittymisjohdot verkkoyhtiön asiakkaille. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita jakelumuuntajille ovat maaseudulla pylväät tai puistomuuntamot ja kaupungeissa puistomuuntamot tai rakennusten muuntamotilat.[11] Jakeluverkkoa syötetään säteittäisesti, vaikka verkko yleensä rakennetaan silmukkamalliseksi. Verkossa on kuitenkin kytkimet sopivilla paikoilla, joilla verkko erotetaan säteittäiseksi ja vikatilanteissa kytkimiä sopivasti availemalla ja sulkemalla vikapaikka saadaan eristettyä ja sähkönjakelua jatkettua mahdollisimman monelle asiakkaalle. Kiinteistöt ja rakennukset ovat sähköverkon kannalta kuormia ja kiinteistöjen käyttäjät paikallisten verkkoyhtiöiden asiakkaita. Näin ollen verkkoyhtiön tulee taata kiinteistöille liittymispisteessä tarpeeksi laadukas jakelujännite. Jakelujännitteen ominaisuudet on määrätty standardissa SFS-EN ja ne sisältävät vaatimuksia esimerkiksi jakelujännitteen taajuudelle, jännitetason vaihtelulle, nopeille jännitteenmuutoksille, jännitekuopille ja keskeytyksille. Liittymispisteeksi kutsutaan jakeluverkon haltijan ja kiinteistön välistä kohtaa. Yleensä tällä tarkoitetaan kiinteistön liittymisjohtoa, jolla sähkö siirretään jakeluverkosta kiinteistön pääkeskukselle. [12] 3.2 Komponentit, rakenne ja liittymän mitoitus Kiinteistön sähkönjakeluverkot ovat yleensä pienjänniteverkkoja, joiden jännitteenä on 400V/230V. Kiinteistöjen sähköverkot ovat kolmivaiheisia ja ne koostuvat johtimista, keskuksista, sähkön laatua muokkaavista laitteista, suojalaitteista, kulutuskojeista ja mittalaitteista. Kiinteistön sähkönjakeluverkko on säteittäinen ja säteittäisen verkon haarojen kärjissä on sähkön kulutuskojeita. Kiinteistön sähkönjakeluverkon rungon muodostaa sähkönjakelukeskusten ja nousujohtojen muodostama jakokeskusjärjestelmä, jota kiinteistöissä kuvataan nousujohtokaaviolla. Nousujohtokaaviosta näkyy esimerkki liitteessä 1. Liittymän mitoitus tehdään kiinteistön maksimitehon perusteella. Maksimitehoa käytetään mitoituksessa sen takia, että sähköverkon tulee kestää pahin mahdollinen kuormitustilanne, joka voi vaikuttaa kiinteistön sähköverkkoon. Tämän maksimitehon arvioimiseen käytetään monia erilaisia kaavoja. Yhden näkökulman toimistorakennusten ja isojen kiinteistöjen tehon kulutukseen antaa Sähkötieto ry:n Sähkötietokortti numero 13.31, jossa esitetään laskutapa suuren kiinteistön huipputeholle P max. Tässä laskutavassa käytetään kaavaa 3.1 [13]

19 11 =1, ö ä + ), (3.1) jossa P ilmanvaihto on ilmanvaihdon maksimiteho, P valaistus on valaistuksen maksimiteho, P muutlvi-laitteet on LVI laitteiden maksimiteho ilman ilmanvaihtoa, P kojeet+laitteet on kiinteistön kojeiden ja laitteiden maksimiteho, P sähkölämmitykset on sähkölämmitysten maksimiteho ja P muut on kiinteistön muiden kuormien maksimiteho. Kertoimella 1,3 pyritään arvioimaan tulevaisuuden energian käytön kasvua. [13] Mitä suurempi huipputeho kiinteistössä kuluu, sitä suurempi liittymä kyseiseen kiinteistöön tarvitaan. Liittymän koko perustuu pääsulakkeen kokoon. Pääsulake sijaitsee liittymisjohdolla juuri ennen liittymisjohdon liityntää pääkeskukseen. Pääsulakkeen koko voidaan arvioida melko tarkasti kaavalla 3.2 ä =, (3.2) jossa P max on kaavalla 3.1 laskettu maksimiteho, U on pääjännite ja I liityntä virta joka kulkee liityntäjohdossa. Pääsulakkeeksi valitaan tästä virrasta seuraava sulakekoko ylöspäin. Liittymisjohdon valintaan vaikuttaa pääsulakkeen koko. Useimmilla verkkoyhtiöillä on omat ohjeensa ja taulukkonsa liittymisjohdon valintaan pääsulakkeen perusteella, joten niitä ei kannata tässä työssä tutkia tämän tarkemmin Keskukset Sähköenergian mittauksen ja sähkön kulutuksen analysoinnin kannalta erittäin tärkeä osa kiinteistön sähkönjakelua on sähköjärjestelmän selkäranka eli jakokeskusverkosto. Jakokeskukset jakavat kiinteistön sähköverkon ja sähkön kulutuksen alueittain, joka mahdollistaa lähinnä alueittaisen sähkön kulutuksen seuraamisen ja analysoinnin. Keskukset voidaan jakaa niiden jakoalueen mukaan kolmeen eri tasoon; pääkeskuksiin, nousukeskuksiin ja ryhmäkeskuksiin. Sähköenergia kulkee kiinteistössä ensin pääkeskukseen, sieltä nousukeskuksiin ja nousukeskusten kautta ryhmäkeskuksiin. Vasta ryhmäkeskukset jakavat sähköenergian lopulta kuluttajille. Keskusten osalta tämä sähköenergian kulkureitti ja keskusten jakoalueet näkyvät liitteessä 1, jossa on esitetty kiinteistön nousujohtokaavio. Muita keskustyyppejä ovat mittauskeskus, pistorasiakeskus, ohjauskeskus ja säätökeskus, mutta niiden ei voida sanoa olevan osa sähkönjakelun runkoa, vaan ne tuovat kiinteistön sähköverkkoon lisäominaisuuksia, kuten kuormien ohjausta tai energiankulutuksen mittausta. [14] Pääkeskus toimii kiinteistön sähkönjakelun ensimmäisenä pisteenä ja jakaa sähkön alemmille jakotasoille. Pääkeskus sisältää kiinteistön pääkytkimen ja liittymän pääsulakkeen. Usein myös kiinteistön sähkömittaukselle on varattu tilaa sähköpääkeskuksessa. Pääkeskuksen sähkönjakelualueena on yleensä koko kiinteistö ja sen kautta kul-

20 12 kee kaikki kiinteistössä kulutettu sähköenergia, ellei kiinteistön koon tai muun syyn takia ole haluttu jakaa kiinteistön sähkönjakelua useampaan pääkeskukseen. Isoissa kiinteistöissä käytetään sähkönjakeluun nousukeskuksia. Nousukeskukset ovat tavallisia jakokeskuksia, jotka syöttävät muita jakokeskuksia. Syy nousukeskusten käyttöön on taloudellinen. Suurissa rakennuksissa on taloudellisempaa viedä ylös vain yksi kaapeli ja jakaa sen siirtämä sähköenergia alakeskuksiin. Nousukeskuksien sähkönjakelualueena on sen alla olevien keskusten jakoalue. Yleensä tämä käsittää jonkun suuremman kokonaisuuden, kuten rakennuksen yhden kerroksen, tai muun suuremman osion. Pienintä aluetta kiinteistön sähkönjakelussa toimittaa ryhmäkeskus. Ryhmäkeskukset syöttävät kiinteistön kuormia ja niitä on kiinteistöissä suuri määrä verrattuna muihin keskustyyppeihin. Ryhmäkeskuksen jakoalueeksi voidaan esimerkiksi kerrostalossa käsittää yksi huoneisto tai liikerakennuksessa yhden vuokralaisen tilat. Rakenteellisesti eritasoiset keskukset eivät juuri eroa toisistaan. Lähinnä eroavaisuudet löytyvät keskusten mitoista ja keskuksissa kiinni olevien kaapeleiden määrästä ja koosta. Keskusten toimintaa voidaan kuvata siten, että ne ovat sähköverkon suojalaitteiden koteloita ja kiinteistön sähköverkon solmupisteitä. Keskusten avulla voidaan myös keskittää sähköverkon vaatimat laitteistot yhteen paikkaan Kaapelit Sähkönjakelu keskuksilta jakelupisteisiin, sekä keskusten välillä on toteutettu kaapeleilla ja johtimilla. Kaapeleilla siirretään tehoa, joka hyödynnetään kulutuspisteissä. Teho aiheuttaa kaapeliin sähkövirran, joka voidaan laskea kaavalla 3.2. Kaapelin tulee siirtää tämä teho teknisten reunaehtojen ylittymättä. Teknisiä reunaehtoja ovat esimerkiksi sallittu jännitteen alenema, jännitelujuus, terminen kestävyys, oikosulkukestävyys, mekaaninen kestävyys ja häviöiden pienuus. Tämän lisäksi pyritään minimoimaan johtimen kustannukset. Kaikki tekniset reunaehdot pienjännitteellä käytetyistä kaapeleista on esitetty Suomen Standardointiliiton SFS standardisarjassa SFS-EN Pienjännitesähköasennukset. Standardin asettamat vaatimukset koskevat pienjännitekaapeleiden rakennetta, nimellisjännitettä, poikkipinta-alaa ja niiden merkitsemistä. [11,15,16] Kaapelin nimellisjännitteestä määrätään, että sen täytyy olla riittävä ottaessa huomioon suurin mahdollinen käyttöjännite, joka kaapeliin voi asennettuna vaikuttaa. Yleisimmät nimellisjännitteet kiinteistöissä käytetyissä kaapeleissa ovat 300/300V, 300/500 V, 450/750V ja 0,6/1,0 kv. Tässä ensimmäinen lukema tarkoittaa kaapelin jännitekestoisuutta vaiheen ja maan välillä ja jälkimmäinen lukema kaapelin kahden vaiheen välistä jännitekestoisuutta. [15] Käytettävien kaapeleiden vähimmispoikkipintavaatimukset on määrätty standardin SFS 6000 taulukossa 52-5 [16]. Kiinteistön voima- ja valaistuspiirien kaapelien poikkipinnan tulee olla vähintään 1,5 mm 2 kuparia tai 16 mm 2 alumiinia. Sen sijaan merkinanto- ja ohjauspiireissä sallitaan 0,5 mm 2 poikkipinnat. Vielä pienemmät poikki-

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta.

20.1.2014. Liittymän loistehon kompensointi tulee rakentaa niin, että se on ennen alamittauksia sekä ennen päämittauksen keskusta. Energianmittaus 1/6 1. ENERGIANMITTAUS 1.1 Standardit ja yleisohjeet Jakeluverkonhaltijoiden mittauskäytännön yhdenmukaistamiseksi on olemassa standardeja ja suosituksia, joita noudatetaan erityisohjeissa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle

EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle EU:n ja Suomen tavoitteet ja määräykset rakennusten energiatehokkuudelle Teppo Lehtinen 25.11.2010 1 Rakennuksia koskevat asiakirjat EU 20-20-20 EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivi RES uusiutuvan

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus 14.3.2016 FInZEB-hankkeen näkökulmia Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta jättää

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot