generointi Excel-tietokannasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "generointi Excel-tietokannasta"

Transkriptio

1 Metropolia Ammattikorkeakoulu Automaatiotekniikan koulutusohjelma Jani Havulehto Rakennusautomaation kytkentäpiirustuksen generointi Excel-tietokannasta Insinöörityö Työn ohjaaja: Työn valvojat: tekninen johtaja Jarkko Turunen yliopettaja Kaj Backman lehtori Jaana Wuorila-Stenberg

2 Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinöörityön tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Koulutusohjelma Tutkinto Ohjaaja Ohjaavat opettajat Jani Havulehto Rakennusautomaation kytkentäpiirustuksen generointi Excel-tietokannasta 79 sivua automaatiotekniikan koulutusohjelma insinööri (AMK) tekninen johtaja Jarkko Turunen yliopettaja Kaj Backman lehtori Jaana Wuorila-Stenberg Insinöörityön aiheena on rakennusautomaation kenttälaitteiden uudis- ja saneerausurakointiin sekä huoltoon liittyvien kytkentäpiirustusten muodostaminen laaditun tietokannan pohjalta. Työn aihe oli ollut rakennusautomaatiota urakoivan Arealtec Oy:n tehtävälistalla jo useita kuukausia. Uuden alakeskussukupolven myötä suunnittelua ja piirustusten laadintaa voitiin siirtää entistä enemmän standardisoituun muotoon. Toimintojen standardisoinnilla tähdättiin suunnittelutyötuntien säästöön ja suunnitelmien ja toteutusten yhdenmukaistamiseen. Standardoinnin perustaksi otettiin tietokantapohjaiseen suunnitteluun siirtyminen. Insinöörityössä määriteltiin suunnitteluprosessin kuvaus ja laadittiin määrittelyt tietokantapohjaiselle suunnittelulle. Määrittelyn perustana oli AutoCAD LT -pohjainen piirtäminen, ja toteutuksessa päädyttiin laatimaan tietokantatoiminnot Visual Basic for Applications -ohjelmoinnilla ja suorittamaan piirtäminen AutoCAD-skriptillä. Työn valmistuttua voitiin arvioida saavutetun hyvän perustan suunnittelun standardisoinnille ja tehtyjen ratkaisujen mahdollistavan muidenkin suunnitteluvaiheiden standardoinnin. Hakusanat kytkentäpiirustus, rakennusautomaatio, alakeskus, AutoCAD

3 Metropolia University of Applied Sciences Abstract Author Title Number of Pages Date Degree Programme Degree Instructor Supervisor Jani Havulehto Generating building automation installation drawings from Excel-database March 2009 automation technology Bachelor of Engineering Jarkko Turunen, technical Manager Kaj Backman, principal Lecturer Jaana Wuorila-Stenberg, lecturer The main aim of this final year project was to determine and create process for composing building automation electrical connection diagrams on basis of database. Installation drawings shall be used in both new buildings and restructurings. The idea of this project had been on the to do list of building automation contractor company, Arealtec Oy for several months prior start of this project. After the establishment of new era substation called IQ3, the design work of system and connection diagrams were able to move towards more standardized manners. Standardization of design work aimed to cost savings on labor work and harmonizing of designs. The basis of standardization was taken when it was decided to move forward to database oriented designing. In this project there was determined the whole design process and created definitions for database based electrical connection diagrams designs. Basis for defining the process steps was creating the database functions with Visual Basic for Applications and the final creation of drawings with AutoCAD LT script. The aims of this project where evaluated fulfilled and possibilities for further development of standardization and design automatization found worthwhile. Keywords electrical connection diagrams, building automation, substation, AutoCAD

4 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract Lyhenteet, käsitteet ja määritelmät 1 Johdanto Insinöörityön tarkoitus Laajuuden rajaus Työn suoritustapa Rakennusautomaatio Yleinen rakenne Kenttälaitteet Valvomolaitteet Signaalit Kytkentäpiirustus Piirustuksen tarkoitus Piirustuksen sisältö Tietokoneavusteinen suunnittelu Toimintojen automatisointi AutoCAD AutoCADin historia AutoCAD LT AutoCADin käyttö Template Blokki ja Wblokki AutoCAD-skripti Excel-AutoCAD -linkitys Visual Basic for Applications VBA:sta yleisesti VBA -projektin rakenne Proseduuri Funktio Käyttäjälomakkeet Moduulit Muuttujat Makron ja VBA:n välinen ero Lähtötilanne Piirustuspohjan luonti Kytkentäpisteiden lisäys kytkentäpiirustuspohjaan Piirtämisessä käytetyt blokit Ylläpito... 27

5 8 Tavoiteprosessin kuvaus Toteutussuunnitelma Testauksen tuomia muutostarpeita Alakeskusmoduulien tunnistaminen Käytettävät blokit Uusi blokki Blokin poistaminen Blokin muokkaaminen Blokin geometria Kytkentäpisteiden attribuutit Excel-tietokannan toteutus Pistetietokannan perusrakenne Projektikohtaisen tietokannan muodostus Laitetietokannat Laitteen lisäys tietokantaan Laitteen poisto tietokannasta Laitteen attribuuttien muutos tietokannassa Alakeskusmoduulien lisääminen Kytkentäpisteen lisäys Attribuuttitietosolujen sijoittelu Attribuuttitietosolujen muotoilu Tyhjä kytkentäpiste eli varalla -blokki Käyttöliittymä Käyttöliittymän toteutus Käyttöliittymän toiminnot Kytkentäpisteen poistaminen ohjelmallisesti AutoCAD-skriptin muodostaminen Moduulipohjan luonti Kytkentäpisteen lisäys Sijoitusmääritykset Havaitut virheet skriptin muodostuksessa Välilyöntien eliminointi attribuuttidatassa Numeron esittäminen tekstinä Excel-solussa Käyttöohjeet Tulokset Jatkokehitys Lähteet Liitteet Liite 1 Liite 2 Pisteluettelosovelluksen käyttöohje Blokin määrittelyt

6 LYHENTEET, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT AutoCAD Suunnittelu- ja piirto-ohjelma Rakennusautomaatio Talotekniikan teknisten laitteiden ohjaus VBA Kytkentäpiirustus Kytkentäpiste Alakeskus Valvontakeskus Moduuli ( IQ3 ) Skripti Moduuli ( VBA ) Pääohjelma Aliohjelma Funktio Visual Basic for Applications, Microsoftin sovellusohjelmissa makrokielenä käytetty ohjelmointikieli Piirikaaviomuotoinen dokumentti alakeskusten ja kenttälaitteiden välisen kytkennän kuvaamiseen Alakeskukseen liitetty kenttälaite Digitaalisesti ohjattu rakennusautomaation logiikkayksikkö, joka koostuu 1-15 moduulista Alakeskusten muodostama ohjauskeskus Alakeskuksen pienin yksikkö, alakeskus koostuu yhdestä tai useammasta moduulista Eräajotiedosto, komentosarja Ryhmä yhdessä tiedostossa olevia VBA-proseduureja Ohjelma, jonka lisäksi ohjelmointiprojektissa on myös apuohjelmia Itsenäinen ohjelman osa, joka suorittaa tietyn toiminnon ja jota voidaan kutsua eri puolilta pääohjelmaa tai muista aliohjelmista Aliohjelma, joka palauttaa vastauksen kutsuvalle ohjelmalle Makro Kokoelma komentoja, jotka voidaan suorittaa yksittäisen napsautuksen avulla

7 7 1 JOHDANTO Arealtec Oy on Uudellamaalla toimiva rakennusautomaatiourakoitsija, joka urakoi Trend-merkkisillä automaatiojärjestelmillä. Sen liikeideana on tuottaa asiakkaiden tarpeiden mukaisia rakennusautomaatiojärjestelmiä rakennusten talotekniikan hallintaan kustannustehokkaasti. Tarjottaviin palveluihin kuuluvat suunnittelu, projektinhoito, asennus, käyttöönotto, koulutus, huolto, tekninen tuki ja etäseurantapalvelut. Arealtec Oy on toteuttanut yli 800 kpl uudisrakennuskohteiden automatisointia, joissa kytkentäpisteitä on kokonaisuudessaan yli Uudisrakennuskohteiden lisäksi Arealtec Oy on toteuttanut useita kymmeniä saneerauskohteita. Insinöörityön raportin rakenne on laadittu siten, että luvuissa 2-6 kuvataan työn tarkoitusta ja käytettyjä välineitä. Luvussa 7 kuvataan suunnittelun lähtötilannetta insinöörityötä aloitettaessa. Luvussa 8 kuvataan insinöörityön tavoitteita ja luvuissa 9-10, kuinka insinöörityön tavoitteet saavutettiin. Lopuksi arvioidaan saavutettuja tuloksia ja jatkokehitysmahdollisuuksia.

8 8 2 INSINÖÖRITYÖN TARKOITUS Insinöörityön tarkoituksena oli kehittää yrityksen käytössä olevia automaattisia suunnittelu- ja piirustustoimintoja, joilla luodaan kytkentäkuvat asentajien ja huollon käyttöön. Nykyisellään kytkentäkuvat piirretään automaattisesti luodun alakeskuskuvan pohjalta, lisäämällä kytkentäpisteet manuaalisesti. Insinöörityön tavoitteena oli automatisoida myös kytkentäpisteiden lisääminen. Insinöörityöstä sovittaessa määriteltiin, että ohjelman laadinnassa huomioitaisiin sen jatkokehitysmahdollisuudet. Tämän takia piti erityisesti kiinnittää huomiota modulaarisuuteen ja koodin ylläpidettävyyteen. Tämän insinöörityön lisäämällä automaatioasteella tavoitellaan aikasäästön lisäksi seuraavia merkittäviä etuja: vakiomuotoiset kuvat - vähemmän tilaa yksilöllisille ratkaisuille koulutustarpeen väheneminen, jolloin ei ole tarvetta osata spesifisia ohjelmia virheriskin merkittävä väheneminen. Automatisoinnilla siis pyritään antamaan suunnittelijalle aikaa sellaisten työvaiheiden toteuttamiseen, joihin kone ei pysty. Tällöin alakohtaisen ammattitaidon merkitys korostuu. 2.1 Laajuuden rajaus Insinöörityössä oli tarkoitus kehittää ohjelma, jolla IQ3 -alakeskusten kytkentäpiirustukset saadaan automaattisesti generoitua Excel-taulukko-ohjelmalla luodun pisteluettelon datan perusteella. Kytkentäpiirustuksissa esitetään moduulipohja sekä kytkentäpisteet.

9 9 Muiden alakeskustyyppien kytkentäpiirustusten generoiminen jätettiin työn ulkopuolelle, koska IQ3-alakeskukset ovat nyt ja tulevaisuudessa yleisin käytetty alakeskustyyppi. Työssä ei uudistettu niitä piirtämisen ja suunnittelun vaiheita, joihin oli valmiina soveltuva automatisoinnin ohjelmisto. Näitä olivat mm. riviliitinnumerointi, pisteluettelotulosteen luonti ja kaapelivetoluettelon luonti. Insinöörityön vaiheiksi määriteltiin tutustuminen nykyiseen käytäntöön ja käytettyihin ohjelmistoihin, uuden suunnittelu- ja piirtotavan suunnittelu sekä tähän liittyvän ohjelmiston toteutus ja testaus. Insinöörityön edetessä lisättiin suunnitteluympäristön käyttöohje suunnittelijan käyttöön sekä ylläpito-ohje suunnitteluympäristön ylläpitäjälle. Sovittiin, että käyttöohjeista laaditaan ensin perusversio, jota on mahdollista täydentää myöhemmin. Insinöörityön ulkopuolelle rajattiin käyttöönotto sekä ylläpito. Käyttöönotto oli ajateltu suoritettavan toisen opiskelijan insinöörityönä. 2.2 Työn suoritustapa Insinöörityö tehtiin Arealtec Oy:n käyttöön jo käytössä olevien suunnittelun ja piirtämisen automatisoinnin ohjelmistojen pohjalta. Työssä tutustuttiin käytössä olleeseen piirtämis- ja suunnittelutapaan, laadittiin viitekehys uudelle toimintatavalle sekä luotiin uuden toimintatavan työkalut. Alussa tutustuttiin käytettyjen ohjelmistojen ja ohjelmointikielen rakenteeseen. Tutustuttaessa Auto- CAD-ympäristöön ja erityisesti AutoCAD-skriptin käyttöön saatiin lähtökohta, kuinka kokonaisuuden rakentamiseksi. Visual Basic for Applications-ympäristöön tutustuminen antoi perustaa ohjelmoinnin toteutuksesta. Suurempi painotus työn suorituksessa oli kuitenkin viitekehyksen luomisessa siten, että tavoiteltu toimintamalli olisi alusta asti käyttöön sopiva. Viitekehyksen ja yksityiskoh-

10 10 taisten määrittelyjen muodostamiseen käytettiin useiden lyhyiden keskustelujen kautta saavutettua tietoa suunnittelun etenemisestä. Kokonaiskuvan muodostamisessa oli suurena apuna kirjoittajan aiempi kokemus rakennusautomaation kenttälaitteiden asennustyöstä. Insinöörityötä varten tutustuttiin rakennusautomaatioon kokonaisuutena sekä erityisesti kytkentäpiirustusten laadintaan sekä käyttöön. Sen aikana syntyi selkeä kuva rakennusautomaatioprojektin toteutuksesta tarjouspyyntövaiheesta aina valmiin rakennuksen ylläpitoon saakka. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä yrityksen suunnittelijoiden ja teknisen johtajan kanssa.

11 11 3 RAKENNUSAUTOMAATIO Rakennusautomaatio on talotekniikan osa-alue, jolla vaikutetaan rakennusten sisäilmastoon ja valaistukseen sekä laajasti tulkiten myös rakennusten turvallisuuteen. Rakennusautomaatiolla ohjataan rakennuksen teknisiä laitteita ja pyritään minimoimaan energiankulutus, laitteiden kuluminen ja melu sekä saamaan laitteiden käytöstä paras mahdollinen hyöty. 3.1 Yleinen rakenne Rakennusautomaation toimintoja ovat erilaisten suureiden mittaukset, energian ja vesimäärän laskenta, laitteiden toimintojen ohjaukset ja säädöt, valvonta- ja hälytystoiminnot, raportointi ja tilastojen kokoaminen sekä keskitetty kiinteistöjen valvonta. Keskitetyn valvonnan avulla voidaan hallita suurtenkin rakennusryhmien automaatiotoiminnot. [9, s.5] Tavallisimmin asuintalojen automaatiojärjestelmä valvoo ja hoitaa lämmityskattilan, kaukolämmön lämmönvaihtimen, pumppujen ja lämmitysverkoston tai sähkölämmittimien toimintoja. Automaatiolaitteisto mittaa ja säätää talon lämpötiloja sekä valvoo muita laitteita. Jos automaatiolaitteisto havaitsee laitteiden toiminnoissa jotakin vikaa, se hälyttää valvomossa tai etävalvonnassa kiinteistönhoitajan päätelaitteessa, esim. matkapuhelimessa. Automaatiolaitteet säätävät myös käyttöveden lämpötilaa ja mittaavat veden määrää laskutusta varten. Kerrostaloissa on yleensä automatisoitu koneellinen ilmanvaihto tai ilmastointi. Automaatiojärjestelmä ohjaa myös ulko-ovien sähkölukitusta, porrasvaloja sekä saunojen lämmitystä. [9, s.6]

12 12 Toimistoissa, kouluissa ja teollisuuslaitoksissa on samat automaatiotoiminnot kuin asuinrakennuksissakin, mutta niissä lisäksi säädetään jäähdytystä, poistoilman lämmöntalteenottoa ja joissakin tapauksissa kostutusta, esim. museoissa. Jokaisessa rakennuksessa on digitaalinen valvonta-alakeskus, joka itsenäisesti hoitaa rakennuksen mittaukset, ohjaukset, säädöt, valvonnat, hälytykset ym. rakennusautomaatiotoiminnot. Valvonta-alakeskus on liitetty valvomoon, jonka kautta rakennusautomaatiojärjestelmään saadaan yhteys ja voidaan tarvittaessa puuttua automaation toimintaan Kenttälaitteet Rakennusautomaatiossa kuten muussakin automaatiossa kenttälaitteet ovat automaation alin taso, ja ne sijaitsevat prosessin lattiatasossa eli toteuttavat prosessin ohjauksen vaativan raa an työn. Kenttälaitteina rakennusautomaatiossa ovat mittaavat anturit, laskurit, kytkimet ja hälyttävät laitteet sekä toimilaitteina erilaiset venttiilit ja pellit moottoreineen, releet, pumput ja magneettiventtiilit Valvomolaitteet Keskittämällä useiden rakennuksen valvonta-alakeskuksen ohjaus ja seuranta yhteen valvomoon saadaan nopeasti tietoa häiriötilanteista ja pystytään joustavasti muuttamaan automaatiotoimintoja ja näin säästämään käyttökustannuksissa. Kuvassa 1 on esitetty alakeskusten ja valvomon liittäminen Trend-järjestelmissä.

13 13 Kuva 1. Alakeskusten ja valvomon liitäntä 3.2 Signaalit Rakennusautomaation signaloinnissa käytetään passiivielementtiä (kuten Pt100, Pt1000 NTC10 antureilla), voltin jänniteviestiä tai ma standardivirtaviestiä. Signaloinnin kaapelointina käytetään rakennusautomaatioon kehitettyjä kaapeleita. Kaapeleissa on haluttu määrä johdinpareja punottuna yhdeksi kaapeliksi. Näitä kaapeleita myydään mm. Redak- ja Nomak-tuotemerkeillä.

14 14 4 KYTKENTÄPIIRUSTUS Kytkentäpiirustuksella tarkoitetaan piirikaaviomuotoista dokumenttia, jossa on kuvattu alakeskusten, apulaitteiden (kuten apureleet, jäätymissuojatermostaatit, virtausvahtikytkimet) ja kenttälaitteiden välinen kytkentä. 4.1 Piirustuksen tarkoitus Kytkentäpiirustukset toimivat ensimmäisenä ja tärkeimpänä vaiheena projektin toteutusketjua. Tärkeimpänä siksi, että vaaditut IO-pisteet tulevat huomioitua jo ennen laitetilausten tekemistä. Virhe kytkentäpiirustuksissa voi pahimmillaan johtaa koko toteutusketjun uudelleen muokkaamiseen. Ketjuun kuuluvat kytkentäpiirustukset, laitetilaukset, asennukset, alakeskusten ohjelmat, valvomografiikka. Kotelon valmistaja valmistaa kotelon kytkentäpiirustusten mukaisesti. Myös työselostuksessa on usein vaadittu kytkentäkuvat piirikaaviomuodossa. Ensiasennustilanteessa kytkentäpiirustuksessa annetaan asentajalle kaapeli- ja kenttälaitekytkentätiedot. Näitä tietoja tarvitaan myös myöhemmin, esimerkiksi huollon tai saneerauksen yhteydessä kytkentäpiirustuksista voidaan lukea, kuinka kaapelit on kytketty. Tästä syystä kytkentäpiirustusten noudattaminen on ehdottoman tärkeää. Lisäksi mahdolliset kytkentävaiheen aikaiset muutokset tulee päivittää myös kytkentäkuviin, jotta vältytään virheellisiltä tulkinnoilta. Nykyisin lisääntyneet saneeraustyöt ovat selkeästi osoittaneet todellisia kytkentöjä vastaavien kytkentäpiirustusten tarpeellisuuden. Kytkentäpiirustusten puutteet ja virheet voivat aiheuttaa jopa useiden kymmenien prosenttien lisätyön.

15 Piirustuksen sisältö Kytkentäpiirustuksen sisällölle on asetettu minimivaatimukset, jotta tarvittava tieto saataisiin välitettyä. Kytkentäpiirustuksesta tulee ilmetä otsikkotietoina mm. mistä kohteesta / projektista on kyse kohteen sijainti piirustuksen laatija milloin piirustus on laadittu muutoshistoria. Otsikkotietojen lisäksi projektikohtaisista toteutuspiirustuksista tulee ilmetä mitoitustietoa valvontakeskuksen toteutusta varten seuraavasti: Kotelon koko, jotta osataan varata riittävä seinätila ja antaa tietoa kotelonvalmistajalle. Laitemäärät (alakeskukset, apulaitteet). Tilaukset kotelonvalmistajalle. Vahvavirran kytkentäliittimet sähköurakoitsijaa varten. Kaapelointitiedot sähköurakoitsijalle. Tarvittaessa kytkentäpiirustuksessa voidaan esittää muitakin tietoja.

16 16 5 TIETOKONEAVUSTEINEN SUUNNITTELU Tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD (Computer Aided Design) on muuttanut teknistä suunnittelua ja piirtämistä siten, että lähes kaikki työt tehdään eri ohjelmistotalojen valmistamilla suunnittelu- ja piirto-ohjelmistoilla. Tietokoneavusteinen suunnittelu käsitteenä on melko laaja. Sillä voidaan tarkoittaa piirtämistä kevyellä piirto-ohjelmalla, monimutkaisia 3D-mallinnuksia tai työvaiheiden automatisointia. Valmiiden suunnitelmien helppo ja nopea muokattavuus on yksi kiistaton hyöty, joka CAD-ohjelmistoilla saavutetaan. [2, s.2-5] 5.1 Toimintojen automatisointi Piirustusten tuottamiselle on tyypillistä, että tietyt toimenpiteet toistuvat samanlaisina useissa kohteissa. Tällaisten usein toistuvien rutiinien suorittamiseen CAD-ohjelmien makrot, komentojonot ja apuohjelmat ovat oiva apu. Esimerkkinä toimintojen automatisoinnista voidaan mainita blokit eli piirustusalkioista koostuvat kokonaisuudet. 5.2 AutoCAD AutoCAD on yleiskäyttöinen tietokoneavusteinen suunnittelu, eli CAD-ohjelmisto, jota kehittää ja julkaisee Autodesk Inc. AutoCAD on yleissuunnitteluohjelma, joka on laajennettavissa erilaisilla Autodesk Inc:n ja muiden yritysten valmistamilla sovellusalakohtaisilla laajennuksilla. Kehitystyö on tehtävissä useampien ohjelmointikielien ja rajapintojen kautta. Valmiita tuotteita on tuhansia, ja yritykset voivat tilata tai kehittää myös itse omia räätälöityjä laajennusohjelmistoja. Ohjelmasta on kymmeniä kieliversioita.

17 17 AutoCAD on vektorigrafiikkaohjelma, jossa tiedon käsittely perustuu graafisiin olioihin, kuten viivoihin, murtoviivoihin, ympyröihin, kaariin, teksteihin jne. Ohjelmassa on valmiina joitakin tilavuusmallinnukseen ja pintamallinnukseen perustuvia 3Dtyövälineitä. Siitä puuttuu kuitenkin monipuolisempia toimintoja, joita monissa uudemmissa mallinnusohjelmissa on. 5.3 AutoCADin historia Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna luvun alussa AutoCAD nousi johtavaksi CAD-ohjelmistoksi PC-ympäristössä, ja samalla se toi CAD-ohjelmistojen hintatason myös pienyritysten ulottuville. Sen menestys oli niin merkittävä, että ohjelman dwg-tiedostotyypistä ja dxf-siirtoformaatista tuli suunnittelualalla de facto-standardeja, jotka ovat 2D-suunnittelussa osin yhä samassa asemassa luvulla ovat monipuolisemmat 3D-ohjelmistot vallanneet CAD-markkinoita. AutoCAD kehitettiin alun perin DOS-alustalle. Aikoinaan siitä on ollut olemassa myös UNIX-versio, mutta nykyisin se toimii vain Windows-alustalla. 5.4 AutoCAD LT AutoCAD LT on ominaisuuksiltaan rajoitetumpi ja edullisemmaksi hinnoiteltu versio samasta ohjelmasta. Varsinkin 3D- ja sovelluskehitysominaisuuksia on karsittu. Auto- CAD LT:ssä ei ole luvussa 6 kuvattavaa Visual Basic for applications -tukea, joten tiedon siirtäminen Excelin ja AutoCAD:n välillä on tapahduttava kohdassa 5.6 kuvattavan skriptitiedoston kautta.

18 AutoCADin käyttö AutoCAD:n käyttöliittymän muodostavat ohjelmaikkunan eri osat. Käyttäjän kannalta tärkeimpiä ovat ohjelman toimintaan ja käskyjen syöttämiseen liittyvät osat. Käskyjä voi syöttää kolmella eri tavalla: valikoiden kautta, työkalupainikkeilla tai käskyikkunalla. AutoCAD:ssä on useita toimintoja, jotka helpottavat ohjelman käyttöä toistuvissa tilanteissa. Näitä ovat mm. oletuspohjat (templates) ja blokit, joita molempia käytettiin tässä insinöörityössä Template Template eli mallipiirustus on aivan normaali AutoCAD-piirustus, jonka perusasetukset on viritetty omaan käyttöön sopivaksi. Tyypillisiä mallipiirustukseen tehtäviä asetuksia ovat mm. kuvatasot, tekstityylit, viivatyypit ja mitoitustyylit. Räätälöidyn mallipiirustuksen avulla saadaan nopeasti hyvät alkuasetukset uuteen piirustukseen Blokki ja Wblokki Piirustustyön nopeuttamiseksi usein toistuvat kuviot voidaan määritellä blokiksi. Blokki voi olla yksittäisen piirustuksen sisäinen blokki, joka ei ole käytettävissä muissa piirustuksissa tai ulkoinen Wblokki, joka on käytettävissä tavallisen dwg-piirustuksen tapaan kaikissa piirustuksissa. Blokkiin voidaan näkyvän geometriatiedon lisäksi lisätä attribuutteja eli tekstitietoa. Attribuutti voi olla näkyvä tai näkymätön. Attribuuttitietoa voidaan hyödyntää mm. määrälaskennassa tai kuten kohdassa 2.1 mainituissa sovelluksissa.

19 19 Lisättäessä blokki AutoCAD kyselee attribuuttitiedot blokkiin määritellyssä järjestyksessä. Attribuuttien kyselyjärjestys määritellään blokkia luodessa siten, että valitaan blokkiin liitettävät attribuutit siinä järjestyksessä kuin halutaan kyselyjärjestykseksi. Blokkien geometriaa ja attribuuttien kyselyjärjestystä on mahdollista jälkeenpäin muuttaa blokkieditorissa. 5.6 AutoCAD-skripti Skripti eli komentojono on sarja AutoCADin käskyjä. Komentojonoilla voidaan tehdä tiettyjä töitä automaattisesti etenkin silloin, kun kyseessä on suurten tietomäärien käsittely. Komentojonot toimivat siten, että ascii-muotoiseen tiedostoon kirjoitetaan AutoCADkäskyjä ja tarvittaessa niiden optiot. Komentojono-tiedoston tarkennin on aina.scr. Erityistä huomiota skriptin käytössä tulee kiinnittää tyhjään välilyöntiin, sillä välilyönti tarkoittaa skriptissä samaa kuin Enter-näppäimen painallus. Mikäli skriptissä on ylimääräisiä välilyöntejä, on hyvin todennäköistä, että skriptin suoritukseen tulee virheitä tai suoritus keskeytyy. Esimerkiksi attribuutin määrittelyssä ylimääräinen välilyönti aiheuttaa sen, että AutoCAD olettaa ylimääräisen tyhjän tarkoittavan attribuutin syöttöä, jolloin AutoCAD siirtyy käsittelemään seuraavaa attribuuttia tai käskyä. [2, s.331] 5.7 Excel-AutoCAD -linkitys Tiedon siirtäminen Excelin ja AutoCAD:n välillä on mahdollista kohdassa 5.6 kuvatun skriptitiedoston kautta. Skriptitiedoston muodostamiseen käytettyjä Visual Basic for Applications-käskyjä ja vaiheita käsitellään luvussa 10.

20 20 6 VISUAL BASIC FOR APPLICATIONS Visual Basic (VB) ja Visual Basic for Applications (VBA) ovat yleisnimityksiä Microsoftin kehittämälle ohjelmointikielelle. Visual Basic for Applications-komponentit toimivat lisäominaisuuksina Office-sovellusten päällä. Yleinen syy Visual Basic for Applications-ohjelmointiprojektin tekemiseen on se, että esim. Excel itsessään ei osaa tehdä haluttua toimintoa, mutta Visual Basic for Applications-koodilla haluttu toiminto on mahdollista suorittaa. Tässä luvussa moduulilla tarkoitetaan kohdan mukaista ohjelmamoduulia. 6.1 VBA:sta yleisesti Ohjelmakoodia käsitellään erillisessä Visual Basic-editorissa. Kun editori-ikkuna on avattu, se on avattuna omana ikkunanaan, kuten muutkin sovellukset. Editori voi olla auki samanaikaisesti Excelin kanssa. Niiden välillä voi siirtyä mm. Alt+Tab - näppäinyhdistelmällä. Excel Visual Basic for Applications-ympäristö on todella monipuolinen. Voidaan sanoa, että kaiken mitä käyttäjä voi tehdä taulukkosivuilla, koodaaja voi kirjoittaa tehtäväksi Visual Basic-ohjelmointikielellä. [1, s 7] 6.2 VBA -projektin rakenne Excel Visual Basic for Applications -projektiin kuuluvia osia ovat työkirja, editorissa määritellyt moduulit ja käyttäjälomakkeet. Projektille voidaan määritellä myös muita ominaisuuksia, kuten nimi ja salasana. [1, s 50]

21 Proseduuri Proseduuri on toimintosarja, jossa määritellään suoritettava tapahtumaketju. Proseduurilla ei ole lopputulosta, vaan se tekee pyydetyt toiminnot ja valmistuu. Kun proseduuri valmistuu, palaa kontrolli proseduuria kutsuneeseen ohjelmaan tai työkirjaan. Proseduuri on joko julkinen tai yksityinen. Tällä tarkoitetaan ohjelman näkyvyyttä sekä muihin moduuleihin että Excel-työkirjaan nähden. Julkinen ohjelma on käytettävissä kaikissa projektin moduuleissa ja yksityinen ainoastaan saman moduulin sisällä Funktio Funktio on ohjelma, jonka suoritus palauttaa kutsuvalle ohjelmalle arvon. Kun funktion toiminnot ovat valmistuneet, funktion palauttama lopputulos tallennetaan funktion nimelle. Funktio on proseduurin tapaan joko julkinen tai yksityinen Käyttäjälomakkeet Käyttäjälomakkeilla toteutetaan käyttöliittymä, joka sisältää mm. tiedonsyöttökontrollit, valintalistat, halutut toiminnot sekä toimintojen mukaisen ohjauskoodin Moduulit Moduuliin määritellään aliohjelmia haluttujen toimintojen suorittamiseksi. Moduuleihin tallennetut aliohjelmat toimivat rajapintana työkirjan ja Visual Basic for Applicationskoodin välillä. Yhteen moduuliin kannatta tallentaa samaan asiaan liittyviä aliohjelmia.

22 22 Moduuli koostuu määrittelyalueesta ja koodialueesta. Ylimmille riveille kirjoitetut muuttujat asetetaan automaattisesti globaaleiksi. Editori luo erotinviivan yhteisten muuttujien ja aliohjelman väliin. 6.3 Muuttujat Muuttujiin tallennetaan väliaikaista informaatiota koodin suorituksen aikana. Muuttujaa voisi ajatella vaikka tallelokerona, joka vuokrataan käyttöön aliohjelman suorittamisen ajaksi. Muuttujan arvoksi voidaan antaa jotain ja käydä lukemassa sen sisältö. Nämä toiminnot ovat koodissa muuttujan arvon asettaminen sekä viittaaminen muuttujan nimeen ja informaation käyttö halutulla tavalla. [1, s.65] 6.4 Makron ja VBA:n välinen ero Suurimmat erot nauhoitetun makron ja Visual Basic for Applications-koodin välillä ovat Visual Basic for Applicationsin mahdollistamat silmukka- ja ehtorakenteet. Monesti kuitenkin myös Visual Basic for Applications-sovellusta nimitetään makroksi.

23 23 7 LÄHTÖTILANNE Työtä aloitettaessa kytkentäpiirustusten muodostamisprosessiin sisältyi automatisoituja vaiheita sekä kytkentäpisteiden lisääminen käsin blokkeina. Eri vaiheiden erityyppiset toteutukset sekä jatkokäsittelyyn liittyvät irralliset sovellukset aiheuttivat prosessiin hajanaisuutta. Suurimman rasituksen aiheutti juuri kytkentäpisteiden lisääminen käsin blokkeina. Kytkentäpiirustusten muodostamisprosessin automatisoituja toimintoja olivat alakeskuslaitteiden määrälaskenta ja sen perusteella piirustuspohjan luominen hinnoittelun yhteydessä. Käytännössä piirustuspohjan luominen oli moduulia kuvaavan blokin lisääminen uuteen piirustukseen ja attribuuttitiedon kirjoitus blokkiin. Attribuuttitietona kirjoitettiin mm. SiteName eli kohde (työmaa) SiteAddress eli kohteen osoite Designer eli suunnittelija boxnumber eli valvontakeskuksen numero DateOfDesing eli päiväys ProjNumber eli projektinumero Manuaalisesti tehtäväksi jäi kytkentäpisteiden lisääminen automaattisesti luotuun AutoCAD-piirustuspohjaan. Kytkentäpisteiden lisäämiseen sisältyi sekä mekaanista Auto- CAD-blokin sijoittamista että suunnittelijan ammattitaitoa vaativaa kykyä hahmottaa, mihin alakeskuksen kanavaan kukin kytkentäpiste oli kokonaisuuden kannalta paras kytkeä.

24 Piirustuspohjan luonti Piirustuspohjan luominen toteutettiin Excel Visual Basic for Applications-sovelluksella. Säätökaavioista laskettiin kytkentäpisteet tyypeittäin ja määriteltiin Excel-taulukkoon Lasketut pisteet -osioon. Tästä laskettiin tarvittavat alakeskuslaitteet Excel-taulukkoon tehdyllä Visual Basic for Applications-sovelluksella Laske AK-laitteet. Tässä sovelluksessa määritellyt tiedot on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Määritellyt lähtötiedot Sovellus lisäsi laitetiedot Excel-soluihin alkaen rivin 21, sarakkeesta B. Piirustuspohjat muodostava sovellus luki soluista tiedon tarvittavista alakeskuslaitteista. Tämän tiedon pohjalta kirjoitettiin AutoCAD-skriptitiedosto, jolla piirustuspohjat muodostettiin. Esimerkki piirustuspohjasta on esitetty kuvassa 3.

25 25 Kuva 3, kytkentäpiirustuspohja 7.2 Kytkentäpisteiden lisäys kytkentäpiirustuspohjaan Kytkentäpiirustusten suunnittelun lähtökohtina toimivista säätökaavioista luetaan kytkentäpisteet ja sijoitetaan kenttälaitteen blokki suunnittelijan valitseman moduulin tiettyyn kanavaan. Haasteena tässä oli, että kerralla näkyvissä oli vain yksi kahdeksan kanavaa sisältävä moduulipohja. 16-kanavaiset moduulit oli jaettu kahdelle eri kytkentäpiirustukselle. Suunnittelijan tuli hallita joko toisessa ikkunassa tai omassa muistissaan kaikki käytettävissä olevat moduulit. Toisaalta joustavuus kytkentäpisteiden lisäämisessä oli hyvä. Esimerkiksi suunnittelijan havaitessa kytkentäpisteen sopivan johonkin toiseen kanavaan paremmin oli hänen helppo poistaa kytkentäpiste ja liittää se uudelleen haluttuun kohtaan.

26 26 Kytkentäpisteiden lisäys oli toteutettu määrittelemällä jokaiselle kenttälaitteelle spesifioitu blokki tarvittavine attribuutteineen. Nämä blokit oli sisällytetty AutoCAD:n menuvalikkoon, josta ne voitiin valita hiirellä. Valmis kytkentäpiirustus on esitetty kuvassa Piirtämisessä käytetyt blokit Suurimmalle osalle toimilaitteita ja antureita oli määritelty omat blokkinsa. Näin toteutettuna blokin valitseminen oli helppoa, koska blokki voitiin valita AutoCAD:n menusta valmistajan ja tyypin perusteella. Toisaalta suuren blokkimäärän hallinnointi oli työlästä, ja tutkittaessa mm. blokkien attribuutteja havaittiin niiden määritysten olevan varsin epäyhdenmukaiset. Kuva 4. Valmis kytkentäpiirustus

27 Ylläpito Rakennusaikaiset muutokset, yleensä lisäyksiä, tehtiin manuaalisesti piirustuksiin. Valitettavan usein kenttälaiteasentajien ja projektinhoitajien tekemät muutokset jätettiin päivittämättä piirustuksiin. Kenttälaitteiden lisäys kenttälaitetietokantaan tehtiin määrittelemällä ko. laitteelle uusi blokki ja liittämällä tämä blokki AutoCAD:n menu-valikkoon. Ylläpidon ohjeeksi oli laadittu blokkimäärittely, mutta käytännössä blokit olivat toisistaan poikkeavia joko geometrialtaan tai attribuuteiltaan/attribuuttijärjestykseltään.

28 28 8 TAVOITEPROSESSIN KUVAUS Koska kokonaisuus muodostui useasta eri tarjouskäsittelyn ja suunnittelun vaiheesta, kuvattiin tavoiteprosessi kaaviomuodossa. Prosessin lopullinen määrittely on esitettynä kuvassa 5. Prosessin määrittelyssä pyrittiin säilyttämään soveltuvin osin ne aiemmin käytössä olleet toiminnot sellaisenaan, joita voitiin käyttää myös uudessa mallissa. Tällainen oli mm. pohjien muodostaminen, joka siirrettiin lähes sellaisenaan tietokannan yhteyteen. Kuva 5. Suunnitteluprosessi kokonaisuudessaan.

29 Toteutussuunnitelma Kun työn tavoitteisiin ja nykykäytäntöön oli perehdytty lähemmin, päädyttiin muuttamaan käytössä ollut toimintatapa seuraavasti. Jokainen kytkentäpiste kirjataan Exceltaulukkoon ja tästä tietokannasta laadittaisiin AutoCAD-skripti, jolla kytkentäpiirustukset muodostetaan. Uuden toimintamallin viitekehyksessä päädyttiin muokkaamaan jo käytössä ollutta Excel-sovellusta IQ3Laskenta ja erityisesti sen osiota, jolla AutoCAD-piirustuspohjat generoitiin. Tämän sovelluksen oli tehnyt työn ohjaaja. Ensimmäisessä toteutettavassa sovelluksessa päädyttiin luomaan sekä tietokanta että tietokannassa olevia alakeskusmoduuleja kuvaavat kytkentäpiirustuspohjat samanaikaisesti. Ensimmäisen ohjelmistoversion valmistuttua koekäyttöasteelle olisi määrä tehdä koesuunnittelu, jotta muutostarpeet löytyisivät. 8.2 Testauksen tuomia muutostarpeita Kun koodi oli saatu kirjoitettua siten, että voitiin muodostaa sekä piirustuspohjat että siirtää kytkentäpisteet tietokannasta piirustuspohjiin, aloitettiin täsmäytys todellisiin projekteihin. Aluksi huomattiin, että projektiin tulee usein muutoksia, joissa moduuleja poistuu tai muuttuu toisen tyyppiseksi välillä laskenta- ja toteutusvaiheiden välillä. Tässä kohtaa pysähdyttiin miettimään prosessin kulkua ja keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa. Työn ohjaajan kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin siihen, että säilytettäisiin aiemmin käytössä ollut, luvussa 7 mainittu piirustuspohjien automaattinen luominen, mutta siirrettään tämä prosessi vasta siihen vaiheeseen, jossa pistetietokanta olisi valmiina ja täytettynä.

30 30 Prosessi kuvattiin uudestaan, ja rakenne muodostui siten, että tilauksen saapuessa muodostetaan vain tietokantapohja. Kun säätökaaviosta on siirretty kaikki kytkentäpisteet tietokantaan, muodostetaan yhdellä ohjelmalla AutoCAD-skripti, jolla luodaan pohjat sekä lisätään kytkentäpisteet. AutoCAD-piirustuspohjien generointiin käytetty Excel Visual Basic-osio päätettiin siirtää lähes sellaisenaan pistetietokanta-taulukkoon. IQ3Laskenta -tiedostoon kirjoitettiin uusi ohjelma, jolla laskennassa saadut moduulit kopioitiin tietokantapohjaan ja lopulta tallennettiin muodostettu tietokanta projektin nimellä. Näin muodostettuun pistetietokantaan kytkentäpisteet lisättäisiin manuaalisesti säätökaavion perusteella. Kytkentäpiirustusten lopullisessa muodostusprosessissa päädyttiin muodostamaan sekä piirustuspohjat että lisäämään niihin kytkentäpisteet samalla ajolla sen jälkeen, kun tietokanta oli kokonaisuudessaan täytetty. Tätä varten kirjoitettiin tietokantapohjaan ohjelmakoodit, joilla voitiin lisätä kytkentäpisteet kohdan 9.2 mukaisesti sekä muodostaa AutoCAD-skripti luvun 10 mukaisesti. 8.3 Alakeskusmoduulien tunnistaminen Eri moduulien erottamiseen toisistaan päädyttiin käyttämään Select Caselauserakennetta. Rakenteessa tekstin tulee olla kirjoitettuna täsmälleen samoin sekä tietolähteessä että valintarakenteessa, joten oikeinkirjoitukseen on kiinnitettävä huomioita, mikäli moduulien nimityksiä lisätään tai muutetaan. Moduulien erottaminen on siksi oleellinen osa käsittelyä, että eri moduuleilla on eri määrä kanavia, 2-16 kanavaa per moduuli. Lisäksi eri moduulien kanavilla on erilainen kytkentämahdollisuus ja toiminto.

31 Käytettävät blokit Kohdan 7.2 todetuista valmistaja- ja mallikohtaisista blokeista päätettiin siirtyä yleiskäyttöisiin blokkeihin. Käytetyt blokit kartoitettiin ja selvitettiin minimimäärä attribuutteja, joilla voitaisiin kattaa kaikki tarvittava tiedonvälitys. Päädyttiin luomaan kymmenen erillistä blokkia, joilla kaikilla olisi 28 attribuuttia. Blokkien geometria valittiin mukailemaan aiempaa käytäntöä, jossa anturi kuvataan pienemmällä ruudulla ja toimilaite isommalla. Blokkien yhtenäisyyden säilyttämiseksi laadittiin määrittelyt blokin geometrialle ja attribuuttitiedolle. Nämä on esitetty käyttöohjeen muodossa liitteessä 2. Blokkien määrittelyn yhteydessä oli kiinnitettävä erityistä huomiota kohdassa 2.1 mainittuihin sovelluksiin. Attribuuttien sijainin ja mm. riviliitintyypin merkinnän attribuutissa tuli vastata sovelluksen lukualueen määrittelyjä. Blokkien geometriasta ja käytettävistä attribuuteista laadittiin määrittelyohje, liite Uusi blokki Käytönaikaista blokkien lisäämistä varten laadittiin em. käyttöohje- ja määrittelydokumentti. Uusi blokki luodaan noudattaen niitä määrittelyjä, joita käyttöohjeessa on mainittu. Blokkimäärittelyistä poikkeaminen on sallittua vain, mikäli varmistetaan yhteensopivuus Pisteluettelo -sovelluksen kanssa. Yksityiskohtaisen käyttöohje- ja määrittelydokumentin luonnilla pyrittiin estämään käytön aikana tapahtuvat toimintavirheet.

32 Blokin poistaminen Koska eniten työtä blokkien suhteen aiheutti blokkien toteuttaminen halutulla kymmenen blokin määrällä, ei katsottu tarpeelliseksi määritellä blokkien poistamista. Todennäköiseksi nähtiin ennemminkin blokkien määrän lisääminen Blokin muokkaaminen Blokkien muokkaamista helpotti AutoCAD LT ohjelmaversioon sisältynyt blokki-editori, jolla geometriaobjekteja ja attribuuttien syöttöjärjestystä voitiin muokata blokkia räjäyttämättä. Aiemmissa versioissa, joissa blokkieditoria ei ollut, jouduttiin aina blokin luonnin yhteydessä valitsemaan halutut attribuutit jokaisen blokin kohdalla erikseen. Samoin, jos blokkia haluttiin muokata, tapahtui tallentaminen kuten uutta blokkia luonnissa. Tässä riskitekijänä oli aiemminkin mainittu attribuuttien kyselyjärjestyksen muodostuminen vastaamaan valintajärjestystä blokkia luotaessa, jolloin virhemahdollisuus on korkea. 8.5 Blokin geometria Blokin geometriassa päädyttiin säilyttämään käytössä ollut määrittely, jossa anturia kuvaavan blokin koko on pienempi kuin toimilaitetta kuvaavan blokin. Näin saatiin erotetuksi jo ensisilmäyksellä kenttälaitteen tyyppi. Poikkeuksen tästä säännöstä tekevät yleiskäyttöiset mittaus-, hälytys-, säätö- ja indikointiblokit. Näillä on samankokoinen geometria toimilaitteen kanssa.

33 Kytkentäpisteiden attribuutit Kytkentäpistettä kuvaavat uudet blokit määriteltiin monikäyttöisiksi aiempien laitekohtaisten blokkien sijasta. Näissä laitteen tiedot annetaan attribuutteina, joita määriteltiin tarvittavan 28 kpl tarvittavan välttämättömän tiedon välittämiseksi. Attribuutit voitiin jakaa kahteen ryhmään, kytkentäpistettä lisättäessä määriteltäviin attribuutteihin sekä kiinteisiin tai muulla sovelluksella täytettäviin attribuuteihin. Attribuutit on lueteltu taulukossa 1. Suunnitteluvaiheessa määriteltäviksi attribuuteiksi valittiin Tunnus, Kuvaus, Vaikutusalue, Valmistaja ja Laitemalli. Nämä tiedot annetaan kytkentäpisteen lisäyksen yhteydessä avautuvassa dialogissa. Muut attribuutit määritellään pisteluettelotietokannan kenttälaitetietokantaan. Yleiskäyttöisille blokeille ei määritellä kenttälaitetietokantaan attribuutteja, vaan ne syötetään joko pisteluettelotietokantaan Excelsovelluksessa tai vasta viimeistelemättömään kytkentäpiirustukseen.

34 34 Taulukko 1, Kenttälaiteblokin attribuutit 1 TUNNUS Kytkentäpisteen positio 2 KUVAUS Kytkentäpisteen kuvaus, esim. TULOILMA 3 VAIKUTUSALUE Vaikutusalue, esim. TOIMISTOT 1-2.KERROS Kytkentäpisteen tyyppi MIT, IND, HÄL, PULSSI, SÄÄTÖ, OHJAUS 4 PISTETYYPPI 5 VALMISTAJA Laitteen valmistaja 6 MALLI Laitteen malli 7 LAITETYYPPI Laitteen tyyppi, esim. SUODATINVAHTI 8 KENTTÄLIITIN_1 Laitteessa käytettävät kytkentäliittimet 9 KENTTÄLIITIN_2 Laitteessa käytettävät kytkentäliittimet 10 KENTTÄLIITIN_3 Laitteessa käytettävät kytkentäliittimet 11 KENTTÄLIITIN_4 Laitteessa käytettävät kytkentäliittimet 12 JOHDIN_X2_1 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 13 JOHDIN_X2_2 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 14 JOHDIN_X2_3 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 15 JOHDIN_X2_4 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 16 KAAPELI_TYYPPI_X2 Kaapelityyppi, esim. NOMAK, KLMA 17 KAAPELI_PARIMAARA_X2 Kaapelin parimäärä, esim. 2x2x KAAPELINUMERO_X2 19 JOHDIN_X2_1 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 20 JOHDIN_X2_2 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 21 JOHDIN_X2_3 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 22 JOHDIN_X2_4 Johtimen kuvaus, esim. 1a, 1b, 1, 2 23 RIVILIITIN_X2_1 VAKin riviliittimet, huom. automaattinumerointi 24 RIVILIITIN_X2_2 VAKin riviliittimet, huom. automaattinumerointi 25 RIVILIITIN_G VAKin riviliittimet, huom. automaattinumerointi 26 RIVILIITIN_G0 VAKin riviliittimet, huom. automaattinumerointi 27 LAITELUETTELO 28 KILPITILAUS Jos laite on meidän toimituksessa, niin merkitään L K = määrittelemätön (aikaisemmin ollut) T = tarrakilpi R = reikäkilpi tyhjänä ei tule mukaan kilpitilaukseen

35 35 9 EXCEL-TIETOKANNAN TOTEUTUS Tavoiteprosessin määrittelyn jälkeen seuraavana vaiheena määriteltiin, mihin, kuka ja miten pisteluettelon tietokanta luotaisiin. Koska sovelluskehitysalustaksi oli määritelty Excel ja Visual Basic for Applications, päädyttiin käyttämään Excel-työkirjaa. Tietokanta olisi voitu luoda myös esim. Access-tietokantaohjelmalla, jossa Visual Basic for Applications olisi ollut samoin kuin Excel-ohjelmassa. Koska yrityksessä eikä työn tekijällä ollut kokemusta Access-ohjelman käytöstä eikä yrityksellä ollut valmiina ohjelman lisenssiä, kartoitettiin Excel-ohjelman toimivuus tietokannan alustana. Käytännössä kytkentäpisteiden lukumäärä jää aina alle tuhannen, joten koko ei rajoittaisi Excelin käyttöä. Lisäksi kaikissa yrityksen tietokoneissa oli valmiina asennettuna Excelohjelma. Ennen tietokantarakenteen määrittelyä tutustuttiin useisiin ratkaisuihin, joilla Exceltietokanta oli toteutettu. Tutkituista sovelluksista valittiin tarvittavat toiminnallisuuden siten, että rakenne olisi mahdollisimman yksinkertainen. 9.1 Pistetietokannan perusrakenne Toteutussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti laadittiin tietokantamalli, jota käytetään uuden tietokannan muodostamiseen. Tietokantamalli nimettiin Pistetietokanta_pohja.xls. Tietokantamalli sisältää skriptin muodostamisen Visual Basic-koodin. Pistetietokannan perussivuna toimii tietokanta -välilehti. Tällä välilehdellä esitetään projektin perustiedot sekä valvontakeskuksen alakeskus moduuleineen. Työkirjan muita välilehtiä ovat blokin attribuuttien määrittelyyn käytettävät sivut sekä laitetietokannan valmistajakohtaisten sekä yleiskäyttöisten laitemallien tietokannat. Laitetietokannat on esitelty kohdassa 9.6. Peruskäyttäjälle näistä välilehdistä on näkyvissä vain tietokanta -välilehti.

36 Projektikohtaisen tietokannan muodostus Projektikohtaisten pisteluettelotietokantojen pohjana tulisi olemaan Excel-työkirja. Tämä Excel-työkirja sisältää sekä tietokannan visuaalisen ja muodollisen rakenteen että piilotettuina kenttälaitetietokannan. Projektia muodostettaessa tämä pistetietokanta.xlstiedosto kopiotuine alakeskusmoduulitietoineen tallennetaan projektin nimellä. Projektikohtaisen pistetietokannan luonnin yhteydessä pistetietokanta pohja avattiin alla olevalla Visual Basic -koodilla: ' ' tietokantapohjan sijainti ' Workbooks.Open Filename:="C:\TS4\Pistetietokanta_pohja.xls" Windows("Pistetietokanta_pohja.xls").Activate 9.3 Laitetietokannat Pistetietokanta_pohja.xls-työkirjan sisälle määriteltiin erilliset laitetietokannat omille valmistajakohtaisille välilehdilleen. Kytkentäpistettä lisättäessä laitteen spesifiset tiedot kopioidaan tästä laitetietokannasta. Jatkokehitystä silmälläpitäen tietokantojen rakenne sekä tiedon kopiointi sekvenssi tehtiin sellaiseen muotoon, että laitetietokanta voidaan haluttaessa erottaa omaksi tiedostokseen Laitteen lisäys tietokantaan Lisättäessä uusi kenttälaite tietokantaan lisätään sen tiedot välittömästi edellisen kenttälaitteen jälkeiselle riville. Näin varmistetaan ComboBox-kontrolleihin luettavien laitetietojen siirtyminen suunnittelijan käyttöön. Mikäli erillisten laitteiden välissä olisi tyhjä rivi, ei ComboBox-kontrollin Do While-silmukka lukisi tyhjän rivin jälkeisiä kenttälaitteita.

37 37 ComboBox-kontrollin AddItem-alustusrakenne on esitetty seuraavassa: Do While Worksheets("attr_vaihtoehdot").Cells(10, sarake).value <> "" Me.VALMISTAJA.AddItem Worksheets("attr_vaihtoehdot").Cells(10, sarake).value sarake = sarake + 1 Loop Laitteen poisto tietokannasta Poistettaessa jokin kenttälaite tietokannasta esim. valmistuksen päättyessä on huolehdittava siitä, ettei tietokantaan jää tyhjiä välirivejä. Mikäli tietokantaan jää tyhjiä rivejä, pysähtyisi AddItem-toiminnon Do while-silmukka tyhjälle riville, eivätkä sitä seuraavat laitteet päivittyisi käyttöliittymän lomakkeelle Laitteen attribuuttien muutos tietokannassa Muutettaessa jonkin kenttälaitteen oletusattribuutteja tehdään muutos suoraan kenttälaite tietokannan soluihin. Muutoksen yhteydessä on varmistuttava siitä, että numeromuotoinen tieto esitetään as text -muodossa. Attribuuttitietojen määrämuotoisuuden vuoksi muutokset määriteltiin ylläpitäjän tehtäviksi eikä niitä sisällytetty suunnittelijan käyttöohjeisiin. 9.4 Alakeskusmoduulien lisääminen Alakeskusmoduulien lisääminen pisteluettelon tietokantaan IQ3 Laskenta -sovelluksesta sijoitettiin IQ3 Laskenta -taulukkoon. Toiminto rakennettiin ActiveCell-osoituksella ja muuttujilla. Ensimmäiseksi luettavaksi soluksi valitaan B21, jossa on ensimmäisen päämoduulin tiedot. Moduulin ollessa apurele SRMV ei tätä lisätä tietokantaan.

38 38 Tietokannan osoitus ja moduulitypin valinta on esitetty seuraavassa: Worksheets("Laskenta").Range("B21").Select Do While ActiveCell.Value <> Empty ' Loop viimeisella sivulla modulitype = ActiveCell.Value For k = 0 To ActiveCell.Offset(0, 1).Value - 1 Windows("Pistetietokanta_pohja.xls").Activate If modulitype <> Srmv Then ActiveSheet.Cells(R, S).Value = modulitype End If ' siirrytaan kohde tiedost ' "paste" Moduulin lisäyksen yhteydessä varataan moduulin kanavamäärää vastaava määrä rivejä Select Case- ja For Next rakenteilla: ' ' varataan riveja moduulin mukaisesti ' Select Case modulitype Case "IQ3XCITE/16/UK/ ", "IQ3XCITE/16/LAN/UK/ ", _ "IQ3XCITE/96/UK/ ", "IQ3XCITE/96/LAN/UK/ ", _ "IQ3XCITE/128/UK/ ", "IQ3XCITE/128/LAN/UK/ " mnro = 0 ' paamoduuli on aina 0 For e = 0 To 15 ActiveSheet.Cells(R + e, S + 1).Value = mnro ActiveSheet.Cells(R + e, S + 2).Value = e + 1 Next mnro = mnro + 1 ' lisää modulinro ' lisää kanavanro Jokaisen apumoduulin lisäyksen yhteydessä kasvatetaan moduulin järjestysnumeroa yhdellä. Mikäli valvontakeskuksessa on useita alakeskuksia, nollataan apumoduulien jär-

39 39 jestysnumerolaskenta moduulin ollessa jälleen päämoduuli. Samalla alakeskuksen numeroa kasvatetaan yhdellä. 9.5 Kytkentäpisteen lisäys Kytkentäpisteen lisäys rakennettiin siten, että kaksoisnapsautettaessa (doubleclick) Tunnus-sarakkeen (sarake H eli 8) haluttua riviä (eli haluttu kanava) käynnistyy ensimmäinen lomake (UusiPiste). Kytkentäpisteen lisäyksen suorittamiseksi harkittiin myös pikanäppäimen käyttöä. Päädyttiin kuitenkin käyttämään ainoastaan tuplaklikkausta. Näin on aina tietoisesti valittava rivi, jolle kytkentäpiste lisätään. Private Sub Worksheet_BeforeDoubleClick(ByVal Target As Range, Cancel As Boolean) If Target.Column = 8 Then Range("A1000").Value = ActiveCell.Row If ActiveCell.Value = Empty Then UusiPiste.Show Else VARMISTUS.Show End If End If End Sub Tuplaklikkauksen tunnistava aliohjelma sijoitettiin työkirjaan Tietokanta -sivulle, jolloin muilla työkirjan sivuilla, sarakkeessa 8 (H) suoritettava tuplaklikkaus ei aiheuta UusiPiste -lomakkeen lataamista.

40 Attribuuttitietosolujen sijoittelu Solujen sijoittelu määriteltiin siten, että ensimmäisenä näkyvänä tietona oli pisteen yksilöivä tieto. Tällainen oli kytkentäpisteen tunnus. Oikealta vasemmalle järjestyksessä seuraaviksi aseteltiin yleensä muutettava tieto, ja loput solut sisälsivät muuttumattoman attribuuttitiedon. Sijoittelu ja attribuuttien kyselyjärjestys blokkia lisättäessä sovitettiin samaan järjestykseen. Näin voitiin käyttää attribuuttitiedon lukemiseen For Nextsilmukkaa Attribuuttitietosolujen muotoilu AutoCAD-skriptin tulee olla ascii-muotoista tekstiä, eikä tekstissä saa olla ylimääräisiä välilyöntejä. Tästä syystä oli kiinnitettävä huomiota soluissa olevan tiedon muotoiluun, kohdan 5.6 mukaisesti. Tekstinä soluun syötetty tieto siirtyi skriptiin sellaisenaan, eikä sille tarvinnut tehdä erityisiä muotoiluja. Numeerisessa muodossa esitetty tieto aiheutti AutoCAD-skriptiin siirrettäessä välilyönnin tulostuksen ennen merkkejä. Excel-solujen asetus määriteltiin siten, että kaikki attribuuttisoluissa oleva data on as text -muodossa. 9.6 Tyhjä kytkentäpiste eli varalla -blokki Koska moduuleihin useimmiten jää yksi tai useampia kanavia kytkemättä, oli kiinnitettävä huomiota myös tällaisen kohdan käsittelyyn. Moduuleissa voi olla myös tarkoituksella lisättyjä tyhjiä kanavia tulevaisuuden laajennusta varten. AutoCAD:lle on annettava insert-käskyn yhteydessä lisättävän blokin nimi, muutoin skriptin suoritus keskeytyy. Siksi luotiin varalla -blokki. Kaikkiin pistetietokannan soluihin aina riville 999 saakka asetettiin oletusarvoksi tämän blokin nimi.

41 Käyttöliittymä Koska perusmuotoisen Excel-taulukon täyttäminen ja lukeminen on suuren tietomäärän vuoksi aikaa vievää ja virhealtista, päädyttiin luomaan erillinen käyttöliittymä tiedon lisäämiseksi. Käyttöliittymän toteutussuunnittelussa kiinnitettiin huomiota erilaisten blokkien eroihin. Tällä pyrittiin mahdollisimman pienen tiedon käsittelyyn ja syöttämiseen suunnitteluvaiheessa. Sellainen attribuuttitieto, joka käytännössä on 95 % samaa kaikissa blokeissa, päätettiin jättää käsittelemättä käyttöliittymässä ja näin yksinkertaistaa käyttöliittymää Käyttöliittymän toteutus Käyttöliittymävaihtoehtoina oli erillisen Excel-taulukko sivun käyttäminen tai käyttäjälomakkeen (Forms) luominen. Valinnassa päädyttiin käyttäjälomake-pohjaiseen ratkaisuun. Valitussa toteutuksessa tiedot annetaan käyttäjälomakkeisiin kaksivaiheisesti, jolloin laitemallin valintaa ohjaa sitä edeltävä laitevalmistajan valinta Käyttöliittymän toiminnot Ensimmäinen lomake (UusiPiste) käynnistyy kaksoisnapsautettaessa (doubleclick) Tunnus -sarakkeen haluttua riviä (eli valitaan haluttu kanava). Tällöin avautuu lomake, jossa syötetään TUNNUS, KUVAUS, VAIKUTUSALUE sekä VALMISTAJA. Valmistajan kohdalla valittiin ComboBox-kontrolli, jotta annettava tieto olisi ennalta määritellyn mukaista. Annettua tietoa käytetään laitteen mallin valinnassa. UusiPistelomake on esitettynä kuvassa 6.

42 42 Kuva 6. UusiPiste-lomake Kun käyttäjä on valinnut valmistajan tai kytkentäpisteen tyypin, ohjelma päivittää laitemallin ComboBox-kontrolliin laitteet valmistaja-/tyyppikohtaiselta Exceltaulukkosivulta. Mallin valinnan jälkeen ohjelman lukee mallikohtaisen AutoCADblokin attribuuttitiedon Excel-taulukosta ja kopioi sen pistetietokantaan. ComboBox:in etuina havaittiin syötettävän tiedon määrämuotoisuus, kun vaihtoehdot luetaan valmiista tietokannasta. Näin syötetyn tiedon jatkokäsittely mm. valmistajan tai laitetyypin tunnistamiseen helpottuu. Samoin luettaessa vaihtoehdot tietokannasta laitetiedon ylläpito on yksinkertaista eikä lisäyksen tai muokkauksen yhteydessä tarvitse tehdä muutoksia ohjelmakoodiin. 9.8 Kytkentäpisteen poistaminen ohjelmallisesti Tarpeettoman kytkentäpisteen poistamiseksi kirjoitettiin lomake ja sille ohjelmakoodi, joka palauttaa kanavalle oletusarvon VARALLA. Lomakkeen käynnistys linkitettiin hiiren oikean näppäimen klikkaukseen tunnus-sarakkeessa halutun kanavan rivillä:

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

MicroStation V8i-käyttöympäristö

MicroStation V8i-käyttöympäristö MicroStation V8i-käyttöympäristö Liite 2 Pääkäyttäjän ohjeet Juha Orre Tekniikan koulutusalan opinnäytetyö Kone- ja tuotantotekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 SISÄLLYS Liite 2 2(14) SISÄLLYS... 2 1 KÄYTTÖOHJEET...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje. www.360optimi.com/kiinteistopassi

Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje. www.360optimi.com/kiinteistopassi Rakennusten elinkaarimittareiden verkkotyökalun käyttöohje www.360optimi.com/kiinteistopassi Bionova Consulting, luottamuksellinen Viimeksi päivitetty 9. syyskuuta 2014 Käyttöohjeen sisällysluettelo Luo

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen it-arvi Ohjeet sovelluksen käyttöön KÄYNNISTYS: - Sovellus käynnistetään tuplanapauttamalla kuvaketta Esteettomyysarviointi.exe. ETUSIVU: Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Ohjeisto tiedonsiirrosta

Ohjeisto tiedonsiirrosta Liite 6 1(24) KEMIN ENERGIA Ohjeisto tiedonsiirrosta Janne Pirttimaa 27.2.2013 Liite 6 2(24) Sisällysluettelo 1. TIEDONKERUUKIRJASTON MUOKKAAMINEN... 3 2. KIRJASTON SIIRTÄMINEN LAITTEESEEN... 11 3. MITTAUSTEN

Lisätiedot

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje Excel -sisäänlukutaulukko Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje 1. Sisäänlukupohjan hakeminen 1.1. Tyhjä sisäänlukupohja Tyhjään sisäänlukupohjaan voidaan kirjata

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Automaattitilausten hallinta

Automaattitilausten hallinta Automaattitilausten hallinta Automaattitilauksilla voidaan automatisoida kopiotilaukset tuotantolaitokselle. Työkalulla voitte määritellä kansio- sekä tiedostokohtaisia automaattitilauksia. Joka yö SokoPro

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006 Harjoitus 1: Matlab Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Matlab-ohjelmistoon Laskutoimitusten

Lisätiedot

AutoCAD Electrical - Päivitys

AutoCAD Electrical - Päivitys AutoCAD Electrical - Päivitys Copyright 2016 Future Group AutoCAD Electricalin päivityspaketti sisältää kirjaston keskuskaavioissa (pää-, mittaus- ja ryhmäkeskus) käytettäville piirrosmerkeille. Piirrosmerkit

Lisätiedot

PlanMan Project 2015 projektihallintaohjelmisto loma-aikataulu

PlanMan Project 2015 projektihallintaohjelmisto loma-aikataulu PlanMan Project 2015 projektihallintaohjelmisto loma-aikataulu (PlanMan Project 2015 projektihallintaohjelmisto on PlanMan Oy:n kehittämä ja ylläpitämä tuote) 23.10.2015 Pekka Väätänen Loma-aikataulupohjan

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu Helsingin yliopisto WebOodi 1 Tenttityökalu Tenttityökalu on oiva väline laitos- ja tiedekuntatenttien tekemiseen. Esimerkiksi tiedekuntatentissä voi tenttiä samana päivänä kymmeniä eri opintojaksoja.

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy TM Ambientia

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy  TM Ambientia Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE Ambientia Oy asiakaspalvelu@ambientia.fi www.ambientia.net TM Ambientia Content Manager 2 (13) KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KIRJAUTUMINEN...

Lisätiedot

Käyttöpaneelin käyttäminen

Käyttöpaneelin käyttäminen Tässä jaksossa on tietoja käyttöpaneelin käytöstä, tulostimen asetusten muuttamisesta ja käyttöpaneelin valikoiden sisällöstä. 1 Useimpia tulostimen asetuksia voi muuttaa sovellusohjelmasta tai tulostinajurista.

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010

I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio Tutkimusmenetelmät Likitalo & Mäkelä I. Ristiintaulukointi Excelillä / Microsoft Office 2010 Tässä ohjeessa on mainittu ensi Excelin valinnan/komennon englanninkielinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO

KÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO Kirjautuminen Kirjatuminen järjestelmään tapahtuu syöttämällä ylläpitäjältä (yleensä sähköpostilla) saatu käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin. Jos olet unohtanut salasanasi voit syöttää

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Yhdistäminen. Tietolähteen luominen. Word-taulukko. Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1

Yhdistäminen. Tietolähteen luominen. Word-taulukko. Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Yhdistäminen Yhdistämistoiminnolla voidaan tehdä esimerkiksi joukkokirjeitä, osoitetarroja, kirjekuoria, jne. Siinä yhdistetään kaksi tiedostoa: Pääasiakirja Tietolähde Pääasiakirjassa

Lisätiedot

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin

Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Liitäntä AutoFuturista Koivunen Web Shopiin Päivitetty 16.3.2012 KÄYTTÖÖNOTTO 1. Päivitetään ohjelmaversio 2010.1.1 (tai uudempi) ohjelman tukisivuilta. Ohjeen julkaisuhetkellä versio löytyy tukisivujen

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013:

HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: HumakPro-uudistuksia ja -parannuksia / kevät 2013: Pikavalikon hallinnointi koskien HALLINTO-osion toimintoja: Henkilöstöllä on mahdollisuus luoda itselleen valikko josta pääsee navigoimaan suoraan tiettyyn

Lisätiedot

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla

GEOS 1. Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla GEOS 1 Ilmastodiagrammi Libre Office Calc ohjelmalla Libre Office Calc ohjelman saat ladattua ilmaiseksi osoitteesta: https://fi.libreoffice.org/ Tässä ohjeessa on käytetty Libre Office Calc 5.0 versiota

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

2006 i&i Solutions Oy

2006 i&i Solutions Oy 2006 i&i Solutions Oy Materiaali on vapaasti käytettävissä. Alkuperäiseen materiaaliin ei saa kuitenkaan tehdä muutoksia ja alkuperäinen tekijä (i&i Solutions Oy) on aina oltava näkyvissä. Mikäli materiaalista

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Webforum. Version 16.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty:

Webforum. Version 16.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: Webforum Version 16.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2016-03-21 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita sivu / Dashboard... 5 Tekstin muotoilu uutisissa... 5 Muuta... 5 Dokumentit...

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus AutoCAD-natiiviobjektin toteutus Kontiotuote OY Maailman toiseksi suurin hirsitalotoimittaja Aloittanut toimintansa 70-luvulla Liikevaihto vuonna 2003-37,355 Milj. euroa josta vientiä 7,376 Milj. euroa

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

OHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla

OHJEITA RAPORTOINTIIN 6. Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla OHJEITA RAPORTOINTIIN 6 Tulostavoiteasiakirjan laatiminen tulostietojärjestelmän avulla Versio 1.0.2/17.6.2013 Valtiokonttori Ohje 2 (9) Sisällysluettelo 1 Tulossopimuksen laadintapohja... 3 2 Tulostavoiteasiakirjan

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen

Tarva LC (Level Crossing) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen Tarva LC (Level Crossing) pikaohje 17.1. 2014 Harri Peltola & Mikko Virkkunen 2 Kirjautuminen TarvaLC-ohjelmaan kirjaudutaan linkistä: http://tarvalc.myapp.info/tarvadb/tarva/tarva.html henkilökohtaisella

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet

Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet 1 Goalkeeper Game Statistics (v12) käyttöohjeet Oikeudet Goalkeeper game statistics v12 ohjelman tekijänoikeudet ovat pysyvästi tekijällä (Markku Aalto, Vantaa, markku.aalto@finhockey.fi), ellei niitä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje

Oy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän

Lisätiedot

Finnfoam tuotekirjaston asennusohje. Asennus ja rekisteröintiohje

Finnfoam tuotekirjaston asennusohje. Asennus ja rekisteröintiohje Finnfoam tuotekirjaston asennusohje Asennus ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Lataa asennuspaketti 4 2. Zip-tiedoston purku ja sovelluksen asennus 4 3. Sovelluksen rekisteröinti 8 4. Sisällön lataus 10

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 419462-351 Tammikuu 2007 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Käyttäjän käsikirja. LIB 500 ja LIB 510 v.4.0.2. 8.2. Releasettelutyökalu. 8.2.1. Yleistä. ,NNXQDMRNDLOPRLWWDDHWWlNRKGHRQSlLYLWHWWlYl

Käyttäjän käsikirja. LIB 500 ja LIB 510 v.4.0.2. 8.2. Releasettelutyökalu. 8.2.1. Yleistä. ,NNXQDMRNDLOPRLWWDDHWWlNRKGHRQSlLYLWHWWlYl 1MRS751368-RUM Käyttäjän käsikirja 8.1. Releyksikön valitseminen Releyksiköt esitetään asemakuvassa painikkeina. 8 $VHPDNXYDMRVVDQlN\\UHOH\NVLNN Jos kohteita tarvitsee päivittää, avataan ikkuna (Kuva 8.1.-2)

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

1.1. Luentayksikön kytkentä Luentayksikön layout on esitetty kuvassa 1 ja riviliittimet taulukossa 1.

1.1. Luentayksikön kytkentä Luentayksikön layout on esitetty kuvassa 1 ja riviliittimet taulukossa 1. 1 (9) 1. LONIX VEDENMITTAUSRATKAISUN KÄYTTÖOHJE Lonix vedenmittausratkaisu on suunniteltu käyttöveden huoneistokohtaiseen mittaukseen rivi- ja kerrostaloissa. Järjestelmä voidaan helposti toteuttaa yksinkertaisena

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Site Data Manager Käyttöohje

Site Data Manager Käyttöohje Site Data Manager Käyttöohje Sisällysluettelo Sivu Mikä on SDM 2 SDM asennus 2 Ohjelman käyttö 3 Päävalikko 4 Varmuuskopion tekeminen 5 Täydellisen palautuksen tekeminen 6 Osittaisen palautuksen tekeminen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Excel 2010 ja QlikView. Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää

Excel 2010 ja QlikView. Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää Excel 2010 ja QlikView 6.11.2012 Markku Könkkölä J Y / IT -palvelut Mihin ja milloin pivot:ia voi käyttää Datan pitää olla listamuotoinen ts. otsikkorivi ja sen alla tietorivit ilman tyhjiä välejä. Jokaisella

Lisätiedot

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS Standard Taloushallinto Käyttöopas page 1/6 Table of Contents PERUSIKKUNA... 3 HENKILÖKOHTAINEN TYÖPÖYTÄ... 4 ASETUKSET PERUSKÄYTTÖÄ VARTEN... 5 Yritystiedot... 5 Henkilöt

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE 2007 Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S SISÄLLYS 1 Projektorin käyttö... 3 2 Projektien julkinen haku ja selailu... 4 2.1 Hakuvaihtoehdot... 4 2.2 Tarkennettu haku... 5 3 Rekisteröityminen

Lisätiedot

- Jalkapalloa jokaiselle -

- Jalkapalloa jokaiselle - Kauden vaihto Ohjeita ylläpitäjille Arto Kalliola - Jalkapalloa jokaiselle - KAUDEN VAIHTAMINEN JOPOX-JÄRJESTELMÄSSÄ Yleistä Kun toimintakausi lähestyy loppuaan, luodaan Jopox-järjestelmään seuraavaa kautta

Lisätiedot

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola

Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola Miten siirrän omat työni Office 365:stä Peda.nettiin sekä jaan sen siellä muille Eija Arvola 16.12.2017 UUDEN SIVUN LUOMINEN OMAAN TILAAN Jos haluat tallentaa omia töitäsi Peda.nettiin, sinun pitää luoda

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 393499-351 Lokakuu 2005 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen

lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Windows: in kopioiminen Windows: in kopioiminen lizengo Asennusopas Klikkaa sitä Windows-versiota, jonka haluat kopioida USB-tikulle, niin pääset suoraan oikeaan oppaaseen. Windows

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

OPETTAJATIEDONKERUU 2013

OPETTAJATIEDONKERUU 2013 Täyttöohje 1(4) OPETTAJATIEDONKERUU 2013 Vapaan sivistystyön päätoimiset opettajat Tiedonkeruun kohde Tiedonkeruun kohteena ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorit ja päätoimiset opettajat 1.3.2013.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot