INTERNET JA KANSAN RAAMATTUSEURAN VERKKOVIESTINTÄ KIRKON NUORISOTYÖN APUVÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTERNET JA KANSAN RAAMATTUSEURAN VERKKOVIESTINTÄ KIRKON NUORISOTYÖN APUVÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 INTERNET JA KANSAN RAAMATTUSEURAN VERKKOVIESTINTÄ KIRKON NUORISOTYÖN APUVÄLINEENÄ Mia Ilmasti Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Kirkon nuorisotyönohjaaja

2 TIIVISTELMÄ Ilmasti, Mia. Internet ja Kansan Raamattuseuran verkkoviestintä kirkon nuorisotyön apuvälineenä. Helsinki, syksy 2004, 64 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää seurakuntien nuorisotyöntekijöiden tarpeita työn apuvälineenä käytettävän verkkoviestinnän sekä Internetin suhteen. Verkkoviestintä on kirkon piirissä ajankohtainen kehitysalue, joka on monipuolistunut ja laajentunut viime vuosien aikana merkittävästi. Opinnäytetyön lähtökohta on Kansan Raamattuseuran (KRS) kirkon nuorisotyöntekijöille tarkoitettujen verkkosivujen kehittäminen. Työssä esitellään lyhyesti kirkon verkkoviestinnän kehitys ja sen tämän hetkiset tavoitteet sekä KRS:n toimintaa kristillisenä palvelujärjestönä. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tietoa kirkon nuorisotyöntekijät Internetistä ja verkkoviestinnästä etsivät tai tarvitsevat, jotta ne palvelisivat ja tukisivat heidän toimenkuvaansa mahdollisimman hyvin. Tutkimustulosten avulla KRS pyrkii kehittämään omia verkkosivujaan nuorisotyöntekijöiden toiveita sekä tarpeita vastaavaksi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin kehittämishankkeena, joka suuntautui kristillisen verkkoviestinnän edistämiseen sekä KRS:n palvelutoiminnan kehittämiseen. Tutkimusaineisto kerättiin www-kyselynä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Lomakkeeseen vastasi 56 eri puolilla Suomea seurakunnan nuorisotyössä toimivaa henkilöä. Tulokset analysoitiin SPSS- sekä Excel-tilasto-ohjelmien avulla. Tutkimuksen tuloksista ilmeni selkeä tarve nuorisotyössä käytettävään materiaaliin, erityisesti hartaus-, sekä virikemateriaalin suhteen. Yhtenä ehdotuksena vastaajat toivat esille ajatuksen verkossa toimivasta vertaistukea tarjoavasta nuorisotyöntekijöiden keskustelupalstasta. Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista käyttää tietokonetta ja verkkoviestintää työssään lähes päivittäin, käytetään palvelujärjestöjen verkossa tarjoamia apuvälineitä harvoin. Myös tietoisuus KRS:n sekä muiden palvelujärjestöjen nuorisotyöntekijöille suuntaamista sivuista oli tutkimukseen osallistuneiden seurakuntien nuorisotyöntekijöiden keskuudessa heikko. Asiasanat: Internet, verkkoviestintä, Kansan Raamattuseura, kvantitatiivinen tutkimus, seurakunnan nuorisotyöntekijät

3 ABSTRACT Ilmasti, Mia. Internet and E-communication of Logos Ministries in Finland as a Resource Tool in the Youth Work of the Evangelical-Lutheran Church. Helsinki, Autumn 2004, Language: Finnish, 64 pages, 4 appendices. Diaconal Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health and Education; Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to examine what kind of need the youth workers of the Evangelical-Lutheran parishes had for the use of the internet and e- communication in order to serve and support their job description as strongly as possible as an assisting tool in their work. Web-communication is considered a top development area amongst Finnish churches, signifying considerable versatility and expansion in the past few years. The development and present goals of the internet communication of the Evangelical-Lutheran Church was briefly demonstrated in this research, its current objectives, as well as the activities of the Logos Ministries in Finland as a Christian service organization.the study was based on the development work of the web site prepared by Logos Ministries in Finland for the youth workers of parishes of the Lutheran Church. Furthermore, the objective was for the Logos Ministries in Finland to continue to develop their web-pages to meet the requirements of the youth workers, guided by the research results. This was a quantitative development study and implemented as a halfstructured survey. Research material was collected by a web-site questionnaire, which was returned by 56 youth workers of parishes all over Finland. SPSS and Excel programmes were applied to analyze the results. The result of the research reflected a distinct demand for fresh material for youth work, specifically for devotion and for fresh new activities. The participants, for example, proposed an internet chat forum, to provide parish youth workers with peer support. Even though the majority of the participants used computers and e-communication in their work almost daily, tools offered by service organisations on the internet were seldom employed. It seemed that even the knowledge of the web-site information of Logos Ministries and other Christian service organisations in Finland was poor amongst parish youth workers. Key words: Internet, e-communication, quantitative research, Logos Ministries in Finland, parish youth workers

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 INTERNET Internetin historiaa Internetin Suomen valloitus Kirkko ja verkkoviestintä Etäviestintä vuoropuhelun edistäjäksi kirkossa 9 3 VERKKOVIESTINNÄN KEHITYS KIRKON PIIRISSÄ Vertailua vuosien ja kertomuskausissa Kirkon viestintästrategia Kristillisen viestinnän kehitys Johanssonin mukaan Kristillisen viestinnän tavoitteet Työntekijöiden mahdollisuus käyttää palvelua Väestörakenteen muutos ja sen vaikutukset viestintään Kirkon nuorisotyö ja internet 16 4 KRISTILLISET PALVELUJÄRJESTÖT Kirkollisten palvelujärjestöjen tavoitteet ja toiminta Kirkon tiedotuskeskus 18 5 KANSAN RAAMATTUSEURA KRS:n historiaa KRS:n organisaatio KRS:n nuorisotyö KRS:n seurakunnan nuorisotyöntekijöille tarkoitetut verkkosivut Tilastoja KRS:n verkkosivuilta 21 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Seurakuntien työn tukeminen Tutkimus nettidiakonian kehittämisestä 25 7 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ TUTKIMUSKYSYMYKSET 26

5 8 TUTKIMUSMENETELMÄT Kvantitatiivinen tutkimus Kyselylomakkeen edut ja haitat Internetissä toteutettava Www-kysely Saatekirjeen laatiminen 30 9 TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ Lähetetyt kyselylomakkeet ja niiden jakautuminen hiippakunnittain Lomakkeisiin vastaaminen AINEISTON ANALYYSI Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOSTEN TARKASTELU Vastausprosentti ja sukupuolijakauma Vastanneiden ikäjakauma Otoksen jakautuminen hiippakunnittain Tietokone, verkkoviestintä ja palvelujärjestöjen verkkosivut työn apuvälineinä sekä tiedon löytyminen Internetistä KRS:n verkkosivujen tunnettavuus vastaajien keskuudessa ja hengellisten palveluiden käyttö Toivomuksia ja ajatuksia KRS:n verkkosivujen kehittämiseen Avointen kysymysten analyysi JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 48 LÄHTEET 53 Liite 1 KRS:n kausikirjeen ilmoitus tutkimuksesta 56 Liite 2 Saatekirje 57 Liite 3 Tutkimuskysely 58 Liite 4 Tutkimuksen tuloksia 61

6 1 JOHDANTO Suomi nousi kansainvälisen Internet-tilaston kärkeen vuonna 1996, kun verkkoviestinnän käyttäjiä oli väestöstä maailman eniten suhteutettuna asukaslukuun. Verkkoviestintä on myös evankelis-luterilaisen kirkon piirissä ajankohtainen kehitysalue, joka on monipuolistunut ja laajentunut viime vuosien aikana merkittävästi. Vaikka kirkolla on vielä lyhyt sähköisen viestinnän historia, haluaa se tarjota seurakuntalaisilleen ajan hengen mukaista palvelua. Kansan Raamattuseura (KRS) on kirkollinen palvelujärjestö, jonka toimialue kattaa koko Suomen. Sen toimintastrategian yksi tavoitteista on tuottaa seurakuntien työntekijöille sellaisia palveluja, jotka tukevat heidän hengellistä työtään. Kiinnostuin KRS:n ajatuksesta tehdä opinnäytetyönä tutkimus, jonka avulla he pystyisivät kehittämään jo toiminnassa olevia seurakuntien nuorisotyöntekijöille tarkoitettuja verkkosivujaan. Opinnäytetyöni työstäminen alkoi marraskuussa Omat seurakunnan nuorisotyöntekijöille tarkoitetut verkkosivunsa KRS oli ottanut käyttöön saman vuoden alussa. Tutkimuksen avulla KRS haluaa kehittää kirkon nuorisotyöntekijöille suuntaamiaan verkkosivuja palvellakseen mahdollisimman kattavasti sivujen käyttäjäkunnan tarpeita sekä tarjotakseen tukea nuorisotyössä työskenteleville. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa evankelis-luterilaisten seurakuntien nuorisotyöntekijöiden tarpeita Internetin ja verkkoviestinnän saralla, sekä löytää kehitysideoita KRS:n omien verkkosivujen tekemiseen ja ylläpitoon. Kehityshankkeen tavoite on tutkia millaista tukea KRS:n verkkosivut voivat nuorisotyöntekijöille tarjota ja tarvitsevatko he tämän kaltaista palvelumuotoa. Tutkimuksella pyritään tukemaan kirkon nuorisotyöntekijöitä luomalla voimavaroja tarjoava apuväline heidän jokapäiväiselle työlleen. Tutkimuksen vastaukset kartoittavat nuorisotyöntekijöiden tarpeita sekä toiveita Internetiä ja KRS:n verkkosivuja kohtaan, joita verkkosivujen parissa työskentelevät ja niiden kehittäjät voivat sivuja laatiessaan hyödyntää.

7 6 Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla KRS pyrkii kehittämään verkkosivujaan nuorisotyöntekijöiden toivomalla tavalla. Tuloksista nousseiden johtopäätösten perusteella pystytään määrittelemään jo olemassa olevien palveluiden tarpeellisuutta. Toivottavaa olisi myös levittää tietoisuutta tämän kaltaisten palvelusivujen mahdollisuudesta tarjota seurakuntien nuorisotyölle uudenlainen ja käyttökelpoinen työkalu. 2 INTERNET 2.1 Internetin historiaa Internet sai alkunsa Yhdysvaltojen armeijan hajautetusta tietojärjestelmästä noin 25 vuotta sitten (Tanskanen 2004). Yhdysvalloissa alettiin 1960-luvulla hakea ratkaisua ongelmaan, miten tiedonvälitys pystyttäisiin pitämään yllä mahdollisen ydinsodan sattuessa. Pelkkä laitteiston suojaus ei enää riittänyt, vaan haluttiin kehittää komentoverkosto, jolla kaupunkeihin sekä osavaltioihin voitaisiin pitää yhteyttä mittavien tuhojen jälkeenkin. Järjestelmän toiminnan valvonta muodostui ongelmalliseksi, sillä verkossa ei saanut olla keskitettyä hallintoa tai valvontaa, joka saattaisi olla mahdollisen vihollisen ensimmäinen iskukohde. (Department of Mathematics, Tampere University of Technology 2003.) Yhdysvaltalainen puolustushallinto Defence Advanced Research Projects Agency (DARPA) alkoi rahoittaa laajaa sekä kunnianhimoista projektia, jossa sen ajan supertietokoneita verkotettiin keskenään sekä mahdollistettiin tutkimus- ja kehitysprojekteille tehokkaiden tietokoneiden käyttö. Joulukuussa vuonna 1969 ensimmäinen järjestelmä saatiin käyttöön University of California, Los Angeles:issa (UCLA), joka sai rahoittajansa mukaan nimen ARPANET. Koneet pystyivät siirtämään keskenään tietoa nopeita linjoja pitkin ja järjestelmässä oli myös mahdollista suorittaa ohjelmia toisilla koneilla. Vuonna 1973 ensin Havaiji ja myöhemmin Englanti ja Norja liittyivät satelliitin kautta

8 7 ARPANETiin. (Department of Mathematics, Tampere University of Technology 2003.) Odottamattomaksi seikaksi paljastui, ettei verkkoa käytettykään pääsääntöisesti etälaskentaan, vaan yhä suuremmassa määrin sähköisen postin, uutisten ja henkilökohtaisten viestien levittämiseen. Tutkijat vaihtoivat tuloksia, tietoja ja juoruja ARPANETin välityksellä. Pian kehittyivät myös postituslistat, joiden avulla voitiin usealle ihmiselle lähettää samanaikaisesti sama viesti. Nämä saavuttivat suuren suosion. Kun listat alkoivat olla myös vapaa-ajan harrastuksia, yrittivät ARPANETin ylläpitäjät usein turhaan lopettaa näiden listojen toimintaa. Pitkin lukua ARPAan verkottuneiden koneiden määrä kasvoi, mikä mahdollisti verkkoa valvovan keskuksen puuttumisen ja laitekannan sekä sen käyttämän ympäristön riippumattomuuden. (Department of Mathematics, Tampere University of Technology 2003.) Vuonna 1983 ARPANET jakaantui sotilaalliseen osaan ja tiedeyhteisön muodostamaksi ARPANETiksi. Saman vuosikymmenen lopulla verkkoon liittyivät myös yliopistot ja tutkimuslaitokset päämääränään yhdistää tietokoneet sekä mahdollistaa mm. tutkijoiden ja opiskelijoiden nopea tiedonhankinta. Näin syntyi National Science Foundation NET (NSFNET), joka muodostaa nykyisen internetin rungon ja on korvannut täysin edeltäjänsä ARPANET:in. (Tanskanen 2004.) Seuraava vuosikymmen, 1990-luku oli Internetin nopean kasvun ja kehityksen aikaa, kun erilaiset tiedonvälitykseen liittyvät keksinnöt seurasivat toisiaan. Varsinainen verkkoviestinnän läpimurto tapahtui maailmanlaajuisesti vuodenvaihteessa Bill Gatesin luoman graafisen Windowskäyttöliittymän myötä, mikä mahdollisti Internetin kaupallisen kasvun sekä sitä kautta tapahtuneen medioiden kiinnostuksen. Graafinen käyttöliittymä yksinkertaisti verkossa tarvittavien ohjelmien käyttöä ja madalsi verkon käytön kynnystä. Aluksi verkon käyttäjiä olivat pääasiassa nuoret miehet, mutta myöhemmin Internetin suosion myötä käyttäjäkunta laajeni kaikkiin ikäryhmiin sukupuolta katsomatta. (Tanskanen 2004.) Maailmassa Internetin käyttäjiä

9 8 arvioidaan olevan jo yli 100 miljoonaa määrän lisääntyessä jatkuvasti voimakkaasti (Vanhala - Nurmi 2004). 2.2 Internetin Suomen valloitus Suomi on ollut aktiivisesti mukana Internetin kehityksessä jo pitkään. Internetin varsinainen käyttö alkoi 80-luvun puolivälissä, kun NSFNET kulkeutui pohjoismaihin. Aluksi sitä käyttivät yliopistot ja tutkimuslaitokset, mutta se levisi pian myös yrityksien, oppilaitoksien ja julkishallinnon käyttöön. Näin korkean teknologian maana tunnettuun Suomeen on syntynyt vuosien saatossa korkealaatuinen ja kattava tietoliikenneverkosto. (Malmström 2004.) Suomi siirtyi Internet-tilaston kärkeen vuonna 1996, kun käyttäjiä oli eniten maailmassa suhteutettuna asukaslukuun (Tanskanen 2004). Vuonna 2003 Internetiä käytti viikoittain yli puoli miljoonaa suomalaista ja sen käyttö lisääntyy edelleenkin jatkuvasti (Malmström 2004). 2.3 Kirkko ja verkkoviestintä Kirkollinen verkkoviestintä kehittyy parhaillaan voimakkaasti (Hakala & Sumiala- Seppänen 2003, 59). Suomen valtio on määrätietoisesti panostanut tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja uusien viestintätaitojen opettamiseen kansalaisille. Tämä on siivittänyt Suomen yhdeksi maailman kärkimaista sekä verkko- että mobiiliviestinnässä. Tietoverkostosta on tullut luonteva ympäristö sekä tarjota, että hakea tietoa ja viestiä vuorovaikutteisesti. Kirkossa kontaktit ja kohtaamiset ovat perinteisesti olleet tärkeimmät viestinnän muodot. Etäviestinnän hallitessa yhä vahvemmin suomalaisten ajankäyttöä kirkon viestintä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Etäviestintä käsittää televisio- ja radioviestinnän lisäksi verkossa tapahtuvan viestinnän. Haasteellisuuteen vaikuttaa myös selvästi luterilaisen kirkon henkilökohtaisten yhteyksien väheneminen. Siksi vuoropuhelun kirkossa on panostettava erityisesti etäviestintään ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. (Lindqvist 2004, )

10 9 Kirkko on olemukseltaan, tehtävältään sekä toiminnaltaan viestivä yhteisö. Kaikkeen mitä kirkon piirissä tapahtuu sisältyy myös viestinnällinen ulottuvuus ja merkitys, oli se sitten tiedostettua tai tiedostamatonta. (Lindqvist 2004, 9.) Viestinnän merkitys korostui Suomessa 1990-luvulla, kun koko maasta puhuttiin tietoyhteiskuntana. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeinen tuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikan tulee tukea laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. (Junttila 2004.) Myös evankelis-luterilaisen kirkon työssä nähtiin viestinnän tärkeä merkitys aiempaa selvemmin. Seurakuntien panostus viestintään ei kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa muihin yhteiskunnan toimijoihin verraten. Tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet ovat mullistaneet suomalaisten tapaa tehdä töitä ja nämä toimintakulttuurin muutokset koskevat myös kirkkoa. (Salonen, Kääriäinen & Niemelä 2000, ) 2.4 Etäviestintä vuoropuhelun edistäjäksi kirkossa Kirkko pyrkii edistämään valtakunnallisen, oikeudenmukaisen ja kestävää kehitystä tukevan etäviestinnän toteutumista. Kirkossa pyritään työskentelemään panostaen viestintään ja viestintäprojekteihin sekä kirkon omassa piirissä että kehitysyhteistyössä yhteiskunnan kanssa. Verkkoviestintä yhdessä mobiiliviestinnän kanssa on ylivoimaisesti nopeimmin kasvava etäviestinnän muoto ja siksi myös kirkon on välttämätöntä olla aktiivisesti läsnä tietoverkossa. (Lindqvist 2004, 23,32.) Vuosituhannen vaihteessa kirkon verkkosivujen kävijämäärät lähes kaksinkertaistuivat vuoden aikana. Sivustot ylittivät jo ennen kirkon toimintastrategia :n luomista kävijämäärän viikkotasolla, joista kirkon työntekijöitä oli selkeä vähemmistö. (Lindqvist 2004, 33.)

11 10 3 VERKKOVIESTINNÄN KEHITYS KIRKON PIIRISSÄ 3.1 Vertailua vuosien ja kertomuskausissa Suomessa toimi vuoden 2000 alussa 587 evankelis-luterilaista seurakuntaa (Hytönen 2000). Kirkon kertomuskauden lopussa näistä seurakunnista n. 70 % oli liittynyt KIRKKO -verkkoon. Muutamat seurakunnat olivat mukana myös radio- sekä televisio-ohjelmien lähettämisessä Internetin kautta. Myös kirkon internet-sivujen käyttö moninkertaistui kertomuskaudella ja verkkoviestinnän merkitys viestintäkanavana kasvoi. Etenkin nuorille ikäryhmille verkkoviestinnän merkitys lisääntyy jatkuvasti. (Salonen ym. 2000, 164.) Vuonna 1999 kaikilla hiippakuntien tuomiokapituleilla, 16 seurakuntayhtymällä ja noin sadalla seurakunnalla oli omat www-sivut. Noin kolmasosa niistä seurakunnista, joilla sivuja ei vielä ollut, suunnitteli niiden toteuttamista vuoden 2000 loppuun mennessä. Merkittävää oli, että yli kolmasosa seurakuntien wwwsivuista oli rakennettu seurakunnan omin työntekijävoimin. Vuonna 1999 seurakunnista 67 % ilmoitti käyttävänsä kirkon yhteisiä internet-palveluja viikoittain. (Salonen ym. 2000, ) Kirkon määrätietoinen verkkoviestintään panostaminen on tuottanut tulosta. Kun vuonna 1999 noin sadalla seurakunnalla oli omat www-sivut, vuonna 2003 sellaiset oli jo yli 450 seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä. Pelkästään kirkon yhteisillä sivuilla vieraili kirkon kertomuskauden lopussa yli eri kävijää viikossa, ja sivulatausten määrä kuukaudessa oli lähes miljoona. Yli puolet Suomen seurakunnista (57 %) kertoi, että seurakunnassa käytettiin kirkon yhteisiä Internet-palveluita päivittäin vuonna Ainoastaan 3 % seurakunnista ei käyttänyt niitä lainkaan. (Kääriäinen, Hytönen, Niemelä & Salonen 2004.) Vuoden 2003 lopussa yhteensä 246 seurakuntaa kertoi, että heillä on omat www-sivut ja 117 seurakuntaa kertoi www-sivujensa olevan osana seurakuntayhtymän www-sivuja. Kolmasosa niistä seurakunnista, joilla www-

12 11 sivuja ei ole, aikoi laatia sivut vuoden 2004 loppuun mennessä, kolmasosa myöhemmin, ja kolmasosalla näistä seurakunnista ei ollut mitään suunnitelmia asian suhteen. Seurakuntien www-sivuja päivitettiin useammin kuin edellisellä nelivuotiskaudella. Puolet seurakunnista päivitti sivuja vähintään kerran viikossa. Silti 22 % seurakunnista ilmoitti sivujaan päivitettävän harvemmin kuin kerran kuussa. (Kääriäinen ym ) Kertomuskauden aikana tehtiin merkittävä paikallistason hanke Helsingin Maunulassa. Helsingin seurakuntayhtymä toteutti vuosina Maunulan kotikirkko -projektin, jossa Maunulan kirkko varustettiin kameroilla ja Internetissä välitettiin seurakunnan jumalanpalveluksia sekä muita seurakunnassa tehtyjä ohjelmia. Projektista saadut palautteet rohkaisevat jatkamaan tämäntapaisia kokeiluja. (Kääriäinen ym ) Kirkollisen verkkoviestinnän kentän hajanaisuuden vuoksi jälkimmäisellä kertomuskaudella luotiin suunnitelmat kirkon yhteisen portaalin perustamisesta. Portaalin avulla on tarkoitus luoda yksi yhteinen sisäänkäynti kirkon verkkosivuille, jotta kansalaisten olisi helpompi löytää Internetistä luotettavaa tietoa kirkosta ja kristillisyydestä. Portaalin lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys, ja se toteutetaan muutenkin Vuoropuhelun kirkon periaatteiden mukaisesti vuorovaikutteisena. Tarkoitus on saada portaali käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. (Kääriäinen ym ) Seurakuntien verkkoviestintä on kehittynyt kummallakin tarkastelukaudella ripeää vauhtia sekä määrällisesti, teknisesti että sisällöllisesti. Monet seurakunnat ja seurakuntayhtymät siirtyivät vuosien aikana staattisista sivuista dynaamisiin ja vuoro-vaikutteisiin sivuihin, joilla on mahdollisuuksia myös sähköisen asiointiin ja seurakuntien radio-ohjelmien kuunteluun. Sisällöllisesti ja teknisesti eri puolilla toimivien seurakuntien verkkoviestinässä oli kuitenkin vielä suuria eroja. Resurssit sisältöjen ylläpitoon ja henkilöstön koulutus eivät aina riittäneet vastaamaan kohdattuihin haasteisiin. (Kääriäinen ym )

13 Kirkon viestintästrategia Vuonna 1992 kirkon viestintästrategian visioksi valittiin kommunikatiivinen kirkko, joka 2000-luvulle tultaessa osoittautui entistäkin ajankohtaisemmaksi. Visio haastaa kysymään, miten kirkon viestintää tulisi nykyisessä verkkoviestinnän yhteiskunnassamme kehittää, jotta idea kommunikatiivisesta kirkosta toteutuisi. (Lindqvist 2004, 9.) Sana kommunikatiivinen tarkoittaa tasavertaista vuoropuhelua, joka oikein toteutuessaan antaa kaikille osallistujilleen oikeuden ilmaista itseään sekä tulla kuulluiksi. Kirkon uuden viestintästrategian visioksi valittiin näin vuoropuhelun kirkko. Viestintä on tulevaisuuden kirkon voimavara sekä mahdollisuus edetä kohti sille asetettuja viestintään kohdistuvia tavoitteita. (Lindqvist 2004, 9,12.) Vuonna 2002 kirkolle valmistui viestintästrategian lisäksi uusi tietohallintostrategia nimeltään tietoyhteiskunnassa läsnä oleva kirkko. Tämän mukaan kirkon tulee osallistua aktiivisesti tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Kirkko soveltaa uutta tieto- ja viestintätekniikkaa rakentamalla verkkopalveluita ja kannustaa seurakuntia keskinäiseen yhteistyöhön sekä verkostoitumiseen muun yhteiskunnan kanssa. Strategiassa linjataan sitä, miten tietotekniikan avulla tuetaan ja kehitetään kirkon toimintaa, hallintoa ja taloudenpitoa. Kehittämisen lähtökohtana on kirkon perustehtävien: julistuksen, kasvatuksen, palvelun sekä yhteyden tarpeet. (Kirkon tietohallintostrategia 2000.) 3.3 Kristillisen viestinnän kehitys Johanssonin mukaan Haastattelin tutkimustani varten Sana-lehden toimituspäällikköä, Thorleif Johanssonia, joka kuuluu kirkon viestintästrategian työryhmään. Hänen oma taustansa kristillisen viestinnän parissa alkoi tammikuussa 1974 CredoNet Oy:ssä, jonka osaamista ovat innovatiiviset tietokone- ja viestintäratkaisut luvun alussa Thorleif luki IT-firman asiakaslehteä, johon Ben Furman oli

14 13 kirjoittanut artikkelin potilaistaan, jotka mielellään ilmaisivat itseään verkon kautta kirjoittaen. Thorleif alkoi kantaa huolta uudesta sukupolvesta, joka käyttää sekä määrällisesti että laadullisesti elämäänsä toisin kuin aikaisemmat sukupolvet. Hän tiesi, että yhä useampi nuori kuluttaa paljon aikaa tietokoneen ääressä. (Johansson 2004.) Viestinnän historia kokonaiskirkon kohdalla alkoi jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin perustettiin kirkon tietopalvelu. Tavoitteena oli helpottaa eri kirkkokunnista olevan tiedon löytämistä. Kirkon tietopalvelun puheenjohtajana toimi Pentti Laukama ja varapuheenjohtajina Thorleif Johansson sekä kirkon tiedotuskeskuksen silloinen tiedotuspäällikkö Heikki Laaksonen. Tietopalvelun toiminnan tarkoitus oli löytää aktuellia ja oikeaa tietoa eri kirkkokunnista. (Johansson 2004.) Kirkon tietopalvelussa Internet otettiin varsinaisesti käyttöön 1990-luvun puolen välin jälkeen. Tämän jälkeen kirkkohallitus kokosi ja asetti kirkolle portaalityöryhmän, joka huhtikuussa 2000 sai valmiiksi kirkon palveluportaali mietinnön. Palveluportaali toimii kansalaisportaalina, joka on palvelulähtökohtainen. Sen ajatuksena on välittää ihmisille kristillisiä arvoja sekä oikeaa tietoa, oikeassa paikassa, joka on helposti löydettävissä. (Johansson 2004.) Omien nettisivujen teko aloitettiin seurakunnissa luvun lopulla. Samalla mietittiin, millaisia palveluja Internet voi tarjota kirkon jäsenille. Seurakuntien verkkosivut kokosi ja laati yleensä joku seurakunnan nuorista, työntekijöistä tai henkilö, joka hallitsi verkkosivujen tekemisen. Thorleif kertoo, että tällä hetkellä on menossa niin kutsuttu toinen aalto. Ne nuoret, jotka ennen laativat seurakuntien verkkosivut, ovat jatkaneet elämäänsä kukin omaan suuntaansa. Tämän seurauksena suuri osa seurakuntien sivustoista on tällä hetkellä vanhentunutta aineistoa. Nyt olisikin aiheellista alkaa miettiä miten sivustoja voisi päivittää sekä kehittää. Kirkon piirissä on Johanssonin mielestä selvästi noussut näkemys, että Internetiä tarvitaan myös seurakuntien ammattisektorilla. (Johansson 2004.)

15 14 Suomessa järjestetään vuosittain kirkon viestintäpäivät, jossa Internet on esillä koko ajan näkyvämmin. Kansainvälisesti joka vuosi kokoontuva European Christian Internet Conference (ECIC) on kirkkojen välisen Internetin vastuuhenkilöiden kohtaamispaikka. Suomi on ollut kokouksissa vahvasti esillä ja edustettuna. Tänä vuonna ECIC järjestettiin seitsemännen kerran. ECIC on kokoontuminen, jossa vaihdetaan kokemuksia Internetin käytöstä ja verkkoviestinnästä erilaisissa kulttuureissa ja eri tasoisten toiminta-mahdollisuuksien vallitessa. Internetistä on tullut olennainen osa kommunikaatiota kristillisissä piireissä. (Johansson, 2004.) 3.4 Kristillisen viestinnän tavoitteet Lindqvistin mukaan se tapa, jolla kirkossa vastataan lähivuosien aikana viestinnällisiin haasteisiin, vaikuttaa ratkaisevasti kristinuskon rooliin ja asemaan nykyihmisten arjessa. Kirkon on keskityttävä strategisesti keskeisimpiin haasteisiin resurssien riittämisen varmistamiseksi. Hengellisen viestinnän tulee rakentaa sellaista yhteisöllisyyttä, jossa jokaisen ihmisarvoa kunnioitetaan sekä mahdollisuuksia eheään elämän edistetään. Kirkko on asettanut viestinnälleen kolme päätavoitetta paino-pistealueineen vuosille Nämä ovat: 1. Vuoropuhelun kulttuurin mukaisen viestintäosaamisen vahvistaminen, jonka painopistealueena on henkilökohtainen viestintä. 2. Jäsenyyden merkityksen vahvistaminen, painopisteenä lapset, nuoret sekä nuoret aikuiset. 3. Kirkollisen läsnäolon vahvistaminen medioissa, painopistealueena verkkoviestintä. Visio vuoropuhelun kirkosta on toteutettavissa yhteisvoimin, johon tarvitaan tukea sekä viestinnällistä panostusta myös kirkollisilta palveluorganisaatioilta ja järjestöiltä. (Lindqvist 2004, )

16 Työntekijöiden mahdollisuus käyttää palvelua Kirkkohallitus pyrkii toimimaan siten, että viimeisimmätkin seurakunnat ovat vuoden 2004 alussa KIRKKO-verkon piirissä, minkä jälkeen suurin osa koko kirkon tasolla tapahtuvasta sisäisestä viestinnästä siirretään kirkon yhteiseen Intranetiin. Kirkon kansalaispalveluajatus verkossa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun kirkolliset toimijat eri tahoilla kehittävät verkko-osaamistaan ja sitoutuvat kirkon yhteiseen verkkoportaaliin. (Lindqvist 2004, 33.) Verkkosivujen ylläpitäminen ja niiden palvelevuuden maksimoiminen edellyttää entistä suurempaa panostusta kirkon työntekijöiden koulutukseen. Seurakuntia kannustetaan kehittämään työntekijöidensä verkkotaitoja siten, että heidän on mahdollisuus käyttää sähköistä viestintää yhtenä tärkeänä viestintäkanavana sekä toimia verkkoyhteisöissä. Ensisijaisena tavoitteena on lisätä kirkon verkkoviestinnän vuorovaikutteisuutta ja kiinnostavuutta sekä laajentaa työntekijän tietoisuutta verkkoviestinnän mahdollisuuksista. Verkkoviestintää kehitettäessä tulee ottaa huomioon, että suurelta osalta ikääntyvää väestöä puuttui suunnitelmakauden alussa sekä verkkoviestintään tarvittava tekniikka että sen käyttötaito. (Lindqvist 2004, 33.) 3.6 Väestörakenteen muutos ja sen vaikutukset viestintään Kirkon uuden viestintästrategian päättymisvuoteen 2010 mennessä Suomessa tulee tapahtumaan merkittävä väestörakenteen muutos. Työikäisten muutto maaseudulta kaupunkiin jatkuu ja menestyneet kaupungit kasvavat nopeasti. Eläkeläisten osuus koko väestöstä nousee, sillä suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on osittain tapahtunut sekä tapahtumassa vuonna Yli suomalaista vuodessa muutti uuteen seurakuntaan tämän vuosituhannen alussa. Muuton jälkeen seurakunnan jäsen kadottaa helposti seurakuntayhteytensä jääden passiiviseksi jäseneksi tai eroaa kirkosta kokonaan. Ellei seurakunta luo toimivia etäyhteyksiä muuttajiin, on edessä kasvava kirkollinen juurettomuus. (Lindqvist 2004, 14.)

17 16 Kirkon haasteena on ylläpitää toimivaa vuoropuhelua kaikkien osakulttuurien kanssa. Etenkin nuoret aikuiset näyttävät jäävän yhä enemmän kirkon sanoman ja toiminnan tavoittamattomiin. Tämä osoittaa tiettyä jännitettä kirkon profiilin ja maineen välillä. Monen nuoren aikuisen mielikuvissa kuva evankelisluterilaisesta kirkosta on vanhanaikainen, etäinen ja suvaitsematon. Tällaiset ennakkoasenteet vaikeuttavat kirkosta tulevien viestien vastaanottamista ja vaikuttavat niiden tulkintaan. (Lindqvist 2004, 15.) 3.7 Kirkon nuorisotyö ja internet Kirkko avasi omat verkkosivustonsa vuonna Niihin sisältyi alusta asti kouluille tarkoitettu palvelu, joka on saanut oppilailta ympäri Suomea hämmästelevää ja myönteistä palautetta. Näiden nuorten käsitys kirkosta vanhanaikaisena yhteisönä muuttui heidän saamansa uuden kokemuksen perusteella. (Lindqvist 2004, 27.) Verkko- ja mobiiliviestintä ovat saavuttaneet vankan aseman erityisesti nuorten suomalaisten maailmassa. Kirkon avautuessa vuoropuheluun nuorten ja nuorten aikuisten kanssa, aktiivinen läsnäolo myös verkkoyhteisöissä tulee ajankohtaiseksi. Strategiakauden aikana onkin syytä tutkia ja kehittää edelleen näiden viestintäkanavien mahdollisuuksia ja toimivuutta nuorien parissa työskenneltäessä. Nuorten jäsenyyden vahvistumisen kannalta on tärkeää, että he kokevat seurakunnan läsnäolon työstäessään heille tärkeitä asioita. Moni toiselle paikkakunnalle muuttanut nuori aikuinen pitää vuoropuhelumahdollisuuden säilymistä kotiseurakuntansa kanssa tärkeänä. Kirkollista mediatuotantoa tulee siis kehittää niin, että nuoret voivat kohdata kirkon myös heidän normaalisti käyttämissään medioissa, kuten internetissä. (Lindqvist 2004, 27.)

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot