Tukihenkilöverkosto -projekti : Voimaa
|
|
- Marjut Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3/2007 ADHD-liiton jäsenlehti Harrastuksesta iloa elämään: Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin, s Tukihenkilöverkosto -projekti : Voimaa varhaiseen vanhemmuuteen, s /2007 AD/HD parisuhteessa sinkkuelämän jatkumo vai intohimoinen rakkaustarina?, s 26-28
2 TÄSSÄ LEHDESSÄ TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja: Hyvä elämä 5 Henkilöstöuutisia 6 ADHD-liiton toimisto suljettuna kesällä 7 ADHD-liiton kevätkokous Käytännön ratkaisuja arjen haasteisiin -teemapäivä 8-10 Rinnekoti-Säätiön ryhmäkuntoutusprojektin loppuseminaari AD/HD-aikuisten psykologinen yksilökuntoutusprojekti Harrastuksesta iloa elämään: Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin 19 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählyjoukkueen pelimatka Turkuun Tukihenkilöverkosto -projekti : voimaa varhaiseen vanhemmuuteen ja lapsuuteen AD/HDperheessä Jäsenyhdistykset AD/HD parisuhteessa sinkkuelämän jatkumo vai intohimoinen rakkaustarina? 29 Kahdeksan kysymystä: Äksyt ry:n puheenjohtaja Katariina Lehtola Pieni ensiapupakkaus 30 Lukijoilta 31 Kirjaesittely: Helposti särkyvää Kirjakauppa 34 Palveluhakemisto 35 ADHD-liiton toiminta ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Decific Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösihteeri Liisa Lahermaa ( alk.) Puh. (09) Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , mirja.heikkila@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh. (09) , toimisto@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2007 2
3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi ILMOITUSHANKKIJA ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2007 aineisto ilmestyy Lehti 1/2007 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2007 on Koulunumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 30 e Irtonumero 7,50 e Lahjatilaus (jäsenet) 15 e Jäsenille lehti tulee maksutta. Hyvät lukijat, luonnossa näemme pitkin vuotta konkreettisesti suuria muutoksia. Alkukevään lumipeite suli pois kevätauringon lämmössä ja nyt ovat puut saaneet ihastuttavan vihreän lehtipeitteen. Myös maasta esiin tulevat kasvit ja kukkaset ihastuttavat meitä eri muodoillaan ja värisävyillään. Muutoksia tapahtuu paljon myös yhteiskunnassamme. Kevään aikana maamme on saanut uuden eduskunnan ja hallituksen. Myös uusi lastensuojelulaki on vahvistettu, se astuu voimaan Niin ikään on saatu uusi verotusohje ( ) yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta. Uutena asiana kerrottakoon myös, että ADHD- liitto ry on hyväksytty Sosiaalija terveysturvan Keskusliitto ry:n (STKL) jäseneksi. STKL on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoimintajärjestö, joka toimii hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja peruspalvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vastuun lisäämiseksi. Keskusliitto vaikuttaa ja kehittää em. toimintaa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Jäsenyys on yksi foorumi lisää ADHD-liitolle osallistua ja tehdä edunvalvontatyötä jäsenistönsä hyväksi. Nyt alkanut jäsenyys sopii tämän vuoden teemaamme eli edunvalvontaan. Muutoksia tapahtuu myös liitossamme, henkilöstöuutisista kerrotaan tämän lehden sivulla 5. PÄÄKIRJOITUS Virpi Dufva, ADHD-liiton toiminnanjohtaja Uusi hallitusohjelma on siis laadittu ja siihen sisältyvät politiikkaohjelmina mm. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelma sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota mm. terveyden edistämisen rakenteiden ja niitä turvaavan lainsäädännön kehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työikäisten työ- ja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jakoon ja resursointiin jne. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös se, että varmistetaan järjestöjen mahdollisuus toimia yleishyödyllisinä, voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Hallitusohjelma sekä sen politiikkaohjelmat sisältävät asioita, joiden eteen myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt, yhtenä niistä ADHD-liitto, tekevät työtä. Liitto myös jäsenistönsä edunvalvojana seuraa, että suunnitelmat eivät jää vain ohjelmaan kirjatuiksi. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, myös vuoropuhelu ja yhteistoiminta ovat välttämättömiä. Koululaiset ovat saaneet päätökseensä lukuvuoden. Osalle se oli ihan ensimmäinen ja osa opiskelijoista valmistuu ammattiin. Onnittelen teitä koululaisia ja opiskelijoita lukuvuoden suorittamisesta sekä osalle teistä parhaimmat onnitteluni ammattiin valmistumisen johdosta. Nyt on aika astua kesään. Aktiivisen toiminnan ja työn vastapainoksi tarvitaan myös lepoa ja rentoutumista. Liiton väkikin vaihtaa vapaammalle ja toimisto on suljettuna Juhannuksesta heinäkuun loppuun. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää ja leppoisaa kesää. Virpi Dufva ISSN: /2007
4 P U H E E N J O H T A J A Hyvä elämä Hyvä elämä. Millaista se on? Vappuna katsoin sattumalta, tai rehellinen ollakseni, ihan tarkoituksella ohjelmaa, jossa kymmenvuotiaat kolmossisarukset kertoivat kuvin ja sanoin elämästään tässä ja nyt. Ohjelmassa sisaruksilta kysyttiin myös heidän määritelmäänsä hyvästä elämästä. Lasten mielestä hyvään elämään kuuluivat onni, hyvä perhe ja kyky olla itselleen kiltti. Kyky olla itselleen kiltti! Jokin liikahti sisälläni. Millainen olen tai millainen minun tulisi olla, kun olen itselleni kiltti? Jäin koukkuun tuohon ajatukseen. Pitkään asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että kyseessä saattaa olla kyky olla rehellinen niin itselleen kuin muillekin. Samoin kyseessä saattaa olla taito hyväksyä tosiasiat sellaisina kuin ne eteemme tulevat ja taito selvitä elämästä niillä resursseilla, kuin meillä jokaisella on. Kiltti itselleen ei toki tarkoita sitä, että olisimme valmiita hyväksymään kaiken ympärillämme tapahtuvan epäoikeudenmukaisuuden, vaan myös rohkeutta tarttua asioihin ja epäkohtiin, jotka tarvitsevat selkeää muutosta. ADHD-perheissä on totuttu siihen, että päivät eivät ole toinen toistensa kopioita, vaan jokaista päivää varten tarvitaan selkeä ohjeistus, jotta illanrauha voisi aikanaan laskeutua perheen ylle. Kun kaikki ei suju niinkuin olimme ajatelleet, petymme itseemme ja asetamme itsemme suurennuslasin alle tekojemme tai tekemättä jättämistemme suhteen. Entä jos kykenisimmekin hyväksymään tapahtuneet tapahtuneina ja ottaisimme rohkeasti suunnan uutta, parempaa päivää kohden. Olisimme kilttejä itsellemme myöntäessämme epäonnistumiset mutta antaisimme samalla toivoa paremmasta huomisesta, joka väistämättä tulee eteemme taas uusine haasteineen. Teija Jalanne ADHD-liiton puheenjohtaja puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 3 /2007 4
5 HENKILÖSTÖUUTISET Henkilöstöuutisia ADHD-liiton perhevapaalla ollut järjestösihteeri Liisa Lahermaa palaa takaisin töihin elokuussa. Lämpimästi tervetuloa takaisin Liisa. Ts. järjestösihteerinä pitkään toiminut ja toiminnanjohtajaakin aina välillä tuurannut Päivi Pietiläinen jää pois liiton palveluksesta. Päiville suuren suuret kiitokset kaikesta yhteisen asiamme eteen tehdystä työstä näinä vuosina ja toivottavasti näissä merkeissä vielä törmäillään. Pohjois-Suomen toinen osa-aikainen aluesihteeri Jenni Parkkonen on siirtynyt toisiin tehtäviin. Anu Kippola-Pääkkönen jatkaa edelleen osa-aikaisena aluesihteerinä Pohjois-Suomessa, joten hänet tavoittaa jatkossakin Oulun toimistolta. Jennille myös suuret kiitokset loistavasta työstä Pohjois-Suomessa, varmastikin näemme sinua myös jatkossa näissä järjestökuvioissa. Päiviä ja Jenniä kiitettiin liiton kevätkokouksen yhteydessä. Mitään tunnetta ei ole niin vaikea ilmaista kuin kiitollisuutta. Sanat eivät tunnu koskaan riittävän. Siihen asti, kun löydämme sanat, jotka pystyvät saavuttamaan ajatustemme lennon, meidän on vain sanottava: Kiitos. Päivi Pietiläinen ja Teija Jalanne Jenni Parkkonen ja Teija Jalanne 5 3 /2007
6 3 /2007 6
7 ADHD-liiton kevätkokous Tänä vuonna ADHD-liitto ry:n kevätkokous pidettiin Hotelli Arthurissa Helsingissä. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan paikalla 25 henkeä eri puolilta Suomea. Päivä aloitettiin jo totuttuun tyyliin yhteisellä lounaalla ja kuulumisien vaihdolla. Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tapani Salonen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksessa ADHD -liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli liiton toimintakertomuksen vuodelta ADHD -liiton ts. järjestösihteeri Päivi Pietiläinen esitteli liiton tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen vuodelta Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin ja hallitukselle ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Lisäksi Virpi Dufva esitteli kokouksessa liiton RAY:n avustuspäätökset vuodelle 2007, toimintasuunnitelman ja vuonna 2007 käynnistyvät tukihenkilöverkosto -projektin. Päivi Pietiläinen esitteli vuoden 2007 tarkistetun talousarvion. 7 3 /2007 Syksyllä pidettävät puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidetään Turussa, mutta sitä odotellessamme muistakaamme nauttia lähestyvästä kesästä ja vaikkapa mansikoista. Teksti Jari Hämäläinen
8 Rinnekoti-Säätiön ryhmäkuntoutusprojektin loppuseminaari Espoossa sijaitseva Rinnekotisäätiön tutkimuskeskus toteutti Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella AD/HD-aikuisten ryhmäkuntoutuksen kehitysprojektin vuosina Projektin tavoitteena oli Suomeen soveltuvan AD/HD-aikuisten psykologisen ryhmäkuntoutusmallin kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi. Projektin aikana ehdittiin järjestää neljä kehitetyn mallin kokeilukurssia, joille osallistui yhteensä 29 aikuista. Aikuisen AD/HD:ta ja projektin tuloksia käytiin läpi loppuseminaarissa, joka järjestettiin Folkhälsanin tiloissa. Päivän puheenjohtajana toimi Rinnekotisäätiön johtajaylilääkäri Markus Kaski. Tilaisuuden avasi Raha-automaattiyhdistyksen johtaja Hannu Salokorpi, joka kertoi RAY:n kehittämisprojektien tavoitteena olevan uusien menetelmien levittämisen laajaan käyttöön. Ryhmäkuntoutus on haastava menetelmä ja sen käyttäminen etenkin neurotieteissä on uutta. Mihin AD/HD-diagnoosia tarvitaan? USA:ssa useita vuosia tutkijanakin toiminut emeritusprofessori Matti Iivanainen kertoi yleisölle aikuisen AD/HD:sta. Iivanaisen mukaan sairaudesta on kyse silloin, kun se aiheuttaa henkilölle haittaa. Diagnoosinumeroa tarvitaan esimerkiksi lääkärin B-lausuntoon sosiaalietuuksia haettaessa. Iivanainen huomautti myös, että ilkeän, laiskan ja tyhmän maine ei ole kovin kannustava kenellekään. Aikuisen elämäntarinassa Iivanainen kertoi näkyvän kesken jääneitä asioita pitkin matkaa. AD/HD-aikuisen työt ovat usein pätkätöitä, sillä huonohko koulumenestys johtaa yleensä alentuneeseen ammatilliseen statukseen. AD/HD näkyy usein elämäntarinassa mm. yhteiskunnallisena epäonnistumisena, aineiden väärinkäyttönä, itsetunto -ja ihmissuhdeongelmina sekä onnettomuuksina. AD/HD:n syistä Iivanainen mainitsi ympäristötekijät, aivojen epänormaalin toiminnan ja perintötekijät. On löydetty yli 30 kandidaattigeeniä, joilla arvioidaan olevan yhteys AD/HD:hen. AD/HD:n liitännäishäiriöitä ovat mm. uhmakkuushäiriöt, ahdistus, oppimishäiriöt, tupakointi ja huumeidenkäyttö. Unihäiriöt ovat AD/HD-oireisilla varsin yleisiä. Näitä ovat mm. PLMSeli Jaksottaiset raajaliikkeetoireyhtymä ja RLS-eli Levottomat jalat- oireyhtymä, viivästynyt unijakso sekä poikkeava päiväväsymys. Suhteutettuna ulkomailla tehtyihin epidemiologisiin tutkimuksiin, Suomessa AD/HD:ta voidaan arvioida olevan lapsella ja noin aikuisella. 2/3:lla oireet jatkuvat aikuisiässä. Thomas E. Brownin tutkimukset tukevat käsitystä, jonka mukaan huippulahjakkailla AD/HD voi tulla esiin vasta esimerkiksi yliopisto-opintojen yhteydessä. Erityislahjakkaat henkilöt voivat kompensoida oireistonsa ilman hoitoakin. Ennuste on heikoin päihdeongelmaisilla. Päihdeongelma on hoidettava ennen kuin voidaan hoitaa AD/HD:ta. Esimerkiksi huumekäyttäjälle ei voida aloittaa stimulanttilääkitystä ilman vieroitusjaksoa. Lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla annosta nostaen sopivalle tasolle. Hoitoa tulee valvoa. AD/HD ja toiminnanohjaus Projektipäällikkö, neuropsykologi Maarit Virran (ent. Leskelä) aiheena oli toiminnanohjauksen vaikeudet AD/ HD:ssa. Vaikeudet korostuvat helposti uusissa tilanteissa ja neuropsykologisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi suuri vaihtelevuus vaikeuksien laadussa. Tyypillistä toiminnanohjausvaikeuksissa on prosessoinnin hidastuminen tehtävien monimutkaistuessa. Jos AD/HDhenkilö ei saa tarpeeksi stimulaatiota, AD/HD:n liitännäishäiriöitä ovat mm. uhmakkuushäiriöt, ahdistus, oppimishäiriöt, tupakointi ja huumeidenkäyttö. hän saattaa muuttua uneliaaksi. Työmuistiongelmat ovat tavallisia, mutta eivät esiinny välttämättä kaikilla työmuistin alueilla. Toiminnanohjauksen vaikeuksien puuttuminen ei kuitenkaan sulje pois AD/HD:n mahdollisuutta. Thomas E. Brownin tutkimusten mukaan kaikilla AD/HDaikuisilla esiintyy vaikeuksia tunteiden säätelyssä. Yleisimmin tämä näkyy ärsyyntyvyytenä tai vihaisuutena, mutta vaikeus voi tulla esiin muissakin tunteissa. AD/HD ja psykiatriset liitännäisoireet Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja käsitteli AD/HD:n psykiatrisia liitännäisoireita. Psykiatrisia diagnooseja asiakkaan on vaikeampi ottaa vastaan kuin AD/HDdiagnoosia. Psykiatrisille häiriöille altistavina tekijöinä Vataja mainitsi oppimisvaikeudet, koulukiusaamisen ja sosiaaliset ongelmat, perheongelmat, vaikeudet ymmärtää omaa käyttäytymistään, toistuvat pettymykset ja epäonnistumiset, päihteet ja aivovammat. Vakava masennus ja ahdis- 3 /2007 8
9 tuneisuushäiriöt ovat liitännäisoireista yleisimpiä, bibolaarihäiriötä esiintyy 3-6%:lla. AD/HD-henkilöiden masennusta Vataja kuvaili useimmin dystymia-tyyppiseksi. Tämän tyyppinen masennus ilmenee jatkuvana alavireisyytenä, nuhjuisena olona, ei niinkään jaksoittaisena kuten vakava masennus. Ahdistuneisuus tulee esiin usein päivittäisenä ärtyvyyden, kireyden ja huolen läsnäolona ilman kohtauksellisuutta. Persoonallisuushäiriöitä on 10-30%:lla. Persoonallisuus-häiriöiden hoidossa ensisijaisia ovat lääkkeettömät hoidot, mm. psykoterapiat strukturoituina ja tavoitteellisina. Eniten näyttöä on saatu kognitiivisen terapian vaikuttavuudesta työ- ja toimintakykyyn sekä mielialaan. Ylipäätään jokin psyykkinen häiriö on jopa 80%:lla, kaksi tai useampia yli 50%:lla. Vatajan näkemyksen mukaan psyykkiset häiriöt kuuluvat aivan rakenteellisesti AD/HD:hen. Vataja näki keskeisenä asiana hoidossa elämänlaadun kohentamisen ja keinoina siihen mm. liitännäisoireiden spesifin hoidon ja lääkityksen. Unihäiriöt ja AD/HD Skogbyn uniklinikan ylilääkäri Markku Partinen kertoi AD/HD-aikuisten unihäiriöistä. Jokin unihäiriö on esiintynyt kaikilla Partisen tutkimilla AD/ HD-henkilöillä. Tyypillistä on viivästynyt unijakso. Se ilmenee myöhäisenä nukkumaanmenoaikana ja aamuväsymyksenä. Unen puute aiheuttaa häiriöitä erityisesti otsalohkon toiminnassa. Se liittyy suureksi osaksi aivojen energian puutteeseen. Syvä uni on luonteeltaan palauttavaa ja se liittynee aivojen laktaattiin, joka on uusimpien tutkimustulosten mukaan ehkä tärkein neuronien energialähde. Uusimpien teorioiden mukaan koko AD/HD:n syynä voisi olla aivojen energian puute. Myös piristävien lääkkeiden, kuten metyylifenidaatin, vaikutus voi selittyä sitä kautta. Yli viikon kestävä univaje saa aikaan häiriöitä toiminnan ohjauksessa, jotka muistuttavat AD/HD-tyyppistä oireilua. Jokaiselta AD/HD-tutkimuksissa olevalta potilaalta tulisikin sulkea pois univajetta aiheuttavat unihäiriöt. Tärkeimpiä poissuljettavia unihäiriöitä ovat jokaöinen kuorsaus ja uniapnea, Levottomat jalat-oireyhtymä ja viivästynyt unijakso. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että kaikkia näitä unihäiriöitä voidaan hoitaa ja siten saadaan myös merkittävää helpotusta AD/HD-oireisiin. Hitaat hiilihydraatit ja rasvainen kala (omega-3) parantavat gliasolujen toimintaa ja ne lisäävät aivojen laktaattia. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit kuten sokeri, karkki, limonadit, perunamuusi ym. puolestaan nostavat glukoositasoa liian nopeasti nostaen myös insuliinia nopeasti, jolloin seurauksena on yliaktiivisuus ja ärtyisyys. Partisen esitys antoi myös kuulijoille ajateltavaa AD/HD-lasten vanhempien kokemusperäisesti kuvaamaan sokerihumalaan liittyen. Tuoreet tutkimustulokset tuovat siis lisävahvistusta tähän jo 1980-luvulla todettuun ilmiöön. Ei-lääkkeellinen hoito Maarit Virta (ent. Leskelä) ja psykoterapeutti Esa Chydenius kävivät läpi lääkkeetöntä psykologista hoitoa. Kuntoutusta tarvitaan, koska osa ei hyödy lääkkeistä tai lääkitys ei ole riittävää. Joitakin oleellisia taitoja on voinut jäädä myös kehittymättä, jolloin tarvitaan korvaavien taitojen opettelua. Liitännäisoireita on myös syytä hoitaa. Psykoedukaatio, tiedon ja ohjauksen yhdistelmänä oireiselle ja hänen läheisilleen, on tärkeä osa kuntoutusta. Suomessa käytössä olevia psykologisia kuntoutusmuotoja AD/HD-aikuisille ovat psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Psykoterapian muodoista varsinkin kognitiivisen psykoterapian hyödystä AD/HD-aikuisten kuntoutusmuotona on olemassa paljon tutkimustietoa. Tutkimusten tulokset ovat lupaavia sekä yksilö- että ryhmäterapioiden kohdalla. Erityisesti kognitiivisen psykoterapian on todettu auttavan liitännäisoireiden parempaan hallintaan, mutta myös itse AD/HDoireistoon. Neuropsykologisesta kuntoutuksesta ei vastaavaa tutkimustietoa ole. Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se voi sisältää esimerkiksi kognitiivista harjoittelua, uusien strategioiden oppimista ja kognitiivisen psykoterapian lähestymistapaa. Kuntoutuksen lähestymistapa on neuropsykoterapeuttinen, millä tarkoitetaan psykoterapeuttista lähestymistä neurologisten tai neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutuksessa. Sekä psykoterapiaa että neuropsykologista kuntoutusta voi saada Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jolloin tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn kohentaminen tai ylläpitäminen. Ryhmäkuntoutusprojektin tulokset Psykologi Anita Vedenpää kävi lopuksi läpi ryhmäkuntoutusprojektin kokeilukurssien tuloksia. Kuntoutuksen vaikutuksia arvioitiin kyselylomakkeilla, joissa kartoitettiin kurssilaisten mielialaa, yleistä psyykkistä tilannetta Kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tehdyissä arvioinneissa näytti siltä, että kurssin aikana kurssista hyötyneiden kurssilaisten saavuttama oireiden lievittyminen oli säilynyt. sekä AD/HD-oireiden laatua ja määrää henkilön omaan ja hänen valitsemansa läheisen kokemukseen perustuen. Arviointia tehtiin yhteensä viisi kertaa: kolme kuukautta ennen kurssia alkuhaastattelun yhteydessä, kurssin alkaessa, kurssin päättyessä sekä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Kurssin 9 3 /2007
10 päättyessä kurssilaiset arvioivat lisäksi itse kurssista hyötymistään viisiportaisella lomakkeella. Kurssin alku- ja lopputilanteen välillä oli havaittavissa selviä muutoksia. Itsearvioidut oireet vähenivät oireita kartoittavan kyselyn yhteispistemäärässä ja sen kolmessa ala-osiossa: aktivaatiossa, tarkkaavuudessa ja tunteissa. Mielialassa tapahtui kohentumista peräti 52%:lla kurssilaisista. Viisiportaisessa itsearviossa kukaan ei kokenut jääneensä kokonaan vaille hyötyä kurssista ja 69% koki hyötyneensä kurssista paljon tai erittäin paljon. Kurssin päättymisen jälkeen tehdyissä arvioinneissa näytti siltä, että kurssin aikana kurssista hyötyneiden kurssilaisten saavuttama oireiden lievittyminen oli säilynyt kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa. Tulokset viittaavat siihen, että myös lääkehoitoa saavat AD/HDaikuiset voivat saada ryhmäkuntoutuksesta sellaista hyötyä, jota he eivät saa pelkästä lääkehoidosta. Projektissa kehitetty ryhmäkuntoutusmalli vaikuttaa tulosten perusteella toimivalta ja AD/HD-aikuisille sopivalta lyhytkestoisen kuntoutuksen muodolta. Jatkossa menetelmään Psykologin käsikirjan ja koulutuksen kautta perehtyvät psykologit voisivat hakea mallia esim. Kelan rahoituksella toteutettavaksi kuntoutusmuodoksi. Teksti: Mirja Heikkilä Projektin työryhmä: Maarit Virta (ent. Leskelä), Anita Vedenpää, Risto Vataja ja Nina Grönroos, Esa Chydenius, Mirja Heikkilä, Markku Partinen, Markus Kaski ja Matti Iivanainen. Tarkemmat tiedot projektin työryhmästä, sisällöistä ja tuloksista ovat projektin loppuraportissa, jota myy Rinnekoti-Säätiö. Lähteet: Loppuseminaarin puheenvuorot Folkhälsan, AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus, Rinnekoti-Säätiön projektin loppuraportti LESKELÄ VEDENPÄÄ VATAJA GRÖNROOS CHYDENIUS HEIKKILÄ PARTINEN KASKI IIVANAINEN AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus Raportti Rinnekoti-Säätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen kehitysprojektista Asiantuntijat kuvaavat laajasti AD/HD-oireyhtymän mm. neurobiologista taustaa, psykologisia malleja ja psykiatrisia liitännäishäiriöitä. Raportissa esitellään myös työryhmän kehittämän psykologisen ryhmäkuntoutusmallin tulokset. Suunnattu asiantuntijoille. Rinnekoti-Säätiö. 92 s. Hinta 15. Tilaukset Rinnekoti-Säätiö, Tuulikki Havusela-Kolari LESKELÄ VEDENPÄÄ VATAJA GRÖNROOS CHYDENIUS HEIKKILÄ PARTINEN KASKI IIVANAINEN AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutus Vetäjän käsikirja Työryhmän kehittämän psykologisen ryhmäkuntoutusmallin vetäjän opas. Sisältää kaiken kurssien vetämiseen tarvittavan materiaalin, mukaan lukien ohjeet, PowerPoint -tiedostot, harjoitukset ja kurssilaisille jaettavan materiaalin. Käsikirjaa voivat tilata vain psykologit. Rinnekoti-Säätiö. Hinta 130. Tilaukset Rinnekoti-Säätiö, Tuulikki Havusela-Kolari 3 /
11 /2007
12 AD/HD-aikuisten psykologinen yksilökuntoutusprojekti Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettiin Rinnekoti-Säätiössä vuosina AD/HD-aikuisten psykologinen ryhmäkuntoutusprojekti. Projektissa kehitettiin Suomeen soveltuva ryhmäkuntoutusmalli. Projektin loppuraporttia sekä vetäjän käsikirjaa (käsikirja vain psykologeille) voi tilata Rinnekoti- Säätiöstä (kts. erillinen kirjakuvaus). Ryhmäkuntoutusprojektista saatujen hyvien kokemusten perusteella sama työryhmä on nyt aloittanut Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella Rinnekoti-Säätiössä yksilökuntoutusta kehittävän projektin. Yksilökuntoutusprojektissa on tavoitteena kehittää ja tutkia kolmen erilaisen kuntoutusmallin soveltuvuutta AD/HD-aikuisten kuntoutukseen. Kuntoutusta kehitettäessä käytetään hyväksi ryhmäkuntoutuksesta saatuja kokemuksia ja materiaalia. Projektissa käytettäville kuntoutusmuodoille on myös muuta pohjaa. Vastaavaa psykologista yksilökuntoutusta ei ole muualla tehty tai ainakaan julkaistu, mutta kognitiivisen psykoterapian hyödyllisyydestä on näyttöä. Lasten kohdalla on myös tuloksia tietokonepohjaisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä, aikuisten kohdalla näyttöä ei ole. Hypnoosia on käytetty menestyksellisesti esimerkiksi oppimisen ja itsetunnon kohentamiseen, joten sen soveltaminen AD/HD-aikuisille on perusteltua. Kyseessä on tutkimus- ja kehittämisprojekti, mihin liittyen kuntoutusten pituus on etukäteen päätetty ja asiakkaat eivät itse saa valita haluamaansa kuntoutusmuotoa. Kuitenkin yksilöllisyys otetaan huomioon mahdollisimman paljon. Esimerkiksi psykologisessa kuntoutuksessa ja hypnoosikuntoutuksessa on osa tapaamisista kaikille samoja, mutta sisältöjä käsitellään yksilöllisesti. Osan tapaamisista sisällötkin valitaan täysin yksilöllisesti. Asiakkaan kannalta tavoitteena on hänen tilanteensa kohentuminen riippumatta mihin kuntoutukseen hän osallistuu. Kehittämisprojektiin liittyen otetaan kuntoutukseen yhteensä 40 AD/HDaikuista ja kuntoutus toteutetaan Töölössä, Helsingissä. Kuntoutukseen otetaan henkilöitä, jotka ovat iältään vuotiaita ja joilla on lääkärin diagnosoima AD/HD. Osallistujalla ei voi olla psykoosidiagnoosia eikä tällä hetkellä vakavaa masennusta, paranoidisuutta, alkoholismia tai huumeiden käyttöä. Osallistujat eivät saa olla pysyvällä eläkkeellä eivätkä osallistuneet ryhmäkuntoutusprojektiin. Lisäksi neuropsykologisessa tutkimuksessa 3 /
13 tulee olla todettu vaikeuksia tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa tai työmuistissa. Valittujen tulee olla ilman lääkitystä tai käytetyn lääkityksen tulee olla vakiintunut. Kuntoutukseen osallistuvilla pitää olla mahdollisuus käydä kuntoutuksessa kerran tai kaksi viikossa. Kuntoutus on ilmaista. Kuntoutukseen osallistuville ei makseta korvausta eikä matkakorvauksia. Osanottajat satunnaistetaan yhteen seuraavista kuntoutuksista: 1. psykologinen yksilökuntoutus, 2. hypnoosikuntoutus, 3. tietokonepohjainen kuntoutus tai 4. kontrolliryhmä. Yksilökuntoutus ja hypnoosikuntoutus käsittävät 10 viikoittaista tapaamista ja tietokonepohjainen kuntoutus 20 tapaamista (2 kertaa viikossa) sekä kaksi seurantakäyntiä. Ennen kuntoutuksen aloitusta tehdään alkumittaukset (kyselylomakkeita ja tietokonepohjainen neuropsykologinen tutkimus). Samat mittaukset toistetaan kuntoutuksen loputtua sekä seurantakäynneillä. Kontrolliryhmälle tehdään alku- ja loppumittaukset, joiden jälkeen he pääsevät osallistumaan ryhmäkuntoutukseen vuoden 2008 aikana. Kuntoutuksissa edetään teemojen mukaan. Teemat ovat alussa samat kaikille, mutta myöhemmin siirrytään räätälöityihin teemoihin. Psykologinen yksilökuntoutus on keskusteleva kuntoutusmuoto. Siinä etsitään keskeisiä ongelmia ja opetellaan tekniikoita ongelmien hallintaan. Eri tekniikoista valitaan kuntoutujalle sopivimmat ja niitä kokeillaan arjessa. Psykologisesta yksilökuntoutuksesta kuntoutuja saa kotiin mukaansa kirjallisen materiaalin. Hypnoosikuntoutuksessa pyritään kuntoutuja saamaan hänelle sopivaan rentouden tilaan, jolloin mieli on vastaanottavaisempi yhteisen tavoitteen suuntaisille suggestioille. Hypnoosilla pyritään vaikuttamaan ennalta sovittuihin ongelmakohtiin ja tapaamiset ovat aina teeman mukaisia. Tietokonepohjaisessa kuntoutuksessa tehdään nimensä mukaisesti tietokonepohjaisia harjoitustehtäviä kaksi kertaa viikossa. Harjoitteiden avulla pyritään kehittämään niitä osa-alueita, joissa kuntoutettavalla on eniten ongelmia. Kuntoutukseen voi hakeutua mukaan jo nyt keväällä ja kuntoutukset on tarkoitus aloittaa elokuun 2007 alussa. Kuntoutukseen hakeudutaan käymällä alkuhaastattelussa. Kuntoutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä AD/HD-kuntoutusprojektiin puhelimitse ( ; Anita Vedenpää tai Maarit Virta) tai sähköpostilla Teksti Maarit Virta (ent. Leskelä) Tekstin koonnut Jari Hämäläinen Projektin tutkijat: Maarit Virta, neuropsykologi Anita Vedenpää, psykologi Risto Vataja, neurologi, psykiatri Markku Partinen, dosentti, neurologi Esa Chydenius, psykoterapeutti Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri Matti Iivanainen, professori, neurologi 13 3 /2007
14 HARRASTUKSESTA ILOA ELÄMÄÄN Katsaus Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektiin Teksti Noora Mikkonen, YTM, projektityöntekijä Harrastukset ovat ilo kenelle tahansa. Autistisille, dysfaattisille, Aspergersekä ADHD / ADD-lapsille ja - nuorille voi kuitenkin olla vaikeaa kokeilla uusia asioita. He viettävät paljon vapaa-aikaa kotonaan, he viihtyvät tietokoneen ääressä, heillä saattaa olla alhainen motivaatio muutoksiin tai huonoja kokemuksia aikaisemmista harrastusryhmistä. Lisäksi heidän sosiaaliset taitonsa ovat usein puutteellisia, joten ryhmässä toimiminen voi tuottaa vaikeuksia. Uusien tilanteiden ja ihmisten kohtaaminen saattaakin olla esimerkiksi epäonnistumisten pelossa tai vähäisten kokemusten vuoksi heille epämieluisaa. Muun muassa edellä mainitut seikat ovat syynä siihen, että mielekkäiden harrastusten ja vapaaajantoimintojen löytyminen on heille tärkeää, mutta usein vaikeaa. ulkopuolisille kuin esimerkiksi omille vanhemmille. Liikkeelle yhdistysten ideoimana Ryhmäläisiä ja työntekijöitä Joensuun Vesikossa. Vetäjänä Joensuun Uimaseuran valmentaja. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren käyttäytymisen piirteet vaikuttavat myös koko perheen elämään. Perheessä, jossa on erityislapsi, sisarusten huomioiminen on erityisen tärkeää. Käytännössä kuitenkin erityislapsi vie paljon vanhempiensa ja muiden läheistensä aikaa ja huomiota. Sisarukset saattavatkin tuntea vihaa tai surua, koska eivät aina saa aikuisilta tarvitsemaansa huomiota ja huolenpitoa. Erityissisarus voi herättää myös kateutta, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää ja hämmennystä. Näistä syistä on tärkeää opettaa sisaruksille selviämiskeinoja hankalia tilanteita varten ja kuunnella heidän tunteitaan, jotka liittyvät sisaruksen erityisyyteen. Vertaisryhmä on tähän mahdollinen paikka. Negatiivisista tunteista saattaa olla helpompi kertoa Tietoisina edellä mainituista seikoista Pohjois-Karjalan Dysfasiayhdistys ry:n, ADHD-yhdistys ry:n ja AKIVA ry:n jäsenet alkoivat ideoida toimintaa, jolla voitaisiin vastata edellä mainittuihin käytännön tarpeisiin. Tästä ideasta syntyi Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti eli RRA-projekti, joka on käynnistynyt maaliskuussa Mikä on Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti? Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektin eli RRA-projektin toiminta on suunnattu vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on autismin, dysfasian, ADHD / ADD:n tai Aspergerin oireyhtymän piirteitä. Lisäksi projektissa toteutetaan vertaistukitoimintaa erityislasten ja -nuorten sisaruksille. Toiminta-alueena ovat Joensuu ja lähikunnat. Projekti toteutetaan Rahaautomaattiyhdistyksen tuella vuosina Toimintakaudella syksy 2006 kevät 2007 projektissa toimii kolme ryhmää: pienten ryhmä, isojen ryhmä ja sisarusryhmä. RRA-projektin tavoitteena on suunnitella ja harjoitella yhdessä kohderyhmän henkilöiden kanssa uusien kokemusten hankkimista. Uusien kokemusten ja erityisesti onnistumisen kokemusten kautta voi löytyä pysyvä harrastus tai vapaaajanviettotoiminta. Samalla pienryhmissä harjoitellaan yhdessä olemista ja toisten huomioonottamista, mikä luo mahdollisuuksia tärkeiden sosiaalisten taitojen oppimiseen. Lisäksi toimintaa voi suunnitella, kokeilla ja harjoitella ryhmässä tuttujen 3 /
15 ja osaavien ohjaajien tuella, jolloin lapsen ja nuoren itsetunto sekä itseluottamus voivat kehittyä. Sisarusten vertaistukitoiminnan tavoitteena on, että sisaruksilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tuntemuksia erityislapsen tai -nuoren sisaruksena olemisesta toistensa kanssa. Lisäksi sisarusryhmässä tärkeää on tiedon saaminen. Vertaistuen sekä tiedon kautta sisarusten ymmärrys voi lisääntyä, mikä mahdollisesti edistää myös tasavertaisuuteen oppimista. Projektin päätavoitteet ovat: - löytää lapselle tai nuorelle mielekäs harrastus- tai vapaa-ajanviettomahdollisuus ja siten ehkäistä syrjäytymistä - luoda toimintamallia harrastustoiminnan kehittämiseksi Joensuuhun ja lähikuntiin - oppia ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sisarusten vertaistukiryhmässä Ryhmätoiminnasta yksilöllisiin harrastuksiin Pienten ja isojen ryhmässä kummassakin on kuusi kouluikäistä poikaa. Ryhmien toiminta alkoi kesäkuussa 2006 tutustumis-/ Kiipeilemässä Joensuun Palloilukeitaalla Miekkailua Karjalan Kalpan opastuksella toimintapäivillä. Varsinaisen toimintakautensa ne aloittivat elokuussa. Syksyllä ryhmät kokoontuivat kerran viikossa noin kaksi tuntia kerrallaan. Kokoontumiskerroilla tutustuttiin Joensuun ja lähikuntien eri harrastus- ja vapaaajantoimintoihin, joita oli suunniteltu lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa toiveiden pohjalta. Kerran kuukaudessa vietettiin ryhmän yhteistä hetkeä palautekeskustelun merkeissä. Palautekeskusteluissa oli ajoittain mukana myös vanhemmat ja niissä suunniteltiin toiminnan jatkoa ottaen huomioon ryhmäläisen yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Tammikuuhun 2007 mennessä kummallakin ryhmällä ryhmäkokoontumisia oli takana noin 15. Ryhmät tutustuivat harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin harrastusalojen ja seurojen ohjaajien opastuksella kokeillen muun muassa judoa, kiipeilyä, uintia, ratsastusta, ilmaaseammuntaa, keilailua ja kuvataidetta. Syyskauden harrastuskokeilujen kautta kaikki isojen ja pienten ryhmien pojat olivat löytäneet sillä hetkellä omia kiinnostuksen kohteita 15 vastaavan lajin, jota halusivat lähteä kokeilemaan harrastusmielessä. Helmikuun aikana tavattiin myös jokaisen lapsen ja nuoren vanhemmat henkilökohtaisesti, jolloin työntekijöiden ja vanhempien oli mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja antaa palautetta puolin ja toisin. Samalla kuunneltiin perheiden toiveita jatkon suhteen. Huhtikuuhun 2007 mennessä suurin osa pojista on innostuneesti jatkanut tammikuussa aloittamaansa harrastusta, osa on vaihtanut sitä ja vain harva enää etsii itseään kiinnostavaa harrastusta. Ryhmäläiset kokoontuvat edelleen kerran kuukaudessa ryhmän yhteiseen hetkeen ja palautekeskusteluun. Niissä kuunnellaan jokaisen ryhmäläisen toiveita harrastuksen jatkamisen suhteen ja samalla ryhmäläiset jakavat kokemuksiaan harrastuksista. Kevätkauden aikana on täysin mahdollista kokeilla jopa aivan uusia harrastuksia, jos aiemmin löytynyt ei muutamien kokeilukertojen jälkeen enää kiinnosta. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori on löytänyt itseään kiinnostavan harrastuksen ja tekemisen ilo motivoi jatkamaan sen 3 /2007
16 parissa. Vaikka projektin yhtenä tavoitteena on löytää lapselle tai nuorelle harrastus- tai vapaaajanviettomahdollisuus, on sen tarkoituksena myös antaa uusia kokemuksia, mahdollistaa oppimaan uutta sekä mahdollisesti myös madaltaa kynnystä kokeilla ja tutustua harrastuksiin ja vapaaajanviettotoimintoihin. Tätä kautta myös tavoite uuden harrastuksen löytämisestä voi olla helpompi saavuttaa nyt tai tulevaisuudessa. Pienten ja isojen ryhmien ohjaajina olivat syyslukukaudella 2006 molemmat projektityöntekijät, yhteensä viisi ryhmäavustajaa ja yksi vapaaehtoistyöntekijä. Ennen vuoden vaihdetta mukaan projektin toimintaan on tullut myös kaksi yhteisöpedagogiopiskelijaa, jotka tekevät projektissa työoppimis- ja projektiopintoja. He toimivat tarvittaessa myös ryhmäavustajina. Keväällä 2007 ryhmäläisten yksilöllisillä harrastuskäynneillä ovat mukana samat ryhmäavustajat, opiskelijat ja tarvittaessa myös projektityöntekijät. Sisarusryhmä tietoa ja toimintaa Sisarusryhmässä on kahdeksan vuotiasta lasta ja nuorta. Ryhmä on käynnistynyt syyskuussa 2006 ja jatkuu vuoden 2007 toukokuuhun. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa vähintään kolme tuntia kerrallaan. Sisarusryhmän ohjaajina ovat toinen projektityöntekijä ja yksi ryhmäavustaja, joka on mukana myös muussa ryhmätoiminnassa. Myös opiskelijat ovat tutustuneet sisarusryhmän toimintaan ja tarvittaessa toimivat siinä ryhmäavustajina. Syksyllä mukana oli lisäksi vapaaehtoistyöntekijä omien mahdollisuuksiensa mukaan. Sisarusryhmän toiminta painottuu yhdessä tekemiseen ja toiminnallisuuteen. Ohjelmassa on ollut huhtikuuhun mennessä muun muassa seikkailua ja elämyksiä luonnossa, kuvataidetta, uintia ja teatteri-ilmaisua. Yhteistoiminta mahdollistaa keskustelemisen vapaamuotoisemmin erilaisista tilanteista ja asioista, joita erityissisaruksen perheessä ja varsinkin sisarusten välisessä elämässä kohdataan. Jokaisella kokoontumiskerralla ohjelmassa on teematuokio, jonka tarkoituksena on tarjota sisaruksille mahdollisuus keskustella mieltä askarruttavista asioista sekä samalla lisätä heidän tietämystään erilaisuudesta. Tuokioiden aiheina ovat olleet esimerkiksi mitä erityispiirteet, kuten ADHD ja dysfasia, tarkoittavat, hankalat ja haastavat tilanteet kotona millaisia ne ovat, miten niissä voi toimia sekä mitä hyviä asioita sisaruudessa on. Sisarusten omat ja heidän vanhempiensa toiveet on otettu huomioon toimintoja ja teematuokioiden sisältöä suunniteltaessa. Usein erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten ja sisarusten välisessä arjessa korostuvat haastavat Ryhmäläiset kokeilemassa jousiammuntaa 3 /
17 Joensuun ratsastusopistolla ja hankalat asiat sekä kielteiset tunteet. Sisaruksena olemiseen ja sisaruuteen liittyy kuitenkin myös paljon positiivisia tunteita, kuten iloa, rakkautta ja ylpeyttä sekä myönteisiä asioita, kuten uusien asioiden opettamista erityissisarukselle ja mukavaa yhdessä olemista. Vertaisryhmässä onkin tärkeää, että sisarukset voivat vapaasti ilmaista sekä myönteiset että kielteiset tunteensa. Perhe, harrastukset ja erilaisuus Aiemmin todettiin, että autistisille, dysfaattisille, Asperger- sekä ADHD / ADD-lapsille ja -nuorille harrastuksen löytyminen voi olla vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että uusien asioiden kokeileminen on usein heille epämieluisaa tai vaikeaa. Tämän lisäksi vanhemmilla voi olla kielteisiä kokemuksia lapsen aiemmista harrastuskokeiluista kuten kokemus siitä, että harrastuksen ohjaajat ovat olleet liian nuoria tai heillä ei ole ollut riittävästi tietoa tai kokemusta erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren kanssa toimimisesta. Myös seurojen ja harrastusalojen työntekijöillä voi olla esimerkiksi epävarmuuden tunne ottaa mukaan ryhmään erityislapsi tai -nuori tai aiempia epäonnistumisen kokemuksia heidän ohjaamisestaan. RRA-projektin yhtenä toimintaperiaatteena on antaa harrastusalojen ja seurojen työntekijöille ja ohjaajille yleistä tietoa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa toimimisesta, esimerkiksi siitä, kuinka voi toimia, että ymmärrys puolin ja toisin mahdollistuu. Lisäksi heille pyritään antamaan harrastuskäynneillä yksilöllistä tietoa ryhmäläisistä. Myös vanhempia on rohkaistu kertomaan lapsen erityispiirteistä, kun he ovat olleet mukana harrastuskäynneillä. Lisäksi suunnitelmissa on järjestää ensi syksynä harrastusalojen henkilöille koulutuspäivät, sillä tiedon lisääntyminen voi lisätä varmuutta ja uskallusta kohdata lapsi tai nuori erityisine tarpeineen. 17 RRA-projektin näkökulmasta kokemukset harrastusalojen ja seurojen henkilöiden toiminnasta ovat kuitenkin olleet hyvin positiivisia. Syksyn tutustumiskäynneillä harrastusten ohjaajat kertoivat omasta toiminnastaan sekä neuvoivat ja ohjasivat ryhmiä ammattitaitoisesti. Kevään aikana omien harrastusten löydyttyä he ovat edelleen olleet kannustavia ja rohkaisevia ja innostaneet ryhmäläisiä jatkamaan harrastustaan. Ryhmäläiset on siis otettu avosylin vastaan! RRA-projektiin osallistumisen kautta moni lapsi ja nuori on saanut mahdollisuuden tutustua turvallisessa ympäristössä erilaisiin harrastuksiin sekä saada onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että RRA-projekti olisi ainoa väylä päästä kokeilemaan uusia asioita ja etsimään omaa harrastusta. Joensuun ja sen lähikuntien harrastustarjonta on monipuolinen ja me projektityöntekijät kannustammekin ottamaan rohkeasti yhteyttä eri 3 /2007
18 harrastusten tuottajiin ja ohjaajiin. Heiltä kannattaa tiedustella mahdollisuutta päästä tutustumaan harrastukseen ja jopa kokeilemaan sitä. RRA-projekti ja tulevaisuus Lukuvuoden ryhmät päättyvät vuoden 2007 kesäkuussa. Sisarusryhmä päättää toimintansa kevään toimintapäivään. Isojen ja pienten ryhmille järjestetään kesäkuussa ryhmätoiminnan päätteeksi kahden yön mittaiset leirit. Leirien aikana käydään läpi edellisen vuoden toimintaa sekä suunnitellaan ja ohjataan ryhmäläisten omaa vapaaajantoimintaa eteenpäin. Tavoitteena on, että he aloittavat syksyllä 2007 oman harrastuksen ja tarvittaessa Tulevaisuuden haasteena onkin, voisiko RRAprojektin kehittämä toimintamalli olla osa jotain sellaista, joka mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. heitä tuetaan harrastustoiminnan alkuun pääsemisessä. Uudet ryhmät aloittavat vuoden 2007 kesällä ja syksyllä, ja niihin on hakuaika huhtikuu Pienten ja isojen ryhmään valitaan noin kuusi lasta ja nuorta. Valintaperusteita ovat muun muassa ikä, kehitystaso, meneillään olevat harrastukset ja terapiat sekä ryhmien kokonaisvaltainen toimivuus. Sisarusryhmään valinnat tehdään hakutilanteen mukaan. Valinnat tekee moniammatillinen työryhmä. kohderyhmän tarpeisiin sekä toiminnalle asetettuihin odotuksiin. Kehittämisessä hyödynnetään muun muassa perheiden ja projektityöntekijöiden kokemuksia, projektissa laadittuja tyytyväisyyskyselyjä, projektin johto- ja ohjausryhmän näkemyksiä sekä tulevaisuudessa projektista valmistuvia opinnäytetyötä, gradua ja väitöskirjaa. Projektissa tehdään paljon yhteistyötä. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Honkalampi-säätiö, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen ja psykologian laitokset, PKSSK:n lastenneurologian poliklinikka, lähikuntien nuoriso-, vapaa-aika-, liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimet, sekä eri harrastusalojen työntekijät ja ohjaajat. Lisäksi projektista pyritään tiedottamaan useille eri tahoille hyödyntäen useita kanavia. Yhteistyön ja tiedotuksen avulla RRAprojektia, sen toimintamallia ja hyviä käytäntöjä, tehdään laajemmin tunnetuksi ja tutuksi. Samalla viestitetään sitä, että tarve tällaiselle toiminnalle on suuri. Tulevaisuuden haasteena onkin, voisiko RRAprojektin kehittämä toimintamalli olla osa jotain sellaista, joka mahdollistaisi toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Yhteystiedot Projektityöntekijä Noora Mikkonen p Lähteet Erilainen, samanlainen sisaruus. Opas pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen sisaruksen tukemiseen Kehitysvammaisten Tukiliitto, Mannerheimin Lastensuojelun Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö ja Väestöliiton perinnöllisyysklinikka. Kujanpää, Sari & Mäkinen, Marika Sisarusryhmä. Vertaistukea lapsille, joilla on erityinen sisarus. Keski-Suomen autismiyhdistys ry. Parker, Jan & Stimpson, Jan Sisarussuhteet. Kilpailua ja rakkautta. Helsinki: Otava. Von Tetzchner, Stephen & Martinsen, Harald Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Tallattuja polkuja. Vanhempien kokemuksia ja ajatuksia arkipäivän elämästä autismin kirjon lasten kanssa Kanta- Hämeen HYMY ry, Pohjois- Karjalan Akiva ry, Päijät-Hämeen Autismi- ja Aspergeryhdistys ry ja Pääjärven kuntayhtymä. Projektin toiminta jatkuu RAY:n tuella vuoteen Projektin yhtenä tavoitteena on luoda toimintamallia erityislasten ja -nuorten harrastustoiminnan kehittämiseksi Joensuuhun ja lähikuntiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi projektin toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään siten, että se vastaa yhä paremmin Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projekti Torikatu 33 B, 2.krs Joensuu Projektivastaava Marita Hirvonen p Melamies, Nina Kumpikaan meistä ei pärjää yksin. Sisaruksena perheessä, jossa on vammainen lapsi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö. 3 /
19 JÄSENYHDISTYSTEN KERTOMAA Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählyjoukkueen pelimatka Turkuun Turun joukkue taisteli sitkeästi ja urheasti. Pelin aikana nähtiin upeita yksilösuorituksia ja näyttäviä yhteispelin kuvioita. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen sählykerho on toiminut kolme vuotta. Lauantaina matkasimme kolmella henkilöautolla kymmenen pelaajan voimin Turkuun historialliseen ensimmäiseen turnaukseen. Vastustajamme oli Dyma ry:n sählyjoukkue. Matkaa oli valmisteltu useamman kuukauden ajan. Turkuun saavuttuamme paikallisen yhdistyksen huoltajat ilmoittivat, että heillä ei ole kuin kuusi pelaajaa, kun joitakin pelaajia oli jäänyt saapumatta. Jo ensimmäisen erän jälkeen oli selvää, että Helsingin joukkue oli taidollisesti turkulaisia edellä, mutta Pelin loputtua totesimme, että lopputuloksella ei ollut niin väliä. Pääasia oli, että kaikki saivat pelata ja nauttia siitä. Ennen kotimatkaa kävimme vielä yhdessä syömässä ravintolassa. Toivottavasti tällaisia pelejä olisi jatkossakin eri yhdistysten välillä. Joukkueemme ottaa syksyllä uusia haasteita vastaan! AD/HD - HELSINKI hakee uutta vetäjää, koska nykyinen vetäjämme lopettaa keväällä Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä: jussi.markkanen@luukku.com. Teksti: AD/HD HELSINKI (Jussi Markkanen) Kuvat: Dyma ry (Ilkka Metsälä) 19 3 /2007
20 TUKIHENKILÖVERKOSTO-PROJEKTI voimaa varhaiseen vanhemmuuteen ja lapsuuteen AD/HD-perheessä syrjäytymisuhkaa sekä olla osaltaan luomassa turvalliset lähtökohdat tasapainoiselle lapsuudelle. Tukihenkilöiden tuella vanhemmat voimaantuvat uudessa elämäntilanteessa, jossa perheeseen on syntymässä tai syntynyt lapsi. Projektin tavoitteena on vahvistaa vanhempien luottamusta kykyihinsä kasvattajina ja vahvistaa vanhempien keskinäistä vuorovaikutussuhdetta sekä vanhempien ja lasten välistä kiintymyssuhdetta. Tavoitteena on tukea vanhempia kehittämään ja vakiinnuttamaan lapsen kannalta tärkeitä arjen rutiineja sekä lisätä vanhempien jaksamista arjessa lasten kanssa. Tuen tarve ja toiminnan pääpaino on perheiden odotus- ja varhaislapsuusvaiheessa. Vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus verkottua eri tahoille tukihenkilötoiminnan avulla ja siten löytää yhteisöllisyyttä ja vertaisuuden kokemista. Jokaisen perheen kohdalla tavoitteet mietitään erikseen palvelemaan heidän tarpeitaan. Tukihenkilö elämän myrskyihin ja myötätuuleen ADHD-liitossa on käynnistynyt keväällä Raha-automaattiyhdistyksen tukema 3-vuotinen projekti. Sen päämääränä on luoda ja vakiinnuttaa jäsenyhdistystasolla toimiva vapaaehtoisuuteen perustuva tukihenkilöverkosto projektin kohderyhmänä olevien perheiden tueksi. Kohderyhmänä ovat vanhemmat, joista ainakin toisella on diagnosoitu AD/HD, jotka odottavat tällä hetkellä lasta tai ovat 0-6 vuoden sisällä tulleet vanhemmiksi. Projektin tavoitteena on ehkäistä AD/ HD-perheen vanhempien ja lasten Projektin tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveysseuran laatiman tukihenkilömallin mukaisesti. Suomen Mielenterveysseura onkin tässä projektissa tärkeä yhteistyökumppani. He ovat kouluttaneet tukihenkilöitä 1980-luvun alusta asti vapaaehtoiseen mielenterveystyöhön. Tukihenkilöiltä ei vaadita aiempaa kokemusta tai alan koulutusta. Heidät valikoidaan kuitenkin huolella edellyttäen kykyä riittävän tuen 3 /
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotAutismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia
edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotPäivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko
Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotLeija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen
Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotSyksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA
ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotSUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET
SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä
LisätiedotVertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli
Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotPsykologiset interventiot ADHD-aikuisilla
Psykologiset interventiot ADHD-aikuisilla Kuntoutuspäivät 22.3.2012 Maarit Virta PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Psykologipalvelu Psyyke Oy Helsingin yliopisto www.psyyke.fi Käyttäytymistieteiden
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY
TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotKetään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen
Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotOmaisyhdistys satakuntalaisille
Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotVanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa
Vanhempien kokemuksia perheiden kohtaamista haasteista harrastustoiminnassa Maarit Kuoppala Projektipäälllikkö PAUT - hanke TAUSTAA Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry (HAY) hallinnoi neljän laajennetulla
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotYhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea
Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,
LisätiedotVälillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotErilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde
LisätiedotLäheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005
Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotPALVELUT KÄYTTÖÖN! Oikeuksienvalvonnan asiantuntija apunasi
PALVELUT KÄYTTÖÖN! Oikeuksienvalvonnan asiantuntija apunasi Näkövammaisten liiton alueellinen oikeuksienvalvonta sinun asiallasi kohti toimivaa sosiaaliturvaa Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ovat sosiaalialan
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotKIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia
1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotTässä yhdistystiedotteessa käsitellään:
Tärkeää: Kevätkokouksen kannanotto Aivovammanuoret Instagramissa Tulevia tapahtumia Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto... 2 Aivovammanuoret Instagramissa...
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHyvät tyypit toimii. Ensiapukoulutus osaksi yläkoulujen arkea.
. Annetaan yhdessä nuorille rohkeus auttaa Tausta ja tarve Nuorille suunnatun ensiapukoulutuksen kehittäminen yläkoulujen ensiapuohjelmana käynnistyi kesällä 2015 Punaisen Ristin teettämän taustaselvityksen
Lisätiedot