Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo 29.5.2013"

Transkriptio

1 Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo Esitysten pääsisältö Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori: Avaus Nyky-yhteiskunta on äärimmäisen energiariippuvainen ja energiakysymyksillä on siksi suuri kansallinen merkitys kaikkialla maailmassa. Suomessa energian merkitys korostuu entisestään. Pohjoinen sijaintimme, harva asutuksemme ja korkea elintasomme vaikuttavat kaikki energian kulutukseen, ja teollisuutemme on perinteisesti perustunut luonnonvarojen käyttöön ja jalostamiseen. Kaikesta tästä seuraa, että Suomessa energian tarve ja käyttö on poikkeuksellisen suurta. Liuskekaasu mullistaa globaaleja energiamarkkinoita ja siten myös globaalia talousjärjestelmää ja geopoliittisia asetelmia. Liuskekaasuvallankumouksen myötä Yhdysvaltain energiaomavaraisuus paranee dramaattisesti ja Yhdysvallat saa merkittävän kilpailuedun suhteessa Eurooppaan. Lisäksi Yhdysvallat pystyy liuskekaasun avulla syrjäyttämään hiilen käyttöä, millä se aikaansaa merkittäviä päästövähennyksiä. Liuskekaasukumouksen seuraavaa vaihetta puolestaan povataan Kiinaan. Kaikki energiateknologiaan, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin, biotalouteen tai cleantechiin liittyvä on globaalisti ehkä voimakkaimmin kasvava elinkeinotoiminnan alue. Suomen tulee olla kaikessa tässä edelläkävijä, ja meillä on siihen myös otolliset lähtökohdat niin luonnonvarojemme kuin korkean teknologisen osaamisemme takia. Biotalous on nähtävä pitkälti metsäteollisuutemme ja cleantech teknologiateollisuutemme uusiutumisena. Varsinainen impulssi uusien ratkaisujen kehittämiselle syntyy koko ajan vahvistuvasta markkinoiden paineesta eikä regulatiivisen etunojan kautta. Energia-ala on erittäin pääomavaltainen ala, joka edellyttää mittavia ja jatkuvia investointeja. EU:n sähkömarkkinoita ovat kuitenkin sekoittaneet uusiutuville energiamuodoille suunnatut massiiviset tuet, kapasiteettimekanismit, eri jäsenvaltioiden erilainen reagointi ongelmiin ja ennakoimaton päästökauppajärjestelmä. Niinpä kannattavuuslaskelmien teko on vaativaa ja investoijat kokevat olonsa vähintäänkin epävarmoiksi. Siksi luonteeltaan poliittisia, mm. sääntelyympäristöön liittyviä epävarmuustekijöitä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä vähentämään Koska kyse on kansallisesti merkittävästä ja poikkeuksellista pitkäjänteisyyttä edellyttävästä asiasta, tullaan asettamaan parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan kansallista energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen Lisäksi tarkoituksena on aiempaa avoimemmin ja vuorovaikutteisemmin avata tiekartan valmistelu kaikkien kansalaispiirien ulottuville. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2/8 Kaikkein parhainta energiapolitiikkaa on energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen. Energiatehokkuus on sataprosenttisesti kotimainen vaihtoehto, joka täysimittaisesti edistää niin globaaleja ilmastotavoitteita kuin kansallista kilpailukykyä ja toimitusvarmuuttakin. Kansainvälisissä ja EU-tason neuvotteluissa on aina tarkasti vaalittava kansallista etua, koska niin tekevät kaikki muutkin. Meille se tarkoittaa mm. biomassan kestävyyskriteerien määrittelemistä siten, että ne kunnioittavat suomalaisen kestävän metsätalouden periaatteita luomatta turhaa lisäbyrokratiaa. Professori Dieter Helm, Oxfordin yliopisto: Kansainvälinen näkökulma Keskusteltaessa Euroopan energiapolitiikasta vuosina lähdettiin siitä varmana pidetystä olettamuksesta että öljyn tuotantohuippu ja kaasun toimitusten epävarmuus tulevat merkittävästi nostamaan näiden polttoaineiden hintaa. Kohtuuhintaisen energian turvaamiseksi uusiutuvaa energiaa pidettiin välttämättömänä ja uusiutuvan energian tukia vain väliaikaisina. Todellisuudessa kaasu onkin halpaa Yhdysvalloissa, minkä seurauksena Yhdysvallat on saanut kilpailuetua, energiaintensiivistä teollisuutta siirtyy takaisin Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloista on tulossa muuttumassa kaasun viejä. Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi on vain jäävuoren huippu ja liuskeöljy tulee olemaan paljon liuskekaasua merkittävämmässä asemassa. Lisäksi liuskeöljyä ja liuskekaasua eivät koske vain Yhdysvaltoja vaan niitä löytyy kaikkialta. Kiinan liuskekaasuvarannot ovat suuret, mutta liuskekaasun epäedullinen sijainti ja epävarmuus veden riittävyydestä voivat kuitenkin estää Kiinaa hyödyntämästä näitä resursseja nopealla aikataululla. Liuskekaasuun liittyy ympäristöongelmia, mutta ne ovat selvästi pienempiä kuin hiileen liittyvät ympäristöongelmat. Yhdysvaltojen päästöt laskevat nopeimmin kaikista kehittyneistä maista kun hiilen käyttöä korvataan kaasulla. Lisäksi Yhdysvaltojen kiinnostus Lähi-itään tulee vähentymään Yhdysvaltojen lähestyessä energiaomavaraisuutta. Eurooppalaiset tähtäsivät edelläkävijöiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja uskoivat pystyvänsä vaikuttamaan päästöjen kasvuun, mutta mikään ei ole muuttanut globaalien päästöjen kasvua sitten vuoden Itse asiassa kasvuvauhti on vain kiihtynyt. Eurooppa on saavuttanut Kioton tavoitteet, mutta tavoitteet olivat alun perinkin helppoja. Lisäksi päästökatto on asetettu tuotannolle eikä kulutukselle, jolla mitattuna Euroopan hiilijalanjälki on vain kasvanut. Euroopassa, ja erityisesti Saksassa, hiilenkäyttö on vain lisääntynyt ja uusia hiilivoimaloita otetaan edelleen käyttöön. Nykyiset uusiutuvan energian teknologiat, erityisesti tuulivoima ja katolle asennettavat aurinkopaneelit, vaikuttavat osaltaan päästöjen vähentämiseen mutta eivät ratkaise ilmastonmuutosta, sillä niille ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi sopivia maa- ja merialueita. Lisäksi nämä teknologiat ovat kalliita, ja merituulivoimat sekä useimmat maalle rakennettavat tuulivoimalat tulevat todennäköisesti tarvitsemaan pysyviä tukia. Biomassan energiakäyttö on järkevää esimerkiksi Suomessa paikallisen ja sivutuotteisiin perustuvan käytön takia, kun taas vaikkapa puupellettien kuljetus Yhdysvalloista Eurooppaan ei ole kestävää. Nykyiset uusiutuvan energian teknologiat ovat kalliita, laskevat Euroopan kilpailukykyä ja lisäävät hiilen kulutusta. Ainoat neljä vähähiilistä teknologiaa ovat tulevaisuuden aurinkoenergia, maalämpö, vesivoima ja ydinvoima, ja teknologian kehitys jokaisella näistä sektoreista on nopeaa.

3 3/8 Euroopassa pitäisi korvata hiilen käyttöä kaasulla, varmistaa pohjahinta CO 2 -päästöille ja tukea tulevaisuuden uusiutuvan energian teknologioiden tutkimista nykyisten uusiutuvien tukemisen sijasta. Ilmastonmuutoksen kannalta oleellista on Yhdysvaltojen ja Kiinan toimet. Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin valmistautuessaan Eurooppalaisten on mietittävä mitkä ovat ne puitteet, joiden sisällä Euroopan toimet auttavat Yhdysvaltoja ja Kiinaa pääsemään sopimukseen päästöjen vähentämisestä. Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto ja Ilmastopaneeli: Energiajärjestelmän muutos Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää talouskehityksen irrottamista hiilisidonnaisuudesta. Tarvitsemme korkeaan teknologiaan ja tuottavuuteen perustuvaa vähähiilistä taloutta. Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet sisältävät vuorovaikutuksia, jotka vaikeuttavat niiden samanaikaista saavuttamista. Esimerkiksi panostukset uusiutuvaan energiaan lisäävät sähkön tarjontaa ja alentavat päästöoikeuden hintaa, jotka puolestaan mahdollistaa kivihiilen päästöt. Vastaavasti halvan energian tavoite heikentää energiatehokkuuden kannustimia ja tavoite yhteisistä energiamarkkinoista on ristiriidassa perinteisen energiatalouden omavaraisuustavoitteen kanssa. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan kunnianhimoinen päästötavoite vuodelle 2030, joka on linjassa vuoden 2050 tavoitteen kanssa. Samalla tulee palauttaa päästökauppaan hiilen hinnan ohjausvaikutus, joka vastaa pitkän aikavälin päästötavoitteita. Tämä poistaisi tarpeen ohjata tukirahoilla uusiutuvan energian investointeja. Vapautuvat tukirahat tulisi ohjata T&K-toimintaan uusien energiateknologioiden kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä tulisi päästä irti öljyn ja kivihiilen käytöstä. Pitkällä aikavälillä on edessä kolme haastetta. Kasvava uusiutuvan energian, kuten aurinko ja tuulienergian osuus, luo painetta sähköverkkoon ja sähköjärjestelmään. Tarvittavaan säätövoimaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Biomassaan perustuva sähköntuotanto voi osallistua myös säätöön. Sähkön siirtoverkkoja on kehitettävä. Kapasiteettimarkkinat fossiiliselle tuotannolle eivät ole kestävä ratkaisu. Liuskekaasun tuotanto alentaa kaasun hintaa, edistää talouskasvua ja alentaa päästöjä Yhdysvalloissa, millä on vaikutusta kaasun hintaa myös Euroopassa. Euroopan ympäristönormit estävät todennäköisesti liuskekaasuvarojen hyödyntämisen Euroopassa. Kaasu ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, joten tulisiko siihen sitoutua välikauden ratkaisuna sillä tämä sitoisi Euroopan fossiiliseen kaasuun 40 vuodeksi. T&K toiminnalla tulisi saada vastaus uusiin energialähteisiin ja -ratkasuihin, kuten sähköiseen liikenteeseen, CCS:ään, sähkövarastoihin, aurinkoteknologian uusiin ratkaisuihin ja liikennepolttonesteiden uusiin alueisiin. Ratkaisu tavoitteisiin ovat uudet energiaratkaisut ja vihreä kasvu. Hiilen hinta on saatava ylös ja luotava hyvä innovaatioympäristö. Toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus PTT: Kansantaloustieteen näkökulma Taloudellinen kehitys määrittää keskeisesti toimintaympäristön, jossa energia- ja ilmastopolitiikkaa harjoitetaan niin globaalisti, EU:ssa kuin kotimaassakin. Talouskasvu vaikuttaa oleellisesti energian ja sähkön kulutukseen, kasvihuonepäästöihin sekä polttoaineiden hintoihin. Toteutunut talouskasvu vaikuttaa päästöoikeuden hintaan ja ennustettu talouskasvu on vaikuttanut liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien määrään. Talousennusteiden epäonnistuminen on osittain

4 4/8 päästökauppajärjestelmän nykyisten ongelmien taustalla. Energiainvestoinnit määräytyvät pitkän aikavälin kulutus- ja hinta-arvioiden perusteella. Tiekartan tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman lisäkustannuksia, vaikkakin myös positiivisia vaikutuksia on tulossa. Näitä tuovat mukanaan erityisesti biomassaan liittyvät toimenpiteet. PTT on arvioinut vuonna 2010 laaditun Suomen energia- ja ilmastopaketin työllisyysvaikutukset sekä koko maan tasolla että alueellisesti. Kokonaisuudessaan paketti työllistäisi vuodessa pysyvästi noin henkilöä. Holmin näkemyksen mukaan tämän kaltaisen politiikan jatkamisella voisi olla positiiviset vaikutukset kansantuotteen kehitykseen ja vaihtotaseeseen. Ympäristöministeri Ville Niinistö: Ilmastonäkökulma Teollisuus- ja kehittyvät maat ovat aiheuttaneet niin suuret päästöt että ilmakehän CO2- pitoisuus on jo ylittänyt 400 ppm:n rajan. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei pystytä uusilla toimilla hidastamaan niin ilmasto tulee nykyisten arvioiden mukaan lämpenemään noin neljä astetta, ja maailmanpankin arvion mukaan tästä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset eivät ole maailmantalouden kestettävissä. Ilmaston lämmetessä neljä astetta maailman maatalouspinta-alasta noin 45 % olisi kuivuudelle alttiina (tällä hetkellä n. 15 %), mikä uhkaisi koko globaalia ruokaturvaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuoteen 2050 mennessä ovat kustannustehokkuuden ja ilmastonmuutoksen rajoittamisen kannalta parasta toteuttaa etupainotteisesti tai vähintään lineaarisesti, koska nyt lukittavien ratkaisuiden muuttaminen on myöhemmin kalliimpaa. IEA:n arvion mukaan energiankulutuksen kasvun puolittaminen energiatehokkuustoimilla vaikuttaa positiivisesti bruttokansantuotteeseen Euroopassa. Suomen cleantech-sektori kasvoi 15 % vuonna Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sovittu että vuonna 2015 hyväksytään kaikkia maita sitova sopimus joka tulee voimaan vuonna Lisäksi vuoden 2013 ja 2014 neuvotteluissa kaikilla mailla on velvoite ilmoittaa miten he pyrkivät nostamaan päästövähennystavoitteita tällä vuosikymmenellä. Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat rakentavasti mukana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kiinassa asiaa valmistellut komitea on esittänyt Kiinalle sitoutumista kansallisesti sitovaan CO2- päästökattoon alkaen vuonna 2016, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Yhdysvallat tulee ympäristöviraston päätöksellä rajoittamaan lähivuosina hyvin voimakkaasti voimalaitoskohtaisia päästöjä ja aikoo toteuttaa itselleen asettamansa 17 % päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Liuskekaasu on myös helpottanut Yhdysvaltojen suhtautumista ilmastoneuvotteluihin. Tiekarttatyön on tarjottava aidosti eri vaihtoehtoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Muutoksia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla aloilla, ja muutokset tarjoavat mahdollisuuksia edistää vihreää taloutta. Yhteiskunnallinen keskustelu ja laaja osallistaminen on välttämätöntä.

5 5/8 Johtava tutkija Tiina Koljonen, VTT: Tiekartan taustaselvitykset Suomea koskevia vähähiiliskenaarioita ja tiekarttojakin on laadittu viime vuosina useita. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että Suomi pystyy saavuttamaan vähähiilitavoitteen, mutta siihen tarvitaan joustavaa politiikka sekä kansainvälisten päästöoikeus- ja energiahyödykemarkkinoiden tuomaa joustoa. Vähähiilitavoitteiden saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin voi vaikuttaa merkittävästi uuden teknologian kehityksellä ja käyttöönotolla sekä säilyttämällä kaikki teknologiat mukana keinovalikoimassa. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vuoteen 2050 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n selvityksen mukaan siirtyminen vähähiilisyyteen voidaan toteuttaa ilman merkittäviä kustannuksia kansantaloudelle, mutta edellytyksenä on se että suomalaisen teollisuuden tuottavuus ei heikkene ja uudet teknologiat ovat markkinaehtoisesti käytettävissä. Puuenergian käytön lisäämispotentiaali on suuri ja Suomen kallioperässä esiintyy monia uusille teknologioille tärkeitä metalleja. Low Carbon Finland 2050 Platform hanke tuottaa tutkimustietoa energia- ja ilmastotiekartan valmistelua varten. Hanketta rahoittaa Tekes ja siihen osallistuvat VTT, VATT, Metla ja GTK. Siinä tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita päästötavoitteiden saavuttamiseksi, arvioidaan strategisia luonnonvaroja, ja laaditaan yhteistoimintamalli siitä miten vähähiilisiä tiekarttoja tulisi jatkossa laatia. Tutkimuskonsortio on jo laatinut skenaarioita sekä pitänyt työpajoja ja asiantuntijakuulemisia. Kommenttipuheenvuorot Puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta Kaksiosaisessa visiossani saavutamme päästövähennystavoitteen ja Suomella on merkittävä tehtävä teknologian kehittämisessä. Välitavoite vuodelle 2030 tulisi olla 50 %.n päästöjen vähennys, 50 % uusiutuvaa ja 50 %:n omavaraisuus. Vastassa on aaltoja, joiden yli tulisi pystyä näkemään. Tällaisia ovat muun muassa liuskekaasun vaikutukset, taloustilanne ja lupaprosessien vaikeudet. Lupaprosesseihin pystymme vaikuttamaan omilla toimillamme, ja hallinnon sujuvuudesta tulisi tehdä Suomelle kilpailuetu. Markkinat eivät yksin ratkaise ongelmaa. Tarvitsemme ohjausta ja muutosvaiheessa tukia, mutta ei pysyviä tukia. Tarvitsemme myös arvokeskustelua ympäristökysymyksistä. Energiantuotannon on oltava monipuolinen sisältäen niin perusvoimaa, hajautettua pientuotantoa (nettomittaus), biokaasua ja puun käyttöä monipuolisesti (bioetanoli ja muu energiakäyttö). Liikenteessä ratkaisut tulisi perustua nestemäisiin polttoaineisiin ja sähköautoihin. Tuulivoimassa on myös mahdollisuuksia ja sille tarvitaan vesivoimaa säätövoimaksi. Myös aurinkoenergia on kehittynyt maailmalla. Pääpaino visiossa tulee olla korkea teknologia ja kilpailukyky ilman tukia. Biomassat eivät yksin riitä, vaan tarvitsemme myös uutta energiateknologiaa.

6 6/8 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sitoutunut talkoisiin tavoitteiden saavuttamisessa. Kolme keskeistä asiaa ovat yhteinen tavoite, kustannustehokkuus ja pitkäjänteisyys. Vaihtotaseongelmaa ja työllisyyttä voidaan hoitaa kotimaisella energialla. Lisäksi tarvitsemme kotimarkkinainnovaatioita energiaan, mikä tulisi tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Elinkeinoelämä ei voi hyväksyä päästöjä aiheuttavan teollisuuden siirtämistä ulkomaille. Tuuli- ja aurinkoenergian kompensaatiossa tärkeää on kulutushuippujen ja kysynnän hallinta. Älykkääseen mittarointiin tulee yhdistää tuntihinnoittelu, mikä tulisi tehdä jo eduskunnan käsiteltävänä olevassa sähkömarkkinalain muutoksessa. Päätösten ja sääntelyn pitkäjänteisyys on tärkeää. Lupakäsittelyt kestävät aivan liian pitkään. Keskeisen ohjausmekanismin tulisi olla päästökauppa. Globaalissa kilpailussa olevalle teollisuudelle tulee kompensoida sähkön hinnan nousu. Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Euroopassa ajankohtainen keskustelu koskee ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Päästökauppa on periaatteessa tehokkain keino päästöjen vähentämissä, joten sitä ei tule kevein perustein ajaa alas. Tarvitsemme myös energiatehokkuutta varsinkin päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Päästökaupan vaihtoehdot, esimerkiksi uusiutuvan energian tuet tai hiilivero, tulisivat veronmaksajille kalliimmiksi. Ongelmiin tulee hakea kustannustehokkaita ratkaisuja. Tanska on panostanut tuulivoimaan, mutta se tarvitsee norjalaista säätövoimaa. Tanskassa hiilen osuus on kuitenkin korkeampi kuin Suomessa. Suomesta pitää tehdä johtava järkivihreä teollisuusmaa 2020 mennessä. Hiili ja fossiiliset polttoaineet eivät ole katoamassa. Saksan energiamuutos lisää hiiltä ja kaasua, ja Yhdysvaltojen liuskekaasun tuotanto lisää hiilen kulutusta monissa muissa maissa. Suomen tulee kehittää puhdasta teknologiaa, koska markkinat ovat valtavat. Suomen tulee edelleen kehittää ydinvoimaa ja mahdollisesti ensi vaalikaudella päättää ydinvoimasta myös Loviisassa. Lisäksi tarvitsemme investointeja siirtoverkkoon ja älykkäisiin verkkoihin, mikä lisää energiatehokkuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian paremman syötön verkkoon. Pääosa uusiutuvan energian lisäämisestä tulee olemaan puupohjaista bioenergiaa. Suomessa on säilytettävä monipuolinen energiapaletti, jossa myös ydinvoimalla on keskeinen rooli. On myös kehitettävä parasta puhdasta teknologiaa ja investoitava siirto- ja älyverkkoihin. Suojelupäällikkö Jouni Nissinen, Suomen luonnonsuojeluliitto Tiekartassa on hahmoteltava polkuja, joissa on myös välitavoitteita. Päästövähennykset on saatava käyntiin pian. Nyt suunniteltavat voimalat ovat käytössä vielä 2050, joten ne on suunniteltava siten, että niissä voidaan käyttää uusiutuvia polttoaineita. Myös energian käytön ratkaisut on otettava huomioon esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa. Liuskekaasu on antanut lisäaikaa, mutta vaarana on lukkiutua järjestelmään, joka ei mahdollista hajautettuja ratkaisuja. Kaasu voi ankkuroida energiajärjestelmän fossiiliseksi 40 vuodeksi. Maakaasuverkot voivat myös vuotaa ja aiheuttaa metaanipäästöjä.

7 7/8 Aito kotimainen ja kustannustehokas tapa on energiansäästö. Kulutusjoustoja pitää saada käyttöön etenkin sähkölämmityksessä. Biomassaa on erilaista eikä siitä tule puhua yhtenä kokonaisuutena. Kantoja ei tule käyttää, mutta puuperäiset teollisuuden sivuvirrat ovat hyväksyttäviä. Suomessa uusiutuvien ja energiansäästön avulla voidaan saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Saksassa energiantuotantoa rakennetaan uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon perustuvaksi. Saksan lisääntynyt hiilen käyttö johtuu päästökaupan ongelmista ja liian löysästä päästöoikeuksien jaosta, ei uusiutuvien tuesta. Keskustelu Keskusteluosuuden aikana keskustelua herättivät muun muassa seuraavat aiheet. Päästöjen hinnoittelumekanismit ja hinta Kansanedustaja Oras Tynkkynen totesi että nykyinen päästöjen hinta on selvästi CO 2 :n aiheuttamia ulkoiskustannuksia matalampi. Professori Markku Ollikainen kertoi päästökaupan mekanismina toimivan erinomaisesti, mutta päästöjen vähennys on osoittautunut odotettua halvemmaksi johtuen kunnianhimon riittämättömyydestä, lamasta sekä puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen markkinoille tuomasta ylimääräisestä päästöoikeuksien tarjonnasta. Ollikaisen mukaan vuoden 2030 tavoite pitäisi olla niin kunnianhimoinen että se syö pois markkinoille kertyneet ylimääräiset päästöoikeudet ja antaa riittävän hintasignaalin päästöille. Kati Ruohomäki EK:sta kertoi että Eurooppalainen elinkeinoelämä on voimakkaasti sitoutunut päästökauppaan joka pitäisi pitää markkinaehtoisena mekanismina. Meri Pukarinen Maan ystävistä puolestaan sanoi että EK on murentamassa päästökaupan toimintaa vastustamalla backloadingia sekä päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Ollikainen ja Ruohomäki eivät kumpikaan kannata hiiliveroa. Lisäksi Ollikainen kertoi että Kiinan on tarkoitus ottaa käyttöön kansallinen päästökauppajärjestelmä vuonna 2015, minkä jälkeen pääosa maailman väestöstä olisi päästökaupan piirissä. Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi että vuoden 2015 ilmastosopimukseen yritetään jollakin tavalla saada mukaan globaalia hiilen hintasignaalia, esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen globaalilla päästökaupalla. Vaikutukset energiatalouteen Keskusteltiin laajasti siitä, että vaihteleva uusiutuva lisää säädön tarvetta sähköjärjestelmässä. Kulutusjousto auttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa. Ollikaisen mukaan uusiutuvista energialähteistä biomassaan perustuvaa sähköntuotantoa voidaan käyttää säätöön. Vesivoima on helpointa säädön kannalta, mutta Norjan vesivoimalle on kysyntää useassa maassa. Ylijohtaja Härmälä toi esille, että sähkömarkkinoilla tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutusta myös kaukolämmön tulevaisuuteen. Mikäli sähkön hinta pysyy alhaalla, voivat investoinnit suuntautua yhteistuotannon sijasta erilliseen lämmöntuotantoon. Esa Hyvärinen Fortumilta toi esille, että energiajärjestelmän muutos edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa, jotta kannustimet investointeihin säilyvät. Muutos voi johtaa myös olemassa olevien laitosten sulkemiseen, mikäli laitosten kannattavuus ei ole riittävä. Esimerkiksi Saksassa tullaan

8 8/8 sulkemaan kaasulaitoksia ennen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Vaikka tämä voi olla yritysten kannalta rationaalista, hukkainvestoinnit eivät ole kansantalouden kannalta mielekkäitä. Ympäristökasvatus ja -koulutus Ympäristökasvatusseuran Marja-Leena Loukola korosti, että energia- ja ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää myös kansalaisten sitouttamista tavoitteisiin. Ympäristökasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen vaikutus siihen, että ihmiset toimivat tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitsemme myös osaamisen ja ymmärtämisen tiekarttaa. Kaupunkien yhteistyö ilmastopolitiikassa Turun kaupungin Risto Veivo toi esille, että kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. UNEP ja UN-Habitat ovat tutkineet kaupungistumisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja kaupunkien infrastruktuurin uudistamien kestäväksi on tärkeää. Suomessa työtä tehdään Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmassa. Kuntaliiton, kuntien ja valtion välinen kumppanuus on vielä pienimuotoista ja sitä voitaisiin laajentaa. Näkyvimmät pilot-hankkeet maailmassa ovat tällä hetkellä Lähi-idässä, Kiinassa ja Ruotsissa.

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kampanjan tavoitteet

Kampanjan tavoitteet Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Lyhyesti EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, 2030 2050 KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus

Lisätiedot

Tehokkuutta ja uusiutuvia Kohti hiilineutraalia Suomea. Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Jyväskylä 10.2.

Tehokkuutta ja uusiutuvia Kohti hiilineutraalia Suomea. Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Jyväskylä 10.2. Tehokkuutta ja uusiutuvia Kohti hiilineutraalia Suomea Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Jyväskylä 10.2.2015 Energiatavoitteet, EU ja Suomi 2030: Eurooppa-neuvosto päätti 10/2014

Lisätiedot