B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus
|
|
- Kaija Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus
2 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus Liikenneministeriö Helsinki, 2000
3 ISBN ISSN OY EITA AB Pikapaino, Annank. 44 Helsinki 2000
4 Julkaisija Tekijät Julkaisun nimi Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini, Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Raportti Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk. Arkkitehtuurikuvaus. Tiivistelmä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hankkeesta on laadittu kaksi loppuraporttia: Arkkitehtuurikuvaus ja Kehittämissuunnitelma sekä lisäksi Tiivistelmä -raportti, jossa esitetään hankkeen tärkeimmät tulokset. Käsillä oleva raportti on Arkkitehtuurikuvaus. Arkkitehtuuri on kuvattu kahdessa osassa: 1. Käsitteellinen arkkitehtuuri kuvaa toimintaprosessit, joita arkkitehtuurilla mahdollistetaan 2. Looginen arkkitehtuuri kuvaa toimintaprosessien mukaan laaditut tietojärjestelmätoiminnot, niiden väliset tietovirrat, käytettävät tietojoukot sekä toimintojen komponenttirakenne. Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus. Lisäksi arkkitehtuuri tehostaa organisaatioiden omaa toimintaa, edesauttaa eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä, nopeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista, lisää järjestelmien yhteiskäyttöisyyttä, tukee organisaatioiden strategista suunnittelua sekä auttaa tunnistamaan uusia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Arkkitehtuurin käyttäjiä ovat liikennetelematiikan kehittäjät ja liikenneministeriö. Kehittäjät voivat käyttää arkkitehtuuria järjestelmiensä nykytilan selvittämiseen ja lähtökohtana kehittämishankkeilleen. Liikenneministeriö käyttää arkkitehtuuria liikennetelematiikan kehityksen ohjaamiseen ja hankkeiden arviointiin. Ohjaaminen tapahtuu resursseja suuntaamalla. TelemArkin aikajänne on asetettu 5 10 vuoden päähän. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat tuona aikana erilaisin syklein. Muuttumiseen vaikuttavat tekijät jaetaan muutoksiin toimintaympäristössä ja teknologiassa. Ylläpitotarpeen arvioimiseksi esitetään, että arkkitehtuurille nimetään vastuullinen, joka käynnistää tarvittaessa arkkitehtuurin päivityksen. Avainsanat (asiasanat) Liikennetelematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, kehittämissuunnitelma, TelemArk, toimintoprosessi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B 5 /2000 Kieli Hinta Luottamuksellisuus Jakaja suomi Kustantaja Julkinen Liikenneministeriö Liikenneministeriö
5 The publisher Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini, Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon Name of the publication ESCRIPTION ate of publication Type of publication Assigned by Report Ministry of Transport and Communications ate when body appointed The National Transport Telematics Architecture TelemArk. escription of the Architecture Abstract Keywords The National Transport Telematics Architecture TelemArk is documented into two final reports: a escription of the Architecture ( Arkkitehtuurikuvaus ) and a Services evelopment Plan ( Kehittämissuunnitelma ). An additional summary report ( Tiivistelmä ) describing the main findings has also been produced This report is the escription of the Architecture ( Arkkitehtuurikuvaus ). The Architecture is described in two parts:: 1. Conceptual Architecture describes the service processes that the architecture is supporting 2. Logical Architecture describes the structure that supports the processes; Information System Functions and their components, data flows between them and the data groups needed. The most remarkable benefit of the architecture is greater systems interoperability. The architecture also enables organisations to develop greater functional efficiency, encourages the creation of multimodal telematic services, speeds up the development of new systems, supports the strategic planning of various organisations and helps to identify new opportunities for development and co-operation. Users of the architecture are developers of telematic systems and the Ministry of Transport and Communication. The developers can use the architecture as a reference for their current situation and as a starting point for development. The Ministry of Transport and Communication can use the architecture to steer the development of the field and evaluation of development programmes. Steering is done by aiming the resources controlled by the ministry. The architecture attempts to cover a time span of 5 to 10 years. Various aspects of the architecture will change during that period. Changes can be divided into changes in the operating environment or changes in the technology. To ensure maintenance of the architecture when appropriate, there should be a named party to be responsible for assessing the changes and commission the maintenance when needed. Transport Telematics, Architecture description, evelopment Plan, TelemArk, Service Processes Miscellaneous Serial name and number Pages, total Reports and memoranda of the Ministry of Transport and Communications 5 / istributed by Language Finnish Ministry of Transport and Communications ISSN ISBN Price Confidence status Published by Public Ministry of Transport and Communications
6 Sisällys 1. Projektin tausta Liikennetelematiikasta kilpailukykyä Suomelle Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri TETRA liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin edut sovelluskehityksestä kokonaisuuden hallintaan Kansallinen ja kansainvälinen arkkitehtuurityö Arkkitehtuurityön eteneminen Käsitteellinen arkkitehtuuri Työn eteneminen Käsitteellisen arkkitehtuurin kuvaukset Nykyjärjestelmät Aktorit Prosessien ja prosessikomponenttien kuvaukset Tietovirtojen kuvaukset Prosessikaaviot Arkkitehtuurin vaatimukset Nykyjärjestelmät Aktoriluettelo Toimintoprosessien merkitys toimijoille Toimintoprosessien kuvaustapa Tiedotus autoilijoille Tiedotus julkisesta liikenteestä Kysynnän ohjaus, liityntäpysäköinti Kysynnän ohjaus, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Kysynnän ohjaus, pääsyn säätely Kysynnän ohjaus, maksunperintä Kysynnän ohjaus, perintä Liikenteen ohjaus Riskikuljetusten hallinta Häiriönhallinta, yksilöliikenne Häiriönhallinta, julkinen liikenne Liikenteen valvonta Looginen arkkitehtuuri Loogisen arkkitehtuurin kuvaukset Tietojärjestelmätoiminnot Tietojoukot Tietojärjestelmätoimintojen komponentit Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot Tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot Liikenteen tiedotus Maksunperintä Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Pääsyn säätely ja liityntäpysäköinti Häiriönhallinta Liikenteen ohjaus Liikenteen valvonta Riskikuljetusten hallinta Tietoturvastrategia...93
7 4.1 Tietoturvapalvelut Tietoturva-alueet TelemArk arkkitehtuurin tietoturvan vaatimustasomäärityksen soveltaminen Tietoturvaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeisto Järjestelmähallintastartegia Järjestelmähallintapalvelut Järjestelmähallinta-alueet TelemArk arkkitehtuurin soveltaminen järjestelmähallinnan suunnittelussa...95
8 1. ESIPUHE TelemArk henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on syntynyt osana Liikenneministeriön käynnistämää TETRA-ohjelmaa. TelemArk on TETRA-ohjelman osahanke numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Liikenneministeriö päättää jatkotyöstä. Työtä on ohjannut TelemArk johtoryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Tämä TelemArk arkkitehtuurikuvaus kuvaa käsitteellisessä osassaan telemaattisten palveluiden toimintoprosessit, prosessin osat ja tietovirrat sekä prosesseihin osallistuvat toimijat. Loogisessa arkkitehtuurissa kuvataan tietojärjestelmätoiminnoin, -komponentein, tietojoukoin ja tietovirroin muodostettu rakenne, joka tukee toimintoprosesseja. Tämän arkkitehtuurikuvauksen lisäksi on laadittu TelemArk kehittämissuunnitelma täydentämään arkkitehtuuria. Kehittämissuunnitelma toimii ensisijaisesti arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Toiseksi kehittämissuunnitelma kertoo, kuinka arkkitehtuuria ylläpidetään. Kehittämissuunnitelma sisältää myös itse arkkitehtuurista erillään olevia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää liikennetelemaattisten palveluiden syntymistä Suomeen. Arkkitehtuurin on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: Seppo Öörni Anne Herneoja Maritta Polvinen Nina Nizovsky Martti Kerosuo Mikko Melasniemi Seppo Hongisto sekä edellä mainitut konsultit. Liikenneministeriö YTV Tielaitos Taksiliitto Ratahallintokeskus Teollisuus ja työnantajat Oy Matkahuolto Ab Cap Gemini Oy VTT Yhdyskuntatekniikka Traficon Oy Pasi Mäkinen ja Keijo Ruoti Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos
9 Liitteet Numero Nimi Päivä Versio 1 2 Muutokset Versio Päivä Muutos Ensmmäinen loppudokumentin runko Final draft Ohjausryhmän kommentein korjattu versio Konsulttiryhmän kommentein korjattu versio Konsulttiryhmän ja Seppo Öörnin kommentein korjattu versio Arkkitehtuurin katselmoinnit Päivämäärä Nimi Osa Yrjö Pilli-Sihvola Käsitteellinen arkkitehtuuri Peter Jesty Käsitteellinen ja looginen arkkitehtuuri
10 2. Projektin tausta 2.1 Liikennetelematiikasta kilpailukykyä Suomelle Suomi on harvaanasuttu mutta sekä tieto- että fyysiseltä infrastruktuuriltaan kehittynyt maa. Pitkät välimatkat merkitsevät sitä, että liikenteen tehostaminen on kansantaloudellinen etu. Liikennetelematiikalla pyritään juuri tähän. Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan nykyaikaisen tieto- ja tiedonsiirtoteknologian käyttöä osana liikennejärjestelmää. Telemaattisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi ohjata ruuhkaliikennettä tai tuottaa tietoa bussi- ja junamatkustajille. Erityisesti tieto- ja tietoliikenneinfrastruktuurin edistyksellisyys sekä elektroniikkateollisuuden vahvuus tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden kehittää televiestintään perustuvia palveluja. Osittain näillä palveluilla voidaan tehostaa fyysistä liikennettä ja osittain korvata sitä. Tällöin myös ympäristökuormitus vähenee. Palveluiden ja niitä tuottavien järjestelmien kehittäminen on vasta alkanut. Suotuisan kehityksen varmistamiseksi, turhien virheiden välttämiseksi sekä Suomen vauhdittamiseksi tietoyhteiskuntaan ja tulevaisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi Liikenneministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on luoda henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. 2.2 Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri on kuvaus toimijoista, toimijoiden järjestelmistä sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata Suomessa liikenteen telematiikan palvelut, palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat sekä niiden väliset suhteet. Toimijoilla on käytössään lukuisia erilaisia järjestelmiä, joiden toiminta ja suhteet myös kuvataan. Nykytilan kuvaamisesta edetään todennäköiseen tulevaisuudentilaan, jonka pohjalta tulevaisuuden tarpeet täyttävä järjestelmäarkkitehtuuri laaditaan. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuurista tulee avoin, eli se ei sido toimijoita ennalta määrättyihin teknologioihin tai standardeihin. Järjestelmäarkkitehtuuri toimii ennen kaikkea viitteellisellä ja loogisella tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien merkityksellisten toimijoiden ja toimintojen loogiset suhteet ja tietovirtojen karkea sisältö ja suunta on määritelty. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri keskittyy henkilöliikenteeseen, kattaen kaikki fyysiset liikkumismuodot: tie-, juna-, lento- ja vesiliikenteen. Arkkitehtuurin kuvauksen lisäksi hankkeessa laaditaan suunnitelma, jolla poistetaan tulevaisuuden palveluiden syntymisen esteitä. Esimerkiksi lainsäädännölliset, organisatoriset ja rahoitukseen liittyvät kysymykset kuuluvat tarkasteltavien esteiden piiriin. 2.3 TETRA liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hanke on Liikenneministeriön vuosina toteutettavan TETRA ohjelman ydinhanke TETRA 8, jonka tavoitteena on liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen järjestelmäarkkitehtuurin avulla. TelemArkiin läheisesti liittyvät muut TETRA-hankkeet ovat liikenteen telematiikan tietojärjestelmiin ja niiden integrointiin keskittyvä TETRA 7 ja TETRA 9, joka kohdentuu telematiikan sovelluksiin liittyviin standardeihin. Muissa TETRA hankkeissa kehitetään mm. eri liikennemuotojen telemaattisia sovelluksia ja telemaattisten järjestelmien vaikutusarviointimenetelmiä. 2.4 Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin edut sovelluskehityksestä kokonaisuuden hallintaan Tällä hetkellä liikenteen telematiikkaa kehitetään pääsääntöisesti julkisen sektorin toimesta. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa uusien, mahdollisesti yksityisten toimijoiden tuottamien palvelujen tunnistamisen. Arkkitehtuurin avulla voidaan myös tukea mielekästä toimialarakennetta, jossa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnot eivät mene päällekkäin ja vastuut on ennalta selkeästi määritelty. Tällöin turha ja päällekkäinen työ vähenee. Hyödyn korjaa viime kädessä palveluiden käyttäjä, joka saa laadukkaan ja edullisen palvelun. Koko yhteiskunnan resurssit tulevat tehokkaasti käytetyksi. Selkeä näkemys tulevaisuuden arkkitehtuurista mahdollistaa edelleen nykyisin julkisin varoin tuotettujen palveluiden juohevan siirtämisen tarpeellisessa määrin yksityisen sektorin tuottamiksi kulloisenkin markkinakysynnän mukaan. Julkisen sektorin rooli siirtyy kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin myötä yhä enemmän liikenteen telematiikan kentän, toimialan, hallintaan ja hallinnointiin nykyisen sovelluskehityksen asemesta. Alkuvaiheessa julkisen sektorin rooli on kuitenkin ratkaiseva. Koska arkkitehtuurista laaditaan avoin, se ei estä teknologian ja palveluiden sisällön kehittämistä. Innovatiivisuus ja markkinakysynnän tarpeiden täyttäminen palkitaan. 2.5 Kansallinen ja kansainvälinen arkkitehtuurityö TelemArk toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansainvälisten järjestelmäarkkitehtuurihankkeiden kanssa. Tärkein näistä on KAREN (EU Framework Architecture for ITS), EU:n Komission käynnistämä arkkitehtuurihanke. Se keskittyy pääasiassa tieliikenteeseen ja sen edustus tulee pääasiassa teollisuudesta ja elinkeinoelämästä. TelemArk projektiryhmän jäsen Appel on Suomen Tielaitoksen
11 edustajana KARENin neuvoa-antavaan elimessä. TelemArk aikataulu on laadittu siten, että vuorovaikutus KARENin kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. TelemArk arkkitehtuurityö on katselmoitu työn kuluessa KAREN hankkeen käyttäjävaatimusten laadinnassa mukana olleen Peter Jestyn (Leedsin yliopisto) toimesta. Toisen perusteellisen katselmoinnin arkkitehtuurille on suorittanut Yrjö Pilli-Sihvola (Tielaitos). TelemArk työtä ohjanneessa johtoryhmässä ovat edustettuina Liikenneministeriö, Teollisuus ja Työnantajat, YTV, Tielaitos, Ratahallintokeskus, Telehallintokeskus, Matkahuolto, VR- Yhtymä Oy, VTT, Traficon Oy ja Cap Gemini Oy. Kolme viimemainittua edustavat konsulttiyhteenliittymää.
12 2.6 Arkkitehtuurityön eteneminen Työn alussa määritettiin ja hyväksytettiin johtoryhmässä liikennetelematiikan ja liikenteen hallinnan toiminnot, jotka sisällytettiin TelemArk -arkkitehtuuriin.arkkitehtuurin laatiminen jakaantui käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin laatimiseen. Käsitteellisen arkkitehtuurin laatiminen käsitti toimijakohtaisten tietojen keräämisen, toimintoprosessien kuvaamisen ja arkkitehtuurin vaatimusten jalostamisen. Loogisessa arkkitehtuurissa kuvattiin toimintoprosesseja tukevat tietojärjestelmätoiminnot, niiden käyttämät tietojoukot sekä Ohessa periaatekuva työn etenemisestä: Ympäristön muutostekijät Käsitteellinen arkkitehtuuri CBAF v.2.ls - CBAF3 Arkkitehtuurin toiminnalliset vaatimukset Prosessien toiminnallisen merkityksen luokitteluasteikko Prosessien telemattiikkariippuvuuden luokitteluasteikko Prosessien tietoturvavaatimusten luokitteluasteikko CBAF v.2.ls - CBAF1.1 CBAF v.2.ls - CBAF1.3 CBAF v.2.ls - CBAF1.2 CAO.ls - CAO23 Aktoriluettelo toimintojen jakautuminen komponentteihin. Tämä raportti sisältää arkkitehtuurin tärkeimmät kuvaukset. Koko arkkitehtuuridokumentaatio on saatavilla sähköisessä muodossa TETRAohjelman internet-sivuilla. Arkkitehtuurin tulosten perusteella laadittu kehittämissuunnitelma kokoaa arkkitehtuurin hyödyt, opastaa soveltamisessa, analysoi toimintoprosesseittain kehittämistarpeet ja esittää näistä kootut kokonaiskehittämistarpeet. Kehittämissuunnitelma kuvaa myös miten tätä arkkitehtuuria tulisi ylläpitää CBAF v.2.ls - CBAF3 - Combined Jalostetut arkkitehtuurin vaatimukset Looginen arkkitehtuuri CAAF.ls - GL Tietoryhmät LF Häiriönhallinta.vsd LF Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely.vsd LF Liikenteen ohjaus.vsd LF Liikenteen tiedotus.vsd LF Liikenteen valvonta.vsd LF Maksunperintä.vsd LF Pääsyn säätely ja liityntäpys.vsd LF Riskikuljetusten hallinta.vsd Tietojärjestelmä -toimintojen hajautuskaavio TelemArk_arkkitehtuurikuvaus_v1_3.doc TelemArk_arkkitehtuurikuvaus_v1_3.doc Tietoturvastrategia Järjestelmähallintastrategia Toimijoiden strategia Toimijatyöpaja Alustavat toimintojen prosessikuvaukset Toimintotyöpajat CBAF v.2.ls - CBAF - BPC Prosessien ja - komponenttien kuvaukset Lopulliset toimintojen prosessikuvaukset CAAF.ls - CAAF1 CAAF.ls - ISCL Tietojärjestelmätoiminnot Tietojärjestelmäkomponentit Tietojärjestelmä -komponenttien hajautuskaavio Nykyjärjestelmät CAO.ls - CAO7 Nykyjärjestelmät CF.ls - PCF Tietovirtojen kuvaukset CF.ls - PCF Tietovirtojen attribuutit Hankeluettelo Toimijatyöpajojen muistiot TP1 Häiriöhallinta - julkinen liikenne.vsd TP1 Tiedotus julkisesta liikenteestä.vsd TP2 Häiriönhallinta - autoilu.vsd TP2 Tiedotus autoilijoille.vsd TP3 Kysynnan ohjaus - liityntäpysäköinti.vsd TP3 Kysynnän ohjaus - kutsujl yhdistely.vsd TP4 Kysynnan ohjaus - maksunperinta.vsd TP4 Kysynnan ohjaus - perintä.vsd TP4 Kysynnan ohjaus - pääsyn säätely.vsd TP5 Liikenteen ohjaus v2.vsd TP7 Riskikuljetusten hallinta.vsd TP7 Valvonta.vsd Käsitteellisen arkkitehtuurin yhteenveto TelemArk_arkkitehtuurikuvaus_v1_3.doc LM Häiriönhallinta.vsd LM Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely.vsd LM Liikenteen ohjaus.vsd LM Liikenteen tiedotus.vsd LM Liikenteen valvonta.vsd LM Maksunperintä.vsd LM Pääsyn säätely ja liityntäpys.vsd LM Riskikuljetusten hallinta.vsd Loogisen arkkitehtuurin yhteenveto TelemArk_arkkitehtuurikuvaus_v1_3.doc
13 3. Käsitteellinen arkkitehtuuri Tämä luku kuvaa Liikenneministeriön TETRA ohjelman osahankkeen 8 TelemArk - henkilöliikenteen kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri käsitteellisen arkkitehtuurin. Käsitteellisellä arkkitehtuurilla tarkoitetaan mallinnettuja arkkitehtuurin vaatimuksia. 3.1 Työn eteneminen Arkkitehtuurin vaatimukset kerättiin työpajamuotoisesti. Toimijakohtaisissa työpajoissa keskityttiin henkilöliikenteen telematiikkaan vaikuttaviin yleisiin muutostekijöihin, toimijan strategiaan, hankkeisiin ja nykyjärjestelmiin. Toimijatyöpajoja järjestettiin seuraavien tahojen kanssa: - Oy CR-NET Ltd - Helsingin kaupungin pelastuslaitos - Helsingin kaupungin liikennelaitos - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto - Ilmailulaitos - Karttakeskus Oy - Koiviston Auto Oy - Liikenneministeriö - Linja-autoliitto - Matkailun edistämiskeskus (MEK) - Oy Matkahuolto Ab - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) - Ratahallintokeskus - Sisäasiainministeriön poliisiosasto - Suomen Matkain Oy Iternet Ltd - Taksiliitto - Tielaitos - Tuusulan kaupunki - VR Toimintokohtaiset työpajat valmisteltiin kokoamalla toimintoryhmään liittyvät nykyjärjestelmät eri toimijatyöpajojen dokumentaatiosta. Lisäksi liikennetelematiikan ja liikenteen hallinnan toimintoluettelon (taulukko 1) ja toimijoiden liiketoimintamallien perusteella laadittiin. toiminnot toteuttavasta prosessimallista alustava versio kunkin työpajan pohjaksi. Toimintotyöpajoihin saatiin osallistujia seuraavilta tahoilta: TP1 Tiedotus julkisesta liikenteestä - Suomen Matkain Oy Iternet Ltd - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) - Helsingin kaupungin liikennelaitos - Tuusulan kaupunki TP2 Tiedotus autoilijoille - Tielaitos - Tuusulan kaupunki - Karttakeskus Oy - Taksiliitto TP3 Kysynnän hallinta joukkoliikenne - Valtion rautatiet - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto - Oy Matkahuolto Ab - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) TP4 Kysynnän hallinta autoilu - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) - Tielaitos TP5 Liikenteen ohjaus liikennevaloin - Helsingin kaupungin liikennelaitos - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto TP6 Liikenteen ohjaus muuttuvin opastein - Tielaitos TP7 Liikenteen valvonta - Tielaitos - Karttakeskus Käsitteellisen arkkitehtuurin varsinaisia lopputuloksia ovat nykyjärjestelmien luettelo (koottu Ecel-tiedostoon CAO.ls), prosessikuvaukset (Vision- ja VMF-tiedostot) ja niihin liittyvät tarkemmat kuvaukset prosessien komponenteista (CBAF.ls), aktoreista (CAO.ls) ja tietovirroista (CF.ls) sekä jalostettu arkkitehtuurin vaatimusluettelo (CBAF.ls).
14 3.2 Käsitteellisen arkkitehtuurin kuvaukset Nykyjärjestelmät Nykyjärjestelmät on koottu Ecel taulukkoon CAO.ls välilehdelle CAO7. Järjestelmistä on talletettu seuraavat tiedot sikäli kuin ne ovat olleet saatavilla: nimi, tyyppi, sijainti, kuvaus, päätoiminnot, liittymät, telematiikkaprosessit, tekeillä/ valmis ja teknologia-alusta. Kuvauksen avulla voidaan kartoittaa mitkä toiminnot ovat ilman järjestelmätukea ja mille toiminnoille on olemassa useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kuvaus palvelee myös toimijoita lähdedokumenttina järjestelmiä koskevalle yhteistyölle. Yhteenveto työssä kartoitetuista nykyjärjestelmistä on esitetty kappaleessa Aktorit Aktorit on koottu Ecel taulukkoon CAO.ls välilehdelle CAO23. Aktori on arkkitehtuurin rajaukseen kuuluvien järjestelmien tilaan vaikuttava toimija. Aktori voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö, laite (kulkuväline) tai järjestelmä. Prosesseista on erillisessä taulukossa (sivu CBAF - BPC) prosessien ja niiden alakomponenttien määritykset. Toisessa taulukossa (sivu CBAF2) on jokaisesta prosessikomponentista kuvattu mihin telematiikkatoimintoihin se liittyy ja mitkä ovat sen edellisissä kappaleissa kuvatut luokitustasot. Taulukon avulla voi selvittää mitkä prosessin osat yhdistetyistä prosesseista liittyvät yhteen tiettyyn telematiikkatoimintoon Tietovirtojen kuvaukset Prosessikomponenttien ja prosessien välillä on tietovirtoja, jotka on kuvattu Ecel taulukon CF.ls sivulla PCF. Prosessien sisäiset tietovirrat on nimetty prosessin tunnisteen ja juoksevan numeroinnin avulla. Esimerkiksi TAF008: Tiedotus autoilijoille tietovirta (flow) numero 8. Prosessien väliset tietovirrat on nimetty osallistuvien prosessien mukaan. Esimerkiksi XF-Tj_Ta on prosessien välinen tietovirta (cross process flow), joka lähtee Tiedotus julkisesta liikenteestä - prosessista ja kulkee Tiedotus autoilijoille -prosessiin. Lisäksi prosessista on kerrottu sen suunta (Input/Output), kuvaus ja mahdollisesti lisähuomioita. Osasta prosesseja on myös kerrottu ominaisuudet eli tietosisältö. Tietovirrat kertovat prosessin eri osien yhteystyypeistä. Niitä on käytetty loogisen arkkitehtuurin rakenteen laatimisessa. Aktoreista on koottu: tunnus, päätyyppi, alityyppi, tyyppi (henkilö, juridinen henkilö, laite tai järjestelmä), käyttötapa, liittyvät prosessit, kuvaus, vastine KARENissa. Kuvaus mahdollistaa arkkitehtuurin rakenteen laatimisen eri toimijoiden nykyisistä rooleista riippumatta. Tällöin nykytila ei sido arkkitehtuurin rakennetta tämänhetkisiin organisaatiorakenteisiin. Aktoreiden avulla voidaan myös tehdä päätelmiä tietovirtojen volyymeistä sekä prosessien komponenttien suoritusfrekvenssistä Prosessien ja prosessikomponenttien kuvaukset Prosessien kuvaukset on koottu Ecel taulukkoon CBAF.ls. Taulukon ensimmäiset välilehdet sisältävät prosessin toiminnallisen merkityksen, telematiikkariippuvuuden ja tietoturvatarpeen kuvaavat arvoasteikot kuvauksineen. Toimintaprosessin arvot (sivu CBAF1.1) auttavat päättelemään kullekin prosessikomponentille tarvittavan telematiikkatuen tason. Telematiikan merkitys prosessille (sivu CBAF1.2) kertoo tarvitaanko järjestelmätukea ja miten toimintavarmaa sen tulisi olla. Esimerkiksi kriittinen prosessin osa, jota on mahdotonta hoitaa ilman telematiikka/tietotekniikka vaatii hyvin luotettavan järjestelmäratkaisun. Tietoturvaluokitus (sivu CBAF1.3) kertoo prosessin osia tukevalta järjestelmäratkaisulta edellytettävän tietoturvan tason. Tietoturvan taso tulee arvioida yleisesti kaikkien tietoturvapalveluiden (tunnistaminen, muuttumattomuus, luottamuksellisuus, valtuuttaminen, kiistämättömyys, jäljitettävyys, fyysinen suojaus) suhteen. 14
15 3.2.5 Prosessikaaviot Prosessikaaviot on kuvattu toimintotyöpajoittain Visio dokumentteihin. Prosessit on nimetty toimintotyöpajan tunnisteella ja kuvaavalla tekstillä. Esim. 'TP1 Tiedotus julkisesta liikenteestä.vsd'. Lisäksi on omat dokumenttinsa kuvaustavasta ja prosessien välisistä yhteyksistä. Kaikki kuvaukset on myös talletettu Windows Metafile muotoon muilla välineillä muokkaamista varten. Prosessikaavioissa on kuvattuna prosessin komponentit, aktorit, tietovirrat sekä prosessikomponenteille annetut arvo-, telematiikkariippuvuus- ja tietoturvaluokitukset. Prosessikaavio antaa yleiskuvan telematiikkapalveluiden järjestelmätuen tarpeista. Alla yleiskuva kaikista kartoitetuista prosesseista sekä niiden välisistä tietovirroista. Punaisella merkityt prosessit olivat työpajoihin osallistuneiden toimijoiden kannalta kiinnostavimpia. Tummempi väri kertoo kiinnostavuuden järjestyksen. TelemArk Liikenteen tiedotus Tiedotus autoilijoille (Ta) XF-KYS1_Ta XF-Tj_Ta XF-Tj_Ta_lp001/XF-Tj_Ta_lp002 XF-Ta_Tj XF-KYS2_Tj Tiedotus julkisesta liikenteestä (Tj) Kysynnän ohjaus Joukkoliikenteen maksunperintä (KYS8) Usean palvelun maksunperintä (KYS9) XF-KYS8-PER XF-KYS9-PER Perintä (PER) XF-KYS-PER Tienkäyttömaksut (KYS5) Liityntäpysäköinnin järjestäminen (KYS1) Kutsujoukko -liikenne ja matkojen yhdistely (KYS2, KYS3) XF-Tj_KYS2 Pääsyn säätely (KYS7) Liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaus (O) XF-KAL_O XF-HÄHj_KYS1 XF-HÄHa_Ta Kaluston ja kuljetusten hallinta Riskikuljetusten hallinta (KAL3) XF-KAL_HÄHa XF-V_KAL XF-HÄHj_Ta XF-HÄHj_KYS1 XF-HÄHj_KYS2_2 XF-HÄHj_KYS2_1 XF-Tj_HÄH Häiriönhallinta Häiriönhallinta (autoilu) (HÄHa) XF-HÄHa_Ta Häiriönhallinta (julkinen liikenne) (HÄHj) XF-HÄHj_Tj Kuljettajan tukijärjestelmät XF-O_V_001, XF-O_V_002, XF-O_V_003 XF-KAL_V_001, XF-KAL_V_002 XF-V_KAL Liikenteen valvonta Valvonta (V) Rekisterin Ajoneuvo & hlö rekisterit 15
16 Taulukko 1. Liikennetelematiikan ja liikenteen hallinnan toiminnot sekä TelemArk toimintoprosessit, joilla toiminnot toteutetaan. LIIKENNETELEMATIIKAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMINTO Luettelo pohjautuu ISO:n jakoon ja Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen hankkeessa (LM 38/97) laadittuun toimintoluetteloon. Toimintojen rajauksen hyväksyi hankkeen johtoryhmä projektikonsortion esityksen pohjalta. LIIKENTEEN TIEOTUS (T) 1 Tiedotus kulkumahdollisuuksista 2 Tiedotus liikenteen sujuvuudesta, häiriöistä ja tietöistä 3 Tiedotus säästä ja kelistä 4 Tiedotus reiteistä, matkailu- ja oheispalveluista 5 Tiedotus pysäköintitarjonnasta 6 Tiedotus joukkoliikennematkustajill e TOIMINNON SISÄLTÖ Tiedottaminen vaihtoehtoisista kulkumuodoista, niiden reiteistä, aikatauluista ja tariffeista. X X X Tiedottaminen tie- ja katuverkon vallitsevasta ja ennustetusta sujuvuudesta, häiriöistä ja tietöistä. TelemArk toimintoprosessit TIEOTUS AUTOILIJOILLE TIEOTUS JULKISESTA LIIKENTEESTÄ Tiedottaminen tie- ja katuverkon vallitsevasta ja ennustetusta säästä ja kelistä. X X Matkan suunnittelua sekä varauksia tukevat tiedot kuten tiedot nähtävyyksistä ja muista reitin matkustajaa kiinnostavista kohteista, majoittumismahdollisuuksista sekä muista matkailupalveluista ja kohteista. LIITYNTÄPYSÄKÖINTI KUTSUJOUKKOLIIK. JA MATKOJEN YH. PÄÄSYN SÄÄTELY MAKSUNPERINTÄ JA PERINTÄ LIIKENTEEN OHJAUS RISKIKULJETUSTEN HALLINTA HÄIRIÖNHALLINTA, YKSILÖLIIKENNE HÄIRIÖNHALLINTA, JULKINEN LIIKENNE X = toiminto sisältyy arkkitehtuuriin O = toiminto rajapintana arkkitehtuurissa X X X X X Tiedottaminen vallitsevasta ja ennustetusta pysäköintitilanteesta. X X X Tiedottaminen joukkoliikenteen käyttäjille pysäkeillä, terminaaleissa ja ajoneuvoissa. KYSYNNÄN OHJAUS (KYS) 1 Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinti ja toimenpiteet, jolla se tehdään helppokäyttöisemmäksi, esim. tosiaikainen tiedotus, paikanvaraus ja integroitu maksunperintä. 2 Kutsujoukkoliikenne Joukkoliikennepalvelujen tuottaminen matkustajien yksilöllisiä tarpeita (lähtö- ja määräpaikka, aika jne.) vastaavasti tilauskeskuksen avulla. 3 Matkojen yhdistäminen Suurasiakkaiden (suurten matkamäärien maksajat kuten kunnat, läänit, LM, KELA, oppilaitokset jne.) matkojen ja matkaketjujen optimointi eri liikennevälineitä hyödyntämällä. 5 Tienkäyttömaksut Erilaisia keinoja periä poliittisiin päätöksiin perustuva maksu tien käytöstä (verotus, ruuhka- ja aluemaksut, tie-, silta- ja tunnelitullit jne.). 7 Pääsyn säätely Henkilöiden tai ajoneuvojen tietylle alueelle tai tiettyihin paikkoihin pääsyn säätely automaattisen tunnistuksen ja pääsyoikeuksien tarkistuksen avulla. X X X X X X X LIIKENTEEN VALVONTA 8 Joukkoliikenteen maksunperintä 9 Usean palvelun maksunperintä LIIKENTEEN OHJAUS (O) 1 Liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin 2 Verkon ohjaaminen liikennevaloin Maksuvälineen käyttäminen joukkoliikennepalvelun käytön yhteydessä. Saman maksuvälineen käyttäminen usean liikenne- ja muun palvelun käytön yhteydessä. Liikenteen ohjaaminen liittymässä ja väyläosuudella liikennevaloilla. Tieverkon linkeillä ja liittymissä koordinoidusti toteutettu liikenteen valo-ohjaus, jolla pyritään optimoimaan koko verkon toiminta. 3 Liikennevaloetuudet Tietyille tienkäyttäjäryhmille annettu etuus valoohjauksisissa liittymissä, tiejaksolla tai verkolla. 4 Paikallinen varoittaminen muuttuvin opastein Kuljettajien paikallinen varoittaminen muuttuvilla tienvarsiopasteilla havaitusta tai ennustetusta vaarasta tietyllä tiestön osalla. 5 Nopeudenohjaus Ulkoisten toimenpiteiden toteuttaminen ajonopeuksien ohjaamiseksi. Vaihtoehtoisten reittien viitoittaminen ja/tai reittiohjeiden antaminen muuttuvilla opasteilla. 6 Vaihtoehtoisille reiteille opastaminen muuttuvin opastein 7 Kaistaohjaus Ohjaustoimet nopeuksien ohjaamiseksi, kaistojen sulkemiseksi ja/tai niiden ajosuunnan muuttamiseksi. KALUSTON JA KULJETUSTEN HALLINTA (KAL) 1 Joukkoliikennekaluston hallinta Joukkoliikennekaluston seuranta, häiriötilanteiden havaitseminen, kuljetusten suunnittelu ja kaluston ohjaus. 3 Riskikuljetusten hallinta Viranomaisten toimet riskiaineiden ja tavaroiden kuljetusten ohjaamiseksi ja 5 Kunnossapitokaluston ja toimintojen hallinta 6 Hälytysajoneuvojen hallinta valvomiseksi Teiden ja katujen kunnossapitotarpeen havaitseminen ja ennakointi sekä tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen, toimenpiteiden seuranta ja ohjaaminen. Toimet hälytysajoneuvojen ohjaamiseksi ja valvomiseksi. TelemArk toimintoprosessit TIEOTUS AUTOILIJOILLE TIEOTUS JULKISESTA LIIKENTEESTÄ LIITYNTÄPYSÄKÖINTI KUTSUJOUKKOLIIK. JA MATKOJEN YH. PÄÄSYN SÄÄTELY MAKSUNPERINTÄ JA PERINTÄ LIIKENTEEN OHJAUS RISKIKULJETUSTEN HALLINTA HÄIRIÖNHALLINTA, YKSILÖLIIKENNE HÄIRIÖNHALLINTA, JULKINEN LIIKENNE X = toiminto sisältyy arkkitehtuuriin O = toiminto rajapintana arkkitehtuurissa X X X X X X X X X O O X O O LIIKENTEEN VALVONTA 16
17 TelemArk toimintoprosessit TelemArk toimintoprosessit LIIKENNETELEMATIIKAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN TOIMINTO Luettelo pohjautuu ISO:n jakoon ja Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen hankkeessa (LM 38/97) laadittuun toimintoluetteloon. Toimintojen rajauksen hyväksyi hankkeen johtoryhmä projektikonsortion esityksen pohjalta. HÄIRIÖNHALLINTA (HÄH) 1 Liikenteen häiriötilanteiden havaitseminen 2 Liikenteen häiriötilanteiden hoitaminen 3 Joukkoliikenteen häiriötilanteiden havaitseminen 4 Joukkoliikenteen häiriötilanteiden hoitaminen KULJETTAJAN TUKIJÄRJESTELMÄT (KULJ) 2 ynaaminen ajonopeuden säätäminen 11 Automaattinen nopeusrajoituksen pakottaminen TOIMINNON SISÄLTÖ Epätavallisen liikennetilanteen havaitseminen ja tunnistaminen, mukaan lukien onnettomuus. Liikennehäiriön havaitseminen ja tunnistaminen, tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen ja liikenteen ohjaaminen normaalien liikenneolojen palautumiseen saakka. Joukkoliikenteen häiriötilanteen havaitseminen ja tunnistaminen. Joukkoliikenteen häiriötilanteen havaitseminen ja tunnistaminen, tarvittavien toimenpiteiden toteutus (tiedotus, kaluston ohjaus jne.). Muuttuva ajonopeuden säätö, joka perustuu tiestä ja ajo-olosuhteista saataviin tietoihin. 9 Reittiopastus Tiedot valittujen kriteerien mukaisesta reitistä määräpaikkaan. 10 Hätäpalvelut Hätätilanteen (onnettomuus, ajon. rikkoutuminen jne.) havaitseminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen avun saamiseksi paikalle. Ajoneuvon automaattinen maksiminopeuden pakottava säätö vallitsevan nopeusrajoituksen mukaan. TIEOTUS AUTOILIJOILLE TIEOTUS JULKISESTA LIIKENTEESTÄ LIITYNTÄPYSÄKÖINTI KUTSUJOUKKOLIIK. JA MATKOJEN YH. PÄÄSYN SÄÄTELY MAKSUNPERINTÄ JA PERINTÄ LIIKENTEEN OHJAUS RISKIKULJETUSTEN HALLINTA HÄIRIÖNHALLINTA, YKSILÖLIIKENNE HÄIRIÖNHALLINTA, JULKINEN LIIKENNE X = toiminto sisältyy arkkitehtuuriin O = toiminto rajapintana arkkitehtuurissa X X X X O X O O O O LIIKENTEEN VALVONTA VALVONTAJÄRJESTELMÄT (V) 1 Automaattinen nopeusvalvonta 2 Automaattinen risteysvalvonta 3 Vaarallisten aineiden kuljetusten valvonta 4 Automaattinen kuljetusten painon valvonta 5 Automaattinen kaistan käytön valvonta Valvontaviranomaisten asettamien latteiden avulla tapahtuva toiminta, joilla pyritään varmistamaan nopeusrajoituksen noudattaminen. Valvontaviranomaisten asettamien latteiden avulla tapahtuva toiminta, joilla pyritään varmistamaan, ettei ajeta päin punaista valoa. Valvontaviranomaisten asettamien latteiden avulla tapahtuva toiminta, joilla pyritään varmistamaan, että vaaralliset kuljetukset noudattavat annettuja kuljetusehtoja kuten sallittuja reittejä ja kuljetusajankohtaa. Valvontaviranomaisten asettamien latteiden avulla tapahtuva toiminta, joilla pyritään varmistamaan, että (raskaat) ajoneuvot eivät ylitä suurimpia sallittuja akseli- ja kokonaispainoja. Valvontaviranomaisten asettamien latteiden avulla tapahtuva toiminta, joilla pyritään varmistamaan ettei tietyille ajoneuvoille varattua kaistaa käytä muut ajoneuvot. TIEOTUS AUTOILIJOILLE TIEOTUS JULKISESTA LIIKENTEESTÄ LIITYNTÄPYSÄKÖINTI KUTSUJOUKKOLIIK. JA MATKOJEN YH. PÄÄSYN SÄÄTELY MAKSUNPERINTÄ JA PERINTÄ LIIKENTEEN OHJAUS RISKIKULJETUSTEN HALLINTA HÄIRIÖNHALLINTA, YKSILÖLIIKENNE HÄIRIÖNHALLINTA, JULKINEN LIIKENNE X = toiminto sisältyy arkkitehtuuriin O = toiminto rajapintana arkkitehtuurissa X LIIKENTEEN VALVONTA X X X X X 17
18 3.2.6 Arkkitehtuurin vaatimukset Toimijatyöpajojen pääosin ympäristötekijöistä ja strategiatiedoista kerätyt arkkitehtuurin vaatimuksiksi katsotut lauseet lähdetietoineen on kerätty taulukon CBAF.ls sivulle CBAF3. Jokaisesta lauseesta on arvioitu mihin telematiikkatoimintoon ja liikennemuotoon se liittyy. Vaatimuksille on myös ensimmäisen läpikäynnin yhteydessä keksitty 1-3 sanan lyhyt aihepiiriä kuvaava tunnus, jonka mukaan taulukko on ennen seuraavaa läpikäyntiä lajiteltu. Sivulle CBAF3 - Combined on laadittu yhdistetyt vaatimukset. Jokaisen vaatimuksen tunniste on lisätty edellisessä taulukossa niiden alkuperäisten vaatimusten kohdalle, jotka on yleistetty. Yleistettyjä vaatimuksia on 50 kappaletta: Tyyppi Tunniste Periaate Asiakaslähtöisyys Asi1 Arkkitehtuurin on tuettava asiakaslähtöistä toimintaa. Asiakassuhteesta kootaan kattava kokonaiskuva. Avoimuus Avo1 Arkkitehtuurin tulee mahdollistaa uusien ja uudentyyppisten palveluiden syntyminen Avoimuus Avo2 Arkkitehtuurin on tuettava palveluiden ketjuttamista ja kokoamista suuremmiksi lisäarvopalveluiksi. Ketjuttamisessa yksi palvelu tuottaa aineistoa toisen palvelun lähtötiedoksi. Arkkitehtuurin on pohjauduttava avoimiin järjestelmiin. Avoimuus Avo3 Arkkitehtuurin on prosessirakennetta noudattavia rajapintoja määrittelemällä tuettava liiketoiminnan ulkoistamista Avoimuus Avo4 Arkkitehtuurin on tuettava monitoimittajaympäristöä Toiminnallisuus Func01 Arkkitehtuurin on mahdollistettava tiedon ja palveluiden käyttöön liittyvän maksutiedon välittäminen ja kerääminen Toiminnallisuus Func02 Arkkitehtuurin on mahdollistettava joustava palveluiden ja tiedon hinnoittelu Toiminnallisuus Func03 Tiedotus ja maksujärjestelmät ovat kriittisiä toimintoja Toiminnallisuus Func04 Palveluiden käyttö useilla eri kielillä Toiminnallisuus Func05 Arkkitehtuurille asettavat vaatimuksia seuraavat lait: - Henkilöliikennelaki + asetus - Kilpailulainsäädäntö - Julkisuuslaki - Valmismatkalaki - Tekijänoikeuslainsäädäntö - Tietosuojalainsäädäntö - Työaikalaki ja työehtosopimukset - Pelastustoimilaki - Rautatienpitoa koskeva lainsäädäntö - Kuluttajalainsäädäntö - Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä - Tieliikenneasetus - Liikenneministeriön päätökset erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista - Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista Toiminnallisuus Func06 Kansainvälisten sopimusten huomioonottaminen - Kioton sopimus Toiminnallisuus Func07 Arkkitehtuurin on tuettava ympäristöasioiden huomioimista Toiminnallisuus Func08 EU:n direktiivien ja kehitysohjelmien huomiointi Toiminnallisuus Func09 Kartta ja paikkatiedosta saatavat hyödyt pyrittävä käyttämään sekä matkustajatasolla että liikennevälineissä Toiminnallisuus Func10 Arkkitehtuurin on tuettava eri liikennemuotojen joustavaa yhteiskäyttöä Toiminnallisuus Func11 Arkkitehtuurin on mahdollistettava liikenteen tilannekohtainen ohjaus huomioiden pistekohtaiset tilanteet, käyttäjä- ja ajoneuvoryhmät (julkinen liikenne, pitkät ajoneuvot, jalankulkijat) Toiminnallisuus Func12 Liikenteen ohjauksessa on huomioitava koko tie- ja katuverkon tehokas käyttö kokonaisuutena (vihreät aallot ym.) Toiminnallisuus Func13 Viranomaisohjeiden huomiointi: - Joukkoliikenteen suunnitteluohje (HKI) - Liikenneministeriön määräykset (älykortin käyttö tietyissä kuljetuksissa, ym.) Tyyppi Tunniste Periaate Toiminnallisuus Func14 Palveluiden tarjoaminen käyttäjäryhmän, henkilön, ajan ja paikan suhteen kohdistettuna. Toiminnallisuus Func15 Palvelut pyritään tekemään vuorovaikutteisiksi (esim. tiedotuksessa tiedon syöttömahdollisuus) Toiminnallisuus Func16 Telematiikan on edistettävä liikenteen sujuvaa, turvallista, taloudellista ja ympäristöystävällistä kulkua Toiminnallisuus Func17 Liikkumisen ennakoitavuutta on pyrittävä parantamaan mm. tiedottamalla häiriötilanteista ja tiedottamisen luotettavuudella Toiminnallisuus Func18 Arkkitehtuuriin sisällytettävä palvelun mittaamiseen tarvittava toiminnallisuus. Mittareita ovat mm.: - matkojen määrä - täsmällisyys - liikennevälineen tyyppi Käytettävyys Käy1 Palveluiden on oltava helposti saatavia, helppokäyttöisiä ja kattavia Maantiede Maan1 Arkkitehtuuri ei saa asettaa rajoituksia toiminnan maantieteelliselle sijainnille Maantiede Maan2 Arkkitehtuurin on sallittava aktoreiden sijainti Suomen rajojen ulkopuolella Organisaatio O1 Arkkitehtuurin on oltava riippumaton organisaatiomallista ja sallittava organisaation roolin muuttuminen. Julkishallinnon organisaatioita yhdistellään tai muutetaan liikelaitoksiksi. Yksityissektorilla muodostuu suurempia yksiköitä ja toisaalta pieniä erikoistuneita yrityksiä. Organisaatio O2 Tulevaisuuden vallitseva organisaatiotyyppi on prosessiorganisaatio. Arkkitehtuurin on tuettava prosessin kokonaishallintaa. Organisaatio O3 Arkkitehtuurin on mahdollistettava alueellinen yhteistyö eri organisaatioiden välillä. Verkottuminen. Organisaatio O4 Arkkitehtuurin ei pidä asettaa esteitä toimintojen kilpailuttamiselle. Liikennepolitiikka Pol1 Liikennemuodon suosiminen liikennepoliittisista syistä. (julkinen liikenne) Luotettavuus Rel1 Arkkitehtuurin on varmistettava kriittisten ja tietotekniikka (telematiikka) -riippuvaisten prosessin osien järjestelmien häiriön sietokyky ja valvottavuus. Tietoturva Sec1 Arkkitehtuurissa on laadittava tietoturvaluokitus ja sen mukainen luokitus annettava jokaiselle prosessikomponentille ja tietojoukolle. Tietoturva Sec2 Arkkitehtuurin on osoitettava missä ja mitä tietoturvapalveluita tulee käyttää. Standardit Sta1 Arkkitehtuurin on ohjattava kansallista maksujärjestelmästandardin kehitystä Standardit Sta2 Arkkitehtuurin tietoliikenne perustuu yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Nykyinen standardi on TCP/IP. Standardit Sta3 Arkkitehtuurin on ohjattava standardinmukaisiin laiteratkaisuihin Standardit Sta4 Bussikaluston telematiikkajärjestelmien standardointi Standardit Sta5 Seuraavat nimetyt standardit on tarkasteltava arkkitehtuurityössä - CEN standardit - WorldFlip tiedonsiirtostandardi ajoneuvon sis. Tiedonsiirtoon - TransModel tietokantamalli - EU:n graafisen esitystavan standardit - ATEX-Net - GF LM:n turvamoduulistandardi. Standardit Sta6 Standardointitarvetta olisi seuraavilla alueilla: - Viranomaisrekistereiden yhteiskäyttöisyys - takseilta kerättävät tiedot ja niiden esitysmuoto - tilauskeskusten yhteensopivuus - maksukorttijärjestelmät ja matkaliput - reitti- ja aikataulutiedot (erityisesti kutsujoukkoliikenne) Standardit Sta7 Teollisuusstandardeja käytetään kun sellainen on alueelle muodostunut Standardit Sta8 Arkkitehtuurin tulee ohjata yhtenäisten ratkaisujen käyttöön erilaisten rinnakkaisten ratkaisujen sijaan Tasa-arvo Tas1 Käyttäjien on pystyttävä hyödyntämään telemaattisia palveluita riippumatta heidän maantieteellisestä sijainnistaan, sosiaalisesta asemastaan, taloudellisesta tilanteestaan, käyttämästään liikennemuodosta tai uuden teknologian käytön osaamisesta. 18
19 Tyyppi Tunniste Periaate Tehokkuus Teh01 Tiedotuksen on voitava olla hyvin ajantasaista Tehokkuus Teh02 Telematiikan avulla tehostetaan henkilöresurssien käyttöä liikenteen ohjauksessa ja valvonnassa Teknologia Tek1 Arkkitehtuurin on mahdollistettava uusien teknologioiden mukaanotto. Esimerkiksi: WAP, UMTS, GPRS, Internet-TV, WWW, Internet, GSM SMS, paikannusteknologiat (GPS, GNSS), TETRA (VIRVE), älykortit, julkisen avaimen salaus, sähköinen raha, sähköinen identiteetti Vastuu Vas1 Arkkitehtuurissa on määritettävä tiedoille ja järjestelmille omistaja Volyymi Vol1 Arkkitehtuurin on skaalauduttava väestöjakauman ja ikärakenteen muuttumiseen ja liikennemäärän kasvuun. Muuttoliike, taloudellinen kasvu, keskittyminen, Volyymi Vol2 Liikenteen määrään, liikennemuotojen jakaumaan ja ajalliseen sijoittumiseen vaikuttavat etätyö, sähköinen kaupankäynti, muiden palveluiden aukioloajat, ympäristönormit, liikenteen ja polttoaineen verotus sekä liikennepolitiikka. Tyyppi Tunniste Periaate Volyymi Vol3 Pääkaupunkiseudun liikenteen jakaumaan ja määrään vaikuttavat toteutuessaan suuret liikennehankkeet. Marja-rata, länsimetro Espooseen, Jokeri-bussi sekä joukkoliikenne ja taksikaistat Yleistettyjä arkkitehtuurin vaatimuksia tulisi käyttää yleisinä vaatimuksina kaikissa arkkitehtuuria soveltavissa hankkeissa. Kullakin hankkeella on yleisten vaatimusten lisäksi joukko omia tarkempia vaatimuksiaan. 19
20 3.3 Nykyjärjestelmät Tämä kappale sisältää yhteenvedon kartoitetuista nykyjärjestelmistä ja käynnissä olevista hankkeista. Ecel tiedoston CAO.ls taulukkoon CAO7 on kerätty kattava luettelo. HKL - HASTUS, Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestelmä - JORE, YTV:n joukkoliikennerekisterin käyttäjä - Puhelinneuvontajärjestelmä - Internet tiedotus - Karttapalvelu internetissä - Aikatalumonitorit Helsingissä - Infokioski Helsingissä - Metron monitorit - Projekti pysäkki ja ajoneuvoinfo - Helsinki keskusta info 2000 infopisteet Ilmailulaitos - Matkustajainformaatio - Taksien ohjausjärjestelmä - Pysäköinnin ohjausjärjestelmä - Terminaalin infopisteet ja internet infopisteet Karttakeskus - Genimap GT Suomi - Muut Genimap tuotteet - Merikartat - MapInfo - RouteView Keski-Uusimaan, Seinäjoen ja Kuopion alueen kutsujoukkoliikenne - Kutsujoukko-liikenteen ohjausjärjestelmä Koiviston auto - Liikennetietojärjestelmä LM - Eteläsuomen lääninhallitus - Vallu, liikennelupajärjestelmä Matkahuolto - Matkustajainformaatiojärjestelmä - Maksukorttijärjestelmä - Matkahuolto, Seinäjoki, Rovaniemi, Tampere, Matkahuollon valtakunnallinen joukkoliikenteen älykorttijärjestelmä Matkain-hanke - MatkainInternetissä toimiva tietopalvelujärjestelmä ja matkailu-, luonto- ja kulttuuripalvelujen markkinapaikka. MEK - MIS, Market Information System: markkinoinnin informaatio-, tietohallinto- ja jakelujärjestelmä. - PROMIS, Professional Marketing Information Service: Suomen matkailutuotetiedon valtakunnallinen tiedontuotantojärjestelmä - RELIS, Research, Education and Library Information Service: matkailun tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja kirjastoalan palvelujärjestelmä. - Online Travel Guide, Internet palvelu PROMIS tiedon hakemiseksi - Tourism atalines, Matkailualan faktat - Etranet-palvelut, Etranet palvelu kohderyhmittäin PROMIS- ja MIS-järjestelmistä saatavalle tiedolle Rovaniemi, Seinäjoki, Vaasa - Kaupunkikorttijärjestelmät, paikallisia monisovellusjärjestelmiä, joissa älykorttia käytetäänerilaisten kunnallisten palveluiden maksamiseen. Tielaitos ja YTV - Liityntäpysäköinnin muuttuva opastus pääkaupunkiseudulla Tielaitos - Tietyörekisteri TITY - Lktieto, Liikennettä haittaavien tilanteiden tallennus, hallinta ja tiedon jakelu - Liikennekeskusten tietovarasto, järjestelmä, jonka avulla integroidaan Tielaitoksen perusjärjestelmät liikennekeskuskäyttöön - Ajantasaisen liikenne-tiedottamisen kotisivu - Liikennekamerat ja kuvantulkintaan perustuvat seuranta-järjestelmät - Liikennevalojen valvontaohjelmia - Useita erillisiä sään, kelin ja liikenteen mukaan ohjattavia tiejaksoja 20
B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus
B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI
LisätiedotTelemArk - Arkkitehtuurikuvaus
TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Version 1.0 Cap Gemini Oy Keijo Ruoti Traficon Oy Kristian Apple Jari Oinas Tomi Ristola VTT Yhdyskuntatekniikka
LisätiedotDigitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari
LisätiedotTelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri
TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy
LisätiedotHenkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk
Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan
LisätiedotTYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -
Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4
LisätiedotLIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti
LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,
LisätiedotOULA TelemArk - arkkitehtuuri
OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotLiikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.
Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5
LisätiedotMiten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?
1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan
LisätiedotLIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000
LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI
LisätiedotDIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä
1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa
LisätiedotToimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta
Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi
LisätiedotLIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000
LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI
LisätiedotOhjelman internetsivut
FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotÄlykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn
Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot
LisätiedotLiikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma
Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 23.5.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT Yritykset - Viranomaiset
LisätiedotJoukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)
Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)
LisätiedotTehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT
Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotHenkilöliikenteen info-ohjelma HEILI
Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma
LisätiedotLiikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut
Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut 15.03.2001 Taustaa Liikenteen hallinnan toimintalinjat Peruspalvelut joukkotiedotus häiriön hallinta Painopiste ajantasainen
LisätiedotTelemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet
Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka
LisätiedotLIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Luonnos
LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQNDQVDOOLQHQMlUMHVWHOPl DUNNLWHKWXXUL 7LLYLVWHOPlUDSRUWWL Luonnos 30.12.99 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotFinnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet
Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT
LisätiedotMitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?
Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >
LisätiedotToimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta
Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja
LisätiedotMultimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola
Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014
LisätiedotJoukkoliikenteen ennustepalvelu
Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotJunaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus
Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen
LisätiedotHelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.
Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
LisätiedotLiikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne
Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat 2004-2007: Suunnittelutyön tilanne Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Säätytalo 28.10.2003 1 Sisältö Valmisteluprosessi Valmistelutyön tuloksia
LisätiedotLiikennetiedot Yleisradion palveluissa
Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa
LisätiedotHankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine
Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon
LisätiedotPUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S
15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä
LisätiedotLiikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö 15.3.2001 / 10.4.2001 / 1 Globaali tietoyhteiskuntakehitys Toiminnan verkottuminen tietoverkoissa
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotRajapintavelvoitteet NAP-palvelukatalogi Kuopio , Paula Koljonen. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Rajapintavelvoitteet NAP-palvelukatalogi Kuopio 6.4.2018, Paula Koljonen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Liikennepalvelulaki I vaihe tietoa koskeva velvoite Liikennepalvelulain I vaihe astuu
LisätiedotPalveluvallankumous: Huomisen liikkuminen
Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service
LisätiedotLIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN
LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli
LisätiedotLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto
LisätiedotMarja-radan liikennepalvelukonsepti
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
LisätiedotLiikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous
Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden
LisätiedotLiikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa
Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä
LisätiedotAutojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta
Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita
LisätiedotLiikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti
Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotWaltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006
PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen
LisätiedotLIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus
LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:24/98 Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus Liikenneministeriö Helsinki, 1998 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki
LisätiedotNopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet
Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä
LisätiedotAINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma
AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä
LisätiedotLippu-hanke (Liikennepalvelulain mukaisten lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus) Tuula Vainionkulma-Paananen Viestintävirasto 7.6.
Lippu-hanke (Liikennepalvelulain mukaisten lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus) Viestintävirasto Taustaa hankkeelle Laki liikenteen palveluista (HE 161/2016). Lain III osan 2 luvun 1 5 :n säännökset
Lisätiedot9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia
Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri
LisätiedotItä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki
Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus
LisätiedotLaajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille?
Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Autotekniikan visiopäivä 17.1.2008 Helsinki Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto toimitusjohtaja Langaton
LisätiedotMeriArkki - esittelymateriaali
MeriArkki - esittelymateriaali 13.4.2004 Sisältö MeriArkki tavoitteet MeriArkki projektisuunnitelma Prosessien alustavat kuvakset Page 2 MeriArkki tavoitteet Mikä MeriArkki on? MeriArkki on meriliikenteen
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotFITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta
FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotLiikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.6.2017 VALTAKUNNALLISEN VALMISTELUN TILANNE Liikenteen ja tienpidon tehtävät Maakuntahallinnon liikennetehtävien
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotTyöpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin
Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,
LisätiedotTieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen
Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen 3.6.2013 Tilannekuva käsitteenä Tilannekuva Tilannekuva on tilannetietoisuuden muodostamisen ja sen avulla tehtävän päätöksenteon
LisätiedotHelsinki Metropolitan Area Council
Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:
LisätiedotOTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus
OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi
LisätiedotOpen Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä
Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen
LisätiedotITS Finland. Toiminnan esittely
ITS Finland Toiminnan esittely 28.10.2003 Haasteet Liikenneverkot ovat kuormitettuja ja alttiita häiriöille, kuljetusten tehokkuus on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä, sujuva liikenne säästää resursseja
LisätiedotKomission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa
Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa E 142/2016 vp Asiantuntijakuuleminen liikenne- ja viestintävaliokunnassa 17.2.2017 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija
LisätiedotLIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Versio 2.03 Final Draft Liikenneministeriö Helsinki, 2000
LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR Versio 2.03 Final Draft 3.1.2000 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 2000 Julkaisija Julkaisun päivämäärä
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUSKEINOT
LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN
LisätiedotHyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotTiedon avaamisen työpaja 6.5.
Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka
LisätiedotLiikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala
Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta
LisätiedotLiikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003
Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotSUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014
SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotTransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT
TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen
LisätiedotÄlykäs liikenteen ohjaus, telematiikka ja vinjetti
Älykäs liikenteen ohjaus, telematiikka ja vinjetti Rekisteröinti- ja verotustoimialan kumppaniseminaari 1.10.2009 Yksikönpäällikkö Janne Huhtamäki 30.9.2009 1 Mitä on älykäs liikenne? Kerätyn tiedon avulla,
LisätiedotFITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet
FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
Lisätiedot+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING
+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR
LisätiedotÄlyliikenteen mahdollisuudet
Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen
LisätiedotDigitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LisätiedotLinja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017
Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017 Laki liikenteen palveluista (Liikennekaari) Poliittinen ratkaisu 20.9.2016 Eduskunnalle 22.9.2016 (HE 161/2016 vp) Eduskunnan käsittely alkoi lähetekeskustelulla
LisätiedotJOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä
JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.
Lisätiedot