Maa- ja puutarhatilojen kartoitus

Transkriptio

1 Green Care palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa Maa- ja puutarhatilojen kartoitus Ritva Mynttinen SISÄLLYSLUETTELO 1 KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE AINEISTO JA MENETELMÄ TULOKSET JA TARKASTELUA Mielikuvat luonto- ja maaseutuympäristön merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille sekä Green Care sanasta Tarjonta, resurssit ja kysyntää (nykytila, tulevaa) Green Care palvelut ja -elementit Majoitus-, tila- ja ruokailuratkaisut Asiakkaat Yhteistyö Maa- ja puutarhatilojen nelikenttää Tulevaisuuden toiveita ja arvioita Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa Toiveet Green Care toiminnan kehittämiselle Etelä-Savossa Kouluttautumisen, avun, tuen ja neuvonnan tarpeet Tutkimustoiveet TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI YHTEENVETO JA TOIMINTAEHDOTUKSIA Yhteenvetoa Ratkaisuehdotuksia keskeisiin tarpeisiin ja haasteisiin Ehdotukset kehittämishankkeeseen LÄHDELUETTELO

2 1 KARTOITUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luonnon ja maaseudun resursseja eläimiä, kasveja, puutarhaa, puistoa, metsää, maisemaa ja maatilan töitä hyödynnetään hoidon, hoivan, kuntoutuksen, terapian, sosiaalityön tai kasvatuksen tukena. Sana toimii väljänä yläkäsitteenä monille maaseutu- ja viherympäristössä tuotetuille palveluille, joiden on havaittu lisäävän fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Toiminta on osin tuttua, mutta käsite on uusi ja tuntematonkin. Se on yleistynyt Euroopassa, ja myös Suomessa tällaiseen, jo olemassa olevaankin toimintaan, on alettu kiinnittää kasvavaa huomiota niin tutkimuksen, kehittämisen, yritystoiminnan kuin jossain määrin koulutuksenkin puolella. Maaseudulla on perinteisen alkutuotannon rinnalle syntynyt ja edelleen syntymässä uusia elinkeinotoiminnan muotoja erityisesti palvelutoiminnan alalta. Samalla hyvinvointipalvelut ovat uudistumassa. Tässä on tilaisuus kehittää green care -toimintaa myös eteläsavolaisilla maatiloilla maakunnassa, jossa on monipuolinen ja kaunis luonto sekä runsaasti maaseutua. Lisäksi Etelä-Savossa on selvä tahtotila edistää green care - toimintamalleja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa (Etelä-Savon maakuntaohjelma ). Varsinaista selvitys- tai hanketoimintaa ei aiheesta kuitenkaan vielä aiemmin ole alueella ollut. Tähän tarpeeseen vastaa Green Care -palvelutoiminnan mahdollisuudet Etelä-Savon alueella -esiselvityshanke ( ). Sen tavoitteena on selvittää green care -toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa hyvinvointialan yritystoimintaa Etelä-Savon maaseutualueilla. Selvitystyö kohdistuu sekä hyvinvointialan yrityksiin että maa- ja puutarhatiloihin ja luontoyrittäjiin. Tässä raportissa käsitellään maa- ja puutarhatilakartoituksen tuloksia. 2 AINEISTO JA MENETELMÄ Tämä aineisto perustuu 25 maa- ja puutarhatilan teemahaastatteluun. Ennen haastatteluja lähetettiin 174 maa- ja puutarhatilalle postitse tai sähköisesti kyselylomake, jossa kartoitettiin alustavasti heidän green care -mielikuviaan, kiinnostusta kyseiseen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä mahdollisesti heidän jo harjoittamaansa green care -tyyppistä toimintaa. Kyselyyn vastasi 23 tilaa (13 %), joista 14 oli kiinnostunut teemahaastattelusta, loput seitsemän oli nimettömiä ja kaksi vastasi nimellä, mutta eivät olleet kiinnostuneita haastattelusta. Näiden neljäntoista tilan lisäksi soitettiin kirjekyselyotannasta vielä viidelle potentiaaliselle tilalle, jotka kaikki lupautuivat tuossa yhteydessä haastateltaviksi. Lisäksi haastaeltiin 6 tilaa, joille ei oltu lähetetty kirjekyselyä lainkaan. 2

3 Kyselylomakkeen lähettämiseksi valittiin ProAgria Etelä-Savon kehittämispäällikön ja neuvojien kanssa mielekäs otanta eteläsavolaisista hevos-, maatilamatkailu- ja luomutiloista. Lisäksi kyselylomaketta että suoria haastatteluyhteenottoja varten etsittiin kohdetiloja haastattelijoiden omien tietojen ja verkostojen avulla sekä lähestymällä 4H-toiminnan ohjaajia, Etelä-Savon Marttoja ja MTK: ta. Jälkimmäisten kautta haastateltavia ei löytynyt. Lisäksi haastatellut tai kirjekyselyihin vastanneet henkilöt mainitsivat tiloja, joihin kannattaisi asian suhteen ottaa yhteyttä. Mainittujen hevos-, maatilamatkailu- ja luomutilojen lisäksi haastateltavina oli myös muutamia tavanomaisia kasvintuotanto-, puutarha- ja karjatiloja sekä yksi museotila. Haastattelut tehtiin pääosin puhelimitse, kolme kasvokkain haastateltavien kanssa ja yksi kirjallisesti. Kultakin tilalta haastateltiin 1 3 henkilöä, yhteensä 30 henkilöä. Haastattelut kestivät 15 min 2 t, yleensä min. Haastatteluja ei nauhoitettu, vaan haastattelijat merkitsivät vastaukset muistiin tietokoneelle saman tien. Näihin vastauksiin lisättiin vielä haastateltujen aiemmin lähettämät kyselylomakevastaukset, jotka kirjoitettiin muistiin pääasiassa sanasta sanaan päinvastoin kuin teemahaastatteluvastaukset. Aineisto kerättiin lokakuu 2010 helmikuu 2011 välisenä aikana. Ritva Mynttinen ja Birgitta Partanen haastattelivat. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden kysymykset kirjoittivat Seija Nissinen ja Ritva Mynttinen apunaan hankkeen projektiryhmän muut toimijat Kari Kangaspunta, Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen. Kirjekyselyä testattiin kolmella maatilalla asuvalla henkilöllä. Kyselylomake saatekirjeineen sekä haastattelurunko ovat liitteenä. Aineisto analysoitiin ryhmittelemällä vastaukset haastattelurungon teemojen ja niistä edelleen nousevien alateemojen alle, minkä jälkeen laskettiin, kuinka moni tila oli maininnut asian tai asioita kyseiseen teemaan liittyen. 3 TULOKSET JA TARKASTELUA 3.1 Mielikuvat luonto- ja maaseutuympäristön merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille sekä Green Care sanasta Kysymys: Mikä on luonto- ja maaseutuympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille? Kaikki haastateltavat toivat esiin luonto- ja maaseutuympäristön myönteisiä vaikutuksia ja yhdeksän mainitsi erikseen k.o. ympäristöllä olevan paljon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Osa haastateltavista mietti tämän ilmentymistä ihmisten toimien kautta: luonnossa liikutaan paljon, on lemmikkejä ja kesämökkejä, lemmikkien varusteisiin käytetään rahaa, maaseutuympäristön arvostus nousee, ihmiset pitävät kasveista ikkunalla. Merkitystä ei aina itse tiedostetakaan, todettiin. Asiaa katsottiin myös oman itsen kautta: luonto on tärkeä 3

4 itselle ja uskotaan sitä kautta, että se on tärkeä myös muille. Muisteltiin, että tutkimuksissa vihreä on todettu ihmisille tärkeäksi ja oikeasti merkitykselliseksi, että esim. muutaman tunnin oleskelu luonnossa päivittäin vaikuttaa (3 mainintaa). Myös omat havainnot puhuvat asian puolesta. Haastatellut vastasivat useimmiten, että luonto- ja maaseutuympäristössä rauhoittuu. Lisäksi siellä virkistyy, vahvistuu, fyysinen ja henkinen hyvinvointi kasvavat, luovuus pääsee esille ja sairauksista paraneminen nopeutuu, joissain tapauksissa jopa vähemmillä lääkkeillä, he toteavat. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Miten luonto- ja maaseutuympäristö vaikuttaa? Haastateltujen ajatukset luonnon ja maaseutuympäristön merkityksistä ihmisen hyvinvoinnille on ryhmitelty teemoihin, joiden jälkeen on mainittu, kuinka monta kertaa teemaa liittyviä asioita on mainittu ja mitä ne olivat. Rauhoittaa (10) - rauhoittaa x 2 - luonto rauhoittaa ja antaa vastapainoa kiireelle. - luonto rauhoittaa, pysäyttää, antaa tilaa olla, hengittää - näin se kautta aikojen ollut, ihminen hakeutuu tietämättään rauhalliseen paikkaan itsensä kanssa olemaan green care toiminnassa henkilön olemus, tekeminen muuttuu, esim. vilkas lapsi rauhoittuu, kun silittää lammasta; green care tuo mieleen rauhaa, kiireettömyyttä. - tutkittu juttu, esim. muutaman päivittäisen tunnin oleskelun luonnossa on todettu vaikuttavan stressihormoneiden tasoon pitkään, voisiko tällä olla vaikutusta jopa syövän ennaltaehkäisyyn? - kaupungissa asuvat saavat paljonkin maaseudulla käynnistä, hermo lepää - kun näkee vanhan maatalouden ja luonnon maiseman, ei enää muuta tarvikaan (~hiljenee) - Konnunsuon vankilassa henkilökunta havainnut, kuinka vangit pehmenivät eläinten kanssa Lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia (5) - kehitysvammaisilla haastateltava havainnut ratsastuksella olleen myönteisiä vaikutuksia fysiikkaan - luonto ravitsee fyysisesti - hyvää oloa ja terveyttä - puutarha tervehdyttävä - ympäristöä voidaan käyttää hyväksi mielenterveyskuntoutuksessa monipuolisesti Virkistää (4) - virkistävä tunnelma kivasta maisemasta - virkistymistä, vaikka ei erityisiä ongelmia olisikaan - green careen liittyy virkistäytyminen - kehitysvammaryhmien palaute: mieli piristynyt ratsastuksen jälkeen, hevosista puhutaan pitkään, muistoja kertyy Vahvistaa, voimaannuttaa (3) - se on voimavaralähde - luonto ravitsee henkisesti ja fyysisesti. - eläinterapia erityisesti nuorison voimaannuttamisessa; eläimen kanssa nuoren luottamus herää, sulkeutunut nuori avautuu Muuta - luovuus pääsee luonnossa esille paremmin - sairas paranee paremmin, kun luontonäkymä ikkunasta - luonto- ja maaseutuympäristön vaikutukset masennuslääkkeiden vaihtoehdoksi Haastateltavat miettivät, mikä luonto- ja maaseutuympäristössä sitten vaikuttaa. Useimmiten mainittiin luonto- ja maaseutuympäristön moniaistisuus, kokonaisvaltaisuus ja koskettavuus. Myös maaseudun ja maatilan töiden herättämät muistot voivat olla merkittäviä erityisesti vanhemmille ihmisille. Kyse voi olla myös siitä, että maalla ihminen tuntee alitajunnassaan olevansa oikeassa, tärkeässä paikassa, jossa tuotetaan ruokaa, elämän ehtoa ja luonnossa, jonka osa ihminen oikeasti onkin. Maalla on tilaa hengittää, on värejä, hiljai- 4

5 suutta, luonnon ääniä, rytmejä, (hyöty)liikuntaa, valoja ja varjoja, asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa (Taulukko 2.) Näillä kaikilla on omat vaikutuksensa. Taulukko 2. Mikä luonto- ja maaseutuympäristössä vaikuttaa? Haastateltujen ajatukset on ryhmitelty teemoihin, joiden jälkeen on mainittu, kuinka monta kertaa teemaan liittyviä asioita on mainittu ja mitä ne olivat. Aistimukset, elämys (näkö, kuulo, haju, tunto, maku, tunteet) (10) - aistit, tunteet: green care:n moniaistisuus (dementikot, autistiset); maaseutumiljöö myös aistillista; heinän tuoksu - mitä silmien ja muiden aistien kautta vaikutusta on, ja vuodenajat korostuvat täällä Suomessa, ovat selkeät varsinkin maaseudulla, valot ja varjot näkyvät - erityishenkilöille pyritään tarjoamaan elämyksiä esim. itse havainnoimalla (haju, kuulo ), aistimuksilla - hiljaisuus on uhanalainen asia, tulevaisuuden luksusta ja myös trendi, esim. kylpylöissä on hiljaisuuden huoneita - hiljaisuus, luonnon äänet, rauhoittumisen paikka - rauhallinen ympäristö, maisemat ja muut - kosketus luontoon, kokonaisvaltainen elämys eri aisteille - elämyksen hakua luonnosta - luontoon liittyvä elämys, joka on ihmiselle jollain lailla pysäyttävä - elämys tulla oikealla maaseudulle eikä tehtyyn ympäristöön. Muistot, nostalgia (6) - vanhuksilla nostalgian aihe - ihmiset unohtaneet juurensa, maalta olemme kuitenkin lähtöisin - kaiho, kaipuun tunne - tuntuu että tämä toiminta hyvin rikastuttavaa, esim. miehet muistelevat hevoskokemuksia yhdessä ja erikseen - puimalatanssit järjestetty ex tempore, kun oli muisteltu musiikkia - heinänseivästys: miksi tehdään näin? ennen tehtiin näin yhdistyy aiempiin sukupolviin - lampaan villan koskettaminen jo itsessään voi tuoda hyviä muistoja, jos lampaat entuudestaan tuttuja voi siis olla elävän lisäksi/sijasta tärkeää tuotteetkin Luontainen taipumuksen toteutuminen (3) - näin se kautta aikojen ollut, ihminen hakeutuu tietämättään rauhalliseen paikkaan itsensä kanssa olemaan - ihmiselle lajinmukaista ympäristöä, luonnollista; nykyinen valkoisuus (=talvi) olisi tappavaa ilman lämmitystä; vihreys, vesi, vapaa taivas, pilvet, raitis ilma - on ihmiselle luontaista pitää sellaisesta pelto-järvimaisemasta, perinnemaisemasta, samoin vanhasta metsästä, koska sieltä eväät on aina haettu - ja ruuanhankinta on perusasia; ollaan aika lähellä luontoa kuitenkin, maiseman katselu liittää ajatukset myös ruuan hankintaan, joka on ihmiselle perusasioita Vapaus, avaruus (3) - tilaa hengittää - selkeä ja avoin ympäristö mukava - puhtautta, väljyyttä Kokonaisvaltaisuus (2) - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ihminen on osa luontoa - kosketus luontoon, kokonaisvaltainen elämys eri aisteille Muuta (kukin kohta mainittu kerran) - Värit: värien vaikutus: vihreä rauhoittaa jne. - Rytmit: maaseudulla elämänrytmi on enemmän omassa hallussa, eletään luonnonrytmissä (vaikka työtä onkin paljon) - Suhteellisuudentaju, realismi: pitää jalat maassa ja tervejärkisenä; luonnosta näkee, miten kaikki oikeastaan on; elämä ei ole niin monimutkaista, monesti kun tehdään isoja numeroita pienistä asioista; luonnosta näkee, mikä on tärkeää, mikä ei; arkipäivän realismia, karitsoita syntyy, karitsoita kuolee jne. - Aitous tärkeää - Myönteiset mielikuvat: maaseutumaisema koetaan positiivisena - Liikunta: aina tekemistä ja puuhaa, hyötyliikuntaa - Syvällisyys: matkailussa pääpainona elämys, mutta jos henkilö saa muutakin kuin elämyksen esim. tunteen virkistymisestä, palautumista, eheytymisestä, kyseessä on green care; green care-metsäretki syvällisempää kuin tavallinen metsäretki, esim. puolukkaa ei vain kerätä vaan sitä vaikka maistellaan, murretaan, haistellaan, kerrotaan puolukasta (ravitsemus, ominaisuudet) ollaan toiminnassa moniulotteisemmin mukana, mennään syvemmälle 5

6 YHTEENVETO LUONNON JA MAASEUTUYMPÄRISTÖN MERKITYS (haastateltujen ajatuksissa) MITEN VAIKUTTAA? Rauhoittaa Virkistää Lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia Vahvistaa Ruokkii luovuutta Nopeuttaa paranemista Korvaa lääkkeitä? MIKÄ VAIKUTTAA? Kokonaisvaltaisuus Ärsykkeet kaikille aisteille "Arkirealismi" Syvällisyys, koskettavuus Elämykset Hiljaisuus Värit Valo, varjo Rytmi Muistot Vapaus Liikunta Kysymys: Mitä Green Care mielestäsi tarkoittaa? Mitä sanapari tuo sinulle mieleen? Green care koettiin sanana hieman hankalaksi ja käsitteenä laajaksi. Miksi sanan pitää olla noin vaikea? Luontevaa, suomenkielistä nimeä toivottiin. Erään mielestä vihreä hoiva ei kuitenkaan ole sopiva suomennos; hoivasta tulee mieleen perushoito, asuminen yms. eikä käsite koko laajuudessaan. Suomenkielisiksi nimiksi ehdotettiin muutamissa keskusteluissa vapaasti ideoiden: vihreä huolto, luomuhyvinvointi, luonnollinen hyvinvointi, vihreä voima, luomuhoito, vihreä voima, luontohoiva, luontovoima tai maavoima. Green care on uusi termi asialle, joka on ollut aina; nyt tuodaan asia vain esiin uudessa valossa ja katsotaan laajemmin, sanottiin yhdessä haastattelussa. Koettiin, että kyseessä on itsestäänselvyyden huomaamista ja tuotteistamista. Sanaan liitettiin luontaisesti vihreys ja toisaalta vihreä huolenpito. Luonto hoitaa, vihreä huolenpito (14 mainintaa) - vihreä hoiva x 3 - vihreä huolenpito x 2; vihreätä ja huolenpitoa - vihreää, luonto-huolenpito - ympäristö hoitaa ; luonnon hoitavan vaikutuksen ei tarvi olla tehtyä, mutta tässä (green care:ssa) kai on tarkoitus olla tekemällä tehty - hyvinvointia luonnosta, luonto parantaa - maaseutu toimii hoitavana ympäristönä, mutta vihreä hoiva muutakin kuin maaseutua - luonnon mukana olemista mielen hallinnassa - luonnonmukaista hoitoa - otetaan luonnon voimat ja niiden eheyttävä vaikutus käyttöön, maaseudulla tapahtuvaa - huolenpito, luonto hoitaa antaa voimaa jne. maaseutu/luonto hoivan lähteenä; vuorovaikutus luonnon kanssa, synergia - luonnon kautta ihmisille annettaisi hyvää mieltä ja autettaisi, vihreä hoito, luonto, maaseutu Sanaan yhdistettiin pehmeitä arvoja ja inhimillisyyttä. Pehmeät arvot (4 mainintaa) - tulee mieleen lempeä hoito, vihreä hoito, luonnollinen hoito - inhimillisyys, pehmeät arvot - pehmeitä arvoja, herkkyyttä kuulla itseä, maata, eläintä, luontoa, toista ihmistä - kykyä olla ja kohdata 6

7 Myös nähtiin, että toimintaan liittyisi ekologisuus, kestävyys ja luomu (3 mainintaa) sisältää ekologisen, vastuullisen aspektin kanssa (ainakin tulisi sisältää); green care:ssa ei ole laitteita ja koneita vaan eläimiä, ihmisiä, hoivaa; ei esim. punttisalia, jossa näytetään elokuvia ja musiikki pauhaa, green care omalla lihasvoimalla toimivaa mieluummin. Green care -palvelun ekologisuutta korostettiin myös hankkeen työpajoissa. Kestävyyden osista eettisyys puolestaan sisältyy jo itsessään toiminnan kriteereihin. Sana toi mieleen myös kokonaisvaltaisuuden, hoitokodit, eläinten hoitotyöt terapian eri muodoissa ja maalaisjärjen. Sanan rajausta mietittiin: Onko luksusyrttikylpy green care:a? Kuuluvatko luonnonkosmetiikka, luontoala, terveysvaikutteiset elintarvikkeet green care:en? Muutamat haastateltavat kokivat sanan myös harhaanjohtavaksi. Mieleen nousivat luontaistuotteet, pyykkipulveri, meikit, pesuaineet, ympäristöstä huolehtiminen vihreässä mielessä sekä verkostomarkkinointi. Green care? kumisaappaita, pipoa, kuralätäköitä, multaa, niiden tuntemista, juurtumista maahan maaseudulla luotettavia luonnonläheisiä palveluita maaseutu on hyvinvoinnin lähde maaseudulla tapahtuvaa, luonnon eheyttävää voimaa hyödyntävää kokonaisvaltaista hoivaa oppimista olemaan inhimillinen ihminen osana elämää, luontoa, ympäristöä; omien vahvuuksien löytämistä omasta itsestä - ajatukset haastateltavilta 3.2 Tarjonta, resurssit ja kysyntää (nykytila, tulevaa) Vastanneet maa- tai puutarhatilat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Kangasniemi (4 tilaa), Mikkeli (4), Pieksämäki (3), Ristiina (3), Juva (2), Mäntyharju (2), Punkaharju (2), Savonlinna (2), Joroinen (1), Pertunmaa (1), Rantasalmi (1). Haastatelluista matkailun parissa toimii 11 tilaa. Varsinaisia hevostiloja aineistossa on 7, mutta hevosia sinänsä on 13 tilalla. Luomutiloja haastatelluista on 9, puutarhatiloja 4 sekä muita tiloja 4 kpl. Monella tilalla on useita toimintoja. Kaikkiaan Etelä-Savossa oli 3032 maatilaa, joista 137 hevostilaa, 37 lammas- ja vuohitilaa, 200 puutarhatilaa (Taulukko 3) ja 227 luomutilaa (Evira 2010) vuonna Kartoituksessa otettiin jollain tavoin yhteyttä 182 maatilaan, mikä on 6 % kaikista maakunnan tiloista. Olettavaa on, että ulkopuolelle jäi useampiakin green care -toiminnasta kiinnostunut ja siihen sopiva tila. Tällaisia tiloja on jo ilmennyt ja useampia voitaisiin saada kehittämishankkeiden ja tietoisuuden leviämisen kautta esiin. Mahdollisia tiloja saattaisi löytyä monialaisten maatilojen joukosta, joita oli Etelä-Savossa 392 kpl vuonna 2004 (MTT 2009) tai niiltä tiloilta, joissa tilan isäntäväki tai jompikumpi heistä käy kodin ulkopuolella töissä. 7

8 Moni tila on jo vahvasti erikoistunut esim. puutarhatuotantoon tai lihakarjan kasvatukseen, eikä heillä ole aikaa tai kiinnostustakaan laajentaa tai muuttaa toimintaansa green care:n suuntaan. Myös monella haastatelluistakin tiloista on pulaa ajasta ja työvoimasta. Joillakin on toisaalta mahdollisuutena luopua tilan ulkopuolisesta työstä ja siirtyä green care -toimintaan tilalla tai kasvattaa sen osuutta esim. maatilamatkailutilan palveluissa. Mahdollisuutena olisi myös perustaa aivan uusia green care -tiloja jatkajaa hakeville tiloille, kunnalta tyhjiksi jääneisiin tiloihin, kuten kyläkouluille, myynnissä olevilla maatiloille jne. Eräs haastateltava ehdotti, että henkilöt, jotka ovat perineet maatilan, mutta eivät ole kiinnostuneita perinteisestä maataloudesta, saattaisivat kuitenkin kiinnostua green care -toiminnasta. Näitä ei tässä kartoituksessa ole tarkemmin selvitetty, mutta asia kannattaa muistaa myöhemmissä kehittämistoimissa. Green care -toiminnan taloudellista merkitystä eteläsavolaisille maatiloille on vain tämän aineiston perusteella sekä asian laajuuden, monialaisuuden ja tämän hetkisen hajanaisuuden vuoksi vaikea arvioida. Ainoastaan voitaneen sanoa, että taloudellista merkitystä on, se tulee jo vahvistuneen kiinnostuksen myötä kasvamaan ja on todennäköisesti riippuvainen tiedotuksesta, koulutuksesta, verkostoitumisesta ja kehittämistoimista. Taulukko 3. Maatilojen rakenne Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella vuonna 2010 Tiloja Ala ha Erikoiskasvituotanto Hevostalous Lammas- ja vuohitalous Lypsykarjatalous Muu kasvituotanto Muu nautakarjatalous Muu tuotanto Puutarhakasvien viljely Siipikarjatalous Sikatalous Viljanviljely Yhteensä Lähde: Tike, Maatilojen rakenne Kymmenkunta haastatelluista olisi varsin piankin kiinnostunut toteuttamaan ja kehittämään green care - tyyppistä toimintaa tilallaan joko pää- tai sivutoimisesti, kunhan ensin jäsentyy itselle sopiva toiminta. Kahdella tilalla ei nyt ollut riittävästi kiinnostusta ja aikaa kyseiseen toimintaan. Loput ovat kyllä kiinnostuneita, mutta kuulolla vielä. Osa heistä ei esim. rakennustöiden tai tilan ulkopuolisten töiden vuoksi ehdi vielä tulevan vuoden aikana mukaan toimintaan, vaikka mielenkiintoa onkin. Oleellista on myös erilaisten toimintamahdollisuuksien hahmottaminen yhdessä yrittäjien kanssa. 8

9 3.2.1 Green Care palvelut ja -elementit Kysymykset: Kuuluuko yrityksen toimintaan Green Care tyyppistä toimintaa vai onko se vasta suunnitelmissa? Yrityksen tarjoamat palvelut nykyisin ja tulevaisuudessa ja miten Green Care toiminta on niissä mukana? Green Care on väljä käsite, joka kattaa laajasti erilaista luontoa hyvinvoinnin saavuttamiseksi hyödyntävää tavoitteellista toimintaa. COST 866 hankkeessa (Green Care in Agriculture) toimintaa määriteltiin seuraavasti (vapaasti suomennettu, Hine et al in Sempik et al. 2010, s. 27): 1) sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito (social and therapeutic horticulture), 2) eläinavusteiset interventiot, sis. terapia ja virkistys (animal assisted inteventions) 3) hoivamaatalous (care farming) henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen maataloustöitä tekemällä pohjana toimiva maatila ja maaseutumaisema 4) luontoliikunta (facilitated green exercise as treatment) 5) ekoterapia, sis. ihmisen luontosuhteen vahvistamisen (ecotherapy) 6) luontoterapia, (wilderness therapy; nature therapy) - kokemuksellista toimintaa ja eri terapioita erityisesti ryhmässä ja villissä tai syrjäisessä luonnossa Toisaalta green care: n katsotaan tarjoavan mahdollisuuksia niin terapiaan, sosiaalipalveluihin, virkistykseen kuin kasvatukseen ja opetukseenkin (Yli-Viikari et al. 2009). Näitä jaotteluja soveltaen ryhmiteltiin haastatteluaineisto taulukkoon 4. Taulukkoa lukiessa kannattaa huomioida, että eläinavusteinen toiminta ja hoivamaatalous ovat osin päällekkäiset jaottelut. Tämän mukaan kaikilla tiloilla oli jotain green care -tyyppistä tai sitä sivuavaa toimintaa sekä kiinnostusta jatkossakin sellaiseen. Yleisintä olivat ohjelmalliset, virkistävät maatilavierailut, mitkä sinänsä eivät ole green care:a, mutta tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää toimintaa siihen suuntaan esim. yhteistyössä sote-alan yritysten kanssa. Kuitenkaan green care ei koko laajuudessaan liene selvillä, joten kehittämispotentiaalia on paljon. Useimmilla tiloilla (19 tilalla = 76 % vastanneista) oli eläimiä, enimmäkseen hevosia, lampaita ja koiria, muutamalla myös nautakarjaa, aaseja tai erilaisia pieneläimiä (taulukko 5). Tämä selittänee osaltaan sen, että 9

10 myös eläinavusteista toimintaa ja kiinnostusta sen kehittämiseen oli lähes puolella tiloista. Kyseiseksi toiminnaksi on tässä luokiteltu mm. sosiaalispedagoginen hevostoiminta, vammaisratsastus, hevosvaellukset ja eläinten hoito. Puutarhanhoitoa ei green care mielessä hyödyntänyt ilmeisesti kukaan, mutta harkitsi viisi tilaa. Tällä saralla vaikuttaisikin olevan piilevää potentiaalia, joka herää, kun aiheesta aletaan keskustella. Puutarhoja ja kasvimaanlaittomahdollisuuksia tiloilla kyllä on. Vastaavasti kiinnostusta löytyy metsä- ja luontoliikuntaan, jonka kehittämistä puoltaa mm. se, että noin puolet (11) tiloista mainitsi tilan yhdeksi vahvuudeksi metsät. Metsäalueilla kuvailtiin olevan hyviä ratsastusmaastoja, helppokulkuisia metsäautoteitä, luontopolkuja, patikkareittejä pitkospuilla tai hyviä marjastusmaastoja. Mielenkiintoista on se, että muutamalla tilalla olisi mahdollista viedä eläimiä mukanaan laitoksiin, jolloin mahdollisesti heikkokuntoisetkin asukkaat pääsevät nauttimaan luonnon elementeistä (taulukko 8). Pohjaa, itua ja kehittämistarvetta siis olisi erityyppisten green care -toimintojen rakentamiselle Etelä-Savossa, vain vanhusten asumispalveluja maatilalla ei kukaan maininnut. Taulukko 4. Green Care tyyppinen toiminta 25 eteläsavolaisella maa- ja puutarhatilalla nyt sekä mahdollisesti tulevaisuudessa. Toiminnot on ryhmitelty teemoihin. Kunkin teemaotsikon jälkeen on mainittu, kuinka monella tilalla on tai voisi olla tähän ryhmään liittyviä toimintoja. Otsikon alla on kerrottu toimintojen sisältöjä tarkemmin. PALVELUT, MENETELMÄT NYT 10 TULEVAISUUDESSA, edellisten lisäksi kiinnostusta tai jo suunniteltuna Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito (0) Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito (5 - marjapensaat, marjojen poimiminen, omenapuut, aistipuutarha, puutarhamajoitusta - puutarhanhoitotyöt ja perinnekasvien vaaliminen - mahdollisesti puutarhaterapiaa - luontoympäristössä olevassa mökissä voisi hoitaa mielenterveyskuntoutujia yhdistäen siihen puutarhaterapian; lomalaisille voisi tehdä kasvimaan - vanha, kunnostettava puutarha tarjoaa mahdollisuuksia: omenatarhasta voisi kerätä hedelmät ja keittää hillot; myös vanhoja perennoja, kirsikkatarha ja marjapensaita Eläinavusteinen toiminta (7) - sosiaalipedagoginen hevostoiminta - vammaisratsastus (eri asia kuin hevosterapia); eläinten hoito; rekiajelu - ohjattu maastoratsastus islanninhevosilla, luonnossa liikkumista ja rentoutumista; monenlaisia eläimiä ihasteltavissa ainakin kesäaikaan, myös pienimuotoinen hoito mahdollista - eläinleirit - maatilan lampaiden hoito osana opiskelua terapeuttinen lisäarvo - elämyksiä islanninhevosvaelluksilla vaeltaen kiireettömästi luonnossa sekä terapiaratsastusta - vanhusten hoitolaitoksiin viedään eläimiä Hoivamaatalous (4), ks. myös eläinavusteinen toiminta - Työtoiminta: on kyllä ollut töissä vajaakuntoinen hlö, mutta huomattu, että omalla hlökunnalla pitää olla ai- Eläinavusteinen toiminta (5) - mahdollisesti sosiaalipedag. hevostoiminta - hakeutumassa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutukseen - osallistumista hevostenhoitotöihin - vaellusratsastusta - kehitteillä leirejä, joissa green care on koko toiminnan perusta ja eläimet mukana Hoivamaatalous (2), ks. myös eläinavusteinen toiminta - GC kuntoutus ja työtoiminta: lähinnä ympäristön seuraamista, eläinten syöttöä, talviaskareita, puu-

11 kaa opastaa työssä ja kiinnitettävä henkilöön erityistä huomiota, jos/kun on ujo eikä itse esim. rohkene kysyä työhön neuvoa; vaatii aikaa 1-2 ihmiseltä - kesäleiri maatiloilla ongelmanuorille - tukiperhetoiminta maatilalla Metsä- ja luontoliikunta (1) - talomuseota ympäröivä luonnonsuojelumetsä (30 ha) on yleistä virkistysaluetta kuntalaisille polkuineen ja pitkospuineen; alueella voi omatoimisesti liikkua ja istua nuotiolla laavulla (maksutonta) Maatilavierailut (12) - tutustuminen tilaan, toimintaan, tarinoihin ja eläimiin, ml. mehiläiset - rekiajelut, kotieläinpiha, eläinten hoito - koululuokkien (esim. kuvaamataito) tunnit - kurssit, luennot - voi tuoda tod.näk. mukana omia terapiaeläimiä Muu (yksi maininta kutakin ellei toisin mainita) - vapaaehtoistyö/työharjoittelu - sijoitettujen lapsien ja vanhempien tapaamiset - Tyhy-toiminta (2) Muu green careen yhdistettävissä oleva toiminto (4) - Vaihtoehtohoidot, luontaishoidot, hyvinvointihoidot x 3: shiatsu, kalevalainen jäsenkorjaus, paastokurssit, ravintoneuvonta; rosenterapia, hieronta, turvehoito, luennot luonnollisesta itsehoidosta; jalka- ja yrttikylvyt puutarhassa; ohjelmapalveluina erilaisia hierontoja, hoitoja yms. - yhteistyökumppanin kautta käsityö-, yrtti- sieni- ja marjakursseja tarha-askareita; kohteena työkyvyn ylläpitäminen, työhön kiinnipääseminen (työstä syrjäytyneet) ja kehitysvammaiset - majoitusta ja työtoimintaa maalla; työ esim. alihankintana kädentöitä muille yritykselle, metsänraivausta Metsä- ja luontoliikunta (5) - retkeilyä yms. vaellusta hienoilla metsäteillä ja poluilla, voisi tehdä pieniä pistoja luontokohteisiin - metsä, hiljaisuuden retriitit - kasviretket, lintutornit - hiljentymispaikat luonnossa - mainittu jo nykyisenä toimintana, mutta laajennettuna ja järjestettynä voisi järjestää patikkaretken, jolla kuljetaan metsäteitä pitkin päämäärään, josta huoltoauto voisi hakea, lisäksi merkittyjä reittejä ympäröivään metsään opastauluilla Maatilavierailut (6) - vierailu pyörä- ja hevosvaellusreitistön varrella - retket laitumille, talutusratsastus, kasviretket, eläinten seuraaminen, tutustuminen maaseutuympäristöön ja eläimiin; maaseutuympäristön lintu- ja kasvilajien seuraaminen ja kartoitus - eläkeläisille esim. virkistyspv maaseudulla, jos oma ohjaaja mukana - kotieläinpiha - eriteemaiset, toiminnalliset leirit luonto- ja maaseutuympäristössä (esim. käsityö, taide, ekologia, arjen taidot) - osallistumista tilan töihin voi olla Luontoterapia (wilderness therapy) (1) - selviytymisleiri ja hiljaisuuden retriitit pelkistetyssä maaseutuympäristössä eri ryhmille (nuoret, työelämässä kiinni olevat v., vanhukset) Muu (yksi maininta kutakin) - vanhusten hoitolaitoksen ja koulun yhdistäminen/yhteinen ruokala, green care mukaan? - gc-tempaukset tietyn teeman ympärillä useammassa vastaavanlaisessa paikassa tietyn ajan sisällä - virkistyspäivät Muu green careen yhdistettävissä oleva toiminto (4) - jo olemassa olevien vaihtoehto- ja luontaishoitojen vieminen luontoympäristöön - myyntipaikka organisaation tuotteille, jotka voivat olla tehty esim. gc-toiminnan kautta Taulukko 5. Green care -toimintaan sopivia eläimiä ja metsää 25 eteläsavolaisella maa- ja puutarhatilalla. Eläimiä 19 tilalla, joista - hevosia 13 tilalla, mainittu: hevosia x 10; suomenhevosia x 2; islanninhevosia x 1; poneja x 6; osa edellä mainituista soveltuvat vammaisratsastukseen ja terapiakäyttöön, osa myös reki- tai kärryajeluun - koiria 10 tilalla, mainittu: koiria x 5; paimenkoiria x 4; puudeli ja bordercollie, ihmisiin tottuneita ja tykkäävät olla sylissä - lampaita 8 tilalla, mainittu: kainuunharmaslampaita (maatiaiseläimiä), lampaita ja paimenkoira kesällä laitumelle (saa katsella, mutta ei koskea); 2 pässiä; lampaat x 4 - kissoja 6 tilalla 11

12 - aaseja 3 tilalla - nautakarjaa 3 tilalla, mainittu: lehmät x 2; lypsykarja + nuorkarja (Itä-Suomen karjaa) - muita eläimiä 5 tilalla: vuohia, kanoja, kaneja, pupuja, laamoja, villasikoja, jyrsijöitä, poro, mikropossuja, mehiläisiä - kotieläinpiha yhdellä tilalla Metsää, maastoa ainakin 11 tilalla, todennäköisesti useammallakin, mutta eivät vain ole haastattelussa asiasta maininneet - hyvin hoidettua, monipuolista metsää sen kaikissa ikävaiheissa sekä metsäautotieverkosto, parhaimmille osille pääsee pyörätuolilla ja lastenvaunuilla, voisi tehdä pieniä pistoja luontokohteisiin - metsää on x 3 - maastoa ratsastukseen x 2 - hevosille hiljaisempia metsäreittejä - mukavat maastoreitit kulkevat sorateitä, metsäteitä ja -polkuja pitkin - mökkimatkailijoille rakennetut luontopolut; hyvät marja- ja sienimaastot; kota metsän keskellä - 30 ha luonnonsuojelumetsä, jossa metsäpolkuja ja teitä, valmis patikkareitti, pitkospuita, mustikka- ja sienimaastot - sekametsää, luonnonrauhaa Lisäksi viidellä tilalla on kulttuuriperinnön elementtejä tilalla, joko vanhaa rakennuskantaa (3 mainintaa, jotka olivat: maatilalla myös vanha talo ja luhtiaitat, jotka suojelukohteita; perintötalo/talomuseo; vanha päärakennus), valtakunnallisestikin merkittävää perinnemaisemaa (3 mainintaa ) tai vanhaa esineistöä (2 mainintaa, jotka olivat: tilalla on harrastettu museotoimintaa, talletettu ja hankittu vanhoja esineitä, hevostyökaluja ja maatalouden tarvekaluja; talomuseossa myös esineitä) Majoitus-, tila- ja ruokailuratkaisut Green care palvelukokonaisuuteen tarvitaan usein myös majoitus- ja muita tiloja sekä ruokailua. Noin puolet haastatelluista (13 tilaa) voivat jo nyt majoittaa vieraita esim. vuokramökkeihin tai aittoihin. Seitsemältä tilalta löytyy muita tiloja kokouksiin, grillaamiseen tai järven rannalla saunomiseen. Seitsemän kertaa tuotiin lisäksi esille mahdollisuuksia pääasiassa kunnostaa vanhoja rakennuksia tai rakentaa uutta majoitus-, työ- ja kokoontumistiloiksi. Ruokailu järjestyisi noin kolmanneksella itse tai yhteistyön kautta. Näistä lisää taulukossa 6. Taulukko 6. Green Care palvelukokonaisuuksissa hyödynnettäviä majoitus-, tila- ja ruokailuratkaisuja haastatelluilla maa- ja puutarhatiloilla. Kunkin ryhmän otsikon jälkeen on mainittu, kuinka moni tila mainitsi kyseiseen ryhmään liittyvän asian tai asioita ja otsikon alla on kuvattu asioita tarkemmin. Majoitus NYT (13) - vuokramökkitoimintaa - 2 vuokramökkiä - 3 vuokramökkiä, joista yksi esteetön (14 vuodepaikkaa) - vuokramökit sekä taajamassa taiteilijaresidenssi (9 petiä, 3 huonetta) ja senioritalo, jossa 5 asuntoa - entisöidyissä, perinteisesti sisustetuissa aitoissa aamiaismajoitusta (5 kpl 2-4 hh ja lisävuoteita, oma wc ja suihku) ja 3 hyvin varustetussa rantamökissä itsepalvelumajoitusta - majoitusmahdollisuus 9 hengelle vanhassa vilja-aitassa; aitta on sähköistetty, varusteluna jääkaappi, kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni ja radio - huvilavuokraus - aittamajoitusmahdollisuus kesällä - yöpyminen mahdollista teltassa pihalla - kaksi asuinrakennusta, joista vanhassa mahdollisuus järjestää taukotilat ja tarvittaessa majoitusta 12

13 - kesämajoitusta - asuntola x 2 Majoitus TULEVAISUUDESSA (3) - ajatuksissa on käynyt rakentaa pienehkö mökki ympärivuotiseen käyttöön ja vuokrata sitä ihmisille, jotka viihtyvät maaseudun rauhassa - maatilalla myös vanha talo ja luhtiaitat, jotka suojelukohteita; voisi remontoida majoitus- tms. tiloiksi - kaksi asuinrakennusta, joista vanhassa mahdollisuus järjestää taukotilat ja tarvittaessa majoitusta Muut rakennukset ja tilat NYT (7) - kokous- ja/tai koulutustiloja x 3 - rantasauna ja hiekkapohjainen ranta, iso lasiterassi, pihalla kota ja grillausmahdollisuus - pihapiirissä grillikatos, 400 metrin päässä rantasauna, jonka pihaan pääsee autolla, iso tupa ja keittiön pöydän ääreen mahtuu 10 henkilöä - kota metsässä - talomuseon päärakennuksen vuokraus eri tahoille; suuri talonpoikaistalo, tupaan mahtuu noin 30 ihmistä; 2 laavupaikkaa Muut rakennukset ja tilat TULEVAISUUDESSA (4) - pihapiirissä vanha talo kunnostettavissa hoitolaksi - kaksi asuinrakennusta, joista vanhassa mahdollisuus järjestää taukotilat ja tarvittaessa majoitusta - maatilalla myös vanha talo ja luhtiaitat, jotka suojelukohteita; voisi remontoida majoitus- tms. tiloiksi - rakennukset, esim. käytöstä poistetut vihannesvarastot (voisi käyttää yhteisestikin verkostossa?) Ruokailu itse tai yhteistyön kautta NYT (9) - itse tai Martoilta tilaamalla - yhteydet Marttojen pitopalveluun, jonka kautta järjestyisi suuremmat ruokatarjoilut; itse voivat puolestaan hoitaa keittoja voileipätyyppisen tarjoilun - ryhmille tilauksesta ruokapalveluja (8-50 aikuista) - St1-huoltoasema lähellä, sieltä voivat toimittaa lounasruokaa - ruokailunjärjestäminen, kahvitus onnistuvat (ravintolataustaa) - kota lämmitetty, pannukahvit ja makkarat - verkostojen kautta erilaiset tarjoilut - yhteistyö ravintolan ja eräyrittäjän (tarjoilu) kanssa Ruokailu itse tai yhteistyön kautta TULEVAISUUDESSA (1) - kesäkahvila terassilla maatilan yhteydessä Esteettömyys Tilojen esteettömyys nousi esille seitsemän haastateltavan kanssa. Heistä neljällä oli esteettömyyteen kiinnitetty ainakin osittain huomiota invavessoina, kuljetusjärjestelyinä tai esteettöminä rakenteina. Järjestelyjä lienee tehty useammallakin tilalla, koska kuitenkin 7 tilalla vierailee kehitysvammaisia henkilöitä jo nyt. Kaksi tilaa mainitsi erityisesti, että paikassa on hankala kulkea pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tämä esteettömyystilanne tiloilla jää tässä osittain epäselväksi ja se tuleekin vielä luonnollisesti erikseen selvittää kaikkien tilojen kohdalla, jotka suunnittelevat toimintaa esteettömiä reittejä tarvitseville kohderyhmille. Esteettömiä reittejä on ainakin osittain neljällä tilalla, joilla - ollaan rakentamassa kuivakäymälää invavessaksi ja kuljetuslavettia laidunkierroksia varten - kuivakäymälät on jo invavessoina ja osittain esteettömät rakennukset maatilasta, taloon sisälle kapeat portaat, joihin ei mahdu luiskoja pyörätuolille, joten sinne sisälle ei pyörätuolilla pääse - yksi kolmesta vuokramökistä on rakennettu esteettömäksi (14 vuodepaikkaa) - pihalla pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla, mikä riittäisikin kesäaikaisiin vierailuihin. Vanhaan navettaan ei pyörätuolilla pääse. ei ole kahdella tilalla: - tila hankalakulkuinen pyötätuolille - tilalla ei pääse kulkemaan rollaattoreilla, pitäisi sitä varten tehdä maansiirtotöitä, ei invavessaa 13

14 3.2.3 Asiakkaat Kysymykset: Mitkä ovat yrityksen palveluja käyttävät asiakkaat nykyisin ja tulevaisuudessa? Tämän aineiston perusteella lapset, nuoret, vanhukset ja kehitysvammaiset sekä joissain määrin myös mielenterveyskuntoutujat ovat ja tulisivat olemaan merkittävimmät asiakkaat haastelluilla 25 maa- ja puutarhatilalla (taulukko 7). Myös Etelä-Savon kannalta yleisemmin katsottuna vastaajat näkivät lähes vastaavat ryhmät potentiaalisina asiakkaina maakunnan green care -toiminnalle: useimmiten mainittiin ikäihmiset, lapset ja nuoret, ulkomaalaiset (ml. maahanmuuttajat), kaupunkilaiset sekä jossain määrin myös mielenterveyspotilaat ja kehitysvammaiset (taulukko 13). Taulukko 7. Haastatelluilla maa- ja puutarhatiloilla vierailevat asiakkaat nyt sekä mahdollisia kohderyhmiä tulevaisuudessa. Kunkin asiakasryhmän jälkeen on merkitty, kuinka moni tila mainitsi kyseiseen ryhmään kuuluvia ihmisiä nykyisiksi tai mahdollisesti tuleviksi asiakkaikseen. Otsikon alla on kuvattu kutakin asiakasryhmää tarkemmin. NYT TULEVAISUUS, edellisten lisäksi Lapset ja nuoret (7) - päiväkotiryhmät - koululaisryhmät (esim. kuvaamataito) - sijoitetut - lastenkotilapset - tukiperhetoiminta - nuoret, joilla ongelmia elämäntilanteissaan ym. - ongelmanuoret Suomesta ja Saksasta Vanhukset (4) - eläkeläiset - hoitokodeista - vanhukset x 2 Kehitysvammaiset (7) - lähes sokeita ratsastajia ja vammaisratsastajia on ollut talutusratsastuksessa, mutta ei ole mahdollisuutta terapiaratsastukseen; voi kuitenkin ottaa vastaa henkilöitä/ryhmiä, joilla mukana oma ohjaaja - kehitysvammaisia, erittäin vaikeasti kehitysvammaisia; 3 v käynyt kunnan kehitysvammahuollon kautta; yksittäin käyvät kukin joka toinen viikko tunnin kerrallaan ratsastamassa, maksavat itse; myös ryhmiä ohjaajien kanssa - Vaalijalasta; hoitokodeista - kehitysvammaiset x 4 Mielenterveyspotilaat (3) - mielenterveyskuntoutujia; ADHD-lapset - Itävallasta sikäläisen psykologipalvelun kautta - syömishäiriöiset Päihderiippuvaiset (1) - AA-ryhmiä Opiskelijat (1) - oman oppilaitoksen erityistä tukea oppimiseensa tarvitsevat opiskelijat Ulkomaalaiset (3) - saksalaiset - venäläiset (lapsiperheet) 14 Lapset ja nuoret (5) - 4H-kerholaisia - perhekotinuoret - koululaisryhmät - syrjäytymisvaarassa olevat nuoret - lapset ja nuoret Vanhukset (6) - eläkeläiset, jos oma ohjaaja mukana; ryhmäkoko voisi olla max hlöä - vanhainkodin väki ollut yhteyksissä; käyntejä ei vielä ole toteutunut kai kuljetushankaluuksien takia - vanhukset x 4 Kehitysvammaiset (2) - kehitysvammaiset x 2 Mielenterveyspotilaat (3) - masennuksesta kärsivät; burn out tapaukset - mielenterveyskuntoutujat Päihderiippuvaiset (1) - AA-ryhmät, huumenuoret Opiskelijat (2) - muiden oppilaitosten erityisopiskelijat - nuoret opiskelijat (ei erityis-); aikuiset; gc-yrittäjät; omaishoitajien kouluttajat

15 - itävaltalaiset Muut (yksi maininta kutakin) - maahanmuuttajat - yhdistykset - kaikki kohderyhmät tervetulleita yksin tai ryhmässä sekä lähetteellä että ilman - työyhteisöt, työporukat Muut (yksi maininta kutakin, ellei toisin mainita) - kaikki (3): kuka vaan, jos ohjaaja mukana; laidasta laitaan; periaatteessa kuka vaan tervetullut, paitsi että liikuntaesteiset eivät pääse kaikkialle ja pölyallergikoille saattaa olla liian pölyistä - syrjäytyneet (2): töistä syrjäytyneet; syrjäytyneet kaupunkilaiset - kunnat (2 ) - omaishoitajat ja hoidettavat (2) - työyhteisöt - (avo)vangit - sosiaalipuolen asiakaskunta - itsehoidosta kiinnostuneet - umpikaupunkilaiset - muistihäiriöiset (esim Hgin Alzheimer-yhdistys) - yritykset - töissä kiinniolevat vuotiaat - hoitoalan henkilökuntaa - (henkistä) voimaa hakevat asiakkaat Yhteistyö Aiemmin mainittiin, että tiloilla tehdään tai voidaan tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa majoitukseen ja ruokailuun liittyen (taulukko 6). Yhteistyötä ilmeni myös käsityö-, hyvinvointi- ja luontoyrittäjien sekä Maaja kotitalousnaisten ja sukelluspalveluyrittäjän kanssa, maininta kutakin. Esille tuli green care -palvelun yhdistäminen mm. käsityökursseihin, vaihtoehtohoitoihin, sieni- ja marjaretkiin sekä yhteiset pihatalkoot. Lisäksi ainakin JJR (Juva, Joroinen, Rantasalmi) -kuntien kulttuuritoimet (sis. museotoimen) järjestävät yhteistapahtumia ja toimivat muutoinkin yhdessä, mikä voisi edesauttaa green care -toiminnan kehittämistä museoiduilla maatiloilla. Lisäksi yksi tila kertoi toimivansa lampureiden ja paimenkoiratilallisten verkostoissa. Green care palvelun rakentamiseen tarvitaan ajoittain esim. rakennuspalveluja, luontoalueiden ylläpitoa tai mökkitalkkaritoimintaa. Tällaista yhteistyötä haastateltavat eivät nostaneet esiin, mutta muutamalla itsellään oli taitoa ja kokemusta puutöihin sekä rakennusten ja teiden ylläpitoon. Lisäksi yhdellä haastatelluista oli latukone, jolla voi vetää latua esim. mökkien ja oman tilan ympärille. Tämäntyyppisten palveluiden selvittäminen ja hyödyntäminen green care toiminnassa kannattaisi vielä tarkemmin kartoittaa. Eräälle tilalle potentiaalinen väylä saada asiakkaita ovat ympäristön lomamökit, joihin majoittuvilta onkin jo jonkin verran tullut vierailupyyntöjä tilalle. Toisaalta, kuten yhdellä haastateltavista, oma verkosto voi olla jo niinkin laaja, että asiakashankinta onnistuu hyvin sen kautta, tarvitsee vain lähteä mainostamaan. Yleisesti ottaen kuitenkin yhteistyöhön ja verkostoitumiseen olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja rakentaa yhteyksiä nimenomaan green care palvelukokonaisuuksia ajatellen sekä hyödyntää olemassa olevia verkostoja, joita on mm. matkailun ympärillä. 15

16 3.3 Maa- ja puutarhatilojen nelikenttää Kysymys: Millaisena näet GC toiminnan omassa yritystoiminnassasi (tausta ja osaaminen, resurssit, asiakkaat, yhteistyö, yhteiskunta) vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat? Haastateltujen tilojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat heidän omasta näkökulmistaan katsottuina on koottu taulukoihin Näiden taulukoiden tieto on vielä tiivistetty yhteen laatikkoon taulukon 8 yläpuolelle. Mitä näistä sitten ilmenee? Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen vahvuutena on niiden monipuolisuus. Tarjolla ei vielä ole kovin paljon green care -tyyppisiä palveluja, mutta suuntautumista ja kiinnostusta on niin eläin- kuin luonto- ja kasviavusteiseen toimintaan. Aineistossa on paljon tiloja, joiden ovet ovat auki vierailuille ja sitä kautta erilaisen yhteistyön kehittämiseen. Eläimiä on 2/3 haastatelluista, erityisesti hevosia, lampaita ja koiria. Samoin metsää ja maastoa löytyy toiminnan kehittämiseen. Muutama haastateltava voi kuljettaa palvelun ja/tai eläimiä mukanaan esim. laitokseen. Majoitus järjestyy puolella ja ruokailu kolmanneksella tiloista. Osa haastateltavista toi vahvuutena esiin myös sosiaaliset taitonsa sekä green care -toimintaan sopivan luonteensa. Lisäksi viidellä tilalla perinnemaisemat, vanhat rakennukset ja muu kulttuuriperintö ovat vahvuuksia, joita voi hyvin yhdistää green care -palveluihin. Pohjaa toiminnalle siis olisi. Heikkoutena ja esteenä green care -toimintaan on kuitenkin useimmilla maatiloilla ajan, rahan ja työvoiman puute, joillakin taas korkea ikä rajoittaa investointihaluja. Itse green care - asiaa ja yritystoimintaa, kuten markkinointia ei hallita riittävästi. Toisaalta jopa kolmanneksella haastatelluista tiloista yhdistyvät kiinnostavasti maa- tai puutarhatalouden ja sote-puolen osaaminen (esim. sairaanhoito, fysioterapia) yritystoimintaakin tai taloutta on viidennes opiskellut, samoin viidennekselle on koulutusalan asiantuntemusta. Osa tiloista sijaitsee mukavalla etäisyydellä taajamista, osalla selvä heikkous on kaukainen sijainti. Verkostoja ja yhteistyötä on, mutta ei riittävästi. Verkostoituminen samoin kuin uudet koulutukset ymmärretään mahdollisuutena. Innostusta asiaan tuo myös se, että green care -palveluille nähdään selvä markkinarako ja asiakaspotentiaaliakin. Green care -liikeidea on monella kuitenkin kiteytymättä eihän green care - toiminnan sisältökään ole kaikille selvä. Liikeidean eteen onkin tehtävä töitä, ettei haastattelijoiden mainitsema uhka epäonnistuneesta tuotteesta, virhearvioinneista ja kannattamattomuudesta toteudu. Lisäksi yksittäisinä uhkina omalle liiketoiminnalle mainittiin green care -toiminnan tuntemattomuus, merkityksettömyys asiakkaiden mielissä, luonto itsessään (myrskyt, salamat, itikat), yrittämisen yksinäisyys, väsyminen, kilpailu, hetken huuma, turvallisuusriskit, työvoiman sitoutumattomuus sekä muutokset koulutuskentässä. 16

17 NELIKENTTÄANALYYSI YRITTÄJIEN OMAAN TOIMINTAAN LIITTYEN (sulkuihin kirjoitetut asiat on mainittu vain kerran) VAHVUUDET *Jonkin verran green care tyyppisiä palveluja *Kiinnostusta ja potentiaalia green care toimintaan *Maatilavierailupaikkoja *Eläimiä paljon, varsinkin hevosia ja lampaita *Metsää ja maastoa löytyy *Majoitusmahdollisuudet ja kokoontumistiloja noin ½ tiloista *Ruokailut järjestyvät 1/3 tiloista kohtuullisesti itse tai yhteistyönä *Erilaista yhteistyötä ja/tai verkostoa reilulla kolmanneksella *Osaamista eri aloilta (luonnonvara, eläin, sote, koulutusala, yrittäjyys/liiketalous, kädentaidot, vaihtoehtohoidot, kotitalous, liikunta, matkailu, luonnontuntemus) *Sosiaalisia taitoja *Kulttuuriperintöä *Luonne ja tahtotila *Esteettömyys (muutamalla tilalla ainakin osittain) *Tilan sijainti *Toiminnan siirrettävyys *Laatuluokittelut MAHDOLLISUUDET *Verkostoituminen *Markkinarako, asiakaspotentiaali *Uudet koulutukset HEIKKOUDET *Resurssivaje: työvoiman, ajan ja rahan puute *Osaamisvaje: green care, markkinointi, ajanhallinta, kielitaito *GC-yritysidea vielä himmeä *Byrokratia *Ikä *Verkostojen puute *(Investointitarpeet) *(Heikko sijainti) UHAT *Tuntemattomuus, merkityksettömyys *Kannattamattomuus, ei asiakkaita *Epäonnistunut tuote *Luonto itsessään *Yrittäjän väsyminen *Virhearvioinnit *(Kilpailu) *(Hetken hurma) *(Työvoiman sitoutumattomuus) *(Muutokset koulutuskentässä) *(Turvallisuusriskit) Tässä alla kutakin edellä olevan tiivistelmän kohtaa kuvataan tarkemmin. Taulukko 8. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä tilansa vahvuuksista green care -toiminnan kannalta. Palveluja, eläimiä, metsää, maastoa, majoitusmahdollisuuksia, kokoontumistiloja, ruokailut ja verkostot - Ks. luku 3.2 Tarjonta, resurssit ja kysyntä Osaamiseen liittyviä, haastatteluissa esiinnousseita seikkoja: - Luonnonvarakoulutus ja kokemus varmastikin kaikilla 25 maa- ja puutarhatilalla, kuten: isäntä agrologi (amk); yksi tytär opiskelee agrologiksi, tulee tilalle jatkajaksi; puutarhuri; henkilökunnassa useita luonnonvara-alan ammattilaisia; puutarhateknikko; MMM-tutkinto - Kokemus eläinten kanssa varmastikin kaikilla 19 tilalla, joilla eläimiä kuten.: emäntä ollut hevosten parissa koko ikänsä, kokemusta myös ravihevosista; sos.pedagoginen hevostoiminnan osaaminen; pieneläintuntemus - Sote-alan taidot (8): vaimo töissä Mikkelin keskussairaalassa; emäntä fysioterapeutti (amk), menossa yamk-opinnot sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen linjalla; emäntä voisi hyödyntää sairaanhoitajataustaansa hiljaisina kausina liittäen hoitotyötä lomailuun ja keskimmäinen tytär on lähihoitaja; yhdellä puutarhurilla lähihoitajatutkinto ja yksi opettaja erityisopettajakoulutuksessa parhaillaan; emäntä lähihoitaja ja vammaisratsastusohjaaja, voi toimia itse erityisryhmien ohjaajana (avustajakin voisi kuitenkin olla hyödyksi); hallitsee myös sairaanhoitopuolen/sairaanhoitaja; terveydenhoitoalan koulutus; yliopisto-opintoja psykologiasta - Koulutusala (5): puoliso luokanopettajana, KTM ja sosiaaliohjaaja; pyöritti edellisessä työssään ikäihmisten yliopistoa, joten kolmannen iän kysymyksistä ja ikäihmisistä; henkilökunnassa koulutusalan ammattilaisia; ammatillisen opetuksen pätevyys; töissä luokanopettajana - Yrittäjyys, liiketalous (5): liiketalousalan koulutus; yrittäjäkoulutus; puoliso ekonomi; markkinointitradenomi ja MBA (yrittäjyys); merkantti - Eläinavusteiset green care menetelmät (3): ratsastuksen- ja hevosharrasteohjaaja; vammaisratsastusohjaaja; ratsastuksenohjaaja ja sos.pedagogisen hevostoiminnan ohjaaja; todennnäköisesti opintoja useammallakin, koska soveltavat työssään - Sosiaaliset taidot (3): vankat sosiaaliset taidot; osaamista kohdata erilaisia ihmisiä; kokemusta erilaisten ihmisten kanssa - Kotitalous (2): hovimestaritausta; kotitalousalan ammattiopettaja 17

18 - Hyvinvointi- ja vaihtoehtohoidot (2): tietotaito luontaishoidoista ja hyvinvointiteemoista, erityisesti ravitsemuksesta; tietotaito shiatsusta, kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja paastosta - Kädentaidot (2): isäntä puuartesaani, metsäketju hallussa metsästä tuotteeksi (raaka-aine, kenttäsaha, puusepänverstas); kokemusta rakennustöistä - Liikunta (1): sekä isäntä että emäntä liikunnallisia, ovat harrastaneet hiihtoa, suunnistusta, erävaellusta myös kilpailumielessä + metsäpatikointi, taito liikkua metsässä - Luonnontuntemus (1): isännän eläin- ja kasvituntemus - Matkailu (1): matkailualan perustutkinto - Muuta: yhteisöpedagogi AMK tutkinto; yliopisto-opintoja uskontotieteestä ja estetiikasta Kulttuuriperintö (5) - tilalla on harrastettu museotoimintaa ja talletettu ja hankittu vanhoja esineitä, vanhoja hevostyökaluja ja maatalouden tarvekaluja - merkittävää perinnemaisemaa kolmella tilalla - talomuseo; historiantieto, entisten asukkaiden kertomukset, maataloushistorian tarina, tilalla voi nähdä, miten hommat on ennen tehty; tarinat ylipäätään taloon ja sen asukkaisiin liittyen Tahtotila, luonne (4) - tahtotila - maahenkisyys, eläimet tärkeitä - joustavuus, asiakaslähtöisyys - empatiaa joskus rasitteeksi asti Esteettömyys ainakin osittain (4) - invavessaksi rakennetaan kuivakäymälä, laidunkierroksia varten rakennetaan kuljetuskärry, koneenkuljetuslavetin tapainen (siinä on tilaa enemmän kuin traktorin peräkärryssä) - osittain, pihalla; vanhaan navettaan ei pääse pyörätuolilla; (mutta parempi muutenkin vierailla kesällä, kun lampaat ovat laitumella) - osittain; parkkipaikka ja sen vierellä kuivakäymälät, joista toinen invavessa, matkaa pihalle 200 m; pyörätuolilla pääsee kulkemaan pihoilla, navettaan ja puimalatoon, mutta ei muihin rakennuksiin - yksi vuokramökeistä rakennettu esteettömäksi Sijainti (4) - kauempaankin tuleville ihmisille keskeinen paikka - lähellä Mikkeliä, noin km x 2 - ei kaukana 5-tiestä, helposti saavutettavissa Toiminnan siirrettävyys (3) - hoidot kulkevat myös mukana, esim. toiselle maatilalle - voisi ottaa hevosen mukaankin eri paikkoihin, tosin siitä syntyy kustannusta, parempi olisi, jos asiakkaat tulisivat tilalle - vanhusten hoitolaitoksiin viedään eläimiä Laatuluokittelu tms. (2, näitä kenties useammallakin) - Maakuntien Parhaat merkki, majoitustilojen MALO laatutunnus; ECEAT-verkostoon kuuluu - Ratsastustunneille, -kursseille ja -leireille on myönnetty Maakuntien Parhaat-laatumerkki.; SRL:n hyväksymä ja valvoma harrastetalli Taulukko 9. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä tilansa heikkouksista green care -toiminnan kannalta. Resurssivaje (työvoima, aika, raha) (14) - ei ole ihmistä tekemään, tarvis tekemiseen rahaa (palkkaa) - ajanpuute x 2 - ajanpuute, erikoistuttu jo muuhun; esim. työkuntoutettavan ohjaus vaatii aikaa 1-2 ihmiseltä - ryhmien ohjaamiseen tarvittavan ajan puute; tila on jo erikoistunut muuhun - resurssit eivät riitä ottamaan enemmän asiakkaita; erityisryhmät vievät enemmän aikaa kuin muut vieraat, esim. kehitysvammaisia pitää valvoa vieraassa paikassa, talon väkeä pitää olla koko ajan mukana; kausiluontoisten työntekijöiden saaminen hankalaa; varaustilanteet myös voivat muuttua nopeasti, jolloin apuvoimaa on vaikea saada riittävän nopeasti - aika menee toimintaan, heiltä ei riitä esim. erityisryhmien ohjaamiseen; ryhmillä pitäisi olla oma ohjaaja mukana varsinkin, jos yöpyvät - lisää aikaa sisällön miettimiseen - ei aikaa perehtyä nettisivuhommaan; ryhmien vastaanotto nyt vapaapäivinä - työskentelee yksin, aika ei riitä - tällä hetkellä vielä täysi työaika tilan ulkopuolella sairaalassa - hlökunnan saaminen ja oma jaksaminen; resurssit pienet -> laatu? - kiire keväällä nykyisessä toiminnassa, toimintaa olisi muutettava 18

19 - rahanpuute - tarvitaan rahaa esim. terapiapuutarhan tekoon Osaamisvaje (7) - GC-toiminnan uutuus, ei kokemuksia; markkinointiosaaminen huonoa - opetuspuoleen ei itellä niin paljon valmiuksia ja kielitaito heikko - puuttuu sotepuolen osaamista - oma koulutus ei riitä (markkinointi) - ei taitoa nettisivujen tekoon ja markkinointiin - ajanhallinnan taitoa vielä kehitettävä, jos tulee ryhmiä varsinkin kesäaikaan, miten organisoida - vanhan kulttuuriperinnön paikasta huolehtiminen vaatii taitoja ja viitseliäisyyttä: o jos esim. pärekattoja ei osata huoltaa, voivat ne rikkoutua liian nopeasti o pihojen hoito jää heikoille, jos ei osata tai viitsitä käyttää viikatetta, siimaleikkuria o aitoja korjattava vanhaan malliin GC-yritysidea vielä himmeä (6) - rönsyilevää ajattelua, businessaplanin tekoon tarvitsisi apua, mitkä kaikista rönsyistä sopivimpia - ei vielä tietoa, miten suuntautua green caressa, mihin päin tätä asiaa pitäisi viedä, oikeanlaiset kohderyhmät haussa - asian eteenpäinvieminen omassa liiketoiminnassa - ei valmista suunnitelmaa - tarvitaan vielä tuotteistamista, hinnoittelua, kohderyhmän tarkastelua - puitteet kunnossa, tarvitaan lisää sisältöä toimintaan - osaamista, metsää, rakennuksia ym. on (voisi hyödyntää verkostossakin) - ideoiden kirkastumista vain odotellen Byrokratia (3) - uusi säännös eläintarhaksi rekisteröitymisestä saattaa tilan osalta laimentaa innostuksen vastaanottaa ryhmiä - EU ja matkailu työläs yhdistelmä: toimiva maatila työllistää jo 24 h + matkailijat siihen päälle, navettaan ei voi mennä, kun tilalla on ruokailumahdollisuus, säädöksiä paljon aloihin ja niiden yhdistämiseen liittyen; EU tuonut lisää säädöksiä; kotieläinpiha kesällä, mutta talvella ei sisätiloja erilaisten eläinten pitoon, koska pitäisi eri eläimet pitää eri paikoissa - ratas ja rahoituksen budjetointi organisaatiossa pyörähtää hitaasti Ikä (2) - mietityttää ikä 46 v, tulee vaivoja, joutuu tekemään paljon töitä omassa yrityksessä - ei investointihalukkuutta, yli 50-kymppisiä Verkostojen puute (2) - kukaan ei tunne täällä vielä minua, kun muuttanut muualta - ei riittävästi verkostoja Muuta (yksi maininta kutakin) - Investointitarpeita: ei majoitusmahdollisuuksia; hevoset nyt vanhassa navetassa, pitäisi laajentaa, jos lähtisi päätoimiseksi; tarvitsee investoida, jos haluaa laajentaa toimintaa; tallia pitäisi remontoida harrastustalliksi - Heikko sijainti: etäisyys kaupunkeihin pitkähkö, Mli 60 km, Savonlinna 55 km (päiväryhmille välimatka voi ehkä olla liian pitkä) Taulukko 10. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä mahdollisuuksista tilansa green care -toiminnan kannalta. Verkostoituminen (5) - verkostoituminen, toteutukset kumppanin kanssa - verkostoitumisen kautta asiakkaita - gc-selvitys/hanke Etelä-Savossa verkostoituminen - verkostoituminen - yhteistyö matkailun kanssa - verkostoituminen hoito- ja perhekotien kanssa: varsinainen business/hoitotoiminta olisi hoitokodeissa, joista vierailut tilalle Markkinarako, asiakaspotentiaali (6) - gc-toiminnan markkinarako - paljon olisi halukkaita käyttämään palveluja, paljon olisi tulijoita, oltava raamit toiminnalle, 4H-kerholaisia käymään, jos vain aika riittää - monenlaisia potentiaalisia kohderyhmiä on, mm. hyvin toimeentulevat eläkeläiset mm. pääkaupunkiseudulta, puutarhaalan koulutuksesta kiinnostuneet hoivapuolen ihmiset ja muutkin, joilla esim. tarve viettää sapattivapaata, omaishoitajat (heidän hyvinvointinsa) ja omaishoitajien kouluttajat, työkykynsä ylläpidosta kiinnostuneet, kunnat voisivat maksaa vanhusten viriketoiminnasta - onnistuva eteenpäinvieminen, Etelä-Savosta puuttuu tätä puolta - ½ - 1 päivän retkiä ja lähimatkailua kaivataan - tarvetta on, esim. Hgin alzheimer-yhdistys 19

20 Uudet koulutukset (2) - green care koulutukseen osallistujien harjoitteluun voisi kuulua erityisryhmien ohjaamista tiloilla kesällä - metsä- ja green care -koulutuksen osittainen yhdistäminen Taulukko 11. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä uhista tilansa green care -toiminnan kannalta. Tuntemattomuus, merkityksettömyys (4) - vaikuttavatko metsäretket ihmisistä vähäpätöisiltä? - kaikki riippuu matkailijoista, kiinnostaako heitä tällainen toiminta - gc-toiminnan uutuus, ei valmiita malleja maakunnassa - asia niin uusi, ettei se tavoita vielä ihmisiä Kannattamattomuus, ei asiakkaita (5) - KELA ei korvaakaan jotain, mitä ovat aiemmin korvanneet - gc-toiminnan rahoitus - eläintautien mahdollinen leviämisen aiheuttamat taloudelliset tappiot - asiakkaiden puute - maksajan löytäminen Epäonnistunut tuote ja palvelu (3) - liian rajattu tuote - kaupallisuus - teennäisyys Luonto itsessään (2) - myrskytuhot, tulipalo salamasta - itikat ja hirvikärpäset luonnon hiljentymispaikoilla, jolloin asiakkaan keskittyminen häiriintyy Yrittäjän väsyminen (2) - yrittäjällä yksinäistä - oma jaksaminen ja työmäärä Virhearvioinnit (2) - markkinoinnin epäonnistuminen, sanana GC:ta ei ehkä osaa markkinoida oikein - ei ehkä osaa markkinoida oikein, ei löydä oikeita kohderyhmiä omalle yritystoiminnalle Muuta (yksi maininta kutakin) - kilpailua tulee, joku lähtee kopioimaan; pitää osata valita, mitä tekee - onko tämä hetken hurmaa? Yritykset kaatuvat. Terapioilla on kyllä sinänsä jatkuvuutta. - palkkatyöläisen sitouttaminen, entäs jos löytyykin parempi työpaikka? millä sitoutetaan? - muutokset keski-asteen koulutuskentässä ja tilaratkaisuissa - turvallisuus saunomisessa (rakenteet + ihmiset) - katsotaan positiivisesti, uhatkin voi kääntää mahdollisuuksiksi - jos neuvoteltu ja sitouduttu toimintaan, ei näe uhkia toiminnan loppumiseen 3.4 Tulevaisuuden toiveita ja arvioita Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa Kysymys: Millaisena näet GC -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa seuraavista näkökulmista - alueen resurssit, asiakkaat, koulutus ja neuvonta, toimintamallit ja yhteistyö, yhteiskunnan reunaehdot, jokin muu näkökulma, mikä? Haastatellut maa- ja puutarhatilat näkivät green care toiminnan mahdollisuudet enimmäkseen hyviksi. Mainittiin jopa, että mahdollisuuksia on hirveästi ja että mahdollisuudet löytyvät korvien välistä samoin kuin esteetkin. Asian uutuutta pohdittiin mihinkä uomaan tämä asettunee? 20

21 Resursseista keskusteltaessa korostuivat vesi ja järvet, luonnonrauha, yrittäjien potentiaali ja sen tukeminen sekä Etelä-Savon helppo saavutettavuus alueen ulkopuolelta. Muistettiin pieniä yrityksiä, naisyrittäjyyttä, luomutuottajia, luontoalan yrittäjiä sekä matkailualaa sesonkien ulkopuolella. Mahdollisuuksia on, myös seiniä. Fyysisten puitteiden sijaan tärkeämpää tässä vaiheessa olisikin rakentaa verkostoja ja erilaisia toimintamalleja. Taulukko 12. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana resurssit. Vastaukset on teemoiteltu ja kunkin teeman jälkeen on kirjoitettu, kuinka moni haastateltava mainitsi tähän teemaan liittyvän asian tai asioita. Otsikon alla on tarkemmat maininnat teemojen sisällöstä. Luonto, ympäristö, maatalous Vesi, järvet (10) - vesi on selvä, vahva elementti Etelä-Savossa - järviluonto houkuttelee - luontoa on, vesistö - missään ei niin kaunista luontoa kuin Mikkelin ympärillä, puhdasta vettä ja rantaa, pikku lampia vieri vieressä - runsas järvi- ja metsäluonto - järvet, vihreys, luonto, eläimet - vesi - luonto: järvet, vesistöt, marjamaastot, vesistö on yksi vahvuus - Etelä-Savossa on puhtaat vedet ja ollaan puhtaan ruuan lähteillä - alueen mahdollisuudet ovat varmasti keskimääräistä paremmat johtuen runsaasta järvi- ja metsäluonnon rikkaudesta Rauha, väljyys (5) - maakunta luonnonrauhan paikka monen mielestä - luonnonrauha - paljon rauhallista, kaunista maisemaa, jota emme itse aina edes näe - väljyyttä on toimia - maaseudun puhtautta ja rauhaa kannattaa tuoda esille Metsä (2) - alueen mahdollisuudet ovat varmasti keskimääräistä paremmat johtuen runsaasta järvi- ja metsäluonnon rikkaudesta - metsää ja luontoa löytyy hyvin Paljon maaseutua (2) - paljon maaseutua ja maataloutta - maaseutua paljon, hevospuolella ainakin hyvät mahdollisuudet kehittyä Valmiit myönteiset mielikuvat (1) - Etelä-Savon vahvuus on, että maakunnalla on jo valmiiksi luonnonkaunis maine suomen kansallismaisemana, on vihreää, sinistä, kaunista ym.; esim. Pohjanmaan pitäisi ensin perustella, miksi siellä tarjottaisiin green carea, Etelä-Savon ei tarvi; pitää vaan miettiä toiminnat; kaikki maatilat Etelä-Savossa ovat luonnonkauniilla paikoilla, tylsää maisemaa ei ole; Linnansaaren kansallispuisto; Muita yleisempiä, luontoon liittyviä mainintoja (kukin mainittu kerran) - puhdas luonto ja hyvä ympäristö - luonto - löytyy upeat puitteet, potentiaalia on - mahdollisuuksia on paljon, tuskin paljon parempia paikkoja Suomesta löytyy Osaaminen, yrittäjyys ja yrittäjyyden tukeminen (12) - pitkät perinteet luomusta: usein luomutuottajan oma maailmankuva sopii tämän tyyppiseen toimintaan, luomutuotanto vaikuttaa ihmiskäsitykseen, suhtautumisena eläimiin; pitkät perinteet matkailusta, totuttu erilaisiin ihmisiin - tuntuma on, että green care tyyppistä toimintaa itsekseen tekeviä yrityksiä on; myös elämyspalveluja tuottavia yrityksiä on aika paljon. Niitä ei kuitenkaan ole yksissä kirjoissa tai kansissa. - luontoalan yrityksiä useita - kannattaa panostaa myös pienten yritysten tukemiseen - muiden hankkeiden kokemusten hyödyntäminen, esim. Kalaämpäri-hanke Ristiinassa - osaa maatiloista sivuelinkeinot eivät kiinnosta, mutta joukossa lienee ryhmä tiloja, jotka halukkaita muuttamaan tuotantosuuntaa esim. matkailuun; tällaisia voisivat olla esim. henkilöt, jotka haluavat pitää perintötilan, mutta perinteinen maata- 21

22 lous ei kiinnosta - green care tarjoaa työtä naisille - Green Care toiminta on tervetullut uusi toimintamuoto, luontoon ja maaseutuun suunnattu. Saisi maaseutua elävöitettyä ja pidettyä jo olemassa olevia toimintoja elinvoimaisena. - erittäin paljon mahdollisuuksia auttaa erilaisia kohderyhmiä, mutta yritysten pitää erikoistua, hankkia osaamista, kiinnittää (enemmän) huomiota oman toimintaympäristön esteettisyyteen ja arvostaa omaa tekemistään ja luontoa! - maaseutu hakee uusia näkökulmia elinkeinorakenteeseen - maaseudun yritykset - Green Care sesonkeja täyttämään x 2: täydentäisi mökkiyrittäjien yritystoimintaa sesonkien ulkopuolella; mökkiyrittäjiä kiinnostaa pitempiaikainen yöpyminen enemmän kuin lyhyt yöpyminen; kesämatkailuresurssien käytön laajentaminen talven hiljaisemmille kausille. Sijainti, helppo saavutettavuus (4) - sijainti keskeinen Suomessa, tasapuolisen pitkä matka joka puolelta; Etelä-Savo on keskellä Suomea, on niin maaseutua kuin kaupunkia, kaupunkilaisia on ympärillä - ei olla kaukana asiakkaista, vrt. Kainuu, Lappi, P-Karjala; Etelä-Savossa km säteellä jo paljon asiakkaita - hyvin saavutettavissa monella liikennevälineellä, melko lähellä pääkaupunkia - lyhyt matka, kannattaa panostaa Majoitusmahdollisuudet (2) - ainakin majoitusta löytyy, mökkimatkailuyrittäjiä alueella keskimäärin enemmän kuin muualla; sen oheen jo tullut muuta oheispalvelua, eräoppaita, ruokapalveluita, joita voisi tässäkin toiminnassa hyödyntää; tosin kesällä mökit melko varattuja, varattava hyvissä ajoin - esim. Pertunmaalla paljon mökkien vuokraajia, majoitustilaa löytyy Kulttuuriperintö (2) - perinnemaisemat, talomuseot - viimeiset hetket kansan- ja kulttuuriperinnön arvostamiseen/säilyttämiseen; vanhat museotilat; oma, suomalaisen kulttuuriperinnön ja kansanperinnön kunnioittaminen, ei haeta oppia muualta, sillä Suomessa on sitä itsellään Luonteenlaatu (2) - savolaisuus, lupsakkuus - eteläsavolainen ihmisluonto on lupsakas; ihmiset ovat vielä ihmisiä, heihin voi luottaa, ovat avoimia, ihmisläheisyyttä heissä on luonnostaan Infraa (2) - kuntien tyhjät tilat käyttöön - ei tarvitse rakentaa seiniä (oma huomio: vain malleja, joilla olemassa olevia seiniä hyödynnetään) Muita mainintoja (kukin mainittu kertaalleen): - täällä tulee enemmän koko Suomea käsittävä, kuvaava otos kuin vaikka Etelä-Suomessa tai Lapissa, joissa enemmän ominaispiirteitä - pitää panostaa tähän, puuttuu tämäntyylinen hoitolaitosten ja hyvinvointialojen markkinointi, jota voi markkinoida erilaisena - matkailuyrittäjien innostaminen sote-puoleen, matkailun ja sotepuolen yhdistäminen - täällä yksilöllisyys ja pienemmät puitteet vahvuutena - vierailuihin varautuminen maatilan resurssien suhteen: miten riittää vesi kaivossa, jos isompia ryhmiä käyttämässä vesivessaa; miten riittävät kahvikupit ja muut astiat? miten riittävät istuimet? Asiakkaita mietittäessä lähes puolet vastaajista mainitsivat ikä-ihmiset (taulukko 13). Potentiaalia nähtiin mm. paluumuuttajissa, yhteisö- ja perhekotiasumisessa sekä maakunnan ikääntyvän väestön hoitohaasteen kääntämisessä maakunnan vahvuudeksi. Ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, tarpeita ja toiveita on varmasti monenlaisia samoin kuin muissakin asiakasryhmissä. Tarvekartoitus asiakkaiden piirissä ylipäätään mainittiin sekä tässä yhteydessä että tuonnempana toiveena alueelliselle kehittämishankkeelle. Tämä olisikin erittäin hyödyllinen samoin kuin asiakkaiden kokemusten kerääminen green care -palveluista rinta rinnan palveluiden kehittämisen kanssa. 22

23 Lasten ja nuorten kohdalla ehdotettiin esim. yhteistyötä perhe- ja koulukotien kanssa, panostamista lasten luontoyhteyden rakentamiseen sekä kaupunkilais- ja ongelmanuorten muistamista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Kehitysvammaiset mainittiin sekä nuorten yhteydessä että erikseen. (Taulukko 13.) Ulkomaalaisista asiakkaista mainittiin ympäristöasioista kiinnostuneet keskieurooppalaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä suurkaupunkien asukkaat. Venäläisten innostusta green care -palveluihin epäiltiin, mutta toisaalta heistä osaa kyllä kiinnostavat mm. marja- ja sieniretket. Maahanmuuttajien kotouttamisestakin green care:n avulla puhuttiin, tosin ei ensisijaisena kehittämistoimena. (Taulukko 13.) Sikäli ajatus on kiintoisa, että monille maahanmuuttajista on luontaista esim. pitää puutarhapalstaa, jolloin muidenkin green care - toimien kautta he pääsisivät todennäköisesti hyvinkin luontevasti tutuksi ihmisten ja maan kulttuurin kanssa. Eteläsavolaisessa green care -verkostossa on lisäksi orastavaa kiinnostusta aiheeseen. Mielenterveyskuntoutujat mainittiin tämän kysymyksen yhteydessä kolmesti. Toisaalla aineistossa ilmeni, että kokemusta asiasta on jo haastateltavien keskuudessa. Toimintaa kannattaisi kokeilla varsinkin kun psykiatrinen laitoshoito on keskittynyt pääasiassa sisätiloihin. Eräs haastateltava ehdotti, että psykiatrian poliklinikka keräisi ryhmiä, joiden kanssa vierailtaisiin maatiloilla. Toiminnan vaikutus arvioitaisiin, minkä pohjalta valittaisiin sopivat toimet eri vuodenajoille. (Taulukko 13.) Tämän ohella olisi hyvä miettiä, mitä maisemia ikkunoista näkyy, miten luontoa voisi tuoda sisätiloihin ja olisiko syytä jopa palauttaa maatila tai puutarha psykiatristen laitosten osaksi. Edellä mainittujen lisäksi myös muita yksittäisiä ryhmiä mainittiin. Niitä on lueteltu alla taulukossa 13. Yksi green care -toiminnan vaikuttavista elementeistä saattaa olla se, että ihminen pääsee arkielämästä poikkeavaan ja siten elvyttävään ympäristöön. Tämä koskisi lähes kaikkia mainittuja ryhmiä, varsinkin kaupunkilaisia, luonnosta etääntyneitä ja laitoshoidossa sisätiloissa eläviä, mutta millainen green care sopisi maaseudulla ja maatiloilla asuville ja työtä tekeville? Taulukko 13. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana asiakkaat. Vastaukset on jaettu asiakasryhmittäin ja kunkin otsikon jälkeen on kirjoitettu, kuinka moni haastateltava mainitsi tähän ryhmään liittyvän seikan. Otsikon alla on kuvattu vastausten sisältöjä tarkemmin. Muutama havainto esiintyy useamman kohderyhmän alla johtuen käytetystä jaottelusta. Ikäihmiset (11) - paluumuuttajat kaupunkilaiset; nyt eläkkeelle jäävät ihmiset usein maalta kotoisin, eikö viimeiset vuodet olisi hyvä viettää siellä missä on hyvä olla? - iäkkäämmillä aikaa olla terapiassa - heikkouksien kääntäminen vahvuudeksi; ikääntyvän väestön hyvä hoito, esim. vanhusten perhekotimainen asuminen - veteraaneja kiinnostaa vierailutilan historia, maatalouden tila, taustat sille, miksi tilalla on tiettyjä eläimiä ja mummoille on oltava kahvia - Etelä-Suomen eläkeläiset, varsinkin alun perin savolaiset tulisivat varmaan mielellään takaisin; esim. Savonlinnan keskustan asuntoja myyty vastakkaiseen suuntaan paluumuuttajille - vanhustenhoitoa olisi erityisesti huomioitava, tutustumisretket, viikonloppuleirit - eläkeläiset: mitä toimintaa haluavat? päivätanssit? vanhusten matkustushalu? - vanhemmat asiakkaat; vanhukset asiakkaiksi - vanhusten kotipalveluja tarvittaisiin maalle 23

24 - yhteisöasumista vanhuksille, tämä yhteisöllisyys olisi hyvä esim. yksinäisille vanhuksille, olisi seuraa, ei tarvitsisi unilääkkeitä jne. Nuoret ja lapset (8) - kaupungeissa (2): suurten kaupunkien lapset - tässäkin tulevat talousseikat vastaan; kaupunkilaislapsilla maalla vapaus liikkua pyörällä, kulkea nurmikolla jne., kaupungissa enemmän rajoitteita - ongelmanuoret (2): ongelmanuoret olisi huomiotava, etenkin ennaltaehkäisy tärkeää - perhekodeissa (2): yhteistyö myös perhekotien kanssa, esim. Otavassa muutama pieni hoitopaikka; aloitetaan niistä kohderyhmistä, joita Etelä-Savossa runsaasti, esim. on paljon perhekoteja, osalla on hevosiakin ja voisi olla vaikka kasvihuoneitakin/terapeuttista puutarhatoimintaa; voisi myös selvittää, millaisia vaikutuksia perhekodeissa on huomattu hevosilla olevan lapsiin - koulukodeissa: kesällä esim. kaikille koulukotien, kuten Koivikon, nuorille ei ole paikkaa, jonne mennä henkilökunnan lomien ajaksi; ei voi nuori mennä kotiin, mihin sitten? Voisiko green care yritykset tarjota paikan? - nuoret asiakkaat haasteena: nuorempien sukupolvien auttaminen on todennäköisesti paljon vaikeampaa kuin vanhempien, koska nuorilta puuttuu nöyrä asenne ja tilalla on nyt mulle kaikki heti asenne. Tai vaihtoehtoisesti ollaan suossa ettei uskota mahdollisuuksiin toipua ja kehittyä. - nuoret kotona asuvat kehitysvammaiset tarvitsivat ratsastuspaikkoja ja esim. sosiaalispedagogista hevostoimintaa - luonnosta etääntyneet lapset; luontoyhteyden palauttaminen, kasvatusta suomalaiseen luontoon; sinuksi veden ja luonnon kanssa, tarjotaan uimahalleissa uimaan oppineille lapsille tilaisuus oppia hahmottamaan järvenpohja - kesälapsitoimintaa; hoitokoteja, joilla kotieläimiä ja maatilan töihin osallistumista, osallistujien pitää silloin olla hyväkuntoisia - lapset perheineen: kotimaan lapsiperheet mahdollisia asiakkaita, voivat haluta loma-ajalla tutustuttaa lapsia maatiloihin Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat (5) - ulkomaalaiset, keski-eurooppalaiset (ympäristöasiat pinnalla), esim. mustikoiden poimiminen, uiminen ja soutaminen ilman maksua; venäläiset hakevat enemmän elämyksiä ja shoppailua, eivät niinkään rauhoittavaa ympäristöä, eivät vielä siihen niin valmiita; joitakin häiriköitä Saksasta Suomen korpeen kuntoutumaan - matkailijat: itäturistit, heillä on rahaa maksaa ; turistien tuoma raha tukee muuta green care toimintaa, jota pystyisi varmemman rahan turvin alkuvaiheessa kehittämään - ulkomaalaiset, mm. suurkaupunkiasukkaat - voisi olla hyvä tuote tarjottavaksi esim. venäläisille; ulkomaalaisille matkailijoille green care vierailutiloja, esim. päivän green care matka yrttitilalle tai tutustumaan eläimiin - maahanmuuttajia ei kovinkaan paljon Etelä-Savossa, joten ei välttämättä ensisijainen kohderyhmä; heitä kiinnostaa ja heille on uutta hyvinkin yksikertaiset asiat suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa; kotouttamisessa tärkeää sopeuttaa maahanmuuttajia maan ja alueen kulttuuriin, missä myös green care voi tulla avuksi Kaupunkilaiset (5) - paluumuuttavat iäkkäät kaupunkilaiset - suurkaupunkien yksinäiset, alkoholiin taipuvaiset, joilla yksinäisyys suurin ongelma, ulkomaalaiset suurkaupunkiasukkaat - voisi olla hyvä tuote tarjottavaksi esim. pääkaupunkiseudun asukkaille; luontoa kaipaavat kaupunkilaiset, esim. pitkään kaupungissa olleet voivat kaivata täydellistä pimeyttä, tähtitaivas, hiljaisuus, kirkas kuutamo, kuutamohiihto, otsalamppuhiihto; kaupunkilaislapset - mahdollisuutena voi olla taajamien ja maaseudun vuorovaikutuksen kasvaminen ja matkailun lisääntyminen alueella. - asiakasvirrat pääosin muualta: voisi olla hyvä tuote tarjottavaksi esim. pääkaupunkiseudun asukkaille. Mielenterveyspotilaat (3) - psykiatrian poliklinikka voisi kerätä ryhmiä ja hoitotiimit voisivat tulla ryhmien kanssa maatiloille, kokeiltaisiin erilaisia green care-toimintoja ja tiimi havainnoisi, mistä toiminnasta olisi hyötyä ja elämyksiä. Näistä voisi sitten valikoida sopivaa toimintaa eri vuodenajoille ja esim. kesälle, jolloin laitoksissa vähemmän työvoimaa ja tarvetta ulkopuoliseen toimintaan/paikkaan siten voisi olla - GC mielenterveyden avohoidon kuntouttavana tekijänä - mielenterveyspotilaat Kehitysvammaiset (3) - mm. nuoret kotona asuvat kehitysvammaiset tarvitsivat ratsastuspaikkoja ja esim. sos.ped. hevostoimintaa - yhteisöasumista lievästi kehitysvammaisille Luonnosta etääntyneet (2) - voi olla enemmänkin ihmisiä, jotka eivät uskalla olla pimeässä ja nauttia siitä, tämä voidaan kääntää green caressa hyödyksi - pelolla ihminen voidaan saada irti arjesta, pelon voittaminen vahvistaa, pimeä ruokkii mielikuvitusta, luovuus voi löytyä pimeän kautta - esim. kaupunkilaislapset sinuksi veden ja luonnon kanssa, tarjotaan uimahalleissa uimaan oppineille lapsille tilaisuus oppia hahmottamaan järvenpohja, luontoyhteyden palauttaminen, kasvatusta suomalaiseen luontoon Muut (kukin asian mainittu kertaalleen) - Laitoshoidossa olevat: jos kaikki eivät pääse vihreän ääreen, on vihreä tuotava luokse, esim. dementikoille - Miehet: liikettä varsinkin miehille, miehet tarvitsevat liikettä, ei istumista sohvansyrjässä fyysisiä sairauksia muuten - Työssä ahdistuneet, työn oravanpyörässä juoksevat henkilöt niin Etelä-Savossa kuin muuallakin Suomessa; halukkuutta viettää vuorotteluvapaata/välivuotta esim. hevosia tai puutarhaa hoitaen majoittuen pitempiaikaisesti (esim. 4 kk) lähellä luon- 24

25 toa, mutta ei halua välttämättä maksaa kallista lomamökkivuokraa tuolta ajalta - Kaupunki: Mikkelin kaupungilla toiveita kotieläinpihasta - Työyhteisöt; TYHY-toiminta - Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat yleensäkin - Vaihdevuosiongelmaiset - Asiakasvirrat pääosin muualta: voisi olla hyvä tuote tarjottavaksi esim. pääkaupunkiseudun asukkaille ja venäläisille. - haasteena tietää millaista toimintaa eri ryhmät kaipaavat: onko tekemistä, osallistumista, touhuamista; siitä lähdettävä kehittämään - ei ole syytä, miksi joku ei tulisi Etelä-Savoon, jos vaan tarjontaa on Kysymys green care -koulutuksesta ja -neuvonnasta herätti vain kohtalaisesti ajatuksia. Lähinnä todettiin, että osaamista ja toimijoita koulutukseen löytyisi maakunnasta. Yksittäisenä, hyvinkin varteenotettavana huomiona mainittiin koulutuksen oppilaitos-yritysyhteistyö ja aiheen sisällyttäminen oppilaitosten opetussuunnitelmiin. (Taulukko 14.) Kysymys koulutuksen ja neuvonnan mahdollisuuksista ei siis juurikaan kirvoittanut ajatuksia, mutta koulutusta ja neuvontaa kyllä tarvitaan ja toivotaan, selvisi sitä erikseen kysyttäessä (Luku Toiveet Green Care toiminnan kehittämiselle Etelä-Savossa ja Luku Koulutuksen, neuvonnan ja avun tarpeet). Taulukko 14. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana koulutus ja neuvonta. GC-alaa sivuava koulutustarjonta nyt ja mahdollisuudet (4 mainintaa tähän teemaan, alla tarkennuksia) - maakunnassa esim. sosiaalialan koulutusta eri paikkakunnilla, DIAK esim. koko Suomen kattava verkosto; Pieksämäellä DIAK, Koulutuskeskus Agricola, MAMK metsä, Savonlinnassa sairaanhoitokoulutusta, Mikkelissä Esedu ja MAMK - Kuopion koulutus (sosped.hevostoiminta) - DIAK ja MAMK voisivat kouluttaa - green care koulutusta oppilaitos-yritysyhteistyönä o YES-keskus etsii uusia yhteistyömuotoja yrittäjien ja oppilaitosten välillä, jotta saataisiin sitä kautta jatkajia nykyisille yrityksille (jatkajista puutetta) ja luotaisiin myös uusia toimintatapoja yrittäjyyteen; green care istuisi hyvin tällaiseen yrittäjä-oppilaitosyhteistyöhön o aiheen kautta voi laajentaa katsantokantaa maaseutuyrittäjyyden liikeideoihin ja tapoihin, uusi tapa tarjota palvelua maaseudulla o asiat etenisivät luontevasti, kun green care ja yrittäjyys olisivat mukana, opiskelijat voisivat jo koulutuksen aikana tarjota uusi juttuja yrityksiin ja harjoitella niissä ja innostua omaankin yritystoimintaan Muuta (kukin kohta mainittu kerran, ellei toisin mainita) - tarvetta ainakin olisi x 2 - lähellä olevaa koulutusta kohtuuhintaisena, tukirahalla tuotettuna, esim. 50 eur/pv voisi olla käypä hinta - neuvontaa ProAgriasta - Etelä-Savon Liikunnan arkiliikuntahankemallia ollaan viemässä johonkin muuhun maakuntaan; vastaavanlaista kampanjointia voisi olla, jotta ihmiset näkisivät paremmin mahdollisuudet luontoliikuntaan ympärillään, aktivoituisivat siihen, ymmärtäisivät ulkoliikunnan + green caren merkityksen omalle jaksamiselleen töissä ja muutoin - sponsoreita koulutukseen - tärkeää saada green care koulutukseen mukaan varsinkin keskiasteelle ja sitä kautta uusia yrityksiä ja jatkajia nykyisille yrityksille ehkä yritystoiminnan muotoa samalla vähän muuttaen Kysymys Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana toimintamallit ja yhteistyö oli haasteellinen. Toiminnan koordinointia korostettiin tässä kuten muuallakin aineistossa. Olemassa olevien verkostojen hyödyntämisestä muistutti kolme haastateltavaa. Yksittäisinä malleina ja toimintamuotoina tuotiin kiinnostavia ajatuksia esiin mm. GC-osuuskunta, -suojatyöpaikkojen verkosto, -hyvinvointikeskus, -sijais- ja/tai tukiperhetoiminta ja veturit sekä aivan uusien GC-maatilojen perustaminen, yhteistyörakenne kirkon kanssa, 25

26 useita hankkeita koordinoiva sateenvarjohanke, keskusvaraamopalvelu ja kuntien Green Care profiloituminen. (Taulukko 15.) Yhteistyön tarve ymmärrettiin ylipäätään, todettiin sen kehittyvän matkan varrella ja oikeiden ihmisten kohdatessa. Taulukko 15. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana toimintamallit ja yhteistyö. Vastaukset on teemoiteltu ja kunkin teeman jälkeen on kirjoitettu, kuinka moni haastateltava mainitsi tähän teemaan liittyvän asian. Otsikon alla on tarkempia mainintoja teemojen sisällöstä. Koordinoija, portaali (4) - Yhdyshenkilö o yhteistoiminta vaatisi yhdyshenkilön tai instanssin, joka tuntisi eri paikkojen/yritysten mahdollisuuksia ja vahvuuksia o välittäjä sopimusasioissa; valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla o edellä mainitun rahoitus esim. jäsenmaksu- tai palvelumaksupohjaista, esim. %-pohjainen, kertamaksu tai tilanteen mukaan o tarvitaan linkki palvelun tarjoajan, asiakkaan ja maksajan välille - tarvitaan koordinoija yhteistyölle - rakennettava portaali, jossa voidaan keskustella ja tarjota ja kysyä palveluja, katto, josta voi hakea tietoa ja yhteistyökumppaneita (Ningiin iso kynnys osallistua jotenkin) - koordinoija tulisi olla tässä alussa. Varmistaisi jatkuvuutta ja tietojen ajantasaisuutta, ettei nettiin jää pyörimään vanhaa tietoa; toimintamalleja koordinoitava: mistä lähdetään, mihin keskitytään, mikä taloudellisesti kannattavaa; oppilaitos olisi yksi hyvä koordinoija green care toiminnalle, esim. Otavan koulutilalta löytyisi jo paljon mahdollisuuksia; tietoisuus asiasta leviäisi hyvin oppilaitoksen koulutuksen ja muun toiminnan kautta Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen (3) - mökkimatkailuyrittäjyyden oheen jo tullut muuta oheispalvelua, eräoppaita, ruokapalveluita, joita voisi tässäkin toiminnassa hyödyntää - matkailuverkostoja voi hyödyntää, esim. Saimaan Charmantit - matkailu on jo valmiiksi verkostoitunutta, sen ympärille voisi rakentaa Green Care:akin; lampureiden verkosto; paimenkoiratilallisten verkosto Yrittämisen, palveluntarjonnan ja hanketoiminnan malleja (kukin mainittu kerran, ellei toisin mainita) - Osuuskunta, sateenvarjoyhtymä? (2): miten käytännössä järjestettäisiin ja sovitettaisiin yhteen toiminnot? ei voi toteuttaa non-stop-palveluna - Suojatyöpaikkojen verkosto: jos yhden yrityksen tekemiä tuotteita ei tarvita, pitäisi olla varalla muita töitä verkoston kautta - Green Care hyvinvointikeskus: voisi olla vaikka Esedun Otavan koulutilalla; koulutilalla voisi olla tietyt peruspalvelut, joihin voisi tilata tarvittaessa täydennystä esim. koulutilan koordinaation kautta - GC-sijais- ja/tai tukiperhetoiminta: löytyykö esim. sijaisperhe tukiperhetoiminnalle tästä korvaaja, kun sijais- ja tukiperheitä on liian vähän; olisiko gc-yritykset nykyaikaisia tukiperheitä löytyykö tämän kehittäjää, toimintamallia, miten tarjota ja löytyykö maksajaa? - GC-veturit: jokin green care veturi voisi helpottaa asian edistämistä, voisiko esim. Kyyhkylä olla yksi tällainen veturi; Kyyhkylä rakentaa konseptiaan (lähiruoka, yrttejä, sauvakävely, souturetket ym. kuntoutus, kiinnostus luontomatkailuun) - Uusia green care maatiloja: useilla maatiloilla niin tuotannollista näinä päivinä, että ei aikaa ja mahdollisuutta lähteä suuntautumaan green careen sen syvemmin kuin ottaa vastaan päiväkotiryhmiä tms; yhtenä ratkaisuna perustaa uusia tiloja green care toimintaan - Yhteistyörakenne kirkon kanssa: tarvitsevat uudenlaista toimintaa myös muillekin kuin lapsiperheille, kirkolla runsaasti metsää toimintaympäristöksi; leirikeskukset luonnon lähellä; luonto on jo pyhä itsessään, kulkisi helposti käsi kädessä kirkon sanoman kanssa; kirkolla on jo luonnostaan välittämistä; metsäkirkkoja (kiinteitä rukouspaikkoja)? metsän eläimet? - Sateenvarjohanke, jonka alla/joka koordinoi eri järjestöjen ja toimijoiden hankkeita - Keskusvaraamopalvelu, jota pyörittää toimistohenkilö; rahoitettaisiin yhdessä esim. jäsenmaksuina tai osuuskuntapohjainen voisi myös olla - Kuntien Green Care -profiloituminen, vrt. Rantasalmen profiloituminen retkiluistelumaakunnaksi - Itsensämaksava toiminta: Sellaisen toiminnan kehittäminen, joka ei tarvitse yhteiskunnan tukea - Maatalouden yhteyteen perustettu hoivayritys - Perhekoti- ja koulukotiyhteistyö: esim. Otavassa muutama pieni hoitopaikka, joissa sijoitetut pääkaupunkiseudulta; yhteistyö myös koulukotien kanssa - Alihankinta: aika monet matkailuyrittäjät ostavat nykyisin ohjelmapalvelut muualta, yleensä toimijat löytyvät läheltä; tällainen ostopalvelutoiminta olisi varmaan green care:ssakin selkeintä Muuta (kukin asia mainittu kertaalleen) - Kylien erityisosaamisten hyödyntäminen: pitopalveluyrittäjät; metsästäjät ja kalastuksesta tietävät voisivat opastaa, niistä harrasteista elämyksiä; päreenteon ja tuohityön osaajat (metsäaihe) - Pelisäännöt: oltava älyttömän selkeät pelisäännöt, jokaisen tiedettävä miten toimitaan, ettei aleta äittelemään (oma lisäys: 26

27 koskee varmaan niin green care asiakkaita, esim. työkuntoutujiakuin gc-yritysten yhteistyötä) - Palvelukokonaisuus: lähiruoka voisi liittyä green care toimintaan siinä mielessä, että sen tuottamista käytetään terapiana, esim. marjojen noukkiminen - Markkinointi- ja tiedotusyhteistyö; pahimpia mokia on, jos lupaa liikoja eikä asiakas saakaan rahoilleen vastinetta Yhteiskunnan näkökulmasta kannattaisi neljän vastaajan mielestä tarttua ennaltaehkäisevään green caretoimintaan sen yhteiskunnalle tulevaisuudessa tuomien säästöjen vuoksi. Kehoitettiin myös kääntämään haasteet vahvuuksiksi ja kiinnittämään huomiota toimintailmastoon. Lisäksi pohdittiin green care:n leviämistä trendien myötävaikutuksella. Vastauksia tähän aiheeseen saatiin vain vähän. Ne on koottu taulukkoon 16. Taulukko 16. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Etelä-Savon green care -mahdollisuuksista näkökulmana yhteiskunnan reunaehdot. Vastaukset on teemoiteltu ja kunkin teeman jälkeen on kirjoitettu, kuinka moni haastateltava mainitsi tähän teemaan liittyvän asian. Otsikon alla on tarkempia mainintoja teemojen sisällöstä. Ennaltaehkäisy tulevaisuuden säästöt (4) - sulkeutunut nuori on yhteiskunnalle kallis kannattaa ennaltaehkäistä - hyvän asuinympäristön lisäksi ihmiselle oltava työtä myös ettei ala juomaan; turhuuden tunne tulee kellä tahansa, jos ei ole työtä - yhteiskunnallisesti merkittävä, kasvava tarve, resurssit pienet, mutta tätä tarvitaan (ihmisen jaksamisen vahvistamista ennaltaehkäisevässä mielessä) - yhteisöllisyys: palataan entisajan yhteisölliseen malliin, jossa jokainen koki tärkeäksi oman roolinsa ja autettiin toinen toisiaan Toimintailmasto, säädökset (2) - tukea, kannustusta olisi tultava, ei kapuloita rattaisiin, paljon tekemistä hyvinvoinnin kanssa - vanhainkodin perustaminen aika vaikeaa, ammattitaitoista henkilökuntaa tarvitaan, koulutuskriteerit ovat tarkat, puitteet rakennettava kuntoon (pesutilat, ovet, turvatoimet ) Ongelmat ratkaisuiksi (1) - muuttotappioaluetta, työpaikat vähenevät, väestö ikääntyy käännetään vahvuudeksi, hoidetaan oman alueen vanhoja ihmisiä inhimillisissä oloissa (esim. vanhusten perhekotimainen asuminen) ja tarjotaan samalla uusia työmahdollisuuksia hoiva-alalla Trendit (1) - pikkuputiikit tulevat nousemaan ABC:n rinnalle, kyllästyminen ABC:hen edistääkö tämä trendi myös green care palvelujen markkinoita? Toiveet Green Care toiminnan kehittämiselle Etelä-Savossa Kysymykset: Mitä green care -toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? Yrityksen tarpeet, toiveet ja odotukset haettavalle gc-kehittämishankkeelle? Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä gckehittämistyössä tulisi olla mukana? Vastaajien yleisemmät toiveet maakunnan gc-toiminnan kehittämiselle sekä heidän omat toiveensa tämän esiselvityksen jälkeen haettavalle kehittämishankkeelle on vertailun ja aiheiden osittaisen päällekkäisyyden vuoksi ryhmitelty vierekkäin taulukkoon 17. Useimmiten mainittiin koordinointi, tuki ja opit yritystoimintaan, koulutus, verkostoituminen ja markkinointi. Nämä asiat olivat mielessä reilulla kolmanneksella vastaajissa (8-11 henkilöllä). Tärkeää olisi kiinnittää huomiota myös toiminnan jatkuvuuteen, tuloksellisuuteen, byrokratian haasteisiin, asenteisiin ja palvelun saavutettavuuteen. Tarvekartoitustakin voisi olla vielä syytä tehdä 27

28 nimenomaan loppukäyttäjien keskuudessa. Myös monia yksittäisiä asioita tuotiin esiin huomionarvoisia seikkoja, kuten palvelun laatu, keskittyminen, linkittäminen olemassa olevaan ja vierailutilamäärän lisääminen. Taulukko 17. Haastateltujen yleiset ja omakohtaiset toiveet green care -toiminnan kehittämiselle Etelä-Savossa ja kehittämishankkeessa. Vastaukset on jaettu ryhmitelty teemojen mukaan. Teeman jälkeen mainitaan, kuinka monta vastaajaa on tuonut esiin aiheen tai aiheita kyseiseen teemaan liittyen. Lisäksi teeman alle on kirjoitettu tarkentavia mainintoja kyseisestä aiheesta Mitä gc-toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? Tilan tarpeet, toiveet ja odotukset tämän esiselvityksen jatkoksi haettavalle gc-kehittämishankkeelle Koordinointi, järjestäytyminen (7) - koordinointi yleensäkin; organisaatio oltava riittävä - koordinoija auttaa verkostojen rakentamisessa, tietää mitä missäkin tehdään, ettei tule päällekkäisyyksiä, seuraa valtakunnan tason kehityksen etenemistä ja välittää tietoa siitä - koordinaattori linkkinä, vie asioita eteenpäin - linkki yhdistämään kysyntä ja tarjonta - voitaisiinko luoda hyvinvointipalvelun kattojärjestö, joka sisältää green caren, luomun, lähiruoan jne? - Etelä-Savoon valtakunnallisen Green Care Finland ry:n alayhdistys/paikallisyhdistys? x 2 Tuki yritystoimintaan (4) - tukea esim. hoiva-alan yrittäjille aiheista: hinnoittelu, markkinointi, kustannuslaskelma, kannattavuus; apua ja tietoa tuotteistamiseen ja markkinoimiseen - harva ihminen haluaa rutkasti lisää velkaa käynnistääkseen yritystoimintaa, jonka onnistumisesta ei ole varmuutta. - onko yrittäjillä aikaa uuden asian kehitystyöhön? - paperintäyttäjä muualta, mieluummin haastatteluna kuin että itse tarvitsisi täyttää, esim. neuvoja voisi tehdä paperihommat Koulutus, tieto (3) - tiedon jakaminen, tutustuminen erilaisiin kohteisiin sekä alueella että muualla - green care -käsitteen olisi kirkastuttava: mitä se loppujen lopuksi on ja mikä on sen lisäarvo - perusteellisesti tehtävä selväksi, mihin hommaan yrittäjä lähtee Verkostoituminen (3) - yhteistyöyritykset - verkostoituminen ja tiedonkulku elintärkeää - kehittymisen/kehittämisen esteenä voi olla verkostojen puute Koordinointi (1) - asia saatava asiakkaalle helpoksi, yhdellä puhelulla olisi saatava kaikki tarpeellinen, muuten voi tyssätä siihen Tuki yritystoimintaan ja yritystoiminnan taidot (7) - hinnoittelu, tuotepakettien luominen - omalta kannalta jos saisi palettia tiiviimmäksi - konsultointi tai vastaava, jossa katsottaisiin, onko yrityksellä kaikki kunnossa gc-toimintaa varten, täyttyvätkö edellytykset, tuleeko toiminnasta kannattavaa - asiat alkuun, tällä hetkellä ajankohtaista kesäaikaisen toiminnan käynnistäminen - tiivistää ideaa ja toimintamallia, nyt koko asia levällään - apua maksavien asiakkaiden löytämiseen; mitä kautta maksajat löytyvät - paperientäyttäjä Koulutuksen järjestäminen ja koulutustarpeiden selvitys (8) - koulutusta ja tietoa ylipäätään x 5 - opintomatkat; opintomatkoja Keski-Eurooppaan; mielenkiintoiset luennoitsijat - että selkeytyisi, mitä koulutustarpeita on, miten niihin voitaisiin vastata; koulutusten suunnittelu ja organisointi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - tutustuminen vastaaviin paikkoihin ja ainakin tietoa niistä nettisivuille, myös tutkimustietoa Verkostoituminen (7) - yhteistyöverkoston kehittäminen - toimijoiden yhteen kasaaminen - verkostoituminen - kontaktiverkosto - hankkeen paras anti verkostoituminen, vertaistukea ja näkyvyyttä saa verkostosta - verkosto vahvempi ja ei niin haavoittuva kuin yksinyrittäjä - yhteiset tapaamiset Markkinointi, näkyvyys, brändäys (3) - tiedottaminen, näkyvyys - oma brändi kehitettävä, tehtävä tunnetuksi - Vihreän lipun esimerkit Etelä-Suomessa. Miksi? Miksei muualtakin Suomesta, vaikka Etelä-Savosta? alueellista- 28 Markkinointi (5) - markkinointi ja tiedottaminen x 4 - näkyvyys yleensä sekä näkyvyyden saaminen omalle toiminnalle verkostoitumisen kautta

29 minen, mekin osataan Jatkuvuus, tuloksellisuus (2) - varottava ettei jää yksittäisiksi ryppäiksi erillisiä projekteja; kaikilla oltava tahtotila, että tätä jatketaan - toivotaan, että hanke johtaa tuloksiin, ettei jäisi vain paperille Jatkuvuus, tuloksellisuus (2) - toivottavasti hanke etenisi ja jäisi elämään; pitkäjänteisyys - toimiva oikeasti, ei hanke hankkeen vuoksi. Funktio. Byrokratia, määräykset (4) - sotepuolen määräykset ja rajoitteet; selvitettävä, mitä saadaan määritellä hoidoksi ja terapiaksi - toivottavasti olisi mahdollisimman joustavaa, ettei tulisi byrokratian esteitä kokeiluille, että saataisiin kokeiluista tuloksia jo melko nopeasti - vanhustenhoitoyksiköt luvanvaraista, lupien saaminen hankalaa, pienten yksiköiden perustaminen saattaa kaatua siihen - paperinpyörittelyyn tahtoo mennä aikaa mm. tukiin liittyen paperinpyöritystä vähemmäksi Tarvekartoitus (3) - tarvekartoitus: Mistä ihmiset maksavat? Voisiko vaikka nettisivulta avautua kysely Mikä sinua kiinnostaa? asiakkaan ymmärtäminen - asiakkaiden toiminnallisten tarpeiden selvittäminen - mikä on todellinen tarve green care-toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa, millaisia palveluita tarpeisiin voidaan tarjota; Voidaanko palveluita kehittämällä jopa luoda uusia tarpeita? Asenteet (3) - asenne-esteitä voi olla, kateellisia riittää yritystoiminnalle tiedottamisella (lehtijutut) voitaisiin ehkä poistaa kateutta - esteenä voi olla uskon puute - osattava valmistautua pilkalliseen uteliaisuuteen, jota paikkakunnilla herää, jos kuntaa on tulossa esim. erityisryhmien hoitokoti (kehitysvammaiset, romanit, vangit, huumeidenkäyttäjät ). Puhetta, pilkkaa, nälvimistä voi olla, on vain kärsittävä alkujärkytys ja kohtaaminen, vaikka se yrittäjiä rassaakin. Tiedottamisella, avoimilla ovilla tms. ei asiaan voida vaikuttaa - jos ihmisten asenne on jo valmiiksi huono, he tulkitsevat tiedotuksen omien silmälasiensa kautta. Joskus nostaa jopa enemmän närää, kun asioista tullaan tietoisiksi. Myös kannattaa miettiä, mistä ja miten tiedotetaan. Palvelujen saavutettavuus (2) - välimatkat voivat olla pitkiä (mikä ratkaisu tähän?) - green careen kuuluu osana ekologisuus, ei liian pitkiä matkoja kuljettavaksi Muu (kukin kohta mainittu kerran) - GC kokonaisvaltainen elämys: palvelun ensivaikutelma valtavan tärkeä - green care on niin laaja juttu; on mietittävä mihin keskitytään - linkitetään vanhaan toimintaan - edistää matkailunedistämiskulttuuria alueella, mistä hyötyisi myös alueen green care - haasteena sotepuolen mukaansaanti (vanhat kaavat taustalla, byrokraattisuus sairaalamaailmassa, kulttuuri muuttuu vanhusten palvelutalojen toiminnan kautta, niissä ei yhtä 29 Muu - GC Etelä-Savon vetovoimatekijäksi - jos pääsisi lapsille kertomaan nimenomaan, että ruokaa voidaan tuottaa monella eri tavalla he ja heidän perheensä tulevaisuuden potentiaalisia asiakkaita; lapset tulevaisuuden päättäjiä - inspiraatio: hanke laittaa myös omia ajatuksia liikkeelle, alkaa miettimään kokonaisvaltaisemmin, myös teoriaa

30 hierarkista) - toimivia, vieraita vastaanottavia maatiloja aika vähän, tarvitaan lisää maatiloja mukaan - tehtävä tarpeelliseksi - laaja-alainen katsantokanta green careen - ei ole hyvä, jos tulee vahva maatalouden leima - tärkeää olisi, ettei tulisi vastakkainasettelua maalaiset kaupunkilaiset, mitä edelleenkin esiintyy. Kaupunkilaislapsien pitäisi saada näkemystä maaseudusta, että sieltä tulee oikeasti ruokaa. Voisi paneutua esittelemään maaseutua, infoiskuja kouluille, ihmiset voisivat esitellä kouluissa maatilan toimintaa, videoita. Kehittämistoimintaan toivottiin mukaan eri tahoja laaja-alaisesti (taulukko 18), vaikkakin kysymys ylipäätään koettiin hieman vaikeaksi. Myöskään terveisiä viranomaisille ja lainsäädäntöön ei läheskään kaikilla vastaajilla ollut. Saaduissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota lähinnä rahaan, byrokratiaan kriteereineen ja toimintakulttuuriin (taulukko 19). Taulukko 18. GC-kehittämistyön toivotut toimijatahot. Maa- ja puutarhatilojen vastaukset haastattelun kysymykseen Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä Green Caren -kehittämistyössä tulisi olla mukana? Vastaukset on ryhmitelty toimijaryhmiin, joita tarkennetaan otsikon jälkeen. Lisäksi jokaisen ryhmän jälkeen mainitaan, kuinka monta vastaajaa on tuonut esiin kyseisen tai kyseisiä tahoja. - Tutkimus-, kehittäjä- ja koulutustoimijat (7): Tutkimuksista tietoa tänne; MTT (jonkun otettava kehityksen tuloksista vastuu); tutkimuslaitokset; Ruralia; MAMK; yliopiston mukanaolo viehättää, pystytään tallentamaan asioita eri tavalla, saadaan sillä jatkuvuutta hankkeelle (hankkeiden ongelmana kun on se, että ne alkavat ja päättyvät) - Yritykset (6): yrityksiä (mahd. työtarjouksien kannalta); maatilat, matkailuyritykset, ratsastuskoulut, pienemmät yksityisyritykset; Satulinna, maatilamatkailu- ja hevostallit ym. missä puitteet jo olemassa; yrittäjiä; yksityinen vanhuspuoli; yksityiset vanhusten palvelutalot - Yksittäiset asiantuntijat (5): asiantuntijoita (ketkä ovat jo olleet mukana ja tuntevat asiaa); sellaisia, jotka ovat jo toimineet green care:n parissa voi oppia heidän kokemuksistaan, eikä tarvi tehdä samoja virheitä itse; yksittäisiä henkilöitä, joilla on kokemusta, ammattitaitoa ja uutta innostusta (ei tarvi olla kaikkia samassa henkilössä); ideoijia tarvitaan - Kunta (5): kunta jonkinlaisena koordinaattorina (tyhjiä tiloja); Mlin kaupungin nuorisotoimi, ennaltaehkäisevää toimintaa pitäisi saada enemmän, vanhuspuoli myös, sopisi Mikkelin kaupungin kestävän kehityksen imagoon, koulut ohjaamaan nuoria; sosiaali-, terveys- ja mielenterveyspalvelut - ProAgria neuvojineen (4) - Viranomaiset (4): KELA x 2 ym. taloudellinen tuki; ELY kertomaan millaista asiantuntemusta ja esim. investointitukia tarjoavat; viranomaiset mukaan kehitystyöhön heti alkuun, jotta saadaan asioita läpi ja toimintaa alkaisi olla tarjolla, esim. lähetteitä green care tyyppiseen toimintaan rahoituspuoli; palvelun maksajat; maksajat, tasapuolisuutta eri tulotasojen välillä ettei toiminta jää vain varakkaiden asiakkaiden ulottuville Veenjakajaan voisi tulla enemmänkin hakuun yhteishyödyllisiä hankkeita - Asiakkaat (2): green care:n asiakkaat kertomaan kokemuksistaan; asiakkaat kunnista ja laitoksista - MTK (2): MTK hyvä linkki maanviljelijöihin ja metsänomistajiinkin; ei varsinainen green care kehittäjä, enemmän tiedon välittäjä sitten kun sitä on - Valtio (1): valtion omistamat rakennukset ja metsä - Järjestöt (1): Etelä-Savon Liikunta ry (ennaltaehkäisevää toimintaa) - green care- koordinaattori - kaikki yhteistyökumppanit (yrittäjät, koulutus, neuvonta, tutkimus, kehittäminen jne.) - sairaanhoitopiirit 30

31 Taulukko 19. Maa- ja puutarhatilojen toiveita viranomaisille ja lainsäädäntöön. Maa- ja puutarhatilojen vastaukset kysymykseen Mitä terveisiä lähettäisit viranomaisille ja lainsäädäntöön? Vastaukset ryhmitelty teemoittain. Jokaisen teeman jälkeen mainitaan, kuinka monta vastaajaa on tuonut esiin kyseiseen teemaan liittyviä asioita. Raha (4) - koko ajan yhteiskunnassa raha ratkaisee - jos green care laskettaisiin yleishyödylliseksi työksi enemmän kuin sivuansioksi ja verotus määräytyisi sen mukaan, green care -toiminta lisääntyisi todennäköisesti paljonkin - jos green care -yrittäjä kompastuu verottajaan, yrittämisen halut häviävät - kunnan puolelta ongelmana tempoilevuus rahojen kohdistamisessa, toiveena pitempijänteisyys, asiakkailla ei itsellä paljoa varoja käytettävissä Byrokratia (4) - kevyt hallinto tai jos joku tekisi viran puolesta paperityöt allekirjoitusta vaille valmiiksi - moni jää pois, kun byrokratia pelottaa - uusi eläintarhasäädös vierailijoita vastaanottaville eläintiloille hankaloittaa toimintaa - vanhustenhoitoyksiköt luvanvaraista, lupien saaminen hankalaa, pienten yksiköiden perustaminen saattaa kaatua siihen Toimintakulttuuri (3) - asioiden nopeampi käsittely - joustavuus - kaupungille oikea kanta tähän ja kaupungin asukkaisiin (vanhukset, nuoret on mitoitettava resursseja, pidettävä huolta), panostettava ennaltaehkäisevään toiminta Kriteerit (2) - kuka määrittää, mikä koulutus kenelläkin pitää olla (esim. KELA)? - milloin green caren yhteydessä voidaan puhua terapiasta? mitä KELA korvaa, mitkä ovat kriteerit? Muita asioita (kukin mainittu kertaalleen) - lähetteitä green care -tyyppiseen toimintaan - vertauksia tuloksista esim. keskusteluterapia vs. green care-toiminta - miten, jos jokamiesten oikeuksia supistetaan? uhka green care -toiminnalle - perusterveydenhuollon ja vaihtoehtoishoitojen yhdistäminen, ettei tulisi törmäyksiä Kouluttautumisen, avun, tuen ja neuvonnan tarpeet Kysymys: Kouluttautumisen tarve? Green care käsitteenä sekä mahdollisuutena on vielä epäselvä. Kriteereistä kaivattiin tietoa. Neljännes vastaajista toivoi tutustuvansa vastaavaan toimintaan esimerkkien kautta tai esim. opintomatkoilla. Kolme henkilöä toi esiin pätevöittävän koulutuksen tarpeen ja neljä henkilöä jo tiettyihin toimintoihin liittyvää tiedontarvetta: puutarhaterapia, sos.pedagogia yleensä ja hevostoimintaan liitettynä, erityisryhmien luontomatkailu. (Taulukko 20.) Koulutus olisikin täten syytä aloittaa yleiseltä tasolta laaja-alaisena perehdyttämisenä aiheeseen edeten siitä eri menetelmiin. Valtakunnallisella tasolla selvitetään pätevöittävän koulutuksen rakenteita, josta on alueellisella tasolla oltava tietoisia. Toinen selvä ja tarpeellinen asiakokokonaisuus liittyy itse yrittämiseen. Sekä koulutus- että neuvonta- ja tuentarpeita kysyttäessä mainittiin markkinointi, taloudellinen kannattavuus, tuet ja hinnoittelu sekä itse green care -toiminnan tuotteistaminen tarpeellisiksi aiheiksi (taulukot 20 ja 21.) Tuotteistaminen onkin luonnollisesti vaikeaa, jos green care:a ei tunne vielä kunnolla. Vaiheittaista perehdyttämistä green careen ja tuotteistamista voisikin hedelmällisesti kuljettaa rinnan koulutuksessa. Lisäksi on löydettävä järkevä roolijako yritys- 31

32 toimintaan jo ohjaavien tahojen (esim. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus, Mikkelin seudun uusyrityskeskus ry Dynamo, Pro Agria ) sekä green care -substanssiosaajien välillä. Itse maa- ja puutarhataloudesta, luonto- tai sote-alalta tietoa kaivattiin varsin vähän. Kaksi maatilallista mainitsikin, että on ryhmiä tilalle tuovien ohjaajien vastuulla opastaa tilaa. (Taulukko 20.) Tämä ajattelu voi olla yleisempääkin, mikä korostaa tarvetta opastaa ohjaajia kertomaan ryhmäänsä liittyvät merkitykselliset seikat vierailukohteille. Yleiskäsitys green care:en liittyvistä eri toimialoista ja kohderyhmistä olisi kuitenkin kaikille gc-palvelun tuottajille kokonaisuuden laadun kannalta hyödyksi, vaikka asia mainittiinkin vain yhdessä haastattelussa. Myös erilaiset vastuukysymykset tulee tehdä selviksi, mitä korosti myös viisi haastateltavaa (taulukko 20). Kaksi henkilöä toivoi koulutukselta verkostoitumista. Koulutus onkin yksi oiva paikka yhteistyön rakentamiseen (taulukko 20). Tarve verkostoitumiseen ylipäätään on selvästi tuotu esiin aineistossa muualla. Yhteistyö valtakunnan tasolla on välttämätöntä niin koulutuksessa kuin markkinoinnissa. Nämä kuuluvatkin osana VoiMaa!-hankkeen sekä Green Care Finland ry:n toimintaan. Alueellisen tason koulutuskokeilu voisi hyvin toimia kehittämisalustana valtakunnallisen koulutuksen järjestämiseen. Taulukko 20. Kouluttautumisen tarve. Maa- ja puutarhatilojen vastaukset haastattelun kysymykseen kouluttautumisen tarpeista. Vastaukset on jaettu ryhmiin teemojen mukaan. Teeman perään on kirjoitettu, kuinka monta vastaajaa on tuonut esiin aiheen tai aiheita kyseiseen teemaan liittyen ja alle tarkentavia mainintoja kyseisen teeman alta. GREEN CARE YLEISESTI, TOIMINTA JA PÄTEVÖITYMINEN Green Care (3) - mitä green care on - lisäarvo yritystoimintaan - johdantoa asiaan GC-kriteerit (5) - green care -toiminnan ja -maatilan kriteerit x 2 - kouluttautumisvaatimukset, mitä ja kuka määrittää x 2 - epäsuorasti gc-palveluun liittyvät vaatimukset ja eri toimialojen säädökset, mm. pelastussuunnitelma, huvilupa Benchmarking, esimerkit (6) - GC-toiminta ulkomailla, mm. Norjassa ja Hollannissa - toisten kokemukset (lisäarvo yrityksille, toisten virheistä oppiminen, työmenekki, asiakkaiden ja yrittäjien kokemukset) - opintoretket Suomessa, referenssit, tutustuminen vastaaviin paikkoihin - esimerkit ja kokemukset x 3 Toiminta ja terapiat (4) - puutarhaterapiakoulutus - sosiaalipedagogiikkaa ja terapiaa - sosiaalipedagoginen hevostoiminta - erityisryhmien luontomatkailu Pätevöityminen (3) - täydentävä palikka koulutukseen esim. sosionomi + puutarhuri + palikka puutarhaterapeutti - olisi hyvä, jos koulutuksen kautta saisi jonkin green care -sertifikaatin - näytettävä hevosmies- ja ratsastustaidot, että voi muuttaa tallin harrastetalliksi YRITYSTOIMINTA Talous (6) 32

33 - rahallinen tuki toiminnalle, esim. Leader, MMM jne - tuet yrittäjille ja asiakkaille esim. harrastetoimintaan ja rakennusinvestointeihin? - hinnoittelu - talous x 3 Markkinointi (5) - yleisesti markkinoinnista x 3, oikeille kohderyhmille, nettisivujen teko Tuotteistaminen, oman green care -toiminnan kehittäminen (4) - oman toiminnan kehittäminen green careen liittyen - tuotteistaminen yleensä - kohderyhmätarkastelu - kuka tilalla voisi green caren puitteissa käydä? Yritystoiminnasta yleensä (2) - green care -toiminnan aloittaminen - myös yrityksen pyörittäminen TURVALLISUUS, VASTUUT (5) - vastuukysymykset ja vaitiolovelvoitteet x 4 - turvallisuus, ensiapukoulutus AMMATTITIETOA ERI TOIMIALOILTA (3) - erikoispieneläinkoulutus - sienituntemus - maatalous- ja sotealan -koulutusta vastavuoroisesti eri toimijoille MUITA KOULUTTAUTUMISEN TARPEITA (kukin mainittu kerran ellei toisin merkitty) - yhteistyöverkoston löytyminen; yhteistyömahdollisuudet (2) - ruokailujen järjestäminen (2): LuomunPortaat-koulutus ammattikeittiöille; elintarvikepuolen vaatimukset ja kriteerit, hygieniapassi - kieliopinnot - ajankäytön hallinnan taidot - hoitotyössä on aina hyvä jatkuvasti itse kouluttautua - koulutusta palkattaville työntekijöille/aputyövoimalle: hygieniapassi, ajokortti, kielitaito, ensiaputaidot (esim. haavat, diabetesshokki, epilepsiakohtaus, jonka ilokin voi laukaista, oma-aloitteisuus, sosiaalisuus, luotettavuus, itsen ja työnantajan markkinointi - koulutustavoista: koulutuksessa oltava lähiopetusta mukana ainakin jossain määrin + konsultointipäiviä, jossa katsotaan miten edetty yrityksessä yms. ; netin kautta opiskelu jää iltamyöhäisellä eli ei mielellään verkko-opintoja - syvyyttä, ajattelemista toisin päin, olemassa olevan kyseenalaistamista - näkökulmia sisältöön - myös tutkimustietoa EI KOULUTTAUTUMISEN TARVETTA (2) - ei varsinaista kouluttautumisen tarvetta, jos ryhmillä oma ohjaaja mukana, joka huolehtii turvallisuudesta yms. - ei tarvetta, sillä vierailevat ryhmät ovat ohjaajien vastuulla ja ohjaajien tulisi opastaa tilanväkeä, jos on jotain erityistä huomioitavaa ryhmään liittyen Kysymys: Avun, tuen ja neuvonnan tarve Green Care toiminnan kehittämiseen? Apua, tukea ja neuvontaa kaivattiin eniten yritystoimintaan, nimenomaan markkinointiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Toiminnan koordinoinnin mainitsi tässä yhteydessä kolme henkilöä (taulukko 21) sekä jo kolmannes vastaajista, kun keskusteltiin, mitä green care -toiminnassa tulisi Etelä-Savon maakunnassa ja hanketoiminnassa edistää (taulukko 17). Muutoin vastauksissa tähän kysymykseen oli vain erilaisia hajamainintoja eri aiheista. Tarpeita ei välttämättä ollut tai niitä ei osattu nyt kertoa. Taulukko 21. Haastateltujen maa- ja puutarhatilojen avun, tuen ja neuvonnan tarpeita green care toimintaan liittyen. Vastaukset on jaettu ryhmiin teemojen mukaan. Teeman perään on kirjoitettu, kuinka monta vastaajaa on tuonut esiin aiheen tai aiheita kyseiseen teemaan liittyen sekä mitä asioita tarkemmin teemaan liittyen kerrottiin. 33

34 APUA, TUKEA JA NEUVONTAA YRITYSTOIMINTAAN Markkinointi (7) - markkinointi ja tiedottaminen, mm. nettisivujen teko x 6 - markkinointipaikka ja markkinointikanava olisi avuksi Talous (3) - rahallinen tuki - vanhojen tilojen kunnostaminen, mistä saisi investointitukea? - talouspuoli, kannattavuus MUUTA AVUN, TUEN JA NEUVONNAN TARVETTA Välittäjä, koordinaattori, varausjärjestelmä (3) - välittäjä sopimusasioihin valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla - joku tietopankki, josta konsultoida - varaussysteemi; saatava toiminta sellaiseksi, että yrittäjä tietää hyvissä ajoin, mitä on tulossa keväällä kesän toiminnan valmistelu Henkinen tuki (2) - että tuntisi turvallisuutta, että ei oo hakoteillä toiminnassa - tukihenkilö voisi olla, jonka kanssa voisi asiasta puhua ja jutella Siivous (1) - jos samana päivänä vaihtuu ryhmä vuokramökeillä, on siivoukseen tarvittu lisäapua, koska aikaa vain 4 tuntia Vierailuryhmien avustajat ryhmän mukana vai tilalta? (1) Verkostoituminen (1) - verkoston löytymistä, esim. kummitilatoiminnan kehittämisessä yritysten sitouttaminen Mistä eläinlääkäri hoitamaan erikoispieneläimiä? (1) Tietoa green care palvelutarpeista (1) Ideoita (1) Tutkimustoiveet Kysymys: Mitä pitäisi tutkia tai mistä pitäisi saada näyttöä? Tutkimuksesta keskusteltiin hieman. Toivottiin lisää tutkittua tietoa luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta ja ylipäätään siitä, miten luonto auttaa sekä vertailua eri toimintatavoista, kuten keskusteluterapia vs. green care -toiminta. Kiinnostavaa olisi selvittää ulkoilun ja toiminnallisuuden merkitys dementiaosastolla ja kehitysvammaisten laitoksissa, terapiakissojen vaikutus dementiaosastolla, tehdä erilaista tapaustutkimusta sekä kuulla ihmisten kokemuksia green caren vaikutuksista. Todettiin, että monet tuntevat sisäisesti asian hyväksi, mutta vaikuttavuusseuranta ja tulokset ovat tärkeitä, jotta ihmiset lähtisivät tutustumaan green careen ja myös, että joihinkin ihmisiin vedotaan järjellä. Lisäksi mietittiin, miten green care vaikuttaa terveydenhoitomaksuihin. Tutkimusaiheita on varmasti paljon, vaikka kysymys ohitettiin tässä kevyesti. Kehittämishankkeessa kannattaa ehdottomasti harkita mm. mahdollisten tuotekokeiluiden vaikuttavuuden arviointia. 34

35 4 TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Kartoitus on suuntaa-antava. Aineisto oli pienehkö eikä sitä voi täysin yleistää. Kuitenkin moni asioista, kuten green care -toiminnan koordinoinnin ja koulutuksen tarve, toistui niin tämän kartoituksen vastauksissa kuin muissa kartoituksissa ja työpajoissa. Tämän perusteella aineistoista nousee vahvoja signaaleja toiminnan kehittämiseksi. Myös on syytä lukea kaikkien kartoitusten raportit sekä työpajaraportti rinnan monialaisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Näin tehdäänkin. Jo heti haastattelujen päätyttyä tuli esiin potentiaalisia green care tiloja, joiden ajatuksia ei tässä paperissa ole. Tällaisia tiloja on hyvin todennäköisesti enemmänkin ja niitä saataneen esiin kehittämishankkeen/hankkeiden, tietoisuuden lisääntymisen ja gc-kentän selkiytymisen myötä. Teemahaastattelun haasteena on saada riittävästi vertailukelpoisia vastauksia. Osa kysymyksistä olisi kannattanut olla määrällisiä ja haastateltavien itsensä lomakkeella täytettävissä. Tällä olisi varmistettu vertailukelpoisuutta joidenkin aiheiden kohdalla. Myös aineiston käsittely olisi ollut siltä osin nopeampaa. Työn lähtökohtana oli kuitenkin suuntaa-antavuus, joka toteutui. Tulevissa hankkeissa ja toimissa, varsinkin jos aletaan koota rekisteriä paikallisista gc-toimijoista, voidaan kerätä tarkemmat tiedot kohteista. Samoin on mahdollista täydentää haastattelujen aukkoja muutenkin. Kukin haastatteluhan oli oma tilanteensa, jonka sisältö luonnollisesti vaihteli jonkin verran haastattelusta toiseen eikä kaikki oleellinen varmastikaan tullut esiin. Kaikilta ei myöskään saatu kaikkiin kysymyksiin vastausta. Tältä pohjalta on kuitenkin innostavaa jatkaa. 5 YHTEENVETO JA TOIMINTAEHDOTUKSIA 5.1 Yhteenvetoa Ihmisillä on luontainen, tiedostamatonkin taipumus hakeutua luonto- ja/tai maaseutuympäristöön. Siellä rauhoittuu, virkistyy, kerää voimia ja aistii kokonaisvaltaisesti on tilaa hengittää ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Hiljaisuus, luonnon äänet, rytmit, värit, heräävät muistot, hyötyliikunta ja arkirealismi vaikuttavat. Voisiko Green Care olla vaihtoehto lääkkeille? kysyttiin. Sana synnytti mielikuvan vihreästä, luonnollisesta, pehmeästä, kokonaisvaltaisesta huolenpidosta, joskin myös pesuaineista ja luontaistuotteista. Tiivistetysti näin kuvasivat luonnon ja maaseutuympäristön merkitystä ne 25 maa- ja puutarhatilaa, joita tässä esiselvityksessä haastateltiin. Vastauksia kertyi valtaosasta maakunnan kuntia: Kangasniemi (4), Mikkeli (4), Pieksämäki (3), Ristiina (3), Juva (2), Mäntyharju (2), Punkaharju (2), Savonlinna (2), Joroinen (1), Pertunmaa (1) ja Rantasalmi (1). Haastattelua varten lähestyttiin kaikkiaan 180 maatilaa, joka on noin 6 % Etelä- 35

36 Savon kaikista 3032 maatilasta. Potentiaalisia green care maatiloja on hyvin todennäköisesti myös jonkin verrankin tämän aineiston ulkopuolella. Monipuolista kiinnostusta ja ainesta Haastateltujen tilojen toiminta on monipuolista. Green care -tyyppisiä palveluja on muutamalla sekä sellaista sivuavaa toimintaa ja/tai kiinnostusta kaikilla haastatelluilla. Useimmilla tiloilla (19) on eläimiä, enimmäkseen hevosia, lampaita ja koiria ja lähes puolella tiloista eläinavusteista toimintaa tai kasvavaa kiinnostusta siihen. Kyseiseksi toiminnaksi on tässä luokiteltu erityisesti sosiaalipedagoginen hevostoiminta, vammaisratsastus, hevosvaellukset ja eläinten hoito. Parilla tilalla on myös mahdollisuus viedä eläimiä vierailulle toisaalle. Puutarhanhoitoa ei green care -mielessä hyödyntänyt ilmeisesti kukaan, mutta harkitsi viisi tilaa. Tässä on piilevää potentiaalia. Vastaavaa kiinnostusta on luontoliikuntaan, mihin sopivaa metsää (mm. ratsastusmaastot, helppokulkuiset metsäautotiet, luontopolut, patikkareitit pitkospuilla tai marjamaastot) on ainakin 11 tilalla. Muutama haastateltava voi kuljettaa palvelun ja/tai eläimiä mukanaan esim. laitokseen. Lisäksi viidellä tilalla perinnemaisemat, vanhat rakennukset ja muu kulttuuriperintö on yksi green care palveluihin yhdistettävissä oleva vahvuus. Mainitut seikat sekä se, että tilat ovat vähintäänkin avanneet ovensa vierailuille tarjoavat aineksia toimintamallien rakentamiseen. Heikkoutena ja esteenä green care -palveluun laajentamiseen on kuitenkin monilla haastatelluista tiloista ajan, rahan, työvoiman sekä osittain myös tietotaidon puute, muutamalla korkeahko ikä. Toisaalta joillakin tiloilla yhdistyvät kiinnostavasti alkutuotannon ja sote- tai kasvatusalan osaaminen. Lyhytaikainen majoitus järjestyy tarvittaessa puolella ja ruokailu kolmanneksella tiloista joko itsenäisesti tai verkostojen kautta. Vanhusten asumispalveluja maatilalla ei maininnut kukaan. Yhteistyötä ja verkostoja on mm. asiakashankintaan, mutta ei riittävästi. Verkostoitumista toivottiin ja se nähtiin mahdollisuutena. Maakunnassa jo olevien verkostojen (matkailu ym.) hyödyntämisestä muistutettiin. Asiakkaita? Keskeisinä asiakkaina haastelluilla tiloilla ovat ja tulisivat aineiston mukaan olemaan lapset, nuoret, vanhukset ja kehitysvammaiset sekä joissain määrin myös mielenterveyskuntoutujat, päihderiippuvaiset ja ulkomaalaiset. Heidän lisäkseen potentiaalia Etelä-Savon kannalta nähtiin ikääntyneissä paluumuuttajissa, yhteisöa- 36

37 sumisessa sekä maakunnan ikääntyvän väestön hoitohaasteen kääntämisessä maakunnan vahvuudeksi. Lasten ja nuorten kohdalla ehdotettiin yhteistyötä perhe- ja koulukotien kanssa, panostamista lasten luontoyhteyden rakentamiseen sekä kaupunkilais- ja ongelmanuoriin ylipäätään. Ennaltaehkäisevään green caretoimintaan kannattaisi tarttua sen yhteiskunnalle tulevaisuudessa tuomien säästöjen vuoksi. Tarkastelua valoisalta ja varjoisammalta puolelta toiveita, haasteita, vahvuuksia, ideoita Green care palveluille nähtiin selvä markkinarako. Etelä-Savon vahvuuksina korostettiin vettä ja järviä, luonnonrauhaa, yrittäjäpotentiaalia sekä maakunnan helppoa saavutettavuutta alueen ulkopuolelta. Kiinnostus aiheeseen on herännyt, mutta gc-liikeidea on useimmilla kiteytymättä eihän itse käsitekään ole kaikille selvä tai asiaa vielä riittävästi mietitty. Liikeidean eteen on tehtävä töitä, ettei haastateltujen mainitsemat uhat epäonnistuneesta tuotteesta, virhearvioinneista ja kannattamattomuudesta toteudu. Myös green care - toiminnan mahdollinen tuntemattomuus, merkityksettömyys asiakkaiden mielissä, hetken huuma, kilpailu, yrittämisen yksinäisyys ja kuormittavuus, turvallisuusriskit, luonto itsessään sekä työvoiman mahdollinen sitoutumattomuus mietityttivät. Koulutuksen ja neuvonnankin tarve on ilmeinen. Tietoa tarvitaan aluksi green care -käsitteestä, siihen liittyvistä toimialoista, mahdollisuuksista ja kriteereistä, jatkossa myös menetelmistä samoin itse yrittämisestä (markkinointi, kannattavuus, tuet, hinnoittelu, tuotteistaminen). Opintomatkat ja pätevöittävä koulutus kiinnostavat. Toiminnan vastuut, säädökset ja työnjaot on tehtävä selviksi. Maakunnassa todettiin olevan useita päteviä toimijoita koulutusta toteuttamaan ja kehotettiin mm. oppilaitos-yritysyhteistyöhön. Noin kolmannes vastaajista näki maakunnan green care toiminnan tarvitsevan koordinointia, järjestäytymistä ja markkinointia. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota toiminnan suuntaviivoihin, jatkuvuuteen, tuloksellisuuteen, laatuun, saavutettavuuteen, tahtotilaan, toimintailmastoon ja byrokratian haasteisiin. Loppukäyttäjien tarvekartoitus olisi suotava sekä tutkimuksen syventyminen luonnon ja erilaisten gc-toimien hyvinvointija taloudellisiinkin vaikutuksiin. Yksittäisinä kiinnostavina toimintamalleina ja -muotoina esitettiin gc-osuuskunta, - suojatyöpaikkojen verkosto, -veturit, -hyvinvointikeskus, -sijais- ja tukiperhetoiminta sekä aivan uusien gc-maatilojen perustaminen, yhteistyörakenne kirkon kanssa, kuntien gc-profiloituminen, gc-keskusvaraamo ja useita hankkeita koordinoiva sateenvarjohanke. Pohjaa green care toiminnan rakentamiseen siis olisi, mutta käsite olisi ymmärrettävä koko laajuudessaan ja panostettava palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. 37

38 5.2 Ratkaisuehdotuksia keskeisiin tarpeisiin ja haasteisiin Tähän on koottu haastatteluissa esiin nousseita keskeisiä haasteita alueen green care -toiminnalle. Kunkin haasteen ja/tai tarpeen jälkeen on ehdotettu erilaisia ratkaisuja herättämään keskustelua. Niitä ovat ehdottaneet haastatellut tai ne ovat heränneet haastattelijoilla aineiston ja muun hankeprosessin aikana. Tarve/haaste ratkaisuehdotuksia tarve noussut haastateltavilta, ratkaisuehdotuksia sekä haasteltavilta että haastattelijoilta Tiedon, taitojen ja yhteisen kielen tarve, käsitteen selkiyttäminen alueellinen ja valtakunnallinen perus- ja syventävä koulutus, vaiheittainen perehdyttäminen aiheeseen rinnan tuotteistuksen kanssa, gc-neuvoja(t), tiedotus yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa Koordinointi, järjestäytyminen koordinoija-neuvoja tai verkostomainen toimielin, sateenvarjohanke, GCF ry:n alueyhdistys? Resurssipula renkirengas, gc-opiskelijoiden työharjoittelu yrityksissä, aivan uusien gc-maatilojen perustaminen ja uusien toimijoiden houkutteleminen alueelle, uudenlaiset toimintamallit, verkostoituminen Vahvan, monialaisen verkoston tarve luottamuksen rakentaminen toimijatapaamisissa, järjestäytyminen, esavogreencare.ning.comsivun hyödyntäminen, koordinoija yhdistämään toimijoita Jatkuvuuden varmistaminen gc-toiminnan asemointi osaksi isompaa kokonaisuutta, esim. matkailu, ekomaakunta-ajatus, gcläpäisyperiaate kunnan päätöksissä ympärivuotisen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen matkailussa yhteisellä hankkeella, esim. Voimaa talvesta Etelä-Savossa toimivien ratkaisujen löytäminen tapaustutkimukset eri asiakasryhmien ja menetelmien yhdistelminä (vaikuttavuuden ja toimivuuden selvittäminen) tarvekartoitus asiakkaiden keskuudessa valikoitujen toiminta- ja palvelumallien kokeileminen, etenkin ennaltaehkäisevä toiminta (esim. kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus, osuuskunta, sateenvarjoyritys, gc-kylä, hoivabussit, esteettömät luontokohteet -palvelu) testataan myös gc- ja ei-gc-menetelmien yhdistämistä kehitetään tasapuolisesti eläin-, kasvi- ja luontoavusteisia menetelmiä usean eri hankkeen kautta Etelä-Savon vahvuuksien hyödyntäminen gc-toiminnassa korostetaan eteläsavolaisessa green care imagossa erityisesti vettä, monipuolista ja kaunista luontoa, hiljaisuutta sekä palvelun kokonaisvaltaista kestävyyttä ml. ruoka, energiaratkaisut, hoi- 38

39 dot ym. hyödynnetään alueen kulttuuriperintöä osaksi gc-menetelmiä keksitään toiminnalle savolainen nimi Tehdään lisäksi valtakunnallista yhteistyötä eri toimialojen säädösviidakossa toimimisen helpottamiseksi markkinoinnissa ja tiedotuksessa laatukriteerien määrittelyssä (pätevöittävässä) koulutuksessa suomenkielisen nimen löytämiseksi 5.3 Ehdotukset kehittämishankkeeseen Green care -työtä olisi hedelmällistä jatkaa tämän esiselvityshankkeen jälkeenkin. Innostusta ja potentiaalia maakunnassa on. Seuraavassa ehdotetaan tärkeiksi havaittuja toimia mahdolliseen kehittämishankkeeseen tai useampaankin. Tarvitaan koordinointia, oli se sitten yksittäinen koordinoija-neuvoja, koordinoiva gc-työpari tai verkostomainen toimielin, joka yhdistäisi asiakkaat ja toimijat yleisemmin sekä tilannekohtaisesti. Tämä koordinointi edesauttaisi alueellisen gc-toimijarekisterin syntyä mahdollisesti valtakunnallisena yhteistyönä, ylläpitäisi mainittua rekisteriä, edistäisi monipuolista verkostoitumista, antaisi yritys- ja yritysryhmäkohtaista neuvontaa sekä tukea markkinointiin, toimisi linkkinä valtakunnan ja alueen gc-toiminnan välillä, päivittäisi ja edistäisi esavogreencare.ning.com-nettisivun käyttöä, yhdistäisi alueella mahdollisesti toimivia erilaisia green care hankkeita sekä koordinoisi aputyövoimaa ja tukipalveluja yrityksiin. Verkostoituminen on moni tavoin tärkeää eri tasoilla ja eri toimijoiden välillä. Kehittämishankkeessa tuoreiden kytkösten syntyminen eri toimialojen ja yllättävienkin toimijoiden välille edistäisi uudenlaisten gctoimintamallien syntymistä. Green care on myös luonteeltaan monia toimialoja yhdistävä, jolloin yhteistyö on lähes välttämätöntä laadukkaan palvelun rakentamiseksi. Kannattaa tosin muistaa, että jo yhden maatilankin sisällä voi olla varsin monialaista osaamista. Näissäkin tapauksissa verkostoituminen on kuitenkin hyödyksi mm. yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Verkostoitumisen edistäminen sopii koordinoinnin tehtäväksi ja myös osaksi koulutusta. Säännölliset toimijatapaamiset yhdistettynä benchmarkkaukseen voisivat myös olla hyödyksi. Koulutus on välttämätöntä, keskeisinä teemoina: 1) green care yleisesti 2) menetelmät 3) yritystoiminta, erityisesti talous, markkinointi, tuotteistaminen 3) turvallisuus ja vastuut 4) ammattitieto eri toimialoilta, jotka liittyvät green careen. Koulutuksessa voitaisiin vaiheittain perehdyttää aiheeseen rinnan tuotteistuksen kanssa yhdistäen opiskeluun myös selvitys- tai tutkimustyötä. Alueellinen koulutus sopisi hyvin myös valtakunnnallisen VoiMaa!-hankkeen kokeilukoulutukseksi. 39

40 Tarve- ja kokemuskartoitusta asiakkaiden keskuudessa ei ole vielä tarpeeksi. Sitä tarvitaan. Toiminta- ja palvelumallien tuotteistaminen, kokeileminen ja vaikuttavuuden mittaaminen on oleellista kehittyvällä alalla. Sitä voitaisiin tehdä useissa eri hankkeissa ja rahoilla. Mallien hahmottamisessa avuksi voi olla matriisi, jossa palvelua lähestytään eri suunnilta (taulukko 22). Etelä-Savossa eläin-, kasvi- ja luontoavusteisia menetelmiä kannattaisi kehittää tasapuolisesti, kokonaisvaltaisen kestävyyden näkökulmasta (ml. ruoka, ekologinen liikkuminen, energiaratkaisut ym.) myös toiminnan erilaiset tukipalvelut huomioiden. Tiedotus- ja markkinointikysymyksissä yhteistyö valtakunnan tasolla, jossa siihen on jo panostettu, olisi luonnollista. Hienoa olisi, jos toiminnalle saataisiin savolainen nimi. Taulukko 22. Työskentelymatriisi Etelä-Savossa kokeiltavien gc-palvelumallien rakentamiseksi. Taulukossa palvelukokonaisuutta lähestytään eri suunnilta, joita eri tavoin yhdistelemällä voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia. Matriisia kannattaa jalostaa yhdistämällä siihen tarvittaessa muita osa-alueita sekä esiselvityksen muun aineiston keskeisiä viestejä. element- Toiminnan ti/menetelmä Toiminnan elementti/menetelmä Asiakasryhmä Toiminnan tavoite green care muu kuin green care - tätä ei joka malliin Toimintamuoto Lapset Vahvistuva luontosuhde Vesi Kirjallisuusterapia Osuuskunta Nuoret Kuntoutuminen (mielenterveys, kehitysvamma, burn out) Metsä Vaihtoehto- ja hyvinvointihoidot (aromaterapia jne.) Hyvinvointikeskus Aikuiset Työelämässä jaksaminen Maaseutumaisema Käsityö Liikkuvat palvelut* 1 Vanhukset Elämään sopeutuminen Puutarha Taide Sateenvarjoyritys Perheet Elämänlaadun parantaminen Maataloustyö ja puutarhanhoito Aluekeskittymä Ennaltaehkäisy / terveyden ja mielen tasapainon ylläpito ja vahvistaminen Eläimet (hevoset, lampaat ) Uudet GC-maatilat Arvokas vanhuus laitoksessa Hiljaisuus Yhteisö Kotoutuminen vieraaseen kulttuuriin Vuodenajat / Talvi Kulttuuriperintö Reitistö karttoineen ja kuljetuksineen* 2 * 1 : esim. hoivabussit, jotka voivat olla yhteiskuljetuksia maatiloille tai kauppa-automaisia puutarhabusseja, jotka vierailevat vanhainkodeilla, kouluissa tms. Liikkuvat palvelut voivat olla myös vaikkapa eläinten vierailuja laitoksissa. * 2 : esim. esteettömien luontokohteiden tai erityyppisten maatilakohteiden reitistö karttoineen 40

41 LÄHDELUETTELO Evira Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain. Luomutilat ja luomutuotantoalat Sempik, J., Hine, R. & Wilcox, D Green Care: A Conceptual Framework. A Report of the Working Group on the Health Benefits of Green Care. COST 866, Green Care in Agriculture. Loughborough University. 119 s. Hine, R., Peacock, J. and Pretty, J Care farming in the UK: contexts, benefits and links with therapeutic communities. International Journal of Therapeutic Communities, 29 (3), MTT Maaseudun pienyritysrekisteristerissä olevat monialaiset tilat 1997, 2000, 2002 ja aiset_tilat Tike Maatilojen rakenne Tilojen lukumäärä tuotantosuunnittain ja alueittain. Haku maatilarekisterin tietokantataulukoista Etelä-Savon maakuntaohjelma Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 80: Yli-Viikari, A., Lilja, T., Heikkilä, K., Kirveennummi, A., Kivinen, T., Partanen, U., Rantamäki-Lahtinen, L., Soini, K Green Care terveyttä ja hyvinvointia maatiloilta. Maa- ja elintarviketalous 141. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 41

42 LIITE 1 TEEMAHAASTATTELUN RUNKO A. JOHDANTOTEEMAT 1. Mikä on luonto- ja maaseutuympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille. 2. Mitä Green Care mielestäsi tarkoittaa? 3. Millä tavoin/ miksi Green Care -toiminta kiinnostaa? B. GREEN CARE OMASSA YRITYSTOIMINNASSA (tilanne nyt tai jos vasta suunnittelee, niin suunnitelmien valossa) 1. Kuuluuko yrityksen toimintaan Green Care -tyyppistä toimintaa vai onko se vasta suunnitelmissa? 2. Yrityksen tarjoamat palvelut ja asiakkaat nykyisin sekä miten Green Care -toimintamalli on siinä mukana (jos vasta suunnittelee, niin suunnitelmat GC:ssä) 3. Mitä ovat yrityksen tarjoamat palvelut ja niitä käyttävät asiakkaat tulevaisuudessa? 4. Arvio siitä, kuka maksaa tulevaisuudessa yrityksen tuottamista palveluista (asiakas, kunta, palvelusetelinkäyttäjät, Kela, vakuutusyhtiö, joku muu). 5. Millaisena näet GC toiminnan omassa yritystoiminnassasi (tausta ja osaaminen, resurssit, asiakkaat, yhteistyö, yhteiskunta) a. vahvuudet b. heikkoudet c. mahdollisuudet d. uhat 6. Kouluttautumisen tarve 7. Avun, tuen ja neuvonnan tarve GC toiminnan kehittämiseen C. GREEN CARE -TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1. Millaisena näet GC -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa seuraavista näkökulmista a. Alueen resurssien näkökulmasta (luonto, yritykset, maatilat, osaaminen) b. Asiakkaiden näkökulmasta (ml. itsemaksavat) c. Koulutuksen ja neuvonnan näkökulmasta d. Toimintamallien ja yhteistyön näkökulmasta e. Yhteiskunnan reunaehtojen näkökulmasta f. Joku muu huomioitava näkökulma, mikä? 42

43 2. Mitä Green Care -toiminnassa pitäisi mielestäsi kehittää maakunnan tasolla? 3. Yrityksen tarpeet, toiveet ja odotukset haettavalle GC -palvelukonseptin kehittämishankkeelle 4. Mitä yritys voi tarjota kehittämistyöhön ja siinä mukana oleville tahoille? 5. Mitä tahoja, toimijoita, yrityksiä kehittämistyössä tulisi olla mukana? 6. Toiveet viranomaisille ja lainsäädäntöön 7. Mitä pitäisi tutkia tai mistä pitäisi saada näyttöä? D. KIINNOSTUS/ SITOUTUMINEN JATKOON 1. Oletko kiinnostunut: a. Verkostoitumaan muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa Etelä-Savossa? b. Osallistumaan kehittämistyöhön esim. työpajoissa? c. Osallistumaan alan yritystoimintaa edistävään kehittämishankkeeseen? d. Lähtemään haettavaan kehittämishankkeeseen pilotti yritykseksi? 2. Voiko yrityksen yhteystietoineen laittaa GC Etelä-Savo rekisteriin? E. YRITYKSEN TAUSTATIEDOT - Yrityksen kotipaikkakunta - Yrityksen perustamisvuosi - Yrittäjän koulutus 43

44 LIITE 2 KIRJEKYSELYLOMAKE (liitettä varten lomakkeelta on poistettu ylimääräisiä tyhjiä vastaamisrivejä) GREEN CARE KYSELY MAA- JA PUUTARHATILOILLE Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eteläsavolaisten maa- ja puutarhatilojen tarjoamia tai kiinnostusta tarjota erilaisia sosiaali-, terveys-, hoiva-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluita, joissa hyödynnetään luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä (Green Care). Lisäksi selvitämme maa- ja puutarhatilojen näkemyksiä Green Care -toiminnasta sekä kiinnostusta lähteä mukaan kehittämään tätä toimintaa Etelä-Savossa hankkeessa, jolle haetaan rahoitusta ensi keväänä. Lisäksi tätä kyselyä täydennetään haastattelemalla asiasta kiinnostuneita tulevan syksyn ja talven aikana. Pyydämme Sinua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja palauttamaan vastauksesi oheisessa palautuskuoressa mennessä. Kaikki vastaukset ovat arvokkaita! 1. Mitä sanapari Green Care tuo mieleesi? 2. Kuvaile lyhyesti yritystäsi: - nykyinen toiminta ja tuotantosuunta - onko toiminta osa- vai kokoaikaista? - yrityksen ikä ja sijainti - resurssit (mm. työntekijät, luonto, metsä, eläimet, rakennukset) - toimintaympäristö, yhteistyöverkostot 44

45 3. Kuuluuko yritystoimintaasi Green Care tyyppisiä palveluita, joissa hyödynnetään luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä hoidon, hoivan, kuntoutuksen tai kasvatuksen tukena? o Ei o Kyllä. Jos vastasit kyllä, kuvaile millaista toimintaa sekä mahdollisia suunnitelmiasi tuon toiminnan kehittämiseen tai laajentamiseen. 4. Jos yritystoimintaasi ei kuulu Green Care tyyppisiä palveluita, oletko kiinnostunut kehittämään niitä osaksi maa- tai puutarhatilasi toimintaa? o Ei o Kyllä. Jos vastasit kyllä, kuvaile suunnitelmiasi asian suhteen. 5. Onko tilallasi resursseja, kuten osaamista, metsää, eläimiä, rakennuksia tai yhteistyötahoja, joita voisi hyödyntää esim. useamman yrityksen yhteisessä Green Care toiminnassa? Millaisia resursseja? Miten niitä voisi hyödyntää? 6. Millaisiksi arvioit Green Care -toiminnan mahdollisuudet Etelä-Savossa? Miksi? Kuvaile mahdollisuuksia ja esteitä. 7. Onko tiedossasi eteläsavolaisia maa- tai puutarhatiloja, hyvinvointialan yrityksiä tai muita tahoja, jotka hyödyntävät toiminnassaan luontoa, maaseutuympäristöä tai eläimiä tai olisivat kiinnostuneita sellaisesta toiminnasta? o Ei o Kyllä, keitä? 45

46 8. Kiinnostuitko Green Care toiminnasta ja sen kehittämisestä? Haluatko, että sinuun otetaan yhteyttä? o Kyllä. Yhteystietoni ovat: 9. Vapaa sana Green Care toimintaan ja sen kehittämiseen liittyen: Kiitos vastauksestasi! 46

47 LIITE 3 SAATEKIRJE KIRJEKYSELYYN Hyvä vastaanottaja, Pyydämme pienen hetken aikaasi oheisen kyselyn täyttämiseksi. Kyselyssä kartoitetaan Green Care -toiminnan mahdollisuuksista Etelä-Savossa. Mitä sitten on Green Care? Vanhusten päiväretkiä maalle, puutarhaterapiaa, kuntouttavaa työtoimintaa, osallistumista maatilan töihin sitä kaikkea voi Green Care olla ja vielä paljon muuta. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care -toiminta sijoittuu usein maaseutuluontoon tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja hyödyntää myös kaupunki- tai laitosympäristössä. Green Care on yleiskäsite monille menetelmille, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, hoiva-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Kädessäsi oleva kysely on osa Green Care -esiselvityshanketta, jonka toteuttavat Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti yhteistyökumppaninaan ProAgria Etelä-Savo. Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueen yrittäjien, palveluntuottajien, maa- ja puutarhatilojen sekä alan asiantuntijoiden kesken Green Care toimintamallia ja palvelukonseptia. 47