Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy"

Transkriptio

1 Esa Soppi KATSAUS Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy Painehaava on yleinen kudosvaurio: sitä esiintyy noin 5 15 %:lla kotihoidossa, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa olevista potilaista. Painehaavat ovat kivuliaita, huonontavat elämänlaatua, lisäävät infektioalttiutta, kuolemanvaaraa, hoitohenkilökunnan työtaakkaa sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Suomessa kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Painehaavojen ehkäisy tulisikin paljon halvemmaksi kuin niiden hoito. Painehaavan syntymekanismit ovat hyvin monimutkaisia, ja eriasteiset haavat syntynevät erilaisilla mekanismeilla. Painehaava saattaa syntyä hyvin nopeasti, jopa odottaessa ensiavussa tai leikkauksen aikana. Painehaava on mahdollista estää, mikä tekee siitä huomattavan haasteen. Sen riski pitää tiedostaa kaikkialla hoito-organisaatioissa, ja johdon on jo taloudellisista syistä rohkaistava henkilökuntaa ottamaan vastuu päivittäisestä ehkäisystä ja apuvälineiden käytöstä. Painehaava määritellään paikalliseksi, yleensä luu-ulokkeen kohdalla esiintyväksi ihon ja/ tai ihonalaisen kudoksen vaurioksi, jonka aiheuttaa kudokseen kohdistuva paine tai venytys tai näiden tekijöiden yhdistelmä (EPUAP ja NPUAP 2009). Mukana on joukko myötävaikuttavia tai harhauttavia tekijöitä, joiden merkitys haavan synnyssä on vielä selvitettävä. Aikaisemmin painehaavoja on pidetty kroonisina tiloina ja niiden syntyminen on liitetty hoidon laatuun ja potilaan perus- ja asentohoidon epäonnistumiseen. Tämä on johtanut ongelman kieltämiseen ja vähättelemiseen. Selvitysten mukaan painehaavoja esiintyy keskimäärin 2 40 %:lla sairaalapotilaista, mutta niitä esiintyy yleisesti myös terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kotihoidossa. Riskiryhmiin kuuluvat vanhukset ja potilaat, joiden liikuntakyky on tilapäisesti tai pysyvästi huonontunut tai joiden sairaus heikentää heidän kykyään kestää painehaavan syntyyn vaikuttavia voimia ja tekijöitä. Painehaavojen taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Riskin arviointi Ehkäisyä pidetään parhaana ja halvimpana menetelmänä ratkaista painehaavaongelma (Hätinen ja Juutilainen 2004, Soppi 2006). Riskin arvioinnin tarkoituksena on löytää potilaat, jotka tarvitsevat ehkäiseviä toimenpiteitä. Riskiä voidaan arvioida numeerisella työkalulla, joka pisteyttää painehaavan kehittymisen suhteen merkittäviä tekijöitä tai potilaan ominaisuuksia. Arviointimenetelmiä on kymmeniä, joista kliiniseen työhön suositeltavat mittarit ovat validoituja. Yleisimmin käytössä oleva ja parhaiten sairaalapotilailla validoitu mittari on Bradenin kehittämä (Bergstrom ym. 1987) (Internet-oheisaineiston taulukko 1, www. duodecimlehti.fi). Sen lisäksi käytetään Nortonin (vanhin) ja Waterlow n mittareita. Äskettäin tehdyn meta-analyysin perusteella näyttää siltä, että Bradenin mittari on näistä paras (taulukko 1) (Pancorbo-Hidalgo ym. 2006). Minkään mittarin käyttö ei sinänsä vähennä painehaavojen esiintymistä (Moore ja Cowman 2008). Toisaalta yksi mittari ei välttämättä arvioi kaikissa potilasryhmissä samanarvoisesti riskiä, joka saattaa vaihdella huomattavasti. Painehaavojen esiintyvyys akuutisti sairastuneilla vastaa Bradenin mittarilla määritettyä riskiluokitusta (taulukko 2). VanGilderin ym. aineistossa (2008) syntyi kuitenkin vain puo- 261 Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa Duodecim 2010;126:261 8

2 KATSAUS Taulukko 1. Painehaavariskin arviointimenetelmien osuvuus meta-analyysin perusteella (Pancorbo-Hidalgo ym. 2006). Menetelmä Tutkimusten lukumäärä Potilaiden lukumäärä Riskisuhde Luottamusväli Braden ,08 2,56 6,48 Norton ,16 1,03 4,54 Waterlow ,05 1,11 3,76 Kliininen arvio ,69 0,76 3,75 lelle erittäin suuren riskin potilaista painehaava ja toisaalta se kehittyi muutamalle prosentille potilaista, joilla ei pitänyt olla lainkaan riskiä. Näin ollen riskin arvioinnin ennustearvo ei ole erityisen hyvä. Pitkäaikaishoidossa olevien ryhmässä painehaavoja esiintyi em. aineistossa hieman yli neljäsosalla eikä kolmen korkeimman riskiluokan välillä ollut eroa. Luokittelu ja esiintyvyys Painehaavoja on luokiteltu yli 50 vuotta, mutta vasta Shea (1975) kehitti ensimmäisen luokittelujärjestelmän, joka perustui pehmytkudoksen vaurioon ja patologiaan. Nykyisissä luokittelujärjestelmissä on pyritty eliminoimaan aikaisempien epäkohtia (internet-oheisaineiston taulukko 2, Painehaavojen epidemiologia vaihtelee huomattavasti: esiintyvyysluvut ovat vaihdelleet nollasta 21 %:iin kotihoidossa, välillä 2,2 23,9 % pitkäaikaishoidon yksiköissä ja välillä 0,4 38 % akuuttihoidon yksiköissä (Lyder 2003, Posnett ym. 2009). Eri selvitysten mukaan %:lla riskiryhmään kuulumattomista (Bradenin pisteet yli 20) on esiintynyt painehaava. Yli puolet painehaavoista esiintyy akuuttihoidon yksiköissä (Reddy ym. 2006). Yleensä painehaava kehittyy kahden ensimmäisen viikon aikana sairaalaan joutumisesta mutta voi ilmaantua hyvinkin nopeasti, esimerkiksi leikkauksen tai kuljetuksen aikana. Noin 70 % painehaavoista esiintyy yli 70-vuotiailla. Yhdysvalloissa painehaavojen esiintymistä on kartoitettu 20 vuotta. Viimeisin selvitys on vuodelta Sen aineistossa oli yhteensä potilasta 700 hoitolaitoksesta (taulukko 3, VanGilder ym. 2008). Vuosittain pelkästään akuuttihoidon yksiköissä arvioidaan hoidettavan 2,5 miljoonaa painehaavaa ja ihmisen menehtyvän painehaavakomplikaatioihin. Painehaavojen kokonaisesiintyvyys on ollut tuoreimpien selvitysten mukaan noin % ja 10 %, jos ensimmäisen asteen painehaavat jätetään luvuista pois. Viime vuosina lähes kaikki selvityksiin osallistuneet laitokset ovat käyttäneet Bradenin asteikkoa riskin ar vioinnissa (Van Gilder ym. 2008). Painehaavojen tyyppipaikat ovat lantion alue (ristiselkä, pakarat, lonkat) ja kantapäät (25 %), jotka kattavat yhteensä yleensä yli 75 % painehaavojen esiintymispaikoista. Taulukko 2. Painehaavojen esiintyvyys vuosina suhteessa Bradenin indeksiin (VanGilder ym. 2008). Painehaavojen prevalenssi (%) Sairaalasyntyisten painehaavojen prevalenssi 1 (%) Riskiluokka (Bradenin indeksi) Akuuttihoito Pitkäaikaishoito Akuuttihoito Pitkäaikaishoito Erittäin suuri riski (Braden 6 9) Suuri riski (Braden 10 12) Keskisuuri riski (Braden 13 14) Pieni riski (Braden 15 18) Ei riskiä (Braden 19 23) Sellaisten painehaavojen esiintyvyys, joita ei ollut dokumentoitu potilaan tullessa hoitolaitokseen, riippumatta siitä, kehittyikö haava hoitojakson aikana. E. Soppi

3 Taulukko 3. Yhdeksännen kansainvälisen painehaavaselvityksen tulokset vuodelta 2005 (VanGilder ym. 2008). Hoitoyksikön tyyppi Painehaavoja Potilaita Kaikkien painehaavojen prevalenssi (%) Painehaavojen prevalenssi ilman 1. asteen painehaavoja (%) Sairaalasyntyisten painehaavojen prevalenssi (%) Pitkäaikaishoito ,4 5,6 Akuuttihoito ,6 9,4 7,3 Akuutti-pitkäaikais ,3 23,3 7,0 hoito 3 Tehohoito ,4 25,9 noin 16 12,8 15,3 Kaikki Antavat ylläpitäviä terveyspalveluja kroonisesti sairaille tai vammautuneille 2 Hoitavat äkillisesti sairastuneita potilaita suhteellisen lyhyen ajanjakson 3 Tarjoavat erikoissairaanhoitoa pitkähkön ajanjakson, tavallisesti vuorokautta NPUAP:n selvityksissä prevalenssi tarkoittaa painehaavapotilaiden prosenttiosuutta koko potilasmäärästä tiettynä lyhyenä ajanjaksona (1 2 vrk). Suomessa painehaavojen esiintymistä terveyskeskusten vuodeosastoilla ovat selvittäneet Pellinen ja Kekki (1994). Näistä potilaista riskiryhmään kuului 43 % (Nortonin pisteet alle 12). Painehaavoja esiintyi 6 %:lla, kun mukaan otettiin Shean luokittelun asteet 2 4 ja 22 %:lla, kun mukaan laskettiin silloisen luokittelun mukaan ensimmäisen asteen haavat. Jo artikkelin julkaisemisen aikoihin Ilmari Ruikka (1994) arvioi, että suuri luku johtui todennäköisesti ylidiagnosoinnista. Ihon punoitus ei aina merkitse ensimmäisen asteen painehaavaa, vaan kyseessä voi olla myös ihon rohtuminen. Tämä on huomioitu molemmissa kansainvälisissä luokituksissa (Internet-oheisaineiston taulukko 2). Myöhempien raporttien antama käsitys painehaavojen esiintymisestä Suomessa (Eriksson ym. 1999, Finne-Soveri 1999, Finne-Soveri ja Noro 2003, Lepistö 2004) on sopusoinnussa Pellisen ja Kekin (1994) tulosten kanssa. Lisäksi on raportoitu, että Käpylän kuntoutuslaitokseen tulevista potilaista 15 %:lla on painehaava. Oikeudelliset vaikutukset Erityisesti Yhdysvalloissa painehaavojen syntymiseen liittyy huomattavia oikeudellisia vaikutuksia. Painehaavojen eston laiminlyönti pitkäaikaishoidon potilailla johtaa korvausvaatimuksiin, joista lähes 90 % on päättynyt kantajien eduksi (Voss ym. 2005). Tämä on yksi syy, miksi yhdysvaltalaisissa hoitoyksiköissä 75 %:lle potilaista tehdään riskiarvio 24 tunnin kuluessa hoidon alkamisesta ja vain 2,5 %:lle sitä ei ole tehty lainkaan (VanGilder ym. 2008). Suomessa tehtiin vuonna 2007 asias ta noin 50 potilasvahinkoilmoitusta ja näistä tapauksista kymmenen korvattiin potilasvahinkona (Nio 2009). Kustannukset Painehaavojen aiheuttamat kustannukset ovat suuria, Yhdysvalloissa noin 10 miljardia dollaria vuosittain (Reddy ym. 2006). Painehaavapotilaan keskimääräinen hoitoaika on yli kaksinkertainen verrattuna haavattoman potilaan hoitoaikaan (10,2 14,2 vrk vs 4,6 vrk) (VanGilder ym. 2008). Painehaavapotilaan hoitojakson kustannuksiksi on arvioitu Euroopassa 5 500, ja kudokset läpäisevän IV luokan painehaavan hoitokustannukset voivat olla jopa noin (Posnett ym. 2009). Hollannissa arviot painehaavojen kokonaiskustannuksista ovat vaihdelleet välillä miljoonaa dollaria, mikä vastaa yhtä prosenttia terveydenhuoltomenoista. Espanjassa osuudeksi on arvioitu peräti 5,2 % (Severens ym. 2002, Lyder 2003). Useiden maiden Suomi mukaan luettuna kustannukset asettuvat näiden arvioiden väliin. Suomessa painehaavojen kustannuksiksi 263 Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy

4 KATSAUS 264 arvioidaan 2 4 % terveydenhoitomenoista (Lyder 2003, Bennett ym. 2004, Gethin ym. 2005, Juutilainen 2009). Syntymekanismeja Tärkeimpänä etiologisena tekijänä on pidetty painetta, joka syntyy alustan ja luu-ulokkeen väliin. Myötävaikuttaviksi tekijöiksi on esitetty lukuisia syitä. Vaikka monet painehaavat aiheutuvat pitkäkestoisesta painealtistuksesta, haava voi saada alkunsa myös toistuvasta paineen aiheuttamasta kudoksen stressireaktiosta. On ilmeistä, että paineen aiheuttamat vauriot syntyvät eri kudoksissa osin eri tavalla. Siksi painehaavan syntyyn liittyvä patofysiologia tunnetaan edelleenkin huonosti. Iho. On arveltu, että kun ihoon ja ihonalaisiin kudoksiin kohdistuva paine ylittää kriittisen rajan, kapillaarit painuvat kokoon, kapillaariverenkierto estyy ja kudosten hapensaanti muodostuu riittämättömäksi, mistä seuraa kudosnekroosi (Lowthian 2005). Kriittisenä rajana on pidetty 32 mmhg:n painetta (Landis 1930). Useat kokeelliset ja kliiniset havainnot puhuvat kuitenkin tätä vastaan: 75 mmhg:n paine ei aiheuta kudosnekroosia 24 tunnin kuluessa, kun taas 300 mmhg:n paine aiheuttaa kudosnekroosin kuudessa tunnissa (kuva 1). Toistuvan painemuutoksen aiheuttama iskemia-reperfuusio näyttää olevan vahingollisempaa kuin yhtäjaksoisen paineen aiheuttama iskemia. Pehmeät kudokset ovat vesipitoisuutensa vuoksi lähes kokoon puristumattomia. Kokeelliset ja tietokonemallit ovat yhteneväisesti paljastaneet, että paine aiheuttaa kudoksissa muodonmuutoksen ja kudosten siirtymisen sivuun paineen kohdistumiskohdalta. Näin paine muuttuu venyttäviksi voimiksi ja suuri paine aiheuttaa nopeammin kudosvaurion kuin pieni (Gefen 2008) (kuva 1). Niinpä kudoksensisäisten tekijöiden arvioiminen esimerkiksi interfaasipaineen mittauksella on äärimmäisen vaikeaa (Gefen 2008). Sen sijaan painemittaus voi olla hyödyllinen etsittäessä korkeita pistepaineita (Kärki ym. 2006). Paineen ja venytyksen ylittäessä kudoksen sietokyvyn seurauksena on mikrotraumoja, Paine (mmhg) Paineen kesto (h) Kuva 1. Kudosten paineensieto ajan funktiona. Mukailtu mm. Reswickin ja Rogersin (1976) artikkelista. tulehdusreaktio, proteolyyttisten entsyymien vapautumista ja pienten verisuonten paikallista trombosoitumista. Syntynyt kudosvaurio paranee arpeutumalla, jos painerasitus ei uusiudu. Todennäköisesti aikaisemmat mikrotraumat herkistävät kudosta uudelle painevauriolle (Lowthian 2005, Gefen 2008). Kudosten puristuessa kudoskerrosten väliin jäävä ohut nestekerros ei enää toimikaan luistavana laakerina vaan kudokset toisiinsa tartuttavana liimana, jolloin venyttävät voimat kasvavat nopeasti. Venytyksen vaikutuksesta kudoksen normaali rakenne alkaa hajota. Herkimpiä ovat pienet verisuonet, joiden venytyksensieto on vähäinen runsaan haaroittumisen vuoksi. Kokeellisissa magneettikuvauksissa on havaittu painealtistuksen jälkeen lihaksen vesipitoisuuden lisääntymistä. Histologia on paljastanut lihassäikeiden rakenteen häiriintymistä, tulehdusreaktion ja kudosnekroosia. Solumalleissa on havaittu lihassolujen olevan lähes kokoon painumattomia, mutta niiden deformoituminen johtaa apoptoosiin (Gefen 2008). Onkin ilmeistä, että kudosten muodonmuutos ja toisaalta iskemiansieto ovat erilaisia, toisiaan täydentäviä tekijöitä painehaavan synnyssä (Stekelenburg ym. 2006). Kudosten sopeutumismekanismit. Paine aiheuttaa kudokseen stressireaktion ja sopeutumismekanismien muutoksen, jotka johta- E. Soppi

5 vat altistusajasta riippuvalla tavalla kudosten lämpötilan nousuun (1 2,5 o C kahden tunnin painealtistuksen aikana). Kudoksen käyttäytyminen stressireaktio ja sopeutumismekanismit riippuu alustan ominaisuuksista. Puolen asteen lämpötilan nousu lisää hapenkulutusta noin 7 8 %. Samalla verisuonten laajeneminen ja lisääntyvä kapillaarikierto pyrkivät kuljettamaan paikalle enemmän ravinteita ja happea sekä tasaamaan lämpökuormaa (Takala ym. 1994, Sprigle ym. 2001). Kudoksen happiosapaine laskee nopeasti, % minuutissa (Takala ym. 1994) (kuva 2). Terveellä henkilöllä kompensaatiomekanismit saattavat olla riittäviä, mutta iäkkäällä, vaikeasti sairaalla tai kuumeisella potilaalla ne ovat puutteellisia. Infektioon liittyvä sytokiinimyrsky pahentaa paikallista tulehdusreaktiota, ja summareaktiona voi olla painehaavan syntyminen (Takala ym. 1996). Nämä seikat selittävät painehaavan nopean kehittymisen riittävien kompensaatiomekanismien puuttuessa. Ehkäisy Ensimmäinen askel painehaavojen ehkäisyssä on tunnistaa riskitapaukset (EPUAP 1998, Yhdysvaltalaisten ohjeiden mukaan arvio pitää tehdä viimeistään 12 tunnin kuluessa potilaan joutuessa sairaalaan ja 48 tunnissa, jos potilaan tila oleellisesti huonontuu. Ehkäisevät toimenpiteet pitää käynnistää vuorokauden kuluessa arvioinnista (Stechmiller ym. 2008). Asennon vaihtamista kahden tunnin välein painealtistuksen vähentämiseksi on pidetty ehkäisyn perustana. Tieteellistä perustaa kahden tunnin säännölle ei ole kuitenkaan löydetty (Hagisawa ja Ferguson-Pell 2008). Potilaan kääntäminen on tehokas ehkäisykeino, mutta vaikeasti toteutettava, resursseja sitova ja työläs. Tästä syytä on pyritty kehittämään alustoja, jotka vähentävät kudokseen kohdistuvaa painetta. Kudokseen kohdistuvaa painetta vähentäviä makuualustoja, petauspatjoja, patjoja ja integroituja sänkykokonaisuuksia on olemassa lukuisia, sekä staattisia (erikoisrakenteita ja -täytteitä) että dynaamisia. Näissä painetta Kudoksen happiosapaine (mmhg) Aika (min) Kuva 2. Ihonalaisen kudoksen happiosapaineen käyttäytyminen terveellä koehenkilöllä kahden tunnin painealtistuksen aikana (10 cm:n paksuinen vaahtomuovipatja 35 kg/m 3 ). Kudoksen happiosapaineen palautuminen lähtötasolle kestää terveellä henkilöllä alle kymmenen minuuttia ja nousee sen jälkeen useimmiten vielä lähtötilannetta korkeammaksi reaktiivisen hyperemian vuoksi (Takala ja Soppi, julkaisemattomia havaintoja). vaihdellaan esimerkiksi muuttamalla ilmapatjan kennostojen painetta pumppuyksikön avulla. Useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa vain tavallista tiheämpi ja paksumpi lampaantalja sekä erikoisrakenteiset vaahtomuoviset petauspatjat ja patjat ovat toistuvasti vähentäneet painehaavojen esiintymistä (Reddy ym. 2006, McInnes ym. 2008). Neljästätoista dynaamisia ja staattisia makuualustoja ja patjoja vertailevasta tutkimuksesta vain kolmessa havaittiin dynaaminen paremmaksi ja yhdessä molemmat paremmaksi kuin tavanomainen sairaalapatja (Reddy ym. 2006). Sen sijaan O:n ja U:n muotoisten renkaiden tai tukien käyttö paineen alennukseen ja kohdepaikan hieronta ovat vahingollisia. Äskettäin Englannissa on julkaistu suuri monikeskustutkimus, jossa vertailtiin vaihtuvapaineisia petauspatjoja ja patjoja (Nixon ym. 2006). Molemmat teknologiat olivat yhtä tehottomia painehaavojen estossa. Muut keskeiset havainnot ja tulokset on esitetty Internet-oheisaineiston taulukossa 3, www. duodecimlehti.fi). Kaksikolmasosaa potilaista ei pitänyt vaihtuvapaineisesta patjasta ja viidennes pyysi patjan vaihtoa kolmen päivän 265 Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy

6 KATSAUS YDINASIAT 88Painehaavat ovat yleisiä kaikissa hoitolaitoksissa, mutta erityisessä vaarassa ovat akuutisti sairaat potilaat. 88Painehaavojen ehkäisy on niiden hoitoon verrattuna halpaa ja kustannustehokasta. 88Kipu, elämänlaadun heikkeneminen, depressio, haavainfektio ja sepsis ovat vakavia painehaavaan liittyviä komplikaatioita. 88Painehaavojen ehkäisy on koko hoitoketjun haaste johdosta potilaaseen ja hänen omaisiinsa. rasvauksesta, on julkaistu vähän, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia (Reddy ym. 2006). Tutkimustulosten tulkinnan haasteena on, että aineistojen potilailla on ollut hyvinkin erilaisia riski- ja kudostekijöitä. Koulutus, prosessit ja johtaminen. Ter veydenhuollon ydinasioiden vaikutuksesta painehaavojen syntyy ja ehkäisyyn ei ole paljon tietoa, lukuun ottamatta koulutusta (Langemo ym. 2008, Stechmiller ym. 2008). Prosessien ja johtamisen merkitystä kuvaa epäsuorasti se, että painehaavojen esiintyvyydessä on suuria eroja eri sairaaloiden välillä (Comfort 2008). Lisäksi Finne-Soveri työryhmineen on raportoinut, että epätarkoituksenmukainen työn organisointi ja johtaminen lisäävät painehaavojen riskiä (Pekkarinen ym. 2008). 266 kuluttua. Yli 90 %:ssa tapauksista siirryttiin vaahtomuovipatjan käyttöön. Puolet potilaista tuli sairaalaan akuutin syyn vuoksi, ja näille potilaille syntyi viisi kertaa enemmän uusia painehaavoja kuin suunnitellusti sairaalan tulleille. Tämän lisäksi uuden painehaavojen syntymistä ennustivat aikaisempi painehaava, ikä, hemoglobiinipitoisuus, diabetes ja potilasta hoitanut sairaala. Tehohoitopotilaat muodostavat erityisryhmän painehaavojen ehkäisyssä. Näillä potilailla voi olettaa olevan mahdollisimman yhtenevät riski- ja kudostekijät. Taulukossa 4 esitellään vaikeasti sairailla tehohoitopotilailla tehtyjä interventiotutkimuksia. Nämä tutkimukset osoittavat myös, että apuvälineet ovat tehokkaita painehaavojen ehkäisyssä. Ravitsemus ja muut interventiot. Huonoa ravitsemustilaa on pidetty yhtenä painehaavan riskitekijöistä erityisesti vanhuksilla (Singer 2002). Kontrolloidut kliiniset tutkimukset ravitsemusinterventiosta painehaavojen estossa ovat tuottaneet pääasiassa negatiivisia tuloksia (Reddy ym. 2006). Kuitenkin hyvää ravitsemustilaa ja ravitsemuksen optimointia myös lisäravinteita käyttäen pidetään hyödyllisenä painehaavojen estossa ja hoidossa (Singer 2002, Reddy ym. 2006). Kontrolloituja satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia muista toimenpiteistä, kuten harjoituksesta, inkontinenssin hoidosta ja ihon Komplikaatiot Painehaavan syntyminen voi johtaa moniin komplikaatioihin. Kipu, elämänlaadun heikkeneminen ja depressio ovat potilaan kannalta välittömiä. Haavainfektio ja sepsis ovat tavallisimpia vakavia painehaavaan liittyviä komplikaatioita. Parantumattomien haavojen yhteydessä sepsistä esiintyy joka neljännellä potilaalla. Staasin ja Cioschin (1991) aineistossa painehaavaan liittyi 2 6-kertainen kuolleisuus verrattuna vastaavanlaisiin potilaisiin, joilla ei ollut painehaavaa. Ehkäisy toimivaksi Väestön ikääntymisen vuoksi on todennäköistä, että painehaavojen esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti. Painehaavojen ehkäisytutkimuksissa käytettyjen potilasaineistojen heterogeenisuuden ja painehaavojen syntymekanismien monimutkaisuuden vuoksi ei ole selvää, miten ehkäisy pitää kussakin tilanteessa toteuttaa. Painehaavat ovat kuitenkin ehkäistävissä, kun siihen on riittävästi tahtoa ja kannustimia. Yhdysvalloissa Medicaid ja Medicare eivät ole vuoden 2008 lokakuusta alkaen korvanneet sairaalassa syntyneiden painehaavojen hoitokustannuksia vaan ne jäävät sairaaloiden omiksi kustannuksiksi (Comfort 2008). E. Soppi

7 Taulukko 4. Painehaavojen (PH) esiintyminen vaikeasti sairailla pitkittynyttä tehohoitoa tarvitsevilla potilailla eri aineistoissa. Aineisto Inman ym Gebhardt ym Takala ym Theaker ym Tehohoidon kesto (vrk) N Nortonin pisteet 8* < 13** < 8 Apache II -pisteet 25? Seurannan keskimääräinen kesto (vrk) Kuolleisuus (%) Kääntöväli (h), jos ei vasta-aiheinen Testattu teknologia (PH %) Vertailuteknologia (PH %) KCI KinAir (14,3) TSP (75,5) Useita vaihtuvapaineisia (4,3) Useita paineenalennusteknologioita (55,0) Carital Optima (0,0) KCI TheraPulse (10,0) TSP (53,8) Hill-Rom Duo (18,8) P-arvo (Fisherin tarkka < 0,0001 0,0003 0,0059 0,4754 testi) OR 0,05 0,04 0 0,48 (Tarkka 95 %:n luottamusväli) (0,0166 0,1668) (0,0008 0,3472) (0,0000 0,4200) (0,0713 2,5720) *Arvioitu **Nortonin pisteet verrokkiryhmässä 95 %:lla ja testiryhmässä 75 %:lla 8. TSP = tavanomainen sairaalapatja Painehaavan ehkäisy on rakennettava koko hoitoketjun kattavaksi saumattomaksi prosessiksi, joka alkaa toistuvalla riskin arvioinnilla ja sitä seuraavilla tilanteeseen sopivilla toimenpiteillä heti potilaan tullessa kosketuksiin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Hoitotyöstä vastaavan henkilökunnan panos on keskeinen. Hoitajan pitää ottaa vastuuta tilanteeseen sopivien tehokkaiden ehkäisevien apuvälineiden käyttöönotosta ja hankinnasta, koska lääkärit eivät työjaon tähden useinkaan ota apuvälineisiin kantaa. Prosessiin kuuluu myös potilaan ja hänen omaistensa kouluttaminen ymmärtämään, mistä painehaavan synnyssä ja ehkäisyssä on kysymys. Tiedon on siirryttävä potilaan mukana koko hoitoprosessin ajan. Painehaavan havaitseminen tulisi tehdä viiveettä raportoitavaksi, ja organisaation tulisi kerätä tiedot keskitetysti, ja painehaavojen esiintymistä pitäisi käyttää koko kyseisen terveydenhuollon organisaation toiminnan laatumittarina (Finne-Soveri 1999, Bates-Jensen ym. 2003). * * * Kiitän professori Pasi Korhosta taulukon 7 statistiikan ja luottamusvälien laskemisesta alkuperäisjulkaisuista. ESA SOPPI, LKT, dosentti, MBA, hallituksen puheenjohtaja Carital Group PL 170, Tuusula Sidonnaisuudet ESA SOPPI: Toimitusjohtaja M.I.T. Consulting Oy: Toistuvia Tekesille, VTT:lle, lukuisille kotimaisille sekä kansainvälisille lääke-, diagnostiikka- ja lääkintälaiteyrityksille sekä sairaanhoitopiireille tehtyjä mm. strategiaan, tutkimustoimintaan sekä toiminnan kehittämiseen liittyviä toimeksiantoja. 267 Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy

8 KIRJALLISUUTTA Bates-Jensen BM, Cadogan M, Jorge J, Schnelle JF. Standardized quality-assessment system to evaluate pressure ulcer care in the nursing home. J Amer Ger Soc 2003;51: Bennett G, Dealey C, Posnett J. The cost of pressure ulcers in the UK. Age Ageing 2004;33: Bergstrom N, Braden BJ, Laguzza A, Holman V. The Braden scale for predicting pressure sore risk. Nurs Res 1987:36: Comfort EH. Reducing pressure ulcer incidence through Braden scale risk assessment and support surface use. Adv Skin Wound Care 2008;21: EPUAP ja NPUAP. Pressure Ulcer. Prevention & treatment. Clinical practice guideline Eriksson E, Asko-Seljavaara S, Hietanen H, Seppälä A. Kroonisten haavojen esiintyvyys. Suom Lääkäril 1999;54: Finne-Soveri UH. Pitkäaikaishoidon laatu on mitattavissa, vertailtavissa ja parannettavissa. Duodecim 1999;115: Finne-Soveri UH, Noro A. Painehaavat vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa missä on tehostettava toimintaa. Haava 2003;4:24 6. Gebhardt KS, Bliss MR, Winwright PL, Thomas J. Pressure relieving supports in an ICU. J Wound Care 1996;5: Gefen A. Bioengineering models of deep tissue injury. Adv Skin Wound Care 2008;21:30 6. Gethin G, Jordan O Brein J, Moore Z. Estimating costs of pressure area management based on a survey of ulcer care in one Irish hospital. J Wound Care 2005;14: Hagisawa S, Ferguson-Pell M. Evidence supporting the use of two-hourly turning for pressure ulcer prevention. J Tissue Viability 2008;17: Hätinen P, Juutilainen V. Painehaava vakavasti otettava asia. Selkäydinvamma 2004;12 (nro 1):5 7. Inman KJ, Sibbald WJ, Rutledge FS, Clark BJ. Clinical utility and cost-effectiveness of an air suspension bed in the prevention of pressure ulcers. JAMA 1993;269: Juutilainen V. Painehaavojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Painehaava kallista vai halpaa terveydenhuoltoa? Lääkäripäivät Kärki S, Lehto M, Lekkala J. Painekartoitus painehaavojen ehkäisyn apuna. Duodecim 2006;122: Landis EM. Micro-injection studies of capillary blood pressure in human skin. Heart 1930;15: Langemo D, Cuddigan J, Baharestani M, ym. Pressure ulcer guidelines: Minding the gaps when developing new guidelines. Adv Skin Wound Care 2008;21: Lepistö M. Pressure ulcer risk assessment in long-term care. Developing an instrument. Väitöskirja. Turun yliopisto Lowthian PT. Trauma and thrombosis in the pathogenesis of pressure ulcers. Clin Dermatol 2005;23: Lyder CH. Pressure ulcer prevention and management. JAMA 2003;289: McInnes E, Bell-Syer SEM, Dumville JC, Legood R, Cullum NA. Support surfaces for pressure ulcer prevention. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008; Issue 3, Art. No.:CD DOI: / CD pub3. Moore ZEH, Cowman S. Risk assessment tools for the prevention of pressure ulcers. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008; Issue 3, Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Nio A. Onko painehaava potilasvahinko? Painehaava kallista vai halpaa terveydenhuoltoa? Lääkäripäivät Nixon J, Nelson EA, Cranny G, ym. Pressure relieving support surfaces: a randomised evaluation. Health Technol Assess 2006;10: Pancorbo-Hidalgo PL, Garcia-Fernandez FP, Lopez-Medina IM, Alvarez-Nieto C. Risk assessment scales for pressure ulcer prevention: a systematic review. J Adv Nursing 2006;54: Pekkarinen L, Sinervo T, Elovainio M, Noro A, Finne-Soveri H. Drug use and pressure ulcers in long-term care units: do nurse time pressure and unfair management increase the prevalence? J Clin Nurs 2008;17: Pellinen A, Kekki P. Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat. Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset. Suom Lääkäril 1994;49: Posnett J, Gottrup F, Lundgren H, Saal G. The resource impact of wounds on healthcare providers in Europe. J Wound Care 2009;18: Reddy M, Gill SS, Rochon PA. Preventing pressure ulcers: a systematic review. JAMA 2006;296: Reswick JB, Rogers JE. Experiences at Rancho Los Amigos Hospital with devices and techniques to prevent pressure ulcers. Kirjassa: Kenedi RM, Cowden JM, Scales JT, toim. Bed sore biomechanics. Lontoo: Macmillan 1976, s Ruikka I. Kenellä on riski saada painehaavauma? Suom Lääkäril 1994;49: Severens JL, Habraken JM, Duivenvoorden S, Frederiks CM. The cost of illness of pressure ulcers in the Netherlands. Adv Skin Wound Care 2002;15:72 7. Shea JD. Pressure sores classification and management. Clinical Orthop Relat Res 1975;112: Singer P. Nutritional care to prevent and heal pressure ulcers. IMAJ 2002;4: Soppi E. Painehaavojen ennaltaehkäisy on taloudellisin hoitovaihtoehto. Haava 2006;9:36 7. Sprigle S, Linden M, McKenna D, Davis K, Riordan B. Clinical skin temperature measurement to predict incipient pressure ulcers. Adv Skin Wound Care 2001;14: Staas WE Jr, Cioschi HM. Pressure sores a multifaceted approach to prevention and treatment. West J Med 1991;154: Stechmiller JK, Cowan, L, Whitney JD, ym. Guidelines for the prevention of pressure ulcers. Wound Rep Reg 2008;16: Stekelenburg A, Oomens CW, Strijkers GJ, Nicolay K, Bader DL. Compressioninduced deep tissue injury examined with magnetic resonance imaging and histology. J Appl Physiol 2006;100: Takala J, Soini H, Soppi E, Kataja M, Olkkonen K. Voidaanko painehaavauman riskitekijöitä vähentää erikoispatjalla? Duodecim 1994;110: Takala J, Varmavuo S, Soppi E. Prevention of pressure sores in acute respiratory failure: a randomized, controlled trial. Clin Intensive Care 1996;7: Theaker C, Kuper M, Soni N. Pressure ulcer prevention in intensive care a randomised control trial of two pressure-relieving devices. Anaesthesia 2005;60: VanGilder C, Gordon D, MacFarlane GD, Meyer S. Results of nine international pressure ulcer prevalence surveys: 1989 to Ostomy Wound Manage 2008;54: Voss AC, Bender SA, Ferguson ML, ym. Longterm care liability for pressure ulcers. J Am Geriatr Soc 2005;53: Summary 268 Pressure ulcer occurrence, pathophysiology and prevention Pressure ulcers occur in approx. 5 to15% of patients in home care, health care facilities and hospitals. Pressure ulcers are painful, decrease the quality of life, increase the susceptibility to infections, risk of death and nursing workload and cause significant costs. Their prevention would actually be much cheaper than their treatment. Pathogenetic mechanisms involved in pressure ulcers are very complicated, and ulcers of various degrees are likely to develop by different mechanisms. A pressure ulcer can develop very rapidly. It can, however, be prevented, making it a formidable challenge. E. Soppi

Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen

Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen 1 SHHY ry suosittelee käytettävän painehaava Pressure ulcer Pressure injury Pressure sore Decubitus Decubiti Decubitus ulcer Trophic ulcer Bed sore Ischaemic

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Hoitovirhe vai välttämätön paha? - painehaavan tunnistaminen ja ehkäisy

Hoitovirhe vai välttämätön paha? - painehaavan tunnistaminen ja ehkäisy Hoitovirhe vai välttämätön paha? - painehaavan tunnistaminen ja ehkäisy Heli Kavola LT, Plastiikkakirurgian erikoislääkäri HUS Painehaavatyöryhmän pj. HUS, Hyvinkään/Töölön sairaala Essote / Asiakas- ja

Lisätiedot

ASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21

ASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21 ASENTOHOITO PAINEHAAVOJEN EHKÄISYSSÄ VUODEOSASTOLLA PAULA PALONIEMI, SH, TTM. OS. A21 ASENTOHOIDON MERKITYS - PALJON POTILAITA, JOTKA RISKIRYHMÄSSÄ PAINEHAAVARISKIN SUHTEEN - ASENTOHOITO ON AVAINASEMASSA

Lisätiedot

Esa Soppi. Riskiluokitus

Esa Soppi. Riskiluokitus Haava juhlakirja 2018 1 (16) Makuualustan valinta ja painehaavojen ehkäisyn onnistuminen vaatii makuualustojen toimintaperiaatteiden ja niihin liittyvien kudosvaikutusten tuntemusta Esa Soppi Painehaavan

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 1.11.2017 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA

Lisätiedot

Painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen kansallisen suosituksen laadinta

Painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen kansallisen suosituksen laadinta NÄYTTÖ ELÄÄ - Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen, HOTUS ja KYS Painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen kansallisen suosituksen laadinta, ESH, TtT, yliopisto-opettaja FinCC asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Näyttöön perustuva hoitotyö potilaan kustannukset näkyväksi

Näyttöön perustuva hoitotyö potilaan kustannukset näkyväksi WHO Collaborating Centre for Nursing Näyttöön perustuva hoitotyö potilaan kustannukset näkyväksi Hoitotyön tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHO hoitotyön yhteistyökeskus Arja Holopainen, TtT,

Lisätiedot

Painekartoitus painehaavojen ehkäisyn apuna

Painekartoitus painehaavojen ehkäisyn apuna Katsaus Satu Kärki, Matti Lehto ja Jukka Lekkala Painekartoitus painehaavojen ehkäisyn apuna Painekartoitus on menetelmä, jonka avulla voidaan määrittää alustasta henkilöön kohdistuva paine. Alusta on

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Kliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon

Kliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon Kliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon Esa Soppi, LKT, MBA, Sisätautiopin dosentti Medical Interscience Talents M.I.T. Consulting Ltd, PL 16, 00601 Helsinki esa.soppi@co.inet.fi Lääketieteellisen

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto Asentohoito Painehaavojen ennaltaehkäisy Fysioterapeutti Jarna Erjala 21.11.2016 Asennon vaihto Kyseessä on sisäinen puolustusmekanismi myös terveillä! Kun painaa, sattuu, puutuu, pistelee, väsyy, puristaa

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy 13.1.2016 ja 3.2.2016 Vuokko Pihlainen Hus-materiaali Anniina Heikkilä, kehittämispäällikkö, HUS HUS-malli Testanneet kahta toimintamallia Laaja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ SYSTEMAATTISESTA PAINEHAAVARISKIN ARVIOINNISTA

HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ SYSTEMAATTISESTA PAINEHAAVARISKIN ARVIOINNISTA HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ SYSTEMAATTISESTA PAINEHAAVARISKIN ARVIOINNISTA Tiia Stenroos Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS

POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS HE 16/2018 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA: POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI 14.5.2018

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic! Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Kotihoidon hoitohenkilökunnan haavanhoidon osaaminen

Kotihoidon hoitohenkilökunnan haavanhoidon osaaminen Kotihoidon hoitohenkilökunnan haavanhoidon osaaminen Minna Ylönen, ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori, Turun hyvinvointitoimiala, hallinto minna.ylonen@turku.finen@rku.fi TtT opiskelija, hoitotieteen

Lisätiedot

PAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY

PAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PAINEHAAVOJEN TUNNISTAMINEN JA EHKÄISY Kyselytutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan operatiivisissa yksiköissä TE- KIJÄ/T:

Lisätiedot

Yhdistää kehittyneiden haavasidosten helppouden ja alipaineimuhoidon todistetut hyödyt 1.

Yhdistää kehittyneiden haavasidosten helppouden ja alipaineimuhoidon todistetut hyödyt 1. Yhdistää kehittyneiden haavasidosten helppouden ja alipaineimuhoidon todistetut hyödyt 1. SATUNNAISTETUN KONTROLLOIDUN TUTKIMUKSEN KLIINISET TODISTEET Armstrong 1 Satunnaistettuun, kontrolloituun monikeskustutkimukseen

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon

Lisätiedot

Pakkanen Jutta, Tossavainen Laura SAIRAANHOITAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITOTYÖN TOIMINNOT PAINE- HAAVAN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA ENNALTAEHKÄISEMISSÄ

Pakkanen Jutta, Tossavainen Laura SAIRAANHOITAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITOTYÖN TOIMINNOT PAINE- HAAVAN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA ENNALTAEHKÄISEMISSÄ Pakkanen Jutta, Tossavainen Laura SAIRAANHOITAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITOTYÖN TOIMINNOT PAINE- HAAVAN VARHAISESSA TUNNISTAMISESSA JA ENNALTAEHKÄISEMISSÄ Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Hoitosuositus. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin. 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa

Hoitosuositus. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin. 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin 60 % painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta. Kuva: Shutterstock Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä Hoitosuositukset ovat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Painehaavojen ennaltaehkäisyn nykytilanne Suomessa

Painehaavojen ennaltaehkäisyn nykytilanne Suomessa Anna Ruuskanen, Alice Saadetdin Painehaavojen ennaltaehkäisyn nykytilanne Suomessa Teoreettinen katsaus Haava -lehteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle SISÄLLYSLUETTELO IHO 3 HAAVA 4 HAAVAN LUOKITTELU 5 HAAVAN PARANEMINEN 6 PAINEHAAVA JA DIAGNOSTIIKKA 7-8 SYVYYSLUOKITUS 9-10 PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Vajaaravitsemuksen hoito

Vajaaravitsemuksen hoito Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja

Lisätiedot

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Painehaavojen ehkäisemisen osaaminen palveluasumisen

Painehaavojen ehkäisemisen osaaminen palveluasumisen Sari Rouvinen Painehaavojen ehkäisemisen osaaminen palveluasumisen yksikössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 28.11.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel)

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) MÄÄRITELMÄ Painehaava Painehaava on paikallinen vaurio iholla tai sen alla olevassa kudoksessa. Vaurion on aiheuttanut paine,

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia

Lisätiedot

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

Jenni Mäntylä HOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA OMASTA AMMATTITAIDOSTAAN ENNALTAEHKÄISYN OSA- ALUEILLA

Jenni Mäntylä HOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA OMASTA AMMATTITAIDOSTAAN ENNALTAEHKÄISYN OSA- ALUEILLA Jenni Mäntylä HOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ JA OMASTA AMMATTITAIDOSTAAN ENNALTAEHKÄISYN OSA- ALUEILLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu

Lisätiedot

LONKKALEIKKAUKSESSA OLLEELLA POTILAALLA

LONKKALEIKKAUKSESSA OLLEELLA POTILAALLA PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY LONKKALEIKKAUKSESSA OLLEELLA POTILAALLA Heli Poutanen ja Nina Sainio Opinnäytetyö, syksy 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA

HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA Marika Kylänen PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet painehaavojen ehkäisemiseen

Hoitohenkilökunnan asenteet painehaavojen ehkäisemiseen Mirjam Shamaa, Satu Vähämöttönen Hoitohenkilökunnan asenteet painehaavojen ehkäisemiseen Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu SHS14K1C Sairaanhoitaja Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Ohjaaja

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK TYÖRYHMÄN JÄSENET HYKS: Kliiniset asiantuntijat Tiina Saloranta (Vatsakeskus) Marita Ritmala-Castrén

Lisätiedot

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 Hoitotyön keinot ehkäistä painehaavoja, käytännön näkökulma Erja Laitinen Sairaanhoitaja os.34, Esshp Tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua painehaavan

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä

Lisätiedot

Anni Kaunisto KIRJALLISUUSKATSAUS PAINEHAAVARISKIN ENNALTAEHKÄISYYN, ARVIOINTIIN JA RISKILUOKITUSMITTAREIDEN KÄYTTÖÖN

Anni Kaunisto KIRJALLISUUSKATSAUS PAINEHAAVARISKIN ENNALTAEHKÄISYYN, ARVIOINTIIN JA RISKILUOKITUSMITTAREIDEN KÄYTTÖÖN Anni Kaunisto KIRJALLISUUSKATSAUS PAINEHAAVARISKIN ENNALTAEHKÄISYYN, ARVIOINTIIN JA RISKILUOKITUSMITTAREIDEN KÄYTTÖÖN Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2014 KIRJALLISUUSKATSAUS

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot