Aluepolitiikka METROPOLIN HEGEMONIA TIIVISTÄ VAI HAJAU- TETTUA ASUTUSTA? PAIKALLIS- TUOTANTO MUSLIMINUORTEN RADIKALISOITUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluepolitiikka METROPOLIN HEGEMONIA TIIVISTÄ VAI HAJAU- TETTUA ASUTUSTA? PAIKALLIS- TUOTANTO MUSLIMINUORTEN RADIKALISOITUMINEN"

Transkriptio

1 Aluepolitiikka yhteiskunnallinen aikakauslehti #3/2014 METROPOLIN HEGEMONIA TIIVISTÄ VAI HAJAU- TETTUA ASUTUSTA? PAIKALLIS- TUOTANTO MUSLIMINUORTEN RADIKALISOITUMINEN

2 Matka maailman ympäri on matka takapajulasta toiseen, ja niistä jokainen pitää yksinäisyydessään itseään kaikkein kirkkaimpana tähtenä. ryszard kapuściński Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Teppo Eskelinen, Jouko Kajanoja, Antti Kurko, Patrizio Lainà, Sakari Laurila, Olivia Maury, Jukka Peltokoski, Johanna Perkiö, Martina Reuter, Riikka Taavetti & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Anssi Ylirönni (Etanajoutsenet) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2014

3 002 Kuutti Koski Alueellisesti neutraalia politiikkaa ei ole pääkirjoitus ALUEPOLITIIKKA 004 Timo Harjuniemi Metropolin hegemoniaa haastamassa aluepolitiikka ja poliittinen mielikuvitus 012 Michael Kitson, Ron Martin ja Peter Tyler Leikkauspolitiikka: Emme ole kaikki samassa veneessä 018 Veikko Eranti / Alia Dannenberg debatti Keskittävää vai hajauttavaa aluepolitiikkaa? 028 Tuomas Koponen Markkinakäsitykset ja aluepolitiikka 036 Ville Luotola Elovena Suomi Kati Peltola Monipuoliset peruskunnat ja paikallistuotanto 048 Matti Ronkainen Kuusi ehdotusta punavihreän aluepoliittisen keskustelun herätteeksi PERUSTELUJA 053 Kristiina Koivunen Euroopan musliminuorten radikalisoituminen on estettävissä 058 Petra Malin Näkymättömät sosiaalipalvelut KIRJAT 063 Glenn Greenwald: Edward Snowden Ei pakopaikkaa. Kertomus NSA:sta ja vakoiluvaltio USA:sta. (Karla Malm) 066 John Urry: Offshoring. (Matti Ylönen) 068 Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus. (Teppo Eskelinen) TAITEILIJA 071 Taiteilijan esittely: Anssi Ylirönni

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # ysyin parilta itsensä punavihreäksi kaupunkilaiseksi mieltävältä ystävältäni, mitä heille tulee mieleen aluepolitiikasta. Ensimmäiset mielleyhtymät olivat turve, Mauri Pekkarinen, Keskusta, siltarumpupolitiikka ja virastojen älytön siirtely. Timo Harjuniemi kirjoittaa, kuinka aluepolitiikka mielletään julkisessa keskustelussakin usein jonkinlaiseksi kansanedustajien kotiinpäin vetämiseksi. Tällaiset mielleyhtymät perustuvat kuitenkin hyvin kapeaan käsitykseen siitä, mitä aluepolitiikka ylipäänsä on. Tämän lehden teemaosiossa lähdetään liikkeelle siitä, että aluepolitiikka tarkoittaa toimintaa, jolla vaikutetaan väestön maantieteelliseen sijoittumiseen ja ihmisten hyvinvointiin eri alueilla. Aluepolitiikka voi tähdätä myös väestön keskittämiseen. Onkin turha kysyä, pitäisikö aluepolitiikkaa tehdä kaikki poliittiset toimijat tekevät aluepoliittisia valintoja joka tapauksessa, sanoivat sen ääneen tai eivät. Oleellista on kysyä, millainen aluepolitiikka olisi mielekästä. Suuret hallinnolliset ratkaisut (kuten vaikkapa pääkaupungin siirto aikoinaan Rio de Janeirosta Brasíliaan tai Turusta Helsinkiin) ovat luonnollisesti vaikuttaneet väestön sijoittumiseen. Valtion työpaikkojen sijoittaminen on kaikkine kerrannaisvaikutuksineen aialueellisesti neutraalia politiikkaa ei ole na aluepoliittisesti merkittävä valinta. Jos esimerkiksi Kainuusta ja Lapista ei olisi poistettu 2000-luvun aikana noin 16 prosenttia valtion työpaikoista, muuttotappiot tuskin olisivat ainakaan yhtä mittavat (toki valtion työpaikat vähentyivät Tilastokeskuksen mukaan muualtakin, esimerkiksi Uudeltamaalta hiukan yli prosentin). Lisäksi se, minkälaisia palveluita, liikenneyhteyksiä ja yritysten toimintaympäristöjä eri puolille luodaan vaikuttaa työpaikkojen ja väestön sijoittumiseen. Myös valtioiden energiapoliittisilla tai koulutusverkkoa koskevilla ratkaisuilla on väistämättä alueellisia seurauksia. Ajatus, että voisimme tehdä alueellisesti neutraalia politiikkaa, on harha, joka ei ota riittävästi huomioon valtion roolia talousjärjestelmässämme. Alueelliset erot väestön määrässä, työllisyydessä, tuloissa ja terveydessä lähtivät kasvamaan Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien. Väkiluku on kasvanut lähinnä yliopistokaupungeissa tai niiden ympärillä syntyneen miehen keskimääräinen elinajanodote voi heittää Tilastokeskuksen mukaan yli viisi vuotta riippuen siitä, missä päin Suomea hän sattuu asumaan. Työllisyydessä on isoja eroja jo isoimpien kaupunkienkin välillä: Oulun työttömyysprosentti on noin kaksi kertaa Espoon vastaava lukema.

5 003 Väestön alueellinen keskittyminen voi aiheuttaa ongelmia kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla erityisesti vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin, eivätkä palvelut ole pysyneet väestönkasvun perässä. Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta pääkaupunkiseudun sisällä. Väestön alueellisella sijoittumisella on ylipäänsä väliä, koska sillä on sosiaalisia, ekologisia, taloudellisia ja ihmisten valinnanvapauteen liittyviä vaikutuksia. Hajautetumpaa aluepolitiikkaa kannattavat argumentit pohjautuvat usein siihen, ettei alueellisesti hyvin epätasaarvoinen kehitys mahdollista ihmisten aitoa vapautta valita asuinpaikkaansa ja elämäntapaansa (urbaania, maaseutumaista, nurmijärveläistä jne.). Kyse on loppujen lopuksi arvovalinnasta siitä, kuinka paljon tällaisella valinnanvapaudella koetaan olevan väliä. Erilaisten arvomaailmojen lisäksi erilaiset aluepolitiikat pohjautuvat toisistaan poikkeaville käsityksille markkinoiden toiminnasta (ks. Tuomas Koposen artikkeli). Niihin sisältyy usein myös erilainen ymmärrys valtion taloudellisesta roolista tai siitä, mikä sen tulisi olla (ks. Timo Harjuniemen artikkeli). Kekkoslainen aluepolitiikka perustui valtiovetoiseen teollistamisohjelmaan, jonka lähtökohta oli koko maan asuttaminen. Suomen nykyinen aluepolitiikka perustuu ajatukseen, jossa innovatiiviset kaupunkikeskukset kilpailevat globaaleilla markkinoilla ja tuovat Suomeen menestystä. Tässä ajattelumallissa markkinat nähdään globaalina kilpakenttänä, johon valtion ei tulisi sekaantua Michael Kitson, Ron Martin ja Peter Tyler kirjoittavat, kuinka Euroopan valtioiden harjoittama vyönkiristyspolitiikka iskee rankimmin köyhiin ihmisiin köyhillä alueilla. Suomi ei tee tässä poikkeusta. Esimerkiksi vuonna 2013 sovitun rakennepaketin leikkaukset kuntien valtionosuuksista iskevät todennäköisesti kovimmin niin kutsutuilla syrjäseuduilla, jotka ovat niistä riippuvaisimpia. Kekkoslaiseen aluepolitiikkaan tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Elinkeinorakenne on nyt hyvin toisennäköinen, eikä vastaava teollistamisohjelma olisi ekologisestikaan kestävä (tämä ei tarkoita, etteikö hajauttava aluepolitiikka voisi olla ekologista, ks. esim. Ville Luotolan ja Matti Ronkaisen tekstit). Markkinaideologiaan perustuva, itsensä neutraaliksi naamioiva kilpailukykyjargon tulisi haastaa, oli lopputulema sitten keskittävämpi tai hajauttavampi politiikka. Juuri tämä on lehden teemaosion tarkoitus. Kuutti Koski Päätoimittaja VÄESTÖN ALUEELLISELLA SIJOITTUMISELLA ON YLIPÄÄNSÄ VÄLIÄ, KOSKA SILLÄ ON SOSIAALISIA, EKOLOGISIA, TALOUDELLISIA JA IHMISTEN VALINNANVAPAUTEEN LIITTYVIÄ VAIKUTUKSIA.

6 004 Peruste # aluepolitiikka METROPOLIN HEGEMONIAA HAASTAMASSA ALUEPOLITIIKKA JA POLIITTINEN MIELIKUVITUS Tämän päivän aluepolitiikka perustuu ideologiaan, jossa valtio tavoittelee kansainvälistä kilpailukykyä keskittämällä toimintaa suuriin kaupunkeihin ja trimmaamalla itseään mahdollisimman houkuttelevaksi investointiympäristöksi. Mikäli kuitenkin haluamme, että ihmisillä olisi aito mahdollisuus asuinpaikkansa valintaan, tulisi julkisen vallan taloudellinen rooli miettiä uusiksi. timo harjuniemi

7 Metropolin hegemoniaa haastamassa aluepolitiikka ja poliittinen mielikuvitus 005 ulun yliopiston maantieteen laitoksen professori Sami Moisio jakaa erinomaisessa teoksessaan Valtio, alue, politiikka (Moisio 2012) Suomen 1950-luvun jälkeisen aluepolitiikan kolmeen suureen kauteen. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaista aluepolitiikkaa leimasi pyrkimys alueellisten erojen aktiiviseen tasoittamiseen: sosiaalidemokraattis-maalaisliittolaisen aluepolitiikan tavoitteena oli koko maan teollistaminen ja kansallisten resurssien tehokas käyttöönotto valtion voimin. Esimerkiksi alueellinen yliopistoverkosto, valtionyhtiöissä toteutunut aktiivinen investointipolitiikka ja suorat alueelliset tuet olivat kekkoslaisen aluepolitiikan keskeisiä instrumentteja. Kunnallishallinto toimi valtionhallinnon työrukkasena koko kansallisvaltion alueella kunnat saivat niin velvoitteensa kuin resurssinsa paljolti valtiolta. Tässä aluepoliittisessa mallissa kunnat toimivat ikään kuin valtion tilallisina merkitsijöinä kansallisvaltion alueella. Pyrkimyksenä oli saattaa koko Suomi tehokkaan taloudellis-poliittisen kontrollin piiriin, palvelemaan keynesiläistä täystyöllisyyden ja aktiivisen kysynnänsääntelyn politiikkatavoitetta. Taustalla vaikuttivat myös turvallisuuspoliittiset intressit: laaja hyvinvointivaltio ja täystyöllisyys olivat oiva ase kamppailussa Suomi-neidon perifeerisimpien osien radikalisoitumista ja kommunismin kavalaa käärmettä vastaan. Alueellisesti hajautetun hyvinvointivaltion mallia on haastettu voimakkaasti viimeistään 1990-luvun lamasta lähtien. Suomalaiset eliitit OECD:n ja kansainvälisten ajatuspajojen käännyttäminä tulkitsivat lamavuodet seuraukseksi suomalaisen yhteiskunnan auttamattomasta vanhakantaisuudesta. Tässä tulkinnassa suomalainen yhteiskunta devalvaatioineen, kasvavine julkisine sektoreineen ja säänneltyine rahoitusmarkkinoineen oli yksinkertaisesti käynyt vanhaksi globaalitalouden oloihin (esim. Kantola 2002). Suomi oli sairas, kovat lamaleikkaukset ja pääomamarkkinoiden vapauttaminen olivat lääke. Osansa kritiikistä sai myös maamme aluerakenne: alueellista eriarvoistumista tasaavan politiikan sijasta alettiin korostaa kaupunkialueiden innovatiivisuutta ja kykyä liittyä osaksi kansainvälisiä arvonlisäysverkostoja. Keskittymisestä tuli kirosanan sijasta toivottava kehityskulku, merkki kaikkein kilpailukykyisimpien seutujen vitaalisuudesta. Moisio kuvailee tätä vaihetta hajautetuksi kilpailuvaltioksi: siinä uusliberaali kilpailuvaltiodoktriini elää rinnan hyvinvointivaltiollisten tasa-arvoperiaatteiden kanssa muodostaen eräänlaisen ideologisen sekasikiön. metropolikonsensus Aluepolitiikkamme nykyistä vaihetta Moisio kuvailee siirtymäksi kohti metropolivaltiota. Tässä ajattelutavassa huoli kansallisesta selviytymisestä ja kilpailukyvystä on irronnut periaattees-

8 006 Peruste # Anssi Ylirönni Kauneus pelastaa maailman ta, jonka mukaan taloudellisesti tehokas kansallisvaltio on kokonaan asuttu ja teollistettu. Kansallisen selviytymisen kannalta olennaisinta on kaikkein kilpailukykyisimpien alueiden kyky muovautua vetovoimaisiksi metropoleiksi ja kiinnittyä pääomien ja globaalien huippuosaajien verkostoihin. Innovatiiviset kaupunkialueet ovat metropolivaltion aluepolitiikan ideologista ydintä, luovat luokat ja start-up-gurut sen sankareita. Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka tiivistää uuden metropolikonsensuksen ideologisen sanoman osuvasti Suomen Kuvalehden helmikuisessa haastattelussa (Numminen 2014). Jutussa Mokka esittää, että Suomessa on kolme kehityskelpoista kaupunkia: Suur-Helsinki, Turku ja Tampere. Kehityskelpoisimpia kaupunkiseutuja ja muuta Suomea on Mokan mukaan käsiteltävä erillisinä tapauksina. Vastakkainasettelu syntyy, kun on yritetty pitää samoja normeja, samoja

9 Metropolin hegemoniaa haastamassa aluepolitiikka ja poliittinen mielikuvitus 007 Anssi Ylirönni Kosminen paralleeliaktio (55 X 46 cm, akryylit, kangas) 2014 lakeja, samoja veroja, samoja hallintomalleja, samoja budjetteja, muka. Mutta silti pääkaupunkiseutu on rahoittanut aika paljon muuta Suomea, Mokka kertoo Suomen Kuvalehdelle. Mokan tulevaisuuskuvassa maaseudulle jäisi rajamaan rooli. Se olisi mahdollisuuksineen ja mahdottomuuksineen jonkinlainen Villi länsi, jutun kirjoittanut toimittaja Mikko Numminen tiivistää. Mokan analyysissä tiivistyy näkemys, jossa Suomen tulevaisuus riippuu olennaisesti maamme kaikkein vetovoimaisimpien alueiden kyvystä kilvoitella kaupunkialueiden globaalissa sarjassa. Alueellisesti hajautettu hyvinvointivaltio on mokkalaisessa ajattelussa riippakivi, jota pääkaupunkiseutu rahoittaa. Perifeerisellä Suomella voi toki olla tässä ajattelumallissa rooli kenties raaka-ainereservinä tai myyttis-eksoottista joulupukin Suomea britti- ja japanilaisturisteille näyttelevänä kuriositeettina.

10 008 Peruste # JULKISESSA KESKUSTELUSSA ALUEPOLITIIKKA SAMASTUU HELPOSTI SILTARUMPUPOLITIKOINTIIN TAI KANSANEDUSTAJAN KOTIINPÄINVETOON; ALUEPOLITIIKKA ON TÄLLÖIN MELKEINPÄ VASTAKOHTA YHTEISKUNNAN TEHOKKAALLE JA JÄRKEVÄLLE HOITAMISELLE. POLITIIKKA ON KUITENKIN POHJIMMILTAAN KÄSITTEELLISTÄ KAMPPAILUA YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISEN SUUNNASTA, EIKÄ ALUEPOLITIIKKA OLE TÄSSÄ MIKÄÄN POIKKEUS. Ajatus alueellisesti hajautetusta Suomesta on kuitenkin korvautunut tyystin toisenlaisella aluepoliittisella ideologialla: kilpailukyvyttömien valtio-osien tyhjeneminen on vain luonnollinen osa innovatiivisen metropolivaltion synnyn edellyttämää luovaa tuhoa. vasemmiston vaihtoehto Minkä vuoksi aluepolitiikan suurten ideologisten linjojen ymmärtäminen on vasemmistolaisittain tärkeää? Ennen kaikkea siksi, että aluepolitiikka tulisi ymmärtää nimenomaan ideologisiksi valinnoiksi ja kamppailuiksi siitä, miten aluerakennetta ja yhteiskuntaa on syytä kehittää. Julkisessa keskustelussa aluepolitiikka samastuu helposti siltarumpupolitikointiin tai kansanedustajan kotiinpäinvetoon; aluepolitiikka on tällöin melkeinpä vastakohta yhteiskunnan tehokkaalle ja järkevälle hoitamiselle. Politiikka on kuitenkin pohjimmiltaan käsitteellistä kamppailua yhteiskunnan kehittämisen suunnasta, eikä aluepolitiikka ole tässä mikään poikkeus. Yhteiskunnalliset kehityskulut eivät ole sattumanvaraisia tai seurauksia globaalitalouden vääjäämättömyyksistä, vaan poliittisten valintojen seurausta. Tässä on nähdäkseni vasemmistolaisen aluepolitiikan tehtävä. Vasemmiston on tuotettava myönteisiä ja kestäviä visioita yhteiskuntamme kehityksen suunnasta. Aluepolitiikan käsite tarjoaa tähän ajatustyöhön oivallisen lähtökohdan, sillä aluepolitiikkaa ei tule tarkastella muusta yhteiskuntapolitiikasta irrallisena lohkona, jonkinlaisena kekkoslaisena anakronismina, jolle ei enää ole tilaa 2010-luvun poliittisissa väittelyissä. Aluepolitiikka pitäisi päin vastoin asettaa vasemmiston poliittisen mielikuvituksen ytimeen. Ensinnäkin aluepolitiikka limittyy oleellisesti työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaan. Tulisiko 2000-luvun aluepolitiikassa valtiolla olla nykyistä aktiivisempi rooli teollisuuspolitiikassa, vai tuleeko valtion vain nykydoktriinien mukaisesti keskittyä trimmaamaan itseään mahdollisimman houkuttelevaksi investointiympäristöksi ja haalimaan maahan hakukoneinvestointeja kilpailukykyisellä yritysverotuksella ja edullisella ydinsähköllä?

11 Metropolin hegemoniaa haastamassa aluepolitiikka ja poliittinen mielikuvitus 009 Jos vasemmisto haluaa kuten kesäkuussa 2013 hyväksytyssä Punavihreä tulevaisuus asiakirjassa (Vasemmisto 2013) linjataan säilyttää maaseudun houkuttelevana asuinpaikkana, lienee rehellistä myöntää, että alueilla, jotka eivät onnistu kiinnittymään globaalien arvontuotantoketjujen kaikkein tuottoisimpiin solmukohtiin, tarvitaan edelleen julkista teollisuus- ja investointipolitiikkaa taloudellisen toimeliaisuuden ylläpitämiseksi. Suhtautuminen pääomien maantieteelliseen jakautumiseen ja kasautumiseen on edelleen aluepolitiikan ydinkysymys. Kysymys julkisen vallan roolista alueiden kehittämisessä liittyy elimellisesti myös yhteiskuntamme ekologisen kestävyyden parantamiseen. Myönteisen ja kestävän aluepolitiikan tulisi ajaa voimakkaita julkisia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. Voimakkaalla panostuksella ekologiseen energiantuotantoon olisi myönteisiä seurauksia niin ilmastonmuutoksen torjunnan, työllisyyden kuin alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Jos vasemmistolaiseen ajatusmaailmaan yhä kuuluu ajatus eloisasta Suomesta myös kilpailukykyisten metropolialueiden ulkopuolella, tulisi vahvojen julkisten panostusten kestävään energiantuotantoon olla vasemmistolaisen aluepolitiikan keskiössä. Vasemmiston on haastettava mokkalaisten urbanistien hegemoninen ideologia metropolista ainoana oikeana yhdyskuntarakenteena. Myös hajautettu kansallinen aluerakenne voi toimia ekologisesti tämä voidaan taata fiksulla kaavoituksella, toimivalla julkisella liikenteellä ja kestävällä energiantuotannolla. On syytä muistaa, että esimerkiksi Helsingin Energia tuottaa tällä hetkellä noin kolmanneksen energiastaan kivihiilellä (Helsingin Energia). Kansainvälisen metropolialueemme hiilijalanjälki on siis melkoisen iso. Samalla aluepolitiikassa on kyse myös vapaudesta. Haluammeko taata ihmisille aidon mahdollisuuden asuinpaikkansa valintaan, vai hyväksymmekö pääomien ja työpaikkojen kasautumisen Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja ehkä Oulun seudulle? Kelpuutammeko ajattelutavan, jonka mukaan kyse on kapitalismin ja luovan tuhon lainalaisuudesta, jota ei tulisi sorkkia? lopuksi VASEMMISTON ON HAASTETTAVA MOKKALAISTEN URBANISTIEN HEGEMONINEN IDEOLOGIA METROPOLISTA AINOANA OIKEANA YHDYSKUNTARAKENTEENA. MYÖS HAJAUTETTU KANSALLINEN ALUERAKENNE VOI TOIMIA EKOLOGISESTI. Olen tässä kirjoituksessa yrittänyt argumentoida ensinnäkin aluepolitiikan politisoinnin puolesta. Vasemmiston on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti aluepoliittisia kehityskulkuja ja purkamaan sellaisia aluekehittämisen muotikäsitteitä kuin metropoli, innovatiivinen kaupunkialue tai älykäs kaupunki. Aluepolitiikka on kamppailua ideoista ja visioista, ja 2000-luvun vasemmiston on

12 010 Peruste # Anssi Ylirönni Ihmisen jälkeen (40 X 50 cm, akryylit, kangas) 2014

13 Metropolin hegemoniaa haastamassa aluepolitiikka ja poliittinen mielikuvitus 011 osallistuttava tähän kamppailuun. Toiseksi olen yrittänyt väittää, että aluepolitiikan pitäisi olla osa laajempaa vasemmistolaista poliittista mielikuvitusta. Viime kädessä kyse on nähdäkseni siitä, minkälaiseksi julkisen vallan rooli koetaan kapitalistisen talouden sääntelyssä. Tällä hetkellä suomalainen vasemmisto ei kykene jäsentelemään uskottavia vaihtoehtoja kansalliselle ja eurooppalaiselle talouspolitiikalle, jossa yhteisvaluutta euron krooniseen ja rakenteelliseen kriisiin (esim. Holappa 2014) reagoidaan julkisen sektorin supistamisella ja jatkuvilla vyönkiristyksillä. Tämä tekee myös aluepoliittisten ideoiden toteuttamisesta entistä vaikeampaa. Aluepolitiikassa Suomi ei tietenkään toimi eurooppalaisesta kehyksestä irrallaan. Muiden muassa Neil Brenner (2009) on dokumentoinut, miten erilaisten tilojen kansainvälistä kilpailukykyisyyttä korostavat opit ovat korvanneet keynesiläiset kehittämisajatukset länsieurooppalaisessa aluepolitiikassa. Perifeeriseen ja perinteisesti vahvan aluepolitiikan Suomeen ylikansalliset doktriinit ovat vain rantautuneet viiveellä. Vasemmiston olisi viipymättä kyettävä haastamaan ideologinen ortodoksia myös eurooppalaisella tasolla. Kysynnänsääntely, aktiivinen investointipolitiikka ja korkean työllisyyden tavoittelu ovat tässä kirjoituksessa luonnehdittujen aluepoliittisten vaihtoehtojen edellytys. Myönteinen vasemmistolainen aluepoliittinen visio on samaan aikaan visio sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta ja ekologisesti kestävämmästä maailmasta. Kirjoittaja on apurahatutkija Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksella. lähteet: Brenner, Neil (2009) New State Spaces. Urban Governance and the Rescaling of Statehood. Oxford University Press, Oxford. Helsingin Energia. Energianlähteet. https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/energiaja-ymparisto/energiantuotanto/energianlahteet/ (viitattu ) Holappa, Lauri (2014) EU, kamppailu talouspolitiikan välineistä ja EMU:n tulevaisuus. Teoksessa Mykkänen, Juri & Paakkunainen, Kari (toim.) Johdatus Euroopan Unionin politiikkaan. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos & Avoin yliopisto, Helsingin yliopisto. Saatavilla: https://helda.helsinki. fi/bitstream/handle/10138/135785/koko_kirja_final_helda.pdf?sequence=1 Kantola, Anu (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki-kirjat, Helsinki. Moisio, Sami (2012) Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Vastapaino, Tampere. Numminen, Mikko (2014) Unelmien kaupunki. Suomen Kuvalehti 8/2014. Vasemmisto (2013). Punavihreä tulevaisuus -asiakirja. ohjelmat/punavihrea-tulevaisuus/ (viitattu )

14 012 Peruste # aluepolitiikka LEIKKAUS- POLITIIKKA: EMME OLE KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ michael kitson, ron martin ja peter tyler Oxford University Press Alkuperäinen artikkeli Austerity: we are not all in it together (Michael Kitson, Ron Martin ja Peter Tyler) on julkaistu Oxford University Pressin blogissa: (2014) Käännös on julkaistu Oxford University Pressin luvalla. Tekstiä ei saa uudelleenjulkaista ilman Oxford University Pressin lupaa.

15 Leikkauspolitiikka: Emme ole kaikki samassa veneessä 013 urooppaa koettelee Kreikan tragedia, Yhdysvallat painiskelee Teekutsuliikkeen kanssa ja Isoa- Britanniaa rasittavat vyönkiristyspolitiikan taloudelliset seuraukset. Puheenvuorot keskittyvät budjettialijäämiin, julkisten menojen leikkauksiin ja siihen, kuinka olemme kaikki samassa veneessä. Mutta me kaikki emme tietenkään ole oikeasti samassa veneessä. Vyönkiristyspolitiikka vaikuttaa hyvin epäsuhtaisesti. Koko sotkun aiheutti rahoitussektori, sitä motivoiva ahneus ja toiminta vapaiden markkinoiden oletuksen suojissa. Seuraukset saavat kuitenkin tuntea nahoissaan köyhät, työttömät ja muut huono-osaiset ihmiset. Tämä eriarvoisuus vaikuttaa eri tavoin Ison-Britannian, Euroopan ja Yhdysvaltojen eri alueisiin. Kriisi sai alkunsa 1980-luvulla rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta. Se johti kotitalouksien räjähdysmäiseen velkaantumiseen, jota siivittivät omaisuusarvojen kohoaminen asunto- ja osakemarkkinoilla, Kiinasta ja muualta Kaukoidästä tuodut halpatuotteet sekä ylisäästäminen Kiinassa, Japanissa ja öljynviejämaissa. Sääntelystä vapautettu globaali talousjärjestelmä kehitti entistä luovempia keinoja rahantekoon. Näihin aikoihin monilla kehittyneillä mailla oli kasvava rakenteellinen kauppavaje, kun taas muiden (Kiinan, Japanin ja öljynviejämaiden) talous oli rakenteellisesti ylijäämäinen. Ensin mainitut siis kuluttivat jatkuvasti enemmän kuin tienasivat, kun taas jälkimmäiset tienasivat jatkuvasti enemmän kuin kuluttivat. Tämä toimii vain, jos alijäämäiset valtiot voivat lainata tai myydä omaisuutta. Ja näin siinä kävi. Globaali talousjärjestelmä kehitti yhä kekseliäämpiä tapoja kierrättää varoja ylijäämäisiltä valtioilta rahoittaakseen alijäämäisten valtioiden kulutustottumuksia. Se keksi myös uusia keinoja siirtää varallisuuden (maan, kiinteistöjen ja yritysten) omistusoike- PUHEENVUOROT KESKITTYVÄT BUDJETTIALIJÄÄMIIN, JULKISTEN MENOJEN LEIKKAUKSIIN JA SIIHEN, KUINKA OLEMME KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ. MUTTA ME KAIKKI EMME TIETENKÄÄN OLE OIKEASTI SAMASSA VENEESSÄ. VYÖNKIRISTYSPOLITIIKKA VAIKUTTAA HYVIN EPÄSUHTAISESTI.

16 014 Peruste # Anssi Ylirönni Matalien vesien sukeltaja

17 Leikkauspolitiikka: Emme ole kaikki samassa veneessä 015 Anssi Ylirönni Alakerran muukalaiset (tussi, A3) 2011 uksia alijäämäisten maiden kuluttajilta ylijäämäisten maiden säästäjille. Velalla kustannettu kulutusbuumi on kuitenkin riippuvainen siitä, että velalliset maksavat velkansa. Kun kävi ilmi, ettei niin tulisi tapahtumaan, riskisijoittamisen, vivuttamisen ja luottamuksen varaan rakennetun globaalin talousjärjestelmän perustukset alkoivat murentua. Kuten Keynes havaitsi jo vuonna 1936: Kun maan pääoman kehityksestä tulee kasinotoiminnan sivutuote, asiat on todennäköisesti hoidettu huonosti. Ja kun kasino meni konkurssiin, julkinen sektori tuli hätiin pelastamaan pankit ja estämään talouksien syöksymisen vapaapudotukseen. Valtion rahankulutuksen lisääminen ja budjettivajeiden kasvattaminen oli tarpeellista ja tärkeää. Mutta nyt hallitukset ovat lähes kaikkialla aloittaneet tai aloittamassa ohjelmia julkisen kulutuksen leikkaamiseksi ja supistamiseksi sellaisella mittakaavalla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Julkisten palveluiden tukeminen, julkiseen infrastruktuuriin sijoittaminen ja rahan käyttö hyvinvointiin ovat kaikki joutuneet huomattavien leikkausten ja vähennysten kohteeksi sekä keskus- että paikallishallinnon tasoilla. Hallituspiireissä keskustellaan nyt innokkaasti uudesta strategiasta talouden

18 016 Peruste # ISOSSA-BRITANNIASSA HALLITUKSEN LINJAUKSET KOETTELEVAT ENITEN TYÖIKÄISIÄ MATALAPALKKAISIA TALOUKSIA. JULKISTEN MENOJEN LEIKKAAMINEN NÄYTTÄISI VAIKUTTAVAN MAANTIETEELLISESTI SITEN, ETTÄ JULKISEN SEKTORIN TYÖMAHDOLLISUUDET VÄHENEVÄT ERITYISEN VOIMAKKAASTI MONILLA BRITANNIAN ALUEILLA, JOIDEN TALOUS ON HISTORIALLISESTI OLLUT HEIKOIN JA JOTKA OVAT JO KÄRSINEET ENITEN TAANTUMASTA. tasapainottamiseksi valtion koon pienentämisestä ja yksityisten markkinoiden laajentamisesta. Valtionvelan pienentämistä pidetään näissä keskusteluissa keskeisenä keinona, jolla voitaisiin palauttaa valtioiden taloudellinen riippumattomuus, ehkäistä velkojen maksamatta jääminen, rauhoittaa rahoitusmarkkinoita, torjua velkakirjamarkkinoiden uhkia ja käynnistää talouskasvu uudelleen. Tunnuslauseena on vaurauden palauttaminen vyönkiristyksellä. Eräät merkittävät kriitikot ovat kyseenalaistaneet strategian esittämällä, että valtioiden budjettien merkittävät ja äkkinäiset leikkaukset saattavat vain pitkittää taantumaa elpymisen sijaan. Valtioiden tulisi kuluttaa tiensä pois taantumasta ja huolehtia budjettivajeista vasta myöhemmin: kasvu auttaisi pienentämään budjettivajeita. On tärkeää huomata, että nousukaudesta taantumaan vajoamisen negatiiviset talousvaikutukset eivät ole taantumasta kärsivissä maissa koetelleet tasapuolisesti koko väestöä. Jotkut ihmiset joissakin paikoissa ovat joutuneet kestämään suhteettomasti enemmän kuin muut. Näin tapahtui erityisesti silloin, kun talouskriisin seuraukset alkoivat tuntua, mutta jakautuminen kertoo myös valtionvelan vähentämiseen tähtäävien talouskuritoimenpiteiden vaikutuksesta. Talouskriisin alkuvaiheessa huomio kiinnittyi Euroopassa siihen, miten kriisi vaikuttaisi työllisyyteen rahoitusalalla. Tämänkaltaiset työt ovat perinteisesti keskittyneet Euroopan maiden vauraisiin osiin ja niissä oletettiin näkyvän merkittäviä vaikutuksia. Nyt on kuitenkin selvää, että pankkijärjestelmää kriisin kehittyessä koetelleen luottolaman vaikutus on iskenyt raskaasti teollisuuden ja monien perinteisten palvelualojen työllisyyteen. Asunto- ja kiinteistömarkkinoihin liittyvät alat ovat myös kärsineet erityisen pahasti, olihan finanssialan löyhä lainananto näille aloille osasyy koko kriisin puhkeamiseen. Euroopan eri alueiden kokemukset kriisin puhkeamisesta lähtien merkitse-

19 Leikkauspolitiikka: Emme ole kaikki samassa veneessä 017 vät huomattavaa takaiskua eräälle EU:n keskeisimmälle tavoitteelle: alueellisen eriarvoisuuden ja mahdollisuuksien epätasa-arvon vähentämiselle. Myös Yhdysvalloissa taantuma on vaikuttanut eri alueisiin hyvin eri tavalla. Subprimelainakriisi, joka laukaisi pankkikriisin ja sen myötä taantuman, ei sinällään ollut koko Yhdysvaltojen laajuinen ilmiö. Se keskittyi tiettyihin osavaltioihin, kuten Floridaan, Nevadaan, Kaliforniaan, Michiganiin ja New Jerseyyn, ja samat osavaltiot ovat saaneet tuta taantuman voimakkaimmin. Vyönkiristyspolitiikan tämänhetkisessä vaiheessa epätasa-arvoisesti vaikuttavat julkisten menojen leikkaukset. Isossa-Britanniassa hallituksen linjaukset koettelevat eniten työikäisiä matalapalkkaisia talouksia. Julkisten menojen leikkaaminen näyttäisi vaikuttavan maantieteellisesti siten, että julkisen sektorin työmahdollisuudet vähenevät erityisen voimakkaasti monilla Britannian alueilla, joiden talous on historiallisesti ollut heikoin ja jotka ovat jo kärsineet eniten taantumasta. Vyönkiristys tarkoittaa valtion menojen leikkauksia, mutta syy siihen ei luultavasti ole niinkään se, että leikkaukset olisivat tässä taloudellisessa tilanteessa tarkoituksenmukaisia. Kyse on siitä, että monien maiden hallitukset ja poliitikot pyrkivät pitkällä aikavälillä pienentämään valtion roolia maan taloudessa. Tämä tulee kuitenkin olemaan erittäin hankalaa. Valtion osuus taloudesta on kasvanut kaikissa OECD-maissa toisesta maailmansodasta lähtien pääasiassa siksi, että rahaa on käytetty enemmän koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Voimakkaat taloudelliset vaikuttimet ovat johtaneet siihen, VYÖNKIRISTYS TARKOITTAA VALTION MENOJEN LEIKKAUKSIA, MUTTA SYY SIIHEN EI LUULTAVASTI OLE NIINKÄÄN SE, ETTÄ LEIKKAUKSET OLISIVAT TÄSSÄ TALOUDELLISESSA TILANTEESSA TARKOITUKSENMUKAISIA. KYSE ON SIITÄ, ETTÄ MONIEN MAIDEN HALLITUKSET JA POLIITIKOT PYRKIVÄT PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ PIENENTÄMÄÄN VALTION ROOLIA MAAN TALOUDESSA. että terveydenhuoltoon ja koulutukseen on käytetty lisää rahaa: kun valtiot vaurastuvat, kansalaiset haluavat parempaa koulutusta sekä elää pidempään ja terveempinä. Valtio pystyy usein tarjoamaan tällaisia palveluita yksityistä sektoria tehokkaammin. Merkittävien pysyvien leikkausten tekeminen terveydenhuolto- ja koulutuskuluihin tulee olemaan erittäin vaikeaa sekä taloudellisista että poliittisista syistä. Tämä viittaa siihen, että pahimmalle säästökuurille joutuu sosiaaliturva. Ja siksi eniten tulevat kärsimään köyhät, työttömät ja sairaat. Me kaikki emme suinkaan ole samassa veneessä. Michael Kitson toimii Cambridgen yliopiston Judge Business Schoolissa kansainvälisen makrotalouden lehtorina. Ron Martin on Cambridgen yliopiston talousmaantieteen professori. Peter Tyler on Cambridgen yliopiston maankäytön taloustieteen professori.

20 018 DEBATTI Peruste # aluepolitiikka keskittävää vai hajauttavaa aluepolitiikkaa? Onko niin kutsuttuihin kasvukeskuksiin tukeutuva aluepolitiikka mielekästä? Minkälainen olisi ihanteellinen aluerakenne? Pitäisikö Suomen aluepolitiikan suuntaa muuttaa? Tulisiko maaseutumaista elämänmuotoa pitää yllä? Peruste kutsui helsinkiläisen sosiologin Veikko Erannin ja joensuulaisen kauppatieteiden tutkijan Alia Dannenbergin debatoimaan aiheesta.

LEIKKAUS- POLITIIKKA: EMME OLE KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ

LEIKKAUS- POLITIIKKA: EMME OLE KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ 012 Peruste #3 2014 aluepolitiikka LEIKKAUS- POLITIIKKA: EMME OLE KAIKKI SAMASSA VENEESSÄ michael kitson, ron martin ja peter tyler Oxford University Press Alkuperäinen artikkeli Austerity: we are not

Lisätiedot

METROPOLIN HEGEMONIAA HAASTAMASSA

METROPOLIN HEGEMONIAA HAASTAMASSA 004 Peruste #3 2014 aluepolitiikka METROPOLIN HEGEMONIAA HAASTAMASSA ALUEPOLITIIKKA JA POLIITTINEN MIELIKUVITUS Tämän päivän aluepolitiikka perustuu ideologiaan, jossa valtio tavoittelee kansainvälistä

Lisätiedot

keskittävää vai hajauttavaa aluepolitiikkaa?

keskittävää vai hajauttavaa aluepolitiikkaa? 018 DEBATTI Peruste #3 2014 aluepolitiikka keskittävää vai hajauttavaa aluepolitiikkaa? Onko niin kutsuttuihin kasvukeskuksiin tukeutuva aluepolitiikka mielekästä? Minkälainen olisi ihanteellinen aluerakenne?

Lisätiedot

MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA

MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA 028 Peruste #3 2014 aluepolitiikka MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA Väestön alueellista keskittämistä perustellaan usein sillä, että se lisää taloudellista tehokkuutta, parantaa täten kilpailukykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013

Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2.

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Harvan asutuksen luonnehtimien alueiden piirteistä ja keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa. Sami Moisio Professori Helsinki 3.12.

Harvan asutuksen luonnehtimien alueiden piirteistä ja keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa. Sami Moisio Professori Helsinki 3.12. Harvan asutuksen luonnehtimien alueiden piirteistä ja keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa Sami Moisio Professori Helsinki 3.12.2013 EU:n alue- ja rakennepolitiikka Koheesiopolitiikka (ESR ja EAKR):

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Peruste #3 2014. aluepolitiikka ELOVENA SUOMI 2.0

Peruste #3 2014. aluepolitiikka ELOVENA SUOMI 2.0 036 Peruste #3 2014 aluepolitiikka ELOVENA SUOMI 2.0 Työelämä ja koko yhteiskuntamme muuttuu merkittävästi tulevien vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa, että eri puolilla maata on tuettava uudenlaisia

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Maarit Sireni Maaseutututkijatapaaminen 26-27.8.2010 Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Tutkimus kuntapoliitikkojen kaavoituksen tavoitteita koskevista käsityksistä 1. Johdanto Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot