1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA... 2

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA SUORITUSOHJEITA LUKION OPPIMÄÄRÄ JA TUNTIJAKO OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN KURSSIN SUORITTAMINEN MUUALLA SUORITETUT OPINNOT OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA POISSAOLOT, LOMAT, MYÖHÄSTYMISET OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA KOULUSTA EROAMINEN OPISKELUN ARVIOINTI KURSSIN ARVIOINTI OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS YLIOPPILASTUTKINTO TUTKINNON RAKENNE: PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET TUTKINNON SUORITTAMINEN: KERRALLA TAI HAJAUTETUSTI OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN 18 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN OHJAUKSEN TYÖNJAKO OPISKELIJAHUOLTO OPISKELUN ERITYINEN TUKI OPINTOSOSIAALISET ASIAT KOULUN TOIMINTATAPOJA JA KÄYTÄNTEITÄ OPISKELIJAN VAIKUTUS- JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA HYVÄN KÄYTÖKSEN OHJEET, JÄRJESTYSSÄÄNNÖT, OPPITUNTIOHJEET KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KURSSISELOSTEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI RUOTSIN KIELI RU ENGLANNIN KIELI EN SAKSAN KIELI SA RANSKAN KIELI RA VENÄJÄN KIELI VE ESPANJAN KIELI EA MATEMATIIKKA FYSIIKKA FY... 56

2 KEMIA KE BIOLOGIA BI MAANTIEDE GE USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN UE USKONTO, ORTODOKSINEN UO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET PSYKOLOGIA PS HISTORIA HI YHTEISKUNTAOPPI YH MUSIIKKI MU KUVATAIDE KU ILMAISUTAITO ILM TIETOTEKNIIKKA ATK LIIKUNTA LI TERVEYSTIETO TE LAJIVALMENTEINEN LIIKUNTA LIX (O) KESKI-POHJANMAAN URHEILUAKATEMIAN URHEILUVALMENNUS JLP, JKK, LEN, SLB, URH (O) OPINTO-OHJAUS OP YRITTÄJYYSKASVATUS ESIMERKKI KURSSIEN SUORITTAMISESTA

3 Tämän opinto-oppaan omistaa: Ohjausryhmäni: Ryhmänohjaajani: Puh. OTA TÄMÄ OPINTO-OPAS MUKAASI TULLESSASI SYKSYLLÄ KOULUUN. Voit pitää sitä päivittäin mukanasi. Täydennä opasta opintojesi aikana. SÄILYTÄ OPAS KOKO LUKIO-OPINTOJESI AJAN!! Jokainen Kyl:n opiskelija saa yhden opinto-oppaan ilmaiseksi, seuraavat maksavat 5 euroa / kappale. Fabricando fit faber - Harjoitus tekee mestarin -

4 KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKION YHTEYSTIEDOT Lukion rehtori Raimo Lammi puh Apulaisrehtori Kirsi Viiliäinen puh Opinto-ohjaaja Marja Ranta-Nilkku puh Kanslia Opettajien huone Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Koulupastori Erityisopettaja Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)edu.kokkola.fi Rehtorin sähköpostiosoite: raimo.lammi(at)kokkola.fi Opettajille voi lähettää viestejä myös Wilmassa. Koulun osoite: Koulun kotisivut: Torikatu 41 A, Kokkola Vaihteiden numerot: Kokkolan kaupunki , terveyskeskus KYL:n Opinto-oppaaseen tulevista muutoksista tiedotetaan tulevien lukuvuosien Lukuvuosioppaissa. Kesken lukuvuotta tulevista muutoksista tiedotetaan koulussa ryhmänohjaustunneilla, Wilmassa ja / tai koulun kotisivuilla internetissä.

5 TERVETULOA KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIOON Tervetuloa aloittamaan lukio-opintoja Keski-Pohjanmaan vanhimmassa suomenkielisessä oppikoulussa. Syksyllä alkaa koulumme 116. lukuvuosi. Kokkolan yhteislyseon lukion toiminta-ajatus: Kokkolan yhteislyseon lukio on yleissivistävä, luokaton lukio, joka on erikoistunut matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen ja lajivalmenteiseen liikuntaan. Koulussa opiskelija saa laaja-alaisen sivistyksen ja kasvaa ymmärtämään omia juuriaan ja keskipohjalaista kulttuuria. Opiskelijaa tuetaan ottamaan vastuuta itsestään ja arvostamaan lähimmäisiään, asuinympäristöään ja luontoa. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan koulun kansainvälisyyskasvatukseen. Opiskelija saa valmiudet korkeakoulututkintoon johtaviin ja muihin lukiopohjaisiin opintoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Koulumme panostaa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamiseen. Lukiomme tarjoaa liikuntapainotteisena mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Opiskelijoillamme on myös mahdollisuus yhdistää lukio-opintoihin ammatillisia opintoja ammatilliseen perustutkintoon saakka. Opintoja voi valita myös muista lukioista ja oppilaitoksista. Lukio-opiskelusi onnistumisen perustekijät voi kiteyttää seuraavasti: Valitse viisaasti ja harkiten, sitoudu valintoihisi ja hoida asiasi vastuullisesti. Ole aktiivinen ja oma-aloitteinen; hanki tietoa ja apua tarvitsemistasi asioista. Sinnikäs ja määrätietoinen työskentely koko lukioajan vie lopulta asettamiisi tavoitteisiin. Muista huolehtia opiskelukunnostasi; fyysisestä kunnosta huolehtiminen, riittävä ja monipuolinen ravinto sekä riittävä lepo ja virkistävä vapaa-aika harrastuksineen ja ystävineen antavat voimia ponnistella kohti tavoitteita. Ongelmia ja kysymyksiä tulee jokaiselle joskus vastaan, eikä niitä aina voi selvittää yksin. Opiskelun etukäteissuunnittelu ja keskustelut opettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin tai rehtorin kanssa auttavat Sinua lukiossa eteenpäin. Toivotamme Sinulle antoisaa opiskelua perinteikkäässä Kokkolan yhteislyseon lukiossa! 1

6 1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA Luokattomuus Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Rehtori voi erityistapauksessa myöntää opiskeluajan pidentämisen viiteen vuoteen. Luokattomassa lukiossa jokainen tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman koko lukioaikaa varten. Ohjelmaa ja aikataulua on mahdollista tarkistaa opiskelun kuluessa. Luokattomassa lukiossa ei voi jäädä luokalle. Hylätyt kurssiarvosanat (= 4) voivat estää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamisen (katso kohta Oppiaineen oppimäärän arviointi ). Oppimistulosten ja opintojen sujuvan etenemisen takia kannattaa suorittaa kurssit hyväksytysti. Luokattomuus merkitsee myös sitä, että opettaja voi kursseittain vaihtua. Opiskelet monissa erilaisissa ryhmissä eli jollakin kurssilla voi olla abiturientteja, toista vuottaan lukiossa opiskelevia ja juuri lukionsa aloittaneita. Edelleen ryhmästä voi löytyä joku oppilas, jonka ensisijainen oppilaitos on muu kuin Kokkolan yhteislyseon lukio. Kurssi Lukio-opiskelu etenee suorittamalla kursseja. Oppiaineiden oppimäärät on jaettu itsenäisiksi kursseiksi, joiden pituus on keskimäärin 38 tuntia. Oppitunnin pituus koulussamme on 56,25 minuuttia (1,25 * 45 min.) Lähes kaikkien aineiden kurssit opiskellaan keskitetysti, eli ainetta on jakson aikana 4 oppituntia viikossa. Koulumme toimii yhteistyössä Kiviniityn lukion kanssa. Molemmilla lukioilla on yhteinen kurssitarjotin, josta opiskelija voi valita vapaasti kursseja. Opiskelijavaihtoa Kiviniityn lukioon helpottavat myös koulujemme yhteiset välituntiajat ja koeviikkojärjestelyt. Lukion kursseja on kolmenlaisia: Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Ne ovat erittäin tärkeitä ylioppilastutkinnon kannalta, koska ylioppilastutkinnon tehtävät tulevat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Syventävillä kursseilla on merkitystä myös hakeuduttaessa jatkokoulutukseen. Koulukohtaiset kurssit, jotka ovat luonteeltaan syventäviä tai soveltavia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Ne vaihtelevat suuresti kouluittain. Valitse kiinnostuksesi mukaan. Kurssien sisällöistä on lyhyet kuvaukset toisaalla tässä opinto-oppaassa. 2

7 Jakso Lukuvuosi on jaettu 5 jaksoon. Yksi jakso kestää 7-8 viikkoa. Tietyn jakson aikana opiskellaan siihen jaksoon valittuja aineita päivittäin ja suoritetaan kokonainen kurssi. Poikkeuksena ovat liikunta, mikä opiskellaan puolen kurssin mittaisina kokonaisuuksina ja opinto-ohjauksen pakollinen kurssi, minkä opiskelu on jaettu kaikille lukiovuosille. Välillä oppiaineiden osalta on ns. taukojaksoja. Lukujärjestyksesi vaihtuu aina jakson vaihtuessa, joten vuoden aikana sinulla on viisi erilaista lukujärjestystä. Säilytä lukujärjestyksesi koko lukioajan esim. lukuvuosioppaassasi, saatat tarvita niitä myöhemmin. Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon. Kursseista pidetään yleensä kolmen tunnin kokeet. Kokeet palautetaan erillisinä kokeiden selitys- ja palautustunteina koeviikon päätyessä ja seuraavalla ryhmänohjaustunnilla. Sinun tulee osallistua kokeiden palautukseen. Koko lukuvuoden koepäivät näet vuosittain jaettavasta lukuvuosioppaasta. Ryhmänohjaus Luokattomassa lukiossa opiskeluryhmät vaihtuvat tunneittain. Tiedonkulun varmistamiseksi ja koulun toiminnan järjestämiseksi opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin (1A, 1B..). Ohjausryhmä pysyy samana koko lukioajan ja se kokoontuu yleensä kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla. Ryhmänohjaustunti on jokaiselle opiskelijalle pakollinen. Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkosto lisää mahdollisuuksia Toisen asteen oppilaitosverkoston yhteistyö Keski-Pohjanmaalla tarjoaa Sinulle monia mahdollisuuksia yksilöllisen opiskelupolun rakentamiseksi. Voit valita opintoohjelmaasi toisista oppilaitoksista yksittäisiä kursseja lukujärjestyksesi sallimissa puitteissa. Muiden lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarjontaan voit tutustua Keski- Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkoston sivuilla internetissä osoitteessa tai Wilmassa olevien ohjeiden mukaan. Opintojaksoista riippuen opiskelu tapahtuu joko verkon kautta etäopetuksena, verkkooppimisalustalla tai lähiopetukseen osallistumalla. Ammatillisten oppilaitosten ja Keski- Pohjanmaan alueen muiden kuin Kokkolan lukioiden kursseille ilmoittautuminen tapahtuu tällä hetkellä KYL:n kotisivuilla olevan linkin tai Wilmassa olevien ohjeiden mukaisesti. Kokkolan muiden lukioiden yksittäisille kursseille voit ilmoittautua Wilmassa. Lukiodiplomi Lukion taito- ja taideaineissa on mahdollista suorittaa Opetushallituksen ohjeiden mukaan lukiodiplomeja esim. kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Lukiodiplomeilla voi osoittaa harrastuneisuutensa ko. aineeseen ja mahdollisesti saada pisteitä jatkoopintoihin haettaessa. Lisätietoja lukiodiplomien suorittamisesta saat aineenopettajalta tai opetushallituksen www-sivuilta: 3

8 Kurssitarjotin Kurssitarjottimeen on koottu yhteen taulukkoon kaikki ne eri oppiaineiden kurssit, mitä koulussamme on tarjolla koko lukuvuoden aikana. Oppiaineet merkitään lyhenteinä. Lyhenteet löydät kurssiselosteista. Esimerkiksi SAB2 1 -lyhenne tarkoittaa SA=saksa, B2=perusopetuksen vuosiluokalla 8 alkanut valinnainen kieli ja 1= kurssin numero. Kyseessä on siis jatkavan saksan ensimmäinen kurssi. Jokaisessa jaksossa on 8 palkkia. Kussakin palkissa - esimerkiksi P1 - tarjottavien kurssien oppitunnit ovat samaan kellon aikaan, joten voit valita jokaisesta palkista yhden kurssin (poikkeuksena puolen kurssin mittaisina tarjottavat aineet, esim. liikunta ja abikurssit sekä 0,25 kurssin mittaiset opinto-ohjauksen kurssin osat). Näin ollen voit yhdessä jaksossa opiskella enintään 8 kurssia. Kurssitarjottimesta voit katsoa kaikista helpoimmin ja nopeimmin missä jaksoissa on tarjolla lukuvuoden aikana tietyn oppiaineen kursseja. Katso ensin kurssitarjottimen yläreunasta haluamasi oppiaine. Oppiaineen alapuolella on jaksoittain näkyvissä valitsemasi oppiaineen kurssit. Tämä helpottaa valintojesi tekemistä ja mahdollista muuttamista. Kiertotuntikaavio Kiertotuntikaavio on sinulle avain kunkin jakson lukujärjestyksen tekemiseen. Kiertotuntikaavioon on kirjoitettu kurssitarjottimen palkkien 1-8 numerot siinä järjestyksessä, kun ne opiskellaan eri viikonpäivinä. Wilma Koulussamme on käytössä Wilma-ohjelma, joka on internetpohjainen liittymä koulumme hallintojärjestelmään. Wilmaan pääset esimerkiksi koulun kotisivuilla olevan linkin kautta. Saat henkilökohtaisen tunnuksen, jonka avulla saat opiskeluusi liittyviä tietoja Wilmasta: näet esimerkiksi lukuvuoden valintasi, jaksojen lukujärjestyksesi, kurssiesi arvosanat ja poissaolosi ja saat erilaisia opiskeluun liittyviä tiedotteita. Voit myös muuttaa kurssivalintojasi Wilmassa koulussa annettavien ohjeiden mukaisesti. Käy päivittäin Wilmassa, koska sinne voi tulla tärkeitä ajankohtaisia tiedotuksia. Huoltajallasi on omat tunnukset Wilmaan ja näin hän voi nähdä lukujärjestyksesi, seurata opintomenestystäsi, poissaolojasi, selvittää poissaolojasi ja olla yhteydessä opettajiisi Wilman kautta siihen asti, kunnes täytät 18 vuotta. Moodle Osa opiskelusta tapahtuu verkkoympäristössä, Moodle -oppimisalustaa käyttäen. Lukion alussa saat opastuksen verkko-opiskeluun. Moodleen pääset esimerkiksi koulun kotisivuilla olevan linkin kautta. 4

9 2 SUORITUSOHJEITA 2.1 LUKION OPPIMÄÄRÄ JA TUNTIJAKO Valtakunnallinen lukion tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä opintoina kurssit tarjottavien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet: A-kieli 6 2 B-kieli 5 2 Muut kielet - 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taide- ja taitoaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit vähintään 10 Koulukohtaiset / muut kurssit Kursseja yhteensä vähintään 75 Musiikista ja kuvataiteesta on suoritettava yhteensä vähintään kolme kurssia. Lukion oppimäärä muodostuu pakollisista, valtakunnallisista syventävistä ja koulukohtaisista / muista kursseista, joita täytyy suorittaa vähintään 75 kurssia valtakunnallisen lukion tuntijaon määräämällä tavalla. 5

10 2.2 OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Opinto-ohjelmasi suunnittelun olet aloittanut perusopetuksen 9. luokalla tekemällä lukion ainevalintakorttiin lukio-opintojasi koskevia valintoja. Näiden valintojesi pohjalta sinulle laaditaan ensimmäisen lukiovuotesi lukujärjestys. Lukioon tullessasi laadit opinto-ohjaajan opastuksella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman koko lukioajalle. Tällöin suunnittelet, mitä kursseja aiot suorittaa koko lukioaikanasi. Opiskelusuunnitelmasi avulla voit myös seurata suunnitelmasi toteutumista. Lukion ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden keväällä valitset sitovasti seuraavan lukuvuoden kurssit opinto-ohjelmaasi. Näiden opiskelijoiden valintojen pohjalta laaditaan koko koulun kurssitarjotin ja jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lukujärjestykset. Harkitse huolellisesti valintasi! Lukio kolmessa vuodessa: Suunnittele opinto-ohjelmasi niin, että 75 kurssia täyttyy 3. opiskeluvuoden 3. jakson loppuun mennessä (esim. 1. vuosi: 30, 2. vuosi: 30 ja 3. vuosi: 15 kurssia). Lukuvuodessa jaksoja on viisi, joten kurssimäärä on keskimäärin 6 kurssia jaksossa koko lukioajan. Tällöin voit 4. jakson aikana ns. tenttikaudella valmistautua rauhassa yo-kirjoituksiin, osallistua erillisiin kuulusteluihin eli tentteihin ja yo-kirjoituksiin. Viimeisen lukiovuoden viimeinen jakso kannattaa varata jatko-opintojen valintakokeisiin valmistautumiseen. Lukio neljässä vuodessa: Suorita kaikki kurssit 4. opiskeluvuoden 3. jakson loppuun mennessä (esim.1-3. vuodet: 20 ja 4. vuosi:15 kurssia). Lukioajan 4-5 kurssia / jakso. Ohjeita: Valitse ensimmäisenä ne kurssit, jotka ovat tarjolla vain kerran (tai kaksi) lukuvuoden aikana (esim. ranska, venäjä, saksa, jotkut syventävät kurssit). Huomioi, miten eri aineiden kurssit suositellaan opiskeltavaksi lukioaikana eli montako kurssia esim. fysiikkaa tai saksaa kannattaa lukea eri vuosina, että opiskelu etenee sujuvasti (ks. Esimerkki kurssien suorittamisesta opintooppaan lopusta ja eri oppiaineiden kurssiselosteet. Kysy aineenopettajalta!) Pyri jakamaan opiskelusi tasaisesti; liian pitkät tauot esim. kielten opiskelussa eivät ole hyväksi oppimisen kannalta valitse taito- ja taideaineita keventämään opiskeluohjelmaasi. Valitse mahdollisimman aikaisin ne kurssit, jotka arvelet joutuvasi uusimaan. Tarkista, että kurssimääräsi on opiskeluaikatauluusi ja voimiisi nähden sopiva. Muista, että sinulla tulee olla vähintään neljä kurssia jaksossa (yo-tutkinto neljässä vuodessa) ja vapaajaksoja ei voi olla ellet ole etukäteen toisin sopinut rehtorin kanssa. Vapaajaksoon tarvitaan alle 18-vuotiaalta myös huoltajan suostumus. Sekä lukio- että toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavat opiskelijat suorittavat yleensä ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän valmiiksi 3. vuoden keväällä ja jatkavat sen jälkeen ammatillisia opintojaan keskimäärin yhden lukuvuoden ajan. 6

11 Seuraa tarkasti lukion opinto-ohjelmasi toteutumista ja kurssien kertymistä koko lukion ajan. Näet suorituksesi reaaliajassa Wilmasta ja joka jakson jälkeen ryhmänohjaustunnilla annettavasta jaksotodistuksesta. Tiedät koko ajan mikä arvosana sinulle on tulossa mistäkin oppiaineesta ja voit laskea mikä on lukio-opintojesi keskiarvo. Lukion kaikkien kurssien arvosanoilla ja päättötodistuksen keskiarvolla on tällä hetkellä suuri merkitys ammattikorkeakouluopintoihin ja ammatillisen toisen asteen perustutkintoihin haettaessa! Samoin esim. Ruotsin korkeakouluihin haettaessa. Opiskele ahkerasti omien kykyjesi mukaan ja korota tarvittaessa yksittäisiä kurssiarvosanoja. Lukion jälkeen lukion arvosanojen korottaminen on haasteellisempaa ja edellyttää kyseisen aineen koko oppimäärän suorittamista, mikä tapahtuu yleensä aikuislukiossa. Kursseilla oppimasi luo pohjan ylioppilaskirjoituksissa menestymiselle ja ylioppilastutkinnon arvosanoilla on merkitystä korkeakouluihin haettaessa. Jos näyttää siltä, että opintosi eivät etene suunnitellusti, ota viivyttelemättä yhteys ryhmänohjaajaasi tai opinto-ohjaajaan. Voit vaikuttaa lukioaikana opintojesi etenemiseen ja opintomenestykseesi ennen kaikkea tekemällä säännöllisesti läksysi ja annetut tehtävät. Ota vastuu opinnoistasi heti lukion alusta alkaen - onhan kyse Sinun tulevaisuudestasi! 2.3 OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN Tarkista heti syksyllä koulun alkaessa tai saatuasi seuraavan lukuvuoden lukujärjestyksen edellisenä keväänä tekemiesi seuraavan lukuvuoden valintojesi toteutuminen. Luokattomassa lukiossa kaikki valintasi eivät välttämättä toteudu, koska kurssille edellytetään tietty vähimmäismäärä opiskelijoita. Erityisesti toisen ja kolmannen opiskeluvuoden syksyllä tarkista heti alussa: Ovatko kurssivalintasi järkeviä jatko-opintojesi ja ylioppilaskirjoitussuunnitelmasi näkökulmasta? Muista, että toisen lukiovuoden kurssivalintasi ratkaisevat sen mitä aineita sinulla on halutessasi mahdollisuus / järkevää kirjoittaa esimerkiksi kolmannen vuoden syksyllä ylioppilaskirjoituksissa. Huomioi erityisesti reaalikoe! Onko kokonaiskurssimääräsi riittävä ja tuleeko 75 kurssia täyteen määräajassa? Tulevatko kaikki pakolliset kurssit suoritettua määräajassa? Tuleeko valtakunnallisia syventäviä kursseja lukioaikana vähintään kymmenen? Onko päättöarvosanaongelmia oppiaineissa? (puuttuvia kursseja, liikaa nelosia) Mahdolliset lukuvuoden opinto-ohjelmaasi tulevat muutokset on helpoin ja tärkeä tehdä heti alkusyksyllä, ettet unohda pois tärkeitä valitsemiasi kursseja, joita järjestetään ehkä vain kerran koko lukuvuoden aikana! Perustellusta syystä voit tehdä opinto-ohjelmaasi muutoksia. Jos haluat jättää jonkun valitsemasi oppiaineen, esim. ylimääräisen vieraan kielen kokonaan pois opiskeluohjelmastasi tai vaihtaa aineen tason esim. pitkästä matematiikasta lyhyeen, asiasta on sovittava aineenopettajan ja opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin tai rehtorin kanssa. Ala- 7

12 ikäisen opiskelijan on keskusteltava muutoksesta ennen päätöstä myös huoltajansa kanssa. Oppiaineen tasoa vaihdettaessa - esim. MAA -> MAB tai kielet - on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa siitä, mitä kursseja aikaisemmat suoritukset korvaavat. Sisällöltään toisiaan vastaavat kurssit lasketaan vain kerran kokonaiskurssimäärään. Mahdolliset kurssimuutokset lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohdalla tehdään lukuvuoden alkaessa opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kautta. Myöhemmin rehtorin annettua luvan, opiskelijat voivat tehdä myös itse muutoksia Wilmassa. Muutosten koskiessa pieniä opiskeluryhmiä, on keskusteltava rehtorin kanssa. Pieneltä kurssilta pois jääminen saattaa kaataa koko ryhmän eli kurssi ei toteudukaan. Jos muutat lukion suoritusaikaasi 3 vuodesta 2, 2.5, 3.5 tai 4 vuoteen, ilmoita asiasta erikseen kirjallisesti opinto-ohjaajalle. Lomakkeen saat kansliasta / koulun kotisivuilta. 2.4 KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssin suorittaminen 1. Osallistu opetukseen, tee annetut tehtävät ja lue läksyt säännöllisesti. Selvitä mahdolliset poissaolosi. 2. Tee koe koeviikolla. 3. Osallistu kokeen palautukseen. 4. Osallistu tarvittaessa seuraavaan uusinta- ja / tai korotuskuulusteluun. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssiselosteissa on tarkempia suorittamisjärjestykseen liittyviä ohjeita. Opinto-oppaan lopussa on esimerkki kurssien suorittamisesta kolmen vuoden opiskeluajalla. Jos haluat muuttaa suositeltua kurssien suoritusjärjestystä painavasta syystä esimerkiksi yo-kirjoitussuunnitelmiesi takia, neuvottele asiasta etukäteen aineenopettajan kanssa. Opiskelijoiden valinta kurssille Etusija kurssille on niillä opiskelijoilla, jotka ovat ilmoittautuneet annettujen ohjeiden mukaan ajoissa! Luvaton poisjääminen kurssilta, johon olet ilmoittautunut, on ehdottomasti kielletty. Samoin luvaton meneminen kurssille, johon et ole ilmoittautunut, on ehdottomasti kielletty. Väärin toimimalla voit viedä paikan joltain kurssilta opiskelutoveriltasi tai itseltäsi tai aiheuttaa koko kurssin peruuntumisen. 8

13 Hylätyn kurssin uusiminen - uusintakokeet Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4) tai kurssi on jätetty arvostelematta hyväksytystä syystä, on opiskelijalla mahdollisuus: Suorittaa kurssi uusintakokeessa yhden kerran. Osallistua kurssin opetukseen uudelleen (ei lisää kurssisuoritusten määrää). Uusintakoe järjestetään 2 viikkoa jokaisen jakson päättymisen jälkeen. Uusintakokeessa saat osallistua korkeintaan kahden hylätyn kurssin kokeeseen. Uusintakokeeseen osallistutaan ensimmäisenä uusintakoepäivänä kurssin päättymisen jälkeen. Myöhemmästä uusintakokeeseen osallistumisesta tulee sopia erikseen aineenopettajan kanssa. Hyväksytyn kurssin uusiminen - korotuskokeet Hyväksytyn kurssin voi uusia: Osallistumalla kerran korotuskokeeseen, jossa opiskelija voi uusia sellaisia jo hyväksyttyjä kursseja, joiden opetukseen hän on osallistunut edellisen korotuskokeen jälkeen. Halutessasi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, sinulla on lupa yhden kerran korottaa saamaasi kurssiarvosanaa. Tämä tehdään ensisijaisesti ensimmäisessä korotuskokeessa kurssin suorittamisen jälkeen, mutta viimeistään toisessa. Osallistumalla kurssin opetukseen uudelleen (ei lisää kurssikertymää). Mikäli sovit opettajan kanssa muusta korotusmahdollisuudesta, et ole oikeutettu osallistumaan seuraavaan korotuskokeeseen. Korotuskokeita järjestetään jokaisen jakson jälkeen, viidennen jakson jälkeen opettajan erillisellä suullisella luvalla. Huomaa, että uusintakoe ja korotuskoe ovat samana iltana. Samana iltana voit tehdä korkeintaan kaksi koetta. Parempi arvosana jää voimaan. Uusinta(ja korotus)kokeeseen on ilmoittauduttava kirjallisesti kansliasta saatavalla lomakkeella. Kokeet järjestetään maanantai-iltaisin. Tällöin ilmoittautumisaika päättyy edellisenä torstaina ryhmänohjaustunnilla. Poikkeuksista tiedotetaan. Ilmoittautuminen on sitova. Jos jäät ilman hyväksyttävää syytä pois uusinta- tai korotuskokeesta, menetät yrityskertasi. Muista! Koeviikon koe on kurssin ensisijainen koe, johon on osallistuttava! Itsenäinen kurssin suorittaminen Opiskelija voi suorittaa kurssin tai osan kurssista myös itsenäisesti. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu suorituksen suunnittelu aineenopettajan kanssa, aikataulun määrittely, 9

14 seuranta ja ohjaus sekä tentti tai vastaava sovittuna ajankohtana. Itsenäinen kurssin suorittaminen on opiskelumuotona vaativampi kuin normaalisuoritus. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti a. Jos kurssia ei ole tarjolla kurssitarjottimessa. b. Jos kurssi on päällekkäin jonkun muun opiskelijan valitseman kurssin kanssa. c. Muusta painavasta syystä (esimerkiksi nopeutettu opiskelutahti). Muita ohjeita: - Opiskelija ei voi järjestellä itselleen vapaatunteja, vapaapäiviä tai jaksoja suorittamalla kursseja itsenäisesti. - Itsenäinen kurssi ei ole kesken jääneen kurssin paikkaustapa. - Itsenäisen kurssin suorittaminen ei ole tarkoitettu kurssimäärän paikkaamiseen lukion päättövaiheessa. - Keväällä valmistuvien pitää hakea lupa itsenäisen kurssin suorittamiseen viimeistään Itsenäisesti opiskellusta kurssista vain hyväksytty arvosana lasketaan lukioopintoihin vaadittaviin 75 kurssiin. Lupa kurssin itsenäiseen suorittamiseen on anottava ennen suorituksen aloittamista. Ainekohtaisesti selvitetään kunkin kurssin soveltuminen itsenäisesti suoritettavaksi. Päätöksen itsenäisen kurssin suorittamiseen antaa kyseisen aineen aineenopettaja. Lomakkeita saa kanslian eteisestä tai koulun kotisivuilta. Rehtorin erillistä vahvistavaa päätöstä ei tarvita. Epäselvissä tapauksissa rehtori päättää luvasta kuultuaan ensin aineenopettajaa ja opiskelijaa. 2.5 MUUALLA SUORITETUT OPINNOT OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 23 ) Mikäli haluat liittää opintoihisi muualla lukioaikana suorittamiasi opintoja, toimita kopio todistuksesta kansliaan. Todistuksesta tulee näkyä koulutuksen järjestäjä, sisältö, tuntimäärä sekä suoritusaika. Rehtori vastaa muualla suoritettujen kurssien hyväksymisestä. Tyypillisiä muualla suoritettuja lukio-opintoihin hyväksyttyjä kursseja ovat olleet esimerkiksi muiden toisen asteen oppilaitosten opinnot, kesälukion ja -yliopiston kurssit, 10

15 kielikurssit ulkomailla, ensiapukurssi (I+II), autokoulu, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opinnot. Muualla suoritettujen opintojen arviointi tulee suoritusoppilaitoksen arvioinnin mukaan. Arvosana muutetaan tarvittaessa vastaamaan lukion arvosana-asteikkoa seuraavasti: asteikolla hylätty, 1-5: hylätty=4, 1=5, 2=6, 3=7, 4=8 ja 5=9,10. Osa näistä opinnoista ei näy jaksoarvosteluissa. Voit halutessasi tarkistaa suorituksesi kansliasta. 2.6 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkostossa mukana olevista oppilaitoksista ja niiden opintotarjonnasta saat tietoja Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkoston sivuilta internetistä tai Wilmasta. Myös omassa koulussasi tiedotetaan tarjonnasta lukuvuoden aikana. Yhteistyössä mukana olevan oppilaitoksen opiskelijana voit valita opintoihisi Yksittäiskursseja ja -opintoja muista oppilaitoksista tukemaan omia työ- tai jatko-opintosuunnitelmia. Nämä voivat olla esimerkiksi verkko-opintoina tai lähiopetuksena suoritettavia taide-, kieli- ammatti- tai harrasteopintoja. Laajempia ammattialan kokonaisuuksia (esim. 6-8 kurssia) kokonaisen vaihtojakson aikana toisesta oppilaitoksesta, esimerkiksi kolme jaksoa lukioaikanasi. Yhdistelmätutkintoon asti tähtäävät opiskelevat useimmiten ammattilukiossa ja suorittavat ylioppilastutkinnon ja/tai lukion oppimäärän sekä ammatillisen perustutkinnon neljässä vuodessa. Urheiluvalmennusta Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemiassa; jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy sekä muut joukkue- ja yksilölajit. Näin voit lukioaikanasi kehittää itseäsi monipuolisesti, tutustua eri ammattialoihin ja selkeyttää jatkosuunnitelmiasi. Muiden oppilaitosten tarjoamiin opintoihin on ilmoittauduttava etukäteen. Opiskelijoiden valintojen toteutumista muista oppilaitoksista saattavat rajoittaa taloudelliset tai muut syyt. Jos olet kiinnostunut opiskelemaan Keski-Pohjanmaan alueen toisen asteen oppilaitosverkoston ammatillisten oppilaitosten tarjoamia kursseja tai muiden Keski- Pohjanmaan alueen kuin Kokkolan lukioiden kursseja tai haluaisit mennä kokonaiselle vaihtojaksolle johonkin toiseen oppilaitokseen, ota yhteys mieluiten heti syksyllä opinto-ohjaajaan. Vaihtojaksot ja ohjelmat sovitaan opiskelija- ja oppilaitoskohtaisesti hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, missä haluamasi kurssi(t) järjestetään ja tämä edellyttää usein myös opiskelijan lukujärjestyksen muuttamista jopa useammassa jaksossa. Yksittäisille Kokkolan muiden lukioiden kursseille voit ilmoittautua Wilmassa. 11

16 Yhteistyötä tehdään myös korkea-asteen oppilaitosten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 2.7 POISSAOLOT, LOMAT, MYÖHÄSTYMISET Lukiolain 25 mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Jos tarvitset koulusta vapaata ja tiedät sen etukäteen, ano lomaa. Ennen loman anomista mieti tarkkaan kokonaistilanteesi, opintojesi eteneminen ja mahdollisen poissaolon vaikutus opiskeluusi. Ulkomaanmatkat tulee pyrkiä sijoittamaan ensisijaisesti koulun loma-aikoihin. Oppitunneille osallistuminen on pakollista. Opiskelija voidaan poistaa kurssilta aiheettomien poissaolojen vuoksi. Poistamista edeltää aineenopettajan huomautus. Toistuvista ja pitempään jatkuneista aiheettomista poissaoloista opiskelija voidaan erottaa koulusta. Erottamista edeltää rehtorin kirjallinen varoitus. Opiskelijan erottamisesta päättää lukiokoulutuksen yhteinen johtokunta. Ryhmänohjaajasi voi myöntää luvan poissaoloon perustellusta syystä enintään kolmeksi päiväksi. Luvan tätä pidempään poissaoloon voi antaa rehtori. Esitä kirjallinen poissaoloanomus etukäteen. Lomakkeen saat kansliasta tai koulun kotisivuilta internetistä. Opettajat merkitsevät poissaolosi Wilmaan. Kirjautuessasi Wilmaan näet poissaolosi. Poissaolosi syyn selvität aineenopettajalle ja ryhmänohjaajallesi välittömästi poissaolosi jälkeen tai viimeistään seuraavalla ryhmänohjaustunnilla. Huoltaja voi seurata saamillaan käyttäjätunnuksilla alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloja Wilmasta. Jos poissaolosi (esimerkiksi sairaus) kestää pitempään kuin kolme päivää, ilmoita poissaolosi pitkittymisestä jo poissaoloaikanasi ryhmänohjaajallesi mieluiten Wilman tai sähköpostin välityksellä. Pyydettäessä sinun on esitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin todistus poissaolostasi. Selvitä itsellesi poissaoloaikanasi käsitellyt asiat ja tee annetut tehtävät. Näin opintosi edistyvät suunnitelmasi mukaisesti. Saavu oppitunneille ajoissa. Myöhästely häiritsee työskentelyä. Jatkuvista myöhästelyistä oppilas voidaan poistaa kurssilta kokonaan. 2.8 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA KOULUSTA EROAMINEN Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Alle 18-vuotiaalta edellytetään huoltajan suostumus. Jos eroat koulusta paikkakunnalta muuton tai muun syyn takia, keskustele asiasta rehtorin kanssa. On hyvä keskustella myös ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa ja selvittää jo ennen eroamista jatkosuunnitelmasi. Eroaminen tapahtuu aina kirjallisesti. 12

17 Erotessasi saat erotodistuksen, johon on kirjattu suorituksesi. Lukiokoulutuksen keskeyttäneen opiskelijan yhteystiedot luovutetaan Etsivälle nuorisotyölle. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta (Nuorisolaki /72 7b ). Etsivä nuorisotyö ja siihen liittyvä tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta. Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos kyseessä on nuori, joka alle 25 vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen. (Nuorisolaki /72 7c ) 3 OPISKELUN ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opintojen suorittamisessa sekä kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin tavoitteidensa ja työskentelytapojensa suhteen. Arviointi antaa opiskelustasi tietoa myös opettajille, huoltajille, jatko-oppilaitoksille ja työelämälle. 3.1 KURSSIN ARVIOINTI Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnissa huomioidaan mahdolliset kirjalliset kokeet, jatkuva näyttö, opiskelijan tuotokset. Opiskelijan oma itsearviointi voi olla myös osa arviointia. Jokainen kurssi arvostellaan itsenäisesti. Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Osa kursseista arvioidaan asteikolla S eli suoritettu / H eli hylätty. Mikäli opiskelijalla on runsaiden poissaolojen tai tekemättömien tehtävien takia niin vähän näyttöä, että opettajalla ei ole tarpeeksi perusteita kurssin arvosteluun, voidaan kurssi jättää arvostelematta. Opettajan yleensä huomauttaa opiskelijaa etukäteen kurssin arvostelematta jättämisestä. Jaksoarvostelu Saat jokaisen jakson jälkeen jaksoarvostelun, jossa näkyy siihen mennessä suorittamiesi lukiokurssien arvosanat ja lukumäärä. Jaksoarvostelun saat ryhmänohjaajaltasi ryhmänohjaustunnilla. Jos jaksoarvostelustasi puuttuu jonkun kurssin arvosana, ota yhteys ao. opettajaan. Muissa oppilaitoksissa suorittamasi kaikki kurssit eivät näy jaksoarvostelussa. Voit halutessasi käydä kansliassa tarkistamassa, mitä muualla suoritettuja opintoja sinulle on hyväksytty. 13

18 Keskeneräinen kurssi (M) Mikäli kurssista on jäänyt jokin osio, esim. tehtävä tai kirjallinen koe suorittamatta, merkitään kurssiarvosanaksi M. Opiskelijan on seuraavan jakson loppuun mennessä suoritettava puuttuvat osiot. Esimerkiksi jos opiskelija saa 3. jaksolla käymästään kurssista arvosanan M, hänen on täydennettävä suorituksensa 4. jakson loppuun mennessä. 5. jaksolla saatu M on suoritettava viimeistään syksyn ensimmäisessä uusintakuulustelussa. Muussa tapauksessa kurssi merkitään keskeytetyksi eikä jo tehtyjä osasuorituksia voi hyväksilukea, vaan kurssi on aloitettava alusta. Vilppi ja vilpin yritys sekä plagiointi Kaikenlainen vilppi ja vilpin yritys koetilanteessa ja plagiointi kirjallisissa koulutöissä on kielletty. Vilpillä koetilanteessa tarkoitetaan lunttaamista toiselta opiskelijalta tai oppikirjasta / muistiinpanoista katsomista ilman, että asiasta on opettajan kanssa ennen koetta sovittu. Plagiointi tarkoittaa toisen tuottaman tekstin tai sen katkelmien esittämistä omanaan. Plagiointia on myös toisen tekstin, kuvan tai kaavion käyttäminen oman tekstin osana ilmoittamatta lähdettä. Vilpistä tai vilpin yrityksestä seuraa koko kurssin hylkääminen, keskustelu aineenopettajan ja rehtorin kanssa opintojen etenemisestä sekä kirjallinen varoitus. 3.2 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin kursseihin. Kunkin oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä koulukohtaisista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja, arvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä koulukohtaisia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan korottavasti vaikuttavana lisänäyttönä. 14

19 Oppiaineen arvioinnin suorittaa opettaja tai aineenopettajat yhdessä. Arvioinnista päättävien harkinnan perusteella on mahdollista korottaa oppiaineen arvosanaa. Opiskelijan on mahdollista yrittää korottaa oppiaineen päättöarvosanaa ennen päättötodistuksen antamista yhden kerran erillisessä kuulustelussa eli tentissä, mihin voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on yleensä opintoohjelmasi mukainen. Erillisiä kuulusteluja järjestetään keväällä ennen ylioppilaskirjoituksia ja yo-kirjoitusten jälkeen noin saakka. Syksyllä tenttejä järjestetään tarvittaessa. Tentteihin ilmoittaudutaan etukäteen kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan koulusta. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakolliset oppiaineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa hän on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niitä vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut opinnot arvioidaan opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Esim. tietotekniikka: mikäli opiskelija suorittaa minkä tahansa numeroarvosteltavista kursseista (2, 3, 5, 6, 7, 8), niin tietotekniikka arvostellaan päättötodistukseen numeroarvosteluna. Muussa tapauksessa päättötodistukseen tulee suoritusmerkintä. Ilmaisutaidosta, palloiluvalmennuksesta ja lajivalmenteisesta liikunnasta annetaan suoritusmerkintä. Lukion päättövaiheessa opiskelijalta kysytään kirjallisesti haluaako hän päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän niistä oppiaineista, mistä hänellä on oikeus valita. 3.3 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut eri oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 täyttyy. Koulukohtaisista ja itsenäisesti suoritetuista kursseista voidaan lukea lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Jälkikäteen kurssia tai kursseja ei voi poistaa. 4 YLIOPPILASTUTKINTO Lukio-opiskelusi ja opinto-ohjelman laatimisen tueksi sinun on hyvä tietää perusasiat ylioppilastutkinnosta jo opintojesi alussa. Jos äidinkielesi on muu kuin suomi tai sinulla on erityinen tutkinnon suorittamiseen liittyvä haittaava tekijä esim. lukihäiriö, ota yhteys rehtoriin jo lukion alkuvaiheessa ylioppilastutkintoosi liittyviä järjestelyjä varten. 15

20 4.1 TUTKINNON RAKENNE: PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: Pakollisena kaikille äidinkielen koe Lisäksi opiskelija valitsee kolme muuta pakollista koetta seuraavista toisen kotimaisen kielen koe yksi vieraan kielen koe matematiikan koe yksi reaaliaineiden koe Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tasoiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa kokeissa osallistuu. Näistä em. pakollisista kokeista sinun tulee valita vähintään yksi vaativampi koe, A-kieli tai pitkä matematiikka. Lisäksi voit osallistua ylimääräisiin kokeisiin; vieraat kielet, matematiikka, reaaliaineet. Reaaliaineiden kokeet Yhdellä tutkintokerralla sinulla on mahdollisuus suorittaa enintään kaksi reaaliaineiden koetta, jotka sijoittuvat tutkintoaikatauluun niin, että niiden välillä on viikko. Samana koepäivänä voit kirjoittaa yhden seuraavista aineista: Kysymysten määrä/ vastausten enimmäismäärä Samana koepäivänä voit kirjoittaa yhden seuraavista aineista: Kysymysten määrä/ vastausten enimmäismäärä Psykologia 10/6 Uskonto, ev.lut. 10/6 Filosofia 10/6 Uskonto, ortodoksinen 10/6 Historia 10/6 Elämänkatsomustieto 10/6 Fysiikka 13/8 Yhteiskuntaoppi 10/6 Biologia 12/8 Kemia 12/8 Maantiede 10/6 Terveystieto 10/6 Reaaliaineiden kokeessa edellytetään, että olet suorittanut vähintään kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineiden kokeessa voit osallistua yhteen tai useaan reaaliaineiden kokeeseen, tutkintoa hajauttamalla jopa kuuden reaaliaineen kokeeseen. Jos haluat kirjoittaa useampia reaaliaineita, sinun kannattaa miettiä jo ensimmäisenä lukiovuotena mitä nämä aineet ovat ja ovatko valitsemiesi reaaliaineiden yo-kirjoitukset samana päivänä. Näin osaat suunnitella opinto-ohjelmasi tavoitteisiisi nähden viisaasti. 16

21 4.2 TUTKINNON SUORITTAMINEN: KERRALLA TAI HAJAUTETUSTI Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon suorittaminen on mahdollista hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Harkitse tarkoin, milloin ilmoittaudut ensimmäisen kerran ylioppilastutkinnon johonkin kokeeseen. Ilmoittautumisesi merkitsee koko ylioppilastutkintosi aloittamista ja siitä alkaa kulua se kolmen peräkkäisen tutkintokerran määräaika, jonka kuluessa sinun on suoritettava ylioppilastutkintosi neljä pakollista koetta. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun olet suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Yhden pakollisen hylätyn kokeen kohdalla voi tapahtua kompensaatio, jolloin voit päästä ylioppilaaksi hylätystä arvosanasta huolimatta. Ylimääräisestä kokeesta saatu hylätty arvosana ei estä ylioppilaaksi pääsemistä. Jos ajattelet, että yksi pakollisista kokeistasi saattaisi tulla hylätyksi, harkitse jonkun ylimääräisen aineen kirjoittamista kompensaatiomahdollisuuden takia. Huomaa, että ylimääräiseen kokeeseen tulee ilmoittautua viimeistään silloin, kun ilmoittaudut viimeiseen pakolliseen kokeeseesi! Jos olet ehtinyt saada pakollisesta kokeesta hylätyn arvosanan ja olet jo ilmoittautunut kaikkiin pakollisiin kokeisiin, voit ilmoittautua suorittamaan ylimääräisiä kokeita vasta sen jälkeen, kun tutkintosi on hyväksytysti suoritettu. Muista, että syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson lopulla, jolloin samanaikaisesti opiskelet lukion kursseja. Erillistä valmistautumisaikaa ei ole. Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat 4. jakson aikana. Sitä ennen on noin kuukauden valmistautumisaika kirjoituksiin. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen (esim. A-englanti tai A-saksa). Lyhyeen oppimäärään perustuvia kielikokeita hän voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana (esim. C-saksa, C-ranska, C-venäjä). Hajauta eri tutkintokerroille, jos kirjoitat useampia em. kieliä. 4.3 OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN Jos hajautat ylioppilastutkintosi ja aloitat tutkintosi suorittamisen jo 3. vuoden syksyllä, sinulla on oikeus osallistua syksyn ylioppilaskirjoitusten kokeisiin, kun olet suorittanut ko. koeaineessa pakolliset kurssit ilmoittautumisajan loppuun mennessä (noin 5.6.). Kevään ylioppilastutkintoon osallistuvien on suoritettava koeaineiden pakolliset kurssit ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan 3. jakson loppuun mennessä (ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin päättyy noin ) Reaaliaineiden kokeessa edellytetään, että olet suorittanut vähintään kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan rehtorille kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova. Syksyn ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisaika päättyy noin 5.6. ja kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisaika päättyy noin Rehtori pyytää sinun ilmoittautu- 17

22 misesi hieman em. määräaikoja aikaisemmin osallistumisoikeutesi tarkistamista varten. Ylioppilastutkintolautakunta perii ilmoittautuneilta perusmaksun 14 euroa + 28 euroa / koe (summat keväältä 2012). 4.4 YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen tasoa ei saa vaihtaa kesken tutkinnon. Hylätyn kokeen saa uusia kahdesti. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa hylkäystä seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Huom! Hylättyä pakollista koetta uusiessasi voit halutessasi osallistua saman aineen eri oppimäärän kokeeseen (esim. MAA hylätty, uusinnassa MAB). Ehtona on, että yo-tutkintosi pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Ylioppilastutkintoa voi täydentää myöhemmin tutkinnon suorittamisen jälkeen uusilla kokeilla ilman aikarajaa. Tutkintoa voi täydentää myös saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Yo-tutkinnon suorittamisen jälkeisistä uusinnoista ja tutkintoa täydentävistä kokeista annetaan erillinen todistus. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvien opiskelijoiden tulisi ostaa Ylioppilaskokelaan opas -vihkonen, mistä löytyy yksityiskohtaisempia tietoja ja ohjeita. Ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilta ( löytyy myös tarkempia tietoja. Koulussa rehtori vastaa ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on lukion päättötodistuksen saaminen. Jos aiot valmistua ylioppilaaksi keväällä, suorita vaadittavat 75 lukion kurssia 3. jakson loppuun mennessä. Takaraja kurssisuorituksille on kuitenkin Huomioi, että kevään kirjoitukset ovat 4. jakson aikana. Jos aiot valmistua ylioppilaaksi syksyllä, suorita 75 kurssia mielellään edellisenä keväänä (yo-kirjoitukset 1. jakson lopulla). Takaraja kurssisuorituksille on 2. jakson lopussa. 18

23 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 OHJAUKSEN TYÖNJAKO Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaaja ohjauksen koordinaattorina toimiminen yhteistyössä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa opiskelijoiden koko lukio-opintojen suunnittelun ohjaus yksilöllisten opinto-ohjelmien laatimisessa ohjaaminen ainevalintojen tarkastus ja muuttaminen uranvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa ohjaaminen lukioon tulijoiden ohjaaminen tiedottaminen esim. toisen ja korkeamman asteen yhteisopinnoista yhteyshenkilönä toiminen koulun, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän ym. yhteistyötahojen kanssa. opinto-ohjauksen kurssien pitäminen opinto-ohjaajan työ painottuu henkilökohtaiseen ohjaukseen Ryhmänohjaaja Toimii opiskelijoiden lähiohjaajana. Perehdyttää lukioon ja koulun toimintakulttuuriin, edistää ryhmäytymistä ja myönteisen ilmapiirin syntymistä ryhmään. Ohjaa omatoimiseen ja vastuulliseen asioiden hoitamiseen ja ryhmässä toimimiseen. Tiedottaa ryhmälle tärkeistä asioista. Pitää ryhmänohjaustunnit. Opastaa opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opastaa opiskelijoita oman lukuvuosittaisen työjärjestyksen tekemisessä. Seuraa jaksoittain opiskelijoidensa oman opiskelusuunnitelman toteutumista, kurssikertymää, opintomenestystä ja poissaoloja. Seuraa oppiaineen päättöarvosanan ehtojen täyttymistä (hylätyt / hyväksytyt kurssit, kts. Luku 3.2.) Antaa jaksoarvostelun, kurssitarjottimen ym. tärkeät tiedotukset. Pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa. 19

24 Ottaa yhteyttä huoltajaan silloin, kun opiskelija on ollut pois koulusta kolme päivää eikä opiskelijalta / huoltajalta ole tullut yhteydenottoa kouluun. Ryhmänohjaaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Ryhmänohjaajan velvollisuutena on tiedottaa havainnoistaan opiskeluhuoltohenkilöstölle. Ryhmänohjaaja vastaa yhteydenpidosta oman ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin. Aineenopettaja Jokainen opettaja antaa ohjausta oman aineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Esimerkiksi aineen opiskelutaidot, kurssien suoritusjärjestys, aineen kurssitarjonta lukiossa, kurssien itsenäinen suorittaminen ja opiskeluvaikeudet. Aineenopettaja kertoo oman aineensa merkityksestä jatko-opiskelun kannalta Aineenopettaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opinto menestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan ryhmänohjaajalle ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstölle. Rehtori ja apulaisrehtori Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäviin kuuluu itsenäisesti suoritettavien kurssien hyväksyminen, ylioppilaskirjoitusten informaatiotilaisuuksien järjestäminen ja ilmoittautumisten vastaanottaminen, vakavien opiskeluun liittyvien ongelmien hoitaminen sekä opintojen keskeyttäminen määräajaksi ja koulusta eroaminen sekä työjärjestykseen ja koeviikkoon liittyvät asiat. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja auttaa tarvittaessa opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä ja hyvinvointia tukevia valintoja yhdessä opinto-ohjaajan kanssa Kuraattori Kuraattori auttaa omalta osaltaan opiskelijoita sosiaalisen elämän mahdollisissa vaikeuksissa ja tarvittaessa ohjaa heitä eteenpäin saamaan apua Koulusihteeri Tutorit Koulusihteeriltä saadaan opiskeluun liittyvät lomakkeet ja todistukset sekä niihin liittyvää ohjausta Tutustuttavat lukio-opiskelun aloittavia opiskelijoita kouluun ja koulun käytäntöihin. Ohjaavat ja opastavat nuorempia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. 20

25 Voivat toimia opiskelijatovereille tukihenkilöinä ja toispaikkakuntalaisten nuorten tukiryhmänä. Järjestävät opiskelijoiden terveyttä ylläpitävää virkistystoimintaa mm. teemapäiviä. Ovat mukana perusopetuksen oppilaille järjestettävissä lukioesittelyissä. Opiskelija Laatii lukio-opintoja aloittaessaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. 5.2 OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja fyysisen terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (Lukiolaki). Koulussamme toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, ryhmänohjaaja ja opettajajäsen. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua koulupsykologi, sosiaalitoimen edustaja tai oppilaskunnan edustaja. Jos opiskeluhuollon palvelut eivät riitä, opiskelijaa ja hänen huoltajiaan autetaan saamaan tukea nuorten tuki- ja hoitotahoilta. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa opiskelijaryhmää kohden ja aina tarvittaessa. Tavoitteena on opiskelijan opiskeluun liittyvien huolenaiheiden esilletuominen ja nopea puuttuminen niihin. Opiskelijahuoltoon kuuluu sellaisen yhteyden pitäminen huoltajiin, joka edistää opiskelijan kaikinpuolista hyvinvointia ja tukee hänen opiskeluaan. Yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Koulumme hyvinvointisuunnitelmaan voi tutustua kotisivuillamme valitsemalla navigointikohdasta ensin opiskelijahuolto ja sen jälkeen aukeavalta sivulta hyvinvointipaketti. Hyvinvointipaketti sisältää tietoa mm. kiusaamisesta, sukupuolisesta häirinnästä, nuoren masennuksesta ja itsetuhokäyttäytymisestä, syömishäiriöistä ja erilaisista riippuvuuksista. Hyvinvointipaketti sisältää myös käytännön toimintaohjeita kyseisissä tilanteissa. 21

26 Keskuksien numerot: Kokkolan kaupunki ja terveyskeskus Terveydenhoito Kouluterveydenhoitaja Pirkko Herronen on koululla maanantaista perjantaihin, puhelin , sähköposti pirkko.herronen(at)kokkola.fi. Avoin vastaanotto on yleensä kello 9 10, muulloin sopimuksen mukaan. Koululääkärinä toimii terveyskeskuslääkäri. Kouluhammaslääkäri Jari Lankilan vastaanotolle terveyskeskuksen hammashoitolaan (puhelin ) opiskelijat varaavat itse ajan. Hammashuolto on maksutonta 18-vuotiaaksi asti, paitsi 15 vuotta täytettyään henkilöltä peritään sakkomaksu, jos hän jättää perumatta sovitun hammaslääkäriajan eikä tule vastaanotolle. Koulukuraattori Kokkolan yhteislyseon lukion kuraattorina toimii Carola Sandbacka Kuraattori on koulun sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoita lukion aikaisessa elämäntilanteessa. Kuraattorin kanssa voi tulla keskustelemaan monenlaisista asioista. Kuraattorin toimintaperiaatteena on luottamuksellisuus. Kuraattorin pääasialliset työskentelytavat ovat keskustelu ja ratkaisujen etsiminen yhdessä opiskelijan kanssa. Kuraattori toimii yhteistyössä opettajien ja muiden viran- 22

27 omaisten kanssa. Myös lukiolaisten vanhemmat voivat olla yhteydessä kuraattoriin, jos ovat huolissaan omasta nuoresta tai perheen tilanteesta. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi jos: - opiskelu tuntuu raskaalta - kotona on vaikeata - ihmissuhteissa on ongelmia - elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia jotka askarruttavat mieltä - vapaa-aika huolestuttaa - itsenäistyminen askarruttaa Koulukuraattori on tavattavissa koululla tiistaisin klo ja perjantaisin huoneessa 204 ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Voit varata ajan puhelimitse , Wilman kautta tai sähköpostitse carola.sandbacka@kokkola.fi Koulupastori Kokkolan Yhteislyseon lukion koulupastorina toimii nuorisotyönohjaaja Heli Järvi. Koulupastorin tehtäviin kuuluu mm.: - toimia linkkinä seurakunnan ja koulun välillä - päivystys keskiviikkoisin aamupäivällä - oppituntivierailut - luottamukselliset keskustelut opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa - erilaiset projektit, kuten joulu- ja kevätkirkkojen toteutus - valmius toimia koululla kriisitilanteessa ja surun kohdatessa Mietityttää, pohdituttaa, askarruttaa tai ahdistaa. Mikä fiilis lienenkin, niin tervetuloa juttelemaan. Olen täällä kuuntelijana, keskustelijana ja kanssakulkijana, niin arjen iloissa kuin suruissakin. -Heli Nuorisotyönohjaaja Heli Järvi on tavattavissa viikoittain luokassa nro 123. Tarkat päivystysajat tiedotetaan syksyllä Wilmassa, koulun www-sivuilla ja info-tv:ssä. Päivystysajan ulkopuolella yhteydenotot puhelimitse numeroon tai sähköpostilla osoitteeseen heli.jarvi@evl.fi 5.3 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.(valtakunnallinen opetussuunnitelma) 23

28 Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimenpiteet tehdään. Oppimistilanteet ja kokeet voidaan järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon opetussuunnitelman vaatimustasoa muuttamatta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa mahdollisuuksien mukaan missä tahansa oppiaineessa joko opiskelijan tai opettajan aloitteesta. Tukiopetuksella pyritään auttamaan opiskelijaa oppimisvaikeuksissa, joita esimerkiksi pitkä poissaolo tai muu jälkeenjääneisyys aiheuttaa. Erityisopetus Lukion erityisopetus on kohdistunut pääasiassa lukion aloittavien opiskelijoiden lukivaikeuksien seulontatestaukseen Niilo Mäki Instituutin testillä. Ne opiskelijat, joilla on ongelmia joillakin testin osa-alueilla, saavat halutessaan mahdollisuuden yksilötestaukseen ja tulosten perusteella mahdollisesti lukilausunnon ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Lukilausunnon perusteella opiskelijalle voidaan anoa pistehyvitystä tai erityisjärjestelyjä ylioppilastutkintoa varten. Lukilausunto voi olla peruste myös opiskelijan lukio-opintojen aikaisten tukitoimien järjestämiseen. Samalla lukilausunnolla voi mahdollisesti saada anomuksesta erityisjärjestelyjä (esim. lisäaika) lukion jälkeisten opintojen valintakokeisiin kunkin oppilaitoksen omien ohjeiden ja käytäntöjen mukaan. Erityisopettaja järjestää mahdollisuuksien mukaan luki-kurssin sitä tarvitseville. Lisätietoja erityisopetuksesta saa rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja erityisopettajalta. Erityisopettajan yhteystiedot ilmoitetaan lukuvuoden alussa. 5.4 OPINTOSOSIAALISET ASIAT Opiskelija hankkii ja kustantaa opiskeluvälineensä itse. Kurssin aikana tehtävät opintomatkat opiskelija maksaa pääsääntöisesti itse. Opintotuki Lukion opiskelijalla on mahdollisuus tietyin edellytyksin (taloudellisen tuen tarpeen ja opintojen edistymisen perusteella) saada avustuksena KELAn opintotukea: opintorahaa, asumislisää ja/tai opintolainan valtiontakauksen. Opintorahaan opiskelija on oikeutettu seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Asumislisää voi tietyin edellytyksin saada jo alle 17-vuotias perheetön, vuokralla asuva opiskelija. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Opintorahaa ei tarvitse maksaa takaisin. Lukio-opintoihin opintotuki myönnetään kolmeksi vuodeksi ja lisähakemuksesta neljänneksi vuodeksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Lisäksi edellytetään, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin (= 4 kurssia jaksossa) tai vähintään kahteen yo-tutkinnon kokee- 24

29 seen. Kurssiin osallistumisella tarkoitetaan opetuksessa mukanaoloa ( Väärin perustein maksettu opintotuki peritään takaisin. Tarkempia tietoja saa koulun kansliasta, Kelan Opintotuki vihkosesta tai - osoitteesta. Opintotukea voit hakea sähköisesti. Saat tarvittaessa opintotukihakemuksen myös kansliasta. Saat hakemukseen tarvittavan koulun merkinnän kansliasta. Aikuislukioon siirtyvä opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen. Koulumatkatuki Koulumatkatukea maksaa KELA. Jos koulumatkasi on yhteen suuntaan vähintään 10 km ja koulumatkojen kustannukset ylittävät 54 / kk, olet oikeutettu koulumatkatukeen. Kokkolan kaupunki maksaa omavastuuosuuden Kokkolan kaupungin lukioissa opiskeleville opiskelijoille. Hakemuksia ja lisätietoja saat kansliasta tai Kelasta. Tapaturmavakuutus Kokkolan kaupunki on vakuuttanut jokaisen lukiolaisen. Tapaturman sattuessa koulumatkalla, koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa tai koulun järjestämällä matkalla (opintomatka, leirikoulu) ota yhteys kansliaan. Opiskelijatodistus / Lukiolaiskortti Voit saada kansliasta tarvittaessa todistuksen opiskelusta koulussamme. Oppilaskunnan kautta voit halutessasi liittyä jäseneksi Suomen Lukiolaisten Liittoon (SLL) ja hankkia lukiolaiskortin. Jäsenyydestä ja eduista lisätietoja: 6 KOULUN TOIMINTATAPOJA JA KÄYTÄNTEITÄ 6.1 OPISKELIJAN VAIKUTUS- JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA Oppilaskunta Koulussamme toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulumme opiskelijat. Opiskelijat valitsevat vuosittain keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan hallitus järjestää koulukuvauksen, taksvärkkikeräyksen, retkipäivän ym. toimintaa ja ohjelmaa lukuvuoden aikana sekä ottaa kantaa opetuksen järjestämiseen liittyviin asioihin. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja edustaa koulua Kokkolan lukiokoulutuksen yhteisessä johtokunnassa opiskelijaedustajana. Osallistu aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan heti alusta pitäen ja tuo äänesi kuuluviin koulumme kehittämiseen liittyvissä asioissa. Luottamusopiskelija Jokainen ohjausryhmä (1A, 1B...) valitsee vuosittain keskuudestaan luottamusopiskelijan ja varaluottamusopiskelijan. Luottamusopiskelija toimii yhteyshenkilönä ohjausryhmänsä opiskelijoiden ja rehtorin, ryhmänohjaajan sekä muiden opettajien välillä. 25

30 Hän vie eteenpäin ohjausryhmänsä aloitteita, esityksiä, ongelmia ym. asioita. Hän huolehtii myös ryhmänsä mielipidekyselyistä ja äänestyksistä. Tutor-toiminta Tutor on opinnoissaan pidemmälle ehtinyt opiskelija, joka ohjaa ja opastaa nuorempia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. Tutorilta voi kysyä neuvoa valintojen tekemisessä, oman koulun käytäntöjä, Kokkolan tarjoamista palveluista nuorille, opintososiaalisista asioista. Tutor on myös luotettava kuuntelija, jos haluat jakaa kokemuksiasi jonkun kanssa. Tutorit toimivat yhdessä muiden toisen asteen koulujen kanssa. Tutor-toimintaan voit tulla mukaan ottamalla yhteyttä oman ryhmäsi tutoriin tai tutorohjaajaan. Varsinainen tutor-koulutus (1 kurssi) järjestetään kevätlukukaudella. 6.2 HYVÄN KÄYTÖKSEN OHJEET, JÄRJESTYSSÄÄNNÖT, OPPITUNTIOHJEET Hyvän käytöksen ohjeet 1. Saavu oppitunnille ajoissa 2. Rauhoitu ja valmistaudu paikallasi tunnin alkuun 3. Sulje kännykkä oppitunnin ajaksi 4. Riisu päähineesi (lippis/pipo) ruokaillessa ja oppitunnilla 5. Juo kahvisi vain kahviautomaatin luona 6. Jos pelaat korttia, pelaa akvaariossa 7. Noudata lakia: älä tupakoi tai käytä nuuskaa koulun alueella tai sen läheisyydessä 8. Käytä asiallista kieltä 9. Tervehdi kohteliaasti. -> Käytökselläsi luot myönteistä kouluilmapiiriä! Järjestyssäännöt 1. Päivänavaus ja oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana, jolloin tulee olla paikalla. 2. Toistuvista myöhästymisistä opiskelija voidaan poistaa kurssilta edellyttäen, että opiskelijaa on kuultu asiassa (neljä myöhästymistä). 3. Vaaratilanteen uhatessa tai tapaturman sattuessa opiskelijan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi koulun henkilökunnalle (ilmoitusvelvollisuus). 4. Koulussa, koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä on noudatettava siisteyttä. Lisäksi opiskelijan tulee noudattaa koulussa annettuja hyvän käytöksen ohjeita (edellä). 5. Syntyneestä aineellisesta tai ruumiillisesta vahingosta on tehtävä ilmoitus välittömästi rehtorille. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta opiskelija on korvausvelvollinen. 26

31 6. Opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa Wilmaan. Alle 18-vuotiaan osalta selvityksen tekee holhooja. Toistuvista aiheettomista poissaoloista opiskelija voidaan poistaa kurssilta edellyttäen, että opiskelijaa on kuultu asiassa (neljä poissaoloa). Myös kokeesta poissaolosta on annettava selvitys. 7. Luvan poissaoloon kolmeksi päiväksi voi myöntää ryhmänohjaaja, pitemmät lomat myöntää rehtori. Painavasta syystä rehtorilla on oikeus myöntää vapautus opiskelusta yhden jakson ajaksi. 8. Työrauhan ylläpitämiseksi opiskelija voidaan poistaa luokkatilasta. Muilta osin noudatetaan lukiolain 25 ja 26 säädöksiä ja lukioasetuksen 12 määräyksiä. 9. Koulutiloissa, koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla alkoholin ja huumeiden hallussapito ja käyttö on kielletty. 10. Koulun tiloissa, koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä tupakointi on kielletty. Hyvän käytöksen ohjeet oppitunneille 1. Saavu oppitunnille ajoissa 2. Valmistaudu paikallasi tunnin alkuun ja ota opiskeluvälineet esille 3. Laita kännykkäsi äänettömänä laukkuun oppitunnin ajaksi 4. Älä käytä oppitunnilla ja ruokaillessa pipoa tai lakkia 5. Käytä asiallista kieltä ja käyttäydy kohteliaasti muita kohtaan Hyvällä käyttäytymisellä luot myönteistä ilmapiiriä! Ohjeiden toistuvasta laiminlyönnistä opettaja voi tarvittaessa poistaa opiskelijan luokasta. 6.3 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulu järjestää vuosittain vanhempainiltoja. Koulussamme toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka toimintaperiaatteidensa mukaisesti tukee koulua sen kasvatus- ja opetustehtävässä. Vanhempainyhdistyksen jäseneksi ovat tervetulleita kaikki lukiolaisten vanhemmat. 27

32 7 KURSSISELOSTEET (K) merkintä kurssin tai aineen yhteydessä tarkoittaa että kurssi järjestetään Kiviniityn lukiossa. Kurssiselosteet löydät Kiviniityn lukion opinto-oppaasta ja internet-osoitteesta Kurssin otsikkorivillä on kurssin nimen perässä suluissa lyhenne: (p), (s) tai (o) kurssin laadun mukaan. p = pakollinen, s = valtakunnallinen syventävä ja o = koulukohtainen kurssi (kurssin sisällön kohdalla mainitaan, onko kurssin luonne syventävä vai soveltava). ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI Tavoitteet: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta oppii tuntemaan maakuntansa ja kotikaupunkinsa kirjallisuutta ja muuta kulttuuritarjontaa. Arviointi: Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1 6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7 9 arvioidaan numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai hylätty H. Päättöarvioinnissa voidaan ottaa korottavana huomioon opiskelijan suorittamien soveltavien kurssien tuoma lisänäyttö. Äidinkieleltään muun kuin suomenkielisen opiskelijan suorittamat kurssit voidaan arvioida suomi toisena kielenä -opetuksen arviointikriteerein. 28

33 Suoritusjärjestys: Kurssit 1 ja 2 suositellaan suoritettaviksi ennen muita pakollisia kursseja. Kurssin 8 luontevin suoritusajankohta on juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. Itsenäinen suorittaminen: Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, joten kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (p) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI 2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (p) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Keskeisinä oppisisältöinä ovat tekstuaalisten keinojen (mm. lauserakenteet, sananvalinnat) ja kirjoitusprosessin hallinta sekä informatiivisen puheenvuoron rakentaminen. ÄI 3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (p) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kirjallisuutta eritellään ja tulkitaan tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen. Opiskelija hyödyntää kirjallisuuden keinoja myös omissa teksteissään..äi 4 Tekstit ja vaikuttaminen (p) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Opiskelija tuottaa myös omia mielipidetekstejä sekä oppii rakentamaan kantaa ottavan puheenvuoron ja vahvistaa väittely- ja keskustelutaitojaan. ÄI 5 Teksti, tyyli ja konteksti (p) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Perehdytään eri aikakausia ja tyylejä edustaviin, lähinnä kaunokirjallisiin teksteihin. Opiskelija laatii oppisisältöihin liittyvästä aiheesta pohdiskelevan tekstin ja hioo omaa tyyliään. 29

34 ÄI 6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (p) KYL Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Perehdytään suomen kielen kehitykseen ja suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin aika- ja kulttuurikontekstissaan. ÄI 7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (s) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Perehdytään erilaisten vuorovaikutustilanteiden ominaispiirteisiin ja harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. ÄI 8 Tekstitaitojen syventäminen (s) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssilla kerrataan ja syvennetään tekstityyppien ja -lajien tuntemusta, tekstianalyysin ja tekstin rakentamisen taitoa ja kykyä huoltaa omaa tekstiä. Kurssi soveltuu hyvin ylioppilaskokeeseen valmentautumiseen ÄI 9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (s) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. ÄI 10 Kirjallisuuden tulkinta ja analyysi (o) Opiskelija syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja vahvistaa kuvanlukutaitoaan. Tulkinta- ja analyysitehtävien avulla harjaannutaan kirjallisuuspohjaiseen aineistokirjoittamiseen. ÄI 11 Kielenhuollon perusteet (o) Opiskelija vahvistaa taitojaan tuottaa asiatyylin normien mukaista kieltä. Kielenhuollon perussääntöjen kertausta ja kielenhuoltoharjoituksia, mm. itse tuotetun tekstin huoltoa. Laajuus 0,5 kurssia. ÄI 12 Kielioppia vieraiden kielten oppimisen tueksi (o) Opiskelija syventää kieliopillista ajatteluaan. Hän ymmärtää kieliopin tapana kuvata kielen rakennetta, merkityksiä ja käytäntöjä sekä oppii soveltamaan keskeisiä kieliopillisia käsitteitä opiskelemiinsa kieliin. Laajuus 0,5 kurssia. ÄI 13 Mediakasvatus (o) Opiskelija perehtyy eri tiedotusvälineiden toimintatapoihin, sisältöihin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen. Hän oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi välineiden käyttäjäk- 30

35 si eli syventää medialukutaitoaan. Opiskelija näkee median tärkeyden kulttuurin välittämisessä ja luomisessa. Kurssilla tehdään Länsipuiston Sanomat lehti. ÄI 14 Prosessikirjoittaminen (o) Opiskelija syventyy tekstin syntymiseen ja tuottamiseen vaikuttaviin tekijöihin. Oppimisympäristönä opiskelija käyttää myös tietoverkkoja. ÄI 15 Luova kirjoittaminen (o) Opiskelija kehittää monipuolisesti kirjoitustaitoaan ja harjoittelee eri tyylien ja tekstilajien käyttämistä kirjallisessa ilmaisussaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan tuottamaansa tekstiä. ÄI 16 Suomi toisena ja vieraana kielenä (o) Opiskelija harjaantuu suomen kirjakielen hallintaan ja kykenee soveltamaan kielitaitoaan sekä kielen tuottajana että vastaanottajana. ÄI 17 ja ÄI 18 Lukudiplomi (o) Itsenäisesti suoritettava kahden kurssin laajuinen opintokokonaisuus, joka on tarkoitettu kaunokirjallisuuden harrastajalle. Opiskelija lukee itsenäisesti 20 kaunokirjallista teosta lukion aikana. Hänellä on käytettävissään kirjallisuusluettelo, josta hän valitsee luettavansa ohjeen mukaan. Kurssi toteutetaan yhteistyössä aineenopettajan kanssa. RUOTSIN KIELI RU Huom! B-kielen lukijoille ensimmäiset viisi kurssia ovat pakollisia, muut valinnaisia. A- kielen lukijoille ovat kuusi ensimmäistä kurssia pakollisia ja loput valinnaisia. Kurssit 6 ja 7 (ja 8) ovat välttämättömiä ylioppilaskirjoituksia varten. Tavoitteet: Ruotsin kieltä opiskeleva nuori oppii tuntemaan Pohjoismaita ja niiden kulttuurien erityispiirteitä. Lisäksi hän oppii käyttämään mm. arkipäivän elämään ja kanssakäymiseen, koulumaailmaan ja yhteiskuntaan sekä maailmanlaajuisia ilmiöitä käsittelevään, kielen kannalta keskeiseen sanastoon. Erityisesti korostetaan sitä, mitä kielenkäyttäjä voi tehdä kielen avulla. Tavoitteena on oppia ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisessä viestinnässä ja saada valmiuksia kehittää omaa kielitaitoaan. Arviointi: Kursseja arvioitaessa sovelletaan Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin sisältyvää kriteeriperusteista arviointia (A-ruotsi taitotaso B , B-ruotsi B ). Kurssit arvioidaan numeroin, paitsi RUA11/ RUB11 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssista RUA7/ RUB6 opiskelija saa kaksi erillistä arvosanaa: koko kurssin arvosanan ja sen lisäksi kurssin lopussa järjestettävän suullisen kokeen arvosanan, josta annetaan erillinen todistus. 31

36 Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä siten, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kurssit 1-3, toisena vuonna kurssit 4-6 ja kolmantena vuonna kurssit 7(-8). Lisäksi opiskelija voi valita koulukohtaisia valinnaisia kursseja. Itsenäinen suorittaminen: Tarvittaessa kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Kurssien RUA7 ja RUB6 suorittaminen edellyttää kurssille osallistumista. Ruotsin kurssit vastaavat sisällöltään toisiaan seuraavasti: A-ruotsi B-ruotsi RUA > RUB 9 RUA > RUB 6 RUA > RUB 8 RUA > RUB 7 A RUOTSI RUA RUA 1 Arkielämää Pohjoismaissa (p) Motivoidaan ruotsin opiskeluun. Aihepiirejä mm. vapaa-aika ja harrastukset, koulu ja opiskelu, jokapäiväinen elämä. Kielioppiasioina mm. substantiivin ja adjektiivin taivutus, aikamuodot, päälauseen sanajärjestys ja pronomineja. RUA 2 Ihmiset ympärillämme (p) Tutustutaan eri pohjoismaissa asuvien nuoren elämään. Aiheita mm. koti, perhe, ystävyys ja ihmissuhteet. Kielioppiasioina määräysmuodot, sivulauseet, adjektiivien vertailumuodot, apuverbit ja pronomineja. RUA 3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa (p) Esitellään kotipaikan ja kotimaan luontoa, historiaa, kulttuuri-identiteettiä ja kaksikielisyyttä. Kielioppiasioina erisnimien suku, substantiiviattribuutit, käskymuoto, lukusanat sekä pronomineja ja adverbeja. RUA 4 Elinympäristömme (p) Kurssi aihepiireinä mm. luonto, tekniikka ja viestintä. Pohditaan lisääntyvää kulutusta sekä ihmisen suhdetta ympäristöön, tarkastellaan kolmannen maailman ongelmia ja teknologian kehitystä. Kielioppiasioina prepositiot, adverbeja, konditionaali, s-passiivi sekä adjektiivin käyttö substantiivina. RUA 5 Opiskelu ja työ (p) Kirjan kappaleissa kerrotaan erilaisten, eri maissa asuvien ja erilaisissa tehtävissä toimivien ihmisten elämäntarinoita. Aihekokonaisuuksina korostuvat aktiivinen kansa- 32

37 laisuus ja yrittäjyys. Kielioppiasioina partisiipit, passiivilauseen muodostaminen, kerrataan sanajärjestys sekä vahvat ja epäsäännölliset verbit. RUA 6 Kulttuuri ja sen tekijöitä (p) Tutustutaan kulttuuriin ja viestintään laaja-alaisesti. Kieliopin kertausta. Oppilas tekee kurssilla tutkielman opettajan kanssa sopimastaan aiheesta. RUA 7 Puhu ja ymmärrä paremmin (s) Kurssilla harjoitetaan keskustelutaitoja, puheen ymmärtämistä sekä ääntämistä. Erilaisten tekstien ja kuuntelutehtävien avulla perehdytään aikaisempien kurssien aihepiireihin niitä syventäen. Lisäksi kurssimateriaalina ovat ajankohtaiset tapahtumat esimerkiksi lehtiartikkelien tai uutispätkien muodossa sekä keskustelut, joissa harjoitellaan aktiivista osallistumista erilaisisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Kurssi arvostellaan asteikolla Arvostelu perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssin päätteeksi tehtävä suullinen koe arvioidaan myös asteikolla Siitä oppilas saa erillisen todistuksen. Kurssiarvosana ja suullisen kokeen arvosana ovat erilliset ja ne voivat poiketa toisistaan. RUA 8 Tiede, talous ja tekniikka (s) Kurssin aihepiireinä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä ja siksi on tärkeää pohtia ihmisen vastuuta kestävässä kehityksessä. Kurssilla harjoitetaan runsaasti ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppejä, ja arvioinnissa otetaan huomioon mahdollisimman monta kielitaidon eri osa-aluetta. RUA 9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (o) Kurssilla käsitellään maailmanlaajuisia ilmiöitä, kansainvälistä vaikuttamista sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumista. Kieliopissa kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opiskeltuja asioita ja harjoitellaan ylioppilaskokeeseen sisältyviä harjoitustyyppejä. RUA 10 / RUB 10 Kertaus- ja tukikurssi 1 (o) Kurssi on soveltava Kurssi sijoitetaan kurssien 1 ja 2 väliin 0,5 kurssin mittaisena. Sisältää rakenteiden ja sanaston kertausta, kuunteluharjoituksia ym. Kurssi on tarkoitettu lähinnä kurssilla 1 heikommin menestyneille. RUA 11 / RUB 11 Abikurssi (o) Kurssi on soveltava ja tarkoitettu lähinnä yo-kirjoituksiin osallistuville ja se on yhden kurssin laajuinen. Sisältää esim. rakenteiden kertausta, kuunteluharjoituksia ym. Oppi- 33

38 kirjana käytetään Otavan Abisvenska-kirjaa, joka sisältää myös itsenäisesti tehtäviä kuuntelu- ym. harjoituksia. RUA 12 / RUB 12 Suullinen viestintä (0.5 k) (K) (o) Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan suullisen kielitaidon valmiuksia monipuolisesti arkipäivän eri tilanteissa. Mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen suullisen kielitaidon kokeeseen, josta oppilas saa erillisen todistuksen. Muutoin kurssista merkintä hyväksytty/hylätty. Oppikirjana Våga tala! (Otava) RUA 13 / RUB 13 Hyvät tavat, 0.5 k (Vett och etikett) (K) (o) Kurssilla opetellaan hyviä tapoja. Kurssi on ruotsinkielinen. RUA 14 / RUB 14 Ainekirjoituskurssi (o) Kurssi on soveltava. Kurssin tavoitteena on harjoittaa sujuvaa tekstin tuottamista ja näin auttaa opiskelijaa kehittämään itseään kirjoittajana. Kurssi toteutetaan osittain etäopiskeluna. Lähiopetustunneilla harjoitellaan erityyppisten kirjoitelmien (mm. puheen, yleisönosastonkirjoituksen, kirjeen jne.) laatimista, etätunneilla opiskelijat kirjoittavat sovitun määrän erityyppisiä tekstejä sekä korjaavat itse mahdolliset virheet opettajan ohjeiden mukaisesti. RUA 15 / RUB 15 Starttikurssi (o) Kurssi on soveltava. Kurssi on tarkoitettu johdantokurssiksi lukion ruotsin opiskeluun. Kurssilla kerrataan peruskoulun ruotsin sanastoa ja kielioppia. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka eivät ole lukeneet ruotsia yhdeksännellä luokalla tai jotka kaipaavat lisäpreppausta. B RUOTSI RUB RUB 1 Koulu ja vapaa-aika (p) Motivoidaan ruotsin opiskeluun. Aihepiirejä mm. nuorten vapaa-aika ja harrastukset, koulu ja opiskelu. Kielioppiasioina mm. substantiivin ja adjektiivin taivutus, aikamuodot, päälauseen sanajärjestys ja pronomineja. RUB 2 Arkielämää Pohjoismaissa (p) Tutustutaan eri pohjoismaissa asuvien nuoren elämään. Teemana jatkuu nuorten elämä, opiskelu, työ ja vapaa-aika. Kielioppiasioina määräysmuodot, sivulauseet, adjektiivien vertailumuodot, apuverbit ja pronomineja. 34

39 RUB 3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (p) Esitellään kotipaikan ja kotimaan luontoa, historiaa, kulttuuri-identiteettiä ja kaksikielisyyttä. Suomi pohjoismaisena maana Euroopassa. Kielioppiasioina erisnimien suku, substantiiviattribuutit, käskymuoto, lukusanat sekä pronomineja ja adverbeja. RUB 4 Elämää yhdessä ja erikseen (p) Kurssi aihepiireinä mm. elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä. Ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Kielioppiasioina prepositiot, adverbeja, konditionaali, s-passiivi sekä adjektiivin käyttö substantiivina. RUB 5 Elinympäristömme (p) Aihekokonaisuuksina luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekö joukkoviestimet. Kielioppiasioina partisiipit, passiivilauseen muodostaminen, kerrataan sanajärjestys sekä vahvat ja epäsäännölliset verbit. RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin (s) Kurssilla harjoitetaan keskustelutaitoja, puheen ymmärtämistä sekä ääntämistä. Kurssimateriaalina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat esimerkiksi lehtiartikkelien tai uutispätkien muodossa sekä keskustelut, joissa harjoitellaan aktiivista osallistumista jokapäiväisiin tilanteisiin. Kurssi arvostellaan asteikolla Arvostelu perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssiarvosana ja suullisen kokeen arvosana ovat erilliset ja ne voivat poiketa toisistaan. Suullisesta kokeesta saa erillisen todistuksen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, koska sen suorittaminen edellyttää harjoituksiin osallistumista. RUB 7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (s) Kurssilla käsitellään maailmanlaajuisia ilmiöitä. kansainvälistä vaikuttamista sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumista. Kieliopissa kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opiskeltuja asioita ja harjoitellaan ylioppilaskokeeseen sisältyviä harjoitustyyppejä. RUB 8 Tiede, talous ja tekniikka (o) Kurssin aihepiireinä ovat tieteen ja tekniikan saavutukset ja yrityselämä ja siksi on tärkeää pohtia ihmisen vastuuta kestävässä kehityksessä. Kurssilla harjoitetaan runsaasti ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppejä, ja arvioinnissa otetaan huomioon mahdollisimman monta kielitaidon eri osa-aluetta. 35

40 RUB 9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (o) Tutustutaan kulttuuriin laaja-alaisesti. Aihekokonaisuutena myös viestintä ja mediaosaaminen. Kieliopin kertausta. Oppilas tekee kurssilla tutkielman opettajan kanssa sopimastaan aiheesta. RUB 10 RUB 15 kuvaukset edellä A-ruotsin kohdalla. ENGLANNIN KIELI EN Tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa englannin kielessä kielitaidon kuvausasteikon tason B2.1 kaikissa kielen osa-alueissa eli kuullun- ja puhutun ymmärtämisessä, puhumisessa sekä kirjoittamisessa. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla, osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin, tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana, osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Opiskelijaa kannustetaan solmimaan kansainvälisiä suhteita, esim. ystäväkoulutoiminnan ja kansainvälisten projektien kautta Tärkeää on kokonaisuuksien ymmärtäminen ja kyky soveltaa tietoa opiskelutilanteiden ulkopuolella. Arviointi: Arvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä jatkuva näyttö. Opetukseen osallistuminen ja läsnäolo ovat osa jatkuvaa näyttöä. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin, muiden kurssien arviointi ilmoitetaan kunkin kurssin kohdalla erikseen. Pakolliset ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen kurssisuorituksina esim. vaihtooppilasvuosi, kielikurssit tai oleskelu englantia puhuvassa ympäristössä. Kurssien suorittamisaikataulu: 1. Jos aiot suorittaa englannin yo-kokeen kolmannen vuoden keväällä, suoritetaan ensimmäisenä vuonna 3 kurssia, toisena 3 ja kolmantena vuonna 2 syventävää kurssia sekä mahdolliset kertaus- ja abikurssit. Kurssit 7 ja 8 ovat erittäin suositeltavia yo-kirjoituksia varten. 2. Jos suoritat englannin yo-kokeen jo kolmannen vuoden syksyllä, suoritetaan toisen vuoden kevääseen mennessä pakolliset kurssit 1-6 sekä suositellaan myös kurssi- 36

41 en 7 ja 8 käymistä. Kolmannen vuoden syksyllä ensimmäisessä jaksossa kannattaa suorittaa muut kirjoituksiin erityisesti valmentavat kurssit eli Abikurssi ja Kielioppi ja rakenteet kurssi. Itsenäinen suorittaminen: Itsenäisestä suorittamisesta voi tarvittaessa neuvotella opettajan kanssa. B-englannin opiskelu tapahtuu A-englannin ryhmässä. ENA 1 Nuori ja hänen maailmansa (p) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssi perehdyttää englanninkieliseen kulttuuriin ja sen kielenkäytön erityispiirteisiin. Rakenteet painottuvat verbiopin perusasioihin. Kirjoitustehtävänä omasta itsestä kertominen. ENA 2 Viestintä ja vapaa-aika (p) Kurssi vahvistaa kielitaidon kaikkia osa-alueita. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaaaikaan ja harrastuksiin. Kurssilla tutustutaan myös englanninkieliseen mediaan ja kulttuuriin Euroopan ulkopuolella. Rakenteita harjoitellaan monipuolisesti ja syvennetään kirjoittamisen taitoja. Kirjoitustehtävinä mm. virallinen kirje ja harrastuksista kertominen. ENA 3 Opiskelu ja työ (p) Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Kirjallisen viestinnän tehtävinä esim. työpaikkahakemuksen laatiminen. Kurssilla syvennetään tekstinymmärtämisen taitoja sekä harjoitellaan esim. haastattelutilanteessa toimimista. Rakenteiden hallintaa syvennetään. ENA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (p) Kurssilla opiskellaan tekstinymmärtämistä ja puhumista vaativahkolla tasolla. Tarkastelun kohteena ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntaan liittyvät tekstit. Kirjoitustehtävänä mm. argumentoiva aine. ENA 5 Kulttuuri (p) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tutustutaan englanninkieliseen kulttuuriin ja sen teoksiin ja opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista englanniksi. Keskusteluja ja kirjoitustehtäviä eri aiheista (kuvaileva ja reflektoiva kielenkäyttö). ENA 6 Tiede, talous ja tekniikka (p) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aihepiirit tuovat esiin erikoisalojen perussanastoa. Rakenteiden hallintaa syvennetään (erityisesti verbioppi). 37

42 Tavoitteena on myös kirjallisen ilmaisun hiominen erilaisin kirjoitustehtävin (mm. referaatit ja aineet). ENA 7 Luonto ja kestävä kehitys (s) Kurssi keskittyy kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Rakenteiden kertaus ja kirjoitustehtävät valmistavat yo-tutkintoon. ENA 8 Suullisen kielitaidon kurssi (s) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Suullisen kielitaidon koe on osa lukion suullisen kielitaidon kurssia ja sisältyy osana kurssin arviointiin. Koetta ei voi suorittaa yksinään, vaan se on aina osana suullisen kielitaidon kurssia. Muuten arviointi on sama kuin muidenkin lukiokurssien osalta. Erillinen todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan lukion päättötodistuksen liitteenä. ENA 9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (o) Kurssin aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla syvennetään aikaisemmin opittua kielitaitoa ja harjoitellaan päättökokeeseen liittyviä tehtävätyyppejä. ENA 10 Perusrakenteiden kertauskurssi (o) Kerrataan keskeiset rakenteelliset asiat ja pohjustetaan lukio-opiskelua. Kurssi on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Arvostelu suoritusmerkinnällä. ENA 11 Kielioppi ja rakenteet (0,5/1 kurssia) (o) Kurssi on luonteeltaan syventävä. Pääasiassa ylioppilaskirjoitukseen valmistautuvia varten. Suoritusmerkintä. ENA 12 Abikurssi (0,5 kurssia) (K) (o) Syvennetään ja kerrataan kielioppia ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksia varten. Harjoitellaan erilaisia koetyyppejä sekä perehdytään tarkemmin esim. erilaisten kirjoitustehtävien vaatimuksiin. Suoritusmerkintä. ENA 13 Ainekirjoituskurssi (0,5 kurssia) (K) (o) Kurssi on syventävä ja tarkoitettu lähinnä abiturienteille. Kurssilla harjoitellaan ainekirjoitusta. Suoritusmerkintä. 38

43 ENA 14 Abikurssi (o) Kurssilla harjoitellaan yo-tutkinnon A-tason kuuntelukokeen ja kirjallisen kokeen tehtävätyyppejä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssi on tarkoitettu A-englannin yo-kokeeseen valmistautuville opiskelijoille. Suoritusmerkintä ENC 15 Abikurssi (o) Kurssilla harjoitellaan C-tason yo-tutkinnon kuuntelukokeen ja kirjallisen kokeen tehtävätyyppejä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssi on tarkoitettu lyhyen englannin yokokeeseen valmistautuville opiskelijoille. Suoritusmerkintä. ENA 16 Muualla suoritettu kielikurssi (0,5/1 kurssia) (o) Esimerkiksi kesäyliopistossa tai kansanopistossa suoritettu kurssi. Kurssitodistus toimitetaan opinto-ohjaajalle. Suoritusmerkintä. ENA 17 Oleskelu englantia puhuvassa ympäristössä (o) Englannissa tai muussa englanninkielisessä ympäristössä vietetty vähintään neljän viikon jakso, esim. au-pairina, stipendiaattina tai perheessä. Suoritusmerkintä. ENA 18 Opintomatka englanninkieliseen maahan (o) Tutustumista historiaan, nähtävyyksiin, kulttuuritapahtumiin ja jokapäiväiseen elämään viikon mittaisen matkan aikana. Matkan maksat itse. Katso ilmoitustaululta, milloin kurssi suoritetaan. Suoritusmerkintä. ENA 19 Kielten tukikurssi (0,5 kurssia) (K) (o) Kurssi on tarkoitettu kielten opiskelijoille, jotka tarvitsevat ohjausta esim. keskeytyneiden kurssien suorittamiseksi tai tukea itsenäisen kurssin suorituksessa. Kurssin suoritus koostuu itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuksesta pienryhmässä. ENA 20 Web-based learning Writing in process (K) (o) Kehity kirjoittajana. Aineisto löytyy koulun kotisivulta osoitteesta Kirjoitustehtävät ja palaute sähköpostin kautta. Tarkemmat tiedot kurssisuorituksesta opettajilta. Suoritusmerkintä. 39

44 SAKSAN KIELI SA Tavoitteet: Saksan kieltä opiskeleva nuori saa hyvän käsityksen keskieurooppalaisesta elämänmenosta. Opiskelussa painotetaan kohdemaan tuntemusta ja kulttuurieroja, jotka kielen kannalta ovat keskeisiä. Tavoitteena on oppia ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisessä viestinnässä ja saada valmiuksia kehittää omaa kielitaitoaan. Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numero järjestyksessä siten, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kurssit 1-3, toisena vuonna kurssit 4-6 ja kolmantena vuonna kurssit 7-8. Arviointi: Kurssit arvioidaan numeroin, paitsi SAA 9, SAB2 9 ja SAB3 11 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Jos opiskelija suorittaa vain kaksi kurssia, hän voi valita päättötodistukseen suoritusmerkinnän tai numeroarvostelun. Itsenäinen suorittaminen: Tarvittaessa jokaisen kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Kuitenkin tunnilla tapahtuva saksan suullinen käyttö ja kielen kuuleminen ovat olennainen osa kielen omaksumista. A-SAKSA SAA SAA 1 Nuori ja hänen maailmansa (p) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssin aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan myös keskustelua ja puheviestinnän strategioiden harjoittelua sekä perehdytään lukion työtapoihin. SAA 2 Viestintä ja vapaa-aika (p) Kurssin aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä mediaan. Kielen rakenteiden sekä puheviestinnän strategioiden hallintaa vahvistetaan. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan. SAA 3 Opiskelu ja työ (p) Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Kielen rakenteiden hallintaa laajennetaan ja harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista viestintää. Kurssilla aloitetaan tutustuminen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeeseen. SAA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (p) Kurssin aihepiirit liittyvät nyky-yhteiskunnan ilmiöihin, ongelmiin ja arkipäivään. Kielen keskeisiä rakenteita kerrataan ja harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita sekä kirjoittamista. 40

45 SAA 5 Kulttuuri (p) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuritarjontaan ja opiskelijoiden omiin kiinnostuksen kohteisiin. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. SAA 6 Tiede, talous ja tekniikka (p) Kurssin aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja nopea kehitys, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua. Kurssilla tutustutaan pitkän oppimäärän ylioppilaskokeeseen. SAA 7 Luonto ja kestävä kehitys (s) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla kerrataan kielen keskeisiä rakenteita ja valmentaudutaan pitkän kielen ylioppilaskokeeseen. SAA 8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (s) Kurssin aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Syvennetään kielen rakenteiden hallintaan ja valmentaudutaan pitkän oppimäärän ylioppilaskokeeseen. SAA 9 Oleskelu saksankielisessä maassa (o) Tämä kurssi voi olla vähintään noin kuukauden oleskelu tai kielikurssi saksankielisessä maassa, tai sellainen muussa oppilaitoksessa suoritettu saksankurssi, joka ei korvaa mitään edellä mainituista kursseista. Tämä kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. B2- SAKSA SAB2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Kielen rakenteiden opettelemisessa keskitytään perusasioiden harjoittamiseen ja kertaamiseen. Tavoitteena on hyvän peruskielitaidon saavuttaminen sekä opiskelijan herkistäminen kohdekulttuurin ilmiöille. Kulttuuritietous sekä opiskelutaidot karttuvat kurssien kuluessa. SAB2 1 Vapaa-aika ja harrastukset (s) Kurssin aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon sekä harrastuksiin. Kurssin tavoitteena on kerrata, vahvistaa ja laajentaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja kielen rakenteiden hallintaa. 41

46 SAB2 2 Meillä ja muualla (s) Kurssin aihepiireinä ovat Suomi sekä saksankieliset maat ja niiden ihmiset. Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen rakenteiden hallintaa sekä suullista kielitaitoa. SAB2 3 Ennen ja nyt (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kielen perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan ja painotetaan puheen ymmärtämistä. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan. SAB2 4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kielen perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan ja painotetaan puheen ymmärtämistä. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan. SAB2 5 Kulttuuri (s) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuritarjontaan ja oppilaiden omiin kiinnostuksen kohteisiin kulttuurin alalla, esim. kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, urheiluun. Tavoitteena on harjoittaa kaikkia kielitaidon osa-alueita. SAB2 6 Yhteinen maapallomme (s) Kurssin aihepiirit liittyvät oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen. Harjoitellaan vaativampienkin tekstien ymmärtämistä, kirjallista ja suullista tuottamista. Tutustutaan lyhyen oppimäärän ylioppilastehtäviin. SAB2 7 Tiede ja tekniikka (s) Kurssin aihepiirit liittyvät eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla kerrataan kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa sekä valmentaudutaan lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin. SAB2 8 Luonto ja kestävä kehitys (s) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla kerrataan kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa sekä valmentaudutaan lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin. SAB2 9 Oleskelu saksankielisessä maassa (o) Tämä kurssi voi olla vähintään noin kuukauden oleskelu tai kielikurssi saksankielisessä maassa, tai sellainen muussa oppilaitoksessa suoritettu saksankurssi, joka ei korvaa mitään edellä mainituista kursseista. Tämä kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 42

47 B3-SAKSA SAB3 (lukiossa alkava oppimäärä) SAB3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua (s) Kurssin tavoitteena on oppia selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen. Harjoitellaan myös kertomaan itsestä ja perheestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Puheviestintää painotetaan. SAB3 2 Näin asiat hoituvat (s) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten esim. ostoksilla ja pankissa, lääkärissä, hotellissa ja matkustettaessa. Puheen ymmärtämistä ja puhumista painotetaan. SAB3 3 Vapaa-aika ja harrastukset (s) Kurssin aihepiirit liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon sekä harrastuksiin. Kurssin tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. SAB3 4 Meillä ja muualla (s) Kurssin aihepiireinä ovat Suomi sekä saksankieliset maat ja niiden ihmiset. Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen rakenteiden hallintaa sekä suullista kielitaitoa. Tekstikirjan viestintätilanteita aktivoidaan erilaisin harjoituksin ja opetellaan viestimään kohdekielellä sen kulttuurille ominaisella tavalla. SAB3 5 Ennen ja nyt (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kielen perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan ja painotetaan puheen ymmärtämistä. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan. SAB3 6 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kielen perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan ja painotetaan puheen ymmärtämistä. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan. SAB3 7 Kulttuuri (s) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuritarjontaan ja oppilaiden omiin kiinnostuksen kohteisiin kulttuurin alalla, esim. kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, urheiluun. Tavoitteena on harjoittaa kaikkia kielitaidon osa-alueita. Tutustutaan lyhyen oppimäärän ylioppilastehtäviin. 43

48 SAB3 8 Yhteinen maapallomme (s) KYL Kurssin aihepiirit liittyvät oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä, kirjallista ja suullista tuottamista. Harjoitellaan ylioppilaskoetehtäviä. SAB3 9 Tiede ja tekniikka (s) Kurssin aihepiirit liittyvät eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla kerrataan kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa sekä valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. SAB3 10 Luonto ja kestävä kehitys (s) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssilla kerrataan kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa sekä valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. SAB3 11 Oleskelu saksankielisessä maassa (o) Tämä kurssi voi olla vähintään noin kuukauden oleskelu tai kielikurssi saksankielisessä maassa, tai sellainen muussa oppilaitoksessa suoritettu saksankurssi, joka ei korvaa mitään edellä mainituista kursseista. Tämä kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB3 kursseja 9 ja 10 tarjotaan vain, jos oppimäärät SAB2 ja SAB3 yhdistetään. RANSKAN KIELI RA Tavoitteet: Ranskan kielen opetuksen perustana on ranskankielisen maailman kulttuuri; elämäntapa, arvot asenteet ja tavat. Opetuksessa pyritään oman ja ranskankielisten maiden kulttuurin kautta laajentamaan oppilaan maailmankuvaa. Opetuksessa huomioidaan kaikkien kielten osa-alueiden tasapuolinen kehittäminen, ja kaikissa kursseissa keskeinen aihekokonaisuus on Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tunteminen. Suoritusjärjestys: Kurssien suositeltava suoritusjärjestys on numerojärjestys. A RANSKA RAA (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Katso Kiviniityn lukion opinto-opas FA (K) B2 RANSKA RAB2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) RAB2 1 Vapaa-aika ja harrastukset (s) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. 44

49 Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.. RAB2 2 Meillä ja muualla (s) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB2 3 Ennen ja nyt (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB2 4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (s) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB2 5 Kulttuuri (s) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB2 6 Yhteinen maapallomme (s) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB2 7 Tiede ja tekniikka (s) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB2 8 Luonto ja kestävä kehitys (s) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 45

50 B3 RANSKA RAB3 (lukiossa alkava oppimäärä) RAB3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua (s) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RAB3 2 Näin asiat hoituvat (s) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. RAB3 3 Vapaa-aika ja harrastukset (s) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB3 4 Meillä ja muualla (s) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB3 5 Ennen ja nyt (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB3 6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (s) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB3 7 Kulttuuri (s) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 46

51 RAB3 8 Yhteinen maapallomme (s) KYL Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VENÄJÄN KIELI VE B3 VENÄJÄ VEB3 (Lukiossa alkava oppimäärä) VEB3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua (s) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. VEB3 2 Näin asiat hoituvat (s) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. VEB3 3 Vapaa-aika ja harrastukset (s) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. VEB3 4 Meillä ja muualla (s) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. VEB3 5 Ennen ja nyt (s) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 47

52 VEB3 6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (s) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. VEB3 7 Kulttuuri (s) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. VEB3 8 Yhteinen maapallomme (s) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VEB3 9 (o) ESPANJAN KIELI EA B3 ESPANJA EAB3 (Lukiossa alkava oppimäärä) Lukiossamme tarjotaan 4 espanjan kurssia siten, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kurssit 1 ja 2 ja toisena vuonna kurssit 3 ja 4. Tavoitteet: Oppia ääntämään ja kirjoittamaan espanjaa sekä selviytymään arkipäivän tilanteissa espanjan kielellä. Tutustua espanjankieliseen maailmaan ja sen kulttuuriin. Arviointi: Kurssit arvioidaan numeroin tuntiosaamisen ja kurssikokeen perusteella. Jos opiskelija suorittaa enintään kaksi kurssia, hän voi valita päättötodistukseen suoritusmerkinnän tai numeroarvostelun. Kurssien suoritusjärjestys: Sama kuin kurssien numerojärjestys. EAB3 1 Hyvää päivää, hauska tutustua (s) Kurssilla opetellaan espanjan ääntämistä ja oikeinkirjoitusta. Opitaan tervehdyksiä ja esittelemään itsensä. Opetellaan lukusanoja ja kellonaikoja. Tutustutaan espanjaa puhuviin maihin. EAB3 2 Vapaa-aika (s) Opetellaan viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat sekä päiväykset ja vuosiluvut. Opitaan puhumaan säästä ja lomailusta. Lisäksi tutustutaan espanjankielisen maailman sääolosuhteisiin. 48

53 EAB3 3 Näin asiat hoituvat (s) Opetellaan asioimaan kaupoissa ja ravintoloissa. Opitaan puhumaan omista mieltymyksistä. Tutustutaan espanjalaiseen ja meksikolaiseen ruokakulttuuriin. EAB3 4 Meillä ja muualla (s) Opetellaan kertomaan erilaisista perhesuhteista ja kuvailemaan henkilöitä sekä puhumaan matkustamisesta. Tutustutaan espanjankielisten maiden kulttuuriin ja joihinkin merkkihenkilöihin. MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Arviointi: Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Itsenäinen suorittaminen: Kurssisisällöstä portfolio, joka vastaa työmäärältään normaalia luokkaopiskelua. Lisäksi kurssikoe. 49

54 Oppimäärän vaihtaminen: MATEMATIIKKKA, pitkä oppimäärä MATEMATIIKKKA, lyhyt oppimäärä MAA1 p Funktiot ja yhtälöt MAA2 p Polynomifunktiot MAA3 p Geometria MAA4 p Analyyttinen geometria MAA5 p Vektorit > MAB1 p Lausekkeet ja yhtälöt > MAB13 o Korvaavuus (= MAA2) > MAB2 p Geometria > MAB14 o Korvaavuus (= MAA4) > MAB15 o Korvaavuus (= MAA5) MAA6 p Todennäköisyys ja tilastot > MAB5 p Tilastot ja todennäköisyys MAA7 p Derivaatta > MAB4 p Matemaattinen analyysi MAA8 p Juuri- ja logaritmifunktiot > MAB3 p Matemaattisia malleja I Korvattaessa lyhyen oppimäärän pakollisia kursseja MAA-kursseilla suoritukset siirretään pitkästä matematiikasta arvosanoineen. Opiskelijalla on aina mahdollisuus arvosanan korotukseen kokeella. Kurssit MAA2, MAA4 ja MAA5 siirretään lyhyen oppimäärän koulukohtaisiksi kursseiksi. Arvosanaksi merkitään S (suoritettu). Näin voidaan menetellä myös sellaisten MAA -kurssien kohdalla, joille ei löydy suoraa vastinetta lyhyen oppimäärän kursseista. Kurssi MAA11 s = MAB11 o, MAA16 o = MAB7 s. Mahdolliset muut kurssit katsotaan tapauskohtaisesti. MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä MAA Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ne matemaattiset valmiudet, jotka vaaditaan matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä korkeakouluopinnoissa ja muissa ammatillisissa opinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä soveltamisesta arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet: Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ja taitoihinsa ja sekä kehittämään ajatteluaan rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin 50

55 ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Suoritusjärjestys: Kurssit 1 ja 2 muodostavat pitkän matematiikan perustan. Kolmesta geometrian kurssista 3, 4 ja 5 syntyy toinen kokonaisuus. Kurssit 7, 8, 9 ja 10 muodostavat analyysin pohjan. Numerojärjestys on luonteva ja lähes välttämätön, vain kurssi 6 voidaan opiskella muista riippumattomasti. Syventävistä kursseista ensimmäiseen opiskeluvuoteen sopii vain 11 ja 16. Toisena opiskeluvuonna onnistuu 17 ja 18. Muut vaativat kaikkien pakollisten kurssien 1-10 tietosisällöt. "Matemaattinen totuus ei ole yksinkertainen tai monimutkainen. Se vain on." (Lemoine) Arviointi: Pakollisissa kursseissa 1-10 sekä valtakunnallisissa syventävissä ja koulukohtaisissa syventävissä numeroarvostelu koesuorituksella. Koulukohtaisessa soveltavassa kurssissa 18 harrastuneisuuden perusteella suoritusmerkintä. MAA 1 Funktiot ja yhtälöt (p) Potenssit, yhtälön ratkaiseminen, prosenttilaskenta, verrannollisuus, juuret ja murtopotenssi, eksponenttifunktio. MAA 2 Polynomifunktiot (p) Binomikaavat, toisen asteen yhtälö, polynomilaskenta, polynomifunktiot, -yhtälöt ja - epäyhtälöt. MAA 3 Geometria (p) Perusteet kulmista, kolmioista, monikulmioista, ympyrästä ja sen osista sekä kappaleista. Pythagoraan lause, sini- ja kosinilause. Yhdenmuotoisuus. Pituudet, pintaalat ja tilavuudet. MAA 4 Analyyttinen geometria (p) Kurssi luo yhteydet geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille: suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt. Etäisyydet. Itseisarvoyhtälöt ja -epäyhtälöt. Yhtälöryhmät. 51

56 MAA 5 Vektorit (p) Vektorilaskennan perusteet: vektorikäsite, ominaisuudet, laskusäännöt, kuvioiden käsittely. Skalaaritulo, suorat ja tasot kolmiulotteisuudessa. MAA 6 Todennäköisyys ja tilastot (p) Todennäköisyyden käsite, laskusäännöt, kombinatoriikka. Binomitodennäköisyys. Tilastollinen, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma. Odotusarvo. Normaalijakauma. MAA 7 Derivaatta (p) Rationaalifunktiot, -yhtälöt ja -epäyhtälöt. Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Derivointisäännöt. Funktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Suurimman ja pienimmän arvon määrääminen sovellusongelmanratkaisuissa. MAA 8 Juuri- ja logaritmifunktiot (p) Juuri-, eksponentti- ja logaritmifuntiot ja -yhtälöt, sekä näiden tutkiminen derivaattaa käyttäen. Yhdistetty funktio ja sen derivointi. Käänteisfunktio. MAA 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (p) Kulmamitat. Trigonometriset funktiot yksikköympyräsymmetriasta lähtien. Peruskaavat, symmetria- ja jaksollisuusominaisuudet. Trigonometriset yhtälöt. Trigonometristen funktioiden tutkiminen derivaatan avulla. Lukujonon käsite ja tutkiminen. Palautuskaavat. Aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. MAA 10 Integraalilaskenta (p) Integraalifunktion käsite ja määrittäminen. Määrätty integraali ja sen yhteys integraalifunktioon. Pinta-alat, tilavuudet ja muut sovellukset. MAA 11 Lukuteoria ja logiikka (s) Lauseen formalisoiminen. Totuusarvot. Kvanttorit. Todistusmenetelmät. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Alkuluvut. Aritmetiikan peruslause. Kongruenssi. MAA 12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (s) Absoluuttinen ja suhteellinen virhe. Newtonin menetelmä ja iterointi. Polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö. Muutosnopeus ja pinta-ala. Tekniset apuvälineet. MAA 13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (s) Differentiaali- ja integraalilaskennan perusteiden syventäminen. Jatkuvuus ja derivoituvuus. Integrointimenetelmien täydentäminen ja sovellusten laaja-alaistaminen. 52

57 Epäoleelliset integraalit. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä. Sarjat. MAA 14 MAA abikurssi (o) Kerrataan, täydennetään ja syvennetään kursseilla MAA1 - MAA10 opittuja matematiikan taitoja ja menetelmiä tarkoituksena valmentautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Ongelmakohtien selvittely ja intensiivinen laskuharjoittelu. Erityishuomio täsmällisiin perusteluihin. Luonteeltaan syventävä kurssi. MAA 15 Differentiaaliyhtälöt ja kompleksiluvut (o) Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt ja niiden sovelluksia. Kompleksitason pistejoukot. Koulukohtainen syventävä kurssi. MAA 16 Talousmatematiikka (o) Arkielämän taitomatematiikassa tutustutaan talouselämän käsitteisiin ja saadaan laskennallinen pohja yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun sekä oman talouden suunnitteluun: Korkolasku, talletukset ja luotot, annuiteetti, verotus, diskonttaus, indeksi, inflaatio, pörssi, osakkeet ja obligaatiot, kate, optimointi, valuutat, budjetti, kansantalous ja suhdanteet. Koulukohtainen syventävä kurssi. MAA 17 Geometrian jatkokurssi (o) Täydennetään ja syvennetään kurssien MAA3, MAA4 ja MAA5 sisältöjä painottaen kolmiulotteisuutta. Paneudutaan avaruusgeometriaan tarkastelemalla kappaleiden projektioita ja leikkauksia. Kerrataan vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimitukset kolmiulotteisina. Tutkitaan skalaari- ja vektoriprojektioita. Lasketaan geometrian tehtäviä ristitulon ja skalaarikolmitulon avulla. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan affiineihin tehtäviin ja tietokoneavusteisiin geometrian ohjelmiin. Koulukohtainen syventävä kurssi. MAA 18 Matemaattiset mallit ja ongelmanratkaisu (o) Mallitetaan ongelmatehtävät kurssien 1-15 tietojen pohjalta. Ongelmat ratkaistaan tässä ja nyt kiireettömästi. Hyödynnetään yleisen ongelmaratkaisun periaatteita. Kilpailutehtävät. Älylliset haasteet tuottavat perustavan laadun mielihyvän. Koulukohtainen soveltava kurssi. 53

58 MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ MAB Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Pakollisten kurssien suoritusjärjestys (suositus) tai tai Kurssit 2 ja 5 voidaan suorittaa lähes muista riippumattomasti. MAB 1 Lausekkeet ja yhtälöt (p) Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus. Ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen sekä ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen. Toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. MAB 2 Geometria (p) Kuvioiden yhdenmuotoisuus. Suorakulmaisen kolmion trigonometria ja Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen. Geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. MAB 3 Matemaattisia malleja I (p) Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen. Potenssiyhtälön ratkaiseminen. Eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. MAB 4 Matemaattinen analyysi (p) Polynomifunktion derivaatta. Polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen. Polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen. Graafisia ja numeerisia menetelmiä. 54

59 MAB 5 Tilastot ja todennäköisyys (p) KYL Jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, Normaalijakauma ja jakauman normittaminen. Kombinatoriikkaa. Todennäköisyyden käsite. Todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä. MAB 6 Matemaattisia malleja II (p) Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt. Lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen. Kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen. Lineaarinen optimointi. Lukujono. Aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. MAB 7 Talousmatematiikka (s) Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAB 8 Matemaattisia malleja III (s) Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani. Tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet. Koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo. Kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. MAB 9 Kertauskurssi (o) Kurssi on syventävä. Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. kertaus ja syventäminen. Vanhojen yo- Kurssien MAB1 MAB6 tietojen kirjoitustehtävien läpi käynti. MAB 10 Tilastomatematiikan jatkokurssi (o) Kurssi on syventävä. Kurssin arvostelu suoritusmerkintä / hylätty. Tilastolliset tunnusluvut: mediaani, moodi, jne. Keskihajonnan ja korrelaation laskennallinen hallinta. Syvennetään esim. normaalijakautuneen aineiston tutkimista. Syvennetään binomijakautuneen aineiston tutkimista ja todennäköisyyslaskentaa. MAB 11 Lukuteoria ja logiikka (o) Kurssi on syventävä. Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause ja kvanttorit. Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Alkuluvut. Aritmetiikan peruslause. Kokonaislukujen kongruenssi. 55

60 MAB 12 Tekniset apuvälineet (o) KYL Kurssi on soveltava. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee funktiolaskimen/graafisen laskimen käytön riittävällä tasolla. Lisäksi tutustutaan joidenkin matemaattisten sovellusohjelmien käyttöön. Kurssi pyritään toteuttamaan hajautetusti koko lukio-opiskelun aikana. FYSIIKKA FY Fysiikka on empiirinen eksakti luonnontiede. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomaista kokeellisuutta on mahdollisimman paljon esillä eri kursseilla. Tätä on jonkin verran rajoittanut käytössä olevat välineet. Toisaalta kokeellisuus on hyvin keskeisenä elementtinä laborointikurssissa. Fysiikan opiskelu tukee opiskelijan persoonallisuuden kehittymistä ja maailmankuvan muodostamista. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on ymmärtää fysiikan merkitystä luonnon ilmiöiden mallintamisella ja matemaattisella käsittelyllä. Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä algebrallisten ja graafisten menetelmien avulla rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Arviointi: Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 56

61 Suoritusjärjestys: Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeavaan suoritusjärjestykseen vaadittavat edeltävät kurssit löytyvät alla olevasta taulukosta. Kurssi Edeltävät kurssit FY 1 Fysiikka luonnontieteenä FY 2 Lämpö FY 1 FY 3 Aallot FY 1 FY 4 Liikkeen lait FY 1 FY 5 Pyöriminen ja gravitaatio FY 1 ja FY 4 FY 6 Sähkö FY 1 ja FY 4 FY 7 Sähkömagnetismi FY 1, FY 4 ja FY 6 FY 8 Aine ja säteily FY 9 Kokeellinen fysiikka FY 10 Lukion fysiikan kokonaiskuva FY 1 ja FY 4 FY 1 ja FY 2 FY 1 FY 6 Itsenäinen suoritus: Pakollista kurssia (FY1) ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Valtakunnalliset syventävät kurssit voidaan suorittaa itsenäisesti. FY 1 Fysiikka luonnontieteenä (p) Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset. Energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana. Liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys. FY 2 Lämpö (s) Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen. Paine, hydrostaattinen paine. Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia. Energiavarat. FY 3 Aallot (s) Harmoninen voima ja värähdysliike. Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen. Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen. Heijastuminen, taittuminen ja ko- 57

62 konaisheijastuminen. Valo, peilit ja linssit. Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. FY 4 Liikkeen lait (s) Liikkeen mallit ja Newtonin lait. Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste. Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate. Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate. Värähdysliikkeen energia. FY 5 Pyöriminen ja gravitaatio (s) Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen. Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike. Pyörimisen liikeyhtälö. Pyörimismäärän säilyminen. Pyörimisliikkeen energia. Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys. Gravitaatio ja gravitaation alainen liike. Heittoliike ja planeettojen liike. Satelliitit ja niiden käyttö. FY 6 Sähkö (s) Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa. Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen. Ohmin laki. Joulen laki. Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait. Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä. Kondensaattori, kytkennät ja energia. Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. FY 7 Sähkömagnetismi (s) Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä. Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä. Induktiolaki ja Lenzin laki. Induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio. Energian siirto sähkövirran avulla. Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen. Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä. Sähköturvallisuus. Energiateollisuus. FY 8 Aine ja säteily (s) Sähkömagneettinen säteily. Röntgensäteily, Mustan kappaleen säteilyvalosähköilmiö. Valosähköilmiö. Säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne. Atomimallit, esimerkkinä Bohrin atomimalli. Kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio. Atomiytimen rakenne. Radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus. Massan ja energian ekvivalenssi. Ydinreaktiot ja ydinenergia. Aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. FY 9 Kokeellinen fysiikka (o) Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan tehty koe ja kokeen tulokset. Kurssi voi sisältää mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja ekskursioita erilaisiin tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin. FY 10 Lukion fysiikan kokonaiskuva (o) 58

63 Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva. Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. FY 11 Tähtitieteen perusteet (o) Aurinkokunta ja sen rakenne sekä taivaankappaleiden liike. Avaruustutkimus. Linnunrata ja sen liike. Kokeellinen tiedonhankinta galaksistamme. Tähtien kehitys. Muut galaksit ja galaksiryhmät. Maailmankaikkeuden rakenne ja kehitys. FY 12 Geofysiikka (o) Fysiikan osa: Maa aurinkokunnan osana. Maan liikkeet ja liikkeitä hallitsevat lainalaisuudet. Maankuoren fysikaaliset ilmiöt. Ilmakehän fysikaaliset ilmiöt. Lähiavaruuden tutkimus. KEMIA KE Tavoite: Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Suoritusjärjestys: Kemian pakollinen kurssi ja syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Laborointikurssille KE 7 voi osallistua ennen pakollista kurssia. Laborointikurssille KE 8 voi osallistua pakollisen kurssin jälkeen ja laborointikurssille KE 9 kurssin KE 5 jälkeen. Viimeiselle laborointikurssille on mahdollista osallistua myös, jos kurssi KE 5 on samanaikaisesti suoritettavana. Kurssille KE 10 voi osallistua vasta toisena opiskeluvuotena edellyttäen, että pakollinen kurssi on suoritettuna. Kurssille KE 11 voi osallistua, kun KE 3 ja BI 5 on suoritettu ja kurssille KE 12 voi osallistua, kun kurssi KE 2 on suoritettu. Arviointi: Kemian pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten soveltavien kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta, joka otetaan huomioon lopullisessa päättöarvioinnissa. Ne arvostellaan koulukohtaisesti joko numeroin tai suoritusmerkinnällä. Itsenäinen suorittaminen: Pakollista kurssia ja koulukohtaisia soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. 59

64 KE 1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (p) Kurssilla käsitellään kemian merkitystä yhteiskunnassa, erilaisia seoksia, ainemäärää ja pitoisuuksia. Tarkastellaan orgaanisia yhdistetyyppejä, niiden rakenteita, ominaisuuksia ja reaktioita. KE 2 Kemian mikromaailma (s) Kurssilla kerrataan jaksollisen järjestelmän rakenne ja merkitys. Erityisesti käsitellään aineiden ominaisuuksia ja selitetään ne rakenteen ja sidosten perusteella. Käsitellään stoikiometrisia laskuja. KE 3 Reaktiot ja energia (s) Kurssilla opitaan reaktioyhtälöiden kirjoittamista. Käsitellään hapettumispelkistymisreaktioita. Kurssilla tarkastellaan kemiallisen reaktion edellytyksiä ja nopeutta. Stoikiometrisia laskuja syvennetään ja käydään läpi kaasulait. KE 4 Metallit ja materiaalit (s) Kurssilla käsitellään metalleja ja niiden valmistusta. Opiskellaan sähkökemiaa: normaalipotentiaali, sähkökemiallinen jännitesarja, kemiallinen pari ja elektrolyysi. Tutustutaan hiileen ja sen yhdisteisiin. KE 5 Reaktiot ja tasapaino (s) Kurssin keskeisenä sisältönä on reaktion tasapaino, happo-emästasapaino ja liukoisuustasapaino. Kurssilla käsitellään: tasapainovakiot, protolyysireaktiot, veden ionitulo, ph ja neutralointi. KE 6 Keskeistä lukion kemiaa (o) Kurssilla pyritään kertaamaan lukion kemian keskeiset asiat, vahvistamaan laskennallista valmiutta ja syventämään aikaisemmin opittua. Kurssi on tarkoitettu lähinnä preppaukseksi yo-kokeisiin ja jatkokoulutuspaikkojen pääsykokeisiin. KE 7 Laboroinnin perusteet (o) Kurssi on tarkoitettu jokaiselle kemiasta innostuneelle, pohjatietoja ei tarvita. Tule tutustumaan kemian salaisuuksiin ja katsomaan miten mielenkiintoista kemian opiskelu voi olla. Pommia ei tehdä, mutta muita mukavia töitä kemian eri osa-alueilta. Kurssin ohjelma vaihtelee osallistujien mielenkiinnon mukaan. KE 8 Kemian laborointikurssi (o) Kurssin ohjelma vaihtelee osallistujien mielenkiinnon mukaan, pyrkimyksenä on kuitenkin perehtyä seuraaviin osa-alueisiin: epäorgaaniset ja orgaaniset analyysit, orgaaniset synteesit ja kvantitatiiviset analyysit. Kurssilla vieraillaan laboratorioissa. 60

65 KE 9 Laboroinnin jatkokurssi (o) Kurssin ohjelma vaihtelee osallistujien mielenkiinnon mukaan, pyrkimyksenä on kuitenkin perehtyä seuraaviin osa-alueisiin: epäorgaaniset ja orgaaniset analyysit, orgaaniset synteesit ja kvantitatiiviset analyysit. Kurssilla vieraillaan laboratorioissa. KE 10 Englanninkielinen Elämän kemia (o) (K) Opiskellaan englanninkieltä käyttäen orgaanisen kemian perusteita. Tarkoitus on oppia kemiallista sanastoa englanniksi ja käyttämään vierasta kieltä tavallisessa oppimistilanteessa. Kurssin ensisijainen tarkoitus on tietenkin oppia orgaanista kemiaa ja englanninkieli toimii vain välineenä tässä opiskelussa. KE 11 Biokemia (BI 8) (o) (Y) Kurssilla kerrataan orgaanisen kemian perusteita ja syvennetään tietoja orgaanisesta kemiasta, varsinkin biomolekyylien kemiasta ja merkityksestä. Perehdytään elämän kannalta keskeisten biomolekyylien rakenteeseen ja merkitykseen, soluissa tapahtuviin biokemiallisiin reaktioihin ja biokemiallisissa tutkimuksessa käytettyihin työmenetelmiin. Kurssi antaa valmiuksia mm. biologian, biokemian ja lääketieteen jatkoopintoihin. Kurssi on kemian ja biologian yhteistyökurssi. Opiskelija voi ottaa kurssimerkinnän joko biologian tai kemian opintoihin. KE 12 Orgaanisen kemian / biokemian jatkokurssi (o)(k) Kurssilla käsitellään orgaanisten yhdisteiden isomeriaa ja reaktiotyyppejä, polymeerien muodostumisreaktioita, niiden ominaisuuksia ja merkitystä käytännön kannalta tarkasteltuina. Kurssi sisältää myös hiilihydraattien, proteiinien, rasvojen ja vitamiinien sekä muiden biokemiallisesti tärkeiden yhdisteiden tarkastelua ihmisen kannalta katsottuina. BIOLOGIA BI Tavoitteet: Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Suoritusjärjestys: Biologian pakolliset kurssit (BI1, BI2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (BI3, BI5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Syventävä kurssi (BI 4) voidaan suorittaa ennen muita biologian kursseja ja kurssi BI 3 kurssin BI 1 jälkeen. Koulukohtaisille biologian kursseille opiskelija voi osallistua haluamassaan suoritusjär- 61

66 jestyksessä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin biologian työkurssi (BI6) ja biologian kertauskurssi (BI10), joille osallistuminen edellyttää vähintään kurssien BI1 ja BI2 suorittamista. Arviointi: Valtakunnallisista biologian kursseista (BI 1-BI 5) on numeroarvostelu. Koulukohtaisten kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta, joka otetaan huomioon arvioinnissa. Kursseista BI10 ja BI11 saa suoritusmerkinnän, muissa biologian soveltavissa kursseissa noudatetaan numeroarvostelua. Itsenäinen suorittaminen: Itsenäisesti suoritettava kurssi sisältää kirjallisia tehtäviä tai tutkielman, joka vastaa työmäärältään normaalissa luokkaopetuksessa suoritettavan kurssin sisältöä. Lisäksi oppilas osallistuu kurssikokeeseen, jos se kurssiin sisältyy. Itsenäisesti suoritettavista kursseista sovitaan opettajan kanssa. BI 1 Eliömaailma (p) Kurssilla perehdytään biologiaan tieteenä, pohditaan elämän ominaisuuksia ja perusedellytyksiä. Keskeisiä sisältöjä ovat myös luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen, evoluutio ja elämän kehittyminen. Lisäksi syvennytään eliökunnan rakenteeseen ja ekologian perusteisiin. BI 2 Solu ja perinnöllisyys (p) Kurssilla käsitellään solubiologian perusteita. Keskeisiä teemoja ovat solun tutkimusmenetelmät, solun rakenne ja toiminta, solun energiatalous, solun toiminnan ohjaaminen sekä solujen lisääntyminen. Perehdytään myös periytymisen perusteisiin, populaatiogenetiikkaan ja synteettiseen evoluutioteoriaan. BI 3 Ympäristöekologia (s) Kurssilla perehdytään biodiversiteettiin ja sen merkitykseen, ekologisiin ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Tarkastellaan myös Suomen luonnon erilaisia ekosysteemejä sekä pohditaan ekologisesti kestävää kehitystä ja yksilön valintoja. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan pieni tutkimus ympäristön tilasta. BI 4 Ihmisen biologia (s) Kurssilla perehdytään ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteisiin, elimistön rakenteeseen, toimintaan ja merkitykseen sekä elintoimintojen säätelyyn. Lisäksi tarkastellaan ihmisen lisääntymistä ja elämänkaarta, perimän merkitystä sekä elimistön sopeutumista ja puolustusmekanismeja. Kurssi antaa oppilaalle valmiuksia mm. terveydenhoidonja lääketieteen jatko-opintoihin. BI 5 Bioteknologia (s) Kurssilla oppilas syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta. Kurssilla perehdytään geenien toimintaan ja sen säätelyyn, geeniteknologiaan ja sen mahdollisuuksiin. Tarkastellaan mikrobeja ja niiden merkitystä, biotekniikkaa teollisuudessa, kasvien ja eläinten jalostusta sekä geenitekniikan etiikkaa ja lainsäädäntöä. 62

67 BI 6 Biologian työkurssi (o) (Y ja K) KYL Kurssilla perehdytään mikroskopointityöskentelyn ja laborointien avulla solujen ja eliöiden rakenteeseen, soluissa tapahtuviin reaktioihin, kasvien ja eläinten elintoimintoihin sekä mikrobiologiaan. Opetellaan työhypoteesien tekoa, kokeiden tulosten käsittelyä ja arviointia kokeista laadittavien työselostusten yhteydessä. BI 8 Biokemia (o) (Y) Kurssilla kerrataan orgaanisen kemian perusteita ja syvennetään tietoja orgaanisesta kemiasta, varsinkin biomolekyylien kemiasta ja merkityksestä. Perehdytään elämän kannalta keskeisten biomolekyylien rakenteeseen ja merkitykseen, soluissa tapahtuviin biokemiallisiin reaktioihin ja biokemiallisissa tutkimuksessa käytettyihin työmenetelmiin. Kurssi antaa valmiuksia mm. biologian, biokemian ja lääketieteen jatkoopintoihin. Kurssi on kemian ja biologian yhteistyökurssi. Opiskelija voi ottaa kurssimerkinnän joko biologian tai kemian opintoihin. BI 10 Biologian kertauskurssi (o) (Y ja K) Kurssilla syvennetään tietoja biologian keskeisistä osa-alueista ja saadaan lisävalmiuksia ylioppilaskirjoituksia ja jatkokoulutuspaikkojen pääsykokeita varten. Kurssilla kerrataan kurssien 1-5 keskeiset sisällöt ja harjoitellaan erityyppisiä ylioppilastehtäviä. BI 11 Vihreä Lippu projekti (o) (Y) Kurssi on ympäristökasvatusprojekti, jossa oppilas on mukana Vihreä lippu - ympäristöraadissa lukuvuoden ajan. Lukuvuodeksi valitaan ympäristöaiheinen teema (esim. vesi, energia, jätteet ja kierrätys) ja raati kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa suunnittelemaan tulevia ympäristöaiheisia tapahtumia koko koululle vuoden teemaan liittyen. Toimintaa koordinoi Suomen Ympäristökasvatusseura, joka päättää Vihreän Lipun käyttöoikeuden myöntämisestä koululle puoleksitoista vuodeksi kerrallaan. Kurssilla pyritään huomioimaan ympäristöasiat koulun arkielämässä ja kannustetaan opiskelijoita kestävään elämäntapaan. MAANTIEDE GE Tavoitteet: Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Suoritusjärjestys: Maantieteen pakolliset kurssit (GE1, GE2) suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (GE3, GE4) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Koulukohtaisille maantieteen kursseille opiskelija voi osallistua suoritettuaan kurssit 63

68 GE1 ja GE2. Kursseille GE 7 ja GE 8 pääsyvaatimuksena on vain GE1 kurssin suorittaminen. Arviointi: Koulukohtaisten kurssien suoritus osoittaa harrastuneisuutta, joka otetaan huomioon arvioinnissa. Koulukohtaisista kursseista GE 7, GE 8 ja GE10 tulee suoritusmerkintä, muissa on käytössä numeroarvostelu. Itsenäinen suorittaminen: Itsenäisesti suoritettava kurssi sisältää kirjallisia tehtäviä tai tutkielman, joka vastaa työmäärältään normaalissa luokkaopetuksessa suoritettavan kurssin sisältöä. Lisäksi oppilas osallistuu kurssikokeeseen, jos se kurssiin sisältyy. Itsenäisesti suoritettavista kursseista sovitaan opettajan kanssa. GE 1 Sininen planeetta (p) Kurssilla perehdytään Maan planetaarisuuteen ja siitä johtuviin ilmiöihin. Syvennytään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteeseen, toimintaan ja merkitykseen sekä näiden kehien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi tutustutaan maapallolla esiintyvään vyöhykkeisyyteen ja sen merkitykseen sekä maantieteeseen luonnontieteenä. GE 2 Yhteinen maailma (p) Kurssilla perehdytään väestön määrälliseen ja alueelliseen kehitykseen, eri kulttuurimuotoihin, maapallon luonnonvaroihin ja niiden vaikutukseen ihmisen toimintaan eri alueilla. Keskeisiä aihepiirejä ovat lisäksi liikkuminen ja vuorovaikutus, ihmistoiminnan alueellinen rakenne, kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys. GE 3 Riskien maailma (s) Kurssilla käsitellään luonnon ja ihmisen toimintaa sekä niiden välistä vuorovaikutusta sekä näihin liittyviä riskejä. Perehdytään maapallon riskiherkkiin alueisiin ja riskien merkitykseen ihmisen ja luonnon kannalta sekä mahdollisuuksiin ennakoida ja varautua riskeihin. Kurssilla myös seurataan ja arvioidaan aiheeseen liittyviä ajankohtaisia uutisia. GE 4 Aluetutkimus (s) Kurssilla perehdytään kartografian perusteisiin, maantieteellisiin lähdeaineistoihin ja paikkatietojärjestelmiin. Opetellaan keräämään tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin, esim. haastattelujen, karttojen, tilastojen, lähdekirjallisuuden ja tietoverkon avulla sekä visualisoimaan, analysoimaan ja tulkitsemaan alueellista tietoa. Kurssilla opiskelija tekee oman aluetutkimuksen, jossa hän hankkimansa aineiston avulla laatii kuvauksen valitsemastaan alueesta. GE 6 Kehitysmaantiede (o) (Y) Kurssilla tarkastellaan kehitysmaiden ominaispiirteitä aluemaantieteellisestä näkökulmasta. Perehdytään käsitteisiin kehitys, kehitysmaa ja hyvinvointi sekä vertaillaan olosuhteita erilaisissa kehitysmaissa. Teemaa syvennetään paikallisilla esimerkeillä, esim. tutustumalla kehitysmaakauppaan, Unicefin paikallisjärjestön toimintaan tai paikallisten kokemuksilla kehitysmaista. Kurssilla ei ole käytössä oppikirjaa, vaan kaikki 64

69 opetusmateriaali ja erilaiset tehtävät kootaan työkansioon, joka arvostellaan (ei erillistä kurssikoetta). GE 7 Tähtitiede (o) (K) Kurssilla käydään läpi perusasioita maailmankaikkeuden synnystä ja rakenteesta, erilaisista taivaankappaleista ja avaruuden ilmiöistä. Tutustutaan avaruuden salaisuuksiin internetin avulla, katsellaan dioja ja avaruusaiheisia videoita sekä tarkastellaan kaukoputkella tähtiä ja planeettoja sekä tehdään retki Evijärven tähtitornille. GE 8 Matkailumaantiede (o) (K) Kurssilla perehdytään olennaisimpiin matkailuun liittyviin käytännön asioihin ja järjestelyihin. Laaditaan matkasuunnitelmia erilaisiin kohteisiin matkustusmuoto ja matkan aikataulu huomioiden. Tutustutaan erilaisiin matkakohteisiin eri puolilla maailmaa, näiden luonnonoloihin, kulttuureihin ja nähtävyyksiin sekä perehdytään matkustamiseen liittyviin turvallisuusseikkoihin. Kurssiin liittyy matkakertomuksia ja kuvaesityksiä matkoilta. GE 10 Maantieteen kertauskurssi (o) (Y ja K) Kurssilla syvennetään ja kerrataan tietoja maantieteen keskeisistä osa-alueista. Kurssi antaa lisävalmiuksia ylioppilaskirjoituksia ja jatkokoulutuspaikkojen pääsykokeita varten. Kurssilla kerrataan kurssien 1-4 keskeiset sisällöt ja harjoitellaan erityyppisiin ylioppilastehtäviin vastaamista. GE 11 Kartta maantiedon työvälineenä (o) (K) Kurssi on soveltava ja opiskelu perustuu suurelta osin oppilaiden itsenäiseen työskentelyyn joko omatoimisesti tai työpareina. Opitaan tuntemaan ja käyttämään eri maantieteen tietolähteitä, tulkitsemaan diagrammeja ja erilaisia karttoja. Globalisaatio edellyttää tämän päivän nuorelta maailmankartan selkeää hahmottumista. Internetin avulla voi helposti siirtyä reaaliajassa maailman ääreltä toiselle. Tiedotusvälineet kertovat tapahtumista eri puolilta maailmaa. Pystyäkseen seuraamaan alati kasvavaa informaatiotulvaa on jokaisen hallittava riittävä karttatuntemus. Ihmiset liikkuvat ja matkustavat paljon. Tällöin tarvitaan erilaisia karttoja ja kykyä niiden tulkitsemiseen. Peruskartta, autoilijan GT-kartta, kaupunkikartta ja merikortti ovat välttämättömiä apuvälineitä selviytyäksemme oudossa ympäristössä. Kurssilla tutustutaan mm. näihin karttatyyppeihin harjoitusten muodossa. 65

70 USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN UE Tavoite: Uskonnonopetuksen keskeinen tavoite on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Opetuksessa luodaan edellytyksiä ymmärtää uskontoja ja niiden vaikutusta sekä kulttuuriin että yksilön omaan elämään. Kytkennät paikkakunnan monipuoliseen uskonnolliseen kenttään ovat lisäulottuvuus opetuksessa. Opetus on avoin sekä eri uskontokuntiin kuuluville että uskontokuntiin kuulumattomille opiskelijoille. Suoritusjärjestys: UE1 suoritetaan ensimmäisenä vuonna, UE2 ja UE3 toisena vuonna. Valtakunnallinen syventävä kurssi UE5 on abikurssi, samoin kertauskurssi UE7. Valtakunnallinen syventävä UE4 ja koulukohtainen UE6 ovat vapaasti opiskelijan valittavissa minä vuonna tahansa. Kysy opettajaltasi lisää. Arviointi: Kurssit arvioidaan numeroin, paitsi kertauskurssi UE7, josta tulee suoritusmerkintä. Koulukohtaisten kurssien vaikutus lopulliseen arvosanaan voi olla vain korottava. Itsenäinen suorittaminen: Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen opettajan kanssa. Opiskelija osallistuu kurssikokeeseen, jos se sisältyy kurssiin. Kurssia UE3 ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska se perustuu pitkälti yhteiseen pohdintaan. UE 1 Uskonnon luonne ja merkitys (p) Kurssi perehdyttää opiskelijan uskontoon ilmiönä, sen yleismaailmalliseen luonteeseen. Mm. pyhät kirjoitukset ja uskonnonharjoittamisen muodot ilmentävät uskonnon luonnetta. Tutustutaan Raamattuun ja tunnistetaan sen vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Uskontojen pyhänä pitämien asioiden kautta opitaan erilaisten käsitysten ja vakaumusten kunnioittamista. Kurssilla haetaan omalle pohdinnalle aineksia. UE 2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (p) Perehdytään kristillisen kirkon syntyyn, muotoutumiseen ja leviämiseen vaikuttaneisiin tekijöihin. Nähdään kirkon poliittinen, sosiaalinen ja sivistyksellinen merkitys historian eri vaiheissa. Tavoitteena on saada välineitä erilaisten kristillisten perinteiden ja kirkkokuntien ymmärtämiseen nykyajassa. UE 3 Ihmisen elämä ja etiikka (p) Kurssissa on yhdistettynä elämän peruskysymysten ja eettisten kysymysten pohdinta. Pohditaan mm. elämän tarkoitusta ja rajallisuutta, kysymystä Jumalasta ja pelastumisesta. Selvitetään eettiset perusteoriat ja sovelletaan niitä yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin. Aiheiden valinnassa pyritään ajankohtaisuuteen. Oppilastöitä. Keskustelua. 66

71 UE 4 Uskontojen maailmat (s) Opiskelija pääsee tutustumaan maailmanuskontojen ominaispiirteisiin, mm. pyhiin kirjoihin, suuntiin, levinneisyyteen, kulttiin ja eettisiin ohjeisiin. Uskontojen vaikutus ihmisten ajattelu- ja toimintatapoihin on varsin merkittävä. Kurssi antaa aineksia päivittäisen uutisoinnin seuraamiseen ja tapahtumien taustojen ymmärtämiseen. UE 5 Mihin suomalainen uskoo? (s) Kurssi avaa ymmärrystä muinaissuomalaisten uskonnosta nykypäivän moninaiseen uskonnolliseen kirjoon saakka. Selvitetään uskonnollisia liikkeitä yhdistäviä ja toisaalta niitä erottavia tekijöitä. Suomen kirkkohistorian yleislinjat käydään läpi. Seurataan uskonnollista ja maailmankatsomuksellista keskustelua. Vieraillaan eri yhteisöissä opiskelijoiden valinnan mukaan. Pohdintaa. UE 6 Raamatun maailma ja meidän maailmamme (o) Kurssilla perehdytään Raamattuun sen omista lähtökohdista käsin. Opitaan tuntemaan ja käyttämään Raamattua. Pohditaan opiskelijoiden kysymyksiä peilaten niitä Raamatun ihmisten elämään. Etsitään perusteita eri kirkkojen ja yhteisöjen yksilö- ja yhteiskuntaeettisille kannanotoille. Raamatun vaikutus kulttuuriin otetaan esille. Tuetaan omakohtaista Raamatun opiskelua. Mahdollisia oppilastöitä. UE 7 Uskonnon kertauskurssi (o) Kurssilla kerrataan uskonnon kurssien keskeiset sisällöt. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys opituista asioista ja auttaa valmistautumaan yo-kirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erilaisiin kysymystyyppeihin. Kurssi suoritetaan osallistumalla opetukseen ja tekemällä annetut tehtävät. Arviointi hyväksytty/hylätty-merkinnällä. USKONTO, ORTODOKSINEN UO UO 1 Ortodoksinen maailma (p) Keskeiset sisällöt: varhaiskirkko, Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. UO 2 Uskonoppi ja etiikka (p) Keskeiset sisällöt: ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynnyttäjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen, ortodoksinen ihmiskuva, yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä. UO 3 Raamattutieto (p) Keskeiset sisällöt: Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista, Paavali ja hänen kirjeensä. 67

72 UO 4 Uskontojen maailmat (s) Keskeiset sisällöt: Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. Uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät, uskontojen pyhät kirjat ja oppi, uskontojen eettiset ohjeet, uskontojen kultit, rituaalit ja taide, uskontojen suuntaukset, uskonnot ja yhteiskunta. UO 5 Ortodoksinen Suomi (s) Keskeiset sisällöt: suomalainen muinaisusko, ortodoksit idän ja lännen välissä, katoli, uudesta luterilaisuuteen, itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko, maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus, uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET Tavoitteet: Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan, laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään, kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään ja sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Arviointi: Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. ET 1 Hyvä elämä (p) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset sisällöt: peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti, hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja, ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi, elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys, identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa, yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa, hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin. 68

73 ET 2 Maailmankuva (p) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Keskeiset sisällöt : maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde, maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta, maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti, koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina, länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat, kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus, maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi. ET 3 Yksilö ja yhteisö (p) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Keskeiset sisällöt: ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen, vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot, teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta, hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena, ihmisoikeudet ja niiden historia, poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot, oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä. ET 4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (s) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Keskeiset sisällöt: kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö, saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys, kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus, etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa, elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa, etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa. ET 5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (s) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Keskeiset sisällöt: maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt, uskonnon ja uskonnollisuuden olemus, uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen, ateismi ja agnostismi, sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja 69

74 nykysuuntauksia, humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina. FILOSOFIA FI Tavoite: Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Opiskelun tavoitteena on oppia jäsentämään ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arviointikykyä ja ajattelua. Suoritusjärjestys: Filosofian pakollinen kurssi suoritetaan ensiksi. Kurssit suositellaan suoritettaviksi siten, että kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä vuonna, kurssit 2 ja 4 toisena ja kurssi 3 kolmantena vuonna. Arviointi: Pakollisen ja syventävien kurssien kohdalla noudatetaan numeroarviointia. Itsenäinen suoritus: Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen opettajan kanssa. Suorittaessaan kurssin itsenäisesti opiskelijan tulee perehtyä monipuolisesti kurssin oppisisältöihin. Suositeltavia tehtäviä ovat erilaiset kirjalliset tuotokset, kuten tutkielmat, referaatit ja esseet sekä kurssikoe. FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (p) Tavoitteena on kehittää opiskelijan ajattelua pohtimalla filosofisia kysymyksiä hallitusti keskustellen sekä antaa yleiskuva filosofiasta. Kurssilla tutustutaan filosofian tapaan asettaa kysymyksiä, opiskellaan perustiedot eri aikakausien merkittävimmistä filosofeista sekä käydään läpi filosofian eri osa-alueet. FI 2 Filosofinen etiikka (s) Tavoitteena on perehtyä tarkemmin filosofisen etiikan tärkeimpiin kysymyksiin, käsitteisiin ja teorioihin, samoin oppia arvioimaan elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustelemaan arvioitaan etiikan käsittein. Kurssilla tutustutaan filosofisen etiikan erityispiirteisiin, hyvän käsitteeseen ja eri etiikan lajeihin. Sovelletaan näitä käytännön kysymyksiin. FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (s) Tavoitteena on hahmottaa tarkemmin mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä sekä oppia erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tietoon liittyviä kysymyksiä. Kurssilla perehdytään metafysiikan kysymyksiin sekä tarkastellaan tiedon ja totuuden luonnetta, mahdollisuuksia ja rajoja. Tutkitaan myös argumentoinnin ja päättelyn perusteita. 70

75 FI 4 Yhteiskuntafilosofia (s) Tavoitteena on perehtyä tarkemmin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä oppia soveltamaan niitä käytännön yhteiskunnaliisiin kysymyksiin. Kurssilla perehdytään eri yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja kulttuuriin liittyviin kysymyksiin filosofisesta näkökulmasta. PSYKOLOGIA PS Tavoite: Psykologia on tiede, joka tutkii ja selittää ihmisen toimintaa. Se antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ihmisen toimintaa kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Tietoa voi soveltaa oman psyykkisen kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen, opiskeluun sekä ajattelun, ihmissuhteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Ymmärrys toista ihmistä kohtaan kasvaa. Erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten kohtaaminen helpottuu. Psykologian tutkiva ja pohdiskeleva luonne kehittää ja lisää opiskelijan kriittistä ajattelua. Suoritusjärjestys: Psykologian pakollinen kurssi ( PS 1) suoritetaan ensimmäisenä. Syventävät kurssit suositellaan luettavaksi järjestyksessä PS 2, PS 3, PS 6, PS 8 (K), PS 9 (K), PS 4, PS 5. Koulukohtaiset kurssit PS 6, PS 10 (K), PS 11 (Y) ja PS 12(Y) voidaan suorittaa esim. toisella vuosikurssilla. Psykologian kertauskurssi PS 7 on hyvä suorittaa abivuonna. Kurssien suorittamisesta on hyödyllistä kysyä aineenopettajalta. Arviointi: Pakollisessa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa (PS 1- PS 5) on numeroarvostelu, samoin englanninkielisissä kursseissa PS 8 ja PS 9. Koulukohtainen kurssi PS 6 arvioidaan myös numerolla. Koulukohtaisista kursseista PS 7 ja PS 10 PS 12 tulee suoritusmerkintä. Koulukohtaisten kurssien valitseminen osoittaa harrastuneisuutta, joka voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Itsenäinen suorittaminen: Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen opettajan kanssa. Opiskelija osallistuu kurssikokeeseen, jos se kurssiin sisältyy. Psykologian pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti ilman poikkeuksellisen painavaa syytä. PS 1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (p) Opiskelija tutustuu psykologian erilaisiin tapoihin tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Hän saa tietoa psykologian soveltamismahdollisuuksista yhteiskunnan eri alueilla ja omassa elämässään. Oppimispsykologisen tiedon avulla opiskelija osaa pohtia omaa opiskeluaan. Sosiaalipsykologinen tieto auttaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta ja itseä ryhmän jäsenenä. PS 2 Ihmisen psyykkinen kehitys (s) Kurssi antaa opiskelijalle tietoa terveen kehityksen edellytyksistä, elämän eri vaiheiden kehityshaasteista ja kriiseistä. Tavoitteena on ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen taustalla olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Opiskelija tutustuu kehi- 71

76 tyspsykologisiin teorioihin. Saamaansa tietoa hän voi soveltaa oman kehityksensä ymmärtämiseen. PS 3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (s) Kurssi antaa opiskelijalle tietoa mm. tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteista. Kurssilla käsitellään tiedonkäsittelyyn liittyviä häiriöitä, aivovaurioita ja niistä kuntoutumista. Opiskelijaa autetaan ymmärtämään vireystilan, unen ja nukkumisen merkitys ihmisen toiminnalle ja hyvinvoinnille. Pohditaan median vaikutusta ajatusmaailmaan. PS 4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (s) Kurssilla opiskelija tutustuu motiivien ja tunteiden perusteorioihin ja selitysmalleihin. Erilaisten motiivien, kuten perustarpeiden ja itsensä toteuttamisen merkitys selkiytyy. Kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille. Opiskelijaa autetaan ymmärtämään luovuuden, asiantuntijuuden, älykkyyden ja taitavan ajattelun kehitysmahdollisuuksia omassa toiminnassa ja yhteiskunnassa. PS 5 Persoonallisuus ja mielenterveys (s) Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuden synnyn, käsitteen laajaalaisuuden sekä eri näkökulmat selittää sitä. Opiskelija saa eväitä kehittää omaa kokonaispersoonallisuuttaan. Kurssilla käsitellään laajasti mielenterveyteen ja psyykkisen hyvinvointiin liittyviä asioita. Tutustutaan keskeisiin mielenterveyden häiriöihin ja hoitokeinoihin. PS 6 Minä, me ja muut (Sosiaalipsykologiaa) (o) Kurssi tarjoaa syventävää tietoa yksilön ja ryhmän välisistä vuorovaikutussuhteista ja erilaisista ryhmäilmiöistä (esim. lauma-ajattelu, vapaamatkustaminen, konformistisuus). Kurssilla käsitellään asenteiden, kuten ennakkoluulot, rasismi, seksismi, syntyä ja muuttamista. Pohditaan, miten meihin yritetään vaikuttaa ja miten voimme pitää jämäkästi puoliamme. Tarkastellaan ryhmäkonfliktien syitä ja ratkaisukeinoja. Vallankäyttö ja johtajuus ovat keskeisiä aiheita kurssissa. PS 7 Psykologian kertauskurssi (o) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu vahvaksi ja oivaltavaksi esseen kirjoittajaksi. Kurssilla kerrataan kurssien PS 1 PS 6 sisältöjä ja luodaan kokonaiskuva asioista. Kurssi auttaa opiskelijaa tiedostamaan omaa osaamistaan ja tiedonkäsittelyään. Kurssilla käydään läpi yo- tehtäviä ja pohditaan ainerajat ylittäviä kysymyksiä. PS 8 (K) ja PS 9 (K) englanniksi vastaavat PS 2 (s) ja PS 3 (s) kursseja PS 10 Tutkimuskurssi (o) (K) Kurssilla opiskelija tutustuu käytännössä psykologisen tutkimuksen peruskäsitteistöön, erilaiseen lähdeaineistoon ja tutkimuksen tekotapoihin. Opiskelija suunnittelee oman 72

77 tutkimuksen, joka käydään läpi ryhmässä kurssin lopussa. Aihevalinnat ovat joltain psykologian sovellus- tai osa-alueelta. PS 11 Minän psykologiaa (o) (Y) Kurssilla syvennetään elämänkaari- ja persoonallisuuspsykologista tietoa. Tavoitteena on saada aineksia oman itsetuntemuksen lisäämiseen ja oman persoonallisuuden rakentamiseen ja vahvistamiseen. Kurssilla käsitellään hyvän ja onnellisen elämän edellytyksiä. Kurssilla voidaan käsitellä myös opiskelijoiden esittämiä kysymyksiä. PS 12 Ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus (o) (Y) Kurssilla käsitellään hyvien ja kestävien ihmissuhteiden edellytyksiä ja merkitystä. Rakastumisen ja rakkauden psykologia sekä seurusteluun ja parisuhteeseen liittyvät asiat ovat myös esillä. Opiskelija saa tietoa sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden eri ilmenemismuodoista ja kehityksestä eri elämänvaiheissa. Tavoitteena on että opiskelija näkee sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden yhtenä tärkeänä osana omaa persoonallisuuttaan. Seksuaaliterveyteen liittyviä asioita käsitellään myös. Opiskelijat voivat esittää haluamiaan asioita käsiteltäviksi. HISTORIA HI Tavoitteet: Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Historian kurssien suositeltava suoritusjärjestys on seuraava: Ensimmäisellä vuosikurssilla kurssit 1, (2), 3, (5) ja 9. Toisella vuosikurssilla kurssit 2, 5, 6, 8, 9, 12 ja 13. Kolmannella vuosikurssilla kurssit 4, 7, 10 ja 11. Suluissa olevat kurssit voidaan suorittaa jo 1. vuosikurssilla, mutta on suositeltavampaa käydä ko. kurssit vasta 2.vuonna. Arviointi: Historian kurssien arvostelu perustuu tuntiosaamiseen, aiheeseen perehtyneisyyden osoittamiseen, mahdollisiin kurssiin sisältyviin tehtäviin sekä kurssikokeeseen. Pääsääntöisesti kurssit arvostellaan arvosanoin, suoritusmerkinnällä arvosteltavista kursseista on erikseen maininta kurssikuvauksessa. Itsenäisesti suoritettavat kurssit sisältävät kirjallisia tehtäviä sekä kurssikokeen. Itsenäisen kurssin suorittamisesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa. 73

78 HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (p) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssin keskeisiä teemoja ovat luonnon ja ihmisen suhde, luonto ja talous, yhteisön eloonjääminen ja muuttuminen, taloudelliset murroskaudet, muuttoliike sekä sukupuolten tehtäväjako. HI 2 Eurooppalainen ihminen (p) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. HI 3 Kansainväliset suhteet (p) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. HI 4 Suomen historian käännekohtia (p) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. HI 5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (s) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi perehdyttää mm. Suomen asuttamiseen, muinaissuomalaiseen yhteiskuntaan, ristiretkiaikaan sekä ruotsin vallan aikaan monelta eri näkökannalta. HI 6 Kulttuurien kohtaaminen (s) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. HI 7 Maailmantilanne nyt (o) Kurssilla tarkastellaan ja analysoidaan nykymaailman ilmiöitä ja konflikteja historiallisesta näkökulmasta. Käsiteltävät aiheet valitaan vallitsevan tilanteen mukaan ja sy- 74

79 vennytään esimerkiksi maailmanrauhan kannalta merkittäviin tapahtumiin. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. HI 8 Historian tutkimuskurssi (o) Kurssilla perehdytään historian tutkimuksen tekemiseen. Tutustutaan mm. historian tutkimuksen menetelmiin ja lähdekritiikkiin. Kurssilla laaditaan tutkielma, portfolio tai esitys itse valitusta aiheesta. Kurssi suoritetaan itsenäisesti. Arvostelu: suoritusmerkintä. HI 9 Valtakunnat ja valtiaat (o) Kurssilla tarkastellaan menneisyyden yhteiskuntia ja hallitsijoita maailmanhistorian kannalta keskeisten kehityslinjojen kautta. Huomiota kiinnitetään myös valtioiden ja hallitsijoiden väliseen keskinäiseen kilpailuun. Tarkastelun kohteeksi voidaan valita esimerkiksi seuraavia: faaraoiden Egypti, antiikin valtakunnat, Islamin nousu ja kalifikunnat, Frankkien valtakunta, Firenzen Medicit, Kiinan dynastiat ja mongoli-valta, Uuden ajan eurooppalaiset valtakunnat, Kolmas valtakunta, Neuvostoliiitto, EU, USA. Arvostelu: suoritusmerkintä. HI 10 Kokkolan historia (o) Kurssilla perehdytään kotikaupungin vaiherikkaaseen menneisyyteen sekä alueen kulloistenkin asukkaiden elämän arkeen. Kurssi pyritään rakentamaan pitkälti vierailujen varaan sekä vanhojen asiakirjojen sekä alkuperäisesineiden tulkintaan. Kurssilla voidaan laatia tutkielma, jossa harjoitellaan lähdeviittausten käyttöä. Arvostelu: suoritusmerkintä. HI 11 Historian kertauskurssi (o) Kurssilla kerrataan maailmanhistorian päälinjoja; pääpaino on kuitenkin Euroopan tapahtumissa. Kurssi on tarkoitettu etenkin historian yo-kokeisiin valmistautuville opiskelijoille ja tarjoaa lisävalmiuksia historian ja yhteiskuntatieteellisiin aineisiin suuntautuviin jatko-opintoihin. Arvostelu: suoritusmerkintä. HI 12 Ekskursio (o) (Y) Opiskelija perehtyy syvällisesti paikan päällä, johonkin antiikin/keskiajan keskeiseen eurooppalaiseen kulttuurikaupunkiin ja sisäistää tuon kaupungin merkityksen laajemmin koko maailmanhistoriaan. Opiskelija tutustuu ennen matkaa kaupungin historiaan kirjoitelmilla. Matkakohteessa tutustutaan kaupungin historiaan, kulttuuriin, arkkitehtuuriin, instituutioihin sekä arkipäivään. Matkan kohde sovitaan yhteisesti, ja se voi olla esimerkiksi Ateena, Rooma, Milano, Venetsia tai Praha. Matkalle otetaan opiskelijaa. Opiskelijalla on mahdollisuus erätä varoja matkaansa varten koulun kummiyrityksissä. 75

80 Arvostelu: suoritusmerkintä. HI 13 From Hamlet to Harry Potter - Course in English Literary History (o) (Y) This course introduces some classical British literature and also modern texts which reflect their own times and thoughts. Texts are studied through reading, videos etc. During the course you read one book of your choice and introduce it to others. Suggested reading. Shakespeare: Hamlet, or A Midsummer Night s Dream Jonathan Swift: Gulliver s Travels Jane Austen: Pride and Prejudice Charlotte Bronte: Jane Eyre Charles Dickens: Christmas Carol, Oliver, or David Copperfield Rudyard Kipling: Kim Winston Churchill: A History of the English People (part) C.S. Lewis: Narnia J.R.Tolkien: Hobbits, or The Lord of the Ring Agatha Christie Catherine Cookson Nicholas Monsarrat: The Cruel Sea (about World war II) George Orwell: 1984 Douglas Adams: A Hitchhiker s Guide to the Galaxy J.K.Rowling: Harry Potter (one book of the series) HI 14 Taidehistoria (o) (K) Opiskelija perehtyy taiteen keskeisimpiin aikakausiin ja tyylisuuntiin sekä taiteilijoihin ja taideteoksiin. Kurssilla pohditaan myös taiteen ja sen synnyttäneen yhteiskunnan vuorovaikutusta. YHTEISKUNTAOPPI YH Tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Yhteiskuntaopin kurssien suositeltava suoritusjärjestys on seuraava: toisella vuosikurssilla 1. kurssi ja kolmannella vuosikurssilla kurssit 2,3,4. Arviointi: Yhteiskuntaopin kurssien arvostelu perustuu tuntiosaamiseen, aiheeseen perehtyneisyyden osoittamiseen, mahdollisiin kurssiin sisältyviin tehtäviin sekä kurssikokeeseen. Kurssit arvostellaan arvosanoin Itsenäisesti suoritettavat kurssit sisältävät kirjallisia tehtäviä sekä kurssikokeen. Itsenäisen kurssin suorittamisesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa. 76

81 YH 1 Yhteiskuntatieto (p) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. YH 2 Taloustieto (p) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. YH 3 Kansalaisen lakitieto (s) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssi perehdyttää opiskelijan mm. rikoksen oikeudelliseen käsittelyyn, asunto- ja kiinteistökauppaan ja perinnönjaon lainalaisuuksiin. Tutustuminen oikeuslaitokseen ja kansalaisen kannalta tärkeimpien hallintoelinten toimintaan konkretisoi tietoainesta. YH 4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (s) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. YH 5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (o) Kurssilla kerrataan lukion yhteiskuntaopin kurssien keskeisiä sisältöjä sekä päivitetään kursseilla opittua. Kurssi suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Kurssi on tarkoitettu etenkin yhteiskuntaopin ylioppilaskokeisiin valmistautuville opiskelijoille ja se tarjoaa lisävalmiuksia yhteiskuntatieteellisiin jatko-opintoihin. Arviointi: suoritusmerkintä. MUSIIKKI MU Tavoite: Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista - oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen - kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa - syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta - tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä - oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa 77

82 - osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa - osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista Suoritusjärjestys: Musiikin pakolliset kurssit (MU 1, MU 2) suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (MU 3, MU 4, MU 5) suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen. Soveltavia kursseja MU6-MU16 on mahdollisuus opiskella Kiviniityn lukiossa, kuitenkin Musiikin lukiodiplomikurssi (MU17) on mahdollista työstää myös KYL:ssä. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää vähintään neljän musiikkikurssin suorittamista. Arviointi: Valtakunnallisissa, pakollisissa kursseissa (MU1, MU2) on numeroarvostelu. Syventävissä ja soveltavissa kursseissa käytetään numeroarvostelua mahdollisuuksien mukaan. MU 1 Musiikki ja minä (p) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteitä ja käytetään monipuolisia työskentelytapoja (soittaminen, laulaminen, kuunteleminen, mus.liikunta). MU 2 Moniääninen Suomi (p) Kurssilla tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkisuuntauksia, niiden ilmentymiä, taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Opetuksessa käytetäänpopulaari-, taide- ja perinnemusiikkia. MU 3 Ovet auki musiikille (s) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää kulttuuri-identiteettiään ja kulttuurin tuntemustaan. Hän oppii tuntemaan ja vertailemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja. Opiskelija kehittää musisointi ja tiedonhankintataitojaan. MU 4 Musiikki viestii ja vaikuttaa (s) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Kurssilla perehdytään musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä ja joukkoviestimissä. Analysoidaan olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. MU 5 Musiikkiprojekti (s) Kurssin tavoitteena on,että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen projekti. 78

83 MU 17 Musiikin lukiodiplomikurssi (o) KYL Kurssi on soveltava. Tavoitteena on, että opiskelija luo itsestään musiikillisen kokonaiskuvan portfolioon, jonka lähtökohtana on koko lukioaikainen musiikinopiskelu. Näytesalkku voi sisältää 3-5 työtä seuraavilta alueilta: 1. Esittäminen, laulaminen ja soittaminen, 2. Säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi, 3. Kuuntelu, kuullun analysointi ja musiikkikritiikki, 4. Kirjoitelma. Näytesalkun voi myös tehdä yhtenä suurempana projektityönä, joka on ehjä kokonaisuus joltain edellä mainitulta alueelta. KUVATAIDE KU Lukion kuvataide ei ole piirtämistä ja maalaamista, vaan ajattelun, luovuuden ja kuvallisen ilmaisun kehittämistä. Kuvataiteen opetus perustuu siihen käsitykseen, että keskeinen tavoite on ajattelukyvyn kehittäminen etenkin nonverbaalisella alueella; oikeanpuoleisen aivolohkon toiminnan edistämistä (Sperry 1968) joka on portti luovuuteen. Opetusmenetelmänä käytetään Learning by doing eli työskentelemällä tehtävien parissa ja ottamalla aktiivisesti osaa oppituntien toimintaan siirtyvät kurssin keskeiset asiat opiskelijan hallintaan. Päämääränä on kannustaa havaintojen tekemiseen eri ilmiöistä ja ympäristöstä sekä oman itsensä orientoitumiseen siinä, johtaa esinekulttuurin, funktion ja muotoilun ymmärtämiseen sekä esineen toimivuuden arvioimiseen, kehittää käden taitoja, silmän ja käden yhteistyötä sekä käden hienomotoriikkaa. Opetuksen syvempi tarkoitus on yhdistää ja eheyttää ihmisen tunne-elämää fyysisen toiminnan kautta kehon aistimuksiin ja kokonaisvaltaiseen kokemiseen. Tavoitteena on saada oppilas arvioimaan ja arvostamaan omaa tekemistään ja ymmärtämään kuvailmaisun, muotoilun, koristelun ja värien käytön tärkeys yksilön kannalta ja siinä tarkoituksessa kehittää silmää kauneudelle ja tarkoituksenmukaisuudelle. Arviointi: Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset 79

84 yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kuvataiteen kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain erityistapauksissa. Arvostelu: Koska kuvataiteessa ei yleensä pidetä kokeita, vaan suoritetut tehtävät ovat se tuotos, joka on perustana arvostelulle, on opiskelijan itse huolehdittava siitä, että hänen töitään esitetään arvosteltavaksi kurssin lopussa. Arvostelu perustuu opiskelijan kyseessä olevan kurssin aikana tekemiin piirustuksiin, maalauksiin tai esineisiin. Työ tulee olla annettuun tehtävään kuuluva. Arvostelussa opettaja arvioi, kuinka hyvin opiskelija on suorituksissaan saavuttanut niitä laadullisia ja määrällisiä tavoitteita, jota kurssiin on liittynyt. Erityisesti painotetaan luovuutta ja sen ilmenemistä. Kaikki kurssit arvostellaan numeroin Erillinen materiaalimaksu (2-8 euroa) kerätään kunkin kurssin aikana. KU 1 Minä, kuva ja kulttuuri (p) Visuaalisen kulttuurin olemuksen perusteita. Kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita. Oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely. Kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika. KU 2 Ympäristö, paikka ja tila (p) Tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana. Maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä. Mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut. KU 3 Media ja kuvien viestit (s) Sarjakuva. Graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus ja siirtomenetelmät. Valokuva mediassa. Visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa. KU 4 Taiteen kuvista omiin kuviin (s) Erilaisiin maalaustekniikoihin ja välineisiin perehtyminen. Aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia. Kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali. KU 5 Nykytaiteen työpaja (s) Mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset. Nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit. Oman produktion toteuttaminen. 80

85 KU 6 Kolmiulotteinen muotoilu (o) KYL Eri materiaaleihin tutustuminen ja kokeileminen sekä tarkoituksenmukainen valitseminen omiin kolmiulotteisiin töihin ( esim. keramiikka, kollaasit, veistokset, muottiin valaminen, pienoismallit, rakentelu, esinesuunnittelu, mosaiikit). Plastisen sommittelun perusteisiin tutustuminen. Kurssilla perehdytään myös keramiikan maalaus, lasitus ja polttomenetelmiin. KU 7 Valokuva ja elokuva (o) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja oppii käyttämään elokuva ja valokuvateknologiaa, audiovisuaalista tekniikkaa, sekä musta-valkokuvaukseen liittyvää tekniikkaa ja materiaaleja (pimiötyöskentely) tutustuu valokuvan ja elokuvan ilmaisukeinoihin ja oppii käyttämään niitä monipuolisesti omassa työskentelyssä tutustuu valokuva- ja elokuvataiteeseen KU 8 Piirustus ja grafiikka (o) Erilaisia piirustusharjoituksia erilaisilla piirtimillä erilaisille pohjille. Harjoituksia eri grafiikan menetelmin (linokaiverrus, metalligrafiikkaa, kankaanpainantaa, serigrafiaa, sovellettuja sekatekniikoita). KU 9 Maalauskurssi (o) Erilaisten maalaustekniikoiden, öljyvälineiden ja maalauspohjien kokeileminen. Oman aihekokonaisuuden maalaaminen. Kuvan sommitteluoppi (sommittelu, rytmi). KU 10 Kuvataiteen lukiodiplomi (o) Ennen kuvataiteen lukiodiplomikurssille osallistumista opiskelijalla on oltava suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomikurssi on luonteeltaan soveltava kurssi. Keskeiset sisällöt: henkilökohtaista ohjatusti tapahtuvaa perehtymistä kuvailmaisun osa-alueisiin kurssilla suoritetaan henkilökohtainen lopputyö; valtakunnallinen lukiodiplomi kuvataiteen historian tuntemuksen syventäminen oman taideteoksen ja työprosessin kuvaaminen kirjallisesti Hyväksytty suoritus arvioidaan oman lukion kuvataideopettajan sekä toisesta koulusta olevan kuvataideopettajan tai ammattilaisen toimesta. Arvostelu 1-5. KU 11 Rooma 1. (o) (K) ja KU 12 Rooma 2. (o) (K) 81

86 ILMAISUTAITO ILM Tavoitteet: Opetuksen yleistavoite on oppilaan oman persoonan kehittäminen, itseilmaisun kasvattaminen ja ilmaisun ilon löytyminen sekä teatteritaiteen monivivahteiseen maailmaan tutustumisen. Arviointi: Ilmaisutaito arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koska ilmaisutaidon opiskelu perustuu oppilaan vapaaehtoiseen haluun ja kiinnostukseen kehittää ja vahvistaa itsetuntemustaan ja -luottamustaan sekä parantaa vuorovaikutustaitojaan, oppilaan itsearviointi ja opettajan kannustava palaute on arvioinnin perusta. Arvioinnin keskeinen elementti on asenne työskentelyyn itseensä ja toimiminen ryhmässä. ILM 1 Ilmaisutaidon peruskurssi välineet haltuun (o) Kurssilla vahvistetaan ja kehitetään ilmaisun perusvalmiuksia. Tutustutaan kurssin luonteeseen ja työtapoihin: harjoitellaan oman ilmaisurohkeuden löytämistä. Tehdään erilaisia harjoituksia yksin ja ryhmässä, mm. keskittymis-, kontakti-, aisti- ja ääniharjoituksia. Tutustutaan teatterimaskeeraukseen, puvustukseen ja lavastukseen. Sopii kaikille. ILM 2 Ilmaisutaidon jatkokurssi teatteri tutuksi (o) Kurssilla tutustutaan teatterin maailmaan ja lisätään omaa esiintymisrohkeutta ja esiintymistaitoa. Käydään katsomassa jokin teatteriesitys. Osallistutaan koulun omaan teatteriproduktioon. Ilmaisutaidon kurssilla integrointia mm. kuvataiteeseen ja musiikkiin. TIETOTEKNIIKKA ATK ATK 1 Valmiudet lukio-opiskeluun (o) Kurssi on soveltava. Kurssilla perehdytään lukio-opiskeluun kokonaisuutena ja hankitaan valmiuksia suunnitella omia lukio-opintoja ja tehdä itselle tarkoituksenmukaisia valintoja lukioaikana. Kurssilla opiskellaan tärkeimpien lukio-opiskelussa tarvittavien työvälineiden ja oheislaitteiden käyttö. Kurssilla käydään läpi mm. tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, kuvankäsittely, tulostaminen, skannaus, digikameran käyttö, sähköpostin käyttö sekä muita tarpeellisia työvälineitä ja oheislaitteita. Kurssi toteutetaan yhteistyössä atk-opettajan (3 oppituntia / viikko) ja opinto-ohjaajan (1 oppitunti / viikko) kanssa. Arviointi: Suoritettu/hylätty ATK 2 Ohjelmointi (Delphi) (o) Kurssi on soveltava. Delphi ohjelmointikurssilla opetellaan ohjelmoinnin perusteet. Kurssi antaa perusteet mm. muuttujatyypeistä, ehtorakenteista, toistorakenteista ja indeksoinnista. Kurssilla perehdytään olio- ja Windows-ohjelmoinnin perusteisiin. 82

87 Arviointi: Numeroarvostelu (4-10) ATK 3 Toimisto-ohjelmat (o) Kurssi on syventävä Kurssilla tutustutaan syvällisemmin erilaisten toimisto-ohjelmien ominaisuuksiin ja niiden käyttöön. Pääohjelmina on Microsoft Office tuotteet. Kurssilla käydään läpi mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikan sekä tietokantojen tehokäyttöä. Kurssilla harjoitellaan myös tutkielman tekoa. Arviointi: Numeroarvostelu (4-10) ATK 4 Internet (o) Kurssi on soveltava Internet kurssi tutustuttaa internet järjestelmän ominaisuuksiin ja luonteeseen. Internetin eri palvelumuodoista käydään läpi mm. irc, netmeeting, sähköposti, news, selaimet ja ftp. Arviointi: Suoritettu/hylätty ATK 5 Lähiverkot (o) Kurssi on soveltava Kurssilla käydään läpi lähiverkon palvelimet, resurssien käyttö ja jakaminen. Lisäksi käydään läpi mm. lähiverkon kaapelointi, verkonhallintalaitteistot sekä erilaiset verkkokäyttöjärjestelmät. Kurssilla sovelletaan opittua asiaa esim. verkkopelaamisen kautta. Arviointi: Numeroarvostelu (4-10) ATK 6 Kuvankäsittely & Videoeditointi (o) Kurssilla tutustutaan kuvankäsittelyn saloihin, perusteista hiukan vaativampiin tehtäviin. Lisäksi kurssilla harjoitellaan videon editointia, elokuvan teko kuvausvaiheesta suoraan DVD:lle. Ohjelmina käytetään mm. Adoben Photoshopia sekä Windowsin Movie Makeria. Arviointi: Numeroarvostelu (4-10). ATK 7 Laitekurssi (o) Kurssi on soveltava Laitetekniikan kurssilla tutustutaan tietokoneen sisälle, ja selvitetään eri komponenttien toiminta ja tarkoitus. Kurssilla käydään läpi tietokoneen perusosat, kiintolevy, keskusmuisti, prosessori yms. Arviointi: Numeroarvostelu (4-10) ATK 8 Käyttöjärjestelmät (o) Kurssi on soveltava Kurssilla tutustutaan Windows- sekä Linux käyttöjärjestelmiin. Kurssilla käydään läpi mm. levyosiointi ja kiintolevyn alustus. Käyttöjärjestelmät asennetaan sekä harjoitellaan Linuxin sovellusten käyttöä. 83

88 Arviointi: Numeroarvostelu (4-10) ATK 9 Graafinen piirtäminen (o) Kurssi on soveltava Kurssilla tutustutaan graafiseen piirtämiseen lähinnä Autocad ohjelman avulla. Kurssi sisältää mittatarkan piirtämisen, mitoituksen sekä 2D- ja 3D-mallinnuksen. Kurssi arvostellaan kurssikokeen ja suoritettujen harjoitusten perusteella. Arviointi: Suoritettu/hylätty LIIKUNTA LI Tavoite: Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa, saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen ja osaa arvioida fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen liikunnallisia tavoitteita. Lukion liikunnanopetuksen tavoitteena on, että oppilas toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen. Opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaan työskentelytaitoja siten, että hän osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Suoritusjärjestys: Liikunnan ensimmäinen pakollinen kurssi (LI 1) suoritetaan ennen toista pakollista (LI 2) kurssia. Syventäville (LI3, LI4, Li5) ja soveltaville kursseille oppilas voi osallistua haluamassaan suoritusjärjestyksessä. Arviointi: Valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista on numeroarvostelu. Koulukohtaisten soveltavien kurssien suoritus osoittaa liikunnallista harrastuneisuutta, joka voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Itsenäinen suorittaminen: Itsenäisesti suoritettava liikunnan kurssi sisältää kirjallisia tehtäviä, käytännön harjoituksia ja portfolion. Itsenäisesti suoritettava kurssi vastaa sisällöltään ja työmäärältään normaalissa ryhmäopetuksessa suoritettavaa kurssia. Itsenäisen Liikuntakurssin soveltuvuus itsenäisesti opiskeltavaksi arvioidaan opettajan kanssa. Liikunnan kursseja LI1 ja LI2 ei voi opiskella itsenäisesti. LI 1 Taitoa ja kuntoa (kurssitarjottimessa LI 1A + LI 1B) (p) Syvennetään peruskoulussa opittujen liikuntataitoja monipuolisen perusliikunnan avulla. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntamuotoihin. Keskitytään myönteisiin liikuntakokemuksiin ja omaehtoisesti harrastettavan liikuntalajin valintaan Sisältönä kesä- ja talvilajit, sisällä ja ulkona. LI 2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen (kurssitarjottimessa LI 2A + LI 2B) (p) Kurssilla monipuolistetaan lajitaitoja ja tietoja. Hankitaan perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen ja seurantaan. Korostetaan ryhmässä liikkumisen 84

89 sosiaalista ulottuvuutta. Saadaan vinkkejä oman terveyden ja työkyvyn ylläpitoon liikunnan avulla. Talvi- ja kesälajeja sisällä ja ulkona. LI 3 Virkisty liikunnasta (kurssitarjottimessa LI 3A + LI 3B) (s) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI 4 Yhdessä liikkuen (kurssitarjottimessa LI 4A + LI 4B) (s) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Sisältönä voi olla esim tanssi, jokin palloilulaji jne. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI 5 Kuntoliikunta (kurssitarjottimessa LI 5A + LI 5B) (s) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. LI 6 Musiikkiliikunta (kurssitarjottimessa LI 6A + LI 6B) (o) Kurssin tavoitteena on syventää monipuolisesti musiikkiliikunnan osaamista. Kurssin sisältö rakentuu tanssin (esim. jazz, afro, show) ja aerobicin eri muotoihin, Tarkempi sisältö määritellään yhdessä opetusryhmän kanssa. LI 7 Palloilu (kurssitarjottimessa LI 7A + LI 7B) (o) Kurssin tavoitteena on vahvistaa Kokkolalle perinteisten lajien taitamista. Kurssin sisältö rakennetaan kunkin opetusryhmän kanssa jalkapallon, jääkiekon ja golfin ympärille. LI 8 Vanhat tanssit (o) Kurssin tavoitteena on harjoittaa vanhojen päivien tanssien ohjelmisto. Syvennetään vakio- ja lattaritanssien osaamista. LI 9A Golfin peruskurssi (0.5 kurssia), 9B Golfin jatkokurssi (0.5 kurssia) (o) Golfin alkeiskurssilla käydään läpi kaikki golfin osa-alueet. Kurssin päätteeksi on mahdollista suorittaa golfin "ajokortti" eli Green Card. Green Cardin suoritus kurssin päätteeksi on vapaaehtoista. Itse kurssi maksaa osallistujille 10, sisältäen opetuksen lisäksi mailat ja pallot kurssin ajaksi. Kurssi on puolikkaan lukiokurssin mittainen ja kurssi toteutetaan maanantaisin ja keskiviikkoisin jakson 5 aikana lähiopetuksena, alkaen yleensä vasta jakson puolivälissä johtuen ilmoista. Arvostelu: Suoritettu/Hylätty 85

90 LI 10 Liikunnan lukiodiplomi (o) KYL Liikunnasta on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen lukiodiplomi. Ehtona diplomikurssille osallistumiseen on 4 kurssia liikuntaa ja terveystietokurssi, jotka pitää olla suoritettuna sekä ohjattu liikuntaharrastus koulun ulkopuolelta. Kurssin suoritus: opiskelija antaa näytöt liikuntatiedoista (valtakunnallinen koe tai tutkielma) liikuntataidoista (kunto- sekä selkäliikehallintatestit) liikunnallisesta erityisosaamisestaan harrastamassaan lajissa yhteistyötaidot (liikuntakurssien ja diplomikurssin aikana) lisäksi opiskelija laatii portfolion, jossa hän seuraa liikuntasuorituksiaan ja liikunnallista kehittymistään lukiovuosien aikana ja tekee niistä arvioitsijalle yhteenvedon Arviointi: Todistukseen merkittävä arvosana muotoutuu liikuntatietojen, liikuntataitojen erityisosaamisen ja yhteistyötaitojen aritmeettisesta keskiarvosta. Lisää tietoja saa liikunnanopettajalta. TERVEYSTIETO TE Tavoite: Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen. Hän osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen sekä tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opetuksen yhtenä tarkoituksena on, että oppilas pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan sekä oppii arvostamaan terveyttä voimavarana. Suoritusjärjestys: Terveystiedon pakollinen kurssi (TE1) suoritetaan ennen syventäviä kursseja. Arviointi: Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Jos opiskelija opiskelee terveystietoa vain yhden kurssin hänellä on oikeus valita päättötodistukseen oppimäärän arvosanaksi merkintä suoritettu. Itsenäinen suorittaminen: Terveystiedon pakollista kurssia suoritettaessa suositellaan osallistumista opetukseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen edellyttää kurssikokeeseen osallistumista sekä lisätehtävien tekemistä. Itsenäisesti opiskeltava kurssi vastaa sisällöltään ja työmäärältään ryhmäopetuksessa opiskeltua kurssia. Terveystiedon valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. 86

91 TE 1 Terveyden perusteet (p) Kurssilla opiskelija oppii tuntemaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään. Hän tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa hankkia ja käyttää tietoa ja terveyden ja sosiaalihuollon palveluja. TE 2 Nuoret, terveys, ja arkielämä (s) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta.draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. TE 3 Terveys ja tutkimus (s) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin. TE 4 Terveystiedon kertauskurssi (o) Kurssin tarkoituksena on kerrata ja syventää TE1 TE3 -kursseilla opittuja asioita sekä valmentautua ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi on siis tarkoitettu etenkin terveystiedon yokokeisiin osallistuville opiskelijoille. Kurssin laajuus on 0,5 kurssia. Kurssista tulee suoritusmerkintä. LAJIVALMENTEINEN LIIKUNTA LIX (O) Lajivalmenteinen liikunta on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät voi (tai halua) osallistua Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemian urheiluvalmennukseen. Tavoite: Tukea säännöllisesti ja tavoitteellisesti urheilua harjoittavan nuoren kehittymistä omassa urheilulajissaan. Arviointi: suoritettu / hylätty LIX 1 LIX 6 (o) Kurssit ovat luonteeltaan soveltavia. Sisältö: Opiskelija noudattaa valmentajansa laatimaa valmennussuunnitelmaa ja pitää harjoittelustaan päiväkirjaa sekä raportoi lukuvuoden päättyessä harjoittelustaan liikunnanopettajalle (LIX-koordinaattori). Lukioaikana opiskelija voi saada kuusi kurssia lajivalmenteisesta liikunnasta. 87

92 KESKI-POHJANMAAN URHEILUAKATEMIAN URHEILUVALMENNUS LEN, SLB, URH (O) JLP, JKK, Kurssit ovat luonteeltaan soveltavia. Tavoite: Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemian urheiluvalmennuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehitystä vähintään kansallisen tason urheilijaksi ammattitaitoisten valmentajien johdolla. Urheiluvalmennusta järjestetään jalkapallossa, jääkiekossa, lentopallossa sekä muissa joukkue- ja yksilölajeissa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada urheiluvalmennuksesta enimmillään 15 kurssia. Arviointi: suoritettu / hylätty. Toteutus: Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemian urheiluvalmennus järjestetään aamuisin (palkki 7) seuraavasti: maanantai ja perjantai-aamuisin kello ja keskiviikkoaamuisin kello Urheiluvalmennuksessa edellytetään säännöllistä osallistumista valmennukseen. Valmennus toteutetaan yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kurssimäärät opiskeluvuosittain: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi * jalkapallo (JLP) * jääkiekko (JKK) * lentopallo (LEN) * salibandy (SLB) * muut joukkue- ja yksilölajit (URH) Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemiasta löytyy lisätietoja Kokkolan kaupungin kotisivuilta osoitteesta: OPINTO-OHJAUS OP Opinto-ohjaus luokattomassa lukiossa toteutetaan opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan ja aineenopettajan kautta. Tavoitteet: ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen, suunnittelemaan ja toteuttamaan lukio-opintojaan kehittää opiskelijan opiskeluvalmiuksia sekä opiskelutaitoja ja menetelmiä antaa tietoja jatkokoulutuksesta ja työelämästä, myös kansainvälisistä mahdollisuuksista kehittää opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja ja hyödyntää siinä myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia edistää opiskelijan itsearviointia ja päätöksentekotaitoa sekä vahvistaa kykyä ottaa vastuuta ratkaisuista ja selviytyä ongelmatilanteista 88

93 Opinto-ohjaukseen kuuluu luokkaopetusta, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Pääpaino on henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suoritusjärjestys: Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi (OP 1) on hajautettu kolmelle vuodelle seuraavasti OP1.1 (0.2 kurssia) 1. vuosi OP1.2 (0.2 kurssia) ja OP1.3 (0.3 kurssia) 2. vuosi OP1.4 (0.3 kurssia) 3. vuosi Opinto-ohjauksen syventävä kurssin OP 2 suorittamisesta on sovittava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. OP 4 suoritetaan 1. lukiovuotena OP 3 ja OP 5 hajautetusti kahden vuoden aikana OP 6 toisen tai kolmannen lukiovuoden aikana. Arviointi: Opinto-ohjauksen kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu (s) / hylätty (h). Itsenäinen suorittaminen: Opinto-ohjauksen kurssit eivät sovellu itsenäisesti suoritettaviksi. OP 1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (p) Keskeiset sisällöt : opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen, itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämätietous, ylioppilastutkinto, ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen, jatkoopintoihin hakeutuminen, työelämään siirtyminen sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaiset asiat. OP 1.1 Koulutus, työ ja tulevaisuus (0.2 kurssia 1. lukiovuotena) (p) Sisältö OP1 kurssin esittelyn kohdalla. OP 1.2 Koulutus, työ ja tulevaisuus (0.2 kurssia 2. lukiovuotena) (p) Sisältö: OP1 kurssin esittelyn kohdalla. OP 1.3 Koulutus, työ ja tulevaisuus (0.3 kurssia 2. lukiovuotena) (p) Sisältö: TET : Työelämään ja / tai jatkokoulutukseen tutustuminen TET-jakson aikana (2 päivää) opiskelijat tutustuvat uranvalintansa kannalta tarkoituksenmukaiseen jatkokoulutuspaikkaan tai toiveidensa mukaiseen ammattiin työelämässä kahden päivän ajan. Oppilaitokseen tutustuminen tapahtuu mm. haastattelemalla alan opiskelijoita ja osallistumalla luennoille. Työpaikoilla opiskelija perehtyy ammattiihmisten työskentelyyn ja selvittää haastattelemalla mm. työoloja, palkkausta ja koulutusta. Opiskelija laatii raportin tutustumiskohteestaan. 89

94 OP 1.4 Koulutus, työ ja tulevaisuus (0.3 kurssia 3. lukiovuotena) (p) Sisältö: OP1 kurssin esittelyn kohdalla. OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (s) Kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Kurssi on tarkoitettu lukion toisen vuoden opiskelijoille. Kurssin toteutukseen kuuluu luokkaopetusta ja oman portfolion kokoaminen erilaisten tehtävien pohjalta. Lisäksi kurssin toteutuksessa on mahdollisuuksien mukaan erilaisia esittelijöitä, vierailijoita, tutustumiskäyntejä. Tarkemmista sisällöistä sovitaan kurssikohtaisesti. OP 3 Oppilaskuntatoiminta (K) (o) Opiskelija oppii, miten toimitaan aktiivisesti yhteisössä ja miten yhteisiä asioita hoidetaan. Oppilaskuntatoiminnasta saavat merkinnän ne oppilaskunnan hallituksen jäsenet, jotka osallistuvat aktiivisesti hallituksen kokouksiin ja muuhun toimintaan esim. koulun juhlien järjestämiseen kahden vuoden ajan. OP 4 Tutor-kurssi (o) Kurssilla koulutetaan 1. vuosikurssin opiskelijoita toimimaan seuraavana vuonna lukionsa aloittavien opiskelijoiden opastajina ja tukihenkilöinä. Tutorit toimivat myös koulumme esittelijöinä eri tilaisuuksissa. Tutor-opiskelijat osallistuvat kurssille, joka koostuu ryhmäytymisviikonlopusta omalla koululla sekä lähiopetustunneista. Kouluttajina toimivat edellisen vuoden tutorit sekä tutor-ohjaaja. Lisäksi kouluttajiksi voidaan kutsua eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi opinto-ohjaaja sekä koulukuraattori. Opiskelijat pitävät oppimispäiväkirjaa ja laativat toimintasuunnitelman tutor-vuotta varten. OP 5 Tutorina toimiminen (o) Tutorina toimiminen edellyttää tutor-kurssin käymistä. (Korvaavasta koulutuksesta on mahdollisuus neuvotella tutor-ohjaajan kanssa.) Tutorit ovat mukana esiteltäessä omaa lukiota peruskoululaisille, vanhempainilloissa ja messuilla. Tutorit ovat lukiota aloittavien opiskelijoiden opastajina ja tukena samoin kuin apuna mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tutorit osallistuvat myös uusien tutorien koulutukseen. Tutorit pitävät tehtävistään päiväkirjaa. OP 6 Valmiuksia yliopistoon ja yo-kirjoituksiin (K) (o) Kurssi toteutetaan yhteistyönä eri reaaliaineiden opettajien kanssa, jotka vastaavat oman erityisalueensa haasteisiin. Kurssilla tehdään mm. vierailuja ja oppilastöitä. Kurssilla käy myös vierailijoita eri korkea-asteen oppilaitoksista. 90

95 YRITTÄJYYSKASVATUS Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä Yrittäjyyskasvatuksen kurssit ovat koulukohtaisia. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi: hyväksytystä kurssista tulee suoritusmerkintä (S). Itsenäinen suorittaminen: sovittava erikseen opettajan kanssa; suorittaminen vaatii opettajan ohjausta. Lisää tietoa NY-opinto-ohjelmista NY 1 Vuosi yrittäjänä (o) Kurssi on käytännönläheinen learning by doing -periaatteella toteutettava kokonaisuus. Kurssilla opiskelijat perustavat oikealla rahalla toimivan miniyrityksen yhdeksi lukuvuodeksi ja tavoitteena on, että he tällä tavalla oppivat yrittäjyyttä, liiketoiminnan suunnittelua ja samalla yrittäjyysvalmiuksia kuten luovuutta, aloitekykyä, yhteistyötä, päätöksentekoa ja kommunikointia. Opettajan tehtävä on kannustaa ja ohjata opiskelijoita. Kurssin aikana opiskelijoilla on oma ohjaaja tai neuvonantaja elinkeinoelämästä. Oma NY-yritys toimii oppimisen polkuna ja oppimistarinana. Ohjelma tarjoaa opiskelijoille uudenlaisen oppimisympäristön, jossa käytännön töitä tekemällä opiskelijan vahvuudet löytyvät ja kehittyvät. Kurssi valmentaa nuoria myös tulevaa työelämää varten. Työelämän tärkeät taidot (luovuus, aloitekyky, joustavuus, kyky ratkaista ongelmia ja yhteistyötaidot) tulevat käytännön työskentelyssä esille ja yleisesti koulussa opitut tiedot ja taidot ovat käytössä todellisissa työskentelytilanteissa. Kurssi voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yrityksen tai elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. NY 2 NY-24 h -leiri Learn by doing FUN (o) NY-24 h -leiri on 24 tunnin mittainen intensiivinen kokonaisuus, jossa opitaan luovaa ajattelua, ideointia, sosiaalisia taitoja ja löydetään omia vahvuuksia. Nuoret perustavat ryhmissä ideoinnin tuloksena kuvitteellisen yrityksen, jota he kehittävät ja luotsaavat koko leirin ajan oppimisen hauskuutta unohtamatta. Kurssiin voi liittyä osallistuminen valtakunnallisille tai paikallisille NY 24 h -leireille ja mukana oleminen yhden (tai useamman) leirin järjestämisessä (ns. tutorina). Järjes- 91

96 täminen tapahtuu yleensä yhteistyössä alueemme eri oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. NY 3 NY-messujen tai vastaavien järjestäminen (o) Kurssiin kuuluu NY -messujen järjestäminen ja toteuttaminen yhdessä messutiimin kanssa. Järjestelyihin osallistuminen vaatii vastuullisuutta ja luovuutta. Työtehtäviin voi kuulua messuohjelman laatimista., messutilan suunnittelua, messuista tiedottamista, osanottajien informointia, osanottajien majoittamista, ruokailun järjestämistä, tuomareiden informointia, esitteiden kirjoittamista, yhteistyötä messutiimiläisten kesken ja messuvieraiden opastamista. Kurssi kehittää opiskelijoissa työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja. 92

97 93