Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio. kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä. Valtion budjettiesitys 2014

Transkriptio

1 Valtion budjettiesitys 2014 ja vuoden 2013 lisätalousarvio kommentteja Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Yleistä Valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntataloudelle esitetyt valtionosuusleikkaukset ja säästötavoitteet johtavat todennäköisesti siihen, että kunnat karsivat ensimmäiseksi investoinneista, koska esim. tuottavuuden parantamisella ja rakenteiden muutoksilla saavutettavat hyödyt toteutuvat hitaasti. Toinen yhtä suuri riski on, että investointien ohella säästetään ylläpidosta. Erityisesti peruskorjausinvestointien karsiminen aiheuttaa entisestään kasvavaa peruskorjausvelkaa ja ylläpidon huonontaminen kiihdyttää velan kasvua entisestään. On pelättävissä, että toimitilojen osalta tämä tarkoittaa entistä suurempia sisäilmaongelmia, kuntainfran osalta katkoja vesihuollon toimintavarmuudessa sekä huonokuntoisia katuja. Kuntaliitto on suositellut, että toimitilojen ja kuntainfran päätökset tulisi tehdä elinkaariajattelulla - koko elinkaaren kustannukset huomioiden. Investointeja ei tulisi tehdä ilman tietoja ylläpitokustannuksista. Näillä menetelmillä pystytään kasvattamaan niin vaikuttavuutta kuin tuottavuuttakin tekniikassa. Valtion budjettiesitys 2014 Liikenne Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan valtiolle15 milj.. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla, mutta liikennöintirajoituksiin joudutaan monin paikoin. Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kuntien kannalta negatiivista on, että valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan ja joukkoliikenteen rahoitus on vain entisellään, 100, 8 milj.. Tämä tarkoittaa molemmissa tapauksissa palvelujen heikkenemistä ja paineita kunnille lisätä kuntien rahoitusta palvelujen ylläpitämiseksi. Kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa n. 25 milj. eurolla vuosittain ja maksavat avoimelle joukkoliikenteelle tukea yli 270 milj. euroa vuodessa. Joukkoliikenteen kehittäminen on valtion tavoitteena, mutta rahoitus ei tue tavoitetta. Kustannustason nousu on ollut niin suurta, että entisiäkään palveluja ei näillä määrärahoilla pystytä ylläpitämään, vaan palvelut vähenevät. Jos määrärahoja ei pystytä lisäämään, tulisi helpottaa joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten kustannusten nousupaineita esim. polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla. Lisätietoja: liikenneinsinööri Silja Siltala, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä budjettiesityksessä on Helsingin seudulle osoitettu euron käynnistysavustus normaaliin ara-vuokra-asuntotuotantoon. Erityisen merkittävää on, että Kuntaliiton ja seudun kuntien vastustama keväällä esitetty kuntayhtiöiden käynnistysavustuksen puolitus on nyt korjattu rakennepoliittisessa ohjelmassa ja käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Rakennepoliittinen ohjelma on oikein linjattu, kun kuntien vuokrataloyhtiöt ymmärretään asuntomarkkinoiden osaksi. Näin asuntovuokrauksen toimialan kehittäminen on myös kuntayhtiöiden vastuulla, ja niiden tukeminen osa toimialan edistämistä. Määräaikaisia avustuksia erityisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparannushankkeisiin esitetään myönnettäväksi enintään 100 milj. euroa. Tällä suhdanneluonteisella määrärahalla pyritään lisäämään lähiöiden korjausrakentamista. Tuen kohdistumisesta ei esityksessä kerrota tarkemmin. Se kohdistunee ara-asuntokantaan. Määrärahan täsmällisemmästä ohjaamisesta riippuu, kuinka tehokkaasti se lisää vuokratalojen korjausta. Olennaista on, kuinka suuri osa korjaushankkeen kustannuksista hyväksytään tuen piiriin. Muutamien prosenttien tuki tuskin lisää käynnistyksiä, mutta jo 10 prosentin tuella on selvä merkitys hankkeen hintaan ja sen myötä vuokralaisen asumiskustannuksiin. Tuen määrän lisäksi on olennaista, miten tuki osataan ohjata hankkeisiin siten, että hankkeiden pitkä kesto huomioidaan tuen

2 myöntämisperusteissa. Jotta tuki ei kohdentuisi yksinomaan niihin hankkeisiin, jotka jo ovat suunnittelupöydällä ja näin ollen käynnistymässä, vaan aidosti lisäisi käynnistyvien hankkeiden määrää, tukea tulisi myöntää siten, että urakointivaiheen käynnistyminen olisi mahdollista vielä vuoden 2015 puolella. Myönteistä on myös uusien asuinalueiden kunnallistekniikan investointeihin tarkoitetun avustuksen määrärahan säilyttäminen 15 milj. eurossa. Kielteistä kuntien kannalta on korjaus- ja energia-avustusten määrärahan pieneneminen 7.5 milj. euroa. Määrärahan tasoa on ajettu alas vuodesta 2011 (90,5 milj. euroa). Budjettiesityksessä todetaan (aiempien esitysten tapaan), että määrärahan vaikuttavuutta ja kohdentumista arvioidaan. Tämä toimenpide olisi syytä panna toimeen. Tulisi tietää, mihin määrärahan alasajo vaikuttaa. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on vahva yritystoiminta ja korkea työllisyys. Talousarvioehdotus vuodelle 2014 pyrkii vastaamaan epävarmaan taloustilanteeseen ja hiipuneeseen vientiin. Ministeriö ehdottaa pääluokkaansa miljoonaa euroa. Erityisenä tavoitteena ministeriöllä on vauhdittaa yritystoimintaa sekä vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Budjettilukujen ja yleisen taloustilanteen kehityksen valossa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen kohdennetut määrärahat ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Hallitus pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja ulkomaalaisten työttömyysastetta merkittävästi. Myös vaikeasti työllistyvien määrää pyritään laskemaan huomattavasti nykytasosta. Toisaalta työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoja leikataan 10,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön vähennystarve vuodelle 2014 on 70 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittanee TE-toimistojen palvelukyvyn heikkenemistä nykyisestään. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha, 511 miljoonaa euroa, on 35,5 miljoonaa euroa (6 %) vähemmän kuin vuodelle Budjettiteknisten muutosten johdosta työvoimapalveluihin kohdistuvat säästöt ovat tosiasiassa tätäkin suurempia. Ministeriön mukaan määräraha perustuukin merkittävästi nykytilannetta parempiin ennusteisiin ja hallitusohjelman mukaisen 30 % aktivointiasteen saavuttaminen vaatisi lisäpanostuksia. Aktivointiasteella ja muulla työllisyyskehityksellä on suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. verotulojen ja kuntien maksaman työmarkkinatukiosuuden kautta. TEM:n mukaan pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähentyvän. Erityisen merkittävää vähennys on työvoimakoulutuksen kohdalla. Tästä voinee päätellä, että mahdollinen lisäys jäänee kuntien järjestämisvastuulla olevan kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on useita työmarkkinoihin ja työuriin liittyviä uudistuksia. Valtaosa kuntia työllisyyspolitiikan saralla sivuavista avauksista vaatii kuitenkin vielä tarkennusta ja jatkovalmistelua. Kuntien kannalta erityisen merkittävä uusi avaus on työikäisille kehitettävä osallistava sosiaaliturva. Sen toimeenpanossa kunnilla tullee olemaan keskeinen rooli, mutta käsitteen tarkempi sisältö kustannusvaikutuksineen selvinnee vasta toimintaohjelman valmistelun yhteydessä. Kannanotossa mainitaan myös, että kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan, kun aiemmin päätetyn mukaisesti osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille Tämä siirto tulee kasvattamaan kuntien työmarkkinatukimaksuosuutta noin 150 miljoonalla eurolla ja samalla se lisää tarvetta työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiseen laajentuneelle kohderyhmälle. Lisätietoja: erityisasiantuntija Tommi Eskonen, puh

3 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muut koheesiopolitiikan ohjelmat, äkillisten rakennemuutosten hallinta Esityksessä on varattu rahat sekä nykyisen ohjelmakauden loppuun saattamiseen että uuden ohjelmakauden käynnistämiseen. Esitys on odotusten mukainen. Esitetyissä myöntövaltuuksissa ja määrärahojen käytössä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia TEM:n ja VM:n esitysten välillä. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyissä äkillisen rakennemuutoksen hallintaan liittyvät rakennerahastotoimet perustuvat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksiin. Suomen rakennerahasto-ohjelmaan linjatuissa teemoissa nousevat vahvasti esille talouskasvua, vähähiilistä taloutta, työllisyyttä ja rakennemuutosta toiminnan painopisteet. Samoin rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamista selvitellään parhaillaan, esitys asiasta on menossa 5.9. hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä. Valtion talousarvioesityksessä on varauduttu valtionhallinnossa rakennerahastojen hallinnointityöhön käytettävissä olevan työvoiman vähentämistä 70 htv:n verran tulevalla ohjelmakaudella Vähentäminen tapahtuu vaiheittain. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin varata 20 miljoonaa euroa vuosittain yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin äkillisiä rakennemuutostilanteita varten. Muita äkillisten rakennemuutosten hoitoon käytettävissä olevia määrärahoja ovat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määräraha sekä työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin. Vastaavasti vuodesta 2014 eteenpäin ei enää tehdä EUrakennerahastovaroihin erillistä varausta äkillisten rakennemuutosten toimiin. Kansallisen rahoituksen lisäys ja rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen tältä osin ovat myönteisiä muutoksia. Uutena kohtana budjettiesityksessä on varautuminen vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston perustaminen. Varat rahastoon otetaan kansallisista EAKR- ja ESR-varoista. Koska rahaston tuki on vain 85%, tulee vaadittavat 15% Suomen valtion budjetista. Kansallisten rahastojen perustamisesta ei ole tehty vielä EU-tason päätöksiä. Esitys on, että EU-mittakaavassa rahastoihin käytetään 2,5 mrd. euroa, josta Suomen osuudeksi tulisi n milj. euroa seuraaville 7 vuodelle. Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että Suomi on valmis vähävaraisten rahaston perustamaan. Käytännössä tarkoitus on jatkaa uudella tavalla ruoka-avun jakamista, nyt vain hallinnolliset systeemit muuttuvat. Suomen tapauksessa siis on linjattu, että pääosin keskitytään ruoka-avun järjestämiseen. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että äkillisten rakennemuutosten hallintaa koskien valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi. Kyseessä on ilmeisimmin uusi toimenpide, joka tukee alueilla tehtävää ennakointityötä. Ennakoinnin kehittämisellä on merkittävä vaikutus alueiden kehittämistä tukevien työvoima- ja koulutustarpeiden toteuttamisessa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, puh Aluekehitys / Maakunnat Maakuntien osalta huomio kiinnittyy maakunnan kehittämisrahan pienenemiseen entisestään TA TA TP Vuoden 2014 esitys lähtee siitä, että hallituksen menosäästö merkitsee miljoonan euron vähennystä, kertaluonteisen erän poisto vähentää puolestaan 1,3 Me ja Innovaatiokeskittymien kehittämiseen (INKAhankkeeseen) siirretään 4 Me. Vähennystä on tähän vuoteen verrattuna siis yhteensä 6,3 Me ja itse maakunnan kehittämisrahaa jää siis enää e. Innovaatiokeskittymien kehittäminen 2014 TA (muutos , josta 4 Me tulee maakunnankehittämisrahasta) 2013 TA TP Vuoden 2014 alusta INKA-ojelma korvaa osittain 2013 päättyvän OSKE -ohjelman. Maakuntien liitot ovat lähteneet siitä, että sitomaton maakunnan kehittämisraha on ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakunnan kehittämisväline. Sen avulla on pystytty joustavasti maakuntaohjelman mukaisiin toimiin kuten innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. Sitomat-

4 tomalla kehittämisrahalla toteutetut hankkeet edistävät aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita ja siksi sen merkitys on ollut määräänsä suurempi, mutta sen olemattomaksi supistaminen vie edellytyksiä alueiden kehittämiseltä. Kuljetustuen jatkuminen on myönteistä. Lisätietoja: kehityspäällikkö Ulla Karvo, puh Maaseudun kehittäminen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan maaseudun kehittämiseen luvataan budjettiesityksessä panostaa, mikä on positiivinen asia. Tosin pääosa maaseudun kehittämiseksi suunnattavasta 25 miljoonan määrärahan kasvusta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä. Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla, mikä on kannatettava asia. Lisätietoja: erityisasiantuntija Christell Åström, puh Elinkeinopolitiikka Budjettiesitys ei sisällä elinkeinopolitiikan osalta suuria muutoksia tähän vuoteen verrattuna. Esitys noudattelee melko tarkasti Tem:n talousarvioehdotusta. Koko elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määräraha on Tem:n ehdottaman mukainen eli milj. euroa, joka on 545 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Valtaosa laskusta selittyy sillä että Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen lainamaksatukset ja lainat kotimaisille alustoimituksille ovat laskeneet yhteensä 525 milj. euroa. Taustalla vaikuttaa Finnveran vienninrahoitusjärjestelmän uudistus. Pk-yritysten kasvua sekä pääomasijoitusmarkkinoita vahvistetaan uudella, pitkäaikaisella kasvurahoitusohjelmalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle 30 milj. uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen Finnveralle 5 milj. Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen Alkavan vaiheen kasvuyrityksiin tehtävien rahastosijoitusten hallinnointi siirretään vuoden 2014 alusta Finnverasta Tekesiin, jonka lainoista 20 milj. euroa käytetään alkaviin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Äkillisiä rakennemuutostilanteita varten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan erillistä 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on myönteinen asia. Lisätietoja: kehityspäällikkö Jarkko Huovinen, puh Vesihuolto ja tulvasuojelu Vesihuollon kannalta on negatiivista se, että valtio luopuu rahoittamasta muita kuin valtion omia vesihuoltotoimenpiteitä. Valtio ei myöskään enää jatkossa tee uusista hankkeista sopimuksia, joiden nojalla valtion varoista rahoitettuja vesihuoltotöitä tai sen osia luovutetaan kunnalle. Kunnallisten vesihuoltohankkeiden rahoitusvastuu jää kokonaan kunnalle. Valtion yhtenä tavoitteena ovat yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit, mutta kuntien vesihuoltohankkeiden kuten siirtoviemärihankkeiden tukemisen lopettaminen ei tuo tätä tavoitetta. Kunnat eivät pysty pelkästään vesihuoltolaitosten tulorahoituksella rakentamaan vesiensuojelun kannalta tärkeitä siirtoviemäreitä. Valtiolla on viemäröintiohjelma, johon on listattu tärkeät siirtoviemärihankkeet, joita valtio avustaa. Ohjelmassa on merkitty avustuksia vuoteen 2016 asti. Tällä budjetilla viemäröintiohjelma mitätöityy. Valtion tavoitteena on myös vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Ilman valtion tukea eivät kaikki kunnat pysty toteuttamaan kriisivesijohtoja. Jotta nämä kriisivesijohdon voitaisiin rakentaa pelkästään kuntien vesihuoltolaitosten rahoituksilla, kuntien olisi nostettava vesihuollon maksujaan kohtuuttoman korkeaksi kuntalaisille. Valtion tulee kantaa vastuunsa yhdessä kuntien kanssa yhteiskunnan erityistilanteista.

5 Positiivista budjetissa on se, että tulvansuojeluun valtio voi antaa avustuksia vaikka hanke valmistuttuaan jäisi kunnan omistukseen. Toisaalta valtion keskeisenä tavoitteena on tulvansuojelu, mutta silti vuoden 2014 budjetissa ei ole nostettu määrärahojen määrää vuodesta Budjettiin on nostettu uusi kohde Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet, jolle on varattu 6,6 milj. euroa kuitenkin niin, että tämä ei koske kuntia. Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet tulisi aina olla kuntien vesihuollon kehittämisohjelman mukaisia, jotta Suomeen pystytäisiin rakentaman kestävää vesihuoltoa. Valtion tavoitteet ja budjetti vuodelle 2014 eivät tue toisiaan vesihuollon ja tulvansuojelun osalta. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, puh Kiinteistöt, toimitilat OKM:lle on osoitettu vuoden 2014 budjettiin yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksiin ja -avustuksiin käytettäviksi oppilaitosten perustamiskustannuksiin 46,4 milj.. Vähennystä edellisestä vuodesta on 11.6 milj.. STM:lle on osoitettu vastaavasti 11,5 milj. valtionavustuksina kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin. Avustus on pienentynyt edellisestä vuodesta 6,4 milj.. Määrärahat ovat siis yhteensä vähentyneet edellisestä vuodesta 18,0 milj.. Leikkaukset pienentävät kuntien mahdollisuuksia entisestään vähentää toimitiloihin patoutunutta korjausvelkaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen puh Pelastustoimi Pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien sekä turvallisuusverkon välisen yhteyden kehittämiseksi varattu 1,5 miljoonan euron osuus siirrettäisiin peruspalvelujen valtionosuuksista sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Koska tietojärjestelmien yhteensovittamisen hyödyt tulevat ensisijaisesti valtion viranomaisille ja vain vähäisessä määrin kuntayhtymien vastuulla olevalle ensihoidolle, luonnollista on, että valtio vastaa näistä kehittämiskustannuksista. Kuntaliitto ei siis hyväksy esitettyä siirtoa. Positiivista on Rajavartiolaitokselle myönnetty 2,5 M lisäys käyttötarkoitukseltaan laajennetun viranomaisveneen hankintaan ja suunnitteluun. Tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön kustannustehokas merellinen venetyyppi, jossa huomioidaan viranomaisten tarvitsema kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky. Mikäli merellä tapahtuva öljyntorjunta tehostuu, pienentää se kuntien vastuulla olevaa ranta-alueen öljyntorjunnan riskiä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen puh Ympäristönsuojelu, alueiden kehittäminen ja energia Kokonaisuutena VM:n esitys nousee vuoden 2013 esityksestä 6,4 %. Nousu selittyy pääosin alusinvestointien kasvulla 27-kertaiseksi. Ympäristönsuojelun edistämiseen varatut määrärahat pienenevät VM:n esityksessä valitettavasti edelleen, mikä vaikuttaa kielteisesti kuntiinkin. Avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon on perinteiseen tapaan vähennetty. Energiapolitiikan osuus kasvaa 8 % loppusummaan 279 milj. euroa. Suurimmat muutokset koskevat lisäystä syöttötariffiin ja uusiutuvan energian tuotantotukiin 27, 4 milj. euroa ja vähennystä perinteisissä energiatuissa 48,5 milj. euroa. Tuettavat yksittäiset hankkeet koskevat nesteytetyn maa-kaasun (LNG) terminaalin rakentamista ja merituulivoiman koelaitosta. Liikennepolttoaine- ja sähköveroa nostetaan sekä otetaan käyttöön voimalaitosvero. Näiden tulovaikutus on 245 milj. euroa. VM esittää myös luopumista määrältään pienestä, mutta erityisesti pienille kunnille merkityksellisestä aluearkkitehtitoiminnasta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, puh , energiainsinööri Kalevi Luoma, puh , yliarkkitehti Ritva Laine, puh (aluearkkitehtiasiat)

6 Lisätalousarvio 2013 Kosteus- ja homevauriokorjaukset Valtion lisätalousarvioon vuodelle 2013 on esitetty 50 miljoonan euron tuki kuntien rakennusten kosteusja homevaurioiden korjaamiseen on oikeansuuntainen ja odotettu. Korjausten toteutus saattaa olla vaikeaa, mikäli tuen vähimmäistaso ei ole selvillä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Lisäbudjettiehdotuksen mukaan tuki jakautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten ja päiväkotien homekorjausten kesken. Jotta lisäbudjetin tavoitteet toteutuisivat käytännössä, tarvitaan valtiolta riittävän suuri rahoitusosuus rakennusaikaisena tukena. Nykyisessä taloustilanteessa useimmilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia kovin suureen omarahoitusosuuteen. Esitys korjaustuesta on kuitenkin oikeansuuntainen ja tervetullut piristysruiske kunnille. Kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään noin 35 miljoonaa neliömetriä tilaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Työterveyslaitokselta tilaaman ja syksyllä 2012 valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on prosentissa koulujen ja päiväkotien kerrosalasta ja prosentissa hoitolaitoksien kerrosalasta. Esitetyllä valtion tuella uskotaan saatavan liikkeelle noin 100 hanketta. Hankkeiden arvon voidaan arvioida olevan noin 250 miljoonaa euroa ja niiden työllistävä vaikutus voisi olla noin 4000 henkilötyövuotta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Esko Korhonen, puh Asuminen, asuntotuotanto Myönteistä lisäbudjetissa on 15 milj. euron määräraha käynnistysavustuksille. Avustuksilla tuetaan peruskorjausrakentamisen käynnistämistä lähiöiden vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhtiöissä. Tarkoitus on tukea nimenomaan pitkäaikaisessa vuokra-asuntokäytössä (tai asumisoikeuskäytössä) olevien asuntojen korjausta. Tuki on enintään 10 % korjauskustannuksista. Peruskorjaustuki on myönteinen asia kaupunkien omistamille vuokrataloyhtiöille, joiden vuokrankorotustarvetta se vähentää. Tuki on suhdannetukea, jonka tarkoitus on edistää rakennusalan työllisyyttä. Kiinteistöyhtiöiden kannalta ajoitus on oikea, koska rakentamisen ennustetaan taantuvan. Tässä tilanteessa peruskorjausurakointiin voidaan olettaa riittävän kilpailijoita, mikä estäisi tuen valumista urakkahintoihin. Suurin ongelma kaupunkien hintaherkillä lähiöalueilla on asunto-osakeyhtiöiden korjausvelassa ja peruskorjausrahoituksessa. Niiden rahoitusratkaisut ovat lähiöiden tulevaisuuden kohtalonkysymys, joista tulee jatkossa löytää poliittinen ratkaisu. Myös hallituksen asuinalueohjelma saa lisäbudjetissa 4 milj. euron lisämäärärahan. Määräraha kohdistuu lähiöhankkeisiin, jotka on hyväksytty ARA:ssa aiemmin tänä vuonna Asuinalueiden kehittämisohjelma hankkeiksi. Lisämääräraha edellyttää kunnilta % lisäpanostusta em. lähiöhankkeisiinsa. Kaupunkien lisärahoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä heikot. Siten rahoituksen kysyntä ja määrärahan vaikuttavuus saattaa jäädä vähäiseksi. Lisätietoja: asuntoasiantuntija Laura Hassi, puh Muuta Lisäbudjetissa osoitetaan lisää varoja myös teiden, siltojen ja ratojen kunnostukseen 25 miljoonaa euroa sekä 25 miljoonaa euroa työvoimapalvelujen kehittämiseen.