Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo 29.5.2013"

Transkriptio

1 Tuleeko hiki vai vilu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari Finlandiatalo Esitysten pääsisältö Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori: Avaus Nyky-yhteiskunta on äärimmäisen energiariippuvainen ja energiakysymyksillä on siksi suuri kansallinen merkitys kaikkialla maailmassa. Suomessa energian merkitys korostuu entisestään. Pohjoinen sijaintimme, harva asutuksemme ja korkea elintasomme vaikuttavat kaikki energian kulutukseen, ja teollisuutemme on perinteisesti perustunut luonnonvarojen käyttöön ja jalostamiseen. Kaikesta tästä seuraa, että Suomessa energian tarve ja käyttö on poikkeuksellisen suurta. Liuskekaasu mullistaa globaaleja energiamarkkinoita ja siten myös globaalia talousjärjestelmää ja geopoliittisia asetelmia. Liuskekaasuvallankumouksen myötä Yhdysvaltain energiaomavaraisuus paranee dramaattisesti ja Yhdysvallat saa merkittävän kilpailuedun suhteessa Eurooppaan. Lisäksi Yhdysvallat pystyy liuskekaasun avulla syrjäyttämään hiilen käyttöä, millä se aikaansaa merkittäviä päästövähennyksiä. Liuskekaasukumouksen seuraavaa vaihetta puolestaan povataan Kiinaan. Kaikki energiateknologiaan, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin, biotalouteen tai cleantechiin liittyvä on globaalisti ehkä voimakkaimmin kasvava elinkeinotoiminnan alue. Suomen tulee olla kaikessa tässä edelläkävijä, ja meillä on siihen myös otolliset lähtökohdat niin luonnonvarojemme kuin korkean teknologisen osaamisemme takia. Biotalous on nähtävä pitkälti metsäteollisuutemme ja cleantech teknologiateollisuutemme uusiutumisena. Varsinainen impulssi uusien ratkaisujen kehittämiselle syntyy koko ajan vahvistuvasta markkinoiden paineesta eikä regulatiivisen etunojan kautta. Energia-ala on erittäin pääomavaltainen ala, joka edellyttää mittavia ja jatkuvia investointeja. EU:n sähkömarkkinoita ovat kuitenkin sekoittaneet uusiutuville energiamuodoille suunnatut massiiviset tuet, kapasiteettimekanismit, eri jäsenvaltioiden erilainen reagointi ongelmiin ja ennakoimaton päästökauppajärjestelmä. Niinpä kannattavuuslaskelmien teko on vaativaa ja investoijat kokevat olonsa vähintäänkin epävarmoiksi. Siksi luonteeltaan poliittisia, mm. sääntelyympäristöön liittyviä epävarmuustekijöitä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä vähentämään Koska kyse on kansallisesti merkittävästä ja poikkeuksellista pitkäjänteisyyttä edellyttävästä asiasta, tullaan asettamaan parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan kansallista energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen Lisäksi tarkoituksena on aiempaa avoimemmin ja vuorovaikutteisemmin avata tiekartan valmistelu kaikkien kansalaispiirien ulottuville. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2/8 Kaikkein parhainta energiapolitiikkaa on energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen. Energiatehokkuus on sataprosenttisesti kotimainen vaihtoehto, joka täysimittaisesti edistää niin globaaleja ilmastotavoitteita kuin kansallista kilpailukykyä ja toimitusvarmuuttakin. Kansainvälisissä ja EU-tason neuvotteluissa on aina tarkasti vaalittava kansallista etua, koska niin tekevät kaikki muutkin. Meille se tarkoittaa mm. biomassan kestävyyskriteerien määrittelemistä siten, että ne kunnioittavat suomalaisen kestävän metsätalouden periaatteita luomatta turhaa lisäbyrokratiaa. Professori Dieter Helm, Oxfordin yliopisto: Kansainvälinen näkökulma Keskusteltaessa Euroopan energiapolitiikasta vuosina lähdettiin siitä varmana pidetystä olettamuksesta että öljyn tuotantohuippu ja kaasun toimitusten epävarmuus tulevat merkittävästi nostamaan näiden polttoaineiden hintaa. Kohtuuhintaisen energian turvaamiseksi uusiutuvaa energiaa pidettiin välttämättömänä ja uusiutuvan energian tukia vain väliaikaisina. Todellisuudessa kaasu onkin halpaa Yhdysvalloissa, minkä seurauksena Yhdysvallat on saanut kilpailuetua, energiaintensiivistä teollisuutta siirtyy takaisin Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloista on tulossa muuttumassa kaasun viejä. Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi on vain jäävuoren huippu ja liuskeöljy tulee olemaan paljon liuskekaasua merkittävämmässä asemassa. Lisäksi liuskeöljyä ja liuskekaasua eivät koske vain Yhdysvaltoja vaan niitä löytyy kaikkialta. Kiinan liuskekaasuvarannot ovat suuret, mutta liuskekaasun epäedullinen sijainti ja epävarmuus veden riittävyydestä voivat kuitenkin estää Kiinaa hyödyntämästä näitä resursseja nopealla aikataululla. Liuskekaasuun liittyy ympäristöongelmia, mutta ne ovat selvästi pienempiä kuin hiileen liittyvät ympäristöongelmat. Yhdysvaltojen päästöt laskevat nopeimmin kaikista kehittyneistä maista kun hiilen käyttöä korvataan kaasulla. Lisäksi Yhdysvaltojen kiinnostus Lähi-itään tulee vähentymään Yhdysvaltojen lähestyessä energiaomavaraisuutta. Eurooppalaiset tähtäsivät edelläkävijöiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja uskoivat pystyvänsä vaikuttamaan päästöjen kasvuun, mutta mikään ei ole muuttanut globaalien päästöjen kasvua sitten vuoden Itse asiassa kasvuvauhti on vain kiihtynyt. Eurooppa on saavuttanut Kioton tavoitteet, mutta tavoitteet olivat alun perinkin helppoja. Lisäksi päästökatto on asetettu tuotannolle eikä kulutukselle, jolla mitattuna Euroopan hiilijalanjälki on vain kasvanut. Euroopassa, ja erityisesti Saksassa, hiilenkäyttö on vain lisääntynyt ja uusia hiilivoimaloita otetaan edelleen käyttöön. Nykyiset uusiutuvan energian teknologiat, erityisesti tuulivoima ja katolle asennettavat aurinkopaneelit, vaikuttavat osaltaan päästöjen vähentämiseen mutta eivät ratkaise ilmastonmuutosta, sillä niille ei yksinkertaisesti löydy tarpeeksi sopivia maa- ja merialueita. Lisäksi nämä teknologiat ovat kalliita, ja merituulivoimat sekä useimmat maalle rakennettavat tuulivoimalat tulevat todennäköisesti tarvitsemaan pysyviä tukia. Biomassan energiakäyttö on järkevää esimerkiksi Suomessa paikallisen ja sivutuotteisiin perustuvan käytön takia, kun taas vaikkapa puupellettien kuljetus Yhdysvalloista Eurooppaan ei ole kestävää. Nykyiset uusiutuvan energian teknologiat ovat kalliita, laskevat Euroopan kilpailukykyä ja lisäävät hiilen kulutusta. Ainoat neljä vähähiilistä teknologiaa ovat tulevaisuuden aurinkoenergia, maalämpö, vesivoima ja ydinvoima, ja teknologian kehitys jokaisella näistä sektoreista on nopeaa.

3 3/8 Euroopassa pitäisi korvata hiilen käyttöä kaasulla, varmistaa pohjahinta CO 2 -päästöille ja tukea tulevaisuuden uusiutuvan energian teknologioiden tutkimista nykyisten uusiutuvien tukemisen sijasta. Ilmastonmuutoksen kannalta oleellista on Yhdysvaltojen ja Kiinan toimet. Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin valmistautuessaan Eurooppalaisten on mietittävä mitkä ovat ne puitteet, joiden sisällä Euroopan toimet auttavat Yhdysvaltoja ja Kiinaa pääsemään sopimukseen päästöjen vähentämisestä. Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto ja Ilmastopaneeli: Energiajärjestelmän muutos Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää talouskehityksen irrottamista hiilisidonnaisuudesta. Tarvitsemme korkeaan teknologiaan ja tuottavuuteen perustuvaa vähähiilistä taloutta. Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet sisältävät vuorovaikutuksia, jotka vaikeuttavat niiden samanaikaista saavuttamista. Esimerkiksi panostukset uusiutuvaan energiaan lisäävät sähkön tarjontaa ja alentavat päästöoikeuden hintaa, jotka puolestaan mahdollistaa kivihiilen päästöt. Vastaavasti halvan energian tavoite heikentää energiatehokkuuden kannustimia ja tavoite yhteisistä energiamarkkinoista on ristiriidassa perinteisen energiatalouden omavaraisuustavoitteen kanssa. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan kunnianhimoinen päästötavoite vuodelle 2030, joka on linjassa vuoden 2050 tavoitteen kanssa. Samalla tulee palauttaa päästökauppaan hiilen hinnan ohjausvaikutus, joka vastaa pitkän aikavälin päästötavoitteita. Tämä poistaisi tarpeen ohjata tukirahoilla uusiutuvan energian investointeja. Vapautuvat tukirahat tulisi ohjata T&K-toimintaan uusien energiateknologioiden kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä tulisi päästä irti öljyn ja kivihiilen käytöstä. Pitkällä aikavälillä on edessä kolme haastetta. Kasvava uusiutuvan energian, kuten aurinko ja tuulienergian osuus, luo painetta sähköverkkoon ja sähköjärjestelmään. Tarvittavaan säätövoimaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Biomassaan perustuva sähköntuotanto voi osallistua myös säätöön. Sähkön siirtoverkkoja on kehitettävä. Kapasiteettimarkkinat fossiiliselle tuotannolle eivät ole kestävä ratkaisu. Liuskekaasun tuotanto alentaa kaasun hintaa, edistää talouskasvua ja alentaa päästöjä Yhdysvalloissa, millä on vaikutusta kaasun hintaa myös Euroopassa. Euroopan ympäristönormit estävät todennäköisesti liuskekaasuvarojen hyödyntämisen Euroopassa. Kaasu ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, joten tulisiko siihen sitoutua välikauden ratkaisuna sillä tämä sitoisi Euroopan fossiiliseen kaasuun 40 vuodeksi. T&K toiminnalla tulisi saada vastaus uusiin energialähteisiin ja -ratkasuihin, kuten sähköiseen liikenteeseen, CCS:ään, sähkövarastoihin, aurinkoteknologian uusiin ratkaisuihin ja liikennepolttonesteiden uusiin alueisiin. Ratkaisu tavoitteisiin ovat uudet energiaratkaisut ja vihreä kasvu. Hiilen hinta on saatava ylös ja luotava hyvä innovaatioympäristö. Toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus PTT: Kansantaloustieteen näkökulma Taloudellinen kehitys määrittää keskeisesti toimintaympäristön, jossa energia- ja ilmastopolitiikkaa harjoitetaan niin globaalisti, EU:ssa kuin kotimaassakin. Talouskasvu vaikuttaa oleellisesti energian ja sähkön kulutukseen, kasvihuonepäästöihin sekä polttoaineiden hintoihin. Toteutunut talouskasvu vaikuttaa päästöoikeuden hintaan ja ennustettu talouskasvu on vaikuttanut liikkeelle laskettujen päästöoikeuksien määrään. Talousennusteiden epäonnistuminen on osittain

4 4/8 päästökauppajärjestelmän nykyisten ongelmien taustalla. Energiainvestoinnit määräytyvät pitkän aikavälin kulutus- ja hinta-arvioiden perusteella. Tiekartan tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman lisäkustannuksia, vaikkakin myös positiivisia vaikutuksia on tulossa. Näitä tuovat mukanaan erityisesti biomassaan liittyvät toimenpiteet. PTT on arvioinut vuonna 2010 laaditun Suomen energia- ja ilmastopaketin työllisyysvaikutukset sekä koko maan tasolla että alueellisesti. Kokonaisuudessaan paketti työllistäisi vuodessa pysyvästi noin henkilöä. Holmin näkemyksen mukaan tämän kaltaisen politiikan jatkamisella voisi olla positiiviset vaikutukset kansantuotteen kehitykseen ja vaihtotaseeseen. Ympäristöministeri Ville Niinistö: Ilmastonäkökulma Teollisuus- ja kehittyvät maat ovat aiheuttaneet niin suuret päästöt että ilmakehän CO2- pitoisuus on jo ylittänyt 400 ppm:n rajan. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei pystytä uusilla toimilla hidastamaan niin ilmasto tulee nykyisten arvioiden mukaan lämpenemään noin neljä astetta, ja maailmanpankin arvion mukaan tästä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset eivät ole maailmantalouden kestettävissä. Ilmaston lämmetessä neljä astetta maailman maatalouspinta-alasta noin 45 % olisi kuivuudelle alttiina (tällä hetkellä n. 15 %), mikä uhkaisi koko globaalia ruokaturvaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuoteen 2050 mennessä ovat kustannustehokkuuden ja ilmastonmuutoksen rajoittamisen kannalta parasta toteuttaa etupainotteisesti tai vähintään lineaarisesti, koska nyt lukittavien ratkaisuiden muuttaminen on myöhemmin kalliimpaa. IEA:n arvion mukaan energiankulutuksen kasvun puolittaminen energiatehokkuustoimilla vaikuttaa positiivisesti bruttokansantuotteeseen Euroopassa. Suomen cleantech-sektori kasvoi 15 % vuonna Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on sovittu että vuonna 2015 hyväksytään kaikkia maita sitova sopimus joka tulee voimaan vuonna Lisäksi vuoden 2013 ja 2014 neuvotteluissa kaikilla mailla on velvoite ilmoittaa miten he pyrkivät nostamaan päästövähennystavoitteita tällä vuosikymmenellä. Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat rakentavasti mukana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kiinassa asiaa valmistellut komitea on esittänyt Kiinalle sitoutumista kansallisesti sitovaan CO2- päästökattoon alkaen vuonna 2016, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Yhdysvallat tulee ympäristöviraston päätöksellä rajoittamaan lähivuosina hyvin voimakkaasti voimalaitoskohtaisia päästöjä ja aikoo toteuttaa itselleen asettamansa 17 % päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Liuskekaasu on myös helpottanut Yhdysvaltojen suhtautumista ilmastoneuvotteluihin. Tiekarttatyön on tarjottava aidosti eri vaihtoehtoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Muutoksia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla aloilla, ja muutokset tarjoavat mahdollisuuksia edistää vihreää taloutta. Yhteiskunnallinen keskustelu ja laaja osallistaminen on välttämätöntä.

5 5/8 Johtava tutkija Tiina Koljonen, VTT: Tiekartan taustaselvitykset Suomea koskevia vähähiiliskenaarioita ja tiekarttojakin on laadittu viime vuosina useita. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että Suomi pystyy saavuttamaan vähähiilitavoitteen, mutta siihen tarvitaan joustavaa politiikka sekä kansainvälisten päästöoikeus- ja energiahyödykemarkkinoiden tuomaa joustoa. Vähähiilitavoitteiden saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin voi vaikuttaa merkittävästi uuden teknologian kehityksellä ja käyttöönotolla sekä säilyttämällä kaikki teknologiat mukana keinovalikoimassa. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vuoteen 2050 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n selvityksen mukaan siirtyminen vähähiilisyyteen voidaan toteuttaa ilman merkittäviä kustannuksia kansantaloudelle, mutta edellytyksenä on se että suomalaisen teollisuuden tuottavuus ei heikkene ja uudet teknologiat ovat markkinaehtoisesti käytettävissä. Puuenergian käytön lisäämispotentiaali on suuri ja Suomen kallioperässä esiintyy monia uusille teknologioille tärkeitä metalleja. Low Carbon Finland 2050 Platform hanke tuottaa tutkimustietoa energia- ja ilmastotiekartan valmistelua varten. Hanketta rahoittaa Tekes ja siihen osallistuvat VTT, VATT, Metla ja GTK. Siinä tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita päästötavoitteiden saavuttamiseksi, arvioidaan strategisia luonnonvaroja, ja laaditaan yhteistoimintamalli siitä miten vähähiilisiä tiekarttoja tulisi jatkossa laatia. Tutkimuskonsortio on jo laatinut skenaarioita sekä pitänyt työpajoja ja asiantuntijakuulemisia. Kommenttipuheenvuorot Puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta Kaksiosaisessa visiossani saavutamme päästövähennystavoitteen ja Suomella on merkittävä tehtävä teknologian kehittämisessä. Välitavoite vuodelle 2030 tulisi olla 50 %.n päästöjen vähennys, 50 % uusiutuvaa ja 50 %:n omavaraisuus. Vastassa on aaltoja, joiden yli tulisi pystyä näkemään. Tällaisia ovat muun muassa liuskekaasun vaikutukset, taloustilanne ja lupaprosessien vaikeudet. Lupaprosesseihin pystymme vaikuttamaan omilla toimillamme, ja hallinnon sujuvuudesta tulisi tehdä Suomelle kilpailuetu. Markkinat eivät yksin ratkaise ongelmaa. Tarvitsemme ohjausta ja muutosvaiheessa tukia, mutta ei pysyviä tukia. Tarvitsemme myös arvokeskustelua ympäristökysymyksistä. Energiantuotannon on oltava monipuolinen sisältäen niin perusvoimaa, hajautettua pientuotantoa (nettomittaus), biokaasua ja puun käyttöä monipuolisesti (bioetanoli ja muu energiakäyttö). Liikenteessä ratkaisut tulisi perustua nestemäisiin polttoaineisiin ja sähköautoihin. Tuulivoimassa on myös mahdollisuuksia ja sille tarvitaan vesivoimaa säätövoimaksi. Myös aurinkoenergia on kehittynyt maailmalla. Pääpaino visiossa tulee olla korkea teknologia ja kilpailukyky ilman tukia. Biomassat eivät yksin riitä, vaan tarvitsemme myös uutta energiateknologiaa.

6 6/8 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sitoutunut talkoisiin tavoitteiden saavuttamisessa. Kolme keskeistä asiaa ovat yhteinen tavoite, kustannustehokkuus ja pitkäjänteisyys. Vaihtotaseongelmaa ja työllisyyttä voidaan hoitaa kotimaisella energialla. Lisäksi tarvitsemme kotimarkkinainnovaatioita energiaan, mikä tulisi tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Elinkeinoelämä ei voi hyväksyä päästöjä aiheuttavan teollisuuden siirtämistä ulkomaille. Tuuli- ja aurinkoenergian kompensaatiossa tärkeää on kulutushuippujen ja kysynnän hallinta. Älykkääseen mittarointiin tulee yhdistää tuntihinnoittelu, mikä tulisi tehdä jo eduskunnan käsiteltävänä olevassa sähkömarkkinalain muutoksessa. Päätösten ja sääntelyn pitkäjänteisyys on tärkeää. Lupakäsittelyt kestävät aivan liian pitkään. Keskeisen ohjausmekanismin tulisi olla päästökauppa. Globaalissa kilpailussa olevalle teollisuudelle tulee kompensoida sähkön hinnan nousu. Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Euroopassa ajankohtainen keskustelu koskee ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Päästökauppa on periaatteessa tehokkain keino päästöjen vähentämissä, joten sitä ei tule kevein perustein ajaa alas. Tarvitsemme myös energiatehokkuutta varsinkin päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Päästökaupan vaihtoehdot, esimerkiksi uusiutuvan energian tuet tai hiilivero, tulisivat veronmaksajille kalliimmiksi. Ongelmiin tulee hakea kustannustehokkaita ratkaisuja. Tanska on panostanut tuulivoimaan, mutta se tarvitsee norjalaista säätövoimaa. Tanskassa hiilen osuus on kuitenkin korkeampi kuin Suomessa. Suomesta pitää tehdä johtava järkivihreä teollisuusmaa 2020 mennessä. Hiili ja fossiiliset polttoaineet eivät ole katoamassa. Saksan energiamuutos lisää hiiltä ja kaasua, ja Yhdysvaltojen liuskekaasun tuotanto lisää hiilen kulutusta monissa muissa maissa. Suomen tulee kehittää puhdasta teknologiaa, koska markkinat ovat valtavat. Suomen tulee edelleen kehittää ydinvoimaa ja mahdollisesti ensi vaalikaudella päättää ydinvoimasta myös Loviisassa. Lisäksi tarvitsemme investointeja siirtoverkkoon ja älykkäisiin verkkoihin, mikä lisää energiatehokkuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian paremman syötön verkkoon. Pääosa uusiutuvan energian lisäämisestä tulee olemaan puupohjaista bioenergiaa. Suomessa on säilytettävä monipuolinen energiapaletti, jossa myös ydinvoimalla on keskeinen rooli. On myös kehitettävä parasta puhdasta teknologiaa ja investoitava siirto- ja älyverkkoihin. Suojelupäällikkö Jouni Nissinen, Suomen luonnonsuojeluliitto Tiekartassa on hahmoteltava polkuja, joissa on myös välitavoitteita. Päästövähennykset on saatava käyntiin pian. Nyt suunniteltavat voimalat ovat käytössä vielä 2050, joten ne on suunniteltava siten, että niissä voidaan käyttää uusiutuvia polttoaineita. Myös energian käytön ratkaisut on otettava huomioon esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa. Liuskekaasu on antanut lisäaikaa, mutta vaarana on lukkiutua järjestelmään, joka ei mahdollista hajautettuja ratkaisuja. Kaasu voi ankkuroida energiajärjestelmän fossiiliseksi 40 vuodeksi. Maakaasuverkot voivat myös vuotaa ja aiheuttaa metaanipäästöjä.

7 7/8 Aito kotimainen ja kustannustehokas tapa on energiansäästö. Kulutusjoustoja pitää saada käyttöön etenkin sähkölämmityksessä. Biomassaa on erilaista eikä siitä tule puhua yhtenä kokonaisuutena. Kantoja ei tule käyttää, mutta puuperäiset teollisuuden sivuvirrat ovat hyväksyttäviä. Suomessa uusiutuvien ja energiansäästön avulla voidaan saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Saksassa energiantuotantoa rakennetaan uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon perustuvaksi. Saksan lisääntynyt hiilen käyttö johtuu päästökaupan ongelmista ja liian löysästä päästöoikeuksien jaosta, ei uusiutuvien tuesta. Keskustelu Keskusteluosuuden aikana keskustelua herättivät muun muassa seuraavat aiheet. Päästöjen hinnoittelumekanismit ja hinta Kansanedustaja Oras Tynkkynen totesi että nykyinen päästöjen hinta on selvästi CO 2 :n aiheuttamia ulkoiskustannuksia matalampi. Professori Markku Ollikainen kertoi päästökaupan mekanismina toimivan erinomaisesti, mutta päästöjen vähennys on osoittautunut odotettua halvemmaksi johtuen kunnianhimon riittämättömyydestä, lamasta sekä puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen markkinoille tuomasta ylimääräisestä päästöoikeuksien tarjonnasta. Ollikaisen mukaan vuoden 2030 tavoite pitäisi olla niin kunnianhimoinen että se syö pois markkinoille kertyneet ylimääräiset päästöoikeudet ja antaa riittävän hintasignaalin päästöille. Kati Ruohomäki EK:sta kertoi että Eurooppalainen elinkeinoelämä on voimakkaasti sitoutunut päästökauppaan joka pitäisi pitää markkinaehtoisena mekanismina. Meri Pukarinen Maan ystävistä puolestaan sanoi että EK on murentamassa päästökaupan toimintaa vastustamalla backloadingia sekä päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Ollikainen ja Ruohomäki eivät kumpikaan kannata hiiliveroa. Lisäksi Ollikainen kertoi että Kiinan on tarkoitus ottaa käyttöön kansallinen päästökauppajärjestelmä vuonna 2015, minkä jälkeen pääosa maailman väestöstä olisi päästökaupan piirissä. Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi että vuoden 2015 ilmastosopimukseen yritetään jollakin tavalla saada mukaan globaalia hiilen hintasignaalia, esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen globaalilla päästökaupalla. Vaikutukset energiatalouteen Keskusteltiin laajasti siitä, että vaihteleva uusiutuva lisää säädön tarvetta sähköjärjestelmässä. Kulutusjousto auttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa. Ollikaisen mukaan uusiutuvista energialähteistä biomassaan perustuvaa sähköntuotantoa voidaan käyttää säätöön. Vesivoima on helpointa säädön kannalta, mutta Norjan vesivoimalle on kysyntää useassa maassa. Ylijohtaja Härmälä toi esille, että sähkömarkkinoilla tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutusta myös kaukolämmön tulevaisuuteen. Mikäli sähkön hinta pysyy alhaalla, voivat investoinnit suuntautua yhteistuotannon sijasta erilliseen lämmöntuotantoon. Esa Hyvärinen Fortumilta toi esille, että energiajärjestelmän muutos edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa, jotta kannustimet investointeihin säilyvät. Muutos voi johtaa myös olemassa olevien laitosten sulkemiseen, mikäli laitosten kannattavuus ei ole riittävä. Esimerkiksi Saksassa tullaan

8 8/8 sulkemaan kaasulaitoksia ennen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Vaikka tämä voi olla yritysten kannalta rationaalista, hukkainvestoinnit eivät ole kansantalouden kannalta mielekkäitä. Ympäristökasvatus ja -koulutus Ympäristökasvatusseuran Marja-Leena Loukola korosti, että energia- ja ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää myös kansalaisten sitouttamista tavoitteisiin. Ympäristökasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen vaikutus siihen, että ihmiset toimivat tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitsemme myös osaamisen ja ymmärtämisen tiekarttaa. Kaupunkien yhteistyö ilmastopolitiikassa Turun kaupungin Risto Veivo toi esille, että kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. UNEP ja UN-Habitat ovat tutkineet kaupungistumisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja kaupunkien infrastruktuurin uudistamien kestäväksi on tärkeää. Suomessa työtä tehdään Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmassa. Kuntaliiton, kuntien ja valtion välinen kumppanuus on vielä pienimuotoista ja sitä voitaisiin laajentaa. Näkyvimmät pilot-hankkeet maailmassa ovat tällä hetkellä Lähi-idässä, Kiinassa ja Ruotsissa.

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mitä Pariisin jälkeen?

Mitä Pariisin jälkeen? ILMANSUOJELUPÄIVÄT 23.-24.8.2016 Lappeenranta Mitä Pariisin jälkeen? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja 1. Aluksi Pariisin sopimus: erilaisia arvioita

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

POLTTOPISTEESSÄ TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

POLTTOPISTEESSÄ TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI TEKSTI PEKKA VIROLAINEN_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI EUROVAALEISSA PÄÄTETÄÄN ENERGIASTA EUROOPAN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN UUDESTA KOKONAISUUDESTA VUOTEEN 2030 ASTI PÄÄTETÄÄN NYT KEVÄÄLLÄ VALITTAVAN PARLAMENTIN

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Lämpimästi ja muutenkin energisesti tervetuloa tänne Korjaamolle, joka on nimeä myöten aivan oikea paikka pitää tämä tilaisuus.

Lämpimästi ja muutenkin energisesti tervetuloa tänne Korjaamolle, joka on nimeä myöten aivan oikea paikka pitää tämä tilaisuus. 1 Elinkeinoministeri Olli Rehn Energia- ja ilmastostrategian käynnistystilaisuus: Kulttuurikeskus Korjaamo 25.11.2015 (Kalvo1. piirros) Hyvät energia-alan osaajat, tekijät ja toimijat, Lämpimästi ja muutenkin

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

From: Sent: To: Subject: 4. KYSYMYKSET 4.1. Yleistä

From: Sent: To: Subject: 4. KYSYMYKSET 4.1. Yleistä From: Haapajärvi, Henrik [mailto:henrik.haapajarvi@proliitto.fi] Sent: Tuesday, July 02, 2013 5:48 PM To: CLIMA ENERGY GREEN PAPER 2030 Subject: Consultation on Green Paper 2030 - unregistered Hello! Here

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot