SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND RY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
|
|
- Jukka-Pekka Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND RY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
2 SISÄLTÖ Esipuhe...1 Tasa-arvon käsitteestä ja normiperustasta...1 Yhdenvertaisuusperiaate...1 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto kansainvälisessä oikeudessa...2 Suomen tasa-arvolaki...2 Yhdenvertaisuuslaki...3 Nais- ja miesjuristit työmarkkinoilla...3 Nais- ja miesjuristit eri toimialoilla...2 Asema työssä...3 Ikä- ja sukupuolijakauma...4 Työllisyys...5 Palkkaus...5 Palkkadiskriminaatio...6 Johtopäätöksiä...7 Lakimiesliiton hallitus on hyväksynyt tämän suunnitelman
3 ESIPUHE Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry (jäljempänä Lakimiesliitto) oli ensimmäinen AKA- VAn jäsenjärjestö, joka laati toimintaansa varten erityisen tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma hyväksyttiin liiton hallituksessa Tasa-arvoasioita on Lakimiesliitossa käsitelty 1980-luvun lopulla perustetussa tasa-arvojaostossa. Jaosto toimi vuoteen 2008 saakka liiton järjestövaliokunnan alaisuudessa, kunnes jaoston roolia korostaen jaosto siirrettiin edunvalvonta-asioista vastaavan työmarkkinatoimikunnan alaisuuteen. Tasa-arvojaoston kokoonpano muodostuu Lakimiesliiton eri valiokuntien ja jäsenyhdistysten nimeämistä jäsenistä. Tasa-arvokysymykset on nähty tasa-arvojaostossa laajemmin kuin pelkkänä naisten ja miesten tasavertaisena kohteluna palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Tasa-arvon käsitteeseen liittyy myös yhdenvertaisuus sekä oikeudenmukaisuus laajassa merkityksessä. Vuoden 2008 jäsentutkimuksen mukaan niin naiset kuin miehet kokevat sukupuolten tasa-arvon edistämisen olevan merkittävän tärkeä painopistealue Lakimiesliiton tavoitteiden asettamisessa ja edunvalvontatoiminnassa. Tämä näkökulma painottuu Lakimiesliiton nuorimmassa naisjäsenkunnassa, mikä osaltaan kertoo tulevaisuudessa liitolta odotettavista painotuksista. Lakimiesliiton jäsenkunta on muuttunut ja muuttumassa nopeassa tahdissa. Aikaisemmin miesvaltainen ja julkissektoripainotteinen liitto muuttuu vain muutamassa vuodessa naisenemmistöiseksi samalla, kun yksityissektorin merkitys kasvaa. Tämä muutos asettaa myös tasa-arvokysymyksiin liittyen suuria haasteita Lakimiesliitolle niin liiton sisäisen organisaatiorakenteen kuin ulospäin suuntautuvan edunvalvontatoiminnan suhteen. On tärkeää, että Lakimiesliitto entistä painavammin edistää tasa-arvon toteutumista lakimiesprofession sisällä, kun liiton jäsenkunnan naisenemmistöllä on oikeutettuja tavoitteita ajettavanaan. Lakimiesliiton sisäinen organisaatio tulee luottamushenkilöt mukaan lukien pyrkiä käytettävissä olevin keinoin muodostamaan tasa-arvoisesti kumpaakin sukupuolta edustavaksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset aidosti sisäistäneen Lakimiesliiton on yksin ja yhdessä relevanttien sidosryhmien kanssa edistettävä tasa-arvon toteutumista myös muutoin kuin perinteisessä työmarkkinallisessa edunvalvontatoiminnassa. Tämän vuoksi nämä asiat tulee ottaa huomioon myös yhteiskunnallisessa ja oikeuspoliittisessa vaikuttamisessa. TASA-ARVON KÄSITTEESTÄ JA NORMIPERUSTASTA Yhdenvertaisuusperiaate Yhdenvertaisuus on nykyään oikeuden keskeisiä periaatteita. Yhdenvertaisuusperiaate on ydinasioita oikeudenmukaisuutta koskevassa ajattelussa sekä Suomen voimassaolevan oikeuden että kansainvälisen oikeuden mukaan. Suomen perustuslakiin ja Suomea velvoittaviin kansainvälisoikeudellisiin asiakirjoihin sisältyvät yhdenvertaisuusperiaate ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto. Yksityiskohtaisemmat säännökset sukupuolisyrjinnän kiellosta ovat tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuudesta muutoin yhdenvertaisuuslaissa. Lisäksi sekä kansainväliset normit ja sopimukset että tasa-arvolaki sisältävät positiivisia toimintavelvoitteita sukupuolten välisen tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen 1. Lisäksi myös Euroopan unionin vaikutus on nykyään merkittävä etenkin työelämän sääntelyn kannalta. Yhdenvertaisuusperiaate ja tasa-arvo mielletään usein samaksi asiaksi. Etenkin periaatteen tasolla ne merkitsevät samaa asiaa, joskin eroavin sisällöin. Tasa-arvon periaate nähdään naisten ja miesten välisen tasa-arvon määrittäjänä, kun taas yhdenvertaisuus viittaa enemmän ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen yleensä ja nykyään se määrittää hyvin usein vähemmistöjen asemaa suhteessa valtaväestöön. Kysymys on myös siitä, että yhdenvertaisen kohtelun arvioinnin lähtökohdaksi on alettu ottaa yksilön sijasta ryhmien erilainen kohtelu. Samalla on alettu kiinnittää huomiota tahallisen mielivallan sijasta, tai lisäksi, tiedostamattomiin motiiveihin tai käytäntöihin, joita ei arkiajattelussa pidetä syrjivinä. Voi kuitenkin arvioida, että kansalaisilla oleva yleinen uskomus Suomessa jo toteutuneesta sukupuolten tasa-arvosta on heikentänyt yhdenvertaisuuskäsitteen hahmottamista. 1 Jaksot 2.1. ja 2.2. perustuvat keskeisesti Kevät Nousiaisen esitykseen teoksessa Nousiainen, Kevät ja Pylkkänen, Anu: Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus, 2001, s ja
4 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto kansainvälisessä oikeudessa Syrjinnän käsite on tullut kansainväliseen oikeuteen ihmisoikeussopimusten myötä. Näitä sopimuksia ovat seuraavat: - Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (alkuperäinen 1966) tullut voimaan Suomessa 1976 (ns. KP-sopimus) - Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (1966) 1976 (ns. TSS-sopimus) Perustaa täydentävät eri aloja koskevat yleissopimukset, joista tärkeimmät ja laajimmin hyväksytyt ovat: - Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1965) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979) Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1984) Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) Tasa-arvon ja syrjintäkiellon periaatteet on kirjattu kaikkiin kansainvälisiin ihmis-oikeusasiakirjoihin ihmisoikeuksien toteuttamista määrittelevinä perusperiaatteina 2. Tasa-arvon ja syrjintäkiellon periaatteet edellyttävät, että ihmis- ja perusoikeudet on taattava tasa-arvoisesti kaikille ihmisille ilman henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää. Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten luettelot kielletyistä syrjintäperusteista vaihtelevat hiukan, mutta syrjintäkielto sukupuolen perusteella on listattu niihin kaikkiin. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän moitittavuutta korostaa lisäksi se, että naisten ja miesten tasa-arvoisia oikeuksia nauttia ihmisoikeuksista ja perus-vapauksista on painotettu erikseen kansainvälisissä sopimuksissa. Yleensä kansainvälisissä sopimuksissa ja normeissa ei määritellä tarkemmin, mitä syrjinnällä tarkoitetaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännön pohjalta syrjintä on luonnehdittu samankaltaisten tapausten erilaiseksi kohteluksi ilman objektiivista ja järkevää perustetta. KPsopimuksen täytäntöönpanon valvontaa varten perustettu YK:n ihmisoikeuskomitea on määritellyt syrjinnän yleiskommentissaan no. 18. vuodelta Ihmisoikeuskomitea totesi syrjinnän tarkoittavan erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai suosimista, joka perustuu mihin tahansa perusteeseen kuten rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun statukseen, ja jonka tarkoituksena tai seurauksena on oikeuksien ja vapauksien tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen kieltäminen tai heikentäminen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Euroopan unionin sääntely on vaikuttanut yhdenvertaisuuden sääntelyyn etenkin työelämän kannalta useiden direktiivien muodossa. Myös perustamissopimuksissa säännellään yhdenvertaisuudesta, mutta vaikutukset lainsäädäntöön ovat merkittävämpiä direktiivien muodossa. Sekä EU-oikeus että kansallinen oikeutemme kieltää välittömän syrjinnän ehdottomasti. Välitön syrjintä merkitsee tilannetta, jossa henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa 3. Välillinen syrjintä puolestaan merkitsee tilannetta, jossa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden sukupuolen tai muulla perusteella erityisen epäedulliseen asemaan toiseen sukupuoleen verrattuna, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia 4. Välillinen syrjintä ei siis ole ehdottomasti kiellettyä vaan se voidaan oikeuttaa oikeuttamisperusteilla. Sukupuoleen perustuva syrjintä on alettu ymmärtää kansainvälisessä oikeudessa uudella tavalla, joka pyrkii vaikuttamaan syrjiviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Syrjinnän käsite on muuttunut rakenteellisen syrjinnän suuntaan. Sosiaalisia käytäntöjä ja kulttuurisia perinteitä noudatetaan usein tiedostamatta. Naiset ja miehet päätyvät eriarvoiseen asemaan usein sellaisten käytäntöjen tuloksena, joihin osallistuvat eivät itse miellä tekevänsä syrjiviä päätöksiä tai kohtelevansa jotain ihmisryhmää syrjivästi. Sen vuoksi syrjinnän käsite ei edellytä nimenomaista syrjinnän tarkoitusta. Välillistä syrjintää kuitenkin tunnistetaan Suomessa heikosti ja tämä on yksi keskeinen ongelma sukupuolten välisen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden edistämiselle. Suomen tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) säädettiin Suomessa vuonna 1986 YK:n 2 YK:n peruskirja 1(3) artikla, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 2 artikla, KP-sopimus 2(1) ja 26 artiklat, TSS-sopimus 2(2) artikla ja Euroopan ihmisoikeussopimus 14 artikla. 3 Direktiivi 2002/73/EY 4 Direktiivi 2002/73/EY 2
5 naisten oikeuksien sopimuksen pohjalta. Uusi tasa-arvolaki tuli voimaan kesäkuussa Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain soveltamisala on yleinen. Laki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella sekä velvoittaa viranomaisia, oppilaitoksia ja työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työnantajien, joiden henkilöstön määrä on vähintään 30, tulee sisällyttää toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvovaltuutetun ohjeiden mukaan tämä velvoite voidaan täyttää myös laatimalla erillinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmia ei ole kuitenkaan laadittu kattavasti yksityisellä eikä julkisella sektorilla. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tammikuussa Yhdenvertaisuuslailla on Suomessa toteutettu Euroopan unionin syrjintä 5 - ja työsyrjintädirektiivit 6, joiden tarkoituksena on edistää ja turvata kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän ja syrjintään yllyttämisen. Lain mukaan viranomaisten tulee laatia sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen yhdenvertaisuus-suunnitelma. Vuonna 2007 asetetun yhdenvertaisuustoimikunnan komiteamietintö 2009:4 julkaistiin Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että yhdenvertaisuuslain soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan kaikki yksityinen ja julkinen toiminta. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet laajenisivat koskemaan kaikkia syrjintä-perusteita. Velvoitetuksi tulisivat valtion ja kuntien viranomaiset, oppilaitokset ja työnantajat. Syrjinnän kielto kattaisi välittömän ja välillisen syrjinnän sekä häirinnän lisäksi kohtuullisten mukautusten laiminlyönnin. Syrjintäkieltoon lisättäisiin nimenomainen maininta moniperusteisesta syrjinnästä, läheissyrjinnästä ja olettamaan perustuvasta syrjinnästä. Syrjinnästä loukatulle maksettavalta hyvitykseltä poistettaisiin yläraja ja hyvitystä voisi hakea kaikilla laissa kielletyillä syrjintäperusteilla. Hyvitykseen oikeuttava loukkaus voisi johtua joko aktiivisesta toimenpiteestä tai laiminlyönnistä. Vuoden 2011 hallitusohjelmassa on osana oikeuspolitiikkaa yhdenvertaisuuslain osalta seuraava kirjaus: Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnalle annettavaksi eurooppalaisen lainsäädäntö-kehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö, joka turvaa tehokkaasti yhdenvertaisuuden syrjintäperusteesta riippumatta, ja vahvistetaan valvontaa sekä tehostetaan hallintoa sen toimeenpanemiseksi. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki säilyvät jatkossakin erillisinä lakeina. NAIS- JA MIESJURISTIT TYÖMARKKINOILLA Nais- ja miesjuristit eri toimialoilla Juristeista enää pieni enemmistö työskentelee julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin osuus juristien työllistäjänä kasvaa jatkuvasti. Käytettävissä olevien tietojen mukaan jäsenistä työskentelee 51 prosenttia julkisella sektorilla ja 49 prosenttia yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työskentelevistä 54 prosenttia on naisia ja 46 prosenttia miehiä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä taas miehiä on 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Asema työssä Lakimiesliiton jäsenrekisteristä saatavista tiedoista voi päätellä, että johtotehtävissä miehillä on edelleen vahvempi asema. Näiden tietojen mukaan ylimmässä johdossa oli 73 prosenttia miehiä ja 27 prosenttia naisia. Johtotehtävien miesvaltaisuus vastaa muualta saatavissa olevaa tietoa. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2009 tilastotietojen mukaan vuonna 2008 työhön kuului esimiestehtäviä miehillä 46 prosentilla ja naisilla 36 prosentilla. Naisten määrä esimiestehtävissä on vähitellen kasvanut. Valtiolla ministeriöiden kansliapäälliköistä on 68 prosenttia ja alivaltiosihteereistä 83 prosenttia miehiä sekä osastopäälliköistä ja johtajista 63 prosenttia miehiä (Tilastokeskus: Naiset ja miehet Suomessa Neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (2000/43/EY, syrjintädirektiivi). 6 Neuvoston direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (2000/78/ EY, työsyrjintädirektiivi). 3
6 Sukupuolten tasa-arvo 2010). Tilanne on parantunut vuoteen 2000 verrattuna. Tuolloin oli kansliapäälliköistä 85 prosenttia miehiä sekä osastopäälliköistä ja johtajista peräti 97 prosenttia miehiä. Ikä- ja sukupuolijakautuma Suomessa oli Tilastokeskuksen vuoden 2008 työssäkäyntitilaston mukaan juristia. Heistä oli miehiä ja naisia. Pääkaupunkiseudulla työskentelee hieman yli puolet juristeista. Miesjuristien mediaani-ikä on 47 vuotta ja naisjuristien 41,5 vuotta. Naisten osuus juristikunnasta on kasvanut ja kasvaa vielä tulevaisuudessa, sillä naiset ovat suorittaneet ja 2000-luvuilla enemmän oikeustieteellisiä perustutkintoja kuin miehet. Vuoden 2010 jäsenrekisteritietojen mukaan Lakimiesliittoon juristeista kuuluu noin Jäsenistä on noin 50 prosenttia miehiä ja 50 prosenttia naisia. Opiskelijajäseniä liitossa on noin 3 600, joista miehiä on 41,5 prosenttia ja naisia 58,5 prosenttia. Lakimiesliitossa on jäseniä yhteensä noin Näistä miesten osuus on 48,4 prosenttia ja naisten osuus 51,6 prosenttia. Naisjuristit ovat järjestäytyneet Lakimiesliittoon jonkin verran aktiivisemmin kuin miesjuristit. Jäsenistön ikäjakauma tilastoidaan liitossa seitsemään eri luokkaan ja kolmessa nuorimmassa ikäluokassa on nyt naisenemmistö. Jäsenkunnan ikäryhmissä vuotiaat, 53 prosenttia, vuotiaat, 60 prosenttia ja vuotiaat, 70 prosenttia, naisia on enemmistö. Nämä ikäluokat käsittävät jäsentä, joka on 56 prosenttia Lakimiesliiton jäsenmäärästä. Vertailtaessa jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumaa vuoden 2001 tietoihin, voidaan todeta, että naisjäsenten määrä on koko ajan kasvanut ja vallannut lisää tilastoikäluokkia. Vuoden 2001 tilastoissa vain nuorimmassa tilastoikäluokassa (20 29-vuotiaat) oli nais-enemmistö ja naisenemmistöiset ikäluokat (alle 35-vuotiaat) käsittivät vain noin 25 prosenttia Lakimiesliiton jäsenistöstä. 4
7 Työllisyys Lakimiesliiton jäsenrekisterin tietojen ( ) mukaan noin 18 prosenttia työelämässä mukana olevista jäsenistä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Heistä 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. Lakimiesliiton vastavalmistuneiden sijoittumis-tutkimuksen mukaan 48 prosenttia vastavalmistuneista sijoittui määräaikaiseen, koulutusta vastaavan palvelussuhteeseen ja 10 prosenttia määräaikaiseen, ei koulutusta vastaavaan palvelussuhteeseen. Pysyvät, kokoaikaiset ja koulutusta vastaavat palvelussuhteet olivat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Naiset olivat miehiä todennäköisemmin määräaikaisissa ja kokoaikaisissa tehtävissä, jotka eivät vastanneet heidän koulutustaan. Lakimiesliiton jäsenrekisterin mukaan jäsenistä oli työttömänä 0,9 prosenttia (103 henkilöä). Heistä oli naisia 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Lakimiesten työttömyyskassasta sai työttömyyden vuoksi tukea vastaavana aikana 2,5 prosenttia työttömyyskassan jäsenistä (282 henkilöä), joista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Näitä tilastotietoja tulkittaessa on otettava huomioon, että rekisteritietojen ajantasaisuus on aina jäsenen oman ilmoituksen varassa eikä työttömyyskassaan kuuluminen edellytä liiton jäsenyyttä. Palkkaus Lakimieskunnan palkkatutkimuksen 2010 mukaan juristien keskimääräinen kokonaispalkka vuonna 2010 oli euroa. Kaikkien juristien mediaani kokonaispalkka oli euroa. Yksi kymmenestä ansaitsi alle euroa ja yksi kymmenestä yli euroa. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli euroa ja miesten euroa eli naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 82,4 prosenttia miesten palkasta. Yksityisellä sektorilla keskipalkka oli euroa, valtiolla euroa ja kunnissa euroa. Valtion ja kuntien palkkauksessa ei siten ole isoa eroa, mutta ero yksityiseen sektoriin on huomattava, noin euroa. Iän vaikutus palkkaan oli myös huomattava, 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskipalkka oli euroa ja vuotiaiden keskipalkka euroa, kun ikäryhmässä vuotiaat keskipalkka oli vain euroa. Valtiosektorilla keskipalkka oli euroa. Miesten keskipalkka oli euroa ja naisten euroa. Naisten palkat olivat noin 88 prosenttia miesten keskipalkoista. Kuntasektorilla keskipalkka oli 5025 euroa. Miesten keskipalkka oli 5435 euroa ja naisten euroa. Kunnissa naisten keskipalkat olivat noin 85 prosenttia miesten palkoista. Keskipalkka yksityisellä sektorilla oli euroa. Miesten keskipalkka oli euroa ja naisten euroa. Keskipalkalla mitattuna naisten palkat olivat noin 79 prosenttia miesten keskipalkoista. Yksityisellä sektorilla sukupuolten välinen keskipalkkojen ero oli suurin, lähes euroa. 5
8 Palkkadiskriminaatio Palkkadiskriminaatiotutkimus on viimeksi tehty vuoden 2009 palkkatutkimusaineistosta. Nais- ja miesjuristien palkoissa on edelleen eroa kaikilla työnantajasektoreilla. Palkkojen erojen syinä voivat olla naisten ja miesten erilainen urakehitys ja asema työorganisaatiossa. Palkkaerot eivät kerro suoraan naisten mahdollisesta palkkadiskriminaatiosta. Tutkimuksessa Lakimieskunnan palkkaerot vuonna 2009 tutkimuksen tekijä Jukka Vänskä määritteli selittymättömän palkkaeron siten, että se on palkkaeron osa, jota ei voida selittää muilla syillä kuin sukupuolten erilaisella kohtelulla eli palkkasyrjinnällä. Samapalkkaisuusperiaatteella puolestaan tarkoitetaan sitä, että naisille ja miehille tulee maksaa samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Samalla työllä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes vastaavia töitä. Saman työtehtävän sisällä sukupuolten välinen palkkaero voi olla perusteltu, jos miesten ja naisten osaaminen ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Kun tällaiset ominaisuudet vakioidaan, voidaan saada esiin mahdollinen sukupuoleen perustuva palkkadiskriminaatio. Vuoden 2009 tutkimuksen mukaan nais- ja miesjuristien keskipalkkojen erossa merkittävin palkkaeroa selittävä tekijä oli sijoittuminen toimiasemaryhmiin. Miehet sijoittuvat naisia useammin johtotason tehtäviin ja naisista taas miehiä suurempi osa toimii asiantuntija-tason tehtävissä. Toinen lähes yhtä merkittävä tekijä on se, että miehet ovat kokemus-vuosiltaan naisia kokeneempia ja siitä syystä paremmin palkattuja. Toimiasemiin sijoittumisessa ja kokemusvuosissa olevat erot selittävät lähes puolet kokonaispalkka-erosta ja kolme neljäsosaa ominaisuuksista johtuvista eroista. Naisia työskentelee puolestaan enemmän pääkaupunkiseudulla kuin miehiä ja tämä on ainoa naisten palkkaa nostava ominaisuus. Muita vähemmän merkittäviä palkkaeroa miesten hyväksi selittäviä tekijöitä ovat työaika, työskentelysektori (yksityinen tai julkinen), työsuhteen laatu ja yrityksen koko. Miehet tekevät pidempää työaikaa, sijoittuvat enemmän yksityisen sektorin työpaikkoihin ja ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Selittymättömän palkkaeron eli palkkadiskriminaation suuruus oli 7,3 prosenttia ja kokonaispalkkaero 18,2 prosenttia kaikkien lakimiesliiton jäsenten osalta. Yksityisellä sektorilla selittymätön palkkaero oli 5,9 prosenttia ja kokonaispalkkaero 21,2 prosenttia. Yksityisellä sektorilla ylivoimaisesti suurin palkkaeroon vaikuttava tekijä oli erilainen sijoittuminen toimiasemiin, toinen selittävä tekijä oli kokemusvuodet ja kolmas pidempi työaika. Julkisella sektorilla selittymätön palkkaero oli 7,5 prosenttia ja kokonaispalkkaero 14,3 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkaeroa selittävistä tekijöistä kaksi ensimmäistä oli samoja kuin yksityisellä sektorilla, mutta kolmanneksi selittäväksi tekijäksi nousi se, että naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka ovat keskimäärin heikommin palkattuja kuin vakituiset työt. Uusimman palkkadiskriminaatiotutkimuksen tulokset ovat sekä selittymättömän palkkaeron että palkkaeroa selittävien tekijöiden osalta hyvin samanlaisia kuin aiempina vuosina tehtyjen tutkimusten tulokset. 6
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Edellä kuvatun mukaisesti Suomen Lakimiesliiton jäsenrakenne on ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen jälkeen muuttunut ja on edelleen nopeasti muuttumassa. Lähitulevaisuudessa enemmistö jäsenistä on naisia ja enemmistö kaikista jäsenistä työskentelee yksityisellä sektorilla. Tämä jäsenrakenteen muutos tulee ottaa ennakoivasti huomioon liiton tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävässä toiminnassa. Selkeää yksittäistä epäkohtaa vain lakimieskuntaa koskevassa sisäisessä tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa ei ole havaittavissa. Palkkatasa-arvossa on tapahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan, mutta kehitys on ollut tuskastuttavan hidasta. On syytä toivoa, että palkkatutkimuksissa erityisesti yksityisellä sektorilla todettujen palkkaeroja selittävien tekijöiden eli työuran keston sekä organisatorisen aseman osalta naislakimiesten suhteellisen osuuden kasvaminen kaventaa palkkaeroja jatkossa. Suomen Lakimiesliiton tulee omalla toiminnallaan aktiivisesti edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä jäsenkunnan muuttuvaa rakennetta tukevalla tavalla. 7
10 Tässä tarkoituksessa liiton tulee: Seurata aktiivisesti ja säännönmukaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yleistä kehitystä sekä erityisesti tutkia lakimieskunnan osuutta tässä kehityksessä laatimalla kolmen vuoden välein tasa-arvosuunnitelman seurantaraportti. Valvoa aktiivisesti tasa-arvo- ja yhdenveraisuuslainsäädännön ja muiden normien noudattamista. Hakeutua toimivaan yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa. Ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohdat nykyistä tiedostetummin huomioon annettavissa lausunnoissa. Tiedottaa säännöllisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevista asioista. Aktiivisesti muokata lakimieskunnan sisäistä asenneilmastoa tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Organisoida liiton oma toiminta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta moitteettomalla tavalla. Tukea ja kannustaa jäseniä kaikessa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvässä. Olla käytettävissä yksittäisen jäsenen tukena ja tarvittaessa asiamiehenä. Korostaa ja tukea sitä, että vastavalmistuneet lakimiehet saavat samasta työstä saman alkupalkan, mikä on tärkeää myöhemmän palkkakehityksen kannalta. Kannustaa naisten valitsemista nykyistä useammin johtotehtäviin. Ajaa tasa-arvoisen perhepolitiikan toteutumista ja näin poistaa naisten ura- ja palkkakehityksen esteitä. Tukea AKAVAn esittämää vanhempainvapaamallia Seurata määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrän kehittymistä ja puuttua tehokkaasti perusteettomiin määräaikaisuuksiin. Edellä esitettyjen tehokkaasti ja määrätietoisesti toteutettujen toimenpiteiden seurauksena Lakimiesliiton seuraavan Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitystyön yhteydessä tulee voida todeta, että lakimiesten kohdalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on toteutunut selvästi nykytilannetta paremmin. 8
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotTasa-arvolaki työelämässä
Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen
LisätiedotLakimiesliiton tasa-arvoja yhdenvertaisuustavoitteet ja periaatteet
Lakimiesliiton tasa-arvoja yhdenvertaisuustavoitteet ja periaatteet Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet ja periaatteet Johdanto Moninaisuuden hyväksyminen yhteiskunnassa yleisesti ja
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä
Yhdenvertaisuus sosiaalioikeudellisena kysymyksenä Pentti Arajärvi Yliopistojen valtakunnalliset tasa-arvopäivät Itä-Suomen yliopisto Kuopio 18.4.2012 1 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotTasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta
Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotYhdenvertaisuus työelämässä. Katja Leppänen
Yhdenvertaisuus työelämässä Katja Leppänen TALENTUM Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Katja Leppänen Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2438-0 ISBN 978-952-14-2439-7
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotHE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain
HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
1 ( 7 ) HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 Päivitetty, yhteistyöryhmä 26.2.2018
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 19.09.2017 Kunnanhallitus 16.10.2017 1. JOHDANTO 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
LisätiedotMUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA
MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotTasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi
LisätiedotYHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI
YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotYHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO
YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO 18.11.2015 YHDENVERTAISUUDEN IHANUUS JA KURJUUS Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sama asia? Poliittinen ja oikeudellinen periaate Oikeudellinen
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotTasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa
Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotOppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?
Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.
1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotPYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017
YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä
LisätiedotIhmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen
Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotRautavaara-Savotta: Kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyminen
Yhteistyökomitea 3 16.03.2017 Kunnanhallitus 177 12.06.2017 Kunnanvaltuusto 65 21.06.2017 Rautavaara-Savotta: Kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyminen 2017-2018 Ytk 16.03.2017 3 Tasa-arvosuunnitelma
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotUUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen
UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA Hallitusneuvos Susanna Siitonen Tarja Kröger 19.5.2014 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva säännöskokonaisuus YVL Syrjinnän kiellot (pl. sukupuoleen
LisätiedotLIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
LIMINGAN KUNTA Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUDELLINEN PERUSTA... 3 2.1. Tasa-arvolaki... 3 2.2. Yhdenvertaisuuslaki... 4 3. JOHDON JA ORGANISAATION
LisätiedotTyönhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat
Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa
LisätiedotKalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotTyösuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus
Työsuojelutoimikunta 3 19.02.2015 Työsuojelutoimikunta 10 17.05.2017 Kaupunginhallitus 260 28.06.2017 Kaupunginhallitus 343 18.09.2017 Kemijärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma 2017-2018 330/00.006/2017
LisätiedotKyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille
Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2019-2020. Yhteistyötoimikunta 6.2.2019 Kunnanhallitus 18.2.2019 Kunnanvaltuusto 29.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus-
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotTasa-arvolaki työelämässä
Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 19.3.2015 Outi Viitamaa-Tervonen 20.3.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa
LisätiedotSYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
metalliliiton Tavoiteohjelma KOULUTUSAINEISTO SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Metalliliiton tavoiteohjelma Syrjimätön toimintaympäristö Tavoiteohjelma määrittää Metallityöväen Liiton tasa-arvo- ja yhden vertaisuustyön
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnitelma
LAPIN PELASTUSLAITOS Lapland Rescue Department Työsuojeluorganisaatio Yhdenvertaisuussuunnitelma Laatiminen: 19.12.2016/ Työsuojeluorganisaatio Käsittelyt: 23.1.2017/ YT-toimikunta Pelastuslautakunta 3.3.2017
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotTasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML
Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten
LisätiedotVantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen
Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotYhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015
Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisältö Yhdenvertaisuuden edistäminen Syrjinnän eri muodot ja perusteet Syrjinnän ehkäisyyn
LisätiedotTyönantajan velvollisuus edistää tasa arvoa
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten
LisätiedotKeskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa
Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki (21/2004)
YLEISKIRJE A 3/2004 20.2.2004 Seurakunnille Sisältää: Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1. Johdanto Uusi yhdenvertaisuuslaki (21/2004) on tullut voimaan 1.2.2004. Lain tarkoituksena
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017
KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Henkilöstö- ja hyvinvointistrategian osa Yhteistyötoimikunta 18.10.2016 ja 14.11.2016 Yhtymähallitus 15.12.2016
LisätiedotLakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen
Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lapin letka hanke Hotel Santa Claus, Rovaniemi 30.5.2012 Anja Nummijärvi Palkkakartoitus lakisääteisenä velvoitteena täsmentää/toteuttaa perustuslaissa säädettyä
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotSukupuolten tasa-arvon edistäminen
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotNurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma
Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM
LisätiedotTyösuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena
LisätiedotPalkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )
Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.
Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotSamapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen
LisätiedotTasa-arvosuunnittelu 1
Tasa-arvosuunnittelu 1 Kurssin tarkoituksena on antaa perustiedot tasaarvosuunnitteluun Miksi tehdään, mitä tehdään ja miten tehdään? Tasa-arvosuunnitelma - Näin se onnistuu (julkaisu 2007) 2 Naiset ja
Lisätiedot