Sytyke. Olethan maksanut jäsenmaksusi? 2/2012. Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti. Kuva: Sohvi. Jäsenmaksulappu sivulla 17

Transkriptio

1 Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti 2/2012 Olethan maksanut jäsenmaksusi? Jäsenmaksulappu sivulla 17 Kuva: Sohvi

2 VIRIKKEEN JA MIELENMAJAN YHTEYSTIEDOT SISÄLLYS Mielenmajan yhteystiedot...2 Pääkirjoitus..3 Ajatuksia yhteisöstä Näppärät näpit Mihin on laitettava rajat? Jyväskylässä..6 Rekon pulma...7 Jamon kysymykset..7 Vitsejä..7 Toimintaa Ristiinassa....8 Kesän ruokailusta....9 Timo Peltovuori uusiin tehtäviin...9 Pitkäjärvellä saunomassa Outin ohrarieska..10 Tietopalvelu Propelli kesällä Opiskelijoiden terveiset..11 Virikkeen jäsenedut Virikkeen ryhmät. 12 Mielellään. 13 Uni..14 Talon tapahtumakalenteri.15 Ristikko...16 Jäsenmaksu..17 Avako koulutuksesta..18 Ihmisen paras ystävä koira 20 Asiaa ruokailusta Mielenmajan ruokailu päivittäin Klo Ilmoittauduthan klo 10 mennessä puh: Ruoan hinta 3,50 ANNIKINKATU MIKKELI / Seija / Alakerta virike@virikery.fi seija.rouhiainen@virikery.fi / Mielenmaja / Leila / Minna leila.selenius@mikkeli.fi minna.juuti@mikkeli.fi marjo.pylkkanen@mikkeli.fi Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti Julkaisija Virike ry ja Toimintakeskus Mielenmaja Toimituksen yhteystiedot: Päätoimittaja Mimmi Hämäläinen mimmi.hamalainen@virikery.fi Toimitussihteeri Asko Korhonen Asko.korhonen@virikery.fi Kuvat Henry Käräjämies henry.karajamies@gmail.com 2

3 Pääkirjoitus Yksinäisyys voi sairastuttaa sairastuminen voi syrjäyttää Ihminen kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Meillä on tarve tuntea olevamme jollekin tärkeä ja tarve tuntea toinen ihminen läheiseksi ja tärkeäksi. Jokainen kokee joskus ohimenevästi yksinäisyyden tunteita. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihmisellä seuraa. Ihminen voi olla yksinainen vaikka hänellä olisi paljon ystäviä. Jokaisella meistä on tarve ja halu kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön, tulla kuulluksi ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Valitettavasti tämän päivän yhteiskunta luo syrjäytyneitä, kyläyhteisöissä ei enää tunneta toisia, naapurit ovat vieraita toisilleen eikä kaikilla ole yhteyksiä sukulaisiinsa. Yksinäisyys on tämän päivän maailmassa iso ongelma, mihin ei ole lääkettä ja sen torjumiseen ei ole resursseja. Yksinäisyyttä voi torjua osallistamalla ihmisiä, olemalla ihminen ihmiselle ja kuuntelemalla. Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta. Mielenterveyskuntoutujien hoitoon pääsystä pitäisi tehdä yksinkertaisempaa ja helpompaa. Sairas ja yksinäinen ihminen ei jaksa etsiä kuntoutumisen polkua tässä kovin byrokraattisessa yhteiskunnassa yksin vaan tarvitsee siihen tukea, palveluohjausta. Ongelmiin pitäisi puuttua tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ja ihmisen tulisi päästä hoitoon varsinkin silloin jos hän kokee itse siihen olevan tarvetta. Kukaan ei todennäköisesti huvikseen ja turhan takia pyri itse hoitoon. Tästä yhteiskunnasta jossa tällä hetkellä elämme, on tullut liian suorituspaineinen, lähes kaikki pyörii rahan ja materiaalin ympärillä. Jos tästä kelkasta putoaa, ilman että on turvaverkkoa ympärillään, yksilö voi ajautua hirvittäviin ratkaisuihin. Yhteiskunnan tulee muuttua siten, että pystymme luomaan jokaiselle sosiaalisen turvan ja tuen. Raha on vain väline, ilman ihmissuhteita ja yhteisöllisyyttä olemme hukassa. Yksinäisyys on pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua. Myös leimautumisen pelko edesauttaa tilanteen pahenemista. Jos yksilö hakeutuu hoitoon, yhteiskunta, kanssaihmiset lyövät hänelle leiman otsaan. Hänestä tehdään erilainen, pahimmillaan yhteiskuntakelvoton yksilö, joka ei ole kuin rasitteena systeemille, jolloin ihminen voi päätyä epätoivoisiin tekoihin. Ihmisillä pitää olla matalankynnyksen kohtaamispaikka, jossa ihminen otetaan ihmisenä vastaan ja jossa ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi. Erilaisuuden hyväksyminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Voimme yhdessä yrittää tehdä yhteiskunnasta hyväksyvämmän, kun pystymme hyväksymään erilaisuuden ja otamme jokaisen yksilön huomioon tarpeellisena kaikkine puutteineen. Mahdollistaessamme matalankynnyksen osallistumispaikkoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä syrjäytyneille, näin osoitamme välittämistä kanssaihmisiä kohtaan tukemalla ja kysymällä oikeasti mitä sinulle kuuluu. Tavoitteena on arjesta selviytyvä, osallistuva yksilö. Mikkelistä löytyy tällainen matalankynnyksen paikka, Mielenmajatalo, jossa päivätoiminnasta vastaa Mikkelin kaupunki ja ilta- ja viikonlopputoiminnasta Virike ry. Kummallakin heistä on matalankynnyksen työtoimintaa. Resurssimme ovat liian pienet, esimerkiksi Virikkeellä on yli 400 jäsentä ja vain yksi palkattu työntekijä. Tällaisiin paikkoihin pitää suunnata resursseja enemmän, jotta useampien syrjäytyneiden elämänhallinta kohentuu, vastuunottaminen omasta toiminnasta kasvaa ja heidän yhteiskunnallinen asemansa paranee. Mielenmajatalolla halu yrittää auttaa on kova. Meillä on välittämisen meininki ja kuunteleva ja kannustava ilmapiiri. Tällä kirjoituksella haluamme haastaa kanssaihmiset mukaan talkoisiin, jossa päämääränä on hyväksyvämpi ilmapiiri yhteiskunnassa. Mimmi Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Länsi-Savossa 3

4 Ajatuksia yhteisöstä Katri Kuurne 1. Mitä on yhteisö Yhteisöllä tarkoitetaan jäsenistä koostuvaa rakennetta, jossa yksilöt ovat omaksuneet samanlaisia tavoitteita. Esimerkiksi terveyden edistäminen tavoitteena yhdistää niin Mielenmajan asiakkaita kuin myös henkilökuntaa. Yhteisen kielen löytyminen on rikas löytöretki, joka parhaimmillaan yhdistää eikä etsi syntipukkia. Rakastunut ihminen unohtaa arjen säännöt, hän elää tuntien rakkaan läsnäolon. Se myös herättää tunteita ympärillään: joista kukin on oman henkilöhistoriansa tuote. Et voi rakkauden suojaa ryövätä pois siinä menisi kauniit kuvat ja elämän nektarit. Lisääntymiseen tarvittava suoja. Toiseen ihmiseen tutustuminen ja hellyys on minun virheeni läheisyyden tilan sokeus. Anteeksi. 2. Mihin tarvitaan käsitteitä Itse elävä elämä asettaa tehtäviä ja rakentaa yhteenkuuluvuutta. Jotta osattaisiin nähdä periaatteet ja säännönmukaisuudet on varminta kuvata käsitteitä, kuin juosta valtoimiltaan pienten havaintojen mukaan. 3. Yhteinen tavoite Meitä yhdistää yhteinen tavoite voittaa psyykkisten terveyden häiriöt. Tämä vaatii luovuutta, joustavuutta ja poisoppimista ja solidaarisuutta. Toveruus, elävä yhteyden solmiminen ja toisen kunnioittaminen kasvavat yhteisöllisyyden hedelmänä. 4. Rakkaus ja hoitoyhteisö Tule rakkaani, lähtekäämme maalle. Kyliin yöpykäämme. Käykäämme varhain viini viljelmiin, katsomaan, miten viiniköynnös kukkii, miten kasvavat hedelmäpuut. (Laulujen kirja, Raamattu) Rakkaus on ihmisiä yhdistävä voima. Se tavoittaa pikkumaisuuden ja avaa elämän merkitykselliseksi koetut tunteet. Rakkaus on kuin vaalea takki, joka suojelee kantajaansa. Se antaa luvan elää elämää pienenä ihmisenä. Se ei poista yksinäisyyttä, mutta se tunteissa suojelee perusturvallisuutta. Elämän polku on edessäsi kaikkine portteineen. Ota se vastaan iloisin mielin ja avoimin sydämin, niin tulet huomaamaan, kaikkien porttien avautuvan paljon helpommalla kuin uskoitkaan. Sanna 4

5 Näppärät Näpit Tee vihdat ja vastat itse Vihtojen ja vastojen tekeminen on taitolaji, mutta ehkei sitä pidä pelätä. Omiin löylyihin itse tehty on ihan kelpo, vaikkei se ihan taiteen sääntöjen mukainen mallikappale olisikaan. Ennen marssia metsään pitää kuitenkin pari juttua tietää. Vihdan/vastan materiaalin kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, eli oksien katkominen vaatii maanomistajan luvan. Metsään ei myöskään kannata lampsia milloin sattuu, jos vihtansa/vastansa haluaa säilömiskelpoiseksi talvea varten. H-hetken voi laskea kuun syntymän merkistä, eli kun allakassa on musta ympyrä, tehdään vihdat/vastat siitä laskien päivän välissä. Toisin sanoen aikaa on siinä kolme vuorokautta. Tuona aikana tehdyissä vihdoissa pysyvät lehdet kiinni. Lehtien kiinni pysymiseen vaikuttavat myös kasvuolosuhteet. Hyvä vihtapuu on hitaasti kasvanut. Lehden pitää olla tervettä, täysikasvuista ja vihreää. Koivun tuoksun voi säilöä Itse tehdyn vitsan/vastan voi säilöä itsekin pakastamalla tai kuivaamalla. Saunomisen jälkeen vihta/ vasta huuhdotaan, jonka jälkeen sen voi jälleen säilöä seuraavaa käyttökertaa odottamaan. Pakastaminen Vihta/vasta suljetaan tuoreeltaan tuorekelmuun tiiviiksi pötköksi. Pakastetaan nopeasti. Kun vihta/ vasta otetaan pakkasesta, sitä sulatetaan ensin kääreen kanssa puoli tuntia ja avattuna vielä huoneenlämmössä puolitoista tuntia. Sen jälkeen se on käyttövalmis. Kuivaaminen Vihta/vasta ripustetaan tuoreena viileään, ilmavaan ja pimeään paikkaan. Otetaan käyttöön hautomalla lämpimässä vedessä pari tuntia. Vastan teko-ohje Valitse ensin 4-6 lyhyttä taipuisaa koivun oksaa. Riivi niistä lehdet ja aseta puolet oksista latvapäät vastakkain ja pyöritä ne naruksi. Puno tämä renkaaksi ja leikkaa sojottavat päät pois. Valitse sitten kauniita sopivanmittaisia koivun oksia ja lado ne ulkopinta ylöspäin. Käännä kimppu ympäri ja lado loput oksat. Aseta panta ja leikkaa tyvet sopivan mittaisiksi. Kun vihta on valmis, voi saunominen alkaa. Laita lauteille isohko astia ja täytä se lähes kylmällä vedellä. Upota vihta siihen aina kun sillä ei vihdota. Vihtaa ei saa laittaa kuumaan veteen eikä kuumalle kiukaalle. Eikä sitä saa jättää hetkeksikään kuumalle lauteelle. Vihdan teko-ohje Kerää oksaa. Raappaa sidontavitsaksen kuori ja kierrä vitsasta tyvipäätä kohti. Lado vihta. Asettele oksat lehden harmaampi puoli ulospäin, jotta lehdet eivät vihtoessa tartu ihoon kiinni. Lisää oksia vihtaan päältäpäin, viuhkamaiseen muotoon. Kun noin puolet vihdasta on ladottu, käännä vihta ja lado toinen puoli. Lopuksi sido vihta. Pujota siteen teroitettu pää kädensijan lävitse, kierrä siteeseen lisää kierteitä ja kiepauta side kaksi kertaa kädensijan ympäri. Pujota solmuun. Tee toinen sidos ja viimeistele kädensija. 5

6 Keväällä 1986 Hakunilanrinteen toinen luokka heitti hyvästit koulunkäynnille. Opettaja eli minä avasi oven luokalle ja antoi vapauden juosta ja telmiä lähipiirissä. Kun koitti todistusten jaon päivä; itse kukin oppilas todistuksen saatuaan ulvahti riemukkaasti ja juoksi ulos iloiten. Minä jäin Marjukan kanssa kahden ihmettelemään, miten nuori opettajatar jätti oppilaat riemukkaasti ja vähän hylätyksi tullen jäi ihmettelemään. - Pohdin olenko liian sallivainen, kun toiset ahertaen pänttäävät kertotaulua ja haaveilevat pallopelistä koulun pihalla. - Ja siihen pysähdyin: lasten energiamäärän ihmettelyyn ja opettajan roolin vaikeuteen. - Mihin on laitettava rajat. Kasvatustieteissä on nostettu keskustelua rajasta, mihin pannaan kiellot ja määräykset vanhalla tavalla. Miten myönteisellä rajanvedolla suunnataan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. On jopa väitetty, että lapset määrittelevät rajat, Mielenmajatalon piha täyttyi odottavista ihmisistä tiistaina 12.6 kello 8 aikaan aamulla. Edessä oli Mielenmajatalon yhteinen retki Jyväskylään. Matkaan lähti 46 iloista ihmistä. Kun kaikki oli saatu kyytiin aloitettiin matka kohti Jyväskylää, tarkemmin Vaajakoskea jossa oli määrä nautiskella kahvit Naissaaren kahvilassa. Aamukahvit ja tuoreet pullat nautittuamme kävimme tutustumassa ja tekemässä ostoksia Desing puoti Puttipajassa. Puttipajasta löytyi runsaasti (melko hinnakasta) ostettavaa kodin sisustustavaroista kynttilöihin ja pehmoleluihin. Puttipajasta lähdimme Jyväskylään Savutuvan Apajaan Haapaniemeen. Savutuvan Apaja Haapaniemessä Jyväskylän maalaiskunnassa on Apposen perheen aikaansaannos ja voimannäyte. Apposet ovat koonneet Päijänteen niemelle kolmisenkymmentä vanhaa keskisuomalaista talonpoikaisrakennusta ja luoneet niiden ympärille kauniin pihapiirin. Savutuvan Apajassa lounaan syötyämme kävimme Mihin on laitettava rajat? Katri Kuurne Jyväskylässä mielihalun ja pääasiallisen suunnan. Lapset ovat määräileviä ja aikuiset sopeutuvat lasten luomiin ehtoihin. Toisin oli ennen. Pienistä auktoriteeteista ovat syntyneet huojuvat rajat. Kaikki kärsivät. Olisiko löydettävissä kultainen keskitie? Kaikki puhuvat toiminnasta ja sen luomisesta. Onkin kysymys toiminnan mielekkyydestä lapsen ja nuoren elämässä. Srintterii, tietokoneen näppäri käyttää useita tunteja näppäilyyn, koneisiin ja ohjelmiin. Se on feedbackiä heti miten. Ja siksi palkitsevaa. Se tuottaa mielihyvää yksinäisenä ulvovana tietokonetulvana. Miten siihen tarttuisi vanhemmat? Menemällä mukaan? Retken ehdoton kohokohta oli ostoshetki Pandan tehtaanmyyma la ssa ajelemassa Jyväskylässä pientä kiertoajelua ja muun muassa pistimme yhden risteyksen jumiin, kun bussi ei päässytkään etenemään sitä reittiä mitä oli ollut tarkoitus ajaa. Seuraavana vuorossa oli Kallioplanetaario ja siellä Valon valtakunta -niminen näytös. Esitys vei meidät ihmeelliselle matkalle avaruuden halki. Kuinka maapallomme ja elämä saivat alkunsa? Esitys kertoi elämästä ja sen kehityksestä suuresta alkuräjähdyksestä nykyaikaan, maailmankaikkeuden kehitysilmiöistä, tähtien synnystä ja kuolemasta sekä aineen ja energian kiertokulusta. Kallioplanetaarion jälkeen matkamme kävi kohti Pandan tehtaanmyymälää Vaajakoskella, sieltä miltei jokainen osti herkkuja kotiin tuomisiksi. Sää reissun aikana oli aurinkoinen ja tunnelma mukava, hyväntuuliset ihmiset ja paljon hyvää mieltä. Niistä oli hyvä retki tehty. - Mimmi - 6

7 Rekon Pulma Jamon kysymykset Tee ruutupaperille sulkeutunut ketju viidestätoista neliöstä: 5 kpl 1x1 ruutua 5 kpl 2x2 ruutua 5 kpl 3x3 ruutua Jokaisesta neliöstä lähtee kahdesta kärjestä kulmakosketuksella neliöt siten, että: Tehtävä a) samankokoiset neliöt ovat peräkkäin Tehtävä b) joka kolmas neliö on samankokoinen Millään neliöillä ei saa olla lyhyttäkään sivukosketusta toisiinsa. 1. Mitä on Mascarpone? 2. Milloin Aurajuusto tuli Suomessa markkinoille? 3. Missä maassa on suurin viinivarasto pulloa? 4. Kuka on Jenni Haukio? 5. Mikä on Marokon pääkaupunki? 6. Mitä tarkoittaa Vademecum? 7. Mikä on tarttuvaa mutta ei pelottavaa? 8. Mikä on Suomen pienin lintu? 9. Mikä on Suomen suurin järvi? 10. Milloin Beatles hajosi? Vastaukset sivulla 15 Ratkaisu kahden edellisen numeron pulmaan: Vitsejä Miksi blondi ottaa eturenkaista ilmaa pois? -Koska penkki on liian korkealla Isäni oli RRRRRRRR-vikainen ja äitini SSSSHHHHHvikainen ja minusta tuli SSUHHT KOHT NORRRMAALI Joululauluja: Mikä on dementikon joululaulu? -Koska meillä on joulu Mikä on kiinalaisten joululaulu? -Mao on niin kaunis Mikä on poliitikon joululaulu? - En etsi valtaa loistoa Kirjoitti Pirkko 7

8 Toimintaa Ristiinassa Kahvia juodaan ja pullaa syödään Parinkymmenen minuutin ajomatkan päästä Mikkelistä sijaitsee tuleva Mikkelin uusi kaupunginosa Ristiina, joka liittyy Mikkeliin vuoden 2013 alussa. Ristiinassa mielen kuntoutuksen tukena toimii päivätoimintakeskus Tellus, mikä on auki maanantaista perjantaihin. Tellus on avoin päiväpaikka, olohuone, kaikille kuntalaisille. Kävijöitä Telluksessa on päivittäin henkilöä. Toiminta alkoi 15 vuotta sitten paikallisen K-Raudan yläkerran tiloissa. Palkattuja työntekijöitä Telluksessa on Otteliaana ja 1.7 aloittava vanha työntekijä Maiju. Työntekijät auttavat asiakkaita erilaisissa arjen pulmatilanteissa tarjoten palveluohjausta, taustatukea ja käytännön apua esimerkiksi erilaisten hakemusten kanssa. Telluksen keittiö tarjoaa ruokaa kahtena päivänä viikossa ja keittiöllä onkin yksi henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa ja yksi oppisopimuksella. Kahtena päivänä viikossa käy auttamassa yksi työntekijä. Kuntouttavan työtoiminnan työntekijät huolehtivat keittiötöiden lisäksi talon kunnosta. Ristiinan työpaja APE Apua Parempaan Elämään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. APEn toiminta on aloitettu pari vuotta sitten. Työpajalla on töissä noin 30 henkilöä ja muutamia heistä ovat työssä myös työpajan ulkopuolella esimerkiksi kunnalla tai kaupungilla. Palkattuja työntekijöitä APEssa ovat Jari ja Otteliaana. Työpajalla tehdään tuotteita tilauksesta ja myyntiin erilaisiin tapahtumiin esimerkiksi Ristiinan markkinoille, APElle on tulossa myös kotisivut joiden kautta tuotteita voidaan myydä edelleen. Valikoimaan kuuluu tuotteita voiveitsistä kirjahyllyyn ja patalapuista keulapurjeisiin. APEn tarkoitus ja tavoite on saada aktivoitua syrjäytyneitä ja syrjäytymässä olevia pitkäaikaistyöttömiä ja antaa heille näköaloja, että on olemassa paikka mihin mennä ja missä voi työskennellä omia voimavarojaan kokeillen ja niiden mukaan. Mimmi Tellus on kuntoutumisen paikka yhteisö, jossa jokaisella on oma paikkansa. Päivää voi Telluksessa viettää esimerkiksi biljardia pelaten, yhdessä kahvitellen tai vaikkapa retkeillen. Esimerkiksi kesäisin yhteisö tekee nuotio/onki/laituriretkiä suurin piirtein joka toinen viikko. Risla on Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistys Ristiinassa. Se on perustettu samoihin aikoihin kuin Tellus aloitti toimintansa eli noin 15 vuotta sitten. Jäseniä Rislassa on noin 80. Risla toimii vertaistuellisesti. Jäsenet tapaavat toisiaan avoimessa päivätoimintapaikka Telluksessa. Risla pitää Tellusta auki lauantaisin vertaistuellisesti. Niin kuin Mikkelissä julkisen sektorin toimija ja yhdistys, toimivat myös Tellus ja Risla käsi kädessä toinen toistaan tukien ja yhdessä tiiviisti toimien. Yhteisöllinen vuorovaikutus on yksi toiminnan perusajatuksia ja tasavertainen osallisuus on yksi toiminnan hyve. Risla on monessa mukana. Aktiiviset jäsenet kehittävät toimintaa yhä enemmän toiminnallisen kuntoutuksen suuntaan. Kahvia juodaan ja pullaa syödään Jari työpajalla 8

9 Kesän ruokailu jäsenille Mielenmajatalolla Yläkerran ollessa kiinni ruokailu tapahtuu alakerrassa, ilmoittautumiset alakerran puhelimeen numeroon Ruoan hinta 3,50. Viikko Retki Ristiinaan Hietaniemeen, ei ruokailua Virikkeellä 3.7 Kanarisotto, salaatti, marjakiisseli 4.7 Kalakeitto, leikkele, pannukakku ja hillo 5.7 Ohrapuuro ja mehukeitto, sämpylä, leikkele, vaniljakiisseli 6.7 Lihamureke ja muussi, salaatti, jäätelö 7.7 Makkarakastike ja perunat, porkkanaraaste, marjakeitto Viikko Lettusekoitus, salaatti ja raaste, leikkele, suklaamousse 10.7 Makkarakastike ja spagetti, salaatti, jugurtti 11.7 Jauhelihakeitto, leikkele, hedelmä 12.7 Retki Heinälahden kodalle, ei ruokailua Virikkeellä 13.7 Broilerikiusaus, salaatti, hedelmämix 14.7 Lihapullat ja ranskalaiset, salaatti, kiisseli Viikko Possusuikalekastike ja riisi, salaatti, hedelmä 17.7 Uunikala ja muussi, salaatti, raaste ja mehukeitto 18.7 Sosekeitto, sämpylä, leikkele, jäätelö 19.7 Retki Otavan kirkkokiville, ei ruokailua Virikkeellä 20.7 Uudet perunat, silliä, muna-sipulikastike, marjarahka 21.7 Makaronilaatikko, salaatti, mousse MTKL:n toiminnanjohtaja Timo Peltovuori uusiin tehtäviin Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori siirtyy Oulun Ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi. Hänen työhistoriansa Mielenterveyden keskusliitossa ehti kestää 19 vuotta. Syksyllä liitolle valitaan uusi toiminnanjohtaja. Hakuaika tehtävään on elokuussa. Toiminnanjohtajan sijaisuutta hoitaa Inkeri Aalto. Timo Peltovuori tuli liiton palvelukseen Pohjois- Suomen aluesihteeriksi, mistä eteni järjestöpäälliköksi ja lopulta toiminnanjohtajaksi. Hänen aikanaan liitto on kasvanut merkittävästi ollen tällä hetkellä Euroopan suurin mielenterveysalan järjestö. Peltovuori aikoo pysyä edelleen liiton henkilöjäsenenä. 9

10 Pitkäjärvellä saunomassa Miksi juuri minä tykkään olla Pitiksellä? Kävijöiden ajatuksia Pitkäjärvellä on mukava ja rento tunnelma ja ulkoilma virkistää! Pitkäjärvellä saa olla lähellä luontoa. Pitiksellä on tosi hyvä sauna. Kaunis luonto, hyvä porukka, tosi hyvä sauna. Pitkäjärvellä on virkistävää ja rentouttavaa. Kiva, rento ja leppoisa mieli ihmisellä. Tuulee, kurkku kipee, nälkä mut ei voi syödä! Täällä on ihmiset aina rennompia kuin normaalisti Hyvää seuraa ja pelit sujuu. Köyhä nälkäinenkin saa vatsansa täyteen. Outin ohrarieska Pitkäjärven saunalla 1,5 l piimää 4,5 dl ohrasuurimoita Vajaa 1 dl ruisleseitä tai jauhoja Anna turvota lämpimässä yön yli Lisää: 3 munaa 1-2 tl suolaa Ripaus Aromat maustetta n 25 g sulaa voita Paista 270 astetta noin 20 minuuttia. Tarjoile munavoin kanssa. Tietopalvelu Propelli palvelee kesälläkin Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveyden tietopalvelu Propelli vastaa mielenterveysongelmia, niiden hoitoa ja kuntoutumista koskeviin kysymyksiin. Asiakkaita ovat mielenterveyspotilaat ja kuntoutujat sekä heidän omaisensa sekä alan ammattihenkilöt ja opiskelijat. Tarvittaessa Propellista ohjataan eteenpäin muiden asiantuntijoiden, kuten sosiaalineuvojan, lakimiehen tai työ- ja koulutusvalmentajien, luo. Neuvontapuhelin vastaa koko kesän normaalisti ma, ti ja to klo 9 14 ja ke klo Tietopalvelu Propellin käyntipisteitä on Helsingin lisäksi Kuopiossa ja Turussa. Käyntipisteet on suljettu Vertaistukipuhelin, jossa vastaavat henkilöt, joilla on itsellään kokemusta mielenterveysongelmista, on suljettu

11 Opiskelijoiden terveiset Tiina Viljakainen MIPÄ lähihoitajaopiskelija Ensiviikolla olisi viimeinen viikko. Maaliskuun puolessavälissä pitäisi olla valmistunut mielenterveys ja päihdetyön lähihoitaja. Harjoitteluaikani on ollut hyvin mielenkiintoinen ja antoisa. Olen saanut tavata aivan mahtavia ja ihania ihmisiä. Kaikki ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja töihin on aina ollut mukava tulla. Olen oppinut että jokainen ihminen on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja korvaamaton. Siis KIITOS TEILLE KAIKILLE IHANILLE IHMISILLE :) JA EN- NENKAIKKEA SEIJALLE KAIKESTA TUESTA JA OPAS- TUKSESTA. Päivi Skinnari Sosionomiopiskelija Työelämävuosi, kevät 2012 (maaliskuutoukokuu) Valmistun jouluna 2013 Ei se, miltä me näytämme, eikä se mitä me aikaan saamme, merkitse sen rinnalla mitään, mitä me olemme toinen toisillemme. - Matleena Ansio - Kiitos Virikkeen väelle keväästä. Aika on mennyt nopeasti ja tuntuu, että paljon jäi vielä oppimatta. Opin kuitenkin teiltä aivan jokaiselta jotakin. Erityisesti arvostan niitä hetkiä, jolloin istuttiin ja juteltiin, kun sain tutustua teihin ihan pikkuisen. TAPAAMME KYLLÄ VIELÄ :) Tiina Virikkeellä on mielestäni hyvä ja välittävä ilmapiiri ja tänne oli helppo alusta asti tulla. Pitäkää siitä kiinni, koska sellaiseen ilmapiiriin ei törmää kovin usein. Erityisesti haluan kiittää Seijaa siitä, että olen saanut olla niin monessa mukana! Kiitos myös Mimmille projektini kohteelle :) Hyvää kevättä (tai siis jo kesää) ja tapaamisiin. T:Päivi Pitkäjärven saunalla P.S. Kiitos Askolle huolenpidosta! 11

12 Virikkeen ja senedut Ryhma t Virike ry:n jäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun 10 / vuosi (2012) Käsikädessä lehti jäsenhintaan Revanssi lehti ilmaiseksi (4 numeroa vuosi) Sytyke -lehti ilmaiseksi (3 numeroa vuosi) Yhteisistä retkistä alennusta Voit osallistua Virike ry:n järjestämiin toimintoihin ja ryhmiin Maanantai Yleinen oma-apuryhmä klo 16 (parilliset viikot) TAUOLLA Kulttuuri ja yhteiskunta klo 16 (parittomat viikot) TAUOLLA Tiistai Valokuvausryhmä klo TAUOLLA Naisten ryhmä TAUOLLA Keskiviikko Virike Haukivuori klo 14 TAUOLLA Peli-ilta klo 16 Mielenterveyden keskusliiton jäsenkortti, joka oikeuttaa joihinkin alennuksiin koko maassa Torstai Mahdollisuus ruokailuun 2 Virikekerho klo 14 TAUOLLA Kulttuurituki: Hyvityksiä teatteri, konsertti ja elokuvalipuista (3 syksyllä ja 3 keväällä) Uimahallilipputuki Tanssilippuja Hiihtomäen lavalle ja Sotkulle Sport Forumille jäsenhintaan päivisin Kädentaitojen ryhmä klo 15 TAUOLLA Biljardi klo 16 TAUOLLA Perjantai Luontoliikunta klo 14 (parittomat viikot) TAUOLLA Lauantai Alakerta auki klo 9-14 ruoka 3,50 Sunnuntai Biljardia Virikkeellä 12 Jäsenkahvio ja kirpputori avoinna kesällä Ma, ti, to ja pe 9 14 Ke 9 16 La 9 14 Su 12 Jäsenyydestä Miksi kannattaa maksaa jäsenmaksu? Virikkeen jäsenmaksun maksettuasi voit saada alennuksia erilaisista kulttuuri ja liikuntalipuista. Hankit jäsenmaksusi takaisin jo kolmella kulttuurituella. Esimerkiksi jos käyt elokuvissa kolme kertaa keväällä ja kolme kertaa syyskaudella saat kulttuuritukea yhteensä 15 euroa. Tanssiliput Hiihtomäen lavalle maksavat jäsenille 10 (normaalisti 13 ). 12

13 Mielellään Lukijoiden runoja, ajatuksia, mielipiteitä, tarinoita Tänä kesänä Ta na kesa na kukkivat kaikki lapsuuteni kukat Ta na kesa na tuoksuvat kaikki kesa n tuoksut. Ta na kesa na kukkivat kissanka pa la t ja mesimarjat ta na kesa na tuoksuvat matara ja mesiangervo. Ta na kesa na kuljen kaikki lapsuuden metsa polut ta na kesa na lo yda n kaikki kesa iset piilopaikat. Ta na kesa na kuljen la pi sananjalkaviidakon ta na kesa na piiloudun sammaleiseen satumetsa a n. Ta na kesa na leikin kaikki lapsuuteni leikit ta na kesa na pelaan kaikki lapsuuteni pelit. Ta na kesa na kiipea n korkealle leppa a n ja otan viidenpennin kyytia ta na kesa na pelaan roistoa ja pollaria. Ta na kesa na na en kiiltomatoja ta na kesa na kuulen lehtokurppia. Ta na kesa na Hilkka Lappalainen (runo on kuvarunoteoksesta Matkalla Valoon 2011) Rohkeus Kaukana asuu syda meni vartija. Ha nen ovat kaikki sadut. Kerran kerroin ha nelle: Olen ujo ja arka koskettavaan vahvaa selka a si. Ha n antoi minulle kellon mittaamaan aikaa, olemisen tuntomerkkeja. Mina seurasin viisarien rauhallista kulkua enka ena a pela nnyt koskettaa. Katri Kuurne Pesä Olinpaikkana maa, kattona taivas. Katson kutistunutta lapsuuteni kivea - kuka olisi tehnyt siita isomman tulemaan koskelon pesa ksi. Katri Kuurne Luojalle Kotitalo lehahti lentoon. Lintu sinipunainen kelluu vedessa. Ta ma n kaiken na en sairaalan ikkunan takaa. Miten suuri on maailmani. Miten pieni. Ei minusta kaukana. Miten kaunis. Kylla minussa itsessa ni. Hohtava on Luojan taivas. Anna minulle linnun rohkeus ja kissan viisaus. Anna minulle la hto - kohta ela ma a n. Katri Kuurne Tytär A iti on hauska niin hauska etta ja etta en ole koskaan nauranut yhta lailla. A iti on minulle pop. Katri Kuurne Maija Ilon spektrissa sininen va ri Ysta va n katseessa luottamus Rauhallinen hetki Kukatkin on jo kasteltu. Eika aika hukkaa ka yntia a n, ei pysa hdy: Tarjoaa vain turvan. Katri Kuurne Ilkan runo Olen na hnyt paljon kasvoja. Yhdet kasvot ovat ja a neet mieleeni. Ne ovat a itini kasvot. Ilkka S. 13

14 Uni Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia "rajoja". Unessa on erilaisia vaiheita, joiden aikana herääminen on erilaista. Pahaa tai ahdistavaa unta sanotaan painajaiseksi. Unta, jossa unennäkijä tiedostaa unensa olevan unta, sanotaan selkouneksi. Unen vaiheet Ihmisen unessa on havaittu olevan selvästi erilaisia tiloja, joiden on huomattu vaihtelevan minuutin sykleissä. Kevyen unen ja valvetilan EEG- eli aivosähkökäyrissä ei ole paljoakaan eroa. Syvä uni eroaa valvetilasta olennaisesti. Ihminen vaipuu nukahtaessaan ensin kevyeen uneen, josta hän siirtyy noin puolen tunnin päästä syvään uneen. Syvä uni muuttuu jossain vaiheessa REM-uneksi eli uneksi, jonka aikana pulssi kiihtyy ja autonominen hermosto aktivoituu. Aivosähkökäyrä muistuttaa paljon hereillä olevan sähkökäyrää ja silmät liikkuvat unen aikana paljon; tästä tuleekin nimitys "Rapid Eye Movement" -uni eli vilkeuni. Lopulta REM-uni muuttuu taas syväksi uneksi. Tämä sykli toistuu yleensä monta kertaa yössä. Pääsääntönä voidaan pitää, että alkuyöstä nukutaan enimmäkseen syvää unta ja loppuyöstä REM-unta sekä kevyttä unta. Ortounen aikana esiintyvät unet ovat loogisempia ja "arkisempia". Univaihetta sanotaan myös NREMuneksi (Non-Rapid Eye Movement) erotukseksi toisesta unityypistä. Ortouni jaetaan eri syvyyksiin, jotka erottuvat toisistaan EEG-käyrissä. Valveella, vireystilan ollessa korkealla EEG-käyrät ovat epäsäännöllisiä ja matala-amplitudisia, heti silmät suljettaessa ilmaantuu pientä synkronisaatiota käyrissä vireystilan laskettua (alfa-aallot). NREM-unen ensimmäisessä vaiheessa, nukahdettaessa, alfatoiminta korvautuu vähitellen hitaammilla thetaaalloilla, jotka taas unen syvetessä muodostavat hetkittäisiä synkronoituneita komplekseja (unisukkulat). Nämä taas estävät aivoissa samaan aikaan syntyviä suuri-amplitudisia potentiaaleja (Ksukkulat) herättämästä nukkuvaa. Syvimmässä unen vaiheessa (hidasaaltouni) vielä hitaammat, synkronoidut delta-aallot näkyvät käyrässä vallitsevina, jolloin herääminen on epätodennäköisintä ja uni syvintä. Ortouni on rauhallista, ja se sijoittuu pääasiassa alkuyön tunteihin. Päiväunet Yöunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista, mutta myös päiväunet vaikuttavat samoin. Torkkujen pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät torkut edistivät muistamista paremmin, mutta jopa 6 minuutin torkut riittävät merkittävästi tehostamaan muistia. Näyttää siltä, että unen alkuhetki käynnistää aivoissa muistijälkien vahvistumisen eikä prosessi häiriinny, vaikka uni keskeytyisi. REM-unen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia. Vilkkaita silmien liikkeitä (Rapid Eye Movement) havaitaan tämän univaiheen aikana (faasinen vaihe). Vartalolihakset ovat sen sijaan halvaantuneita (tooninen perustila). Sydämen syke voi tässä univaiheessa vaihdella suuresti, samoin hengitys. Elimistö toimii lähes kuin valvetilassa, ja EEG-käyrät muistuttavat valvetilaa desynkronaatiollaan. 14

15 Nukkumisvaikeudet Nukkuminen on tärkeä osa ihmisen vuorokausirytmiä. Vietämme keskimäärin noin kolmasosan vuorokaudesta nukkuen. Siksi nukkumishäiriöt ovat joskus hyvinkin hankalia. Unentarve vaihtelee yksilöllisesti ja samallakin yksilöllä eri aikoina. Jännittävät tilanteet estävät nukahtamista, ja jännityksen lauettua saattaa uni maistua hyvinkin pitkään. Häiriöt liittyvät usein nukahtamisvaikeuteen tai liian aikaiseen heräämiseen. Periaatteessa unen tarve kasvaa valveilla olon pitkittyessä, mutta tarve riippuu ainakin tiettyyn pisteeseen asti ihmisen sisäisestä vuorokausirytmistä. Tärkeää on selvittää kokonaistilanne, yleissairaudet, lääkitykset, unen määrä ja laatu sekä nukkumaanmenoon liittyvät rutiinit ja unenaikaiset häiriötekijät. Näihin vaikuttamalla löytyy usein apu ongelmaan. Lääkkeitä voidaan käyttää unen tuloa helpottamaan ja unta pidentämään, mutta niiden käyttöä suositellaan vain tilapäiseksi. Lihasjännityksillä ja stressillä on oma osuutensa huonoon nukkumiseen, ainakin osaksi aivojen dopamiinin erityksestä johtuen. Kauan jatkunut univelka on haitaksi terveydelle. Se saattaa heikentää vastustuskykyä, pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä aiheuttaen näin ylipainoa, muistin, tarkkaavaisuuden ja päättelykyvyn heikentymistä sekä aiheuttaa tapaturmia. Nukahtamisvaikeudet liittyvät usein neurologisiin ongelmiin kuten autismin kirjon oireyhtymiin, ADHD sekä psykiatrisiin ongelmiin kuten masennukseen. Näissä univajeen vaikutus on kaksisuuntainen. Neuropsykiatrinen oire aiheuttaa univajetta, joka puolestaan lisää lapsilla mm. ylivilkkautta ja haastavaa käytöstä Talon Tapahtumakalenteri Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoittelua Heinäkuu Yläkerta suljettuna klo 9 15 Retki Kaihunkota, hinta 3 /hlö, mukana Aki Kalaämpäristä 12.7 klo 9 Retki Heinälahden kodalle, hinta 3 /hlö, mukana Aki Kalaämpäristä 19.7 klo 9 Retki Otavan kirkkokivet, hinta 3 /hlö, mukana Aki Kalaämpäristä 24.7 klo 14 Marimekko näyttely Taidemuseossa 25.7 klo Retki vanhaan Kilkkilään 26.7 klo 9 15 Mustikkaretki, hinta 3 /hlö, mukana Aki Kalaämpäristä, KOKO TALO KIINNI! 27.7 klo 9 14 Pitkäjärvi, KOKO TALO KIINNI! Elokuu 2.8 klo Lahdenpohja, hinta klo 9 15 Kävelyretki Astuvansalmelle, hinta 3 /hlö, mukana Aki Kalaämpäris tä ja Hilkka Lappalainen Yöretki Ristiinan Metsästysmajalle, ilmoittaudu, hinta 5 /hlö Saimaa 8. Hippiäinen 7. Hymy 6. Kulje kanssani 5. Rabat 4. Presidentin vaimo 3. Moldovassa Italialainen tuorejuusto Jamon vastaukset 15