Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2013 Yleisten töiden lautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2013 Kokousaika 15:00-17:08 Kokouspaikka Kasarmikatu 21 Läsnä Jäsenet Muut Nyholm, Henrik puheenjohtaja Hänninen, Tuula poistui 17:05 Landén, Maria Möller, Antti Pasterstein, Dennis Sahlberg, Pörrö Norvio, Sirpa varajäsen Virkamäki, Mikko varajäsen Valokainen Tuomo poissa Perälä, Erkki Henttonen, Pekka Saarinen, Raimo K von Knorring, Maria Rautiainen, Antti Iivonen, Johanna Isoniemi, Pekka Luomanen, Jussi kaupunginhallituksen varaedustaja osastopäällikkö kaupungininsinööri viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä asiantuntija klo 15:08-15: vs. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2013 Asia 300 Ki/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 301 Ki/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 302 Ki/3 Ilmoitusasiat 303 Ka/5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sörnäistentunnelin asemakaavan muutosehdotuksesta nro Ki/4 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta 305 Ki/5 Rakennusviraston seurantaraportti ja talousarvion toteutumisennuste 2/ Ka/1 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Erottajan katuaukion asemakaavan muutosehdotuksesta nro Ka/2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro Ka/3 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Oulunkylän, Jokiniementie 11:n ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro Ka/4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Vuosaaren (54.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro Po/1 Lisäkorvausvaatimuksen hyväksyminen, liukastuminen Meripihkapolulla 311 Po/2 Lisäkorvausvaatimuksen hyväksyminen, liukastuminen Muusankuja 1 D kohdalla 312 Po/3 Lisäkorvausvaatimuksen hyväksyminen, liukastuminen Onkikujalla 313 Ko/1 Puroniityntien yksityistien ylläpidon siirto Helsingin kaupungille 314 Ko/2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Tuomo Valokaisen ym. valtuustoaloitteesta julkisten alueiden siistimisestä 315 Ko/3 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginvaltuutettu Leo Straniuksen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee bussikaistan toteuttamista Koskelantielle

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/1 300 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Möller varalla Sahlberg ja Pasterstein varalla Landén tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Möller varalla Sahlberg ja Korpinen varalla Pasterstein tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/2 301 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/3 302 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi. Kaupunginvaltuusto Kaj/15 Toukolan tontin 23669/21 asemakaavan muuttaminen (nro 12122, Arabiankatu 8) HEL T (arkkitehtuuriosasto) Kaupunginvaltuusto Kaj/15 Kaupunginvaltuusto Kaj/16 Vanhankaupungin korttelin ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12158, Forsbyn tilan renkitupa) HEL T (arkkitehtuuriosasto) Kaupunginvaltuusto Kaj/17 Kaupunginvaltuusto Kaj/16 Haagan korttelien ja sekä katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12168, Hopeapolun ympäristö)

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/3 HEL T (arkkitehtuuriosasto) Kaupunginvaltuusto Kaj/18 Kaupunginvaltuusto Kaj/17 Malmin korttelin sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12170, Tullivuorentien eteläpuoli) HEL T (arkkitehtuuriosasto) Kaupunginhallitus Ryj/3 Kaupunginvaltuusto Kaj/18 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 22 ja 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta (hallinto-osasto) Kaupunginhallitus Ryj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 23 ja 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta (hallinto-osasto)

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/3 Kaupunginhallitus Ryj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 24 ja 25 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta (hallinto-osasto) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (nro 12024, Vartiokylä, Itäkeskuksen hotelli ja elokuvakeskus) HEL T Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin nro tontin nro 1, korttelin nro tontin nro 2 ja korttelin nro tonttien nro 2-5 sekä katu-, puisto- ja raideliikennealueiden asemakaavan muutoksen nro (Itäkeskuksen hotelli ja elokuvakeskus). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (arkkitehtuuriosasto) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (nro 11950, Laajasalo, Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus) HEL T Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) korttelin nro tonttien nro 35-50, korttelien nro , ja sekä virkistys-, urheilu-, suojelu- ja katualueiden asemakaavan muutoksen nro (Hopealaakso ja Kaitalahden laajennus). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/3 säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (arkkitehtuuriosasto) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuuston päätös , Helsingin hallinto-oikeuden päätös ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös asemakaava-asiassa (nro 12070, Kalasataman keskus) HEL T Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro osan, kortteleiden nro ja sekä puisto-, rautatie-, katu- ja satama-alueiden asemakaavan muutoksen nro (Kalasataman keskus). Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus on osittain jättänyt valituksen tutkimatta ja muilta osin hylännyt valituksen. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituslupahakemuksen. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti merkitä päätökset tiedoksi ja todeta, että kaupunginvaltuuston päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (arkkitehtuuriosasto) (päätös liitteineen on nähtävänä kokouksessa) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (nro 12149, Vartiokylä, 45459/1-3) HEL T Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro tonttien nro 1 3 asemakaavan muutoksen nro (Liikkalantie 2 ja 4, Liikkalankuja 2 ja 4). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/3 (arkkitehtuuriosasto) Helsingin hallinto-oikeus /0516/2 Päätös Ari Kosken kunnallisvalituksesta koskien yleisten töiden lautakunnan tekemää päätöstä vahingonkorvausasiassa. - - Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus ei tutki valitusta, kadun esteellisyyden poistamista ja asfaltin korjaamista koskevaa vaatimusta eikä vahingonkorvausvaatimusta. - - (HEL , palveluosasto) (päätös on nähtävänä kokouksessa) kaupungininsinööri Raimo K Saarinen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/5 303 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sörnäistentunnelin asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Päätös päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Sörnäistentunnelin tavoitteena on varmistaa pääkatuliikenteen sujuminen itäisessä kantakaupungissa pohjois-eteläsuunnassa Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa. Tunneli siirtää alueen läpiajoliikenteen pois Kalasataman keskeisiltä alueilta ja mahdollistaa asuntotuotannon lisäämisen alueelle. Korkeusasemien ja teknisten ratkaisujen suunnittelun osalta tulee kiinnittää eritystä huomiota merivesi- ja hulevesitulvien hallintaan kaikissa olosuhteissa tunnelin suuaukoilla ja lähialueilla. Tulvien hallinta tulee toteuttaa niin, että suuaukoilla ei tarvita erillistä setti- tai mekaanista patorakennetta. Sörnäistentunnelin päiden tasaus tulee suunnitella niin, että tunnelin ajoluiskat toimivat yhdessä vesitiiviin kaukalon kanssa tulvavallina. Rakennusviraston talousarviosuunnitelmassa on varauduttu Sörnäistentunnelin yleissuunnitteluun vuosina 2013 ja 2014, sekä rakennesuunnitteluun vuosina Rakennusviraston viimeisimmässä talousarvioehdotuksessa on esitetty, että tunneli toteutetaan vuosina puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/5 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Sörnäistentunnelin tavoitteena on varmistaa pääkatuliikenteen sujuminen itäisessä kantakaupungissa pohjois-eteläsuunnassa Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa. Tunneli siirtää alueen läpiajoliikenteen pois Kalasataman keskeisiltä alueilta ja mahdollistaa asuntotuotannon lisäämisen alueelle. Korkeusasemien ja teknisten ratkaisujen suunnittelun osalta tulee kiinnittää eritystä huomiota merivesi- ja hulevesitulvien hallintaan kaikissa olosuhteissa tunnelin suuaukoilla ja lähialueilla. Tulvien hallinta tulee toteuttaa niin, että suuaukoilla ei tarvita erillistä setti- tai mekaanista patorakennetta. Sörnäistentunnelin päiden tasaus tulee suunnitella niin, että tunnelin ajoluiskat toimivat yhdessä vesitiiviin kaukalon kanssa tulvavallina. Rakennusviraston talousarviosuunnitelmassa on varauduttu Sörnäistentunnelin yleissuunnitteluun vuosina 2013 ja 2014, sekä rakennesuunnitteluun vuosina Rakennusviraston viimeisimmässä talousarvioehdotuksessa on esitetty, että tunneli toteutetaan vuosina puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Sörnäistentunnelin asemakaavaehdotuksesta mennessä. Asemakaava-alue sijaitsee 10. ja 21. kaupungiosassa (Sörnäinen ja Hermanni). Asemakaavaehdotukseeen kuuluu katu-, puisto ja rautatiealueita sekä maanalaisia tiloja katu-, puisto-, rautatieja korttelialueilla. Sörnäistentunneli on Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välinen, pääosin kallio- ja betonitunnelissa kulkevaksi suunniteltu katu. Sörnäisten rantatieltä Vilhovuorenkadun kulmasta Hermannin rantatielle Sörnäistenkadun risteyksen ja Saarenkadun väliin sijoittuva tunneli myös mahdollistaa liikenteen sujuminen pohjois-eteläsuunnassa

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/5 Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa. Tunnelin myötä Hermannin rantatien eteläosan luonne muuttuu pääväylästä alueelliseksi kokoojakaduksi, jolloin asuinrakentaminen sen läheisyydessä tulee mahdolliseksi. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa on tilavaraus Sörnäistentunnelille. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kalasataman pohjoisosan suunnitteluperiaatteiden tarkistuksen, jonka ratkaisu perustuu Sörnäistentunnelin tekemiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sörnäistentunnelin yleissuunnitelman asemakaavan pohjaksi. Sörnäistentunnelin rakennettavuudesta ja toteutettavuudesta on laadittu rakennustekninen yleissuunnitelma. Sörnäistentunnelin rakentaminen mahdollistaa osaltaan Kalasataman pohjoisosan asuinrakentamisen kokonaismäärän merkittävän kasvattamisen. Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaan nähden Sörnäistentunnelin on katsottu mahdollistavan noin k- m2 lisäyksen asuntotuotantoon. Muutokset osayleiskaavan rakentamistehokkuuksiin ovat toki myös muutoin mahdollisia, mutta korkealaatuisen merenrantaan tukeutuvan asuinrakentamisen aikaansaamiseksi Sörnäistentunnelin rakentamisella on ratkaiseva rooli. Sörnäistentunnelin rakentaminen turvaa itäisen kantakaupungin pääkatuverkon säilymisen ja kehittämismahdollisuudet. Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie sekä niiden liittymäalue Kalasataman metroaseman ja Junatien alla ovat osa keskustan ja Lahdenväylän välistä pääkatuyhteyttä. Kalasataman rakentuminen lisää näiden pääkatujen liikennettä merkittävästi. Myös pidempimatkaisen liikenteen osuus kasvaa alueen pääkatuverkolla kantakaupungin asukas- ja työpaikkamäärän kasvun myötä. Sörnäistentunnelin rakentaminen turvaa jalankulun ja pyöräilyn sujuvien yhteyksien rakentamis- ja kehittämismahdollisuudet Kalasataman keskeisimmillä alueilla. Kalasataman keskuksen lähiympäristön jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tarpeet voidaan ottaa huomioon paremmin, kun vilkas läpikulkuliikenne on tunnelissa. Kalasataman keskeisimpien kortteleiden saavutettavuus paranee, kun läpiajoliikenne vähenee. Liikenteellinen suunnistettavuus paranee ja ympäristön häiriöt vähenevät. Sörnäistentunnelin pituus on noin 1,5 kilometriä. Kalliotunnelin osuus on noin 800 m, betonitunnelin noin 415 metriä ja kaukalorakenteen noin 335 metriä. Tunneli on mitoitettu kahdelle yksikaistaiselle ja erilliselle liikennetunnelille, jotka on suunniteltu pääasiassa henkilö- ja

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/5 kuorma-autoliikenteelle nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Tunnelissa ei sallita vaarallisten aineiden kuljetuksia eikä kevyttä liikennettä. Asemakaavassa ja tunnelin linjauksessa on varauduttu myös tunnelin leventämiseen kaksikaistaiseksi tunnelisuunnittain. Liikennesuunnitelmassa on kuitenkin esitetty kahta erillistä yksikaistaista ja -suuntaista tunnelia. Liikennemääräennusteen perusteella tunnelin yksikaistaisten ajosuuntien kapasiteetti on riittävä myös tilanteessa, jossa on otettu huomioon yleiskaavan kaikkien suurten väylähankkeiden kokonaisvaikutus. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Sörnäistentunnelin kustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa (alv 0%), josta johto- ja putkisiirtojen osuus on noin 8,6 miljoonaa euroa. Kustannusarviossa ei ole mukana mahdollisten pilaantuneiden maiden aiheuttamia kustannuksia. Tunnelin vuotuiset käyttökustannukset ovat arviolta noin 2 miljoonaa euroa/vuosi. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/4 304 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta Päätös päätti, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Kaupungininsinööri kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus päättänee, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Kaupungininsinööri kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Oheismateriaali 1 Kaupungininsinööri viranhaltijan pöytäkirja /16

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/5 305 Rakennusviraston seurantaraportti ja talousarvion toteutumisennuste 2/2013 HEL T Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja ennusteen 02/2013 tiedoksi. Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Mia Numminen, talouspäällikkö, puhelin: mia.numminen(a)hel.fi Liitteet 1 Käyttötalousosa 2/ Investointiosa Sitovat ja muut tavoitteet 2/2013 Päätösehdotus päättänee merkitä seurantaraportin ja ennusteen 02/2013 tiedoksi. Rakennusvirasto on laatinut vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeen ja talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeen mukaisesti talousarvion osavuosiraportin ja talousarvion toteutumisennusteen koko vuodelta. Ennuste sisältää myös sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja muiden tavoitteiden toteutumisennusteen. Osavuosiraportti ja toteutumisennuste laaditaan neljä kertaa vuodessa. Laadittu ennuste on toinen vuodelta 2013 ja perustuu toteutuneeseen tilanteeseen Talousarvion noudattamisohjeen mukaan virastojen tulee saattaa talousarvion toteutumisennuste lautakunnalle tiedoksi. Lautakunnan on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Käyttötalous (liite 1)

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/5 Bruttoyksiköt Käyttötalouden toteutumisennuste on laadittu toteutuneiden tulojen ja menojen sekä tehtyjen tilausten, sitoumusten ja sopimusten perusteella. Toteutumisennuste on laadittu yhdistelmänä koko virastosta sekä erikseen kustakin talousarviokohdasta. Talousarvion toteutumisennusteen ensisijainen vertailuperusta on lautakunnan vuodeksi 2013 vahvistama toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti. Rakennusviraston kokonaistulojen ennuste on 0,2 milj. euroa eli 0,2 % talousarviota pienempi. Kokonaismenojen ennuste ylittää talousarvion 2,6 milj. eurolla eli 1,8 %. Ennustettu toimintakate on 2,7 milj. euroa huonompi kuin tulosbudjetissa. Bruttoyksiköt eli katu- ja puisto-osasto, arkkitehtuuriosasto, palveluosasto ja hallinto-osasto ovat samassa talousarviokohdassa nimeltä Katu- ja viheralueiden ylläpito sekä yleishallinto. Bruttoyksiköiden toiminta rahoitetaan pääosin verovaroilla. Talousarvion sitovuustaso on menot yhteensä. Katu- ja puisto-osaston tuloennuste on talousarvion mukainen eli 6,4 milj. euroa. Tuloista ennustetaan toteutuvan noin 0,7 milj. euroa kaupungin sisäisinä. Katu- ja puisto-osaston käyttömenoennuste on 100,3 milj. euroa, mikä on 3,5 % eli 3,4 milj. euroa talousarviota suurempi. Talvihoidon menot ovat ylittymässä kevättalven osalta arviolta 3,8 milj. eurolla. Ylitystä pienentävät säästöt muissa toiminnoissa. Ylitys johtuu runsaslumisesta ja pitkään jatkuneesta talvesta. Lisäkustannusten suurin aiheuttaja on lumenkuljetus. Sopimuksiin sidottujen lumikuormien määrät ylittyvät arviolta kuormalla. Lisäkustannuksia aiheutuu myös lumenvaravastaanottopaikkojen avaamisesta ja niiden ylläpidosta, ajoneuvojen lähisiirroista sekä lumenvastaanottotoiminnasta. Palveluosaston tuloennuste on talousarvion mukainen eli 42,8 milj. euroa. Tuloista ennustetaan toteutuvan noin 0,7 milj. euroa kaupungin sisäisinä. Menoennuste 18,0 milj. euroa on lähes talousarvion mukainen. Menoista noin 9 milj. euroa ennustetaan käytettäväksi Helsingin kaupungin sisäisiin palvelu- tai materiaalihankintoihin sekä vuokriin. Hallinto-osaston ja arkkitehtuuriosaston ennusteet vastaavat tulosbudjettia.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/5 Nettoyksikkö Investoinnit (liite 2) Eläkkeelle jäämisten tai muista syistä tapahtuvien vakanssien täyttämiseen tarvitaan täyttölupa. Rakennusviraston täyttölupaesitysten käsittely on oleellisesti pitkittynyt aikaisempaan verrattuna. Rekrytointien viivästyminen tai estyminen puuttuvien täyttölupien takia vaarantaa erityisesti alueidenkäytön maankäyttölupien valmistelun sekä niiden ja kiinteistöjen kadun kunnossapitovelvoitteiden (uusi tehtävä), MRL 167.2:n mukaisen (uusi tehtävä) ja luvattoman maankäytön valvonnan. Riskinä on valmistelun viivästyminen ja laadun heikkeneminen sekä ongelmat laskutuksessa (jotka sisäinen tarkastus on kehottanut korjaamaan välittömästi), turvallisuuden vaarantuminen ja luvattoman maankäytön (luvattomat työmaat, terassit jne.) lisääntyminen. Talousarviokohdan HKR-Rakennuttaja tuloennuste on 0,3 milj. euroa talousarviota pienempi ja menoennuste 0,6 milj. euroa talousarviota pienempi. Talousarviokohdan talousarvion sitovuustaso on toimintakate. Yksikön sitovana tavoitteena on hankkia riittävä tulorahoitus, jolla voidaan kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Ennusteen mukaan tulos muodostuu noin 0,3 milj. euroa positiiviseksi. HKR- Rakennuttajan vuosi on käynnistynyt suunniteltua vähäisemmin resurssein ja palkkakustannuksissa on ensimmäisellä vuosipuoliskolla saavutettu säästöä. Pitkäaikainen työkanta huomioiden rekrytointeja tehdään vain akuuttiin pitkän aikajänteen tarpeeseen. Investointimenojen toteutumisennuste on laadittu toteutuneiden, sidottujen ja tiedossa olevien urakkahintojen perusteella. Vuodelle 2013 myönnettyjä investointimäärärahoja on 123,16 milj. euroa. Lisäksi virastolla on käytettävissä edellisenä vuonna keskeneräisiksi jääneiden investointihankkeiden ylitysoikeuksia 15,03 milj. euroa. Yhteensä investointirahaa on 138,19 milj. euroa. Talousarvioennusteen 02/2013 mukaan investointien käyttö tulisi olemaan 104,8 milj. euroa. Katurakentamisen investointimäärärahojen käyttöennuste on noin 73 % 124,1 milj. eurosta eli 90,7 milj. euroa. Yksikään sitovista talousarviokohdista ei ole ylittymässä, kun huomioidaan kaupunginvaltuuston myöntämät ylitysoikeudet.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/5 Ilman yhteishankkeita tiehallinnon kanssa olisi toteumaennuste 84 %. Yhteishankkeet liikenneviraston (tiehallinnon) kanssa (-16,6 milj. euroa), eivät ole edenneet valtion osallistumisen (rahoitusosuuden) viivästymisen tai puuttumisen vuoksi. Kehä I / Kivikontien eritasoliittymän. kaupungin osuus käynnistynee tänä syksynä. Muut yhteishankkeet liikenneviraston kanssa eivät tule käynnistymään kuluvan vuoden aikana. Kalasataman keskuksen (-4,5 milj. euroa), Kruunuvuorenrannan (-2,5 milj. euroa), Keski-Pasilan (-9,2 milj. euroa) sekä liityntäpysäköintipaikkojen (-0,5 milj. euroa) rakentaminen viivästyy. Muiden kohteiden poikkeamat ovat pieniä kunkin talousarviokohdan sisäisiä poikkeamia. Koko katuinvestointien talousarviosta on 37 % varattu projektialueiden toteutukseen. Puistorakentamisen investointimäärärahat talousarvioylitysoikeuksineen vuodelle 2013 ovat yhteensä 9,54 milj. euroa. Määrärahojen käytön toteumaennuste on 99 %. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja muut tavoitteet (liite 3) Yhteenveto Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat pääkatujen ja kevyen liikenteen väylien lumenaurausta ja liukkaudentorjuntaa, kaivutöiden haittojen vähentämistä, keskeisten alueiden siivoamista työmatkaliikenteen alkuun mennessä, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämistä sekä katupölyn rajaarvojen noudattamista. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Muut kuin sitovat tavoitteet ovat määrällisiä suoritteita ja tunnuslukuja, jotka kuvaavat viraston katu- ja vihertoimen, pysäköinninvalvonnan sekä rakentamisen laajuutta. Rakennusviraston kokonaistulojen ennuste on 0,2 milj. euroa eli 0,2 % talousarviota pienempi. Kokonaismenojen ennuste ylittää talousarvion 2,6 milj. eurolla eli 1,8 %. Investointiosan talousarvioennuste täyttää talousarvion sitovuustasovaatimukset. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden arvioidaan toteutuvan.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ki/5 Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Mia Numminen, talouspäällikkö, puhelin: mia.numminen(a)hel.fi Liitteet 1 Käyttötalousosa 2/ Investointiosa Sitovat ja muut tavoitteet 2/2013 Päätöshistoria HEL T Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja ennusteen 01/2013 tiedoksi. Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Mia Numminen, talouspäällikkö, puhelin: mia.numminen(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/1 306 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Erottajan katuaukion asemakaavan muutosehdotuksesta nro Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Otteet Ote Arkkitehtuuriosasto Päätösehdotus päättänee antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Erottajan aukio on merkittävä liikenteen solmukohta ja kaupunkiaukio Helsingin keskustassa. Se on tärkeä keskeinen kaupunkitila, jonka rakennustaiteelliset, maisema-arkkitehtoniset ja teknistaloudelliset ratkaisut tulee tehdä huolellisesti yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Asemakaavan laadinnan yhteydessä aukiolle ei luotu kokonaiskonseptia, vaan se laaditaan rakennusvirastossa kaavan saatua lainvoiman. Tästä syystä yleisten töiden lautakunnan mielestä ei ole tarkoituksenmukaista rajata aukion toimintoja ja tiloja liian tiukasti. Jatkosuunnittelulle on hyvä jättää liikkumavaraa ja ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavamuutosalueelle on merkitty kaupunkikuvallisesti tärkeä puuryhmä ja puurivejä, jotka on asemakaavamuutosehdotuksessa merkitty säilytettäviksi. Mannerheimintiellä ja Esplanadeilla on ollut puurivit reunustamassa katutiloja. Pohjois-Esplanadin ja Mannerheimintien risteyksessä olevat puut on istutettu rakennusvirastossa 1980-luvun lopussa tehdyn suunnitelman mukaan. Koska aukion toiminnallista tarkastelua ei ole tehty riittävän laajasti ja yksittäisten puiden

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/1 säilyttäminen historiallisista perusteita ei ole arvotettu riittävän kattavasti, tulee puiden sijainti merkitä asemakaavaan ohjeellisena tai maininnalla, että aukiolle on istutettava puita, joiden sommittelun periaatteet ja sijainti pohjautuvat aukion historiaan. Tämän vuoksi puita koskevia merkintöjä tulee vielä tarkistaa yhdessä rakennusviraston kanssa. Aukion toimintojen mitoitusta tulee tarkistaa vielä kertaalleen, niin että se on toimivaa. Polkupyörien vuokrauspisteen laitteet ja muut pyöräpysäköintiratkaisut tulee mitoittaa aukiolle yhdessä istutusten, turisti-infopisteen ja kahvilakioskin kanssa. Erottajan aukio on kiinnostava: sinne on myös esitetty kahvilaravintolaa kesäkausiksi. Tarjoilukioskin tila tulee mitoittaa aukiolle suunnitellun toiminnan vaatimusten mukaan. Asemakaavaehdotuksessa aukiolle merkitty kioskitila on nyt 15 neliömetriä. Tämä on pienen katukioskin mitoitus. Tarjoilukioski ja kahvilaravintola tarvitsevat toimiakseen nykyvaatimusten mukaan huomattavasti enemmän tilaa. Myös Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto on kertonut, että aukiolle tarvitaan informaatiokioski turisteille. Tämä on tarkoituksen mukaista merkitä myös asemakaavaan pysyvänä kioskirakennuksena ja esimerkiksi kasvattamalla kahvilakioskin rakennusalaa. Aukiolle kaivataan myös yleisökäymälää, joka voisi sijaita samassa rakennuksessa yhdessä tarjoilukioskin ja turistien informaatiopisteen kanssa. Kaavamääräysten tulee yleisten töiden lautakunnan mielestä näiltä osin vastata todellista tilantarvetta ja tukea toimintaa. Taideteoksen ja vesiaiheen sijoittamisen salliminen erikseen asemakaavalla on tarpeetonta samoin kuin maininta siitä, että aukiolle ei saa rakentaa muita kioskeja. Erottajalle tulee osoittaa riittävästi rakennusalaa, jotta vältytään useammalta erilliseltä rakennelmalta ja pömpeliltä. Riskinä on, että aukiosta muodostuu sekava ja siten huonosti toimiva, jos aukiolle tulevien toimintojen ja tarpeiden tilavaatimuksiin ei varauduta asemakaavavaiheessa. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin muutoksin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt asemakaavan muutosehdotuksesta yleisten töiden lautakunnan lausuntoa mennessä. Asemakaava vahvistaa kaupungissa merkittävässä solmukohdassa sijaitsevan Erottajan aukion käytön ja toiminnot. Bussiliikenne poistuu aukiolta, ja se muuttuu enemmän kohtaamis- ja oleskelupaikaksi.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/1 Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/2 307 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Päätös päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Kaavamuutosalueen alustavan liikennesuunnitelman mukaan uusille tonttikaduille (Kortesuontien ja Moisiontien jatkeet) sekä lähiympäristön muille kaduille on suunniteltu erityyppisiä hidastejärjestelyjä, muun muassa ajorataa kaventavia korokkeita, korotettuja liittymiä ja hidastetöyssyjä. edellyttää hidastejärjestelyissä huomioitavan ylläpitokaluston ja muun huoltokaluston sujuvan liikkumisen ja toimimisen alueella. Lahdenniityntien kääntöpaikalta Kortesuontielle jatkuva jalankululle ja pyöräilylle varattu katu tulee toteuttaa vähintään 3,5 metriä leveänä ja tasalevyisenä. Suorakulmat ja kavennukset raitilla vaikeuttavat raitin ylläpitoa. Asemakaavamuutoksen kaavaselostuksessa on arvioitu kaavasta aiheutuvien kustannuksien olevan katujen ja esirakentamisen osalta noin euroa. Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmassa puiston muutostöiden kustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Puistoon kohdistuvat kustannukset sisältävät toimenpiteitä myös kaava-alueen nro ulkopuolelta, muun muassa leikkipuisto Tapulin uuden ulkoleikkialueen rakentamisen. Kaava-alueen uusien katujen ylläpidosta tulee kustannuksia noin euroa. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Liitteet

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/2 Otteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Kaavamuutosalueen alustavan liikennesuunnitelman mukaan uusille tonttikaduille (Kortesuontien ja Moisiontien jatkeet) sekä lähiympäristön muille kaduille on suunniteltu erityyppisiä hidastejärjestelyjä, muun muassa ajorataa kaventavia korokkeita, korotettuja liittymiä ja hidastetöyssyjä. edellyttää hidastejärjestelyissä huomioitavan ylläpitokaluston ja muun huoltokaluston sujuvan liikkumisen ja toimimisen alueella. Lahdenniityntien kääntöpaikalta Kortesuontielle jatkuva jalankululle ja pyöräilylle varattu katu tulee toteuttaa vähintään 3,5 metriä leveänä ja tasalevyisenä. Suorakulmat ja kavennukset raitilla vaikeuttavat raitin ylläpitoa. Asemakaavamuutoksen kaavaselostuksessa on arvioitu kaavasta aiheutuvien kustannuksien olevan katujen ja esirakentamisen osalta noin euroa. Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmassa puiston muutostöiden kustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Puistoon kohdistuvat kustannukset sisältävät toimenpiteitä myös kaava-alueen nro ulkopuolelta, muun muassa leikkipuisto Tapulin uuden ulkoleikkialueen rakentamisen. Kaava-alueen uusien katujen ylläpidosta tulee kustannuksia noin euroa. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa koskien 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin tonttia 6, korttelin tonttia 11, puisto- ja katualueita sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/2 virkistyspalvelujen aluetta, puisto- ja yleistä pysäköintialuetta sekä kaupunginosan rajaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa mennessä. Asemakaavan muutos mahdollistaa 44:n uuden pientalon rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Uusi asuntorakentaminen on osoitettu Yleiskaava 2002:ssa kaupunkipuistoksi merkitylle alueelle. Viheralueeksi edelleen jäävä osuus on kuitenkin niin laaja, että erilaiset kaupunkipuiston toiminnot ja maakuntakaavan viheryhteys pystytään turvaamaan täydennysrakentamisesta huolimatta. Kaupunginosan 39 (Tapaninkylä) rajaa siirretään hieman pohjoisemmaksi siten, että katujen jatkeet ja uudet tontit sisältyvät Tapaninkylän kaupunginosaan. Kaupunginosan raja on siirretty uusien asuintonttien pohjoisreunalle, sillä uudet asuinkorttelit tukeutuvat Tapaninkylän nykyisen kaupunginosan kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuihin. Alustavan liikennesuunnitelman mukaan uusille tonttikaduille (Kortesuontien ja Moisiontien jatkeet) sekä lähiympäristön muille kaduille on suunniteltu erityyppisiä hidastejärjestelyjä, muun muassa ajorataa kaventavia korokkeita, korotettuja liittymiä ja hidastetöyssyjä. Alueen maaperä on savikkoista ja savikon syvyys on paikoin lähes 10 metriä. Hidastetöyssyt lisäävät osaltaan alueelle tärinää raskaan kaluston liikkuessa alueella. Alueelta on tullut yhteydenottoja liikenteen aiheuttamasta tärinästä ja nykyisillä asukkailla huoli lisääntyvän liikenteen aiheuttamasta tärinästä olemassa oleviin rakennuksiin. Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmassa on otettu kantaa alueen tulva- ja hulevesiin varautumiseen ja puistoalueelle on suunniteltu tulva- ja hulevesipainanteita. Monet alueen nykyisistä tonteista ovat johtaneet hulevesiään avo-ojiin, joita kulkee tonttien rajoilla, katujen varsilla ja viheralueilla. Alueen pohjoisreunan täydennysrakentaminen ja katujen rakentaminen aiheuttavat muutoksia nykyisiin avo-ojiin, joten jo olemassa olevien tonttien on varauduttava muuttamaan tonttiensa kuivatustapaa. Kaavamuutosalueen eteläpuolelle jäävien sorakatujen uudelleenrakennuskustannuksiksi on arvioitu rakennusviraston investointiohjelmassa noin euroa. Näiden katujen uusiminen on arvioitu alustavasti toteutettavaksi vaiheittain vuosien aikana. kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Lisätiedot

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/2 Liitteet Otteet Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/3 308 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Oulunkylän, Jokiniementie 11:n ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Päätös päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutosehdotuksessa 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) sijaitsevan korttelin tontin 2 käyttötarkoitus muuttuu asuinrakennusten tontista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sekä asuinrakennusten korttelialueeksi. Tontin pohjoispuolella sijaitseva puistoalue muuttuu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Kadun länsipäässä on tontille ajo sallittu. Rakennusvirasto on ylläpitänyt puistoalueella kulkevaa reittiä osana katuverkostoa. Kadun puistomaista ilmettä ei ole tarkoitus muuttaa, eikä kaavamuutos huononna alueen viheryhteyksiä tai puistopalveluita. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/3 päättänee antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutosehdotuksessa 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) sijaitsevan korttelin tontin 2 käyttötarkoitus muuttuu asuinrakennusten tontista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sekä asuinrakennusten korttelialueeksi. Tontin pohjoispuolella sijaitseva puistoalue muuttuu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Kadun länsipäässä on tontille ajo sallittu. Rakennusvirasto on ylläpitänyt puistoalueella kulkevaa reittiä osana katuverkostoa. Kadun puistomaista ilmettä ei ole tarkoitus muuttaa, eikä kaavamuutos huononna alueen viheryhteyksiä tai puistopalveluita. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Oulunkylän korttelin tontin 2 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotuksesta mennessä. Tontti sijaitsee osoitteessa Jokiniementie 11 ja puistoalue tontin pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksessa alueen käyttötarkoitus muuttuu vastaamaan nykytilannetta eli asuinrakennusten tontista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sekä asuinrakennusten korttelialueeksi sekä asumisen tontiksi. Tontilla on paritalo ja hoivakoti Varpula, joka on rakennettu tontilla olleeseen toiseen paritaloon. Kaavamuutos mahdollistaa hoivakodin laajentamisen. Tontin pohjoispuolella oleva puistoalue merkitään jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Kadun nimeksi tulee Aidaspolku, Gärdobackastigen. Kadun länsipäässä tontille ajo on sallittu. Kadun puistomaista ilmettä ei ole tarkoitus muuttaa. Rakennusvirasto on ylläpitänyt reittiä osana katuverkostoa. Puistoalueen muuttaminen katualueeksi ei huononna alueen viheryhteyksiä tai puistopalveluita. Kaavamuutoksesta ei aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/3 Liitteet Otteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/4 309 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Vuosaaren (54.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Päätös Pysäköinti päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos aiheuttaa suuria muutoksia alueen pysäköinnissä. Nykyinen LPA-alue (korttelialueelle kohdennettu pysäköinti) palvelee Vuosaarentie 3:ssa sijaitsevaa monitoimitaloa sekä Vuosaarentie 5:ssä sijaitsevia urheilutaloa ja uimahallia. Pysäköintipaikan tilalle aiotaan rakentaa kerrostaloja (AL), ja jäljelle jäävä alue aiotaan muuttaa LP-alueeksi (yleinen pysäköintialue, joka on rakennusviraston kustannus- ja toteutusvastuulla). Tätä muutosta ei tulisi toteuttaa, koska pysäköintialue palvelee suurimmaksi osaksi uuden rakentuvan korttelin tarpeita. Yleisille pysäköintialueille ei tule osoittaa tontille ajo- rasitteita tai pysäköintikellarin luiskia. Pysäköintialue on nykyisilläkin toiminnoilla osoitettu LPA-alueeksi, eikä tuleva tilanne asuin- ja liikekorttelin kupeessa muuta pysäköintialueen luonnetta yleiseksi, päinvastoin. Näistä syistä LP-alue tulee ehdottomasti osoittaa LPA-alueena. Asuntojen vieraspaikat (10 autopaikkaa, 1 ap/1 000 k-m2) on sijoitettu yleiselle pysäköintialueelle (LP). Yleiseen pysäköintiin tarkoitetulle alueelle ei tulisi sijoittaa tontin vieraspaikkoja, vaan vieraspaikat tulee sijoittaa tontille. Kyseiset paikat vuokrataan kertaluonteisesti taloyhtiölle ja kokemukset ylläpito- ja hallintakäytäntöjen epäselvyydestä ovat osoittautuneet osapuolille raskaiksi. Tästäkin syystä, pysäköintialue tulisi olla kaavamerkinnällä LPA eikä LP. Kaavassa ehdotettu pysäköintialue tulee alustavien arvioiden perusteella maksamaan lähes euroa, ja edellä mainittujen syiden perusteella menoerä tulee kohdistaa kiinteistölle, ei Helsingin kaupungille. Jos pysäköintialue aiotaan toteuttaa yleisenä alueena, tulee tämä perustella rakennusvirastolle. Maanalaisen pysäköintitilan rakenteet eivät saa ulottua yleisille alueille, tai synnyttää vaakasuuntaisia hallintarajoja. Pysäköintihalli tulee sijoittaa kokonaisuudessaan ainoastaan korttelin alle. Tällä hetkellä Vuosaarentie 3:n kohdalla on kadun varsi osoitettu bussien pysäköintikaistaksi. Selostuksessa ei ole otettu kantaa mihin

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/4 Hulevedet Esteettömyys Kustannukset korvaavat paikat sijoitetaan. Kaupungissa on suuri pula matkailuliikenteen pysäköintipaikoista. Selostuksessa ei ole otettu kantaa siihen, miten asemakaavan muutos vaikuttaa alueen hulevesiin. Vuonna 2005 laaditussa Keski-Vuosaaren esteettömyyssuunnitelmassa Vuosaarentie kaava-alueen kohdalla on osoitettu erikoistason esteettömyysalueeksi. Kaava tuottaa yleisille alueille noin 1,02 miljoonan euron kustannukset (alv 0%). Hintaan ei ole laskettu johtosiirtoja. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: nina.mouhu(a)hel.fi Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: jenna.i.ikonen(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Pysäköinti

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/4 Hulevedet Esteettömyys Asemakaavan muutos aiheuttaa suuria muutoksia alueen pysäköinnissä. Nykyinen LPA-alue (korttelialueelle kohdennettu pysäköinti) palvelee Vuosaarentie 3:ssa sijaitsevaa monitoimitaloa sekä Vuosaarentie 5:ssä sijaitsevia urheilutaloa ja uimahallia. Pysäköintipaikan tilalle aiotaan rakentaa kerrostaloja (AL), ja jäljelle jäävä alue aiotaan muuttaa LP-alueeksi (yleinen pysäköintialue, joka on rakennusviraston kustannus- ja toteutusvastuulla). Tätä muutosta ei tulisi toteuttaa, koska pysäköintialue palvelee suurimmaksi osaksi uuden rakentuvan korttelin tarpeita. Yleisille pysäköintialueille ei tule osoittaa tontille ajo- rasitteita tai pysäköintikellarin luiskia. Pysäköintialue on nykyisilläkin toiminnoilla osoitettu LPA-alueeksi, eikä tuleva tilanne asuin- ja liikekorttelin kupeessa muuta pysäköintialueen luonnetta yleiseksi, päinvastoin. Näistä syistä LP-alue tulee ehdottomasti osoittaa LPA-alueena. Asuntojen vieraspaikat (10 autopaikkaa, 1 ap/1 000 k-m2) on sijoitettu yleiselle pysäköintialueelle (LP). Yleiseen pysäköintiin tarkoitetulle alueelle ei tulisi sijoittaa tontin vieraspaikkoja, vaan vieraspaikat tulee sijoittaa tontille. Kyseiset paikat vuokrataan kertaluonteisesti taloyhtiölle ja kokemukset ylläpito- ja hallintakäytäntöjen epäselvyydestä ovat osoittautuneet osapuolille raskaiksi. Tästäkin syystä, pysäköintialue tulisi olla kaavamerkinnällä LPA eikä LP. Kaavassa ehdotettu pysäköintialue tulee alustavien arvioiden perusteella maksamaan lähes euroa, ja edellä mainittujen syiden perusteella menoerä tulee kohdistaa kiinteistölle, ei Helsingin kaupungille. Jos pysäköintialue aiotaan toteuttaa yleisenä alueena, tulee tämä perustella rakennusvirastolle. Maanalaisen pysäköintitilan rakenteet eivät saa ulottua yleisille alueille, tai synnyttää vaakasuuntaisia hallintarajoja. Pysäköintihalli tulee sijoittaa kokonaisuudessaan ainoastaan korttelin alle. Tällä hetkellä Vuosaarentie 3:n kohdalla on kadun varsi osoitettu bussien pysäköintikaistaksi. Selostuksessa ei ole otettu kantaa mihin korvaavat paikat sijoitetaan. Kaupungissa on suuri pula matkailuliikenteen pysäköintipaikoista. Selostuksessa ei ole otettu kantaa siihen, miten asemakaavan muutos vaikuttaa alueen hulevesiin. Vuonna 2005 laaditussa Keski-Vuosaaren esteettömyyssuunnitelmassa Vuosaarentie kaava-alueen kohdalla on osoitettu erikoistason esteettömyysalueeksi.

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/4 Kustannukset Kaava tuottaa yleisille alueille noin 1,02 miljoonan euron kustannukset (alv 0%). Hintaan ei ole laskettu johtosiirtoja. puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Vuosaaren (54. ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro mennessä. Asemakaavan muutoksessa Vuosaaren Urheilutalon käytössä ollut autopaikkojen korttelialue (LPA) muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Pieni osa (n. 80 m2) nykyisestä LPA-korttelialueesta muutetaan puistoksi, osaksi nykyistä Mosaiikkipuistoa. Vuosaarentie 3 asemakaavan muutos on syntynyt kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Muutosalueen pinta-ala on 0,72 ha ja kokonaiskerrosala k-m2. Vuosaarentie 3 sijaitsee Vuosaaren metroasemalta noin viiden minuutin kävelymatkan päässä, lähellä palveluita. Alueidenkäytön ja tehokkaan, tiiviin kaupunkisuunnittelun kannalta Vuosaarentie 3 kortteli on ideaali sijainti täydennysrakentamiselle. Toteutuakseen asemakaava vaatii Vuosaarentien linjauksen muuttamista, jotta asuinrakennus mahtuu kortteliin. Jokeri 2-linja tulee tulevaisuudessa kulkemaan Vuosaarentietä, joten katusuunnittelussa tulee varautua riittäviin tilavarauksiin. Vuosaarentien nykyinen liikennemäärä on noin ajon/vrk. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: nina.mouhu(a)hel.fi Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: jenna.i.ikonen(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Ka/4 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (57) Po/1 310 Lisäkorvausvaatimuksen hyväksyminen, liukastuminen Meripihkapolulla HEL T Meripihkapolku, jalkakäytävä, klo 11.45, PL Päätös päätti maksaa hakijalle lisäkorvausta tilapäisestä haitasta 1 000,00 euroa enimmät vaatimukset hyläten. Samalla yleisten töiden lautakunta päätti hylätä muut vaatimukset. Kaupungille on esitetty lisäkorvausvaatimus tilapäisestä haitasta määrältään vähintään ,00 euroa sekä vahingoittunut on esittänyt kaupungille vaatimuksen vamman jatkohoitokuluista määrältään 211,40 euroa. Vahingoittunut on liukastunut klo Meripihkapolulla jalkakäytävällä. Palveluosaston lakimiehen päätöksellä on kaupungin todettu olevan asiassa korvausvelvollinen, koska jalkakäytävä ei ole ollut vahingon tapahtuessa jalankulkua tyydyttävässä kunnossa. Kaupunki katsoo, että tilapäisen haitan korvaus arvioidaan liikennevahinkolautakunnan korvausohjeiden lievää vaikeammat vammat (3) -haittaluokan sisällä. Hakijan kaupungin korvausvastuulla olevan henkilövahingon laatu ei edellytä muuta. Kaupunki katsoo, että se ei ole korvausvastuussa hakijalle vammanhoidossa aiheutuneista komplikaatioista. Lääkärinlausuntojen perusteella hakijan vamman paraneminen on pitkittynyt. Pitkä paranemisaika huomioon ottaen tilapäisen haitan korvausta korotetaan 1000,00 eurolla. Muut vaatimukset hylätään, sillä ne eivät ole kaupungin korvausvastuulla olevan vamman hoitoa. Vahingoittuneelle on tähän mennessä maksettu yhteensä 3 247,20 euroa. Koska korvausvaatimus ylittää palveluosaston lakimiehen päätösvaltaan kuuluvan ,00 euron määrän, päättää vahingonkorvauksesta yleisten töiden lautakunta. Samalla lautakunta päättää oikeuttaa palveluosaston lakimiehen päättämään vammaan liittyvistä mahdollisista lisäkorvauksista, jotka perustuvat tositteisiin ja jotka eivät ole harkinnanvaraisia määrän tai perusteen suhteen.