EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. marraskuuta 2009 (03.11) (OR. en) 15289/09 TELECOM 228 AUDIO 46 MI 405 COMPET 452 SAATE

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. marraskuuta 2009 (03.11) (OR. en) 15289/09 SAATE Lähettäjä: TELECOM 228 AUDIO 46 MI 405 COMPET 452 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 30. lokakuuta 2009 Vastaanottaja: Javier SOLANA, pääsihteeri, korkea edustaja Asia: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi" Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2009) 586 lopullinen Liite: KOM(2009) 586 lopullinen 15289/09 DG CII B FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 586 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi {SEC(2009) 1436} {SEC(2009) 1437} FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Taajuusylijäämä yhteiskunnallisiksi hyödyiksi ja talouskasvuksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) SISÄLLYSLUETTELO 1. EU:n aika toimia taajuusylijäämän suhteen Kohti yhteistä päämäärää Ripeällä toiminnalla ensimmäisiin hyötyihin Strategista päätöstä edellyttävät toimet Taajuusylijäämän käytön jatkokehitys Päätelmät...11 FI 2 FI

4 1. EU:N AIKA TOIMIA TAAJUUSYLIJÄÄMÄN SUHTEEN Siirtyminen analogisista digitaalisiin maanpäällisiin televisiolähetyksiin Euroopassa tulee vapauttamaan erittäin arvokkaita radiotaajuuksia, koska digitaalinen lähetystekniikka on analogista tehokkaampaa. Siirtymisen synnyttämä "taajuusylijäämä" tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monenlaisten palvelujen tarjonnalle, koska signaalit tällä taajuusalueella kantavat kauas ja laitteita voidaan vaivatta käyttää sisätiloissa. Se tarjoaa Euroopalle ainutlaatuisen tilaisuuden vastata taajuuksien kasvaneeseen kysyntään. Taajuuksilla pystyttäisiin ennen muuta viemään langaton laajakaista maaseudulle ja tasoittamaan näin digitaalista kuilua. Niin ikään pystyttäisiin vauhdittamaan langattomien palvelujen kuten seuraavan sukupolven mobiililaajakaistan yleistymistä. Taajuuksilla voitaisiin myös tukea maanpäällisten televisiolähetysten kehitystä. Taajuusylijäämän avulla voidaan siten myötävaikuttaa merkittävästi Lissabonin tavoitteiden kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun saavuttamiseen ja tyydyttää Euroopan kansalaisten tärkeitä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia tarpeita. Taajuusylijäämän taajuudet 1 tulevat saataville koko Euroopassa suhteellisen lyhyellä aikavälillä, koska jäsenvaltioiden on määrä lopettaa analogiset lähetykset vuoteen 2012 mennessä 2. On olennaisen tärkeää, että avautuva tilaisuus käytetään hyödyksi varmistamalla riittävä EU:n tason koordinointi, jotta taajuuksien mahdollistamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja jotta jäsenvaltioilla olisi ohjenuoranaan selkeä EU:n tason etenemissuunnitelma, jonka puitteissa jokainen jäsenvaltio voi edetä omassa tahdissaan kansallisten olosuhteidensa mukaisesti. Komissio esittää tämän vuoksi tässä tiedonannossa joukon ehdotuksia yhteiseksi lähestymistavaksi taajuusylijäämään Euroopassa, jotta kiireellisissä haasteissa voitaisiin edistyä ripeästi, ja jotta keskeisiä strategisia ja pitkän aikavälin kysymyksiä voitaisiin valmistella riittävän hyvin ennen yhteistä päätöksentekoa. Tiedonanto perustuu komission vuonna 2007 antamaan taajuusylijäämää koskevaan tiedonantoon 3, jossa esitettiin jo tällaisen yhteisen lähestymistavan tarve, ja Eurooppa-neuvoston päätelmiin 4 sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmaan 5, jotka hyväksyttiin vastauksena kyseiseen poliittiseen aloitteeseen. Talouskriisi on selkeästi korostanut tarvetta viedä näitä ehdotuksia kiireellisesti eteenpäin. Erityisesti tarvitaan riittävästi taajuuksia langattomalle viestinnälle. Siihen liittyvät teknologiat ja palvelut muodostavat tällä hetkellä elinvoimaisimman linkin teknologisen innovoinnin ketjussa, ja ne ovat olennainen edellytys uusien tehokkuushyötyjen ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi taloudessa yleensäkin. Ne ovatkin yksi talouden elpymisen keskeisistä vetureista Osassa UHF-aluetta ( MHz), jossa tapahtuu suurin osa maanpäällisestä lähetystoiminnasta. Viisi jäsenvaltiota on jo siirtynyt kokonaan digitaalisiin lähetyksiin: Saksa, Suomi, Luxemburg, Ruotsi ja Alankomaat. Huomattavassa osassa kahdesta muusta jäsenvaltiosta (Belgia ja Itävalta) on tehty samoin. KOM(2007) 700: Eurooppalaisen taajuusylijäämän täysimääräinen hyödyntäminen: Yhteinen lähestymistapa digitalisoinnin yhteydessä vapautuvien lähetystaajuuksien käyttöön. Neuvoston päätelmät, 12. kesäkuuta Euroopan parlamentin päätöslauselma, 24. syyskuuta 2008 [2008/2099(INI)]. FI 3 FI

5 Komissio on todennut, että nopea laajakaistainfrastruktuuri on tärkeä tekijä monessa kehityslinjassa, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä siirtymiselle tietointensiiviseen ja vähähiiliseen digitaalitalouteen 6. Neuvoston vahvistamassa talouden elvytyssuunnitelmassa 7 on jo asetettu tavoitteeksi saavuttaa laajakaistan 100-prosenttinen kattavuus vuosina Tässä prosessissa langattomilla sovelluksilla on erittäin tärkeä rooli varsinkin langattomien laajakaistapalvelujen tarjoamisessa maaseudulla, jossa kaapeli-infrastruktuuri on epäkäytännöllinen vaihtoehto, ja mobiililaajakaistan yleistymisen edistämisessä kaikkien yhteiskuntaryhmien keskuudessa. Tarvittavat taajuusresurssit voidaan käytännössä saada käyttöön ainoastaan mahdollistamalla taajuusylijäämän taajuuksien varhainen hyödyntäminen, sillä kyseessä on paras ja suurin taajuusalue, joka tulee käytännössä saataville Euroopassa lähitulevaisuudessa. Taajuusylijäämän taajuuksien avaaminen eri palveluille tarjoaa erityisesti langattoman laajakaistan verkko-operaattoreille tilaisuuden saada arvokkaita taajuuksia. Tämä mahdollistaisi toimivamman kilpailun laajakaistapalvelujen tarjonnassa 9. Taajuusresurssien lisääminen luo myös uusia innovointimahdollisuuksia. Ilmeisimmät innovaatiomahdollisuudet tarjoutuvat televisiotoiminnassa, sillä taajuusylijäämä tarjoaa lähetystoiminnan harjoittajille suuria määriä taajuuksia palvelujen kehittämistä varten. Kosolti mahdollisuuksia avautuu myös palvelupainotteisille aloille, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, esimerkiksi terveydenhuollon, verkko-opiskelun, sähköisen hallinnon ja sähköisten palvelujen esteettömyyden aloilla. Sama koskee alueita, joilla pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä paremmasta pääsystä taloudellisen toiminnan piiriin. Komission äskettäin teettämässä selvityksessä 10 todettiin, että jos taajuusylijäämän toimiva Euroopan tason koordinointi saadaan toteutettua ennen vuotta 2015, sen taloudellisten vaikutusten potentiaali kasvaa vielä miljardia euroa lisää 15 vuoden kuluessa. Tämä riippuu palvelujen kuten kehittyneen maanpäällisen televisiolähetystoiminnan ja langattoman laajakaistan tosiasiallisesta kysynnän tasosta tulevaisuudessa. Poliittiset päätöksentekijät ovat nyt täysin tietoisia tämän tilaisuuden hyödyntämisen eduista talouden elpymisen aikana. Euroopassa käyty keskustelu jäsenvaltioiden välisten synergioiden luomisesta ja taajuuksien tehokkaan koordinoinnin varmistamisesta on vilkastunut viime kuukausina, ja nyt on aika käydä viipymättä yhdessä toimiin Ks. esimerkiksi KOM(2006) 129: Komission tiedonanto: Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen. KOM(2008) 800; ks. myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, Bryssel, 12. joulukuuta Kilpailukykyneuvoston hyväksymä avainasiakirja, maaliskuu Radiotaajuuksien käyttöoikeuksien myöntämisessä käytettävien menettelyjen olisi oltava puolueettomia, avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia, jotta vältettäisiin kilpailun vääristymät, joita voi aiheutua erityisesti taajuuksien epätasaisesta jakamisesta. Komission selvitys A European approach to the digital dividend, syyskuu 2009, tekijät Analysys Mason, DotEcon ja Hogan&Hartson, ldividend2009. FI 4 FI

6 2. KOHTI YHTEISTÄ PÄÄMÄÄRÄÄ 2.1. EU:n poliittisen tason valmistelevat toimet Ensi askeleet Vuonna 2005 komissio antoi ITU:n alueellisesta radioviestintäkonferenssista 2006 (RRC- 06) 11 tiedonannon, jossa se nimesi taajuusylijäämän vapauttamisen Euroopassa yhdeksi EU:n taajuuspolitiikan painopisteistä. Myöhemmin komissio ajoi ITU:n maailman radioviestintäkonferenssissa (WRC-07) 12 mobiilipalveluille samaa asemaa kuin televisiolähetyspalveluille. Tavoite saavutettiin osittain 13. Marraskuussa 2007 komissio antoi lisäksi tärkeän tiedonannon, jossa käsiteltiin taajuuksien EU-tason koordinoinnin tarvetta ja mahdollisia toteuttamistapoja 14. Tekniset valmistelut CEPT:n alaisuudessa Komissio pyysi EU:n toimintapolitiikan mukaisesti virallisella toimeksiannolla teknisiä neuvoja CEPT:ssä istuvilta jäsenvaltioiden asiantuntijoilta 15. Komissiolle toimittamassaan vastauksessa CEPT yksilöi keskeiset tekniset ehdot, joita on noudatettava taajuusylijäämän taajuuksilla käytettäessä rinnan kaksisuuntaisia alhaisen/keskisuuren tehon verkkoja (esim. langattomalle laajakaistalle) ja perinteisiä suurtehoisia televisiolähetysverkkoja. Tämän pohjalta jatkettiin valmisteluja MHz osakaistan käytön teknistä yhdenmukaistamista varten. Komission selvitys sosioekonomisista näkökohdista Komissio halusi saada kuvan taajuusylijäämän käyttömahdollisuuksien yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista eri skenaarioissa, mitä varten se teetti laajan selvityksen, jossa analysoitiin ja arvioitiin erilaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia näkökohtia erilaisten taloudellisten mallien valossa 16. Selvityksen tulokset olivat tärkeässä roolissa kehiteltäessä tähän tiedonantoon sisältyviä ehdotuksia. Laaja kuulemiskierros Komissio on kuullut laajaa sidosryhmäjoukkoa eri tavoin: konsulttien tekemien haastattelujen kautta, virallisen sidosryhmäkuulemisen kautta, kahdessa jäsenvaltioille järjestetyssä erityisessä seminaarissa, kuulemalla radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevää ryhmää ja järjestämällä julkisen kuulemisen nyt käsillä olevista ehdotuksista KOM(2005) 461: Digitaalilähetyksiin siirtymiseen liittyvät EU:n taajuuspolitiikan painopisteet tulevassa ITU:n alueellisessa radioviestintäkonferenssissa 2006 (RRC-06). KOM(2007) 371: ITU:n järjestämä maailman radioviestintäkonferenssi Useat jäsenvaltiot ovat käyttäneet mekanismia, jolla ne voivat käyttää MHz taajuusaluetta matkaviestintäpalveluihin, odoteltaessa yhteisallokointia televisiolähetyspalvelujen kanssa, joka tulee voimaan yleisesti vuonna KOM(2007) 700. Commission mandate to CEPT on technical considerations regarding harmonisation options for the digital dividend in the European Union. Lisätietoja: Tiivistelmä: ex_en.htm. FI 5 FI

7 2.2. EU:n etenemissuunnitelma käytännön työtä varten Tarvittava koordinaatio on ehdotuksen mukaan tarkoitus saavuttaa käytännössä sopimalla yhteisestä EU:n etenemissuunnitelmasta sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Suurelta osin näissä toimenpiteissä pitäisi keskittyä lisäämään taajuusylijäämän kokoa ja laatua yli sen, mihin jäsenvaltiot pystyisivät yksin. Suunnitelmien on lisäksi voitava joustaa riittävästi kansallisten erityispiirteiden mukaan, varsinkin kun otetaan huomioon maanpäällisen televisiolähetystoiminnan erilaiset perinteet eri jäsenvaltioissa. Etenemissuunnitelman olisi myös edistettävä eri kansallisten lähestymistapojen lähentymistä pitkällä aikavälillä tavalla, joka tukisi innovointia, hyödyttäisi kuluttajia, lujittaisi yhtenäismarkkinoita ja lisäisi EU:n kilpailukykyä Tuki Euroopan parlamentilta ja neuvostolta Eräät keskeiset valinnat EU:n painotuksissa taajuusylijäämän suhteen ovat pohjimmiltaan poliittisia. Siksi on tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat täysipainoisesti mukana sekä valmisteltaessa etenemissuunnitelman strategisia osia että tehtäessä niistä keskeisiä päätöksiä. Taajuusylijäämä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden taajuushallinnon joustavoittamiseen, ja tähän tiedonantoon sisältyvät ehdotukset ovat merkittävä lisä strategisen taajuuspoliittisen lähestymistavan laatimiseen. Komissio aikoo ehdotuksissaan nojautua tulevaan taajuuspoliittiseen ohjelmaan, sellaisena kuin se on esitetty sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistusehdotuksessa 18, joka on määrä hyväksyä tulevina kuukausina. Tarkoitus on varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat samaa mieltä taajuusylijäämää koskevan EU:n tulevan etenemissuunnitelman keskeisistä strategisista elementeistä Eteenpäin komission toimintaehdotus Komission seuraavassa kuvatut ehdotukset jakautuvat selkeästi toimiin, joille on jo olemassa huomattavaa kannatusta ja joihin täytyy ryhtyä nyt talouskasvuun ja digitaalisen kahtiajaon poistamiseen liittyvien välittömien poliittisten tavoitteiden ratkomiseksi sekä tilanteen selkeyttämiseksi digitalisoitumisen eturivissä olevien jäsenvaltioiden kannalta, ja toimiin, jotka edellyttävät keskustelua ja yhteisymmärrystä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. 3. RIPEÄLLÄ TOIMINNALLA ENSIMMÄISIIN HYÖTYIHIN Jotta taajuusylijäämän hyödyntäminen voisi tuloksellisesti ja ajoissa antaa oman panoksensa EU:n talouden elvytysponnisteluihin ja jotta kuluttajat saisivat siitä mahdollisimman suuren hyödyn, kaksi keskeistä toimenpidettä on toteutettava viipymättä. Niin ikään on varmistettava, että jäsenvaltioiden väliset erot eivät muodosta hajanaista kokonaistilannetta, joka jarruttaisi palvelujen ja laitteiden yhtenäismarkkinoiden ja niiden tuomien mittakaavaetujen syntymistä, ilman että rajoitetaan strategisia poliittisia päätöksiä, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on vielä tehtävä. Näitä kiireellisiä toimenpiteitä käsitellään komission suosituksessa Taajuusylijäämän vapautumisen helpottaminen Euroopan unionissa Puitedirektiivin tarkistusluonnoksen 8 a artiklan 3 kohta (väliaikainen numerointi). Tämän tiedonannon yhteydessä hyväksytty komission suositus. FI 6 FI

8 3.1. Analogisten televisiolähetysten lopettaminen kokonaan vuoteen 2012 mennessä Analogisten televisiolähetysten lopettamisesta on jo tehty päätös, mutta vaikka aiemmissa poliittisissa sitoumuksissa EU:n tavoitemääräajaksi on asetettu 2012, tosiasiallinen ajankohta täydelliselle lopettamiselle Euroopassa on edelleen epävarma. Koska taajuusylijäämää voidaan ryhtyä jakamaan uudelleen vasta kun analogiset lähetykset on lopetettu kokonaan, on ensisijaisen tärkeää varmistaa prosessin oikea-aikainen loppuun vieminen kaikissa jäsenvaltioissa. Niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä siirtyneet kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin, pyydetään vahvistamaan uudelleen sitoumuksensa analogisten lähetysten tosiasialliseen lopettamiseen ja hyväksymään EU:n tavoitemääräaika eli 1. tammikuuta 2012 ja tekemään tätä varten kaikki tarvittavat valmistelut Lähtökohta MHz osakaistan yhdenmukaiselle avaamiselle sähköisen viestinnän palveluille teknisten käyttöehtojen hyväksymisen kautta Useat jäsenvaltiot 20 ovat jo nyt tai piakkoin valmiita tekemään päätöksen MHz osakaistan avaamisesta sähköisen viestinnän palveluille. Jäsenvaltioihin kohdistuu yhä kasvavia paineita toimia, joten jos koordinoidulle lähestymistavalle ei saada kiireellisesti luotua yhteisön laajuista mallia, vaarana on sisämarkkinoiden hajanaisuus ja potentiaalisten mittakaavaetujen menettäminen. Komissio aikoo toimittaa radiotaajuuskomitealle radiotaajuuspäätöksen nojalla EY:n päätösluonnoksen MHz osakaistan teknistä yhdenmukaistamista koskevaa lausuntoa varten vuoden 2009 loppuun mennessä. Päätös ei velvoittaisi jäsenvaltiota avaamaan osakaistaa muullekin käytölle kuin televisiolähetyksille, mutta jos ja kun jäsenvaltio päättää tehdä näin, sen olisi noudatettava yhteisiä teknisiä parametreja. Tämä noudattaa radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän kantaa sen taajuusylijäämää koskevassa lausunnossa 22, jossa suositellaan, että komissio toimii nopeasti tukeakseen taajuusylijäämän yläosan ( MHz osakaista) neutraalia saatavuutta sähköisen viestinnän palveluille. Lisäksi ryhmä kehottaa komissiota tekemään osakaistaa koskevan lopullisen ehdotuksensa 31. lokakuuta 2009 mennessä, jotta sidosryhmille jäisi riittävästi aikaa investointien suunnitteluun ja tarvittaviin teknisiin valmisteluihin ennen analogisten lähetysten lopettamista vuonna On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot tukevat sääntelytoimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan MHz osakaistan käyttöehtoja, ja pidättäytyvät kaikista toimista, jotka voisivat hankaloittaa EU:n tasolla suunnitteilla olevan teknisen yhdenmukaistamistoimenpiteen soveltamista Viimeisin tilanne: Alankomaat, Espanja, Itävalta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tšekin tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä. RSPG Opinion on the digital dividend, 18. syyskuuta 2009, Tähän sisältyy koordinaatio vapautettaessa osakaistan taajuuksia niiden nykyisestä käytöstä eli suurtehotelevisiolähetyksistä ja jaettaessa niiden käyttöoikeuksia, jotta voitaisiin varmistaa asianmukaiset edellytykset, jotka edistävät innovatiivisia käyttötapoja kuten langatonta laajakaistaa. FI 7 FI

9 Osakaistan vapauttamisen edellyttämiin teknisiin valmisteluihin on sisällytettävä tarvittavat järjestelyt nykyisten palvelujen ja laitteiden toiminnan keskeytymättömyyden turvaamiseksi. 4. STRATEGISTA PÄÄTÖSTÄ EDELLYTTÄVÄT TOIMET Tietyt toimet, joita taajuusylijäämän täydellinen hyödyntäminen edellyttää, pitävät sisällään pikemminkin poliittisia kuin teknisiä valintoja, minkä vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on oltava täysipainoisesti mukana vaadittavien strategialinjausten laatimisessa. Tämä voidaan toteuttaa tulevan taajuuspoliittisen ohjelman tarjoamissa puitteissa. Sen on määrä olla kiinteä osa tulevaa eurooppalaista digitaalistrategiaa Yhteinen EU:n kanta tehostamaan koordinointia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa UHF-alueen tuleva käyttö EU:n rajanaapurimaissa on olennaisen tärkeää, sillä se vaikuttaa tapaan, jolla taajuusylijäämän taajuuksia voidaan käyttää niissä jäsenvaltioissa, joissa esiintyy rajan takaa tulevia häiriöitä. Se vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin välillisten vaikutusten kautta. EU:n rajanaapureina olevien kolmansien maiden toimet vaikuttavat myös niihin mittakaavaetuihin, joita tulevaisuuden innovatiivisten palvelujen suhteen voidaan saavuttaa laajemmalla maantieteellisellä alueella. Tätä taustaa vasten tuleva maailman radioviestintäkonferenssi (WRC) alkuvuodesta 2012 tulee olemaan ratkaiseva foorumi pyrittäessä vaikuttamaan kolmansien maiden tulevaisuudessa omaksumiin strategisiin linjauksiin. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot osoittavat sitoutuvansa taajuusylijäämäpolitiikkaan kansainvälisellä tasolla puolustamalla yhteistä EU:n kantaa keskeisten tavoitteiden osalta. Mikäli EU pystyy sopimaan yhteisestä EU:n kannasta taajuusylijäämän keskeisten näkökohtien suhteen WRC-neuvotteluja varten Euroopan parlamentin ja neuvoston avustuksella se varmistaa tuen omalle näkökulmalleen huomattavan paljon tehokkaammin. Komissio voisi myös avustaa jäsenvaltioita niiden neuvotellessa kolmansien maiden kanssa kahden- tai monenväliseltä pohjalta MHz osakaistan onnistunut avaaminen sähköisen viestinnän palveluille Komission selvityksessä analysoitiin, kuinka taloudelliset vaikutukset ja kustannukset/hyödyt vaihtelevat taajuuksien tarjonnan ja kysynnän eri skenaarioissa 26 viidentoista vuoden aikana alkaen vuodesta Analyysi osoitti, että yhden taajuusylijäämän osan MHz osakaistan avaaminen langattomille palveluille vuoteen 2015 mennessä kaikissa Ks. Puheenjohtaja J.M. Barroson katsaus Poliittiset toimintalinjaukset seuraavaa komissiota varten (2009), Ks. myös radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausunto Spectrum issues at outer EU borders, RSPG08-232, 19. kesäkuuta Kolmea taajuuksien tarjonnan ja kuutta taajuuksien kysynnän skenaariota (joissa televisiolähetyspalvelujen ja langattomien laajakaistapalvelujen kysyntäennuste vaihtelee ajan mittaan) verrattiin viiteskenaarioon, joka esitti lopputulemaa ilman Euroopan tason koordinointia. FI 8 FI

10 jäsenvaltioissa ja samoin käyttöehdoin tuottaisi lisäarvon 27, jonka määrä yksittäisiin kansallisiin aloitteisiin verrattuna olisi vähintään 17 miljardia euroa ja jopa 44 miljardia euroa, riippuen langattomien laajakaistapalvelujen kehitysvauhdista tällä osakaistalla 28. Tästä syystä selvityksessä todettiin, että MHz osakaistan avaaminen, jota jo pohditaan useissa jäsenvaltioissa, on käytännöllisin tapa hyötyä taajuusylijäämästä välittömästi. Siksi komissio ehdottaa kiireellistä teknistä toimenpidettä kyseiselle osakaistalle. Tämä teknistä yhdenmukaistamista koskeva päätös ei kuitenkaan velvoita jäsenvaltioita sulkemaan suurtehoisia lähettimiä tai avaamaan osakaistaa sähköisen viestinnän palveluille, koska jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet maanpäällisen televisiolähetystoiminnan suhteen on otettava huomioon. Jotta EU:n tason yhdenmukaistamisesta saataisiin täysi hyöty irti, komissio voisi ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, että jäsenvaltiot lakkaavat käyttämästä MHz osakaistaa suurtehoisiin televisiolähetyksiin ja täytäntöönpanevat täysimääräisesti teknistä yhdenmukaistamista koskevan EU:n päätöksen EU:n tasolla sovittavaan päivämäärään mennessä. Määräajan asettaminen osakaistan avaamiselle uusille palveluille olisi myös sikäli hyödyllinen, että vältettäisiin tilanne, jossa ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole lopettaneet televisiolähetyksiä kyseisellä osakaistalla, jarruttaisivat uusien palvelujen käyttöönottoa muissa jäsenvaltioissa rajat ylittävien häiriöiden vuoksi, mikä estäisi langattomien laajakaistasovellusten täyden kattavuuden Vähimmäisvaatimus taajuusylijäämän tulevan käytön tehokkuudelle Taajuusylijäämä on niukka ja arvokas julkinen resurssi, joka palvelee kulttuurisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia tarpeita. Siksi on tärkeää, että taajuuksien kaikilla potentiaalisilla käyttäjillä on kannustinta varmistaa niiden tehokas käyttö, joskin on pidettävä mielessä, että tämä saattaa merkitä lisäkustannuksia investoinneista tehokkaisiin teknologioihin. Prosessia helpottaisi huomattavasti, jos sovittaisiin taajuuksien tehokkaan käytön vähimmäisvaatimuksesta taajuusylijäämän kaikille käyttäjille. Jotta voitaisiin varmistaa taajuusylijäämän mahdollisimman tehokas käyttö ja luoda yhdenmukaiset puitteet taajuuksien tehokkuuteen liittyville erityisille teknisille toimille, EU:n tasolla voitaisiin sopia taajuusylijäämän tehokkaan käytön yhteisistä vähimmäisvaatimuksista kaikissa sovelluksissa. Tällä hetkellä vallitsevien vakavien taloudellisten rajoitteiden takia tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii selkeää poliittista sitoutumista, jotta kaikki osapuolet vakuuttuisivat tällaisen aloitteen kollektiivisesta edusta, sekä selkeää toteuttamissuunnitelmaa Nettomääräinen lisäksi saatava yksityinen arvo (15 vuodessa kertyvä nettonykyarvo). Nämä luvut esittävät osaa koordinoidun EU-toiminnan arvioidusta lisäarvosta televisiolähetyksille ja langattomalle laajakaistalle koko taajuusylijäämässä. Tarkempia tietoja on vaikutusten arvioinnissa kohdassa 5.4. FI 9 FI

11 5. TAAJUUSYLIJÄÄMÄN KÄYTÖN JATKOKEHITYS Taajuusylijäämän muuttuvan luonteen hallinta on dynaaminen prosessi: teknologian, palvelujen, markkinakysynnän ja yhteiskunnallisten vaatimusten kehittyminen edellyttää, että etenemissuunnitelmassa vahvistetut toimenpiteet kehittyvät rinnan. Edellä esitettyjen kiireellisten ja strategisten toimien lisäksi on olemassa myös kauaskantoisempia aloitteita, joilla taajuusylijäämän potentiaalista kokoa ja käytettävyyttä voidaan pitkällä aikavälillä lisätä entisestään. Lisäkapasiteetilla EU voisi vastata tulevaisuuden haasteisiin, kuten taajuuksien kysynnän äkilliseen kasvuun uusia ja vielä ennakoimattomia sovelluksia varten. Pitkät taajuussuunnittelusyklit edellyttävät, että tällaisista aloitteista sovitaan hyvissä ajoin ennen kuin ne tuottavat tuloksia (tyypillisesti 5 10 vuotta aikaisemmin) ja niistä tehdään ensin huolellinen vaikutusten arviointi, samoin kuin analyysi niiden mahdollisista vaikutuksista kilpailuun. Komissio yksilöi selvityksessään seuraavia lupaavimpia aloitteita: (1) Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen lähetysverkkojen tulevien käyttöönottosuunnitelmien jakamiseksi (esim. siirtyminen MPEG-4:een tai DVB- T2:een). EU:n yhteistyöllä voitaisiin pyrkiä asettamaan tavoiteaikataulut verkkojen päivittämiselle taajuuksien käyttöä tehostaviin standardeihin ja luomaan yhteisiä toteutussuuntaviivoja. (2) Vaatimus, että kaikkien EU:ssa myytävien digitaalisten televisiovastaanottimien on tietyn (sovittavan) päivämäärän jälkeen oltava valmiita toimimaan jonkin uuden sukupolven pakkausstandardin kuten H264/MPEG-4 AVC mukaisesti. Tällaisten laitteiden olisi oltava myös taaksepäin yhteensopivia vanhempien standardien kanssa, jotta varmistettaisiin lähetysten vastaanoton jatkuvuus perinteisillä standardeilla. Tällainen kunnianhimoinen hanke, jollainen Ranskassa on jo vireillä ja suunnitteilla Espanjassa, tuottaisi kriittisen massan kehittyneitä televisiovastaanottimia Eurooppaan ja vauhdittaisi asiaan liittyvien verkkoinfrastruktuurien käyttöönottoa. (3) Vähimmäisvaatimus digitaalisten televisiovastaanottimien kyvylle sietää häiriöitä. Laitevalmistajat ja operaattorit ovat jo jonkin aikaa reagoineet tarpeeseen varmistaa, että sähköisen viestinnän päätelaitteet ja televisiovastaanottimet eivät häiritse toisiaan. Vaikka tekniset parametrit, joilla ohjataan UHF-alueen langattomaan viestintään tarkoitettua käyttöä, tulevat ehkäisemään haitallisia häiriöitä televisiosignaaleille, vähimmäisvaatimus vastaanottimien kyvylle sietää mahdollisia häiriöitä takaa parempilaatuisen vastaanoton kuluttajille ja vähentää kaikkien sellaisten häiriösuojaustoimenpiteiden kustannuksia, joita saatetaan edellyttää viereisillä taajuusalueilla toimivilta laitteilta. (4) Yhden taajuuden verkkojen (SFN) laajemman käytön harkitseminen. Nämä verkot ovat huomattavasti taajuustehokkaampia, sillä ne voivat kattaa suurempia maantieteellisiä alueita muuttamatta kantotaajuuksia. Niiden tosiasiallinen suorituskyky on kuitenkin vielä arvioitava käytännössä. Jäsenvaltioita voitaisiin pyytää jakamaan kokemuksia SFN-verkkojen käyttöönotosta. Radiotaajuuskomitea voisi avustaa tässä keräämällä ja arvioimalla saatuja tietoja. (5) Taajuusketterien matkaviestintäjärjestelmien tutkimuksen tukeminen. Tällaisten järjestelmien kehittäminen edellyttäisi huomattavia investointeja, jotka ovat hyvin haasteellisia yksittäisille laitevalmistajille mutta joihin todennäköisesti pystyttäisiin yhteistyössä, mahdollisesti yhteisön rahoitustuen avulla. FI 10 FI

12 (6) Langattomien mikrofonien ja muiden vastaavan kaltaisten sovellusten toiminnan jatkumisen varmistaminen taajuuksien yhdenmukaistamisella. Tavoitteena olisi määritellä paras strategia tehokkaan siirtymäpolun varmistamiseksi taajuuksia käyttävien laitteiden nykyisille käyttäjille ja tuottajille. Työhön voisi sisältyä myös CEPT:n 29 teknisiä lisäselvityksiä Euroopan komission toimeksiannosta. (7) Yhteinen kanta valkoisten kohtien potentiaalisesta käytöstä mahdollisena taajuusylijäämänä. Jäsenvaltioita pyydettäisiin selvittämään yhteistyössä komission kanssa mahdollisuutta avata valkoisia kohtia eli televisiolähetystaajuuksien väliin jääviä taajuuksia kognitiivisten radiolaitteiden 30 käyttöön yhteiseurooppalaisten teknisten vaatimusten pohjalta. 6. PÄÄTELMÄT Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa esittämään näkemyksensä näistä poliittisista ehdotuksista koordinoidun lähestymistavan saavuttamiseksi taajuusylijäämän suhteen. Komissio ottaa kummankin toimielimen näkemykset tarkoin huomioon ja sisällyttää ehdotuksiensa sisältämiä elementtejä laajempaan taajuuspoliittiseen toimintaohjelmaan, joka toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi vuonna Lisäksi komissio aikoo toimittaa kiireellisesti radiotaajuuskomitealle lausuntoa varten ehdotuksensa MHz osakaistan teknisestä yhdenmukaistamisesta. Jäsenvaltioita pyydetään puolestaan raportoimaan komissiolle vuoden 2010 puoliväliin mennessä edistymisestään analogisten televisiolähetysten lopettamisessa Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssi. Kognitiivisten radioteknologioiden avulla radiolaitteet voivat tunnistaa taajuuksia, jotka eivät ole tietyllä hetkellä niiden ensisijaisessa käytössä, ja hyödyntää niitä tilapäisesti. FI 11 FI