SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND RY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND RY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND RY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ Esipuhe...1 Tasa-arvon käsitteestä ja normiperustasta...1 Yhdenvertaisuusperiaate...1 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto kansainvälisessä oikeudessa...2 Suomen tasa-arvolaki...2 Yhdenvertaisuuslaki...3 Nais- ja miesjuristit työmarkkinoilla...3 Nais- ja miesjuristit eri toimialoilla...2 Asema työssä...3 Ikä- ja sukupuolijakauma...4 Työllisyys...5 Palkkaus...5 Palkkadiskriminaatio...6 Johtopäätöksiä...7 Lakimiesliiton hallitus on hyväksynyt tämän suunnitelman

3 ESIPUHE Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry (jäljempänä Lakimiesliitto) oli ensimmäinen AKA- VAn jäsenjärjestö, joka laati toimintaansa varten erityisen tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma hyväksyttiin liiton hallituksessa Tasa-arvoasioita on Lakimiesliitossa käsitelty 1980-luvun lopulla perustetussa tasa-arvojaostossa. Jaosto toimi vuoteen 2008 saakka liiton järjestövaliokunnan alaisuudessa, kunnes jaoston roolia korostaen jaosto siirrettiin edunvalvonta-asioista vastaavan työmarkkinatoimikunnan alaisuuteen. Tasa-arvojaoston kokoonpano muodostuu Lakimiesliiton eri valiokuntien ja jäsenyhdistysten nimeämistä jäsenistä. Tasa-arvokysymykset on nähty tasa-arvojaostossa laajemmin kuin pelkkänä naisten ja miesten tasavertaisena kohteluna palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Tasa-arvon käsitteeseen liittyy myös yhdenvertaisuus sekä oikeudenmukaisuus laajassa merkityksessä. Vuoden 2008 jäsentutkimuksen mukaan niin naiset kuin miehet kokevat sukupuolten tasa-arvon edistämisen olevan merkittävän tärkeä painopistealue Lakimiesliiton tavoitteiden asettamisessa ja edunvalvontatoiminnassa. Tämä näkökulma painottuu Lakimiesliiton nuorimmassa naisjäsenkunnassa, mikä osaltaan kertoo tulevaisuudessa liitolta odotettavista painotuksista. Lakimiesliiton jäsenkunta on muuttunut ja muuttumassa nopeassa tahdissa. Aikaisemmin miesvaltainen ja julkissektoripainotteinen liitto muuttuu vain muutamassa vuodessa naisenemmistöiseksi samalla, kun yksityissektorin merkitys kasvaa. Tämä muutos asettaa myös tasa-arvokysymyksiin liittyen suuria haasteita Lakimiesliitolle niin liiton sisäisen organisaatiorakenteen kuin ulospäin suuntautuvan edunvalvontatoiminnan suhteen. On tärkeää, että Lakimiesliitto entistä painavammin edistää tasa-arvon toteutumista lakimiesprofession sisällä, kun liiton jäsenkunnan naisenemmistöllä on oikeutettuja tavoitteita ajettavanaan. Lakimiesliiton sisäinen organisaatio tulee luottamushenkilöt mukaan lukien pyrkiä käytettävissä olevin keinoin muodostamaan tasa-arvoisesti kumpaakin sukupuolta edustavaksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset aidosti sisäistäneen Lakimiesliiton on yksin ja yhdessä relevanttien sidosryhmien kanssa edistettävä tasa-arvon toteutumista myös muutoin kuin perinteisessä työmarkkinallisessa edunvalvontatoiminnassa. Tämän vuoksi nämä asiat tulee ottaa huomioon myös yhteiskunnallisessa ja oikeuspoliittisessa vaikuttamisessa. TASA-ARVON KÄSITTEESTÄ JA NORMIPERUSTASTA Yhdenvertaisuusperiaate Yhdenvertaisuus on nykyään oikeuden keskeisiä periaatteita. Yhdenvertaisuusperiaate on ydinasioita oikeudenmukaisuutta koskevassa ajattelussa sekä Suomen voimassaolevan oikeuden että kansainvälisen oikeuden mukaan. Suomen perustuslakiin ja Suomea velvoittaviin kansainvälisoikeudellisiin asiakirjoihin sisältyvät yhdenvertaisuusperiaate ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto. Yksityiskohtaisemmat säännökset sukupuolisyrjinnän kiellosta ovat tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuudesta muutoin yhdenvertaisuuslaissa. Lisäksi sekä kansainväliset normit ja sopimukset että tasa-arvolaki sisältävät positiivisia toimintavelvoitteita sukupuolten välisen tasa-arvon aktiiviseen edistämiseen 1. Lisäksi myös Euroopan unionin vaikutus on nykyään merkittävä etenkin työelämän sääntelyn kannalta. Yhdenvertaisuusperiaate ja tasa-arvo mielletään usein samaksi asiaksi. Etenkin periaatteen tasolla ne merkitsevät samaa asiaa, joskin eroavin sisällöin. Tasa-arvon periaate nähdään naisten ja miesten välisen tasa-arvon määrittäjänä, kun taas yhdenvertaisuus viittaa enemmän ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen yleensä ja nykyään se määrittää hyvin usein vähemmistöjen asemaa suhteessa valtaväestöön. Kysymys on myös siitä, että yhdenvertaisen kohtelun arvioinnin lähtökohdaksi on alettu ottaa yksilön sijasta ryhmien erilainen kohtelu. Samalla on alettu kiinnittää huomiota tahallisen mielivallan sijasta, tai lisäksi, tiedostamattomiin motiiveihin tai käytäntöihin, joita ei arkiajattelussa pidetä syrjivinä. Voi kuitenkin arvioida, että kansalaisilla oleva yleinen uskomus Suomessa jo toteutuneesta sukupuolten tasa-arvosta on heikentänyt yhdenvertaisuuskäsitteen hahmottamista. 1 Jaksot 2.1. ja 2.2. perustuvat keskeisesti Kevät Nousiaisen esitykseen teoksessa Nousiainen, Kevät ja Pylkkänen, Anu: Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus, 2001, s ja

4 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto kansainvälisessä oikeudessa Syrjinnän käsite on tullut kansainväliseen oikeuteen ihmisoikeussopimusten myötä. Näitä sopimuksia ovat seuraavat: - Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (alkuperäinen 1966) tullut voimaan Suomessa 1976 (ns. KP-sopimus) - Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (1966) 1976 (ns. TSS-sopimus) Perustaa täydentävät eri aloja koskevat yleissopimukset, joista tärkeimmät ja laajimmin hyväksytyt ovat: - Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1965) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979) Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1984) Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) Tasa-arvon ja syrjintäkiellon periaatteet on kirjattu kaikkiin kansainvälisiin ihmis-oikeusasiakirjoihin ihmisoikeuksien toteuttamista määrittelevinä perusperiaatteina 2. Tasa-arvon ja syrjintäkiellon periaatteet edellyttävät, että ihmis- ja perusoikeudet on taattava tasa-arvoisesti kaikille ihmisille ilman henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää. Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten luettelot kielletyistä syrjintäperusteista vaihtelevat hiukan, mutta syrjintäkielto sukupuolen perusteella on listattu niihin kaikkiin. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän moitittavuutta korostaa lisäksi se, että naisten ja miesten tasa-arvoisia oikeuksia nauttia ihmisoikeuksista ja perus-vapauksista on painotettu erikseen kansainvälisissä sopimuksissa. Yleensä kansainvälisissä sopimuksissa ja normeissa ei määritellä tarkemmin, mitä syrjinnällä tarkoitetaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännön pohjalta syrjintä on luonnehdittu samankaltaisten tapausten erilaiseksi kohteluksi ilman objektiivista ja järkevää perustetta. KPsopimuksen täytäntöönpanon valvontaa varten perustettu YK:n ihmisoikeuskomitea on määritellyt syrjinnän yleiskommentissaan no. 18. vuodelta Ihmisoikeuskomitea totesi syrjinnän tarkoittavan erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai suosimista, joka perustuu mihin tahansa perusteeseen kuten rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun statukseen, ja jonka tarkoituksena tai seurauksena on oikeuksien ja vapauksien tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen kieltäminen tai heikentäminen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Euroopan unionin sääntely on vaikuttanut yhdenvertaisuuden sääntelyyn etenkin työelämän kannalta useiden direktiivien muodossa. Myös perustamissopimuksissa säännellään yhdenvertaisuudesta, mutta vaikutukset lainsäädäntöön ovat merkittävämpiä direktiivien muodossa. Sekä EU-oikeus että kansallinen oikeutemme kieltää välittömän syrjinnän ehdottomasti. Välitön syrjintä merkitsee tilannetta, jossa henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa 3. Välillinen syrjintä puolestaan merkitsee tilannetta, jossa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden sukupuolen tai muulla perusteella erityisen epäedulliseen asemaan toiseen sukupuoleen verrattuna, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia 4. Välillinen syrjintä ei siis ole ehdottomasti kiellettyä vaan se voidaan oikeuttaa oikeuttamisperusteilla. Sukupuoleen perustuva syrjintä on alettu ymmärtää kansainvälisessä oikeudessa uudella tavalla, joka pyrkii vaikuttamaan syrjiviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Syrjinnän käsite on muuttunut rakenteellisen syrjinnän suuntaan. Sosiaalisia käytäntöjä ja kulttuurisia perinteitä noudatetaan usein tiedostamatta. Naiset ja miehet päätyvät eriarvoiseen asemaan usein sellaisten käytäntöjen tuloksena, joihin osallistuvat eivät itse miellä tekevänsä syrjiviä päätöksiä tai kohtelevansa jotain ihmisryhmää syrjivästi. Sen vuoksi syrjinnän käsite ei edellytä nimenomaista syrjinnän tarkoitusta. Välillistä syrjintää kuitenkin tunnistetaan Suomessa heikosti ja tämä on yksi keskeinen ongelma sukupuolten välisen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden edistämiselle. Suomen tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) säädettiin Suomessa vuonna 1986 YK:n 2 YK:n peruskirja 1(3) artikla, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 2 artikla, KP-sopimus 2(1) ja 26 artiklat, TSS-sopimus 2(2) artikla ja Euroopan ihmisoikeussopimus 14 artikla. 3 Direktiivi 2002/73/EY 4 Direktiivi 2002/73/EY 2

5 naisten oikeuksien sopimuksen pohjalta. Uusi tasa-arvolaki tuli voimaan kesäkuussa Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain soveltamisala on yleinen. Laki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella sekä velvoittaa viranomaisia, oppilaitoksia ja työnantajia edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työnantajien, joiden henkilöstön määrä on vähintään 30, tulee sisällyttää toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvovaltuutetun ohjeiden mukaan tämä velvoite voidaan täyttää myös laatimalla erillinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmia ei ole kuitenkaan laadittu kattavasti yksityisellä eikä julkisella sektorilla. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tammikuussa Yhdenvertaisuuslailla on Suomessa toteutettu Euroopan unionin syrjintä 5 - ja työsyrjintädirektiivit 6, joiden tarkoituksena on edistää ja turvata kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän ja syrjintään yllyttämisen. Lain mukaan viranomaisten tulee laatia sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen yhdenvertaisuus-suunnitelma. Vuonna 2007 asetetun yhdenvertaisuustoimikunnan komiteamietintö 2009:4 julkaistiin Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että yhdenvertaisuuslain soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan kaikki yksityinen ja julkinen toiminta. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet laajenisivat koskemaan kaikkia syrjintä-perusteita. Velvoitetuksi tulisivat valtion ja kuntien viranomaiset, oppilaitokset ja työnantajat. Syrjinnän kielto kattaisi välittömän ja välillisen syrjinnän sekä häirinnän lisäksi kohtuullisten mukautusten laiminlyönnin. Syrjintäkieltoon lisättäisiin nimenomainen maininta moniperusteisesta syrjinnästä, läheissyrjinnästä ja olettamaan perustuvasta syrjinnästä. Syrjinnästä loukatulle maksettavalta hyvitykseltä poistettaisiin yläraja ja hyvitystä voisi hakea kaikilla laissa kielletyillä syrjintäperusteilla. Hyvitykseen oikeuttava loukkaus voisi johtua joko aktiivisesta toimenpiteestä tai laiminlyönnistä. Vuoden 2011 hallitusohjelmassa on osana oikeuspolitiikkaa yhdenvertaisuuslain osalta seuraava kirjaus: Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnalle annettavaksi eurooppalaisen lainsäädäntö-kehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö, joka turvaa tehokkaasti yhdenvertaisuuden syrjintäperusteesta riippumatta, ja vahvistetaan valvontaa sekä tehostetaan hallintoa sen toimeenpanemiseksi. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki säilyvät jatkossakin erillisinä lakeina. NAIS- JA MIESJURISTIT TYÖMARKKINOILLA Nais- ja miesjuristit eri toimialoilla Juristeista enää pieni enemmistö työskentelee julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin osuus juristien työllistäjänä kasvaa jatkuvasti. Käytettävissä olevien tietojen mukaan jäsenistä työskentelee 51 prosenttia julkisella sektorilla ja 49 prosenttia yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työskentelevistä 54 prosenttia on naisia ja 46 prosenttia miehiä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä taas miehiä on 54 prosenttia ja naisia 46 prosenttia. Asema työssä Lakimiesliiton jäsenrekisteristä saatavista tiedoista voi päätellä, että johtotehtävissä miehillä on edelleen vahvempi asema. Näiden tietojen mukaan ylimmässä johdossa oli 73 prosenttia miehiä ja 27 prosenttia naisia. Johtotehtävien miesvaltaisuus vastaa muualta saatavissa olevaa tietoa. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2009 tilastotietojen mukaan vuonna 2008 työhön kuului esimiestehtäviä miehillä 46 prosentilla ja naisilla 36 prosentilla. Naisten määrä esimiestehtävissä on vähitellen kasvanut. Valtiolla ministeriöiden kansliapäälliköistä on 68 prosenttia ja alivaltiosihteereistä 83 prosenttia miehiä sekä osastopäälliköistä ja johtajista 63 prosenttia miehiä (Tilastokeskus: Naiset ja miehet Suomessa Neuvoston direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (2000/43/EY, syrjintädirektiivi). 6 Neuvoston direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (2000/78/ EY, työsyrjintädirektiivi). 3

6 Sukupuolten tasa-arvo 2010). Tilanne on parantunut vuoteen 2000 verrattuna. Tuolloin oli kansliapäälliköistä 85 prosenttia miehiä sekä osastopäälliköistä ja johtajista peräti 97 prosenttia miehiä. Ikä- ja sukupuolijakautuma Suomessa oli Tilastokeskuksen vuoden 2008 työssäkäyntitilaston mukaan juristia. Heistä oli miehiä ja naisia. Pääkaupunkiseudulla työskentelee hieman yli puolet juristeista. Miesjuristien mediaani-ikä on 47 vuotta ja naisjuristien 41,5 vuotta. Naisten osuus juristikunnasta on kasvanut ja kasvaa vielä tulevaisuudessa, sillä naiset ovat suorittaneet ja 2000-luvuilla enemmän oikeustieteellisiä perustutkintoja kuin miehet. Vuoden 2010 jäsenrekisteritietojen mukaan Lakimiesliittoon juristeista kuuluu noin Jäsenistä on noin 50 prosenttia miehiä ja 50 prosenttia naisia. Opiskelijajäseniä liitossa on noin 3 600, joista miehiä on 41,5 prosenttia ja naisia 58,5 prosenttia. Lakimiesliitossa on jäseniä yhteensä noin Näistä miesten osuus on 48,4 prosenttia ja naisten osuus 51,6 prosenttia. Naisjuristit ovat järjestäytyneet Lakimiesliittoon jonkin verran aktiivisemmin kuin miesjuristit. Jäsenistön ikäjakauma tilastoidaan liitossa seitsemään eri luokkaan ja kolmessa nuorimmassa ikäluokassa on nyt naisenemmistö. Jäsenkunnan ikäryhmissä vuotiaat, 53 prosenttia, vuotiaat, 60 prosenttia ja vuotiaat, 70 prosenttia, naisia on enemmistö. Nämä ikäluokat käsittävät jäsentä, joka on 56 prosenttia Lakimiesliiton jäsenmäärästä. Vertailtaessa jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumaa vuoden 2001 tietoihin, voidaan todeta, että naisjäsenten määrä on koko ajan kasvanut ja vallannut lisää tilastoikäluokkia. Vuoden 2001 tilastoissa vain nuorimmassa tilastoikäluokassa (20 29-vuotiaat) oli nais-enemmistö ja naisenemmistöiset ikäluokat (alle 35-vuotiaat) käsittivät vain noin 25 prosenttia Lakimiesliiton jäsenistöstä. 4

7 Työllisyys Lakimiesliiton jäsenrekisterin tietojen ( ) mukaan noin 18 prosenttia työelämässä mukana olevista jäsenistä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Heistä 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. Lakimiesliiton vastavalmistuneiden sijoittumis-tutkimuksen mukaan 48 prosenttia vastavalmistuneista sijoittui määräaikaiseen, koulutusta vastaavan palvelussuhteeseen ja 10 prosenttia määräaikaiseen, ei koulutusta vastaavaan palvelussuhteeseen. Pysyvät, kokoaikaiset ja koulutusta vastaavat palvelussuhteet olivat miehillä yleisempiä kuin naisilla. Naiset olivat miehiä todennäköisemmin määräaikaisissa ja kokoaikaisissa tehtävissä, jotka eivät vastanneet heidän koulutustaan. Lakimiesliiton jäsenrekisterin mukaan jäsenistä oli työttömänä 0,9 prosenttia (103 henkilöä). Heistä oli naisia 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Lakimiesten työttömyyskassasta sai työttömyyden vuoksi tukea vastaavana aikana 2,5 prosenttia työttömyyskassan jäsenistä (282 henkilöä), joista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Näitä tilastotietoja tulkittaessa on otettava huomioon, että rekisteritietojen ajantasaisuus on aina jäsenen oman ilmoituksen varassa eikä työttömyyskassaan kuuluminen edellytä liiton jäsenyyttä. Palkkaus Lakimieskunnan palkkatutkimuksen 2010 mukaan juristien keskimääräinen kokonaispalkka vuonna 2010 oli euroa. Kaikkien juristien mediaani kokonaispalkka oli euroa. Yksi kymmenestä ansaitsi alle euroa ja yksi kymmenestä yli euroa. Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli euroa ja miesten euroa eli naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 82,4 prosenttia miesten palkasta. Yksityisellä sektorilla keskipalkka oli euroa, valtiolla euroa ja kunnissa euroa. Valtion ja kuntien palkkauksessa ei siten ole isoa eroa, mutta ero yksityiseen sektoriin on huomattava, noin euroa. Iän vaikutus palkkaan oli myös huomattava, 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskipalkka oli euroa ja vuotiaiden keskipalkka euroa, kun ikäryhmässä vuotiaat keskipalkka oli vain euroa. Valtiosektorilla keskipalkka oli euroa. Miesten keskipalkka oli euroa ja naisten euroa. Naisten palkat olivat noin 88 prosenttia miesten keskipalkoista. Kuntasektorilla keskipalkka oli 5025 euroa. Miesten keskipalkka oli 5435 euroa ja naisten euroa. Kunnissa naisten keskipalkat olivat noin 85 prosenttia miesten palkoista. Keskipalkka yksityisellä sektorilla oli euroa. Miesten keskipalkka oli euroa ja naisten euroa. Keskipalkalla mitattuna naisten palkat olivat noin 79 prosenttia miesten keskipalkoista. Yksityisellä sektorilla sukupuolten välinen keskipalkkojen ero oli suurin, lähes euroa. 5

8 Palkkadiskriminaatio Palkkadiskriminaatiotutkimus on viimeksi tehty vuoden 2009 palkkatutkimusaineistosta. Nais- ja miesjuristien palkoissa on edelleen eroa kaikilla työnantajasektoreilla. Palkkojen erojen syinä voivat olla naisten ja miesten erilainen urakehitys ja asema työorganisaatiossa. Palkkaerot eivät kerro suoraan naisten mahdollisesta palkkadiskriminaatiosta. Tutkimuksessa Lakimieskunnan palkkaerot vuonna 2009 tutkimuksen tekijä Jukka Vänskä määritteli selittymättömän palkkaeron siten, että se on palkkaeron osa, jota ei voida selittää muilla syillä kuin sukupuolten erilaisella kohtelulla eli palkkasyrjinnällä. Samapalkkaisuusperiaatteella puolestaan tarkoitetaan sitä, että naisille ja miehille tulee maksaa samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Samalla työllä tarkoitetaan toisiaan vastaavia tai lähes vastaavia töitä. Saman työtehtävän sisällä sukupuolten välinen palkkaero voi olla perusteltu, jos miesten ja naisten osaaminen ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Kun tällaiset ominaisuudet vakioidaan, voidaan saada esiin mahdollinen sukupuoleen perustuva palkkadiskriminaatio. Vuoden 2009 tutkimuksen mukaan nais- ja miesjuristien keskipalkkojen erossa merkittävin palkkaeroa selittävä tekijä oli sijoittuminen toimiasemaryhmiin. Miehet sijoittuvat naisia useammin johtotason tehtäviin ja naisista taas miehiä suurempi osa toimii asiantuntija-tason tehtävissä. Toinen lähes yhtä merkittävä tekijä on se, että miehet ovat kokemus-vuosiltaan naisia kokeneempia ja siitä syystä paremmin palkattuja. Toimiasemiin sijoittumisessa ja kokemusvuosissa olevat erot selittävät lähes puolet kokonaispalkka-erosta ja kolme neljäsosaa ominaisuuksista johtuvista eroista. Naisia työskentelee puolestaan enemmän pääkaupunkiseudulla kuin miehiä ja tämä on ainoa naisten palkkaa nostava ominaisuus. Muita vähemmän merkittäviä palkkaeroa miesten hyväksi selittäviä tekijöitä ovat työaika, työskentelysektori (yksityinen tai julkinen), työsuhteen laatu ja yrityksen koko. Miehet tekevät pidempää työaikaa, sijoittuvat enemmän yksityisen sektorin työpaikkoihin ja ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Selittymättömän palkkaeron eli palkkadiskriminaation suuruus oli 7,3 prosenttia ja kokonaispalkkaero 18,2 prosenttia kaikkien lakimiesliiton jäsenten osalta. Yksityisellä sektorilla selittymätön palkkaero oli 5,9 prosenttia ja kokonaispalkkaero 21,2 prosenttia. Yksityisellä sektorilla ylivoimaisesti suurin palkkaeroon vaikuttava tekijä oli erilainen sijoittuminen toimiasemiin, toinen selittävä tekijä oli kokemusvuodet ja kolmas pidempi työaika. Julkisella sektorilla selittymätön palkkaero oli 7,5 prosenttia ja kokonaispalkkaero 14,3 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkaeroa selittävistä tekijöistä kaksi ensimmäistä oli samoja kuin yksityisellä sektorilla, mutta kolmanneksi selittäväksi tekijäksi nousi se, että naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka ovat keskimäärin heikommin palkattuja kuin vakituiset työt. Uusimman palkkadiskriminaatiotutkimuksen tulokset ovat sekä selittymättömän palkkaeron että palkkaeroa selittävien tekijöiden osalta hyvin samanlaisia kuin aiempina vuosina tehtyjen tutkimusten tulokset. 6

9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Edellä kuvatun mukaisesti Suomen Lakimiesliiton jäsenrakenne on ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen jälkeen muuttunut ja on edelleen nopeasti muuttumassa. Lähitulevaisuudessa enemmistö jäsenistä on naisia ja enemmistö kaikista jäsenistä työskentelee yksityisellä sektorilla. Tämä jäsenrakenteen muutos tulee ottaa ennakoivasti huomioon liiton tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävässä toiminnassa. Selkeää yksittäistä epäkohtaa vain lakimieskuntaa koskevassa sisäisessä tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa ei ole havaittavissa. Palkkatasa-arvossa on tapahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan, mutta kehitys on ollut tuskastuttavan hidasta. On syytä toivoa, että palkkatutkimuksissa erityisesti yksityisellä sektorilla todettujen palkkaeroja selittävien tekijöiden eli työuran keston sekä organisatorisen aseman osalta naislakimiesten suhteellisen osuuden kasvaminen kaventaa palkkaeroja jatkossa. Suomen Lakimiesliiton tulee omalla toiminnallaan aktiivisesti edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä jäsenkunnan muuttuvaa rakennetta tukevalla tavalla. 7

10 Tässä tarkoituksessa liiton tulee: Seurata aktiivisesti ja säännönmukaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yleistä kehitystä sekä erityisesti tutkia lakimieskunnan osuutta tässä kehityksessä laatimalla kolmen vuoden välein tasa-arvosuunnitelman seurantaraportti. Valvoa aktiivisesti tasa-arvo- ja yhdenveraisuuslainsäädännön ja muiden normien noudattamista. Hakeutua toimivaan yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa. Ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohdat nykyistä tiedostetummin huomioon annettavissa lausunnoissa. Tiedottaa säännöllisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevista asioista. Aktiivisesti muokata lakimieskunnan sisäistä asenneilmastoa tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Organisoida liiton oma toiminta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta moitteettomalla tavalla. Tukea ja kannustaa jäseniä kaikessa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvässä. Olla käytettävissä yksittäisen jäsenen tukena ja tarvittaessa asiamiehenä. Korostaa ja tukea sitä, että vastavalmistuneet lakimiehet saavat samasta työstä saman alkupalkan, mikä on tärkeää myöhemmän palkkakehityksen kannalta. Kannustaa naisten valitsemista nykyistä useammin johtotehtäviin. Ajaa tasa-arvoisen perhepolitiikan toteutumista ja näin poistaa naisten ura- ja palkkakehityksen esteitä. Tukea AKAVAn esittämää vanhempainvapaamallia Seurata määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrän kehittymistä ja puuttua tehokkaasti perusteettomiin määräaikaisuuksiin. Edellä esitettyjen tehokkaasti ja määrätietoisesti toteutettujen toimenpiteiden seurauksena Lakimiesliiton seuraavan Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitystyön yhteydessä tulee voida todeta, että lakimiesten kohdalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on toteutunut selvästi nykytilannetta paremmin. 8

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma LIMINGAN KUNTA Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUDELLINEN PERUSTA... 3 2.1. Tasa-arvolaki... 3 2.2. Yhdenvertaisuuslaki... 4 3. JOHDON JA ORGANISAATION

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015 Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 19.3.2015 Outi Viitamaa-Tervonen 20.3.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj.

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj. KOUVOLAN KAUPUNKI Sivistystoimen toimiala Lukiokoulutus KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Kouvolassa, toukokuussa 2008 Tasa-arvotyöryhmä: Kouvolan kaupunki, opettajajäsenet: Tuomas Riikonen,

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8)

KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8) KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8) Muistio tasa-arvolain uudistuksen keskeisistä muutoksista Keskeiset muutokset Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus Tasa-arvosuunnitelman laatii työnantaja yhdessä

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 25.3.2015 Hallitussihteeri Terhi Tulkki Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi 24.5.2013 Viite: Lausuntopyyntö OM 12/42/2006 Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 5.11.2010 (KY Lappian yhteistyötoimikunta) 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 3 YLEISET TAVOITTEET... 5 4 TASA-ARVON

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2014 2017

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2014 2017 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2014 2017 HEKE-tiimi 29.4.2014 Johtoryhmä 9.5.2014 YT-ryhmä 15.5.2014 Hallitus 15.5.2014 2 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 2. TASA-ARVO- JA

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle Tasa-arvosuunnittelu Jokaisella vähintään 30-työntekijää säännöllisesti työllistävällä työnantajalla tulee olla tasaarvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään vuosittain Suunnitelman voi sisällyttää

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI - Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet Syrjinnän ehkäisyyn liittyvät velvollisuudet Syrjinnän

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 2 1 JOHDANTO 2 TASA-ARVOSELVITYS 2.1 Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin 2.2 Palkkakartoitus 2.3 Tasa-arvokysely ja tasa-arvokoulutus

Lisätiedot

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (7)

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (7) TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (7) 31.5.2013 Dnro TAS/146/2013 Oikeusministeriö (oikeusministerio@om.fi) Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6

Lisätiedot

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Anu Tuija Lehto, lakimies, SAK Valvontaviranomaiset (YVL 18 ) Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu (laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta) Oikeusministeriön

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta Liite B 2 Yt-toimikunta Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1.

ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta Liite B 2 Yt-toimikunta Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1. 1 ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta 3.10.2007 8 Liite B 2 Yt-toimikunta 30.11.2007 12 Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1.2008 33 Liite A 8 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 1 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnitelma 2015-2017

Yhdenvertaisuussuunnitelma 2015-2017 2015-2017 1(9) 2(9) Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 7 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUS EDISTÄÄ YHDENVERTAISUUTTA... 3 YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET... 4 TASA-ARVON, YHDENVERTAISUUDEN JA ESTEETTÖMYYDEN KÄSITTEET...

Lisätiedot

9.14 KAJAANIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

9.14 KAJAANIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA KAJAANIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.1.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...1 2 Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä...2 2.1 Tasa-arvolaki...2 2.1.1

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvosuunnittelun perusteet ja työvaiheet LAPIN KESÄYLIOPISTO NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien

Lisätiedot

ASIA. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU

ASIA. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 11.09.2014 Dnro OKV/1762/1/2012 1/5 ASIA Yhdenvertaisuuden toteutuminen ammattiopiston lukioaineiden opettajien palkkauksessa KANTELU Kantelija katsoo kirjoituksessaan, että Jyväskylän

Lisätiedot

Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. 2 Tasa-arvotyöryhmän perustaminen

Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. 2 Tasa-arvotyöryhmän perustaminen 1(7) Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma 1 Johdanto Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasaarvolaki) tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM 11/2014

Lisätiedot

EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA

EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA EURAN LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällys 1. Johdanto 2. Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö 3. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet 4. Euran lukion opetussuunnitelma 5. Opiskelijoiden valinnat 6. Opetuksen

Lisätiedot

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Kuopio 23.4.2015 Nexhat Beqiri, OM/DKY 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 12.4.2013, OM 12/42/2006, OM004:00/2007

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 12.4.2013, OM 12/42/2006, OM004:00/2007 LAUSUNTO 24.05.2013 Dnro OKV/17/20/2013 Oikeusministeriö oikeusministeriö@om.fi 1/10 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 12.4.2013, OM 12/42/2006, OM004:00/2007 Asia: Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista

Lisätiedot

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet KP- ja TSSsopimuksen sisältämät ehdottomat oikeudet 1 Core Human Rights in the Two Covenants Yhdistyneet kansakunnat Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) Syyskuu 2013 Epävirallinen suomenkielinen käännös

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjinnän kielto laeissa ja julistuksissa Syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15)

KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15) KT Yleiskirjeen 2/2015 liite 1 1 (15) Uusi yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki 1.1.2015 (1325/2014) Lain tarkoitus (1 ) Lain soveltamisala (2 ) Uusi 1.1.2015 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki antaa

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty maakuntahallituksessa 19.10.2015 165. Voimaantulo 1.11.2015 Kumoaa 1.3.2011 voimaan tulleen tasa-arvosuunnitelman Johdanto Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat samanarvoisia lain edessä.

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN Miten kehittää henkilöstön hyvinvointia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa? OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN 1) KOKOA RYHMÄ 2) SELVITÄ NAISET JA MIEHET NUMEROINA 3) TEE PALKKAKARTOITUS 4) KERÄÄ

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen. Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen. Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen Muistio 1 (10) 24.2.2015 UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI Soveltamisala Uusi yhdenvertaisuuslaki (YVL 1325/2014, HE 19/2014, TyVM 11/2014)

Lisätiedot