Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö 2.9.2013. Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014"

Transkriptio

1 Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä Valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntataloudelle esitetyt valtionosuusleikkaukset ja säästötavoitteet johtavat todennäköisesti siihen, että kunnat karsivat ensimmäiseksi investoinneista, koska esim. tuottavuuden parantamisella ja rakenteiden muutoksilla saavutettavat hyödyt toteutuvat hitaasti. Toinen yhtä suuri riski on, että investointien ohella säästetään ylläpidosta. Erityisesti peruskorjausinvestointien karsiminen aiheuttaa entisestään kasvavaa peruskorjausvelkaa ja ylläpidon huonontaminen kiihdyttää velan kasvua entisestään. On pelättävissä, että toimitilojen osalta tämä tarkoittaa entistä suurempia sisäilmaongelmia, kuntainfran osalta katkoja vesihuollon toimintavarmuudessa sekä huonokuntoisia katuja. Kuntaliitto on suositellut, että toimitilojen ja kuntainfran päätökset tulisi tehdä elinkaariajattelulla - koko elinkaaren kustannukset huomioiden. Investointeja ei tulisi tehdä ilman tietoja ylläpitokustannuksista. Näillä menetelmillä pystytään kasvattamaan niin vaikuttavuutta kuin tuottavuuttakin tekniikassa. Valtion budjettiesitys 2014 Liikenne Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan valtiolle15 milj.. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla, mutta liikennöintirajoituksiin joudutaan monin paikoin. Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kuntien kannalta negatiivista on, että valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan ja joukkoliikenteen rahoitus on vain entisellään, 100, 8 milj.. Tämä tarkoittaa molemmissa tapauksissa palvelujen heikkenemistä ja paineita kunnille lisätä kuntien rahoitusta palvelujen ylläpitämiseksi. Kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa n. 25 milj. eurolla vuosittain ja maksavat avoimelle joukkoliikenteelle tukea yli 270 milj. euroa vuodessa. Joukkoliikenteen kehittäminen on valtion tavoitteena, mutta rahoitus ei tue tavoitetta. Kustannustason nousu on ollut niin suurta, että entisiäkään palveluja ei näillä määrärahoilla pystytä ylläpitämään, vaan palvelut vähenevät. Jos määrärahoja ei pystytä lisäämään, tulisi helpottaa joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten kustannusten nousupaineita esim. polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla. Lisätietoja: liikenneinsinööri Silja Siltala, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä budjettiesityksessä on Helsingin seudulle osoitettu euron käynnistysavustus normaaliin ara-vuokra-asuntotuotantoon. Erityisen merkittävää on, että Kuntaliiton ja seudun kuntien vastustama keväällä esitetty kuntayhtiöiden käynnistysavustuksen puolitus on nyt korjattu rakennepoliittisessa ohjelmassa ja käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Rakennepoliittinen ohjelma on oikein linjattu, kun kuntien vuokrataloyhtiöt ymmärretään asuntomarkkinoiden osaksi. Näin asuntovuokrauksen toimialan kehittäminen on myös kuntayhtiöiden vastuulla, ja niiden tukeminen osa toimialan edistämistä. Määräaikaisia avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparannushankkeisiin esitetään myönnettäväksi enintään 100 milj. euroa. Tällä suhdanneluonteisella määrärahalla pyritään lisäämään lähiöiden korjausrakentamista. Tuen kohdistumisesta ei esityksessä kerrota tarkemmin. Se kohdistunee ara-asuntokantaan. Määrärahan täsmällisemmästä ohjaamisesta riippuu, kuinka tehokkaasti se lisää vuokratalojen korjausta. Olennaista on, kuinka suuri osa korjaushankkeen kustannuksista hyväksytään tuen piiriin. Muutamien prosenttien tuki tuskin lisää käynnistyksiä, mutta jo 10 prosentin tuella on selvä merkitys hankkeen hintaan ja sen myötä vuokralaisen asumiskustannuksiin. Tuen määrän lisäksi on olennaista, miten tuki osataan ohjata hankkeisiin siten, että hankkeiden pitkä kesto huomioidaan tuen

2 myöntämisperusteissa. Jotta tuki ei kohdentuisi yksinomaan niihin hankkeisiin, jotka jo ovat suunnittelupöydällä ja näin ollen käynnistymässä, vaan aidosti lisäisi käynnistyvien hankkeiden määrää, tukea tulisi myöntää siten, että urakointivaiheen käynnistyminen olisi mahdollista vielä vuoden 2015 puolella. Myönteistä on myös uusien asuinalueiden kunnallistekniikan investointeihin tarkoitetun avustuksen määrärahan säilyttäminen 15 milj. eurossa. Kielteistä kuntien kannalta on korjaus- ja energia-avustusten määrärahan pieneneminen 7.5 milj. euroa. Määrärahan tasoa on ajettu alas vuodesta 2011 (90,5 milj. euroa). Budjettiesityksessä todetaan (aiempien esitysten tapaan), että määrärahan vaikuttavuutta ja kohdentumista arvioidaan. Tämä toimenpide olisi syytä panna toimeen. Tulisi tietää, mihin määrärahan alasajo vaikuttaa. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pyrkii vastaamaan epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Ministeriö ehdottaa pääluokkaansa miljoonaa euroa. Erityisenä tavoitteena ministeriöllä on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Budjettilukujen ja yleisen taloustilanteen kehityksen valossa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Hallitus pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja ulkomaalaisten työttömyysastetta merkittävästi. Myös vaikeasti työllistyvien määrää pyritään laskemaan huomattavasti nykytasosta. Toisaalta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoja leikataan 10,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarve vuodelle 2014 on 70 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittanee TE-toimistojen palvelukyvyn heikkenemistä nykyisestään. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha, 511 miljoonaa euroa, on 35,5 miljoonaa euroa (6 %) vähemmän kuin vuodelle Budjettiteknisten muutosten johdosta työvoimapalveluihin kohdistuvat säästöt ovat tosiasiassa tätäkin suurempia. Ministeriön mukaan määräraha perustuukin merkittävästi nykytilannetta parempiin ennusteisiin ja hallitusohjelman mukaisen 30 % aktivointiasteen saavuttaminen vaatisi lisäpanostuksia. Aktivointiasteella ja muulla työllisyyskehityksellä on suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. verotulojen ja kuntien maksaman työmarkkinatukiosuuden kautta. TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähentyvän. Erityisen merkittävää vähennys on työvoimakoulutuksen kohdalla. Tästä voinee päätellä, että mahdollinen lisäys jäänee kuntien järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on useita työmarkkinoihin ja työuriin liittyviä uudistuksia. Valtaosa kuntia työllisyyspolitiikan saralla sivuavista avauksista vaatii kuitenkin vielä tarkennusta ja jatkovalmistelua. Kuntien kannalta erityisen merkittävä uusi avaus on työikäisille kehitettävä osallistava sosiaaliturva. Sen toimeenpanossa kunnilla tullee olemaan keskeinen rooli, mutta käsitteen tarkempi sisältö kustannusvaikutuksineen selvinnee vasta toimintaohjelman valmistelun yhteydessä. Kannanotossa mainitaan myös, että kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille Tämä siirto tulee kasvattamaan kuntien työmarkkinatukimaksuosuutta noin 150 miljoonalla eurolla ja samalla se lisää tarvetta työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen laajentuneelle kohderyhmälle. Lisätietoja: erityisasiantuntija Tommi Eskonen, puh

3 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muut koheesiopolitiikan ohjelmat, äkillisten rakennemuutosten hallinta Esityksessä on varattu rahat sekä nykyisen ohjelmakauden loppuun saattamiseen että uuden ohjelmakauden käynnistämiseen. Esitys on odotusten mukainen. Esitetyissä myöntövaltuuksissa ja määrärahojen käytössä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia TEM:n ja VM:n esitysten välillä. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyissä äkillisen rakennemuutoksen hallintaan liittyvät rakennerahastotoimet perustuvat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksiin. Suomen rakennerahasto-ohjelmaan linjatuissa teemoissa nousevat vahvasti esille talouskasvua, vähähiilistä taloutta, työllisyyttä ja rakennemuutosta toiminnan painopisteet. Samoin rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamista selvitellään parhaillaan, esitys asiasta on menossa 5.9. hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä. Valtion talousarvioesityksessä on varauduttu valtionhallinnossa rakennerahastojen hallinnointityöhön käytettävissä olevan työvoiman vähentämistä 70 htv:n verran tulevalla ohjelmakaudella Vähentäminen tapahtuu vaiheittain. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin varata 20 miljoonaa euroa vuosittain yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin äkillisiä rakennemuutostilanteita varten. Muita äkillisten rakennemuutosten hoitoon käytettävissä olevia määrärahoja ovat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha sekä työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin. Vastaavasti vuodesta 2014 eteenpäin ei enää tehdä EUrakennerahastovaroihin erillistä varausta äkillisten rakennemuutosten toimiin. Kansallisen rahoituksen lisäys ja rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen tältä osin ovat myönteisiä muutoksia. Uutena kohtana budjettiesityksessä on varautuminen vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston perustaminen. Varat rahastoon otetaan kansallisista EAKR- ja ESR-varoista. Koska rahaston tuki on vain 85%, tulee vaadittavat 15% Suomen valtion budjetista. Kansallisten rahastojen perustamisesta ei ole tehty vielä EU-tason päätöksiä. Esitys on, että EU-mittakaavassa rahastoihin käytetään 2,5 mrd. euroa, josta Suomen osuudeksi tulisi n milj. euroa seuraaville 7 vuodelle. Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että Suomi on valmis vähävaraisten rahaston perustamaan. Käytännössä tarkoitus on jatkaa uudella tavalla ruoka-avun jakamista, nyt vain hallinnolliset systeemit muuttuvat. Suomen tapauksessa siis on linjattu, että pääosin keskitytään ruoka-avun järjestämiseen. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että äkillisten rakennemuutosten hallintaa koskien valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi. Kyseessä on ilmeisimmin uusi toimenpide, joka tukee alueilla tehtävää ennakointityötä. Ennakoinnin kehittämisellä on merkittävä vaikutus alueiden kehittämistä tukevien työvoima- ja koulutustarpeiden toteuttamisessa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, puh Aluekehitys / Maakunnat Maakuntien osalta huomio kiinnittyy maakunnan kehittämisrahan pienenemiseen entisestään TA TA TP Vuoden 2014 esitys lähtee siitä, että hallituksen menosäästö merkitsee miljoonan euron vähennystä, kertaluonteisen erän poisto vähentää puolestaan 1,3 Me ja Innovaatiokeskittymien kehittämiseen (INKAhankkeeseen) siirretään 4 Me. Vähennystä on tähän vuoteen verrattuna siis yhteensä 6,3 Me ja itse maakunnan kehittämisrahaa jää siis enää e. Innovaatiokeskittymien kehittäminen 2014 TA (muutos , josta 4 Me tulee maakunnankehittämisrahasta) 2013 TA TP Vuoden 2014 alusta INKA-ojelma korvaa osittain 2013 päättyvän OSKE -ohjelman. Maakuntien liitot ovat lähteneet siitä, että sitomaton maakunnan kehittämisraha on ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakunnan kehittämisväline. Sen avulla on pystytty joustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. Sitomat-

4 tomalla kehittämisrahalla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita ja siksi sen merkitys on ollut määräänsä suurempi, mutta sen olemattomaksi supistaminen vie edellytyksiä alueiden kehittämiseltä. Kuljetustuen jatkuminen on myönteistä. Lisätietoja: kehityspäällikkö Ulla Karvo, puh Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan maaseudun kehittämiseen luvataan budjettiesityksessä panostaa, mikä on positiivinen asia. Tosin pääosa maaseudun kehittämiseksi suunnattavasta 25 miljoonan määrärahan kasvusta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä. Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla, mikä on kannatettava asia. Lisätietoja: erityisasiantuntija Christell Åström, puh Elinkeinopolitiikka Budjettiesitys ei sisällä elinkeinopolitiikan osalta suuria muutoksia tähän vuoteen verrattuna. Esitys noudattelee melko tarkasti Tem:n talousarvioehdotusta. Koko elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määräraha on Tem:n ehdottaman mukainen eli milj. euroa, joka on 545 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Valtaosa laskusta selittyy sillä että Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen lainamaksatukset ja lainat kotimaisille alustoimituksille ovat laskeneet yhteensä 525 milj. euroa. Taustalla vaikuttaa Finnveran vienninrahoitusjärjestelmän uudistus. Pk-yritysten kasvua sekä pääomasijoitusmarkkinoita vahvistetaan uudella, pitkäaikaisella kasvurahoitusohjelmalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle 30 milj. uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen Finnveralle 5 milj. Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen Alkavan vaiheen kasvuyrityksiin tehtävien rahastosijoitusten hallinnointi siirretään vuoden 2014 alusta Finnverasta Tekesiin, jonka lainoista 20 milj. euroa käytetään alkaviin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Äkillisiä rakennemuutostilanteita varten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan erillistä 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on myönteinen asia. Lisätietoja: kehityspäällikkö Jarkko Huovinen, puh Vesihuolto ja tulvasuojelu Vesihuollon kannalta on negatiivista se, että valtio luopuu rahoittamasta muita kuin valtion omia vesihuoltotoimenpiteitä. Valtio ei myöskään enää jatkossa tee uusista hankkeista sopimuksia, joiden nojalla valtion varoista rahoitettuja vesihuoltotöitä tai sen osia luovutetaan kunnalle. Kunnallisten vesihuoltohankkeiden rahoitusvastuu jää kokonaan kunnalle. Valtion yhtenä tavoitteena ovat yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit, mutta kuntien vesihuoltohankkeiden kuten siirtoviemärihankkeiden tukemisen lopettaminen ei tuo tätä tavoitetta. Kunnat eivät pysty pelkästään vesihuoltolaitosten tulorahoituksella rakentamaan vesiensuojelun kannalta tärkeitä siirtoviemäreitä. Valtiolla on viemäröintiohjelma, johon on listattu tärkeät siirtoviemärihankkeet, joita valtio avustaa. Ohjelmassa on merkitty avustuksia vuoteen 2016 asti. Tällä budjetilla viemäröintiohjelma mitätöityy. Valtion tavoitteena on myös vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Ilman valtion tukea eivät kaikki kunnat pysty toteuttamaan kriisivesijohtoja. Jotta nämä kriisivesijohdon voitaisiin rakentaa pelkästään kuntien vesihuoltolaitosten rahoituksilla, kuntien olisi nostettava vesihuollon maksujaan kohtuuttoman korkeaksi kuntalaisille. Valtion tulee kantaa vastuunsa yhdessä kuntien kanssa yhteiskunnan erityistilanteista.

5 Positiivista budjetissa on se, että tulvansuojeluun valtio voi antaa avustuksia vaikka hanke valmistuttuaan jäisi kunnan omistukseen. Toisaalta valtion keskeisenä tavoitteena on tulvansuojelu, mutta silti vuoden 2014 budjetissa ei ole nostettu määrärahojen määrää vuodesta Budjettiin on nostettu uusi kohde Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet, jolle on varattu 6,6 milj. euroa kuitenkin niin, että tämä ei koske kuntia. Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet tulisi aina olla kuntien vesihuollon kehittämisohjelman mukaisia, jotta Suomeen pystytäisiin rakentaman kestävää vesihuoltoa. Valtion tavoitteet ja budjetti vuodelle 2014 eivät tue toisiaan vesihuollon ja tulvansuojelun osalta. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, puh Kiinteistöt, toimitilat OKM:lle on osoitettu vuoden 2014 budjettiin yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksiin ja -avustuksiin käytettäviksi oppilaitosten perustamiskustannuksiin 46,4 milj.. Vähennystä edellisestä vuodesta on 11.6 milj.. STM:lle on osoitettu vastaavasti 11,5 milj. valtionavustuksina kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin. Avustus on pienentynyt edellisestä vuodesta 6,4 milj.. Määrärahat ovat siis yhteensä vähentyneet edellisestä vuodesta 18,0 milj.. Leikkaukset pienentävät kuntien mahdollisuuksia entisestään vähentää toimitiloihin patoutunutta korjausvelkaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen puh Pelastustoimi Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämiseksi varattu 1,5 miljoonan euron osuus siirrettäisiin peruspalvelujen valtionosuuksista sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Koska tietojärjestelmien yhteensovittamisen hyödyt tulevat ensisijaisesti valtion viranomaisille ja vain vähäisessä määrin kuntayhtymien vastuulla olevalle ensihoidolle, luonnollista on, että valtio vastaa näistä kehittämiskustannuksista. Kuntaliitto ei siis hyväksy esitettyä siirtoa. Positiivista on Rajavartiolaitokselle myönnetty 2,5 M lisäys käyttötarkoitukseltaan laajennetun viranomaisveneen hankintaan ja suunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Mikäli merellä tapahtuva öljyntorjunta tehostuu, pienentää se kuntien vastuulla olevaa ranta-alueen öljyntorjunnan riskiä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen puh Ympäristönsuojelu, alueiden kehittäminen ja energia Kokonaisuutena VM:n esitys nousee vuoden 2013 esityksestä 6,4 %. Nousu selittyy pääosin alusinvestointien kasvulla 27-kertaiseksi. Ympäristönsuojelun edistämiseen varatut määrärahat pienenevät VM:n esityksessä valitettavasti edelleen, mikä vaikuttaa kielteisesti kuntiinkin. Avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon on perinteiseen tapaan vähennetty. Energiapolitiikan osuus kasvaa 8 % loppusummaan 279 milj. euroa. Suurimmat muutokset koskevat lisäystä syöttötariffiin ja uusiutuvan energian tuotantotukiin 27, 4 milj. euroa ja vähennystä perinteisissä energiatuissa 48,5 milj. euroa. Tuettavat yksittäiset hankkeet koskevat nesteytetyn maa-kaasun (LNG) terminaalin rakentamista ja merituulivoiman koelaitosta. Liikennepolttoaine- ja sähköveroa nostetaan sekä otetaan käyttöön voimalaitosvero. Näiden tulovaikutus on 245 milj. euroa. VM esittää myös luopumista määrältään pienestä, mutta erityisesti pienille kunnille merkityksellisestä aluearkkitehtitoiminnasta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, puh , energiainsinööri Kalevi Luoma, puh , yliarkkitehti Ritva Laine, puh (aluearkkitehtiasiat)

6 Lisätalousarvio 2013 Kosteus- ja homevauriokorjaukset Valtion lisätalousarvioon vuodelle 2013 on esitetty 50 miljoonan euron tuki kuntien rakennusten kosteusja homevaurioiden korjaamiseen on oikeansuuntainen ja odotettu. Korjausten toteutus saattaa olla vaikeaa, mikäli tuen vähimmäistaso ei ole selvillä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Lisäbudjettiehdotuksen mukaan tuki jakautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten ja päiväkotien homekorjausten kesken. Jotta lisäbudjetin tavoitteet toteutuisivat käytännössä, tarvitaan valtiolta riittävän suuri rahoitusosuus rakennusaikaisena tukena. Nykyisessä taloustilanteessa useimmilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kovin suureen omarahoitusosuuteen. Esitys korjaustuesta on kuitenkin oikeansuuntainen ja tervetullut piristysruiske kunnille. Kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään noin 35 miljoonaa neliömetriä tilaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Työterveyslaitokselta tilaaman ja syksyllä 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta ja prosentissa hoitolaitoksien kerrosalasta. Esitetyllä valtion tuella uskotaan saatavan liikkeelle noin 100 hanketta. Hankkeiden arvon voidaan arvioida olevan noin 250 miljoonaa euroa ja niiden työllistävä vaikutus voisi olla noin 4000 henkilötyövuotta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha käynnistysavustuksille. Avustuksilla tuetaan peruskorjausrakentamisen käynnistämistä lähiöiden vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhtiöissä. Tarkoitus on tukea nimenomaan pitkäaikaisessa vuokra-asuntokäytössä (tai asumisoikeuskäytössä) olevien asuntojen korjausta. Tuki on enintään 10 % korjauskustannuksista. Peruskorjaustuki on myönteinen asia kaupunkien omistamille vuokrataloyhtiöille, joiden vuokrankorotustarvetta se vähentää. Tuki on suhdannetukea, jonka tarkoitus on edistää rakennusalan työllisyyttä. Kiinteistöyhtiöiden kannalta ajoitus on oikea, koska rakentamisen ennustetaan taantuvan. Tässä tilanteessa peruskorjausurakointiin voidaan olettaa riittävän kilpailijoita, mikä estäisi tuen valumista urakkahintoihin. Suurin ongelma kaupunkien hintaherkillä lähiöalueilla on asunto-osakeyhtiöiden korjausvelassa ja peruskorjausrahoituksessa. Niiden rahoitusratkaisut ovat lähiöiden tulevaisuuden kohtalonkysymys, joista tulee jatkossa löytää poliittinen ratkaisu. Myös hallituksen asuinalueohjelma saa lisäbudjetissa 4 milj. euron lisämäärärahan. Määräraha kohdistuu lähiöhankkeisiin, jotka on hyväksytty ARA:ssa aiemmin tänä vuonna Asuinalueiden kehittämisohjelma hankkeiksi. Lisämääräraha edellyttää kunnilta % lisäpanostusta em. lähiöhankkeisiinsa. Kaupunkien lisärahoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä heikot. Siten rahoituksen kysyntä ja määrärahan vaikuttavuus saattaa jäädä vähäiseksi. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Muuta Lisäbudjetissa osoitetaan lisää varoja myös teiden, siltojen ja ratojen kunnostukseen 25 miljoonaa euroa sekä 25 miljoonaa euroa työvoimapalvelujen kehittämiseen.

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 143 000 euroa. S e l v i t y s

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014

Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014 Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen 21.3.2014 1. Ehdotukset säästöiksi ( 254 milj. ) Verotuet ja veronkorotukset 254 milj. Energia 28 milj. Poistetaan alempi

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta /2013. Vuoden 2013 III lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 709/2013 Vuoden 2013 III lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2013 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari 1.12.2014 Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2 3 4 5 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi. Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - reformi Tilannekatsaus 17.2.2016 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Tehtävien ja velvoitteiden karsimisella laaja poliittinen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 13.6.2014 Rovaniemi Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikka ja kunnat. Kuntamarkkinat 9.9.2015. Talouden näkymät uuden hallituskauden alussa -seminaari

Hallituksen talouspolitiikka ja kunnat. Kuntamarkkinat 9.9.2015. Talouden näkymät uuden hallituskauden alussa -seminaari Talouden näkymät uuden hallituskauden alussa -seminaari Hallituksen talouspolitiikka ja kunnat Kuntamarkkinat 9.9.2015 Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Juha Sipilän hallitus 8.9.2015: 9.9.2015 Minna

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot