Tukihenkilöverkosto -projekti : Voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukihenkilöverkosto -projekti 2007-2009: Voimaa"

Transkriptio

1 3/2007 ADHD-liiton jäsenlehti Harrastuksesta iloa elämään: Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin, s Tukihenkilöverkosto -projekti : Voimaa varhaiseen vanhemmuuteen, s /2007 AD/HD parisuhteessa sinkkuelämän jatkumo vai intohimoinen rakkaustarina?, s 26-28

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja: Hyvä elämä 5 Henkilöstöuutisia 6 ADHD-liiton toimisto suljettuna kesällä 7 ADHD-liiton kevätkokous Käytännön ratkaisuja arjen haasteisiin -teemapäivä 8-10 Rinnekoti-Säätiön ryhmäkuntoutusprojektin loppuseminaari AD/HD-aikuisten psykologinen yksilökuntoutusprojekti Harrastuksesta iloa elämään: Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin 19 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählyjoukkueen pelimatka Turkuun Tukihenkilöverkosto -projekti : voimaa varhaiseen vanhemmuuteen ja lapsuuteen AD/HDperheessä Jäsenyhdistykset AD/HD parisuhteessa sinkkuelämän jatkumo vai intohimoinen rakkaustarina? 29 Kahdeksan kysymystä: Äksyt ry:n puheenjohtaja Katariina Lehtola Pieni ensiapupakkaus 30 Lukijoilta 31 Kirjaesittely: Helposti särkyvää Kirjakauppa 34 Palveluhakemisto 35 ADHD-liiton toiminta ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Decific Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Järjestösihteeri Liisa Lahermaa ( alk.) Puh. (09) Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh. (09) , POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2007 2

3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) ILMOITUSHANKKIJA ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2007 aineisto ilmestyy Lehti 1/2007 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2007 on Koulunumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 30 e Irtonumero 7,50 e Lahjatilaus (jäsenet) 15 e Jäsenille lehti tulee maksutta. Hyvät lukijat, luonnossa näemme pitkin vuotta konkreettisesti suuria muutoksia. Alkukevään lumipeite suli pois kevätauringon lämmössä ja nyt ovat puut saaneet ihastuttavan vihreän lehtipeitteen. Myös maasta esiin tulevat kasvit ja kukkaset ihastuttavat meitä eri muodoillaan ja värisävyillään. Muutoksia tapahtuu paljon myös yhteiskunnassamme. Kevään aikana maamme on saanut uuden eduskunnan ja hallituksen. Myös uusi lastensuojelulaki on vahvistettu, se astuu voimaan Niin ikään on saatu uusi verotusohje ( ) yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta. Uutena asiana kerrottakoon myös, että ADHD- liitto ry on hyväksytty Sosiaalija terveysturvan Keskusliitto ry:n (STKL) jäseneksi. STKL on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoimintajärjestö, joka toimii hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja peruspalvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vastuun lisäämiseksi. Keskusliitto vaikuttaa ja kehittää em. toimintaa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Jäsenyys on yksi foorumi lisää ADHD-liitolle osallistua ja tehdä edunvalvontatyötä jäsenistönsä hyväksi. Nyt alkanut jäsenyys sopii tämän vuoden teemaamme eli edunvalvontaan. Muutoksia tapahtuu myös liitossamme, henkilöstöuutisista kerrotaan tämän lehden sivulla 5. PÄÄKIRJOITUS Virpi Dufva, ADHD-liiton toiminnanjohtaja Uusi hallitusohjelma on siis laadittu ja siihen sisältyvät politiikkaohjelmina mm. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelma sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota mm. terveyden edistämisen rakenteiden ja niitä turvaavan lainsäädännön kehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työikäisten työ- ja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jakoon ja resursointiin jne. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös se, että varmistetaan järjestöjen mahdollisuus toimia yleishyödyllisinä, voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Hallitusohjelma sekä sen politiikkaohjelmat sisältävät asioita, joiden eteen myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt, yhtenä niistä ADHD-liitto, tekevät työtä. Liitto myös jäsenistönsä edunvalvojana seuraa, että suunnitelmat eivät jää vain ohjelmaan kirjatuiksi. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, myös vuoropuhelu ja yhteistoiminta ovat välttämättömiä. Koululaiset ovat saaneet päätökseensä lukuvuoden. Osalle se oli ihan ensimmäinen ja osa opiskelijoista valmistuu ammattiin. Onnittelen teitä koululaisia ja opiskelijoita lukuvuoden suorittamisesta sekä osalle teistä parhaimmat onnitteluni ammattiin valmistumisen johdosta. Nyt on aika astua kesään. Aktiivisen toiminnan ja työn vastapainoksi tarvitaan myös lepoa ja rentoutumista. Liiton väkikin vaihtaa vapaammalle ja toimisto on suljettuna Juhannuksesta heinäkuun loppuun. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää ja leppoisaa kesää. Virpi Dufva ISSN: /2007

4 P U H E E N J O H T A J A Hyvä elämä Hyvä elämä. Millaista se on? Vappuna katsoin sattumalta, tai rehellinen ollakseni, ihan tarkoituksella ohjelmaa, jossa kymmenvuotiaat kolmossisarukset kertoivat kuvin ja sanoin elämästään tässä ja nyt. Ohjelmassa sisaruksilta kysyttiin myös heidän määritelmäänsä hyvästä elämästä. Lasten mielestä hyvään elämään kuuluivat onni, hyvä perhe ja kyky olla itselleen kiltti. Kyky olla itselleen kiltti! Jokin liikahti sisälläni. Millainen olen tai millainen minun tulisi olla, kun olen itselleni kiltti? Jäin koukkuun tuohon ajatukseen. Pitkään asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että kyseessä saattaa olla kyky olla rehellinen niin itselleen kuin muillekin. Samoin kyseessä saattaa olla taito hyväksyä tosiasiat sellaisina kuin ne eteemme tulevat ja taito selvitä elämästä niillä resursseilla, kuin meillä jokaisella on. Kiltti itselleen ei toki tarkoita sitä, että olisimme valmiita hyväksymään kaiken ympärillämme tapahtuvan epäoikeudenmukaisuuden, vaan myös rohkeutta tarttua asioihin ja epäkohtiin, jotka tarvitsevat selkeää muutosta. ADHD-perheissä on totuttu siihen, että päivät eivät ole toinen toistensa kopioita, vaan jokaista päivää varten tarvitaan selkeä ohjeistus, jotta illanrauha voisi aikanaan laskeutua perheen ylle. Kun kaikki ei suju niinkuin olimme ajatelleet, petymme itseemme ja asetamme itsemme suurennuslasin alle tekojemme tai tekemättä jättämistemme suhteen. Entä jos kykenisimmekin hyväksymään tapahtuneet tapahtuneina ja ottaisimme rohkeasti suunnan uutta, parempaa päivää kohden. Olisimme kilttejä itsellemme myöntäessämme epäonnistumiset mutta antaisimme samalla toivoa paremmasta huomisesta, joka väistämättä tulee eteemme taas uusine haasteineen. Teija Jalanne ADHD-liiton puheenjohtaja 3 /2007 4

5 HENKILÖSTÖUUTISET Henkilöstöuutisia ADHD-liiton perhevapaalla ollut järjestösihteeri Liisa Lahermaa palaa takaisin töihin elokuussa. Lämpimästi tervetuloa takaisin Liisa. Ts. järjestösihteerinä pitkään toiminut ja toiminnanjohtajaakin aina välillä tuurannut Päivi Pietiläinen jää pois liiton palveluksesta. Päiville suuren suuret kiitokset kaikesta yhteisen asiamme eteen tehdystä työstä näinä vuosina ja toivottavasti näissä merkeissä vielä törmäillään. Pohjois-Suomen toinen osa-aikainen aluesihteeri Jenni Parkkonen on siirtynyt toisiin tehtäviin. Anu Kippola-Pääkkönen jatkaa edelleen osa-aikaisena aluesihteerinä Pohjois-Suomessa, joten hänet tavoittaa jatkossakin Oulun toimistolta. Jennille myös suuret kiitokset loistavasta työstä Pohjois-Suomessa, varmastikin näemme sinua myös jatkossa näissä järjestökuvioissa. Päiviä ja Jenniä kiitettiin liiton kevätkokouksen yhteydessä. Mitään tunnetta ei ole niin vaikea ilmaista kuin kiitollisuutta. Sanat eivät tunnu koskaan riittävän. Siihen asti, kun löydämme sanat, jotka pystyvät saavuttamaan ajatustemme lennon, meidän on vain sanottava: Kiitos. Päivi Pietiläinen ja Teija Jalanne Jenni Parkkonen ja Teija Jalanne 5 3 /2007

6 3 /2007 6

7 ADHD-liiton kevätkokous Tänä vuonna ADHD-liitto ry:n kevätkokous pidettiin Hotelli Arthurissa Helsingissä. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan paikalla 25 henkeä eri puolilta Suomea. Päivä aloitettiin jo totuttuun tyyliin yhteisellä lounaalla ja kuulumisien vaihdolla. Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tapani Salonen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksessa ADHD -liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli liiton toimintakertomuksen vuodelta ADHD -liiton ts. järjestösihteeri Päivi Pietiläinen esitteli liiton tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin ja hallitukselle ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Lisäksi Virpi Dufva esitteli kokouksessa liiton RAY:n avustuspäätökset vuodelle 2007, toimintasuunnitelman ja vuonna 2007 käynnistyvät tukihenkilöverkosto -projektin. Päivi Pietiläinen esitteli vuoden 2007 tarkistetun talousarvion. 7 3 /2007 Syksyllä pidettävät puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidetään Turussa, mutta sitä odotellessamme muistakaamme nauttia lähestyvästä kesästä ja vaikkapa mansikoista. Teksti Jari Hämäläinen

8 Rinnekoti-Säätiön ryhmäkuntoutusprojektin loppuseminaari Espoossa sijaitseva Rinnekotisäätiön tutkimuskeskus toteutti Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella AD/HD-aikuisten ryhmäkuntoutuksen kehitysprojektin vuosina Projektin tavoitteena oli Suomeen soveltuvan AD/HD-aikuisten psykologisen ryhmäkuntoutusmallin kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi. Projektin aikana ehdittiin järjestää neljä kehitetyn mallin kokeilukurssia, joille osallistui yhteensä 29 aikuista. Aikuisen AD/HD:ta ja projektin tuloksia käytiin läpi loppuseminaarissa, joka järjestettiin Folkhälsanin tiloissa. Päivän puheenjohtajana toimi Rinnekotisäätiön johtajaylilääkäri Markus Kaski. Tilaisuuden avasi Raha-automaattiyhdistyksen johtaja Hannu Salokorpi, joka kertoi RAY:n kehittämisprojektien tavoitteena olevan uusien menetelmien levittämisen laajaan käyttöön. Ryhmäkuntoutus on haastava menetelmä ja sen käyttäminen etenkin neurotieteissä on uutta. Mihin AD/HD-diagnoosia tarvitaan? USA:ssa useita vuosia tutkijanakin toiminut emeritusprofessori Matti Iivanainen kertoi yleisölle aikuisen AD/HD:sta. Iivanaisen mukaan sairaudesta on kyse silloin, kun se aiheuttaa henkilölle haittaa. Diagnoosinumeroa tarvitaan esimerkiksi lääkärin B-lausuntoon sosiaalietuuksia haettaessa. Iivanainen huomautti myös, että ilkeän, laiskan ja tyhmän maine ei ole kovin kannustava kenellekään. Aikuisen elämäntarinassa Iivanainen kertoi näkyvän kesken jääneitä asioita pitkin matkaa. AD/HD-aikuisen työt ovat usein pätkätöitä, sillä huonohko koulumenestys johtaa yleensä alentuneeseen ammatilliseen statukseen. AD/HD näkyy usein elämäntarinassa mm. yhteiskunnallisena epäonnistumisena, aineiden väärinkäyttönä, itsetunto -ja ihmissuhdeongelmina sekä onnettomuuksina. AD/HD:n syistä Iivanainen mainitsi ympäristötekijät, aivojen epänormaalin toiminnan ja perintötekijät. On löydetty yli 30 kandidaattigeeniä, joilla arvioidaan olevan yhteys AD/HD:hen. AD/HD:n liitännäishäiriöitä ovat mm. uhmakkuushäiriöt, ahdistus, oppimishäiriöt, tupakointi ja huumeidenkäyttö. Unihäiriöt ovat AD/HD-oireisilla varsin yleisiä. Näitä ovat mm. PLMSeli Jaksottaiset raajaliikkeetoireyhtymä ja RLS-eli Levottomat jalat- oireyhtymä, viivästynyt unijakso sekä poikkeava päiväväsymys. Suhteutettuna ulkomailla tehtyihin epidemiologisiin tutkimuksiin, Suomessa AD/HD:ta voidaan arvioida olevan lapsella ja noin aikuisella. 2/3:lla oireet jatkuvat aikuisiässä. Thomas E. Brownin tutkimukset tukevat käsitystä, jonka mukaan huippulahjakkailla AD/HD voi tulla esiin vasta esimerkiksi yliopisto-opintojen yhteydessä. Erityislahjakkaat henkilöt voivat kompensoida oireistonsa ilman hoitoakin. Ennuste on heikoin päihdeongelmaisilla. Päihdeongelma on hoidettava ennen kuin voidaan hoitaa AD/HD:ta. Esimerkiksi huumekäyttäjälle ei voida aloittaa stimulanttilääkitystä ilman vieroitusjaksoa. Lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla annosta nostaen sopivalle tasolle. Hoitoa tulee valvoa. AD/HD ja toiminnanohjaus Projektipäällikkö, neuropsykologi Maarit Virran (ent. Leskelä) aiheena oli toiminnanohjauksen vaikeudet AD/ HD:ssa. Vaikeudet korostuvat helposti uusissa tilanteissa ja neuropsykologisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi suuri vaihtelevuus vaikeuksien laadussa. Tyypillistä toiminnanohjausvaikeuksissa on prosessoinnin hidastuminen tehtävien monimutkaistuessa. Jos AD/HDhenkilö ei saa tarpeeksi stimulaatiota, AD/HD:n liitännäishäiriöitä ovat mm. uhmakkuushäiriöt, ahdistus, oppimishäiriöt, tupakointi ja huumeidenkäyttö. hän saattaa muuttua uneliaaksi. Työmuistiongelmat ovat tavallisia, mutta eivät esiinny välttämättä kaikilla työmuistin alueilla. Toiminnanohjauksen vaikeuksien puuttuminen ei kuitenkaan sulje pois AD/HD:n mahdollisuutta. Thomas E. Brownin tutkimusten mukaan kaikilla AD/HDaikuisilla esiintyy vaikeuksia tunteiden säätelyssä. Yleisimmin tämä näkyy ärsyyntyvyytenä tai vihaisuutena, mutta vaikeus voi tulla esiin muissakin tunteissa. AD/HD ja psykiatriset liitännäisoireet Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja käsitteli AD/HD:n psykiatrisia liitännäisoireita. Psykiatrisia diagnooseja asiakkaan on vaikeampi ottaa vastaan kuin AD/HDdiagnoosia. Psykiatrisille häiriöille altistavina tekijöinä Vataja mainitsi oppimisvaikeudet, koulukiusaamisen ja sosiaaliset ongelmat, perheongelmat, vaikeudet ymmärtää omaa käyttäytymistään, toistuvat pettymykset ja epäonnistumiset, päihteet ja aivovammat. Vakava masennus ja ahdis- 3 /2007 8

9 tuneisuushäiriöt ovat liitännäisoireista yleisimpiä, bibolaarihäiriötä esiintyy 3-6%:lla. AD/HD-henkilöiden masennusta Vataja kuvaili useimmin dystymia-tyyppiseksi. Tämän tyyppinen masennus ilmenee jatkuvana alavireisyytenä, nuhjuisena olona, ei niinkään jaksoittaisena kuten vakava masennus. Ahdistuneisuus tulee esiin usein päivittäisenä ärtyvyyden, kireyden ja huolen läsnäolona ilman kohtauksellisuutta. Persoonallisuushäiriöitä on 10-30%:lla. Persoonallisuus-häiriöiden hoidossa ensisijaisia ovat lääkkeettömät hoidot, mm. psykoterapiat strukturoituina ja tavoitteellisina. Eniten näyttöä on saatu kognitiivisen terapian vaikuttavuudesta työ- ja toimintakykyyn sekä mielialaan. Ylipäätään jokin psyykkinen häiriö on jopa 80%:lla, kaksi tai useampia yli 50%:lla. Vatajan näkemyksen mukaan psyykkiset häiriöt kuuluvat aivan rakenteellisesti AD/HD:hen. Vataja näki keskeisenä asiana hoidossa elämänlaadun kohentamisen ja keinoina siihen mm. liitännäisoireiden spesifin hoidon ja lääkityksen. Unihäiriöt ja AD/HD Skogbyn uniklinikan ylilääkäri Markku Partinen kertoi AD/HD-aikuisten unihäiriöistä. Jokin unihäiriö on esiintynyt kaikilla Partisen tutkimilla AD/ HD-henkilöillä. Tyypillistä on viivästynyt unijakso. Se ilmenee myöhäisenä nukkumaanmenoaikana ja aamuväsymyksenä. Unen puute aiheuttaa häiriöitä erityisesti otsalohkon toiminnassa. Se liittyy suureksi osaksi aivojen energian puutteeseen. Syvä uni on luonteeltaan palauttavaa ja se liittynee aivojen laktaattiin, joka on uusimpien tutkimustulosten mukaan ehkä tärkein neuronien energialähde. Uusimpien teorioiden mukaan koko AD/HD:n syynä voisi olla aivojen energian puute. Myös piristävien lääkkeiden, kuten metyylifenidaatin, vaikutus voi selittyä sitä kautta. Yli viikon kestävä univaje saa aikaan häiriöitä toiminnan ohjauksessa, jotka muistuttavat AD/HD-tyyppistä oireilua. Jokaiselta AD/HD-tutkimuksissa olevalta potilaalta tulisikin sulkea pois univajetta aiheuttavat unihäiriöt. Tärkeimpiä poissuljettavia unihäiriöitä ovat jokaöinen kuorsaus ja uniapnea, Levottomat jalat-oireyhtymä ja viivästynyt unijakso. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että kaikkia näitä unihäiriöitä voidaan hoitaa ja siten saadaan myös merkittävää helpotusta AD/HD-oireisiin. Hitaat hiilihydraatit ja rasvainen kala (omega-3) parantavat gliasolujen toimintaa ja ne lisäävät aivojen laktaattia. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit kuten sokeri, karkki, limonadit, perunamuusi ym. puolestaan nostavat glukoositasoa liian nopeasti nostaen myös insuliinia nopeasti, jolloin seurauksena on yliaktiivisuus ja ärtyisyys. Partisen esitys antoi myös kuulijoille ajateltavaa AD/HD-lasten vanhempien kokemusperäisesti kuvaamaan sokerihumalaan liittyen. Tuoreet tutkimustulokset tuovat siis lisävahvistusta tähän jo 1980-luvulla todettuun ilmiöön. Ei-lääkkeellinen hoito Maarit Virta (ent. Leskelä) ja psykoterapeutti Esa Chydenius kävivät läpi lääkkeetöntä psykologista hoitoa. Kuntoutusta tarvitaan, koska osa ei hyödy lääkkeistä tai lääkitys ei ole riittävää. Joitakin oleellisia taitoja on voinut jäädä myös kehittymättä, jolloin tarvitaan korvaavien taitojen opettelua. Liitännäisoireita on myös syytä hoitaa. Psykoedukaatio, tiedon ja ohjauksen yhdistelmänä oireiselle ja hänen läheisilleen, on tärkeä osa kuntoutusta. Suomessa käytössä olevia psykologisia kuntoutusmuotoja AD/HD-aikuisille ovat psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Psykoterapian muodoista varsinkin kognitiivisen psykoterapian hyödystä AD/HD-aikuisten kuntoutusmuotona on olemassa paljon tutkimustietoa. Tutkimusten tulokset ovat lupaavia sekä yksilö- että ryhmäterapioiden kohdalla. Erityisesti kognitiivisen psykoterapian on todettu auttavan liitännäisoireiden parempaan hallintaan, mutta myös itse AD/HDoireistoon. Neuropsykologisesta kuntoutuksesta ei vastaavaa tutkimustietoa ole. Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se voi sisältää esimerkiksi kognitiivista harjoittelua, uusien strategioiden oppimista ja kognitiivisen psykoterapian lähestymistapaa. Kuntoutuksen lähestymistapa on neuropsykoterapeuttinen, millä tarkoitetaan psykoterapeuttista lähestymistä neurologisten tai neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutuksessa. Sekä psykoterapiaa että neuropsykologista kuntoutusta voi saada Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jolloin tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn kohentaminen tai ylläpitäminen. Ryhmäkuntoutusprojektin tulokset Psykologi Anita Vedenpää kävi lopuksi läpi ryhmäkuntoutusprojektin kokeilukurssien tuloksia. Kuntoutuksen vaikutuksia arvioitiin kyselylomakkeilla, joissa kartoitettiin kurssilaisten mielialaa, yleistä psyykkistä tilannetta Kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tehdyissä arvioinneissa näytti siltä, että kurssin aikana kurssista hyötyneiden kurssilaisten saavuttama oireiden lievittyminen oli säilynyt. sekä AD/HD-oireiden laatua ja määrää henkilön omaan ja hänen valitsemansa läheisen kokemukseen perustuen. Arviointia tehtiin yhteensä viisi kertaa: kolme kuukautta ennen kurssia alkuhaastattelun yhteydessä, kurssin alkaessa, kurssin päättyessä sekä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Kurssin 9 3 /2007

10 päättyessä kurssilaiset arvioivat lisäksi itse kurssista hyötymistään viisiportaisella lomakkeella. Kurssin alku- ja lopputilanteen välillä oli havaittavissa selviä muutoksia. Itsearvioidut oireet vähenivät oireita kartoittavan kyselyn yhteispistemäärässä ja sen kolmessa ala-osiossa: aktivaatiossa, tarkkaavuudessa ja tunteissa. Mielialassa tapahtui kohentumista peräti 52%:lla kurssilaisista. Viisiportaisessa itsearviossa kukaan ei kokenut jääneensä kokonaan vaille hyötyä kurssista ja 69% koki hyötyneensä kurssista paljon tai erittäin paljon. Kurssin päättymisen jälkeen tehdyissä arvioinneissa näytti siltä, että kurssin aikana kurssista hyötyneiden kurssilaisten saavuttama oireiden lievittyminen oli säilynyt kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa. Tulokset viittaavat siihen, että myös lääkehoitoa saavat AD/HDaikuiset voivat saada ryhmäkuntoutuksesta sellaista hyötyä, jota he eivät saa pelkästä lääkehoidosta. Projektissa kehitetty ryhmäkuntoutusmalli vaikuttaa tulosten perusteella toimivalta ja AD/HD-aikuisille sopivalta lyhytkestoisen kuntoutuksen muodolta. Jatkossa menetelmään Psykologin käsikirjan ja koulutuksen kautta perehtyvät psykologit voisivat hakea mallia esim. Kelan rahoituksella toteutettavaksi kuntoutusmuodoksi. Teksti: Mirja Heikkilä Projektin työryhmä: Maarit Virta (ent. Leskelä), Anita Vedenpää, Risto Vataja ja Nina Grönroos, Esa Chydenius, Mirja Heikkilä, Markku Partinen, Markus Kaski ja Matti Iivanainen. Tarkemmat tiedot projektin työryhmästä, sisällöistä ja tuloksista ovat projektin loppuraportissa, jota myy Rinnekoti-Säätiö. Lähteet: Loppuseminaarin puheenvuorot Folkhälsan, AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus, Rinnekoti-Säätiön projektin loppuraportti LESKELÄ VEDENPÄÄ VATAJA GRÖNROOS CHYDENIUS HEIKKILÄ PARTINEN KASKI IIVANAINEN AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus Raportti Rinnekoti-Säätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen kehitysprojektista Asiantuntijat kuvaavat laajasti AD/HD-oireyhtymän mm. neurobiologista taustaa, psykologisia malleja ja psykiatrisia liitännäishäiriöitä. Raportissa esitellään myös työryhmän kehittämän psykologisen ryhmäkuntoutusmallin tulokset. Suunnattu asiantuntijoille. Rinnekoti-Säätiö. 92 s. Hinta 15. Tilaukset Rinnekoti-Säätiö, Tuulikki Havusela-Kolari LESKELÄ VEDENPÄÄ VATAJA GRÖNROOS CHYDENIUS HEIKKILÄ PARTINEN KASKI IIVANAINEN AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus Vetäjän käsikirja Työryhmän kehittämän psykologisen ryhmäkuntoutusmallin vetäjän opas. Sisältää kaiken kurssien vetämiseen tarvittavan materiaalin, mukaan lukien ohjeet, PowerPoint -tiedostot, harjoitukset ja kurssilaisille jaettavan materiaalin. Käsikirjaa voivat tilata vain psykologit. Rinnekoti-Säätiö. Hinta 130. Tilaukset Rinnekoti-Säätiö, Tuulikki Havusela-Kolari 3 /

11 /2007

12 AD/HD-aikuisten psykologinen yksilökuntoutusprojekti Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettiin Rinnekoti-Säätiössä vuosina AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutusprojekti. Projektissa kehitettiin Suomeen soveltuva ryhmäkuntoutusmalli. Projektin loppuraporttia sekä vetäjän käsikirjaa (käsikirja vain psykologeille) voi tilata Rinnekoti- Säätiöstä (kts. erillinen kirjakuvaus). Ryhmäkuntoutusprojektista saatujen hyvien kokemusten perusteella sama työryhmä on nyt aloittanut Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella Rinnekoti-Säätiössä yksilökuntoutusta kehittävän projektin. Yksilökuntoutusprojektissa on tavoitteena kehittää ja tutkia kolmen erilaisen kuntoutusmallin soveltuvuutta AD/HD-aikuisten kuntoutukseen. Kuntoutusta kehitettäessä käytetään hyväksi ryhmäkuntoutuksesta saatuja kokemuksia ja materiaalia. Projektissa käytettäville kuntoutusmuodoille on myös muuta pohjaa. Vastaavaa psykologista yksilökuntoutusta ei ole muualla tehty tai ainakaan julkaistu, mutta kognitiivisen psykoterapian hyödyllisyydestä on näyttöä. Lasten kohdalla on myös tuloksia tietokonepohjaisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä, aikuisten kohdalla näyttöä ei ole. Hypnoosia on käytetty menestyksellisesti esimerkiksi oppimisen ja itsetunnon kohentamiseen, joten sen soveltaminen AD/HD-aikuisille on perusteltua. Kyseessä on tutkimus- ja kehittämisprojekti, mihin liittyen kuntoutusten pituus on etukäteen päätetty ja asiakkaat eivät itse saa valita haluamaansa kuntoutusmuotoa. Kuitenkin yksilöllisyys otetaan huomioon mahdollisimman paljon. Esimerkiksi psykologisessa kuntoutuksessa ja hypnoosikuntoutuksessa on osa tapaamisista kaikille samoja, mutta sisältöjä käsitellään yksilöllisesti. Osan tapaamisista sisällötkin valitaan täysin yksilöllisesti. Asiakkaan kannalta tavoitteena on hänen tilanteensa kohentuminen riippumatta mihin kuntoutukseen hän osallistuu. Kehittämisprojektiin liittyen otetaan kuntoutukseen yhteensä 40 AD/HDaikuista ja kuntoutus toteutetaan Töölössä, Helsingissä. Kuntoutukseen otetaan henkilöitä, jotka ovat iältään vuotiaita ja joilla on lääkärin diagnosoima AD/HD. Osallistujalla ei voi olla psykoosidiagnoosia eikä tällä hetkellä vakavaa masennusta, paranoidisuutta, alkoholismia tai huumeiden käyttöä. Osallistujat eivät saa olla pysyvällä eläkkeellä eivätkä osallistuneet ryhmäkuntoutusprojektiin. Lisäksi neuropsykologisessa tutkimuksessa 3 /

13 tulee olla todettu vaikeuksia tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa tai työmuistissa. Valittujen tulee olla ilman lääkitystä tai käytetyn lääkityksen tulee olla vakiintunut. Kuntoutukseen osallistuvilla pitää olla mahdollisuus käydä kuntoutuksessa kerran tai kaksi viikossa. Kuntoutus on ilmaista. Kuntoutukseen osallistuville ei makseta korvausta eikä matkakorvauksia. Osanottajat satunnaistetaan yhteen seuraavista kuntoutuksista: 1. psykologinen yksilökuntoutus, 2. hypnoosikuntoutus, 3. tietokonepohjainen kuntoutus tai 4. kontrolliryhmä. Yksilökuntoutus ja hypnoosikuntoutus käsittävät 10 viikoittaista tapaamista ja tietokonepohjainen kuntoutus 20 tapaamista (2 kertaa viikossa) sekä kaksi seurantakäyntiä. Ennen kuntoutuksen aloitusta tehdään alkumittaukset (kyselylomakkeita ja tietokonepohjainen neuropsykologinen tutkimus). Samat mittaukset toistetaan kuntoutuksen loputtua sekä seurantakäynneillä. Kontrolliryhmälle tehdään alku- ja loppumittaukset, joiden jälkeen he pääsevät osallistumaan ryhmäkuntoutukseen vuoden 2008 aikana. Kuntoutuksissa edetään teemojen mukaan. Teemat ovat alussa samat kaikille, mutta myöhemmin siirrytään räätälöityihin teemoihin. Psykologinen yksilökuntoutus on keskusteleva kuntoutusmuoto. Siinä etsitään keskeisiä ongelmia ja opetellaan tekniikoita ongelmien hallintaan. Eri tekniikoista valitaan kuntoutujalle sopivimmat ja niitä kokeillaan arjessa. Psykologisesta yksilökuntoutuksesta kuntoutuja saa kotiin mukaansa kirjallisen materiaalin. Hypnoosikuntoutuksessa pyritään kuntoutuja saamaan hänelle sopivaan rentouden tilaan, jolloin mieli on vastaanottavaisempi yhteisen tavoitteen suuntaisille suggestioille. Hypnoosilla pyritään vaikuttamaan ennalta sovittuihin ongelmakohtiin ja tapaamiset ovat aina teeman mukaisia. Tietokonepohjaisessa kuntoutuksessa tehdään nimensä mukaisesti tietokonepohjaisia harjoitustehtäviä kaksi kertaa viikossa. Harjoitteiden avulla pyritään kehittämään niitä osa-alueita, joissa kuntoutettavalla on eniten ongelmia. Kuntoutukseen voi hakeutua mukaan jo nyt keväällä ja kuntoutukset on tarkoitus aloittaa elokuun 2007 alussa. Kuntoutukseen hakeudutaan käymällä alkuhaastattelussa. Kuntoutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä AD/HD-kuntoutusprojektiin puhelimitse ( ; Anita Vedenpää tai Maarit Virta) tai sähköpostilla Teksti Maarit Virta (ent. Leskelä) Tekstin koonnut Jari Hämäläinen Projektin tutkijat: Maarit Virta, neuropsykologi Anita Vedenpää, psykologi Risto Vataja, neurologi, psykiatri Markku Partinen, dosentti, neurologi Esa Chydenius, psykoterapeutti Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Matti Iivanainen, professori, neurologi 13 3 /2007

14 HARRASTUKSESTA ILOA ELÄMÄÄN Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin Teksti Noora Mikkonen, YTM, projektityöntekijä Harrastukset ovat ilo kenelle tahansa. Autistisille, dysfaattisille, Aspergersekä ADHD / ADD-lapsille ja - nuorille voi kuitenkin olla vaikeaa kokeilla uusia asioita. He viettävät paljon vapaa-aikaa kotonaan, he viihtyvät tietokoneen ääressä, heillä saattaa olla alhainen motivaatio muutoksiin tai huonoja kokemuksia aikaisemmista harrastusryhmistä. Lisäksi heidän sosiaaliset taitonsa ovat usein puutteellisia, joten ryhmässä toimiminen voi tuottaa vaikeuksia. Uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaaminen saattaakin olla esimerkiksi epäonnistumisten pelossa tai vähäisten kokemusten vuoksi heille epämieluisaa. Muun muassa edellä mainitut seikat ovat syynä siihen, että mielekkäiden harrastusten ja vapaaajantoimintojen löytyminen on heille tärkeää, mutta usein vaikeaa. ulkopuolisille kuin esimerkiksi omille vanhemmille. Liikkeelle yhdistysten ideoimana Ryhmäläisiä ja työntekijöitä Joensuun Vesikossa. Vetäjänä Joensuun Uimaseuran valmentaja. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren käyttäytymisen piirteet vaikuttavat myös koko perheen elämään. Perheessä, jossa on erityislapsi, sisarusten huomioiminen on erityisen tärkeää. Käytännössä kuitenkin erityislapsi vie paljon vanhempiensa ja muiden läheistensä aikaa ja huomiota. Sisarukset saattavatkin tuntea vihaa tai surua, koska eivät aina saa aikuisilta tarvitsemaansa huomiota ja huolenpitoa. Erityissisarus voi herättää myös kateutta, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää ja hämmennystä. Näistä syistä on tärkeää opettaa sisaruksille selviämiskeinoja hankalia tilanteita varten ja kuunnella heidän tunteitaan, jotka liittyvät sisaruksen erityisyyteen. Vertaisryhmä on tähän mahdollinen paikka. Negatiivisista tunteista saattaa olla helpompi kertoa Tietoisina edellä mainituista seikoista Pohjois-Karjalan Dysfasiayhdistys ry:n, ADHD-yhdistys ry:n ja AKIVA ry:n jäsenet alkoivat ideoida toimintaa, jolla voitaisiin vastata edellä mainittuihin käytännön tarpeisiin. Tästä ideasta syntyi Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti eli RRA-projekti, joka on käynnistynyt maaliskuussa Mikä on Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti? Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektin eli RRA-projektin toiminta on suunnattu vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on autismin, dysfasian, ADHD / ADD:n tai Aspergerin oireyhtymän piirteitä. Lisäksi projektissa toteutetaan vertaistukitoimintaa erityislasten ja -nuorten sisaruksille. Toiminta-alueena ovat Joensuu ja lähikunnat. Projekti toteutetaan Rahaautomaattiyhdistyksen tuella vuosina Toimintakaudella syksy 2006 kevät 2007 projektissa toimii kolme ryhmää: pienten ryhmä, isojen ryhmä ja sisarusryhmä. RRA-projektin tavoitteena on suunnitella ja harjoitella yhdessä kohderyhmän henkilöiden kanssa uusien kokemusten hankkimista. Uusien kokemusten ja erityisesti onnistumisen kokemusten kautta voi löytyä pysyvä harrastus tai vapaaajanviettotoiminta. Samalla pienryhmissä harjoitellaan yhdessä olemista ja toisten huomioonottamista, mikä luo mahdollisuuksia tärkeiden sosiaalisten taitojen oppimiseen. Lisäksi toimintaa voi suunnitella, kokeilla ja harjoitella ryhmässä tuttujen 3 /

15 ja osaavien ohjaajien tuella, jolloin lapsen ja nuoren itsetunto sekä itseluottamus voivat kehittyä. Sisarusten vertaistukitoiminnan tavoitteena on, että sisaruksilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tuntemuksia erityislapsen tai -nuoren sisaruksena olemisesta toistensa kanssa. Lisäksi sisarusryhmässä tärkeää on tiedon saaminen. Vertaistuen sekä tiedon kautta sisarusten ymmärrys voi lisääntyä, mikä mahdollisesti edistää myös tasavertaisuuteen oppimista. Projektin päätavoitteet ovat: - löytää lapselle tai nuorelle mielekäs harrastus- tai vapaa-ajanviettomahdollisuus ja siten ehkäistä syrjäytymistä - luoda toimintamallia harrastustoiminnan kehittämiseksi Joensuuhun ja lähikuntiin - oppia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sisarusten vertaistukiryhmässä Ryhmätoiminnasta yksilöllisiin harrastuksiin Pienten ja isojen ryhmässä kummassakin on kuusi kouluikäistä poikaa. Ryhmien toiminta alkoi kesäkuussa 2006 tutustumis-/ Kiipeilemässä Joensuun Palloilukeitaalla Miekkailua Karjalan Kalpan opastuksella toimintapäivillä. Varsinaisen toimintakautensa ne aloittivat elokuussa. Syksyllä ryhmät kokoontuivat kerran viikossa noin kaksi tuntia kerrallaan. Kokoontumiskerroilla tutustuttiin Joensuun ja lähikuntien eri harrastus- ja vapaaajantoimintoihin, joita oli suunniteltu lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa toiveiden pohjalta. Kerran kuukaudessa vietettiin ryhmän yhteistä hetkeä palautekeskustelun merkeissä. Palautekeskusteluissa oli ajoittain mukana myös vanhemmat ja niissä suunniteltiin toiminnan jatkoa ottaen huomioon ryhmäläisen yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Tammikuuhun 2007 mennessä kummallakin ryhmällä ryhmäkokoontumisia oli takana noin 15. Ryhmät tutustuivat harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin harrastusalojen ja seurojen ohjaajien opastuksella kokeillen muun muassa judoa, kiipeilyä, uintia, ratsastusta, ilmaaseammuntaa, keilailua ja kuvataidetta. Syyskauden harrastuskokeilujen kautta kaikki isojen ja pienten ryhmien pojat olivat löytäneet sillä hetkellä omia kiinnostuksen kohteita 15 vastaavan lajin, jota halusivat lähteä kokeilemaan harrastusmielessä. Helmikuun aikana tavattiin myös jokaisen lapsen ja nuoren vanhemmat henkilökohtaisesti, jolloin työntekijöiden ja vanhempien oli mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja antaa palautetta puolin ja toisin. Samalla kuunneltiin perheiden toiveita jatkon suhteen. Huhtikuuhun 2007 mennessä suurin osa pojista on innostuneesti jatkanut tammikuussa aloittamaansa harrastusta, osa on vaihtanut sitä ja vain harva enää etsii itseään kiinnostavaa harrastusta. Ryhmäläiset kokoontuvat edelleen kerran kuukaudessa ryhmän yhteiseen hetkeen ja palautekeskusteluun. Niissä kuunnellaan jokaisen ryhmäläisen toiveita harrastuksen jatkamisen suhteen ja samalla ryhmäläiset jakavat kokemuksiaan harrastuksista. Kevätkauden aikana on täysin mahdollista kokeilla jopa aivan uusia harrastuksia, jos aiemmin löytynyt ei muutamien kokeilukertojen jälkeen enää kiinnosta. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori on löytänyt itseään kiinnostavan harrastuksen ja tekemisen ilo motivoi jatkamaan sen 3 /2007

16 parissa. Vaikka projektin yhtenä tavoitteena on löytää lapselle tai nuorelle harrastus- tai vapaaajanviettomahdollisuus, on sen tarkoituksena myös antaa uusia kokemuksia, mahdollistaa oppimaan uutta sekä mahdollisesti myös madaltaa kynnystä kokeilla ja tutustua harrastuksiin ja vapaaajanviettotoimintoihin. Tätä kautta myös tavoite uuden harrastuksen löytämisestä voi olla helpompi saavuttaa nyt tai tulevaisuudessa. Pienten ja isojen ryhmien ohjaajina olivat syyslukukaudella 2006 molemmat projektityöntekijät, yhteensä viisi ryhmäavustajaa ja yksi vapaaehtoistyöntekijä. Ennen vuoden vaihdetta mukaan projektin toimintaan on tullut myös kaksi yhteisöpedagogiopiskelijaa, jotka tekevät projektissa työoppimis- ja projektiopintoja. He toimivat tarvittaessa myös ryhmäavustajina. Keväällä 2007 ryhmäläisten yksilöllisillä harrastuskäynneillä ovat mukana samat ryhmäavustajat, opiskelijat ja tarvittaessa myös projektityöntekijät. Sisarusryhmä tietoa ja toimintaa Sisarusryhmässä on kahdeksan vuotiasta lasta ja nuorta. Ryhmä on käynnistynyt syyskuussa 2006 ja jatkuu vuoden 2007 toukokuuhun. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa vähintään kolme tuntia kerrallaan. Sisarusryhmän ohjaajina ovat toinen projektityöntekijä ja yksi ryhmäavustaja, joka on mukana myös muussa ryhmätoiminnassa. Myös opiskelijat ovat tutustuneet sisarusryhmän toimintaan ja tarvittaessa toimivat siinä ryhmäavustajina. Syksyllä mukana oli lisäksi vapaaehtoistyöntekijä omien mahdollisuuksiensa mukaan. Sisarusryhmän toiminta painottuu yhdessä tekemiseen ja toiminnallisuuteen. Ohjelmassa on ollut huhtikuuhun mennessä muun muassa seikkailua ja elämyksiä luonnossa, kuvataidetta, uintia ja teatteri-ilmaisua. Yhteistoiminta mahdollistaa keskustelemisen vapaamuotoisemmin erilaisista tilanteista ja asioista, joita erityissisaruksen perheessä ja varsinkin sisarusten välisessä elämässä kohdataan. Jokaisella kokoontumiskerralla ohjelmassa on teematuokio, jonka tarkoituksena on tarjota sisaruksille mahdollisuus keskustella mieltä askarruttavista asioista sekä samalla lisätä heidän tietämystään erilaisuudesta. Tuokioiden aiheina ovat olleet esimerkiksi mitä erityispiirteet, kuten ADHD ja dysfasia, tarkoittavat, hankalat ja haastavat tilanteet kotona millaisia ne ovat, miten niissä voi toimia sekä mitä hyviä asioita sisaruudessa on. Sisarusten omat ja heidän vanhempiensa toiveet on otettu huomioon toimintoja ja teematuokioiden sisältöä suunniteltaessa. Usein erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten ja sisarusten välisessä arjessa korostuvat haastavat Ryhmäläiset kokeilemassa jousiammuntaa 3 /

17 Joensuun ratsastusopistolla ja hankalat asiat sekä kielteiset tunteet. Sisaruksena olemiseen ja sisaruuteen liittyy kuitenkin myös paljon positiivisia tunteita, kuten iloa, rakkautta ja ylpeyttä sekä myönteisiä asioita, kuten uusien asioiden opettamista erityissisarukselle ja mukavaa yhdessä olemista. Vertaisryhmässä onkin tärkeää, että sisarukset voivat vapaasti ilmaista sekä myönteiset että kielteiset tunteensa. Perhe, harrastukset ja erilaisuus Aiemmin todettiin, että autistisille, dysfaattisille, Asperger- sekä ADHD / ADD-lapsille ja -nuorille harrastuksen löytyminen voi olla vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että uusien asioiden kokeileminen on usein heille epämieluisaa tai vaikeaa. Tämän lisäksi vanhemmilla voi olla kielteisiä kokemuksia lapsen aiemmista harrastuskokeiluista kuten kokemus siitä, että harrastuksen ohjaajat ovat olleet liian nuoria tai heillä ei ole ollut riittävästi tietoa tai kokemusta erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren kanssa toimimisesta. Myös seurojen ja harrastusalojen työntekijöillä voi olla esimerkiksi epävarmuuden tunne ottaa mukaan ryhmään erityislapsi tai -nuori tai aiempia epäonnistumisen kokemuksia heidän ohjaamisestaan. RRA-projektin yhtenä toimintaperiaatteena on antaa harrastusalojen ja seurojen työntekijöille ja ohjaajille yleistä tietoa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa toimimisesta, esimerkiksi siitä, kuinka voi toimia, että ymmärrys puolin ja toisin mahdollistuu. Lisäksi heille pyritään antamaan harrastuskäynneillä yksilöllistä tietoa ryhmäläisistä. Myös vanhempia on rohkaistu kertomaan lapsen erityispiirteistä, kun he ovat olleet mukana harrastuskäynneillä. Lisäksi suunnitelmissa on järjestää ensi syksynä harrastusalojen henkilöille koulutuspäivät, sillä tiedon lisääntyminen voi lisätä varmuutta ja uskallusta kohdata lapsi tai nuori erityisine tarpeineen. 17 RRA-projektin näkökulmasta kokemukset harrastusalojen ja seurojen henkilöiden toiminnasta ovat kuitenkin olleet hyvin positiivisia. Syksyn tutustumiskäynneillä harrastusten ohjaajat kertoivat omasta toiminnastaan sekä neuvoivat ja ohjasivat ryhmiä ammattitaitoisesti. Kevään aikana omien harrastusten löydyttyä he ovat edelleen olleet kannustavia ja rohkaisevia ja innostaneet ryhmäläisiä jatkamaan harrastustaan. Ryhmäläiset on siis otettu avosylin vastaan! RRA-projektiin osallistumisen kautta moni lapsi ja nuori on saanut mahdollisuuden tutustua turvallisessa ympäristössä erilaisiin harrastuksiin sekä saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että RRA-projekti olisi ainoa väylä päästä kokeilemaan uusia asioita ja etsimään omaa harrastusta. Joensuun ja sen lähikuntien harrastustarjonta on monipuolinen ja me projektityöntekijät kannustammekin ottamaan rohkeasti yhteyttä eri 3 /2007

18 harrastusten tuottajiin ja ohjaajiin. Heiltä kannattaa tiedustella mahdollisuutta päästä tutustumaan harrastukseen ja jopa kokeilemaan sitä. RRA-projekti ja tulevaisuus Lukuvuoden ryhmät päättyvät vuoden 2007 kesäkuussa. Sisarusryhmä päättää toimintansa kevään toimintapäivään. Isojen ja pienten ryhmille järjestetään kesäkuussa ryhmätoiminnan päätteeksi kahden yön mittaiset leirit. Leirien aikana käydään läpi edellisen vuoden toimintaa sekä suunnitellaan ja ohjataan ryhmäläisten omaa vapaaajantoimintaa eteenpäin. Tavoitteena on, että he aloittavat syksyllä 2007 oman harrastuksen ja tarvittaessa Tulevaisuuden haasteena onkin, voisiko RRAprojektin kehittämä toimintamalli olla osa jotain sellaista, joka mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. heitä tuetaan harrastustoiminnan alkuun pääsemisessä. Uudet ryhmät aloittavat vuoden 2007 kesällä ja syksyllä, ja niihin on hakuaika huhtikuu Pienten ja isojen ryhmään valitaan noin kuusi lasta ja nuorta. Valintaperusteita ovat muun muassa ikä, kehitystaso, meneillään olevat harrastukset ja terapiat sekä ryhmien kokonaisvaltainen toimivuus. Sisarusryhmään valinnat tehdään hakutilanteen mukaan. Valinnat tekee moniammatillinen työryhmä. kohderyhmän tarpeisiin sekä toiminnalle asetettuihin odotuksiin. Kehittämisessä hyödynnetään muun muassa perheiden ja projektityöntekijöiden kokemuksia, projektissa laadittuja tyytyväisyyskyselyjä, projektin johto- ja ohjausryhmän näkemyksiä sekä tulevaisuudessa projektista valmistuvia opinnäytetyötä, gradua ja väitöskirjaa. Projektissa tehdään paljon yhteistyötä. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Honkalampi-säätiö, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen ja psykologian laitokset, PKSSK:n lastenneurologian poliklinikka, lähikuntien nuoriso-, vapaa-aika-, liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimet, sekä eri harrastusalojen työntekijät ja ohjaajat. Lisäksi projektista pyritään tiedottamaan useille eri tahoille hyödyntäen useita kanavia. Yhteistyön ja tiedotuksen avulla RRAprojektia, sen toimintamallia ja hyviä käytäntöjä, tehdään laajemmin tunnetuksi ja tutuksi. Samalla viestitetään sitä, että tarve tällaiselle toiminnalle on suuri. Tulevaisuuden haasteena onkin, voisiko RRAprojektin kehittämä toimintamalli olla osa jotain sellaista, joka mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Yhteystiedot Projektityöntekijä Noora Mikkonen p Lähteet Erilainen, samanlainen sisaruus. Opas pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisaruksen tukemiseen Kehitysvammaisten Tukiliitto, Mannerheimin Lastensuojelun Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö ja Väestöliiton perinnöllisyysklinikka. Kujanpää, Sari & Mäkinen, Marika Sisarusryhmä. Vertaistukea lapsille, joilla on erityinen sisarus. Keski-Suomen autismiyhdistys ry. Parker, Jan & Stimpson, Jan Sisarussuhteet. Kilpailua ja rakkautta. Helsinki: Otava. Von Tetzchner, Stephen & Martinsen, Harald Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Tallattuja polkuja. Vanhempien kokemuksia ja ajatuksia arkipäivän elämästä autismin kirjon lasten kanssa Kanta- Hämeen HYMY ry, Pohjois- Karjalan Akiva ry, Päijät-Hämeen Autismi- ja Aspergeryhdistys ry ja Pääjärven kuntayhtymä. Projektin toiminta jatkuu RAY:n tuella vuoteen Projektin yhtenä tavoitteena on luoda toimintamallia erityislasten ja -nuorten harrastustoiminnan kehittämiseksi Joensuuhun ja lähikuntiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi projektin toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään siten, että se vastaa yhä paremmin Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti Torikatu 33 B, 2.krs Joensuu Projektivastaava Marita Hirvonen p Melamies, Nina Kumpikaan meistä ei pärjää yksin. Sisaruksena perheessä, jossa on vammainen lapsi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö. 3 /

19 JÄSENYHDISTYSTEN KERTOMAA Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählyjoukkueen pelimatka Turkuun Turun joukkue taisteli sitkeästi ja urheasti. Pelin aikana nähtiin upeita yksilösuorituksia ja näyttäviä yhteispelin kuvioita. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählykerho on toiminut kolme vuotta. Lauantaina matkasimme kolmella henkilöautolla kymmenen pelaajan voimin Turkuun historialliseen ensimmäiseen turnaukseen. Vastustajamme oli Dyma ry:n sählyjoukkue. Matkaa oli valmisteltu useamman kuukauden ajan. Turkuun saavuttuamme paikallisen yhdistyksen huoltajat ilmoittivat, että heillä ei ole kuin kuusi pelaajaa, kun joitakin pelaajia oli jäänyt saapumatta. Jo ensimmäisen erän jälkeen oli selvää, että Helsingin joukkue oli taidollisesti turkulaisia edellä, mutta Pelin loputtua totesimme, että lopputuloksella ei ollut niin väliä. Pääasia oli, että kaikki saivat pelata ja nauttia siitä. Ennen kotimatkaa kävimme vielä yhdessä syömässä ravintolassa. Toivottavasti tällaisia pelejä olisi jatkossakin eri yhdistysten välillä. Joukkueemme ottaa syksyllä uusia haasteita vastaan! AD/HD - HELSINKI hakee uutta vetäjää, koska nykyinen vetäjämme lopettaa keväällä Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä: Teksti: AD/HD HELSINKI (Jussi Markkanen) Kuvat: Dyma ry (Ilkka Metsälä) 19 3 /2007

20 TUKIHENKILÖVERKOSTO-PROJEKTI voimaa varhaiseen vanhemmuuteen ja lapsuuteen AD/HD-perheessä syrjäytymisuhkaa sekä olla osaltaan luomassa turvalliset lähtökohdat tasapainoiselle lapsuudelle. Tukihenkilöiden tuella vanhemmat voimaantuvat uudessa elämäntilanteessa, jossa perheeseen on syntymässä tai syntynyt lapsi. Projektin tavoitteena on vahvistaa vanhempien luottamusta kykyihinsä kasvattajina ja vahvistaa vanhempien keskinäistä vuorovaikutussuhdetta sekä vanhempien ja lasten välistä kiintymyssuhdetta. Tavoitteena on tukea vanhempia kehittämään ja vakiinnuttamaan lapsen kannalta tärkeitä arjen rutiineja sekä lisätä vanhempien jaksamista arjessa lasten kanssa. Tuen tarve ja toiminnan pääpaino on perheiden odotus- ja varhaislapsuusvaiheessa. Vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus verkottua eri tahoille tukihenkilötoiminnan avulla ja siten löytää yhteisöllisyyttä ja vertaisuuden kokemista. Jokaisen perheen kohdalla tavoitteet mietitään erikseen palvelemaan heidän tarpeitaan. Tukihenkilö elämän myrskyihin ja myötätuuleen ADHD-liitossa on käynnistynyt keväällä Raha-automaattiyhdistyksen tukema 3-vuotinen projekti. Sen päämääränä on luoda ja vakiinnuttaa jäsenyhdistystasolla toimiva vapaaehtoisuuteen perustuva tukihenkilöverkosto projektin kohderyhmänä olevien perheiden tueksi. Kohderyhmänä ovat vanhemmat, joista ainakin toisella on diagnosoitu AD/HD, jotka odottavat tällä hetkellä lasta tai ovat 0-6 vuoden sisällä tulleet vanhemmiksi. Projektin tavoitteena on ehkäistä AD/ HD-perheen vanhempien ja lasten Projektin tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveysseuran laatiman tukihenkilömallin mukaisesti. Suomen Mielenterveysseura onkin tässä projektissa tärkeä yhteistyökumppani. He ovat kouluttaneet tukihenkilöitä 1980-luvun alusta asti vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön. Tukihenkilöiltä ei vaadita aiempaa kokemusta tai alan koulutusta. Heidät valikoidaan kuitenkin huolella edellyttäen kykyä riittävän tuen 3 /

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Aluetapaaminen 3/2017 19.-20.11. Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Ohjelma Lauantai Sunnuntai 12:00 Saapuminen ja majoittuminen 8:00 Aamupala Keittolounas ja kahvit 13:00 ALUETAPAAMINEN Pikkujouluohjelmaa

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot