Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö 2.9.2013. Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014"

Transkriptio

1 Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä Valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntataloudelle esitetyt valtionosuusleikkaukset ja säästötavoitteet johtavat todennäköisesti siihen, että kunnat karsivat ensimmäiseksi investoinneista, koska esim. tuottavuuden parantamisella ja rakenteiden muutoksilla saavutettavat hyödyt toteutuvat hitaasti. Toinen yhtä suuri riski on, että investointien ohella säästetään ylläpidosta. Erityisesti peruskorjausinvestointien karsiminen aiheuttaa entisestään kasvavaa peruskorjausvelkaa ja ylläpidon huonontaminen kiihdyttää velan kasvua entisestään. On pelättävissä, että toimitilojen osalta tämä tarkoittaa entistä suurempia sisäilmaongelmia, kuntainfran osalta katkoja vesihuollon toimintavarmuudessa sekä huonokuntoisia katuja. Kuntaliitto on suositellut, että toimitilojen ja kuntainfran päätökset tulisi tehdä elinkaariajattelulla - koko elinkaaren kustannukset huomioiden. Investointeja ei tulisi tehdä ilman tietoja ylläpitokustannuksista. Näillä menetelmillä pystytään kasvattamaan niin vaikuttavuutta kuin tuottavuuttakin tekniikassa. Valtion budjettiesitys 2014 Liikenne Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan valtiolle15 milj.. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla, mutta liikennöintirajoituksiin joudutaan monin paikoin. Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kuntien kannalta negatiivista on, että valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan ja joukkoliikenteen rahoitus on vain entisellään, 100, 8 milj.. Tämä tarkoittaa molemmissa tapauksissa palvelujen heikkenemistä ja paineita kunnille lisätä kuntien rahoitusta palvelujen ylläpitämiseksi. Kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa n. 25 milj. eurolla vuosittain ja maksavat avoimelle joukkoliikenteelle tukea yli 270 milj. euroa vuodessa. Joukkoliikenteen kehittäminen on valtion tavoitteena, mutta rahoitus ei tue tavoitetta. Kustannustason nousu on ollut niin suurta, että entisiäkään palveluja ei näillä määrärahoilla pystytä ylläpitämään, vaan palvelut vähenevät. Jos määrärahoja ei pystytä lisäämään, tulisi helpottaa joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten kustannusten nousupaineita esim. polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla. Lisätietoja: liikenneinsinööri Silja Siltala, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä budjettiesityksessä on Helsingin seudulle osoitettu euron käynnistysavustus normaaliin ara-vuokra-asuntotuotantoon. Erityisen merkittävää on, että Kuntaliiton ja seudun kuntien vastustama keväällä esitetty kuntayhtiöiden käynnistysavustuksen puolitus on nyt korjattu rakennepoliittisessa ohjelmassa ja käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Rakennepoliittinen ohjelma on oikein linjattu, kun kuntien vuokrataloyhtiöt ymmärretään asuntomarkkinoiden osaksi. Näin asuntovuokrauksen toimialan kehittäminen on myös kuntayhtiöiden vastuulla, ja niiden tukeminen osa toimialan edistämistä. Määräaikaisia avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparannushankkeisiin esitetään myönnettäväksi enintään 100 milj. euroa. Tällä suhdanneluonteisella määrärahalla pyritään lisäämään lähiöiden korjausrakentamista. Tuen kohdistumisesta ei esityksessä kerrota tarkemmin. Se kohdistunee ara-asuntokantaan. Määrärahan täsmällisemmästä ohjaamisesta riippuu, kuinka tehokkaasti se lisää vuokratalojen korjausta. Olennaista on, kuinka suuri osa korjaushankkeen kustannuksista hyväksytään tuen piiriin. Muutamien prosenttien tuki tuskin lisää käynnistyksiä, mutta jo 10 prosentin tuella on selvä merkitys hankkeen hintaan ja sen myötä vuokralaisen asumiskustannuksiin. Tuen määrän lisäksi on olennaista, miten tuki osataan ohjata hankkeisiin siten, että hankkeiden pitkä kesto huomioidaan tuen

2 myöntämisperusteissa. Jotta tuki ei kohdentuisi yksinomaan niihin hankkeisiin, jotka jo ovat suunnittelupöydällä ja näin ollen käynnistymässä, vaan aidosti lisäisi käynnistyvien hankkeiden määrää, tukea tulisi myöntää siten, että urakointivaiheen käynnistyminen olisi mahdollista vielä vuoden 2015 puolella. Myönteistä on myös uusien asuinalueiden kunnallistekniikan investointeihin tarkoitetun avustuksen määrärahan säilyttäminen 15 milj. eurossa. Kielteistä kuntien kannalta on korjaus- ja energia-avustusten määrärahan pieneneminen 7.5 milj. euroa. Määrärahan tasoa on ajettu alas vuodesta 2011 (90,5 milj. euroa). Budjettiesityksessä todetaan (aiempien esitysten tapaan), että määrärahan vaikuttavuutta ja kohdentumista arvioidaan. Tämä toimenpide olisi syytä panna toimeen. Tulisi tietää, mihin määrärahan alasajo vaikuttaa. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pyrkii vastaamaan epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Ministeriö ehdottaa pääluokkaansa miljoonaa euroa. Erityisenä tavoitteena ministeriöllä on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Budjettilukujen ja yleisen taloustilanteen kehityksen valossa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Hallitus pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja ulkomaalaisten työttömyysastetta merkittävästi. Myös vaikeasti työllistyvien määrää pyritään laskemaan huomattavasti nykytasosta. Toisaalta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoja leikataan 10,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarve vuodelle 2014 on 70 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittanee TE-toimistojen palvelukyvyn heikkenemistä nykyisestään. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha, 511 miljoonaa euroa, on 35,5 miljoonaa euroa (6 %) vähemmän kuin vuodelle Budjettiteknisten muutosten johdosta työvoimapalveluihin kohdistuvat säästöt ovat tosiasiassa tätäkin suurempia. Ministeriön mukaan määräraha perustuukin merkittävästi nykytilannetta parempiin ennusteisiin ja hallitusohjelman mukaisen 30 % aktivointiasteen saavuttaminen vaatisi lisäpanostuksia. Aktivointiasteella ja muulla työllisyyskehityksellä on suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. verotulojen ja kuntien maksaman työmarkkinatukiosuuden kautta. TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähentyvän. Erityisen merkittävää vähennys on työvoimakoulutuksen kohdalla. Tästä voinee päätellä, että mahdollinen lisäys jäänee kuntien järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on useita työmarkkinoihin ja työuriin liittyviä uudistuksia. Valtaosa kuntia työllisyyspolitiikan saralla sivuavista avauksista vaatii kuitenkin vielä tarkennusta ja jatkovalmistelua. Kuntien kannalta erityisen merkittävä uusi avaus on työikäisille kehitettävä osallistava sosiaaliturva. Sen toimeenpanossa kunnilla tullee olemaan keskeinen rooli, mutta käsitteen tarkempi sisältö kustannusvaikutuksineen selvinnee vasta toimintaohjelman valmistelun yhteydessä. Kannanotossa mainitaan myös, että kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille Tämä siirto tulee kasvattamaan kuntien työmarkkinatukimaksuosuutta noin 150 miljoonalla eurolla ja samalla se lisää tarvetta työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen laajentuneelle kohderyhmälle. Lisätietoja: erityisasiantuntija Tommi Eskonen, puh

3 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muut koheesiopolitiikan ohjelmat, äkillisten rakennemuutosten hallinta Esityksessä on varattu rahat sekä nykyisen ohjelmakauden loppuun saattamiseen että uuden ohjelmakauden käynnistämiseen. Esitys on odotusten mukainen. Esitetyissä myöntövaltuuksissa ja määrärahojen käytössä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia TEM:n ja VM:n esitysten välillä. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyissä äkillisen rakennemuutoksen hallintaan liittyvät rakennerahastotoimet perustuvat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksiin. Suomen rakennerahasto-ohjelmaan linjatuissa teemoissa nousevat vahvasti esille talouskasvua, vähähiilistä taloutta, työllisyyttä ja rakennemuutosta toiminnan painopisteet. Samoin rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamista selvitellään parhaillaan, esitys asiasta on menossa 5.9. hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä. Valtion talousarvioesityksessä on varauduttu valtionhallinnossa rakennerahastojen hallinnointityöhön käytettävissä olevan työvoiman vähentämistä 70 htv:n verran tulevalla ohjelmakaudella Vähentäminen tapahtuu vaiheittain. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin varata 20 miljoonaa euroa vuosittain yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin äkillisiä rakennemuutostilanteita varten. Muita äkillisten rakennemuutosten hoitoon käytettävissä olevia määrärahoja ovat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha sekä työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin. Vastaavasti vuodesta 2014 eteenpäin ei enää tehdä EUrakennerahastovaroihin erillistä varausta äkillisten rakennemuutosten toimiin. Kansallisen rahoituksen lisäys ja rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen tältä osin ovat myönteisiä muutoksia. Uutena kohtana budjettiesityksessä on varautuminen vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston perustaminen. Varat rahastoon otetaan kansallisista EAKR- ja ESR-varoista. Koska rahaston tuki on vain 85%, tulee vaadittavat 15% Suomen valtion budjetista. Kansallisten rahastojen perustamisesta ei ole tehty vielä EU-tason päätöksiä. Esitys on, että EU-mittakaavassa rahastoihin käytetään 2,5 mrd. euroa, josta Suomen osuudeksi tulisi n milj. euroa seuraaville 7 vuodelle. Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että Suomi on valmis vähävaraisten rahaston perustamaan. Käytännössä tarkoitus on jatkaa uudella tavalla ruoka-avun jakamista, nyt vain hallinnolliset systeemit muuttuvat. Suomen tapauksessa siis on linjattu, että pääosin keskitytään ruoka-avun järjestämiseen. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että äkillisten rakennemuutosten hallintaa koskien valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi. Kyseessä on ilmeisimmin uusi toimenpide, joka tukee alueilla tehtävää ennakointityötä. Ennakoinnin kehittämisellä on merkittävä vaikutus alueiden kehittämistä tukevien työvoima- ja koulutustarpeiden toteuttamisessa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, puh Aluekehitys / Maakunnat Maakuntien osalta huomio kiinnittyy maakunnan kehittämisrahan pienenemiseen entisestään TA TA TP Vuoden 2014 esitys lähtee siitä, että hallituksen menosäästö merkitsee miljoonan euron vähennystä, kertaluonteisen erän poisto vähentää puolestaan 1,3 Me ja Innovaatiokeskittymien kehittämiseen (INKAhankkeeseen) siirretään 4 Me. Vähennystä on tähän vuoteen verrattuna siis yhteensä 6,3 Me ja itse maakunnan kehittämisrahaa jää siis enää e. Innovaatiokeskittymien kehittäminen 2014 TA (muutos , josta 4 Me tulee maakunnankehittämisrahasta) 2013 TA TP Vuoden 2014 alusta INKA-ojelma korvaa osittain 2013 päättyvän OSKE -ohjelman. Maakuntien liitot ovat lähteneet siitä, että sitomaton maakunnan kehittämisraha on ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakunnan kehittämisväline. Sen avulla on pystytty joustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. Sitomat-

4 tomalla kehittämisrahalla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita ja siksi sen merkitys on ollut määräänsä suurempi, mutta sen olemattomaksi supistaminen vie edellytyksiä alueiden kehittämiseltä. Kuljetustuen jatkuminen on myönteistä. Lisätietoja: kehityspäällikkö Ulla Karvo, puh Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan maaseudun kehittämiseen luvataan budjettiesityksessä panostaa, mikä on positiivinen asia. Tosin pääosa maaseudun kehittämiseksi suunnattavasta 25 miljoonan määrärahan kasvusta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä. Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla, mikä on kannatettava asia. Lisätietoja: erityisasiantuntija Christell Åström, puh Elinkeinopolitiikka Budjettiesitys ei sisällä elinkeinopolitiikan osalta suuria muutoksia tähän vuoteen verrattuna. Esitys noudattelee melko tarkasti Tem:n talousarvioehdotusta. Koko elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määräraha on Tem:n ehdottaman mukainen eli milj. euroa, joka on 545 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Valtaosa laskusta selittyy sillä että Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen lainamaksatukset ja lainat kotimaisille alustoimituksille ovat laskeneet yhteensä 525 milj. euroa. Taustalla vaikuttaa Finnveran vienninrahoitusjärjestelmän uudistus. Pk-yritysten kasvua sekä pääomasijoitusmarkkinoita vahvistetaan uudella, pitkäaikaisella kasvurahoitusohjelmalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle 30 milj. uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen Finnveralle 5 milj. Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen Alkavan vaiheen kasvuyrityksiin tehtävien rahastosijoitusten hallinnointi siirretään vuoden 2014 alusta Finnverasta Tekesiin, jonka lainoista 20 milj. euroa käytetään alkaviin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Äkillisiä rakennemuutostilanteita varten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan erillistä 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on myönteinen asia. Lisätietoja: kehityspäällikkö Jarkko Huovinen, puh Vesihuolto ja tulvasuojelu Vesihuollon kannalta on negatiivista se, että valtio luopuu rahoittamasta muita kuin valtion omia vesihuoltotoimenpiteitä. Valtio ei myöskään enää jatkossa tee uusista hankkeista sopimuksia, joiden nojalla valtion varoista rahoitettuja vesihuoltotöitä tai sen osia luovutetaan kunnalle. Kunnallisten vesihuoltohankkeiden rahoitusvastuu jää kokonaan kunnalle. Valtion yhtenä tavoitteena ovat yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit, mutta kuntien vesihuoltohankkeiden kuten siirtoviemärihankkeiden tukemisen lopettaminen ei tuo tätä tavoitetta. Kunnat eivät pysty pelkästään vesihuoltolaitosten tulorahoituksella rakentamaan vesiensuojelun kannalta tärkeitä siirtoviemäreitä. Valtiolla on viemäröintiohjelma, johon on listattu tärkeät siirtoviemärihankkeet, joita valtio avustaa. Ohjelmassa on merkitty avustuksia vuoteen 2016 asti. Tällä budjetilla viemäröintiohjelma mitätöityy. Valtion tavoitteena on myös vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Ilman valtion tukea eivät kaikki kunnat pysty toteuttamaan kriisivesijohtoja. Jotta nämä kriisivesijohdon voitaisiin rakentaa pelkästään kuntien vesihuoltolaitosten rahoituksilla, kuntien olisi nostettava vesihuollon maksujaan kohtuuttoman korkeaksi kuntalaisille. Valtion tulee kantaa vastuunsa yhdessä kuntien kanssa yhteiskunnan erityistilanteista.

5 Positiivista budjetissa on se, että tulvansuojeluun valtio voi antaa avustuksia vaikka hanke valmistuttuaan jäisi kunnan omistukseen. Toisaalta valtion keskeisenä tavoitteena on tulvansuojelu, mutta silti vuoden 2014 budjetissa ei ole nostettu määrärahojen määrää vuodesta Budjettiin on nostettu uusi kohde Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet, jolle on varattu 6,6 milj. euroa kuitenkin niin, että tämä ei koske kuntia. Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet tulisi aina olla kuntien vesihuollon kehittämisohjelman mukaisia, jotta Suomeen pystytäisiin rakentaman kestävää vesihuoltoa. Valtion tavoitteet ja budjetti vuodelle 2014 eivät tue toisiaan vesihuollon ja tulvansuojelun osalta. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, puh Kiinteistöt, toimitilat OKM:lle on osoitettu vuoden 2014 budjettiin yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksiin ja -avustuksiin käytettäviksi oppilaitosten perustamiskustannuksiin 46,4 milj.. Vähennystä edellisestä vuodesta on 11.6 milj.. STM:lle on osoitettu vastaavasti 11,5 milj. valtionavustuksina kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin. Avustus on pienentynyt edellisestä vuodesta 6,4 milj.. Määrärahat ovat siis yhteensä vähentyneet edellisestä vuodesta 18,0 milj.. Leikkaukset pienentävät kuntien mahdollisuuksia entisestään vähentää toimitiloihin patoutunutta korjausvelkaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen puh Pelastustoimi Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämiseksi varattu 1,5 miljoonan euron osuus siirrettäisiin peruspalvelujen valtionosuuksista sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Koska tietojärjestelmien yhteensovittamisen hyödyt tulevat ensisijaisesti valtion viranomaisille ja vain vähäisessä määrin kuntayhtymien vastuulla olevalle ensihoidolle, luonnollista on, että valtio vastaa näistä kehittämiskustannuksista. Kuntaliitto ei siis hyväksy esitettyä siirtoa. Positiivista on Rajavartiolaitokselle myönnetty 2,5 M lisäys käyttötarkoitukseltaan laajennetun viranomaisveneen hankintaan ja suunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Mikäli merellä tapahtuva öljyntorjunta tehostuu, pienentää se kuntien vastuulla olevaa ranta-alueen öljyntorjunnan riskiä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen puh Ympäristönsuojelu, alueiden kehittäminen ja energia Kokonaisuutena VM:n esitys nousee vuoden 2013 esityksestä 6,4 %. Nousu selittyy pääosin alusinvestointien kasvulla 27-kertaiseksi. Ympäristönsuojelun edistämiseen varatut määrärahat pienenevät VM:n esityksessä valitettavasti edelleen, mikä vaikuttaa kielteisesti kuntiinkin. Avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon on perinteiseen tapaan vähennetty. Energiapolitiikan osuus kasvaa 8 % loppusummaan 279 milj. euroa. Suurimmat muutokset koskevat lisäystä syöttötariffiin ja uusiutuvan energian tuotantotukiin 27, 4 milj. euroa ja vähennystä perinteisissä energiatuissa 48,5 milj. euroa. Tuettavat yksittäiset hankkeet koskevat nesteytetyn maa-kaasun (LNG) terminaalin rakentamista ja merituulivoiman koelaitosta. Liikennepolttoaine- ja sähköveroa nostetaan sekä otetaan käyttöön voimalaitosvero. Näiden tulovaikutus on 245 milj. euroa. VM esittää myös luopumista määrältään pienestä, mutta erityisesti pienille kunnille merkityksellisestä aluearkkitehtitoiminnasta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, puh , energiainsinööri Kalevi Luoma, puh , yliarkkitehti Ritva Laine, puh (aluearkkitehtiasiat)

6 Lisätalousarvio 2013 Kosteus- ja homevauriokorjaukset Valtion lisätalousarvioon vuodelle 2013 on esitetty 50 miljoonan euron tuki kuntien rakennusten kosteusja homevaurioiden korjaamiseen on oikeansuuntainen ja odotettu. Korjausten toteutus saattaa olla vaikeaa, mikäli tuen vähimmäistaso ei ole selvillä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Lisäbudjettiehdotuksen mukaan tuki jakautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten ja päiväkotien homekorjausten kesken. Jotta lisäbudjetin tavoitteet toteutuisivat käytännössä, tarvitaan valtiolta riittävän suuri rahoitusosuus rakennusaikaisena tukena. Nykyisessä taloustilanteessa useimmilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kovin suureen omarahoitusosuuteen. Esitys korjaustuesta on kuitenkin oikeansuuntainen ja tervetullut piristysruiske kunnille. Kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään noin 35 miljoonaa neliömetriä tilaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Työterveyslaitokselta tilaaman ja syksyllä 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta ja prosentissa hoitolaitoksien kerrosalasta. Esitetyllä valtion tuella uskotaan saatavan liikkeelle noin 100 hanketta. Hankkeiden arvon voidaan arvioida olevan noin 250 miljoonaa euroa ja niiden työllistävä vaikutus voisi olla noin 4000 henkilötyövuotta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha käynnistysavustuksille. Avustuksilla tuetaan peruskorjausrakentamisen käynnistämistä lähiöiden vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhtiöissä. Tarkoitus on tukea nimenomaan pitkäaikaisessa vuokra-asuntokäytössä (tai asumisoikeuskäytössä) olevien asuntojen korjausta. Tuki on enintään 10 % korjauskustannuksista. Peruskorjaustuki on myönteinen asia kaupunkien omistamille vuokrataloyhtiöille, joiden vuokrankorotustarvetta se vähentää. Tuki on suhdannetukea, jonka tarkoitus on edistää rakennusalan työllisyyttä. Kiinteistöyhtiöiden kannalta ajoitus on oikea, koska rakentamisen ennustetaan taantuvan. Tässä tilanteessa peruskorjausurakointiin voidaan olettaa riittävän kilpailijoita, mikä estäisi tuen valumista urakkahintoihin. Suurin ongelma kaupunkien hintaherkillä lähiöalueilla on asunto-osakeyhtiöiden korjausvelassa ja peruskorjausrahoituksessa. Niiden rahoitusratkaisut ovat lähiöiden tulevaisuuden kohtalonkysymys, joista tulee jatkossa löytää poliittinen ratkaisu. Myös hallituksen asuinalueohjelma saa lisäbudjetissa 4 milj. euron lisämäärärahan. Määräraha kohdistuu lähiöhankkeisiin, jotka on hyväksytty ARA:ssa aiemmin tänä vuonna Asuinalueiden kehittämisohjelma hankkeiksi. Lisämääräraha edellyttää kunnilta % lisäpanostusta em. lähiöhankkeisiinsa. Kaupunkien lisärahoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä heikot. Siten rahoituksen kysyntä ja määrärahan vaikuttavuus saattaa jäädä vähäiseksi. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Muuta Lisäbudjetissa osoitetaan lisää varoja myös teiden, siltojen ja ratojen kunnostukseen 25 miljoonaa euroa sekä 25 miljoonaa euroa työvoimapalvelujen kehittämiseen.

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista asuntopolitiikassa

Ajankohtaista asuntopolitiikassa Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen Asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja Helsingin kaupungin vuokralaisneuvottelukunnan Hyyryläispäivä 5.10.2013 Asuntopoliittinen uudistus Hallitus

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Vuoden 2009 lisätalousarvio

Vuoden 2009 lisätalousarvio Vuoden 2009 lisätalousarvio TULOARVIOT Osasto 11 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT -2 620 000 000 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot -1 620 000 000 01. Tulovero, vähennystä -1 620

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 559 000 euroa. Momentin

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp)

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp) Eduskunnan hallintovaliokunta 5.10.2016 TEM/296/02.01.02/2016 Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntopyyntö 29.9.2016 Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Hack the Budget. Nuorisotakuu

Hack the Budget. Nuorisotakuu Hack the Budget Nuorisotakuu Elina Palola (STM), Markku Rimpelä (Hämeenlinna), Hanna Sauli (Allianssi), Anna-Maria Tenojoki (Nuora), Georg Henrik Wrede (OKM) Haaste Idea Mitä - Miten Haaste: Mihin rahat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 143 000 euroa. S e l v i t y s

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 709/2013 Vuoden 2013 III lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2013 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014

Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014 Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014 1. Ehdotukset säästöiksi ( 254 milj. ) Verotuet ja veronkorotukset 254 milj. Energia 28 milj. Poistetaan alempi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013 Kuntaliiton ajankohtaista Lammin päivät 2013 Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Tuemme kuntia ja maakuntia elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä sekä hyvän ympäristön toteuttamisessa ja yhdyskuntiin liittyvien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot