Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö 2.9.2013. Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014"

Transkriptio

1 Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä Valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntataloudelle esitetyt valtionosuusleikkaukset ja säästötavoitteet johtavat todennäköisesti siihen, että kunnat karsivat ensimmäiseksi investoinneista, koska esim. tuottavuuden parantamisella ja rakenteiden muutoksilla saavutettavat hyödyt toteutuvat hitaasti. Toinen yhtä suuri riski on, että investointien ohella säästetään ylläpidosta. Erityisesti peruskorjausinvestointien karsiminen aiheuttaa entisestään kasvavaa peruskorjausvelkaa ja ylläpidon huonontaminen kiihdyttää velan kasvua entisestään. On pelättävissä, että toimitilojen osalta tämä tarkoittaa entistä suurempia sisäilmaongelmia, kuntainfran osalta katkoja vesihuollon toimintavarmuudessa sekä huonokuntoisia katuja. Kuntaliitto on suositellut, että toimitilojen ja kuntainfran päätökset tulisi tehdä elinkaariajattelulla - koko elinkaaren kustannukset huomioiden. Investointeja ei tulisi tehdä ilman tietoja ylläpitokustannuksista. Näillä menetelmillä pystytään kasvattamaan niin vaikuttavuutta kuin tuottavuuttakin tekniikassa. Valtion budjettiesitys 2014 Liikenne Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan valtiolle15 milj.. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla, mutta liikennöintirajoituksiin joudutaan monin paikoin. Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kuntien kannalta negatiivista on, että valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan ja joukkoliikenteen rahoitus on vain entisellään, 100, 8 milj.. Tämä tarkoittaa molemmissa tapauksissa palvelujen heikkenemistä ja paineita kunnille lisätä kuntien rahoitusta palvelujen ylläpitämiseksi. Kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa n. 25 milj. eurolla vuosittain ja maksavat avoimelle joukkoliikenteelle tukea yli 270 milj. euroa vuodessa. Joukkoliikenteen kehittäminen on valtion tavoitteena, mutta rahoitus ei tue tavoitetta. Kustannustason nousu on ollut niin suurta, että entisiäkään palveluja ei näillä määrärahoilla pystytä ylläpitämään, vaan palvelut vähenevät. Jos määrärahoja ei pystytä lisäämään, tulisi helpottaa joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten kustannusten nousupaineita esim. polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla. Lisätietoja: liikenneinsinööri Silja Siltala, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä budjettiesityksessä on Helsingin seudulle osoitettu euron käynnistysavustus normaaliin ara-vuokra-asuntotuotantoon. Erityisen merkittävää on, että Kuntaliiton ja seudun kuntien vastustama keväällä esitetty kuntayhtiöiden käynnistysavustuksen puolitus on nyt korjattu rakennepoliittisessa ohjelmassa ja käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Rakennepoliittinen ohjelma on oikein linjattu, kun kuntien vuokrataloyhtiöt ymmärretään asuntomarkkinoiden osaksi. Näin asuntovuokrauksen toimialan kehittäminen on myös kuntayhtiöiden vastuulla, ja niiden tukeminen osa toimialan edistämistä. Määräaikaisia avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparannushankkeisiin esitetään myönnettäväksi enintään 100 milj. euroa. Tällä suhdanneluonteisella määrärahalla pyritään lisäämään lähiöiden korjausrakentamista. Tuen kohdistumisesta ei esityksessä kerrota tarkemmin. Se kohdistunee ara-asuntokantaan. Määrärahan täsmällisemmästä ohjaamisesta riippuu, kuinka tehokkaasti se lisää vuokratalojen korjausta. Olennaista on, kuinka suuri osa korjaushankkeen kustannuksista hyväksytään tuen piiriin. Muutamien prosenttien tuki tuskin lisää käynnistyksiä, mutta jo 10 prosentin tuella on selvä merkitys hankkeen hintaan ja sen myötä vuokralaisen asumiskustannuksiin. Tuen määrän lisäksi on olennaista, miten tuki osataan ohjata hankkeisiin siten, että hankkeiden pitkä kesto huomioidaan tuen

2 myöntämisperusteissa. Jotta tuki ei kohdentuisi yksinomaan niihin hankkeisiin, jotka jo ovat suunnittelupöydällä ja näin ollen käynnistymässä, vaan aidosti lisäisi käynnistyvien hankkeiden määrää, tukea tulisi myöntää siten, että urakointivaiheen käynnistyminen olisi mahdollista vielä vuoden 2015 puolella. Myönteistä on myös uusien asuinalueiden kunnallistekniikan investointeihin tarkoitetun avustuksen määrärahan säilyttäminen 15 milj. eurossa. Kielteistä kuntien kannalta on korjaus- ja energia-avustusten määrärahan pieneneminen 7.5 milj. euroa. Määrärahan tasoa on ajettu alas vuodesta 2011 (90,5 milj. euroa). Budjettiesityksessä todetaan (aiempien esitysten tapaan), että määrärahan vaikuttavuutta ja kohdentumista arvioidaan. Tämä toimenpide olisi syytä panna toimeen. Tulisi tietää, mihin määrärahan alasajo vaikuttaa. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pyrkii vastaamaan epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Ministeriö ehdottaa pääluokkaansa miljoonaa euroa. Erityisenä tavoitteena ministeriöllä on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Budjettilukujen ja yleisen taloustilanteen kehityksen valossa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Hallitus pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja ulkomaalaisten työttömyysastetta merkittävästi. Myös vaikeasti työllistyvien määrää pyritään laskemaan huomattavasti nykytasosta. Toisaalta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoja leikataan 10,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarve vuodelle 2014 on 70 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittanee TE-toimistojen palvelukyvyn heikkenemistä nykyisestään. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha, 511 miljoonaa euroa, on 35,5 miljoonaa euroa (6 %) vähemmän kuin vuodelle Budjettiteknisten muutosten johdosta työvoimapalveluihin kohdistuvat säästöt ovat tosiasiassa tätäkin suurempia. Ministeriön mukaan määräraha perustuukin merkittävästi nykytilannetta parempiin ennusteisiin ja hallitusohjelman mukaisen 30 % aktivointiasteen saavuttaminen vaatisi lisäpanostuksia. Aktivointiasteella ja muulla työllisyyskehityksellä on suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. verotulojen ja kuntien maksaman työmarkkinatukiosuuden kautta. TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähentyvän. Erityisen merkittävää vähennys on työvoimakoulutuksen kohdalla. Tästä voinee päätellä, että mahdollinen lisäys jäänee kuntien järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on useita työmarkkinoihin ja työuriin liittyviä uudistuksia. Valtaosa kuntia työllisyyspolitiikan saralla sivuavista avauksista vaatii kuitenkin vielä tarkennusta ja jatkovalmistelua. Kuntien kannalta erityisen merkittävä uusi avaus on työikäisille kehitettävä osallistava sosiaaliturva. Sen toimeenpanossa kunnilla tullee olemaan keskeinen rooli, mutta käsitteen tarkempi sisältö kustannusvaikutuksineen selvinnee vasta toimintaohjelman valmistelun yhteydessä. Kannanotossa mainitaan myös, että kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille Tämä siirto tulee kasvattamaan kuntien työmarkkinatukimaksuosuutta noin 150 miljoonalla eurolla ja samalla se lisää tarvetta työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen laajentuneelle kohderyhmälle. Lisätietoja: erityisasiantuntija Tommi Eskonen, puh

3 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muut koheesiopolitiikan ohjelmat, äkillisten rakennemuutosten hallinta Esityksessä on varattu rahat sekä nykyisen ohjelmakauden loppuun saattamiseen että uuden ohjelmakauden käynnistämiseen. Esitys on odotusten mukainen. Esitetyissä myöntövaltuuksissa ja määrärahojen käytössä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia TEM:n ja VM:n esitysten välillä. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyissä äkillisen rakennemuutoksen hallintaan liittyvät rakennerahastotoimet perustuvat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksiin. Suomen rakennerahasto-ohjelmaan linjatuissa teemoissa nousevat vahvasti esille talouskasvua, vähähiilistä taloutta, työllisyyttä ja rakennemuutosta toiminnan painopisteet. Samoin rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamista selvitellään parhaillaan, esitys asiasta on menossa 5.9. hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä. Valtion talousarvioesityksessä on varauduttu valtionhallinnossa rakennerahastojen hallinnointityöhön käytettävissä olevan työvoiman vähentämistä 70 htv:n verran tulevalla ohjelmakaudella Vähentäminen tapahtuu vaiheittain. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin varata 20 miljoonaa euroa vuosittain yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin äkillisiä rakennemuutostilanteita varten. Muita äkillisten rakennemuutosten hoitoon käytettävissä olevia määrärahoja ovat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha sekä työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin. Vastaavasti vuodesta 2014 eteenpäin ei enää tehdä EUrakennerahastovaroihin erillistä varausta äkillisten rakennemuutosten toimiin. Kansallisen rahoituksen lisäys ja rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen tältä osin ovat myönteisiä muutoksia. Uutena kohtana budjettiesityksessä on varautuminen vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston perustaminen. Varat rahastoon otetaan kansallisista EAKR- ja ESR-varoista. Koska rahaston tuki on vain 85%, tulee vaadittavat 15% Suomen valtion budjetista. Kansallisten rahastojen perustamisesta ei ole tehty vielä EU-tason päätöksiä. Esitys on, että EU-mittakaavassa rahastoihin käytetään 2,5 mrd. euroa, josta Suomen osuudeksi tulisi n milj. euroa seuraaville 7 vuodelle. Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että Suomi on valmis vähävaraisten rahaston perustamaan. Käytännössä tarkoitus on jatkaa uudella tavalla ruoka-avun jakamista, nyt vain hallinnolliset systeemit muuttuvat. Suomen tapauksessa siis on linjattu, että pääosin keskitytään ruoka-avun järjestämiseen. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että äkillisten rakennemuutosten hallintaa koskien valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi. Kyseessä on ilmeisimmin uusi toimenpide, joka tukee alueilla tehtävää ennakointityötä. Ennakoinnin kehittämisellä on merkittävä vaikutus alueiden kehittämistä tukevien työvoima- ja koulutustarpeiden toteuttamisessa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, puh Aluekehitys / Maakunnat Maakuntien osalta huomio kiinnittyy maakunnan kehittämisrahan pienenemiseen entisestään TA TA TP Vuoden 2014 esitys lähtee siitä, että hallituksen menosäästö merkitsee miljoonan euron vähennystä, kertaluonteisen erän poisto vähentää puolestaan 1,3 Me ja Innovaatiokeskittymien kehittämiseen (INKAhankkeeseen) siirretään 4 Me. Vähennystä on tähän vuoteen verrattuna siis yhteensä 6,3 Me ja itse maakunnan kehittämisrahaa jää siis enää e. Innovaatiokeskittymien kehittäminen 2014 TA (muutos , josta 4 Me tulee maakunnankehittämisrahasta) 2013 TA TP Vuoden 2014 alusta INKA-ojelma korvaa osittain 2013 päättyvän OSKE -ohjelman. Maakuntien liitot ovat lähteneet siitä, että sitomaton maakunnan kehittämisraha on ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakunnan kehittämisväline. Sen avulla on pystytty joustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. Sitomat-

4 tomalla kehittämisrahalla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita ja siksi sen merkitys on ollut määräänsä suurempi, mutta sen olemattomaksi supistaminen vie edellytyksiä alueiden kehittämiseltä. Kuljetustuen jatkuminen on myönteistä. Lisätietoja: kehityspäällikkö Ulla Karvo, puh Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan maaseudun kehittämiseen luvataan budjettiesityksessä panostaa, mikä on positiivinen asia. Tosin pääosa maaseudun kehittämiseksi suunnattavasta 25 miljoonan määrärahan kasvusta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä. Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla, mikä on kannatettava asia. Lisätietoja: erityisasiantuntija Christell Åström, puh Elinkeinopolitiikka Budjettiesitys ei sisällä elinkeinopolitiikan osalta suuria muutoksia tähän vuoteen verrattuna. Esitys noudattelee melko tarkasti Tem:n talousarvioehdotusta. Koko elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määräraha on Tem:n ehdottaman mukainen eli milj. euroa, joka on 545 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Valtaosa laskusta selittyy sillä että Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen lainamaksatukset ja lainat kotimaisille alustoimituksille ovat laskeneet yhteensä 525 milj. euroa. Taustalla vaikuttaa Finnveran vienninrahoitusjärjestelmän uudistus. Pk-yritysten kasvua sekä pääomasijoitusmarkkinoita vahvistetaan uudella, pitkäaikaisella kasvurahoitusohjelmalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle 30 milj. uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen Finnveralle 5 milj. Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen Alkavan vaiheen kasvuyrityksiin tehtävien rahastosijoitusten hallinnointi siirretään vuoden 2014 alusta Finnverasta Tekesiin, jonka lainoista 20 milj. euroa käytetään alkaviin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Äkillisiä rakennemuutostilanteita varten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan erillistä 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on myönteinen asia. Lisätietoja: kehityspäällikkö Jarkko Huovinen, puh Vesihuolto ja tulvasuojelu Vesihuollon kannalta on negatiivista se, että valtio luopuu rahoittamasta muita kuin valtion omia vesihuoltotoimenpiteitä. Valtio ei myöskään enää jatkossa tee uusista hankkeista sopimuksia, joiden nojalla valtion varoista rahoitettuja vesihuoltotöitä tai sen osia luovutetaan kunnalle. Kunnallisten vesihuoltohankkeiden rahoitusvastuu jää kokonaan kunnalle. Valtion yhtenä tavoitteena ovat yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit, mutta kuntien vesihuoltohankkeiden kuten siirtoviemärihankkeiden tukemisen lopettaminen ei tuo tätä tavoitetta. Kunnat eivät pysty pelkästään vesihuoltolaitosten tulorahoituksella rakentamaan vesiensuojelun kannalta tärkeitä siirtoviemäreitä. Valtiolla on viemäröintiohjelma, johon on listattu tärkeät siirtoviemärihankkeet, joita valtio avustaa. Ohjelmassa on merkitty avustuksia vuoteen 2016 asti. Tällä budjetilla viemäröintiohjelma mitätöityy. Valtion tavoitteena on myös vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Ilman valtion tukea eivät kaikki kunnat pysty toteuttamaan kriisivesijohtoja. Jotta nämä kriisivesijohdon voitaisiin rakentaa pelkästään kuntien vesihuoltolaitosten rahoituksilla, kuntien olisi nostettava vesihuollon maksujaan kohtuuttoman korkeaksi kuntalaisille. Valtion tulee kantaa vastuunsa yhdessä kuntien kanssa yhteiskunnan erityistilanteista.

5 Positiivista budjetissa on se, että tulvansuojeluun valtio voi antaa avustuksia vaikka hanke valmistuttuaan jäisi kunnan omistukseen. Toisaalta valtion keskeisenä tavoitteena on tulvansuojelu, mutta silti vuoden 2014 budjetissa ei ole nostettu määrärahojen määrää vuodesta Budjettiin on nostettu uusi kohde Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet, jolle on varattu 6,6 milj. euroa kuitenkin niin, että tämä ei koske kuntia. Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet tulisi aina olla kuntien vesihuollon kehittämisohjelman mukaisia, jotta Suomeen pystytäisiin rakentaman kestävää vesihuoltoa. Valtion tavoitteet ja budjetti vuodelle 2014 eivät tue toisiaan vesihuollon ja tulvansuojelun osalta. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, puh Kiinteistöt, toimitilat OKM:lle on osoitettu vuoden 2014 budjettiin yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksiin ja -avustuksiin käytettäviksi oppilaitosten perustamiskustannuksiin 46,4 milj.. Vähennystä edellisestä vuodesta on 11.6 milj.. STM:lle on osoitettu vastaavasti 11,5 milj. valtionavustuksina kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin. Avustus on pienentynyt edellisestä vuodesta 6,4 milj.. Määrärahat ovat siis yhteensä vähentyneet edellisestä vuodesta 18,0 milj.. Leikkaukset pienentävät kuntien mahdollisuuksia entisestään vähentää toimitiloihin patoutunutta korjausvelkaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen puh Pelastustoimi Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämiseksi varattu 1,5 miljoonan euron osuus siirrettäisiin peruspalvelujen valtionosuuksista sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Koska tietojärjestelmien yhteensovittamisen hyödyt tulevat ensisijaisesti valtion viranomaisille ja vain vähäisessä määrin kuntayhtymien vastuulla olevalle ensihoidolle, luonnollista on, että valtio vastaa näistä kehittämiskustannuksista. Kuntaliitto ei siis hyväksy esitettyä siirtoa. Positiivista on Rajavartiolaitokselle myönnetty 2,5 M lisäys käyttötarkoitukseltaan laajennetun viranomaisveneen hankintaan ja suunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Mikäli merellä tapahtuva öljyntorjunta tehostuu, pienentää se kuntien vastuulla olevaa ranta-alueen öljyntorjunnan riskiä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen puh Ympäristönsuojelu, alueiden kehittäminen ja energia Kokonaisuutena VM:n esitys nousee vuoden 2013 esityksestä 6,4 %. Nousu selittyy pääosin alusinvestointien kasvulla 27-kertaiseksi. Ympäristönsuojelun edistämiseen varatut määrärahat pienenevät VM:n esityksessä valitettavasti edelleen, mikä vaikuttaa kielteisesti kuntiinkin. Avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon on perinteiseen tapaan vähennetty. Energiapolitiikan osuus kasvaa 8 % loppusummaan 279 milj. euroa. Suurimmat muutokset koskevat lisäystä syöttötariffiin ja uusiutuvan energian tuotantotukiin 27, 4 milj. euroa ja vähennystä perinteisissä energiatuissa 48,5 milj. euroa. Tuettavat yksittäiset hankkeet koskevat nesteytetyn maa-kaasun (LNG) terminaalin rakentamista ja merituulivoiman koelaitosta. Liikennepolttoaine- ja sähköveroa nostetaan sekä otetaan käyttöön voimalaitosvero. Näiden tulovaikutus on 245 milj. euroa. VM esittää myös luopumista määrältään pienestä, mutta erityisesti pienille kunnille merkityksellisestä aluearkkitehtitoiminnasta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, puh , energiainsinööri Kalevi Luoma, puh , yliarkkitehti Ritva Laine, puh (aluearkkitehtiasiat)

6 Lisätalousarvio 2013 Kosteus- ja homevauriokorjaukset Valtion lisätalousarvioon vuodelle 2013 on esitetty 50 miljoonan euron tuki kuntien rakennusten kosteusja homevaurioiden korjaamiseen on oikeansuuntainen ja odotettu. Korjausten toteutus saattaa olla vaikeaa, mikäli tuen vähimmäistaso ei ole selvillä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Lisäbudjettiehdotuksen mukaan tuki jakautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten ja päiväkotien homekorjausten kesken. Jotta lisäbudjetin tavoitteet toteutuisivat käytännössä, tarvitaan valtiolta riittävän suuri rahoitusosuus rakennusaikaisena tukena. Nykyisessä taloustilanteessa useimmilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kovin suureen omarahoitusosuuteen. Esitys korjaustuesta on kuitenkin oikeansuuntainen ja tervetullut piristysruiske kunnille. Kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään noin 35 miljoonaa neliömetriä tilaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Työterveyslaitokselta tilaaman ja syksyllä 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta ja prosentissa hoitolaitoksien kerrosalasta. Esitetyllä valtion tuella uskotaan saatavan liikkeelle noin 100 hanketta. Hankkeiden arvon voidaan arvioida olevan noin 250 miljoonaa euroa ja niiden työllistävä vaikutus voisi olla noin 4000 henkilötyövuotta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha käynnistysavustuksille. Avustuksilla tuetaan peruskorjausrakentamisen käynnistämistä lähiöiden vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhtiöissä. Tarkoitus on tukea nimenomaan pitkäaikaisessa vuokra-asuntokäytössä (tai asumisoikeuskäytössä) olevien asuntojen korjausta. Tuki on enintään 10 % korjauskustannuksista. Peruskorjaustuki on myönteinen asia kaupunkien omistamille vuokrataloyhtiöille, joiden vuokrankorotustarvetta se vähentää. Tuki on suhdannetukea, jonka tarkoitus on edistää rakennusalan työllisyyttä. Kiinteistöyhtiöiden kannalta ajoitus on oikea, koska rakentamisen ennustetaan taantuvan. Tässä tilanteessa peruskorjausurakointiin voidaan olettaa riittävän kilpailijoita, mikä estäisi tuen valumista urakkahintoihin. Suurin ongelma kaupunkien hintaherkillä lähiöalueilla on asunto-osakeyhtiöiden korjausvelassa ja peruskorjausrahoituksessa. Niiden rahoitusratkaisut ovat lähiöiden tulevaisuuden kohtalonkysymys, joista tulee jatkossa löytää poliittinen ratkaisu. Myös hallituksen asuinalueohjelma saa lisäbudjetissa 4 milj. euron lisämäärärahan. Määräraha kohdistuu lähiöhankkeisiin, jotka on hyväksytty ARA:ssa aiemmin tänä vuonna Asuinalueiden kehittämisohjelma hankkeiksi. Lisämääräraha edellyttää kunnilta % lisäpanostusta em. lähiöhankkeisiinsa. Kaupunkien lisärahoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä heikot. Siten rahoituksen kysyntä ja määrärahan vaikuttavuus saattaa jäädä vähäiseksi. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Muuta Lisäbudjetissa osoitetaan lisää varoja myös teiden, siltojen ja ratojen kunnostukseen 25 miljoonaa euroa sekä 25 miljoonaa euroa työvoimapalvelujen kehittämiseen.

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Ajankohtaista asuntopolitiikassa

Ajankohtaista asuntopolitiikassa Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen Asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja Helsingin kaupungin vuokralaisneuvottelukunnan Hyyryläispäivä 5.10.2013 Asuntopoliittinen uudistus Hallitus

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Vuoden 2009 lisätalousarvio

Vuoden 2009 lisätalousarvio Vuoden 2009 lisätalousarvio TULOARVIOT Osasto 11 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT -2 620 000 000 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot -1 620 000 000 01. Tulovero, vähennystä -1 620

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 559 000 euroa. Momentin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

Hack the Budget. Nuorisotakuu

Hack the Budget. Nuorisotakuu Hack the Budget Nuorisotakuu Elina Palola (STM), Markku Rimpelä (Hämeenlinna), Hanna Sauli (Allianssi), Anna-Maria Tenojoki (Nuora), Georg Henrik Wrede (OKM) Haaste Idea Mitä - Miten Haaste: Mihin rahat

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp)

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp) Eduskunnan hallintovaliokunta 5.10.2016 TEM/296/02.01.02/2016 Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntopyyntö 29.9.2016 Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 5 842 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa. Momentin perusteluja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 709/2013 Vuoden 2013 III lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2013 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Tehtävien ja velvoitteiden karsimisella laaja poliittinen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Silja Hiironniemi Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013 Kuntaliiton ajankohtaista Lammin päivät 2013 Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Tuemme kuntia ja maakuntia elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä sekä hyvän ympäristön toteuttamisessa ja yhdyskuntiin liittyvien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot