RYHMIEN MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSESSA HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTOLLA 71

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMIEN MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSESSA HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTOLLA 71"

Transkriptio

1 RYHMIEN MERKITYS PÄIHDEKUNTOUTUKSESSA HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTOLLA 71 Julin Teija, Pulli Susanna Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Julin Teija, Pulli Susanna. Ryhmien merkitys päihdekuntoutuksessa Harjavallan sairaalan osastolla 71 Pori 2005, 52 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kuinka paljon Harjavallan sairaalan osastolla 71 käytettävät ryhmät auttoivat potilaita heidän kuntoutumisessaan. Tarkoituksena oli myös syventää omaa tietoa huumeista, kuntoutuksesta ja sen merkityksestä. Tarkoitus oli myös antaa tietoa ryhmistä opinnäytetyömme lukijoille, sekä antaa Harjavallan sairaalan osaston 71 työntekijöille mahdollisuus kehittää ryhmiä opinnäytetyömme pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hoidossa olleet huumeidenkäyttäjät kokivat eri ryhmät. Tutkimuksessa selvitettiin huumeidenkäyttäjän näkökulma siihen, miten eri terapiat auttoivat päihdekuntoutuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin Harjavallan sairaalan osastolla 71, välisenä aikana hoidossa olleilta potilailta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joihin 12 potilasta vastasi nimettöminä. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen välinein ja vastauslomakkeet analysoitiin excel- taulukon avulla. Analysointi toteutettiin ristiinvertailemalla kyselylomakkeen vastauksia keskenään. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin päihteitä ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksessa käsiteltiin myös Harjavallan sairaalan osaston 71 toimintaa. Tärkein osuus teoriaosuudessa oli kuitenkin ryhmillä. Ryhmä osuutta on työssä pohjustettu terapioilla, koska Harjavallan sairaalan osaston 71 ryhmät perustuvat niihin. Tutkimuksen vastausprosentti oli 80. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli iältään vuotiaita miehiä. Tutkimuksessa ei vertailtu naisten ja miesten tuloksia keskenään, koska naisten osuus kyselyyn vastanneista oli vähäinen. Tutkimuksessa ilmeni, että liikuntaryhmä oli suosituin kaikissa ikäluokissa, ja siitä koettiin olleen eniten hyötyä kuntoutumisessa. Tutkimustulos osoittaa, että liikunta on monelle mielekästä tekemistä. Tutkittavat saivat myös musiikkiryhmästä tärkeän avun kuntoutumiseen. Omahoitajuus koettiin myös tärkeäksi tutkimuksessa. Tutkittaville oli tärkeää, että on joku jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Asiasanat: huume, huumeidenkäyttäjä, riippuvuus, kuntoutus, ryhmä.

3 ABSTRACT Julin Teija, Pulli Susanna The importance of groups in controlled substance rehabilitation on the ward 71 in Harjavalta hospital Pori 2005, 52 pages, 2 appendices Diaconia Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this thesis was to examine how much did the groups that were used on the ward 71 in Harjavalta hospital help the patients in their rehabilitation. The purpose was also to amplify our own knowledge of rehabilitation and drugs as well as their importance. We also aimed to give information about the groups to those who will read our thesis and to give the ward 71 of Harjavalta hospital a chance to develop their groups based on our thesis. The aim of this study was to find out how the drug abusers who were being treated experienced the groups. This study is a report of the affect of different therapies in substance abuse rehabilitation from the drug users' point of view. The material of this study was gathered on the ward 71 in Harjavalta hospital from patients that were treated there between The material was gathered with half-structured questionnaire that 12 patient answered anonymously. The material was analyzed by the means of quantitative and qualitative research methods and the questionnaires were analyzed with Excel program. The analyze was carried out by comparing the answers. The theory of this thesis was about controlled substance and their affects. The functions of the ward 71 in Harjavalta hospital were also introduced. The most important part of the theory was about the groups. The groups are based on therapy because that is the practice on the ward 71 in Harjavalta hospital. The percentage of answers was 80 in this study. Most of the respondents that answered the questionnaire were men at the age between 18 and 28. The results of men and women were not compared with each other because women's participation in the questionnaire was minor. The results of the study was that the exercise group was the most popular group in all the age categories and it was considered to be the most useful group in rehabilitation. This result shows that exercise is a meaningful pastime for many. The respondents also felt that they received an important help in their rehabilitation from the music group. Named nurse was also considered important in this study. It was important to the respondents that they had someone to talk to in confidence. Keywords: drug, drug abuser, addiction, rehabilitation, group

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTON 71 TOIMINTA AIHEPIIRIIN LIITTYVÄT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET PÄIHTEET Lääkkeet päihteenä Alkoholin käyttö päihteenä Päihteiden sekakäyttö Teknisten liuottimien käyttö päihteenä Laittomat huumeet Stimulantit Hallusinogeenit Opiaatit HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTON 71 KÄYTTÄMÄT KUNTOUTUS- MENETELMÄT Fysioryhmä Liikuntaryhmä Luovaryhmä Musiikkiryhmä Plussaryhmä Psykologin ryhmä...33

5 7 TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS Tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen tutkimus TUTKIMUSTULOKSET Taustatietoja Hoitohenkilökunnan tuki Kokemuksia muista hoitomuodoista Ryhmistä saatu apu ja niiden riittävyys Ryhmien kehittämisehdotuksia JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Tutkimuksen eettiset tekijät Tutkimuksen luottavuus...47 LÄHTEET...49 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Tutkimuslupa-anomus

6 1 JOHDANTO Harjavallan sairaalassa osastolla 71 käytetään erilaisia hoidollisia ryhmiä osana päihdekuntoutusta. Osastolla toimivat ryhmät ovat fysio-, liikunta-, luova-, musiikki-, plussaja psykologinryhmä. Osaston toiminnan perustana on omahoitajuus, ja yhteisöllisyys, joka tarkoittaa yhdessä tekemistä ja potilaiden vastuuttamista päivittäisten tehtävien hoitoon. (Harjavallan sairaala Päihdeosasto 71.) Aihepiiriin liittyviä tutkimuksia on aiemmin tehty muutamia. Harjavallan sairaalassa päihdepsykiatrisella osastolla on tutkittu päihdepsykiatrista kuntoutusta potilaan kokemana vuonna Tekemämme tutkimuksen tavoitteena on antaa tämänhetkistä tietoa siitä miten potilaat kokevat ryhmät ja niiden riittävyyden kuntoutumisessaan. Tämän tutkimuksen aiheena on Harjavallan sairaalan osastolla 71 käytettävät hoito- ja kuntoutusmenetelminä käytettävät ryhmät, jotka ovat tärkeä osa päihdekuntoutusta. Tutkimuksen kohteena ovat Harjavallan sairaalan osastolla 71 syksyllä 2004 hoidossa olleet potilaat. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ryhmien riittävyyttä hoidossa ja antaa osastolle mahdollisuus kehittää ryhmiään tämän työn kautta. Tutkimuksessa selvitetään ryhmien riittävyyttä päihdekuntoutuksessa ja hoitohenkilökunnan antaman tuen hyötyä kuntoutumiseen. Tutkimuksella haluamme myös selvittää, miten tutkittavat odottavat kuntoutumisen auttavan. Toivomme tutkittavien antavan myös ehdotuksia siihen, miten ryhmiä voitaisiin kehittää. Koska meillä oli mielenkiintoa päihdetyötä kohtaan otimme yhteyttä Harjavallan sairaalaan osastolle 71, josta kysyimme aihetta opinnäytetyöllemme. Osaston henkilökunta ehdotti meille muutamaa opinnäytetyön aihetta, joista valitsimme tutkimuksen aiheeksi ryhmien merkityksen kuntoutuksessa. Rajasimme opinnäytetyömme koskemaan Harjavallan sairaalan osastolla 71 käytettäviä kuntouttavia ryhmiä ja niiden riittävyyttä päihdekuntoutuksessa. Opinnäytetyön aiheeseen liittyvää teoriaa keräsimme pääasiallisesti kirjallisuudesta. Käytimme myös runsaasti Harjavallan sairaalasta saatuja painamattomia esitteitä. Internet lähteitä emme

7 käyttäneet, koska niiden luotettavuus voi olla kyseenalaista. Myös vierasperäiset lähteet jätimme pois väärien tulkintojen välttämiseksi.

8 8 2 HARJAVALLAN SAIRAALAN OSASTON 71 TOIMINTA Harjavallan sairaalan osasto 71 on kuusipaikkainen suljettu hoitoyksikkö, joka kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueeseen. Toimipaikkana on Harjavallan sairaala. Osasto on toiminut keväästä 2003 saakka ja se on erikoistunut päihdeongelmaisten hoitoon ja tutkimukseen. Hoitojaksot ovat keskimäärin 4-6 viikkoa. Hoidossa keskitytään potilaan asioiden selvittämiseen ja jokaiselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. (Harjavallan sairaala Päihdeosasto 71.) Tutkimus- ja kuntoutusjaksolle potilaat tulevat lääkärin, sosiaalitoimen tai työterveyshuollon lähetteellä. (Harjavallan sairaala Päihdeosasto 71). Ennen osastohoidon aloittamista potilaat käyvät poliklinikka-arviossa. (Toimintakertomus osasto 71). Hoidon alkaessa potilaat allekirjoittavat hoitosopimuksen, jolla he sitoutuvat noudattamaan osaston sääntöjä. Potilaille nimetään omahoitaja, joka vastaa pääasiallisesti potilaan hoidosta. (Harjavallan sairaala Päihdeosasto 71.) Yhteisöllisyys on osaston toiminnan perusta ja sen olennainen osa ovat hoidolliset ryhmät. Yhteisöllisyys tarkoittaa myös yhdessä tekemistä ja potilaiden vastuutehtävien hoitamista. Ryhmät vaihtelevat päivittäin ja ne kokoontuvat arkipäivisin. Osastolla toimivia ryhmiä ovat fysio-, liikunta-, luova-, musiikki-, plussa- ja psykologinryhmä. Potilailla on mahdollisuus osallistua myös toiminnallisiin terapioihin tai työterapiaan. (Harjavallan sairaala Päihdeosasto 71.) 3 AIHEPIIRIIN LIITTYVÄT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Sini Parviainen ja Riikka Vuorinen ovat tehneet opinnäytetyön Päihdepsykiatrinen kuntoutus potilaan kokemana. Opinnäytetyö on tehty Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikössä vuonna Tutkimuksessa on selvitetty potilaiden kokemuksia Harjavallan sairaalan osaston 13 päihdepsykiatrisesta kuntoutuksesta. Parviaisen ja Vuorisen tutkimustuloksista ilmeni, että yhteisö- ja

9 9 yksilöhoidoista tärkeimmäksi koettiin omahoitajakeskustelut ja niistä oli saatu eniten apua. Toiminnallisista ryhmähoidoista oli saatu eniten apua liikuntaterapiasta, josta potilaat myös odottivat saavansa eniten apua. Tutkimuksella selvitettiin, miten kuntoutusjaksolla olleet potilaat olivat kokeneet osastolla saamansa hoidon ja mitä apua hoidosta oli ollut. Tavoitteena oli myös saada tietoa, jonka avulla osaston henkilökunta pystyisi kehittämään toimintaansa. (Parviainen & Vuorinen 2000, 3, 26, 31.) Arja Ruisniemi on tehnyt pro gradu-tutkielman päihdehuollon asiakkaiden kokemuksista Kankaanpään A-kodissa. Tästä pro gradusta A-klinikkasäätiö on julkaissut raportin Asiakkaana päihdekuntoutuksessa: Asiakkaiden kokemuksia laitoskuntoutuksesta Kankaanpään A-kodissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten asiakas koki omahoitajan roolin, pystyikö asiakas laitoskuntoutuksen aikana löytämään ne voimavarat, jotka mahdollistavat muutoksen päihteettömään elämään ja mitkä olivat asiakkaan kokemuksen mukaan sellaiset osatekijät laitoskuntoutuksessa, jotka olivat häntä eniten auttaneet. Tutkimuksessa oli myös tarkoitus tuoda esiin asiakkaan kokemus päihdekuntoutuksesta laitoksessa. (Ruisniemi 1997, 28, 52.) Ruisniemen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa haastatelluista asiakkaista koki kuntoutusjakson positiivisena. Asiakkaat kokivat henkilökohtaisen työntekijän johtajana ja ohjaajana, mutta eivät ilmaisseet kokemusta vallankäytöstä. Muusta henkilökunnasta asiakkaat kuitenkin kertoivat kokeneensa vallankäyttöä, joka oli tullut esiin puheen tai laitoksen käytäntöjen kautta. Yhteisön paineet ja tiiviys sekä toisten asiakkaiden mielenterveysongelmat koettiin negatiivisina. Yleisesti laitoksen säännöt hyväksyttiin, mutta niissä tapauksissa ne koettiin negatiivisina, joissa asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet olivat ristiriidassa sääntöjen kanssa. Negatiivisena pidettiin myös työntekijöiden kiirettä. Asiakkaat kokivat positiivisina asioina yhteisön, itsensä hyväksytyksi kokemisen, asiatiedon, jota kuntoutuksesta sai, kuntoutuspaikan sijaitsemisen rauhallisessa ympäristössä kauempana keskustasta sekä henkilökohtaisen työntekijän. Eniten asiakkaat kokivat kuntoutuksen aikana saaneensa apua erilaisista ryhmistä, henkilökohtaisesta keskustelusta sekä asiatiedosta. Monet eivät osanneet sen tarkemmin eritellä vain yhtä asiaa mistä oli ollut apua, vaan kuntoutus kokonaisuudessaan oli se mikä oli auttanut. (Ruisniemi 1997, 53.)

10 10 4 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Huume-käsite sisältää useita eri merkityksiä, ja sitä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Oikeudellisessa mielessä huumeita ovat huumausainelakiin ( /41) perustuvassa huumausaineasetuksessa ( /282) luetellut huumausaineet. Vuonna 1981 huumausaineasetusta muutettiin ja siihen lisättiin huumausaineiksi luokiteltavia aineita, joita on tavallisessa lääketieteellisessä käytössä mm. bentsodiatsepiinit. (Pylkkänen 1986, 13.) Huumeet määritellään riippuvuutta aiheuttaviksi aineiksi, joita pidetään niin vaarallisina yksilöille ja yhteiskunnalle, että niiden saatavuutta on pyritty estämään tai rajoittamaan erityisin lainsäännöksin. Huumausaineet jaetaan tavallisesti kolmeen ryhmään: 1. huumaaviin, kipua lieventäviin ja unta edistäviin aineisiin, esim. morfiini ja heroiini, 2. piristäviin, keskushermostoa kiihottaviin aineisiin, esim. amfetamiini sekä 3. hallusinaatioita aiheuttaviin aineisiin, esim. kannabis. (Ahola, Kuhlman & Luotio 1996, 394.) Huumeidenkäyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumetta tietoisesti päihtymistarkoitukseen. (Havio, Mattila, Sinnemäki & Syysmeri 1995, 116). Huumeidenkäyttäjäksi voidaan nimetä henkilö, joka käyttää aineita tavalla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua eikä laillista. (Saarto 1998, 67). Riippuvuus eli addiktio tarkoittaa päihteiden vakavan käytön häiriötä. Riippuvuudella tarkoitetaan kemiallisen aineen käyttöä, joka johtaa fyysisen ja psyykkisen terveyden huomattavaan heikkenemiseen. Riippuvuuteen liittyy myös kyvyttömyys säädellä käyttöä ja elimistön kasvava kyky sietää ainetta. Addiktio kuvaa yleensä pakonomaista kemiallisen aineen käyttöä, jota käyttäjä ei pysty hallitsemaan ja joka johtaa terveydellisiin ongelmiin. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 113, 114.) Päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit määritellään ICD-10 (International Classification of Diseases) tautiluokituksessa. Riippuvuuden määritelmä: Ryhmäkäyttäytymiseen sekä kognitiivisiin ja fysiologisiin toimintoihin liittyviä ilmiöitä, jotka kehittyvät aineen toistuvan käytön jälkeen. Tyypillisiä tällaisia ilmiöitä ovat voimakas halu käyttää ainetta, vaikeus hallita sen käyttöä, käytön jatkuminen haitallisista seuraamuksista huolimatta, aineen käytön asettaminen muiden toimintojen

11 11 ja velvollisuuksien edelle, aineen sietokyvyn kasvu sekä joskus ruumiilliset vieroitusoireet. (Ks. Ruisniemi 1997, 8-9.) Päihderiippuvuus kehittyy yleensä hitaasti, ja se on monimuotoinen tapahtuma. Riippuvuuden kehittymisen vaikuttavat mm. käytetyn päihteen fysiologiset ominaisuudet, käyttäjän yksilölliset piirteet, persoonallisuus sekä psyykkiset ja kulttuurilliset tekijät. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, 32.) Riippuvuutta on kielteistä ja myönteistä. Kielteinen riippuvuus muodostuu haitallisesta ja pakonomaisesta toiminnasta, myönteinen riippuvuus ilmenee käyttäytymisessä mielihyvää tuottavana, toistuvana toimintana. (Inkinen et al 2000, 26.) Kielteinen riippuvuuskäyttäytyminen kuvaa elämäntilanteeseen sopimatonta, epärealistista selviytymistapaa, jossa turvaudutaan liiaksi toisiin ihmisiin omien päätösten tekemisessä tai itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa. Kielteinen riippuvuus ilmentää aina pakonomaisuutta suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Kielteinen riippuvuus voi liittyä esimerkiksi pelaamiseen, tupakoimiseen, sukupuolielämään tai päihteiden käyttöön. Kielteisen riippuvuuden lopettamisen jälkeen saattaa ilmetä vieroitusoireita. (Inkinen et al 2000, 28.) Myönteinen riippuvuuskäyttäytyminen ilmenee sopeutumisena rajattuun autonomiaan elämäntilanteessa. Tällöin ihminen luottaa toisiin saadakseen välttämättömän tuen ja avun elämässään. Myönteistä riippuvuutta on myös kyky ylläpitää ja solmia tasaarvoisia ja vastavuoroisia ihmissuhteita. (Inkinen et al 2000, 28.) Riippuvuutta voi olla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista. Psyykkinen riippuvuus alkaa yleensä jo aiemmin kuin fyysinen. Fyysisessä riippuvuudessa päihteetön tila aiheuttaa elimistössä erilaisia elintoimintojen häiriöitä, koska elimistö on tottunut päihteisiin. (Inkinen et al 2000, 31.) Toleranssi eli sietokyky kehittyy päihteen toistuvan käytön seurauksena. Fyysisesti riippuvainen elimistö vaatii päihteen jatkuvaa käyttöä voidakseen toimia normaalisti. Toleranssi on päihteiden toistuvaan käyttöön liittyvä ilmiö. Se tarkoittaa sitä, että yksilön päihteen kestokyky kasvaa ja käytetyn päihteen vaikutukset vähenevät toistuvilla käyttökerroilla. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 111, 117.)

12 12 Psyykkisessä riippuvuudessa ihminen uskoo saavuttavansa päihteen avulla jotain, joka muuten ei olisi mahdollista. (Salo-Chydenius 1992, 153). Päihteenkäyttäjä kokee päihteen välttämättömäksi hyvinvoinnilleen ja selviytymiselleen. Sosiaalinen riippuvuus merkitsee sitä, että päihteen käytöllä on merkitsevä asema siinä piirissä, jossa ihminen elää. (Inkinen et al 2000, 31.) Psyykkinen riippuvuus saattaa vaikuttaa ihmisen elämään pitkään päihteiden käytön lopettamisen jälkeenkin. Ihminen ei ehkä osaa toimia ilman päihteitä esim. kaupassa. Tämä saattaa johtaa siihen, että hänen on helpompi aloittaa käyttö uudelleen vieroituksen jälkeen. Sosiaalinen riippuvuus on myös olennaisessa osassa lopettamisen kanssa. (Inkinen et al 2000, 31.) Vieroitusta vaikeampaa on motivoituminen päihteettömään elämään. Psyykkinen riippuvuus ei välttämättä helpotu muiden oireiden loputtua ja uudelleen retkahtaminen on yleistä. Usein tarvitaan monia pitkäjänteisiä vieroitushoitojaksoja ja kuntoutusta, ennen kuin muutos päihteettömästä elämästä jää pysyväksi. (Inkinen et al 2000, 156.) Pitkäaikaisen päihteenkäytön lopettamista seuraa vieroitus-oireyhtymä. (Inkinen et al 2000, 157). Riippuvainen elimistö reagoi vieroitusoireilla, kun päihde poistuu elimistöstä. Fyysinen riippuvuus havaitaan yleensä vasta vieroitusoireista päihteiden saannin loputtua. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 117.) Vieroitusoireista yleisimpiä ovat levottomuus, pahoinvointi, hikoilu, pelokkuus ja vapina. Myös verenpaineen nousua, pulssin kiihtymistä ja keskittymisvaikeuksia on useilla. Oireet kuitenkin vaihtelevat sen mukaan, mistä huumeesta vieroittaudutaan. Sekakäyttäjän vieroitusoireet voivat olla melko arvaamattomiakin, koska ne voivat tulla eri aineista ja sekoittua toisiinsa. Oireet voivat olla fyysisiä ja/tai psyykkisiä, ne ovat usein vaikeita, mutta eivät useinkaan hengenvarallisia, kuten ovat esimerkiksi alkoholi- ja lääkevieroitusoireet. Oireita hoidetaan lääkkeillä niiltä osin kuin se on mahdollista. (Inkinen et al 2000, ) Kuntoutuksella päihdehuolto pyrkii potilaan päihteettömän elämän saavuttamiseen ja päihteiden käytön hallinnan kehittämiseen ja parantamiseen. Vaikeaoireisellakin potilaalla on usein mahdollisuus kuntoutua, mikäli hänet saadaan sitoutumaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen avo- ja laitoskuntoutusohjelmien tavoitteena on potilaan identiteetin muuttaminen päihderiippuvaisesta ilman huumeita itsenäisesti

13 13 toimeentulevaksi. Sosiaalisten taitojen elvyttäminen ja itseluottamuksen palauttaminen on kuntoutuksessa tärkeää. ( Teirilä 1998, ; Holopainen 1998, 244.) Jokaisessa terapiassa käytetään eri elementtejä parantavina välineinä. Terapiaa käytetään terapeuttisen avun tarpeessa olevan yksilön hoitamiseen. (Ahonen 1993, 32). Harjavallan sairaalan osastolla 71 käytetään terapia-nimityksen sijasta ryhmä-nimitystä. Terapia-nimitystä ei käytetä, koska kaikkien ryhmien ohjaajilla ei ole terapeutin koulutusta. 5 PÄIHTEET Päihteidenkäyttöä esiintyy melkein kaikissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa. Käytettävät aineet, niistä aiheutuvat haitat, sosiaaliset päihteiden käytön normit ja yhteiskunnan toimenpiteet päihteitä kohtaan vaihtelevat maakohtaisesti ja kulttuureittain. Suomi on pitkälti ollut alkoholikulttuurin maa, mutta muidenkin huumausaineiden käyttö on ollut nousussa. Alkoholin ohelle päihteiden käyttöön on tullut erilaisia rauhoittavia, uni- ja kipulääkkeitä, huumausainelaissa määriteltyjä huumausaineita sekä muita päihdyttäviä aineita esim. liuottimia. (Inkinen et al 2000, 37.) Tyypillistä kaikille päihdyttäville aineille on, että niiden käytöstä eri käyttötilanteissa tai käytön eri asteilla aiheutuu joitakin toivottuja ja hyväksyttyjä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia. Usein ne samalla aiheuttavat samoilla elämän alueilla monia ongelmia. (Inkinen et al 2000, 37.) 5.1 Lääkkeet päihteenä Useita psyykeeseen vaikuttavia lääkkeitä voidaan käyttää päihteenä, tällaisia ovat mm. uni-, kipu- ja rauhoittavat lääkkeet. Myös pahoinvointilääkkeitä käytetään. Usein tulkinnallisena ongelmana on erottaa asianmukainen, mutta tarpeettomasti pitkittyvä

14 14 lääkkeiden käyttö, ongelmallinen riippuvuuskäyttö ja päihdekäyttö toisistaan täsmällisesti. (Inkinen et al 2000, 47.) Yleisimpiä päihdekäytössä olevia lääkkeitä ovat psyykelääkkeisiin kuuluvat bentsodiatsepiinit ja barbituraatit. Niitä käytetään keskushermostoa lamaavan vaikutuksen vuoksi. Niiden liikakäytön aiheuttamassa päihtymystilassa myös jännitys tuntuu laukeavan, ahdistus helpottaa ja ongelmat lievenevät. Pieninä annoksina bentsodiatsepiinit ja barbituraatit rentouttavat ja rauhoittavat, ylisuurina annoksina ne aiheuttavat päihtymystilan. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Suurin osa päihdetarkoituksiin hankituista lääkkeistä on hankittu laillisesti lääkärin kirjoittamilla lääkemääräyksillä ja osa pimeiltä markkinoilta katukaupasta. (Inkinen et al 2000, 48). Lääkkeiden väärinkäyttö tarkoittaa sitä, että lääkkeitä käytetään liikaa tai päihtymistarkoituksessa. Yksi väärinkäytön muodoista on sekakäyttö, jolloin lääkkeitä käytetään alkoholin tai huumeiden kanssa. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 102.) 5.2 Alkoholin käyttö päihteenä Alkoholi on kofeiinin ja nikotiinin jälkeen yleisimmin käytetty päihde. Se luokitellaan lamaavaksi lääkeaineeksi. (Kiianmaa 2003, 120.) Sen käyttö on hyväksyttyä ja laillista. Alkoholin käyttö liittyy usein yhdessä olemiseen, tunnelman luomiseen ja ruokailuun. Sen käyttöön liittyy usein myös rentoutuksen ja helpotuksen etsimistä ja itsensä palkitsemista. Alkoholia käytetään useimmiten sen myönteisten vaikutusten vuoksi. (Inkinen et al 2000, 39.) Käyttäjä saavuttaa sosiaalista vilkastumista, rentoutumista ja arjesta irtautumista. Usein nämä toteutuvat veren alkoholipitoisuuden ollessa hieman alle yhden promillen. Tämä alle yhden promillen nousuhumala näkyy ihmisessä mielialan nousuna, itsevarmuuden lisääntymisenä, rentoutumisen tunteena, puheliaisuutena ja estojen häviämisenä. Myönteisten vaikutusten ohella tekemisen suoritustaso laskee (esim. autolla ajo) jo pienessäkin promillemäärässä. Tämä ilmenee usein kömpelyytenä normaalissakin toiminnassa. Usein käyttäjä ei itse huomaa puutteita suorituskyvyssään. Yli yhden promillen humalassa äänenvoimakkuus kasvaa, kuulo heikkenee, puhe voi sammaltaa,

15 15 valppaus huononee, silmät alkavat punottaa, hikoilu lisääntyy ja reagoiminen ja toimintojen suoritustaso alenee. Yli kahden promillen humalassa alkoholi alkaa vaikuttaa anesteettisesti ja kivun tunne vähenee tai poistuu kokonaan. Koko ajan veren alkoholipitoisuuden noustessa tajunnan taso laskee. Yli neljän promillen humalassa piilee myrkytysvaara ja aivojen hengityskeskuksen toiminta voi loppua. Tämän vuoksi sammunut tulisikin toimittaa sairaalaan. Alkoholin käytöllä on osuutta aivovaurioihin sekä maksa-, haima-, sydän- ja verisuonisairauksiin. Se vaikuttaa lisäävästi myös tapaturmiin ja sosiaalisiin ongelmiin. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Alkoholipitoisuuden määrään veressä vaikuttavat mm. sukupuoli, paino ja unen puute. Alkoholipitoisuuksien poistuessa elimistöstä seuraa krapula. Se ilmenee huonovointisuutena, päänsärkynä, heikotuksena ja väsymyksenä. Vähintään muutaman päivän jatkuneen alkoholinkäytön seurauksena vieroitusoireet ilmaantuvat tunnin kuluttua käytön lopettamisesta. Vieroitusoireita ovat mm. levottomuus, vapina, hikoilu, unettomuus, ahdistus, masennus, kuulo- ja näköharhat ja unihäiriöt. Erittäin runsaan ja pitkäaikaisen käytön lopettaminen voi johtaa delirium tremens- tilaan eli juoppohulluuteen (=alkoholipsykoosi). (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) 5.3 Päihteiden sekakäyttö Sekakäyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten, miesten ja alkoholiongelmaisten parissa. Tavallisin sekakäytön muoto on rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö. (Inkinen et al 2000, 83.) Usein lääkkeillä pyritään voimistamaan alkoholin vaikutusta tai lievittämään alkoholin tai huumeiden aiheuttamia vieroitusoireita. Etenkin nuoria sekakäyttöön saattaa houkuttaa ns. halpa humala, koska lääkkeet voimistavat alkoholin vaikutusta. Sekakäytöllä on usein arvaamattomia seurauksia. Ne riippuvat käytetystä lääkkeestä ja alkoholimäärästä. Joidenkin tiettyjen kipulääkkeiden kanssa pienikin alkoholimäärä voi olla tappava. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 106.) Myös rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi voivat olla hengenvaarallisia. Usein myös huumeiden ohella käytetään muuta päihdettä, koska vahvempien aineiden käyttäjien ei ole mahdollista saada ainetta jatkuvasti. (Inkinen et al 2000, 83.)

16 Teknisten liuottimien käyttö päihteenä Liuottimien esim. liimojen, bensiinin, lakan, tinnerin, asetonin, aerosolien (hiuslakka, spraymaalit) ja butaanin (tupakansytyttimissä, retkikeittimissä) haistelua ja hengittämistä päihtymystarkoituksessa kutsutaan imppaamiseksi. Haihtuvia höyryjä impataan astiasta, muovipussista tai kangastilkusta hengenvedon jälkeen alkaa alkoholista saatavan humalan kaltainen tila, joka on puolesta tunnista tuntiin kestävä tokkurainen ja raukea tila. Liuottimien imppaus saattaa aiheuttaa aistivääristymiä ja suuruuskuvitelmia, joita huumausaineet aiheuttavat. (Inkinen et al 2000, 74.) Liuottimia käyttävät usein nuoret, noin vuotiaat, koska niiden saanti on helppoa ja ne ovat halpoja. Usein ne aiheuttavat voimakkaan psyykkisen riippuvuuden ja sietokyky kasvaa yleensä nopeasti. Liuottimien jatkuvasta käytöstä aiheutuu mm. tylsistymistä, nuhaa, yskää, nenäverenvuotoa ja ruokahalun heikkenemistä, sekä elimellisiä aivovaurioita. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa myös muita vaurioita elimistössä esim. munuais- ja maksavaurioita. (Inkinen et al 2000, 74.) 5.5 Laittomat huumeet Kannabis on yleisin huume Euroopassa. Sitä saadaan kannabis kasvista (Cannabis sativa-hamppukasvi) ja sen uutetta ja kasvinosia on käytetty rauhoittamaan, lievittämään kipua ja kouristuksia jo melko pitkään. (Ahtee 2003, 157.) Kannabiskasvista saadut aineet ovat hasis, marihuana ja hasisöljy. Sen merkittävin päihdyttävä aine on THC, joka sitoutuu elimistön rasvakudokseen ja poistuu sieltä vähitellen. Tästä johtuen kannabistuotteiden pitkäaikaisen käytön jälkeen käyttäjälle voi tulla takaumia eli flashback -ilmiöitä vielä pitkään käytön lopettamisen jälkeen. Kannabista voidaan käyttää mm. polttamalla piipussa tai savukkeissa, juomaan liuotettuna tai karamelleissa. (Inkinen et al 2000, 75, 76.) Käyttö aiheuttaa mm. estojen vähenemistä, euforiaa, puheliaisuutta, etäisyyksien ja minäkuvan hahmotushäiriöitä, makeannälkää, uneliaisuutta, silmien sidekalvojen verestämistä, verenpaineen laskua ja pulssin nousua. Aineen vaikutuksen loputtua noin

17 17 kolmen- neljän tunnin kuluttua, käyttäjän vointi muuttuu päinvastaiseksi; hiljaiseksi, mietteliääksi, alakuloiseksi ja syrjään vetäytyväksi. (Inkinen et al 2000, ) Päihtymystilan laatu vaihtelee kannabiksen laadun mukaan. Suurin osa kadulta ostetusta aineesta on huonolaatuista ja se aiheuttaa ulospäin näkyvän tunkkaisen päihtymystilan. Hyvälaatuisen kannabiksen käyttö ei aina näy ulospäin, vaikka käyttäjä kokee voimakkaita hyvänolontunteita ja olotila muuttuu rennoksi. Käyttäjän ominaisuudet vaikuttavat myös kannabiksen vaikutukseen. Kaikkiin kannabis ei tehoa lainkaan, toisille se aiheuttaa epämiellyttävän olon ja joissain tapauksissa kokeilija saattaa ajautua päiviä kestävään psykoosimaiseen tilaan. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 109.) Jatkuva kannabiksen käyttö vaikuttaa kaikkialle elimistöön; se aiheuttaa mm. hengitysteiden ärsyyntymistä, hengitystie- ja keuhkoputkien tulehduksia, hampaiden reikiintymistä, hedelmällisyyden heikentymistä, keskenmenoja ja ruokahalun kasvua. Yksi merkittävä haitta on vaikutus muistiin, arviointikykyyn ja motoriseen koordinaatioon. Yksikin marihuanasavuke poltettuna päivää ennen muistia tai koordinaatiota vaativaa tehtävää huonontaa ratkaisevasti suorituskykyä. (Ahtee 2003, 159.) Usein vaikutukset näkyvät myös elämän muilla osa-alueilla esimerkiksi rikollisuutena, aineiden kauppaamisena, apatiana ja passivoitumisena elämään. Kannabistuotteiden myrkytyskuolemia ei ole vielä todettu vaan kuolemantapaukset ovat itsemurhia, tapaturmia tai liikenneonnettomuuksia. (Inkinen et al 2000, 76.) Kannabiksen vaikutuksia kohtaan kehittyy toleranssi, fyysistä riippuvuutta ei ole pystytty kannabiksen käyttäjillä toteamaan. (Ahtee 2003, 159). 5.6 Stimulantit Amfetamiini on synteettinen valmiste, jota on aiemmin käytetty laihdutuslääkkeenä sekä piristeenä ja masennuslääkkeenä. Vuonna 1968 aine määriteltiin huumausaineeksi, jonka jälkeen sitä ei ole käytetty lääkkeenä Suomessa. (Inkinen et al 2000, 76.; Ahtiala & Ruohonen 1998, 112.) Joissakin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa sekä USA:ssa sitä käytetään edelleen lääkkeenä. Näistä maista amfetamiinia myös kuljetetaan Suomeen. (Inkinen et al 2000, 112.) Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla tai suonen sisäisesti. Ainetta on tabletteina, liuoksina, kapseleina ja erisävyisinä vaaleina jauheina.

18 18 Yleensä saatavilla oleva aine on epäpuhdasta ja sitä on jatkettu esimerkiksi sokerilla tai jauhetulla lääkkeellä. Epäpuhtaudet aineessa aiheuttavat mm. suonitulehduksia. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 112.) Amfetamiinin käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. pulssin kiihtyminen, rytmihäiriöt, hikoilu ja levottomuus. Vaikutus on aluksi kiihottava, joka muistuttaa seksuaalista hyvää oloa, mutta alkuvaiheen jälkeen seuraa masennus, pelot, aistiharhat, ruokahaluttomuus sekä itsetunnon ja vireyden lisääntyminen. Jatkuva käyttö aiheuttaa vainoharhaisuutta, ahdistuneisuutta, muistihäiriöitä, laihtumista, ummetusta ja hampaiden reikiintymistä. Myös maksavauriot - ja tulehdukset, sukupuolitaudit, impotenssi ja rikollisuus voivat olla amfetamiinin vaikutuksia. Kuolemantapaukset johtuvat usein onnettomuuksista tai itsemurhista, harvemmin amfetamiinin yliannoksesta. (Inkinen et al 2000, 77.) Kokaiinia saadaan Etelä-Amerikassa kasvavista kokapensaan lehdistä. Intiaanit ovat käyttäneet lehtiä piristeenä jo tuhansia vuosia. Kokapensaan lehdistä nykyään saatava aine on yleensä valkoista jauhetta, jota poltetaan, otetaan ruiskeena tai nuuskataan. (Inkinen et al 2000, 77.) Nuuskatun kokaiinin vaikutus tulee esiin parissa minuutissa, suoneen ruiskutetun noin 15 sekunnissa. Poltettaessa vapautuva kokaiiniemäs pääsee nopeasti keuhkojen verenkierron kautta aivoihin ja voi vaikuttaa nopeammin kuin suonsisäisesti käytetty aine. Puhdas kokaiini (alkaloidi) on eristetty 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin huomattiin myös sen puuduttavat ominaisuudet, jolloin sitä alettiin käyttämään paikallispuudutteena. Myöhemmin sen perusteella on kehitelty paikallispuudutusaineista mm. prokaiini. (Ahtee 2003, 161,162.) Kokaiinin vaikutukset muistuttavat amfetamiinin vaikutuksia, mutta ne ovat lyhytkestoisempia ja voimakkaampia. Sen käyttö kohottaa itsetuntoa ja olo on hilpeä, nälän tunne katoaa ja sosiaalinen kanssakäyminen helpottuu. Kokaiinin pitkäaikaisen nuuskaamisen seurauksena käyttäjä niiskuttaa ja käyttää usein nenäsuihkeita. Nenän ympäristöön tulee ihottumaa ja toisinaan kokaiiniärsytys tekee reiän sierainten väliseinään ja ääni muuttuu. Muita haittoja kokaiinin käytöstä ovat mm. verenpaineen nousu ja verisuonten supistuminen, pitkäaikaisessa käytössä se saattaa vaurioittaa dopamiinipitoisia hermoja ja aivojen pieniä verisuonia. Kokaiini ei aiheuta varsinaista fyysistä riippuvuutta, mutta voimakkaan psyykkisen riippuvuuden kuten

19 19 amfetamiinikin. Pitkään jatkuneen käytön lopettamisen jälkeen olo on tyhjä ja masentunut. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Crack on kokaiinin, veden ja ammoniakin sekoitus. Se on kokaiinin voimakkaampi versio, johon liittyy voimakkaampi ja nopeammin tuleva psyykkinen riippuvuus. Poltettuna se antaa käyttäjälle voimakkaan ja nopean kiihotustilan, jota seuraa masennus. Free-base on emäksinen kokaiinijohdannainen, jota poltetaan vesipiipussa, marihuanasätkässä tai tupakassa. Coca-basea käytetään polttamalla ja se on epäpuhdasta kokatahnaa. Katia saadaan Catha edulis -puun lehdistä. Lehdistä liukenee pureskeltaessa kationia ja katiinia, jotka aiheuttavat amfetamiinin kaltaisen vaikutuksen. (Inkinen et al 2000, ) Kat vaikuttaa enimmäkseen muualla elimistössä kuin aivoissa ja sen käyttö värjää hampaat punaruskeiksi. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 115). 5.7 Hallusinogeenit Hallusinogeenit eli psykotomimeetit eli psykedeeliset yhdisteet (psykedeelinen= tajunnan laajentaja) vaikuttavat havainnointikykyyn ja ajatteluun aiheuttaen psykoosia muistuttavan tilan. Ne vääristävät tajunnan muuttamalla ajan ja paikan tajua sekä aiheuttavat näkö- ja kuuloharhoja sekä muita aistiharhoja. (Ahtee 2003, 159.) LSD eli lysergidi on voimakkain aistiharhoja aiheuttava aine, muita hallusinogeenejä ovat mm. meskaliini, eräät sienet ja kasvien siemenet ja ekstaasi. LSD on täysin synteettinen valmiste, joka otetaan yleensä suun kautta, sitä on tabletteina, kapseleina, pieninä paloina tai imeytettynä esim. sokerinpaloihin. Sitä kokeiltiin luvuilla psykoterapeuttiseen käyttöön, silloin se oli myös suosittu hippikulttuuriin kuuluvien parissa. LSD:n tuottamiin tuntemuksiin vaikuttaa käyttäjänsä luonne, ennakkoodotukset aineen vaikutuksesta, muut seurassa olevat ja paikka. LSD:n käyttöön, matkan tekoon, liittyy usein hulluuden elämyksiä ja sekoamista. Toiset ovatkin sanoneet käyttävänsä ainetta voittaakseen oman hulluuden pelkonsa. Käyttöön liittyvät matkat eli tripit voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä. (Inkinen et al 2000, 78.) LSD:n välittömiä vaikutuksia ovat näkö- ja kuuloharhat, todellisuuden- ja ajantajun katoaminen, itsen ja ympäristön välisen rajan hämärtyminen, aistikokemuksien

20 20 voimistuminen, hilpeys ja masennus. LSD vaikuttaa myös verenpainetta ja pulssia kiihdyttävästi, myös pahoinvointi ja oksentelu ovat tavallisia. Käyttäjän tunnistamista helpottaa se, että hänen liikkeensä ovat epävarmoja, hän vapisee, on ehkä paniikissa ja vaikuttaa mielenhäiriöiseltä. Pitkäaikainen käyttö tuo vainoharhaisuutta, masennusta, arvaamattomuutta, keskenmenoja, syntyneillä lapsilla epämuodostumia ja kromosomivaurioita. (Inkinen et al 2000, ) LSD sinällään ei ole juurikaan myrkyllinen, vaan sen vaarallisuus johtuu sen psyykkisistä vaikutuksista. Se voi aktivoida piileviä psykoottisia tiloja ja ajatushäiriöt harhatiloissa voivat aiheuttaa onnettomuuksia ja kauhutilat voivat ajaa itsemurhaan tai muihin väkivaltaisiin tekoihin. (Ahtee 2003, 170.) Flash- back-ilmiöitä eli takaumia voi tulla vielä viikkojen tai kuukausien päästä käytön lopettamisen jälkeen, näitä ei kuitenkaan tule kaikille. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 124). LSD:n käyttöön ei liity fyysistä riippuvuutta, mutta psyykkistä riippuvuutta voi esiintyä. Sietokyky aineeseen kasvaa nopeasti. (Inkinen et al 2000, 79.) Ekstaasi on synteettinen hallusinogeeninen amfetamiini. Alun alkaen, vuonna 1914, se kehitettiin laihduttavaksi, ruokahalua vähentäväksi valmisteeksi luvulla se otettiin käyttöön psykoterapiaa helpottamaan. Käyttö lopetettiin kuitenkin pian, kun huomattiin sen lähisukulaisen MDA:n aiheuttavan eläimille sivuvaikutuksia luvulla ekstaasin päihdekäyttö levisi ja yleistyi. Ainetta on pillereinä, pulvereina ja kapseleina, ja sitä voidaan ottaa suonensisäisesti, suun kautta sekä nuuskaamalla. (Inkinen et al 2000, 79.) Ekstaasitabletit ovat usein värillisiä, kuvioituja, pieniä ja vaarattoman näköisiä, joten niiden käyttämisen kynnys ei ole kovin korkea. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 116). Ekstaasin pahimpia haittavaikutuksia ovat, että käyttäjä ei havainnoi ruumiintoimintojaan, hän saattaa kärsiä hypertermiasta (ruumiinlämmön nousu), nestevajauksesta, kouristuksista ja pyörtymisistä, joskus myös akuutista munuaisten vajaatoiminnasta. (Ahtiala & Ruohonen 1998, 116). Nämä ovat usein myös syinä niihin kuolintapauksiin, joita ekstaasista on raportoitu aiheutuvan. Joskus on raportoitu myös ekstaasin aiheuttamia sydäninfarkteja ja aivoverenvuotoja. Käytön välittömiä vaikutuksia ovat mm. voimakas hyvänolontunne, fyysisen suorituskyvyn kasvu, masennus, hampaiden narskuttelu, takykardia (sydämen nopealyöntisyys) ja verenpaineen nousu. Käytön jälkeen seuraa väsymys, lihaskivut, keskittymisvaikeudet

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat

Opiaattiantagonistit eli reseptorinsalpaajat. Opiaattiagonistit eli reseptorinaktivoijat Buprenorfiiniopas Unikko Unikon siemenkotia raaputtamalla niissä oleva raaka oopiumi tulee kodan pintaan, josta se voidaan kerätä talteen. Raaka oopiumi sisältää monia luonnollisia lääke/huumausaineita.

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Kannabis puolestaan voi olla kaikkea edellä olevaa. Se piristää, lamaannuttaa ja voimistaa myös aistikokemuksia.

Kannabis puolestaan voi olla kaikkea edellä olevaa. Se piristää, lamaannuttaa ja voimistaa myös aistikokemuksia. HUUMAUSAINEET Huumausaineiden käyttökulttuurille on tyypillistä eri aineiden sekakäyttö sekä se, että huumeenkäyttäjät turvautuvat erilaisiin korvikkeisiin silloin, kun varsinainen huumausaineen saanti

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Tietoa päihteistä aikuisille

Tietoa päihteistä aikuisille Tietoa päihteistä aikuisille Tässä oppaassa kerrotaan päihteiden vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Päihteidenkäytöstä ei ole haittaa ainoastaan päihteidenkäyttäjälle itselleen, vaan myös hänen

Lisätiedot

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN

ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN ÄIDIN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ JA SEN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Suvi Lahtinen Mari Lötjönen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien kokemuksia erilaisista huumeista aiheutuvista terveyshaitoista

Huumeiden käyttäjien kokemuksia erilaisista huumeista aiheutuvista terveyshaitoista Annukka Heikkinen & Susanna Koponen Huumeiden käyttäjien kokemuksia erilaisista huumeista aiheutuvista terveyshaitoista Opinnäytetyö Kevät 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

HUUMEET. PAHIMMAT RISKIT Psykoosi, passivoituminen ja persoonallisuusmuutokset.

HUUMEET. PAHIMMAT RISKIT Psykoosi, passivoituminen ja persoonallisuusmuutokset. HUUMEET Oheisesta kaaviosta selviää huumeiden pääluokitukset. Kaavio perustuu yleistyksiin. Muita huomioitavia tekijöitä ovat: Aineen koostumuksen ja vahvuuden sattumanvaraisuus: Vahvuus ei ole usein tiedossa

Lisätiedot

Huumeet ja sekakäyttö

Huumeet ja sekakäyttö Huumeet ja sekakäyttö Aineet kadulla Subutex Amfetamiini Lääkkeet (mm. bentsot, Lyrica) Kannabis Kokaiini Gamma Lääkkeiden väärinkäyttö Päihteinä käytettävien lääkeaineiden käyttö muuten kuin asianmukaisen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Koukku asiaa huumeista

Koukku asiaa huumeista Koukku asiaa huumeista Sininauhaliitto Sisältö Lukijalle...3 Älä jää koukkuun!...4 Huumeiden vaikutus...5 Riippuvuus...7 Huumekierre...8 Huumerikokset...9 Yleisiä huumeita...10 Muita huumaavia aineita...14

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13 Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot