Vaikka toimintaryhmätyö on tuore ilmiö,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikka toimintaryhmätyö on tuore ilmiö,"

Transkriptio

1 Toimintaryhmätyön alkuvaiheet Suomessa mahdollisuuksien taidetta EERO UUSITALO Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Vaikka toimintaryhmätyö on tuore ilmiö, siihen on ehtinyt sisältyä jo mielenkiintoisia vaiheita. Sana leader on tunnettu Suomessa jotenkuten runsaat 11 vuotta ja nykyään se alkaa olla myös käytäntöä yhä useammalle. Toimintaryhmien muotoutuminen koko maahan kesti kuusi vuotta ja viimeisimmän ryhmän työ alkoi vasta keväällä Työtavan alueellinen valtavirtaistaminen onnistui päättäväisen työn seurauksena. Seuraavana on edessä toiminnan sisällön laajentaminen ja maaseudun kehittämisyhdistysten roolin vahvistaminen omilla alueillaan. Toimintaryhmätyön vuodet olivat käynnistymisen aikaa Suomessa. Vuodet merkitsivät työtavan alueellista laajenemista koko maahan. Vuosia luonnehtii työtavan hiljainen kypsyminen, mitä edesauttoi yli sadan toimihenkilön hyvä pysyttäytyminen ryhmien työssä. Kiinnostusta, vähättelyä ja kiistaa Toimintaryhmätyö perustui vuonna 1995 EU:n Leader-yhteisöaloitteeseen. Euroopan unioniin liittymisen valmisteluprosessissa yhteisöaloitteet olivat aina hännän huippuina, joten Suomi ehti jo liittyä Euroopan unioniin vuonna 1995, ennen kuin täällä alettiin ottaa selvää silloin käytössä olevasta Leader II:sta. Toimintaryhmätyö lienee yksi harvoista EU:n jäsenmaihin tarjoamista työtavoista, joka herätti vilpitöntä kiinnostusta ja innostusta paikallistasolla. Se kieltämättä nopeutti menettelytavaltaan oudon ohjelman omaksumista. Kansalaiset kokivat Leaderin soveltuvan Suomeen. Toisaalta varsinkin aluehallinto jossain määrin vieroksui Leaderin itsellisyyttä ja monet järjestöt ja hanketoimijat kuittasivat toimintaryhmätyön puuhasteluksi, koska siinä korostettiin paikallista toimintaa ja käytännössä toimittiin pääosin pienten hankkeiden kautta. Esimerkiksi kuntasektori ei oivaltanut, että metodi olisi voitu EU:n puolesta liittää osaksi kunnallishallintoa. Kolme järjestöä heräsi ottamaan selvää toimintaryhmätyöstä, mutta niidenkin pontimena taisi olla enemmän raha kuin arvostus työtapaa kohtaan. Järjestöille annettiin kolme kuukautta aikaa muuttaa sääntöjään, jotta toimintaryhmätyön edellyttämä avoimuus toteutuisi. Yksikään niistä ei sääntöjään muuttanut. Näin päädyttiin rakentamaan uusia maaseudun kehittämisyhdistyksiä ja nimenomaan uudelta pohjalta. Ratkaisu oli myöhemmin arvioituna oikea. Uusi toimintatapa on osoittautunut toimivaksi ja aktivoivaksi, vaikka sitä jälkijättöisesti on alettu kritisoida pontimena jälleen rahat. Onneksi toimintaryhmätyön paikalliset kehittäjät ja keskushallinnon vastuuvirkamiehet pitivät yhtä. Toinen iso kysymys Leader II -ohjelman valmistelun aikaan oli hallintomalli. Tuolloin käytössä oli kolme rakennerahastoa ja niillä omat vastuuministeriönsä. Kun Leader II käytti kaikkia rakennerahastoja, oli vaarana, että rahoituksen Maaseudun uusi aika 1/

2 hajautuminen olisi eliminoinut Leader-ryhmän autonomisuuden ja vienyt pohjan varsinaiselta toimintaidealta. Pahin kanto kaskessa oli kauppaja teollisuusministeriö, joka olisi halunnut pitää omat roposensa itsellään. Rahan käyttötarkoitus ei painanut mitään. Pitkään myös työministeriö harasi vastaan. Varojen hajauttaminen olisi kuitenkin aiheuttanut toimintaryhmän roolin muodostumisen pelkästään hallinnon apulaiseksi ja rahan pyytäjäksi. Myöhemmin valkeni, että joissakin Keski-Euroopan maissa juuri näin oli käynyt. Melkein koko vuosi 1996 käytettiin virkamiesten ja poliitikkojen asenteiden pehmentämiseen. Komissio ei hyväksynyt ohjelmaan kirjoitettua useiden ministeriöiden hallintomallia ja Suomen toimintaryhmätyön valmistelijat pitkittivät tietoisesti prosessia. Maa- ja metsätalousministeri Hemilä vaati pariin otteeseen kentän paineeseen vedoten hallintomallin valtioneuvostoon, mutta vastuuvirkamies kieltäytyi esittelystä, sillä tässä vaiheessa valtioneuvosto tekisi väärän päätöksen. Viimein vuoden 1996 lopussa valtioneuvoston EU-ministeriryhmä asetti pienen virkamiesryhmän sovittelemaan hallintomallin, joka kokosi rahat käytännössä yhteen piikkiin. Näin Leader II sai hyvän alun, tosin hieman myöhästyneenä. Viivytys oli hinta siitä, että varat koonnut hallintomalli oli hallituksen aikaisempien periaatelinjausten vastainen ja ilman muuta radikaali niissä olosuhteissa, mutta se oli Leadermetodin mukainen! Ei ole vaikea kuvitella, miten Leader-toiminnan olisi käynyt, jos Leaderistä olisi tullut pelkästään hallinnon apuväline. Näin hallintomalli ja samalla ryhmien autonomisuus sovittiin vuoden 1997 alussa ja Leader II -ohjelman 22 ryhmää saattoivat aloittaa työnsä. Kansallinen POMO synnytettiin Leader II -yhteisöaloite herätti valtavan kiinnostuksen, mitä ilmensi sekin, että ohjelmaesityksiä tuli runsaasti, tosin ei aivan kaikilta alueilta. Kaikkien ohjelmat eivät myöskään olleet rahoituskelpoisia. Silti moni rahoituskelpoinen ohjelma jäi LeaderII -yhteisöaloitteen ulkopuolelle. Se innosti etsimään varoja kansallisesti ja näin Maatilatalouden kehittämisrahaston, MAKERAn avulla ja YTR:n pohjatyön kautta syntyi kansallinen paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma POMO keväällä Maa- ja metsätalousministeriö toimi tässä vaiheessa avarakatseisesti. POMOn valmistelussa ja nopeassa eteenpäin viemisessä oli hyvin tärkeää maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän käyttäminen välineenä. On varsin todennäköistä, että maa- ja metsätalousministeriö ei olisi ryhtynyt ilman takatuuppausta uusien ryhmien perustamiseen. Eihän niille ollut rahaa, eikä toiminnalle sääntöjä. Kehittämisorganisaatio YTR:n liikkeelle polkaisema valmistelu toi rahaa MAKERAsta, ei tosin kovin suuria summia, mutta kuitenkin. Säännötkin POMO-toiminnalle saatiin hyödyntäen ahdaskatseisimpien juristien kesälomia. Viranomaisvastuun vähäinen valuminen ryhmiin oli monelle hallinnossa liikaa. Vaikka toimintaryhmien rahat oli saatu yhteen piikkiin, jatkui keskustelu toimintaryhmien autonomisuudesta. Vaikuttihan siihen myös ryhmille tulevien varojen määritys niin pitempää aikaa koskevina kehyksinä kuin hankekohtaisesti. Maa- ja metsätalousministeriössä oli kaksi linjaa. Toinen linja korosti yleisten hallintokäytäntöjen mukaista varojen antamista TE-keskuksille, jotka sitten tekevät kehys- ja hankepäätökset, toisen linjan kannattajat puolestaan halusivat päätöksenteon keskushallinnolle, koska näin päästäisiin huomattavasti nopeammin käytäntöön ja turvattaisiin ryhmien tasapuolinen kohtelu ja autonomisuus. Aluehallinnolla oli tuolloin vielä hyvin kirjavia käsityksiä koko toimintaryhmätyön tarpeellisuudesta. Toimintaryhmätyötä puolustava kanta voitti, mutta ministeriön vastuuosasto hajosi rytäkässä. Toimintaryhmien tulevaisuutta suunnittelevien virkamiesten työhygieniset olot eivät olleet parhaat mahdolliset tuohon aikaan! Keskus- ja aluehallinnon välisestä kiistasta ei ollut kysymys, vaikka siitä asiantuntemattomasti puhuttiin. Kyse oli toimintaryhmien toimintaedellytyksistä ja ratkaisujen ajankohdista. Jo pari vuotta myöhemmin toimintaryhmät, alue- ja keskushallinto pohtivat yhdessä ja huomattavan samanmielisesti keskinäissuhteitaan ja niiden järjestämistä tulevalla kaudella. 18 Maaseudun uusi aika 1/2007

3 Kuuma kesä 1997 käytettiin POMO-ohjelmien valmisteluun ja saman vuoden syksyllä aloitti toimintansa 26 POMO-ryhmää. Lyhyehkö ohjelmakausi lyheni alkupäästä edellä mainituista syistä. Vajaan kolmen vuoden aikana Suomessa toimi 48 toimintaryhmää kattaen 2/3 Suomen maaseudusta. Silloin toimintaryhmätyön piirissä oli noin 1,7 miljoonaa asukasta ja ryhmien käytössä varoja runsaat 700 miljoonaa markkaa eli vajaa 120 miljoonaa euroa. Varhain liikkeelle seuraavaan kauteen Euroopan unionin olosuhteissa eletään aina tulevaisuutta, nykyisyyttä ja menneisyyttä yhtä aikaa. Niinpä vuoden 1998 lopussa alettiin valmistautua jo kauteen Syksyllä 1999 peräti 57 ryhmää osallistui tulevan ohjelmakauden LEADER+ -kisaan. Tiedettiin, että Suomessa oli syntynyt lähes koko maaseudun kattava valmisteluprosessi 58 toimintaryhmällä. Keväällä 1999 tiedettiin myös tulevan ohjelmakauden LEADER+ -varojen määrä. Se oli paha pettymys, sillä Suomen hallitus lisäsi edelliseen kauteen verrattuna LEADER-varojen osuutta yhteisöaloitteista 18 prosentista vain 20,5 prosenttiin! Oli aivan selvää, että Leader-ryhmien määrä ei paljon muuttuisi edellisestä kaudesta. Suomi valmisteli tulevaa LEADER+ -ohjelmaa komission toiveiden mukaisesti. Luonnollisesti keskushallinto kokosi perustietoja ja rakensi pohjan, mutta syksyllä 1999 olivat ryhmien laatimat tekstit käytössä ja ne otettiin huomioon. Kuriositeettina mainittakoon, että Ruotsi lähetti ohjelmansa komissioon jo keväällä 1999, Suomi vasta lokakuun lopussa Toimintaryhmätyötä laajennettiin paljon Lokakuussa 1999 toimintaryhmätyöryhmä, joka on vuodesta 1995 lähtien ollut toimintaryhmätyön keskushallinnon valmistelua koordinoiva elin, tiesi, mitkä 25 ryhmää tulisivat LEADER+ -ohjelman piiriin. Kaikkiaan 33 ryhmää oli jäämässä toimintaryhmätyön ulkopuolelle. Komissio oli määrännyt, että jäsenmaa ei saa valita LEADER+ -ryhmiä ennen kuin komissio oli hyväksynyt jäsenmaan LEA- DER+ -ohjelman. Näin syntynyttä puolen vuoden tyhjää kautta käytettiin hyväksi neuvotteluihin toimintaryhmätyön valtavirtaistamiseksi Suomessa. Käytännössä oli kysymys uusien rahoitusmuotojen etsimisestä toimintaryhmätyön tueksi. Länsi- ja Etelä-Suomessa oli ALMA-ohjelma ja Itä- ja Pohjois-Suomessa Tavoite1- ohjelma, joiden varoja pyrittiin saamaan jo muodostuneiden toimintaryhmien ja niiden pitkälle työstettyjen ja ensimmäisestä kierroksesta huomattavasti vahvistuneiden ohjelmien käyttöön. Aiemmin syntynyt ajatus valtavirtaistamisesta sai rakennuspuita juhannuksena 1999 Espanjan Valenciassa komission järjestämässä LEADER-seminaarissa, jonka teemana oli valtavirtaistaminen. Tilaisuudessa esiteltiin valtavirtaistamisen muotoja Espanjasta, Ruotsista, Irlannista ja Suomen esimerkkinä POMO-ohjelmaa. Seminaari avasi silmät: toimintaryhmätyöhön voidaan todella käyttää muitakin rahoja kuin LEADER-työhön kytkeytyviä varoja! Oivalluksen levittämiseksi tilaisuuteen osallistuneet neljä suomalaista sopivat keskenään poikkeuksellisen perusteellisen seminaariraportin laatimisesta. YTR:n julkaisusarjassa raportti levisi laajalle kentälle. Näin saatiin syntymään toive ja pyrkimys valtavirtaistamisesta. Kun ohjelmavalmistelun tyhjä vaihe eli komission käsittelyvaihe alkoi marraskuussa 1999, käynnistyivät myös YTR:n pääsihteerin ja samalla toimintaryhmätyöryhmän puheenjohtajan neuvottelut aluehallinnon ja toimintaryhmien kanssa. Neuvotteluja oli kaikkiaan 12. Riskit olivat suuret: neuvotteluasetelman luominen edellytti keskeneräisen asian vuodattamista, mikä puolestaan aiheutti melkoisen lobbaustoiminnan toimintaryhmätyöryhmän Leader+ -listan rikkomiseksi, mutta ryhmän argumentit ja ehdotukset Leader+ -ryhmiksi pitivät! Niinpä keväällä 2000 Suomessa oli 25 LEA- DER+ -ryhmää ja 24 ALMA- tai Tavoite1-ryhmää. Pari ryhmää tuli toimintaan hieman myöhemmin. POMO uudelleen käyttöön Näin alueohjelmiin oli saatu kytketyksi 26 toimintaryhmää, mutta seitsemälle ei ollut vielä ra- Maaseudun uusi aika 1/

4 hoitusta. Se järjestettiin eduskunnan avulla siten, että ulkopuolelle jääneen Ylä-Savon kansanedustajat kyselivät, miten asia hoidetaan. Yhteistyössä YTR:n pääsihteerin kanssa sovittiin kyselystä ministerille, sillä hallitus oli jo pariinkin otteeseen aluepoliittisissa dokumenteissaan eduskunnalle tosin sivulauseissa ilmoittanut pyrkivänsä toimintaryhmätyön kattavuuteen koko Suomessa. Kansanedustajien kysymys ministerille kuului: Miten hallitus toteuttaa tavoitteensa? Virkansa puolesta ministerin avustajaksi vastaamisessa joutui YTR:n pääsihteeri, jonka oli turvauduttava jälleen POMO- eli MAKERAn rahoitukseen. Ongelma oli siinä, että ministeri oli sen kieltänyt seuraavalta kaudelta jo muutamaan kertaan. Mutta ongelma oli ministerilläkin: hallitus oli luvannut, eikä muita rahoja ollut. Toimintaryhmätyö voitti kisan, mutta POMO-ryhmät hävisivät, koska ministeri puolitti muihin ryhmiin nähden verrannollisen rahoitustason. Joka tapauksessa keväällä 2002 Suomessa toimi 58 toimintaryhmää 419 kunnan alueella kautta maan. Vain 6 7 kuntaa, joiden olisi ollut syytä olla toimintaryhmätyön piirissä, jättäytyi ulkopuolelle. Toimintaryhmätyön piirissä oli noin 2,4 miljoonaa asukasta ja varoja käytössä ohjelmakaudella noin 330 miljoonaa euroa. Tästä LEADER+ -ryhmien osuus oli hieman yli puolet ja valtavirtaistettujen ryhmien osuus hieman alle puolet. Hankkeiden määrä ohjelmakaudella noussee yli seitsemän tuhannen. Vaikka Ruotsi oli nopea lähettäessään ohjelmansa komissioon, se sai hyväksynnän monta kuukautta Suomea myöhemmin. EU hyväksyi Suomen LEADER+ -ohjelman maaliskuussa 2001, ensimmäisenä kaikkiaan 73 eurooppalaisesta ohjelmasta. Syy erilaiseen kohteluun oli selvä: Suomi oli rakentanut ohjelman toimintaryhmien ohjelmien pohjalta, Ruotsi ei. Valoja ja varjoja kaudelle Keväällä 2005 alkoi valmistautuminen ohjelmakauteen Ilmiselvänä tavoitteena oli kattava toimintaryhmien verkko koko maassa sekä taloudellisesti vahvistuva ja sisällöllisesti laajeneva toiminta. Kattavuus saavutetaankin. Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaan myös toimintaryhmien tehtävät laajenevat, muun muassa yritysrahoitus ja koordinaatiohankkeiden rahoitus tulevat mahdollisiksi kaikille ryhmille, samoin rajatut ympäristötehtävät. Muutamat byrokratian kukkasetkin poistuvat. Suuri ongelma on kuitenkin, että hallitus supisti rahoituskehystä nykyiseen LEADER+ -ryhmien tasoon nähden viidenneksellä. Valtioneuvoston esitys sisältää Leader -toiminnalle 242 miljoonaa euroa julkista rahaa, kun nykykauteen verrannollinen summa olisi edellyttänyt 296 miljoonaa euroa. Hallitus osoittaa Leaderiin eli maaseutupolitiikan tehokkaaseen täsmävälineeseen julkista rahaa vain 3,6 prosenttia kaikkiaan 7,4 miljardin euron maaseutuohjelmasta: maatalouden tuet voittivat maaseudun aktiivisen kehittämisen. Toimintaryhmien kokonaisrahoitus saattaa kuitenkin nousta yksityisen rahoituksen myötä 370 miljoonaan euroon. Asukkaita toimintaryhmätyön piirissä on hieman alle 2,5 miljoonaa. Perusteet toimintaryhmätyön vahvistamiselle Toimintaryhmätyön yksi keskeisimpiä periaatteita on yhdistää kuntien, yhdistysten, yritysten ja yksittäisten kansalaisten toimintaa ja voimavaroja yhteen. Siihen pyritään maaseudun kehittämisyhdistysten hallitusten kolmikannalla ja tavoitteeseen on myös päästy. Maaseudun kehitystyö on luonteeltaan poikkihallinnollista, siten myös työtapojen tulee olla sitä aidosti. Tätä eivät kaikki sektoriyhdistykset ja yhden asian liikkeet tai hallinnot tunnu ymmärtävän ja hyväksyvän. Suomessa voimavarojen kokoaminen on erityisen tärkeää, koska meillä on ihmisiä vähän ja toimintapiirit ovat eriytyneet ja ne ovat lähes aina yksinään heikkoja. Kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat usein pystyneet virkistämään toimintoja, jotka koskevat yhtä harrastuspiiriä, ammattiryhmää tai väestöryhmää. Siten paikallistason toimijoiden välillä ei ole ristiriitaa, eikä pidäkään olla, koska ne voivat hyötyä toisistaan. Horisontaalinen toimintaryhmätyö tulee avuksi 20 Maaseudun uusi aika 1/2007

5 ja yhdistää toimijoita. Suomesta saatiin jo 1990-luvun lopulla varsin hyvät ja runsaat kokemukset toimintaryhmätyöstä. Siitä kertovat lukuisat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset arvioinnit. Asetetut tavoitteet yleensä ylitettiin. Vaikein tavoite, uusien yritysten määrä, yleensä saavutettiin lähestulkoon. Viime aikoina toimintaryhmien valmiudet tähän suuntaan ovat kasvaneet ja on pelkästään hyvä asia, että toimintaryhmät tulevat mukaan yritysrahoituksen järjestämiseen kaikkialla Suomessa. Toimintaryhmien työtä on asiantuntemattomasti aliarvioitu pienten hankkeiden perusteella. Tällöin on jäänyt näkemättä tosiasia, että toimintaryhmien rahoitus ei mene välikäsille, eikä yleensä jää vaikutuksitta. Se on täsmärahoitusta. On aivan toinen asia kehittää koulutuksen ja kokemusten avulla päätösten linjauksia niin, etteivät liian pienet, merkityksettömät asiat, lyö leimaa toimintaryhmätyöhön. Opiksi on otettu ja on otettava edelleen. Suomi ei ollut valtavirtaistamisessa ensimmäinen maa. Kattavuudessa ja toivottavasti myös pysyvyydessä olemme nyt ykkönen, mutta muun muassa Espanja, Portugali, Irlanti, Ranska ja Ruotsi ovat hankkineet kokemusta valtavirtaistamisesta. Kokemukset ovat poikkeuksetta olleet hyvät. Toimintaryhmätyön tulevaisuuden rakentaminen Perustellusti voidaan sanoa, että toimintaryhmätyö on tullut Suomeen jäädäkseen. Toisaalta kaikki uusi toiminta aiheuttaa kummallisen paljon vastustusta. Silloin, kun toimintaryhmätyön periaatteisiin ja käytäntöihin ei paneuduta, ne kuitataan turhaksi ja päällekkäiseksi byrokratiaksi. Toimintaryhmätyön vahvistamisen perusteet ovat kuitenkin ilmiselvät, vaikka vaikeuttavia tekijöitä on paljon: Poliittishallinnollinen tietoisuus toimintaryhmätyöstä on edelleen vähäinen. Sama koskee ylipäätään koko maaseutupolitiikan keinovalikkoa. Ohjelma- ja hanketoimintaa irvistellään, eikä sille anneta arvoa tai siihen liittyvää suoraa demokratiaa kavahdetaan. Tilannetta pahentaa se, että hyvin harvat virkamiehet ja poliitikot tuntevat ohjelmapolitiikan keinoja omakohtaisesti. Näyttää siltä kuin tarvittaisiin omakohtaista kokemusta ennen kuin työtavan järkevyys hyväksytään. Suomen hallinto on eurooppalaisessakin skaalassa huomattavan byrokraattinen, mikä syö myös toimintaryhmätyön uskottavuutta. Selvienkään parannusten aikaansaaminen ei ole helppoa hallinnossa, jossa reagoidaan liian paljon lakipykälien ja päätösten vaikutuksella omaan virkamiestyöhön. Hallinnon palveluasenteissa ja tietämisen tasossa on parantamisen varaa. Apua ei saada myöskään puolueilta, jotka ohjelmissaan edelleen karsastavat keinoista puhumista. Liian usein kuulee nolon tokaisun: Eihän julkisia varoja ole vanhoillekaan toimille ja niiden toteuttajille riittävästi. Yhteisestä hyvästä vilpittömästi kiinnostuneita ei ole kovin runsaasti. Silti henkilöiden vaihtuvuus voidaan turvata, kun halutaan. Näin vetovastuu pysyy vireänä. Ongelman muodostaa myös yritysten, yhdistysten ja yksittäisten henkilöiden sovittujen työnjakojen vähäisyys kehittämistyössä. Liian paljon esiintyy perinteisiä, suorastaan vanhentuneita näkemyksiä esimerkiksi ykkössektorin eli yritysten, kakkossektorin eli kuntien ja valtion sekä kolmossektorin eli kansalaistoimijoiden välisestä tehtäväjaosta. Suomi on painottanut viime aikoina ykkössektoria kakkossektorin kustannuksella ja kiristäessään säädösten tulkintaa kääntänyt selän kansalaistoimijoille. Näihin linjauksiin on saatava lähiaikoina muutoksia, ne ovat suorastaan asiattomia maaseudulla. Onneksi monet tekijät helpottavat toimintaryhmätyön jatkuvaa kehittämistä: Työtä tehdään koko maassa. Kattavuus lisää yhteisymmärrystä riippumatta siitä, missä päin Maaseudun uusi aika 1/

6 Suomea toimintaryhmätyötä arvioidaan. Kun onnistumme, hyvät kellot soittavat kaikkialla. Seuraavalla kaudella kaikki maaseutualueet ovat mukana. Vaikka paikoin vastuunkantajista on pulaa, kokonaisuudessaan toimintaryhmätyön piirissä on paljon toimijoita. Tällä ennen pitkää lisätään toimintaryhmätyön tuntemusta ja yhteisymmärrystä sen merkityksestä. Toimintaryhmätyön avulla hoidettavia tehtäviä on jatkuvasti. Itse asiassa niitä tulee lisää. Yhä useampi näkee, että yritystoiminnan kehittyminen vaatii yhteisöllisiä keinoja ja, että maaseudun kehittämisyhdistys, toimintaryhmä, on tarvittavan monipuolinen lähtökohta moneen ponnistukseen. Vaikka eri maiden välitön vertailu on vaikeaa, on Suomi toimintaryhmätyön eurooppalaisessa vertailussa monesta näkökulmasta kärkimaita. Kehitettävää on paljon, mutta suhteellinen asema on vahva. Kansainvälisellä menestymisellä on mainosarvoa kotimaisessa politiikassa joskus. Toimintaryhmätyön yhteiskunnallisen arvostuksen lisäämiseksi yksi keino on laajentaa kehittämisyhdistysten vastuita ja tehtäväkenttää. Roolin vähittäiseen muutokseen voidaan kytkeä myös välttämättömyys omarahoituskeinojen lisäämisestä. Julkista rahaa on käytettävissä huomennakin, mutta sen osuus ei enää ole aivan yhtä suuri kuin nyt. Tässä on suuri haaste kehittämisyhdistyksille. Aletaan lähestyä aikaa, jolloin niin vanhojen kuin uusien toimijoiden kannalta on viisasta ryhtyä paikallisesti keskustelemaan siitä, mitä toimintoja halutaan kylillä jatkaa ja miten se parhaiten uusissa olosuhteissa tehdään. Monin paikoin vastuunkantaja edelleen on jokin erityisyhdistyksistä, nuorisoseura, maamiesseura, metsästysyhdistys tai vastaava, mutta yhä useammassa tapauksessa kyläyhdistys tai seudullinen maaseudun kehittämisyhdistys saa vastuulleen niitä tehtäviä, joita ennen erityisyhdistys toteutti. Ensimmäisten vuosien saavutukset Toimintaryhmätyö on harvan asutuksen ja pienten kylien Suomessa välttämätön ja merkitykseltään kasvava aluekehittämisen keino. Tarpeiden vuoksi se on tullut jäädäkseen suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan. Siksi ensimmäiset kymmenen vuotta ovat vasta alkua. Tuloksia esitetään tavallisesti metodiin liitettyjen pakollisten indikaaattoreiden avulla. Ohjelmakauden loppuarvioinnit on tehty ja seuraavan kauden väliarvioinnit ovat käytettävissä. Niistä sekä seurantarekistereistä voidaan poimia tietoja monin eri tavoin ryhmiteltyinä. Kokoava johtopäätös on, että toimintaryhmätyölle asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu tai ylitetty, toisaalta hankkeiden rahoitukseen käytettyjen eri ohjelmien rajoitteet näkyvät. Leader II - ja Leader+ -ohjelmat ovat mahdollistaneet enemmän kuin kansallinen POMO-rahoitus tai ALMA- ja Tavoite1 -ohjelmien rahoitus. Ohjelmakaudella kaikki toimintaryhmät ovat ensimmäisen kerran samalla viivalla ja selvästi laajentuneiden tehtävien ääressä. Kahden ensimmäisen ohjelmakauden tulokset kannattaa arvioida myös koko maaseutupolitiikan vastuualuetta vasten. Silloin näkyvät selvemmin ne syyt, joiden vuoksi toimintaryhmätyötä kannattaa Suomessa edelleen vahvistaa ja kehittää. Menetelmä heijastuu myönteisesti paljon yli oman toimintapiirinsä. Ainakin seuraavia seikkoja on syytä pitää toimintaryhmätyön saavutuksina: 1. Omaehtoisuus on muuttunut laaja-alaiseksi käytännöksi. Jo nykymuotoisen kylätoiminnan alkuhetkinä 1970-luvun loppupuolella korostettiin omaehtoisuutta. Se oli silloin vielä huomion kiinnittämistä oman alueen ongelmiin, jotka tunnistettiin ja niiden poistamiseksi pohdittiin ratkaisuja. Itse ratkaisut useimmissa tapauksissa siirrettiin vastuuviranomaisten, etenkin kuntien, hoidettaviksi. Kylätoiminta kehittyi vähitellen kohti suoraa toimintaa, mutta vasta toimintaryhmätyö antoi itsenäiselle toimeen tarttumiselle kunnon välineen. Kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön yhteisvaikutuksesta maaseudun sosiaali- 22 Maaseudun uusi aika 1/2007

7 nen pääoma on vahvistunut olennaisesti. Runsas kymmenen vuotta sitten ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että EU:n ohjelmapolitiikan edellyttämä hanketyö saisi tuhansia vastuunkantajia. Esimerkiksi jo vuonna 1998 esiintyi runsaasti mielipiteitä, että innostus hanketoimintaan laantuu. Ohjelma- ja hanketoiminta nähtiin ohimenevinä ilmiöinä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja näin ei tietenkään ole. Yksittäiset väsähtämiset ovat asiaan kuuluva pulma, mutta ne eivät muodosta pääsääntöä. Sosiaalisen pääoman kasvu edellytti mobilisaatiota ja kokemusta aikaansaaduista tuloksista. Näiden saavuttamiseksi Leader-menettelytapa oli ja on erinomainen. 2. Osaamisen taso maaseudun kehitystyössä on kohonnut. Ohjelma- ja hanketoiminta on erittäin vaativaa. Jos toteutuksessa ei olisi käytössä toimintaryhmätyön tapaista menetelmää, hanketoiminta olisi käytännössä ollut olemassa olevien kehittämisorganisaatioiden lisärahoitusta. Suomen maaseutu vaatii kuitenkin kehittyäkseen laaja-alaisen vastuunkantajien joukon. Ammattiorganisaatioiden käyttö olisi merkinnyt vaiheittaista toimintojen keskittymistä, jopa keskittymisen vauhdittumista. Sen EU-aikaa edeltäneet vuodet osoittivat. EU-ohjelmat monipuolistivat keinovalikoimaa ja lisäsivät tekijöiden joukkoa. Ohjelmista Leader lienee maaseutuoloissa tärkein vastuun ja samalla osaamisen levittäjä. Erityisen selvästi työtavan merkitys on näkynyt kulttuuri- ja ympäristöhankkeiden tuntuvana lisääntymisenä, erinimisten kylätilojen runsaana kunnostuksena sekä uusien yritysaihioiden kypsymisenä ja pienten yrityshankkeiden käynnistymisenä. 3. Koko maa on saatu toimintaryhmätyön piiriin. Suomen hallitus määritti ensimmäisen EU-ohjelmakauden Leader II -varoiksi 18 % Suomen käyttöön tulevista yhteisöaloitevaroista. En tiedä, miten tähän tultiin. Ilmeisesti jo tuolloin vallitsi sama tilanne kuin seuraavan ohjelmakauden yhteydessä, jolloin rajoja ylittävää yhteistyötä (Interreg) ja työllisyyden kohentamista (Equal) pidettiin poliittisesti tärkeämpinä tavoitteina kuin maaseudun paikallista kehittämistä. Vaiheittaisen valtavirtaistamisen jälkeen on nyt kuitenkin saavutettu tilanne, jossa kaikki Suomen maaseutualueet ovat toimintaryhmätyön piirissä. Kolmannelle kaudelle tavoitelluista kunnista vain Raisio ja Oulunsalo jäivät ulkopuolelle. Molemmat ovat alueellisesti pieniä, tiheään asuttuja lähes urbaaneja alueita. Tavoite koko maan kattamisesta toimintaryhmillä syntyi talvella 1997, jolloin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä ponnisteltiin kansallisen POMO-ohjelman ja sen myötä uusien toimintaryhmien aikaansaamiseksi. Se temppu laajensi toimintaryhmien alueita kaksinkertaiseksi, mutta kolmasosa Suomea jäi vielä ulkopuolelle. Vasta toisen ohjelmakauden alussa toteutunut aluehallinnon mukaantulo toimintaryhmien rahoitukseen levitti metodin koko maahan. 4. Leader on tuonut julkisen ja yksityisen toiminnan suhteisiin uuden mahdollisuuden. Suomen ratkaisu järjestää toimintaryhmätyö tasa-arvoisten julkisten ja yksityisten toimijoiden varaan on osoittautunut erittäin keskeiseksi metodin peruspilariksi ja tulosten takaajaksi. Monissa Euroopan maissa näin ei menetelty, vaan turvauduttiin olemassa olevaan hallintoon tai järjestötoimintaan lähes sellaisenaan. Tuloksena oli luonnollisesti myös entistä toimintaa vain uudella nimellä. Suomessa sen sijaan syntyi toimintaa, jota ilman yksityisen ja julkisen toimijan uutta suhdetta ei olisi saatu aikaan. Tämän järjestelmäinnovaation vaaliminen ja kehittäminen on vaatinut toimintaryhmätyöryhmältä tiukkaa ja huolellista seurantaa ja huolenpitoa, sillä innovaation takaavaa kolmikantaa on yritetty eliminoida, vähätellä ja poistaa. Kun lähivuosina kolmannen sektorin toimijoiden painoarvo kasvaa koko Euroopassa, lisääntyy samalla Leaderin suomalaisen sovelluksen merkitys. Jos komissio aikoo todella vahvistaa Leader-metodia, sen on kiinnitettävä nykyistä tiukemmin huomioita menettelytavassa tarvittavien toimijoiden keskinäissuhteeseen. Nyt säädösten lausuma asiasta on aivan liian löysä ja siksi myös lähes merkityksetön. Komission virkamiehet tunnustavat pulman. Maaseudun uusi aika 1/

8 5. Toimintaryhmätyötä on metodisesti kehitetty. Ohjelma- ja hanketoimintaa arvostellaan jatkuvasti byrokratiasta. Siihen on ollut aihetta, sillä alan lainsäädäntöön on ollut erittäin vaikea saada mukaan ohjelmapolitiikan logiikkaa. Sen sijaan sinne on ympätty käytäntöjä, jotka ovat peräisin esimerkiksi maatalouspolitiikan aivan toisenlaisesta rahanjaosta. Pykälien muotoilua ryyditti alkuvuosina myös viranomaisille tyypillinen katederifilosofia eli epäily toimijoiden motiiveja ja kykyjä kohtaan. Hieman nämä viranomaistoiminnan puutteet ovat helpottaneet. Seuraavan ohjelmakauden säädökset poistavat muutamia ongelmia. Keskushallinnon vastuulla ovat säädösten lisäksi myös toiminnan kriteeristön kehittäminen ja siitä kiinni pitäminen. Kun seuraavan ohjelmakauden valmisteluaikaa oli poikkeuksellisen paljon, pystyttiin myös kriteeristöön kiinnittämään riittävä huomio ja näin tosiasiassa keskushallinto ja siellä käytännössä toimintaryhmätyöryhmä tukivat toimintaryhmien valmistautumista seuraavaan kauteen. Aluehallinto puolestaan on matkan varrella yhdessä toimintaryhmien kanssa kehitellyt yhteydenpito-, tiedonvälitys- ja yhteistyömuotoja, jotka muutamissa maakunnissa toimivat erittäin hyvin. Näiden kokemusten soisi siirtyvän myös muille alueille, sillä tällä hetkellä aluehallinnon ja toimintaryhmien välisissä suhteissa ja käytännöissä on aivan liian suuria eroja ilman, että ne perustuvat alueen luonteeseen. Myös ryhmät itse ovat kehitelleet työtapojaan. Siitä ohjelmakauden ohjelmaesitykset kertovat hienolla tavalla. Niissä on lukuisia käytännön innovaatioita, joiden soisi leviävän kaikkien niiden ryhmien käyttöön, joille ne soveltuvat. Leader-menetelmä ei ole valmis. Tuovathan muun muassa uudet tehtäväalueet uusia ongelmia ratkaistavaksi, mutta alussa emme suinkaan enää ole. 6. Paikallisten toimijoiden kansainvälinen yhteistyö on käynnistynyt. Useimmat toimintaryhmät ovat jo toteuttaneet kansainvälisiä hankkeita, monet useita. Silti tämä toiminta on vasta alussa. Ilmeisesti vuonna 2014 olemme tähän päivään verrattuna moninkertaisessa volyymissä. Tulevien vuosien haasteet Euroopan unionin alkuperäiset linjaukset kesällä 2004 olivat myönteinen yllätys suomalaisille toimintaryhmätyön vastuunkantajille. Siihen asti ei ollut minkäänlaista varmuutta edes siitä, jatkaako Euroopan unioni Leader-työtapaa. Linjaukset osoittivat EU:n haluavan vahvistaa Leader-metodia. Syksyllä 2003 Salzburgissa pidetty suuri eurooppalainen maaseutukonferenssi, jossa toimintaryhmätyö sai hyvin myönteisen arvion, todennäköisesti vaikutti komission suuntaviivoihin. Sen sijaan alkuvuoden 2007 tiedot Leader-menettelytavan roolista alkaneella ohjelmakaudella eurooppalaisessa maaseutupolitiikassa kertovat paljon kielteisempää viestiä. Muutamat maat alittavat jopa maatalousministereiden puolittaman komission minimirajan Leader-toiminnalle Suomi mukaan lukien. Toimintaryhmien kolmannen kauden haasteet näyttävät vaativilta: 1. Tehtävien laajeneminen vaatii uutta osaamista. Leader-metodin historia Euroopan unionissa on vasta kolmen ohjelmakauden mittainen. Jo niiden aikana on ollut havaittavissa eri tavoin toteutettu metodin alueellinen ja sisällöllinen laajeneminen. Kuitenkin olisi liian paljon sanottu, että lopullinen läpimurto on tehty. Suomen kymmenen vuoden kokemuksessa Leader II ja Leader+ -ryhmät ovat olleet laaja-alaisimpia. Valtavirtaistetut ryhmät ovat kärsineet rahoittavan ohjelman kapea-alaisuudesta. Kolmas ohjelmakausi tuo selvän parannuksen aikaisempaan. Leader saa pienen jalansijan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjassa 2. On helppo ennustaa, että ympäristötoimenpiteissä tarvitaan paikallista toimivaa tekijää, toisin sanoen ympäristötoimenpiteitä ei jatkossa enää voi rajata tulotukisyistä vain maatalouteen. Ehkä jo alkaneen ohjelmakauden aikana toimintaryhmien tehtäviä toimintalinjassa 2 voidaan laajentaa. Pieniä hankkeita kokoava koordinaatiohanke on selvä parannus säädöstöön, vaikkakaan 24 Maaseudun uusi aika 1/2007

9 se ei ole uusi asia. Monet ryhmät ovat sitä jo omatoimisesti ja näppärästi soveltaneet, mutta lähivuosina koordinaatiohankkeiden merkitys kasvaa olennaisesti. Sama koskee yrityshankkeita, joita monien ryhmien isäntäohjelmat eivät ole mahdollistaneet. Kaudella kaikki toimintaryhmät rahoittavat yrityshankkeita pienin alueellisin variaatioin. Kansainvälisten hankkeiden merkitys ja määrä lisääntyvät. Jo edellä sanottu kertoo toimintaryhmien työn sisällön laajenemisesta. Tehtävien laajeneminen on luonteva jatko tehdylle työlle. Samalla kuitenkin vaaditaan uusia valmiuksia ja osaamisen tason nostoa. Asiaan on kiinnitettävä huomiota, minkä jälkeen toimintaryhmien ja niissä toimivien henkilöiden status paikkakunnallaan vahvistuu. Luottamuksen ja hyväksynnän ainekset lisääntyvät. 2. Toimintaryhmätyö juurrutetaan yleiseen poliittiseen ja yhteiskunnallisen tietoisuuteen ja hyväksyntään. On ilmiselvää, että on tehtävä paljon työtä toimintaryhmätyön tekemiseksi tunnetuksi niin Suomessa kuin Euroopassa. Jotkut saattoivat jo olettaa, että työtapa on yleisesti hyväksytty ja ymmärretty. Kuitenkin valmistautuminen ohjelmakauteen osoitti käsityksen vääräksi. Maaseutupolitiikkana tarjottiin aivan muita asioita kuin niitä, jotka vievät eteenpäin maaseudun elinvoimaa. Kansainvälisen talousjärjestön OECD:n analyysi monien maiden maaseutupolitiikan arvioinneista osuu oikeaan: maaseutupolitiikka on vanhan ja uuden paradigman taistelukenttä. Edellisessä maaseudun kehitystyön määrittävät maatalouden etujärjestöt ja valtionhallinto, uudessa paradigmassa sen sijaan maaseutupolitiikan toimijoita on niin yksityisiä kuin julkisia ja heitä esiintyy kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan tasoilla. Maaseudun tulevaisuutta ei ole alistettu yhdelle etujoukolle. Uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka on sitä, mitä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, Suomessa on pyrkinyt kehittämään ja Leader vie menettelytapana nimenomaan uutta maaseutupolitiikan sisältö- ja keinokäsitystä eteenpäin. Niin Suomessa kuin Euroopassa on taisteltava vuosia, että maaseutupolitiikan uusi, aikaisempaa avarampi ja todellisempi sisältö saadaan politiikan ohjenuoraksi. Nyt poliitikot ovat pääasiassa vanhan paradigman juoksupoikia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhdenmukaista toimintaa kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan tasoilla. Ei riitä, että osa keskushallinnon virkamiehistä puhuu asian puolesta. Myös toimintaryhmien itsensä ja erityisesti niiden luottamushenkilöiden tulee kantaa vastuuta asiasta. Tätä tarkoitusta varten perustettiin vuoden 2005 syyskuussa Suomessa European Rural Alliance eli ERA vahvistamaan paikallista maaseutupolitiikkaa kaikissa EU:n jäsenmaissa ja käyttämään maaseutupoliittista ääntä Euroopan unionin suuntaan. ERAan on jo liittynyt useita eurooppalaisia tai kansallisia maaseutu (rural) järjestöjä. ERA on rekisteröity Suomessa. ERAn tehtäviä ovat yhdessä ELARDin eli toimintaryhmien eurooppalaisen yhteistyöjärjestön kanssa vahvistaa toimintaryhmätyötä Euroopassa sekä rakentaa ja vahvistaa kylätoimintaa Euroopassa. Kylätoiminta on vahvinta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ja se on käynnistynyt jo runsaassa kymmenessä maassa, mutta eurooppalaisen kylätoimintajärjestön ERCAn (European Rural Community Association) perustaminen ja etenkin uusien kansallisten kylätoimintaliikkeiden pystyttäminen vaatii vielä työtä. Sekä toimintaryhmätyön että kylätoiminnan puolelta lähtökohdat ovat kuitenkin jo olemassa. Niitä molempia vahvistetaan lähivuosina määrätietoisesti. 3. Alueellinen vaikuttaminen ja yhteistyö alueviranomaisten kanssa vaatii vahvistamista. Maaseutupolitiikan järjestelmä on kehittynyt mutta ei vielä valmis. Kylätasolla kyläyhdistyksiä on jo kaikkialla, toimintaryhmätyö kattaa koko maan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, on vahvistunut vuosi vuodelta. Sen sijaan maakunnissa maaseutupolitiikan valmistelu ja päätöksenteko on hyvin kirjavassa vaiheessa: muutamissa maakunnissa maaseutupolitiikan toimijoiden näkökannat on otettu hyvin huomioon, toisaalla ei ensinkään. Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto on merkittävä valmistelija paikoin, toisaalla (Tavoite 1 -alueet) sitä ei ole tai sen merkitystä ei oivalleta. MYR:n maaseutujaosto Maaseudun uusi aika 1/

10 on kuitenkin välttämätön elin, jotta maaseutupolitiikkaan saadaan riittävän voimakas valmistelu ja tarvittava voimien kokoaminen myös maakuntatasolla. Onneksi kauden aluepolitiikan säädöstö mahdollistaa asian. Maaseutuhankkeita toteuttavien kyläyhdistysten ja muiden paikallisten yhdistysten sekä toimintaryhmien kannattaa pohtia, onko nykyinen järjestö- ja toimintarakenne riittävä todelliseen maaseutupoliittiseen valmisteluun. Todennäköisesti tarvitaan maakunnallinen järjestöjen yhteistyöelin käyttämään maaseutupoliittista ääntä maakunnissa. Asia on sama kuin ERA Euroopan tasolla. Kunkin maakunnan ratkaisut saattavat olla hieman erilaisia, mutta tarve on yhteinen. Aitoa maaseutuääntä ei saada aikaan kuuntelemalla sektorisuhareiden kapea-alaisia painotuksia vaan tuottamalla aidon horisontaaliselta pohjalta esityksiä ja niiden perusteluja. Yhteisen maakunnallisen maaseutupoliittisen äänen voimistaminen ei vaadi aina uutta yhdistystä, vaan se on hoidettavissa olemassa olevien kautta. Asia ansaitsee vakavan pohdinnan kaikkialla. 4. Hyvät käytännön ratkaisut levitetään yleiseen ja yhteiseen käyttöön. Niin kauan kuin Suomi on ollut Euroopan unionissa, on hoettu hyvien käytäntöjen levittämistä. Idea on itsestäänselvyys teoreettisesti, mutta käytännön toteutus onkin jo aivan eri asia. Esiintyy hyvän kokemuksen ja tiedon panttaamista, rahapulaa levitystyöhön, itsekeskeistä uhoilua ja riittämätöntä huolenpitoa hyvien käytäntöjen leviämisestä toisten hyödyksi. Ohjelmakauden toimintaryhmien ohjelmat sisälsivät tavattoman monia hyviä oivalluksia, joiden soisi leviävän yleiseen käytäntöön. Tässä on ryhmillä itsellään, verkostoyksiköllä ja myös hallinnolla vastuuta. Miksi emme kehittäisi järjestelmäämme, kun siihen on olemassa hyviä välineitä? Tarvitaan avoimuutta ja lisää yhteisvastuuta! 5. Leader-menettelytapa ansaitsee toimivan yhteistyösuhteen ryhmien, verkostoyksikön ja hallinnon välille. Johonkin asti lienee luonnollista, että toimintaryhmien, verkostoyksikön ja hallinnon suhde on jännitteinen. Sen ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa epävarmuutta. Joistakin asioista osapuolet ovat eri mieltä ja se on syytä hyväksyä, mutta epäselvyyttä ei tarvitse hyväksyä. Toimintaryhmätyön takana oleva maaseudun kehittämisyhdistys vastaa omasta toiminnastaan ja se tekee omat itsenäiset ratkaisut. Hallinto luo puitteita, mutta sen ei tule määrätä toiminnan sisältöä. Sen sijaan työtavan kehittämiseen liittyvät säädökset, normit ja indikaattorit sekä tarkastus ja valvonta kuuluvat hallinnolle. Verkostoyksikkö on toimintaryhmätyön palvelija ja se välittää tietoa, kouluttaa sekä työstää kaikille ryhmille yhteisiä asioita. Se ei ole hallinnon apuväline, eikä se myöskään ole toimintaryhmien edunvalvoja. Se on neutraali hallinnon ulkopuolinen toimintaryhmätyön avustaja. Näyttää siltä, että lähivuosina kaikkien osapuolten on tarkistettava käsityksiä verkostoyksikön tehtävistä, jotta osapuolten työnjako loksahtaa kohdalleen ja toiminta tehostuu. Vaikka toimintaryhmätyön kymmenen vuotta ovat merkinneet selvää edistystä, tehtävät ja kehitystyö eivät lopu. Tulevien vuosien haasteet ovat mittavat, mutta niiden jälkeen toimintaryhmätyö on ottanut pitkän askeleen eteenpäin maaseutupolitiikan tärkeänä työmuotona. Muutamista ongelmista huolimatta toimintaryhmätyöllä on enemmän saavutettavaa kuin menetettävää lähivuosina. Toimintaryhmätyö ei ole määräaikainen projektitoiminnan rahoitus- ja toteutusmekanismi, EU:n aiheuttama ohimenevä ilmiö, vaan pysyvä menettelytapa, jolla Suomen maaseutu selviytyy. Sata vuotta sitten yhteiskunta sektoroitui, nyt samoista syistä voimia, yhdistyksiä ja varoja kootaan. 26 Maaseudun uusi aika 1/2007

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiistai 22.5.2007. Eero Uusitalo professori, YTR:n pääsihteeri AJANKOHTAISTA MAASEUTUPOLITIIKASTA

Tiistai 22.5.2007. Eero Uusitalo professori, YTR:n pääsihteeri AJANKOHTAISTA MAASEUTUPOLITIIKASTA Tiistai 22.5.2007 Eero Uusitalo professori, YTR:n pääsihteeri AJANKOHTAISTA MAASEUTUPOLITIIKASTA Käsittelen muutamia sellaisia teemoja, joista ei päivien aikana ole erityiskatsausta, muun muassa Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013

Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 9.12.2013 Hanna-Mari Kuhmonen Esityksen sisältö Maaseutuvaikutusten arvioinnin lähtökohdat, tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 CAP-uudistuksen aikataulu Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin (EP) kanssa Toimeenpano pääosin

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot