Korttelit 8 ja 10 Kuhmo

Transkriptio

1 Korttelit 8 ja 10 Kuhmo Asemakaavan muutos Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä. Kuhmon kaupunki Mäkelininkatu 17 a, Oulu Puh Fax etunimi.sukunimi@airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu x.x.20xx Hyväksytty kaupunginhallituksessa.. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa..

2 tyhjä sivu

3 Kuhmo Korttelit 8 ja 10 asemakaavan muutos 1 Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen alustava rajaus. Asemakaava koskee Kuhmon keskustaajaman asemakaavan korttelia 8 sekä korttelin 10 tonttia 20 sekä niihin liittyviä katu- ja viheralueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kuhmon keskustaajaman korttelin 10 tontit sekä niihin liittyvät katu- ja viheralueet. 1

4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kulttuurihistoria, muinaismuistot ja sotahistoria Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden vertailu Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

5 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Piilolan koulun asuntola-ruokalarakennus oli poistumassa koulukäytöstä. Kaavahankkeen tavoitteena oli muuttaa asemakaavaa siten, että liikerakentamisen ja huoltoaseman korttelialueet laajenisivat Piilolan koulun korttelista vapautuvalle alueelle. Samalla tulisi tutkittavaksi kevytliikenteen reitin uusi linjaus. Kaavaprosessi käynnistyi syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä x.x.-x.x Asemakaava Asemakaavassa liikerakentaminen pysyy pääosin nykyisillä paikoillaan. Vähittäiskaupan laajentumissuunta on pääasiassa kaakkoon. Huoltoasemalle on osoitettu laajentumisaluetta lounaaseen. Nykyisen asuntola-ruokalarakennuksen tilalle on suunniteltu kaupan pysäköintiä. Lisäksi kaavan etelänurkkaan tulee huoltoasemaan liittyvää toimintaa esim. konevuokrausta. Rakennusoikeuden määrä pysynee lähes saman. Huoltoasematontin uusia toimintoja varten on osoitettu 800 m² laajennusvara. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Piilolassa Peurantien ja Sotkamoon johtavan Kainuuntien liikenneympyrän koillispuolella. Kainuuntien varrella on huoltoasema- ja liiketoimintaa ja niiden takana Piilolan koulun asuntola-ruokalarakennus Luonnonympäristö Alue on Kuhmon kaupungin keskustaajamaa. Alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Kasvillisuus on lähinnä pihanurmikoita ja pensaita. Asuntola- ja ruokalarakennuksen alueella on isokokoisia havupuita Rakennettu ympäristö Alueella on tällä hetkellä s-market, huoltoasema sekä käytöstä poistumassa oleva asuntolaja ruokalarakennus. Alueen lähiympäristössä on koillisessa, kaakossa ja luoteessa pääasiassa asuinrakennuksia. Idässä ja lännessä on koulurakennuksia Kulttuurihistoria, muinaismuistot ja sotahistoria Alueelle tai sen lähettyvillä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, muinaismuistoja tai sotahistoriaan liittyviä kohteita. 4

7 3.1.5 Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista Tavoitteiden tarkistus tuli voimaan Kaavahanketta koskee lähinnä seuraava pääkohta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Maakuntakaava Kainuun maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa aluetta on keskustatoimintojen aluetta eli: Kohdemerkinnällä C osoitetaan Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen keskustahakuisten palvelujen, hallinnon ja asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen. Suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, palvelujen saavutettavuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Yleiskaava Ote maakuntakaavasta. 5

8 Kuhmo Korttelit 8 ja 10 asemakaavan muutos Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavan on ollut ehdotuksena nähtävillä Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta lukuun ottamatta koulun aluetta, joka julkisten palvelujen aluetta. Kaava-alue Ote osayleiskaavaehdotuksesta. 6

9 Asemakaava Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Ote voimassa olevasta kaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta (1:2000) on hyväksytty Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Kuhmon kaupunginvaltuustossa Muut suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Piilolan koulun asuntola-ruokalarakennus oli poistumassa koulukäytöstä. Kaavahankkeen tavoitteena oli muuttaa asemakaavaa siten, että liikerakentamisen ja huoltoaseman korttelialueet laajenisivat Piilolan koulun korttelista vapautuvalle alueelle. Samalla tulisi tutkittavaksi kevytliikenteen reitin uusi linjaus. Alustavissa tavoitteissa korostui toimivan ja turvallisen kevyenliikenteen yhteyksien osoittaminen korttelialueen läpi. Kaava-alue opetustoimenkorttelinosan (YO) osalta päätettiin rajata vain osaan ko. toiminnalle varatusta alueesta. Koulun tontilla ei ole muita muutostarpeita, joten kaava-alue olisi laajentunut turhaan. Voimassaolevan kaavan mukainen YO-korttelialue on lähes 3.5 ha. Varsinaista muutos tarvetta on vain noin vajaan hehtaarin alueella. 7

10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavaprosessin osalliset ovat määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat: Vireilletulo kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus (alueidenkäyttö) Pohjois-Pohjamaan ELYkeskus (liikenne), Kainuun Museo ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä asianomaiset yhdistykset ja yritykset muut erikseen arvioitavat osalliset esim. kaupungin viranhaltijat, toimielimet ja lautakunnat Asemakaavamuutos hankkeen vireilletulosta on kuulutettu paikallislehti Kuhmolaisessa ja kunnan ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä x.x.20xx lähtien Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on käsitelty viranomaisneuvottelussa Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöauto-liikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin Maakuntakaava Keskustatoimintojen alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, palvelujen saavutettavuu- 8

11 Yleiskaava teen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin, liikennejärjestelyihin sekä keskustaalueen taajamakuvaan. Alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä julkisten palvelujen alueeseen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alustavia luonnoksia esiteltiin maanomistajille. Maanomistajien aloitteesta kevyenliikenteen yhteyksiä muutettiin ja kaava-alueen rajoja tarkistettiin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden vertailu Kaavahankkeesta laadittiin alustaviksi luonnoksiksi kaksi versiota: ve 1 ( ) ve 2 ( ) 9

12 Palautteen perusteella vaihtoehdoista laadittiin yhteenvetovaihtoehto ja alustavia vaikutuksia arvioitiin. ve1+ ( ) 10

13 Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella vaihtoehto ve 1+ kehiteltiin varsinaiseksi kaavaluonnokseksi. Huoltoaseman alueen laajennus lounaaseen on maastollisesti liian haastava ja vaikeuttaa osaltaan kevyenliikenteen yhteyksiä. Korttelialueen laajennusta pienennettiin. Vastaavasti kaava-alueen kaakkoiskulman mm. tilaa vievälle kaupalle varatun alueen rakennusoikeutta kasvatettiin hieman. Vasankuja ulotettiin KM-korttelialueen kulmalle asti. Polttoaineen jakelupistettä ei merkitty luonnokseen. Kaupan rakennusoikeus nostettiin 3000 m². Luonnosten käsittelyn yhteydessä käyntiin varsin vilkasta keskustelua myös asuntola- ja ruokalarakennuksen käyttömahdollisuuksista ja niiltä osin kaavan säilyttämisestä nykyisellään. Kaupungin puolelta on kuitenkin todettu, ettei rakennuksen nykyinen kunto anna mahdollisuuksia osoittaa sitä sellaiseen käyttöön jossa tiloissa oleskelisi ihmisiä. Rakennusten peruskorjauksen ei ole resursseja Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutus 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS kaavaluonnos 11

14 5.1 Kaavan rakenne Kaavan perusrakenteessa nykyiset rakennukset säilyvät olevilla paikoillaan. Mahdolliset laajennukset toteutetaan olevien rakennusten yhteyteen. Marketin pysäköintialue laajenee kaakkoon nykyisen ruokala/asuntolarakennuksen paikalle. Liittymät kaduilta säilyvät nykyisellään. Nykyinen pysäköintialueen kaakkoislaitaa kulkeva kevyenliikenteen yhteys siirtyy korttelialueen rajauksen mukana uuden pysäköintialueen etelä ja kaakkoislaidalle. P-alueen läpi osoitetaan kaavamääräyksessä vaadittu jalankulkuyhteys ohjeellisena. KM-korttelialueen etelä-kaakkonurkkaan osoitetaan kl-1 alueen osa, jonne voi sijoittaa tilaa vievää kauppaa (esim. autokauppa, työkonevuokraus). Rakennusoikeutta ko. alueenosalle on osoitettu 800. Market-rakennuksen käytetty rakennusoikeus on tällä hetkellä vajaat 2500 m² eli kyseessä on käytännössä vähittäiskaupan suuryksikkö. Laajentumista varten rakennusoikeus on nostettu kaavamuutoksessa 3000 m².öön. Huoltoaseman kortteliosan lounaisrajaa on hieman muutettu Mitoitus Kaavan mitoitus perustuu olevaan tilanteeseen ja oletettuun laajennustarpeeseen. Vähittäiskauppaa varten on varattu 3000 m². Tilaa vievää kauppaa ja varastotoimintaa varten on varattu 800 m². Huoltoaseman kortteliosalla on rakennusoikeutta 1050 m² Palvelut Alueen olevat kauppa ja huoltoasemapalvelut säilyvät. Lisäksi alueelle on suunniteltu uusi polttoaineen jakelupiste ja tilaa vievää kauppaa esim. automyyntiä ja työvälineiden vuokrausta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet KM II 3000 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueella on nykyinen market-rakennus, joka laajuutensa ja toimintansa osalta täyttää vähittäiskaupan suuryksikön kriteerit. Rakennusoikeutta on 3000 m² ja kerrosluku on kaksi. Korttelialueen etelä-kaakkkois kulmassa on kl-1 alueen osa, jonne voi sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa tai varastorakentamista 800 m². LH I u ½ 1050 Huoltoaseman korttelialue Nykyinen huoltoaseman korttelialue, jolla rakennusoikeutta on 1050 m². Ullakon tasalla saa sijoittaa puolet ensimmäisen kerroksen rakennusoikeuden määrästä. 12

15 5.3.2 Muut alueet VP Puisto VL Lähivirkistysalue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueella ei ole rakennettua arvokasta kulttuuriympäristöä, mutta kaavamuutos on kohtuullisen merkittävä vaikutus rakennettuun ympäristöön. Nykyinen ympäristössään varsin näkyvä ruokala/asuntolarakennus poistuu kaavamuutoksen toteutuksen myötä. Muut nykyiset rakennukset säilynevät ja laajentuvat nykyisillä paikoillaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, Kaava-alue on Kuhmon kaupungin keskustaajamaa ja alueella ei ole luonnontilaista luonnonympäristöä. Ruokala/asuntolarakennuksen läheisyydessä on vanhahkoja komeita havupuita, joista osa todennäköisimmin kaadetaan. Osa sijaitsee kuitenkin alueen osalla, joka on merkitty säilytettävän puuston alueeksi Muut vaikutukset Kaavalla on vaikutuksia kevyenliikenteen yhteyksiin. Nykyiselläänkin kevyenliikenteen kulku alueella on hieman sekavaa ja useassa kohdassa kv-liikenne risteää ajoneuvoliikenteen kanssa. Kaavamuutos on tilanteen suhteen myös haasteellinen. Kevyellä liikenteellä on paineita kulkea pysäköintialueen läpi. Uudet viralliset yhteydet on merkitty korttelialueen laidoille, joten niiden toimiminen käytännössä kaikista suunnista on haasteellista. Varsinkin länsi-itä suuntainen yhteys ja etelä pohjoissuuntainen yhteys ovat ongelmallisia. Yhteydet pohjoista itään ja etelästä itään toiminevat varmaan luontevasti. Nykyinen pysäköinti alue on hieman jäsentymätön joten kaavamuutoksen myötä asia voidaan korjata ja rakentaa alueelle esim. korotetut jalankulkureitit ja selkeästi erottuvat pysäköintivyöhykkeet. Kaavamuutoksen vaikutukset nykytilanteeseen ovat käytännössä samat kuin kaavan vaikutukset voimassaolevaan kaavaan nähden. Merkittävimmät muutokset kohdistuvat rakennettuun ympäristöön ja alueella olevaan rakennusoikeuden määrään. Piilolan entisen asuntolaruokalarakennuksen tilat poistunevat kaavan toteutuessa ja tilalle tulee pysäköintialue. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue sijaitsee vilkkaiden pääväylien varrella, joten alueella on liikenteen melua. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamääräykset: 1. Korttelissa 10 tulee pysäköintialueelle rakentaa selkeästi erottuvat pääasiassa jalankululle varatut alueet ja/tai reitit. 5.7 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 13

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamisen seuranta toteutetaan pääasiassa rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. LIITTEET Oulussa AIRIX Ympäristö Oy Mikko Korhonen Kaavasuunnittelija Tapio Tuuttila DI 14