EUROOPAN PARLAMENTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN PARLAMENTTI"

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 16. toukokuuta 2001 TYÖASIAKIRJA Vihreä kirja Energiahuoltostrategia Euroopalle (KOM(2000) C5-0145/ /2071(COS)) Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Giles Bryan Chichester DT\ doc PE

2 43 I Yhteenveto Euroopan unioni kuluttaa yhä enemmän energiaa, ja energiatuotteita tuodaan unioniin yhä enemmän. Unionin oma energiantuotanto ei riitä täyttämään sen energiantarvetta. Unionin riippuvuus energiantuonnista kasvaa jatkuvasti. Öljynhinnan jyrkkä nousu, joka saattaa viedä terän unionin taloudelliselta elpymiseltä (ja joka johtui raakaöljyn hinnan kolminkertaistumisesta), on paljastanut taas kerran Euroopan unionin energiahuollon rakenteelliset heikkoudet, jotka johtuvat Euroopan energiariippuvuuden kasvusta, öljyn määräävästä asemasta energianhinnan muodostumisessa ja kulutuksen hallintaan tähtäävän politiikan epäonnistumisesta. Unioni ei pysty vapautumaan kasvavasta energiariippuvuudestaan, ellei se luo itselleen aktiivista energiapolitiikkaa. Jollei vuoden sisällä ryhdytä mihinkään, unioni joutuu täyttämään 70 % energiatarpeestaan tuontienergialla, kun määrä on nyt 50 %. Riippuvuus näkyy kaikilla talouselämän aloilla. Esimerkiksi kuljetusala, kotitaloudet ja sähköntuotanto ovat suuresti riippuvaisia hiilivedyistä ja kansainvälisten hintojen arvaamattomien vaihtelujen armoilla. Laajentuminen tulee kärjistämään näitä suuntauksia. Riippuvuuden taloudelliset seuraukset ovat raskaat. Vuonna 1999 tuontienergiasta maksettiin 240 miljardia euroa, mikä on 6 % koko tuonnin arvosta ja 1,2 % BKT:sta. Riippuvuus on geopoliittista: 45 % öljystä tuodaan Lähi- ja Keski-idästä ja 40 % maakaasusta tuodaan Venäjältä. Euroopan unionilla ei ole käytössään keinoja, joilla maailmanmarkkinoiden suunta muutettaisiin. Euroopan unionin on pitkän aikavälin energiahuoltostrategian avulla pyrittävä takaamaan kansalaisten hyvinvointi ja talouden moitteeton toiminta varmistamalla energiatuotteiden jatkuva saanti kohtuulliseen hintaan kaikille kuluttajille (yksityishenkilöt ja yritykset) siten, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 ja 6 artiklan mukaisesti otetaan huomioon ympäristö ja kestävän kehityksen tavoite. Toimitusvarmuudella ei pyritä maksimoimaan energiaomavaraisuutta tai minimoimaan riippuvuutta vaan pienentämään riippuvuuteen mahdollisesti liittyviä riskejä. Tavoitteena on eri toimituslähteiden keskinäinen tasapaino ja monipuolisuus (mikä koskee sekä energiatuotteita että maantieteellisiä alueita)sekä tuottajamaiden kuuluminen Maailman kauppajärjestöön. Euroopan unionin on tänä päivänä vastattava uusiin haasteisiin, jotka liittyvät syvälle käypään siirtymäkauteen Euroopan taloudessa. Tulevan vuosikymmenen aikana Euroopan valtioiden on tehtävä sekä aiempien laitosten korvaamiseen tarkoitetuissa että kasvaviin energiantarpeisiin tarvittavissa energia-alan investoinneissa valintoja energiatuotteiden välillä, jotka vaikuttavat energiajärjestelmille ominaisen inertian johdosta seuraavien 30 vuoden aikana. Euroopan unionin energia-alan valintoihin vaikuttavat maailmanlaajuinen tilanne, unionin laajeneminen mahdollisesti 30 energiarakenteeltaan erilaista jäsenvaltiota käsittäväksi sekä eniten energia-alan markkinaympäristön muuttuminen: markkinoiden vapautuminen ja ympäristökysymykset. PE /14 DT\ doc

3 Ympäristöongelmat, joista suurin osa väestöä myös kantaa huolta energiaketjussa aiheutuneet 43 onnettomuudet (öljy- ja ydinvoimalaonnettomuudet, metaanipäästöt) tai saastepäästöihin liittyvät vahingot ovat nostaneet esille fossiilisten polttoaineiden huonot puolet ja ydinenergian ongelmat. Ilmastonmuutoksen torjuminen puolestaan on erittäin vaikea haaste. Ilmastonmuutosta vastaan kansainvälisen yhteisön on taisteltava pitkäjännitteisesti. Kioton pöytäkirjassa vahvistetut tavoitteet ovat vain ensi askel. Euroopan unioni on vakiinnuttanut kasvihuonekaasupäästönsä vuonna 2000, mutta sen jälkeen ne noussevat jälleen niin unionissa kuin muuallakin maailmassa. Suuntauksen kääntäminen päinvastaiseksi on paljon vaikeampaa kuin miltä se näytti kolme vuotta sitten. Talouselämän kääntyminen jälleen nousuun Atlantin molemmilla puolilla ja Aasiassa vaikuttaa osaltaan kasvihuonekaasujen ja erityisesti hiilidioksidin päästöjen lisääntymiseen. Samoin vaikuttaa energian kulutusrakenteen joka on seurausta elämäntavastamme kehittyminen lähinnä sähkönkulutuksessa ja liikenteessä. Tällainen tilanne jarruttaa huomattavasti ympäristönsuojelupolitiikan toteuttamista. Energian sisämarkkinoiden toteutuminen vaikuttaa siten, että kysynnällä on aivan uusi rooli ja vaikutus. Ilmenee uusia jännitteitä, joiden johdosta yhteiskuntiemme on löydettävä toteuttamiskelpoisia sovitteluratkaisuja: sähkönhintojen lasku toimii kysynnän hillitsemiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävää politiikkaa vastaan; sisämarkkinoiden kilpailuympäristö muuttaa eri energiasektorien (kivihiili, ydinvoima, maakaasu, öljy, uusiutuvat energialähteet) kilpailuolosuhteita. Nykyään jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa kysymyksissä että energian sisämarkkinoiden vuoksi. Jonkin jäsenvaltion tekemät energiapoliittiset päätökset vaikuttavat väistämättä muiden jäsenvaltioiden markkinoiden toimintaan. Energiapolitiikkaan on tullut uusi yhteisöulottuvuus, joka ei kuitenkaan näy yhteisön toimivallassa. Tässä yhteydessä on hyvä tarkastella, voitaisiinko unionin energiapolitiikkaa lähestyä muuten kuin sisämarkkinoiden, yhdenmukaistamispolitiikan, ympäristön tai verotuksen kannalta. Euroopan unionin on pystyttävä hallitsemaan energia-ala paremmin. On todettava, ettei Euroopassa ole käyty todellista keskustelua energiavaihtoehdoista ja vielä vähemmän energiahuoltopolitiikasta huolimatta sen talouselämään vaikuttaneista kriiseistä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tällainen keskustelu on nyt käynyt väistämättömäksi sekä ympäristöongelmien että Euroopan energiamarkkinoiden uudenlaisen toiminnan paineessa. Vuoden 1999 jälkeen ilmenneen öljynhintaan liittyvän kriisin vuoksi keskustelua on käytävä kiireellisesti. Keskustelussa on otettava huomioon, että nykyisin kulutetusta energiasta 41 % saadaan öljystä, 22 % maakaasusta, 16 % kiinteistä polttoaineista (kivihiili, ruskohiili, turve), 15 % ydinvoimasta ja 6 % uusiutuvista energialähteistä. Jos mitään ei tehdä, energiatase perustuu vuonna 2030 edelleen fossiilisiin polttoaineisiin: 38 % öljystä, 29 % maakaasusta, 19 % kiinteistä polttoaineista ja hädin tuskin 6 % ydinvoimasta ja 8 % uusiutuvista energialähteistä. Vihreässä kirjassa laaditaan pitkän aikavälin energiastrategiasuunnitelma, jonka mukaan: Unionin on tasapainotettava tarjontaan liittyvää politiikkaa selkeillä kysyntään liittyvää politiikkaa edistävillä toimilla. Yhteisön oman energiantarjonnan kasvuun DT\ doc 3/14 PE

4 43 sovellettava toimintamarginaali on vähäinen tarpeeseen verrattuna, kun taas kysyntään sovellettava toimintamarginaali on lupaavampi. Kysynnän suhteen vihreässä kirjassa peräänkuulutetaan todellista muutosta kuluttajien käyttäytymisessä. Siinä korostetaan verotuksen mahdollisuuksia kysynnän suuntaamiseksi hallitumpaan ja ympäristöä säästävämpään kulutukseen. Kirjassa ehdotetaan verotusta tai verojentyyppisiä maksuja, joita määrättäisiin seuraamukseksi energia-alan ympäristövaikutuksista. Liikenne- ja kuljetusalalla sekä rakennusalalla on toteutettava aktiivista energiansäästöön ja energialähteiden monipuolistamiseen tähtäävää politiikkaa, jossa suositaan saastuttamattomia energialähteitä. Tarjonnan suhteen on asetettava etusijalle ilmastonmuutoksen torjuminen. Muutoksen avainkohta on uusien ja uusiutuvien energiamuotojen, biopolttoaineet mukaan luettuina, kehittäminen. Niiden osuus energiataseessa on kasvatettava 6 prosentista 12 prosenttiin ja sähköntuotannossa 14 prosentista 22 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Nykytilanteessa uusien ja uusiutuvien energialähteiden osuus pysynee 7 prosentin paikkeilla 10 vuoden kuluttua. Ainoastaan taloudellisin keinoin (valtiontuilla, verovähennyksillä, rahoitustuella) voidaan edistää näin kunnianhimoista tavoitetta. Voitaisiin ajatella, että taloudellisesti kannattavilla energiamuodoilla (öljy, kaasu, ydinvoima) rahoitettaisiin uusiutuvien energialähteiden kehittämistä. Viime mainitut eivät ole voineet hyötyä perinteisten energiamuotojen tavoin merkittävistä tuista. Myös ydinvoiman osuutta keskipitkällä aikavälillä on tarkasteltava. Käsiteltäviä kysymyksiä tulevat varmasti olemaan useimpien jäsenvaltioiden päätös luopua ydinvoimasta, ilmastonmuutoksen torjuminen ja toimitusvarmuus samoin kuin kestävä kehitys. Tarkastelun tuloksista huolimatta on edelleen tutkittava aktiivisesti jätehuoltotekniikoita ja niiden käytännön toteutusta parhaissa mahdollisissa turvallisuusolosuhteissa. Hiilivedyille, joiden tuonti tulee kasvamaan, on otettava käyttöön väline, jolla vahvistetaan strategisia varastoja, ja samoin on löydettävä uusia tuontireittejä. Kaikkia kehittyvän tekniikan saavutuksia hyödynnetään tämän uuden energiastrategiasuunnitelman vaikutuksien voimistamiseksi. Komissio aikoo käynnistää vuoden 2001 aikana keskustelun energia-alan valintoja koskevista perustavanlaatuisista kysymyksistä. Kyseessä ei ole "avaimet käteen" -energiahuoltostrategia vaan syvällisen ja innovatiivisen keskustelun käynnistäminen kysymyksistä, jotka komissio pyrkii yksilöimään tietäen, että kysymyksiä voi olla muitakin. II Johdanto Energia on elintarvikkeiden jälkeen todennäköisesti merkittävin eurooppalaisten elämänlaatuun ja elintasoon vaikuttava tekijä. Sen saatavuus on ratkaisevan tärkeää jokapäiväisessä elämässä. Tällä hetkellä täytämme puolet energiantarpeestamme tuonnilla EU:n ulkopuolisista maista, ja tämä luku saattaa kahdenkymmenen vuoden kuluessa kohota 70 prosenttiin. PE /14 DT\ doc

5 Nämä ovat pääsyinä Euroopan energiahuollon turvaamista koskeviin pohdiskeluihin. Hätäisten johtopäätösten välttämiseksi on kuitenkin määriteltävä, mitä "energiahuollon turvaamisella" tarkoitetaan, ja vertailtava Euroopan tilannetta muuhun maailmaan. 43 Polttoaineen saannin turvaaminen Koska eri lähteistä saatua energiaa käytetään monilla eri tavoilla, energiahuollon turvaaminen merkitsee muutakin kuin sitä, että valot voidaan tarvittaessa sytyttää. Energialähde lienee kuitenkin hyvä lähtökohta määritelmille. Lähde on raaka-aine tai primaarienergialähde. Tekninen turvaaminen Seuraavaksi on ajateltava teknologiaa, jota tarvitaan lähteen hyödyntämiseen, sen muuntamiseen käyttökelpoiseen muotoon ja toimittamiseen kulutuskohteeseen. Tämä on energian käytön mahdollistamista. Taloudellinen turvaaminen Energiaan liittyvät taloudelliset kysymykset ovat olennainen osa energiahuollon turvaamista, sillä jos varat eivät riitä huollosta maksamiseen, sitä ei voida pitää turvattuna. Niinpä tehokkaat taloudelliset rakenteet ja toimivat energiatuotteiden markkinat ovat olennainen osa energiahuollon ylläpitämistä. Fyysinen turvaaminen Turvaaminen merkitsee myös suojaamista fyysisiltä keskeytyksiltä, onnettomuuksilta, varkauksilta ja muilta vahingoilta kuten terroristi-iskuilta, jotka voisivat uhata energiahuollon jatkuvuutta. Tällöin huollon turvaamisessa on otettava huomioon ulkoiset riskit, kuten maanjäristykset, hirmumyrskyt merellä, laivojen karille ajoon johtavat navigointivirheet, vahingossa tapahtuva syttyminen, kiskoilta suistuminen, työkoneiden vahingossa katkaisemat putkilinjat, maanvyörymät tai tahallisesti aiheutetut räjähdykset. Strateginen turvaaminen Energiahuolto on myös alttiina itsenäisten valtioiden poliittisille toimille, jos ne päättävät omista geopoliittisista syistään vähentää toimituksia tai lopettaa ne kokonaan. Maailmanlaajuinen näkökulma Vihreässä kirjassa analysoidaan erinomaisesti Euroopan tilannetta ja riippuvuuttamme primaarienergialähteiden tuonnista. Eurooppa ei kuitenkaan ole saari, ja jotta saataisiin tasapainoinen kuva tilanteesta, on tarkasteltava myös laajempia yhteyksiä ja maailmanlaajuista energiahuoltoa, joka Euroopan tuontiriippuvuuden vuoksi vaikuttaa huomattavasti omaan tilanteeseemme. Meidän ei toisin sanoen pitäisi olla huolestuneita ainoastaan tuontiriippuvuudesta. On otettava huomioon myös muun maailman kasvava kysyntä, joka kohdistuu samaan tuontiartikkeliin etenkin alueilla, joiden taloudet kasvavat paljon nopeammin kuin Euroopan kehittynyt talousjärjestelmä. On valaisevaa tarkastella taulukoita, joista käyvät ilmi öljyn, kaasun, hiilen, ydinenergian ja vesivoiman tuottajat, viejät ja tuojat. DT\ doc 5/14 PE

6 43 Kasvun suunta Samalla tavoin on hyödyllistä luoda lyhyt katsaus maailman primaarienergialähteiden kokonaisvarantojen kasvuun viimeisten 25 vuoden kuluessa sekä eri alueiden osuuteen siitä; tästä käy ilmi kaksi suuntausta, joilla on välitöntä merkitystä Euroopalle. Vuonna 1973 maailman kokonaisenergiahuolto oli miljoonaa öljyekvivalenttitonnia, ja OECD-maiden (Organisation for Economic Cooperation and Development, taloudellinen yhteistyö- ja kehitysjärjestö) osuus oli 61,9 prosenttia. Vuonna 1998 vastaava luku oli miljoonaa tonnia ja OECD-maiden osuus 53,8 prosenttia. Ensimmäisenä suuntauksena on havaittavissa jyrkkä, yli 50 prosentin kasvu. Toinen suuntaus on muun maailman osuuden kasvu OECD-maiden kustannuksella, mikä merkitsee kehittyneiden talousjärjestelmien ulkopuolella ilmennyttä rajua lisäystä, esim. Kiinan kohdalla 7,1 prosentista 11 prosenttiin. Öljyn valta-asema Näistä luvuista ja etenkin öljyn avulla täytettävän maailman kokonaisloppukysynnän prosenttilukemasta voidaan tehdä toinenkin ilmeinen johtopäätös. Öljyn osuus vuonna 1973 oli 47 prosenttia ja vuonna ,6 prosenttia. Vastaavat luvut OECD-maissa olivat 56,9 prosenttia vuonna 1973 ja 53,6 prosenttia vuonna Lyhyesti sanottuna maailma on huomattavan riippuvainen öljystä energianlähteenä. Näin merkittävä riippuvuus yhdestä ainoasta energialähteestä, joka ei ole missään mielessä uusiutuva, on vakava riski. Voidaan väittää, että tasapainoisessa ja monipuolisessa energiahuollossa minkään yksittäisen energianlähteen ei tulisi edustaa enempää kuin 25 prosenttia kokonaismäärästä. Näkökulman laajentamiseen pyrittäessä lyhyt yhteenveto neljän pääasiallisen markkina-alueen energiatilanteesta tarjoaa mittapuun tai esikuvan, johon Euroopan tilannetta voidaan verrata. PE /14 DT\ doc

7 III Keskeisiä maailman energiatilastoja Raakaöljyn tuottajat, viejät ja tuojat 43 Tuottajat Mt % maailman kok.tuot. Viejät* Mt Tuojat* Mt Saudi-Arabia ,4 Saudi-Arabia 353 Yhdysvallat 490 Yhdysvallat ,3 Venäjä 137 Japani 218 Venäjä 303 8,8 Norja 137 Korea 114 Iranin islamil. tasavalta 176 5,1 Venezuela 123 Saksa 109 Meksiko 163 Iranin islamilainen 4,7 tasavalta 102 Italia 92 Venezuela 162 4,7 Nigeria 98 Ranska 90 Kiinan Yhdist. arabiemiirikunta 161 4,7 kansantasavalta 96 Alankomaat 62 Norja 149 4,3 Meksiko 91 Espanja 61 Yhdistynyt 139 4,0 Yhdistynyt kuningaskunta kuningaskunta 85 Singapore 52 Irak 125 3,6 Irak 75 Yhdistynyt kuningaskunta Muut ,4 Muut 625 Muut 606 Maailma ,0 Maailma Maailma Vuoden 1999 tiedot Vuoden 1998 tiedot Vuoden 1998 tiedot *Kokonaisvienti ja -tuonti Lähteet: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet; öljy. 48 Maakaasun tuottajat, viejät ja tuojat* Tuottajat Mm 3 ilman kok. Viejät Mm 3 Tuojat Mm 3 % maa- tuot. Venäjä ,4 Venäjä Yhdysvallat Yhdysvallat ,9 Kanada Saksa Kanada ,3 Algeria Japani Yhdistynyt kuningaskunta ,3 Norja Ukraina Algeria ,4 Alankomaat Italia Alankomaat ,1 Indonesia Ranska Indonesia ,8 Malesia Valko-Venäjä Iranin islamilainen tasavalta ,3 Australia Belgia Norja ,1 Uzbekistan Korea Uzbekistan ,1 Brunei Espanja Muut ,3 Muut Muut Maailma ,0 Maailma** Maailma** Vuoden 1999 tiedot Vuoden 1998 tiedot Vuoden 1998 tiedot *Vientiin ja tuontiin sisältyvät putkilinjakaasu ja nestekaasu. **Maailmankauppaan sisältyy entisen Neuvostoliiton sisäinen kauppa Lähteet: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet; maakaasu. DT\ doc 7/14 PE

8 43 Tuottajat TW % maailman kok.tuot. Ydinenergian tuottajat Käytössä oleva kapasiteetti GW Maa (10 suurimman tuottajan mukaan) % ydinvoimaa kotim. kok. sähköntuotann osta Yhdysvallat ,2 Yhdysvallat 98 Ranska 77 Ranska ,9 Ranska 63 Ruotsi 47 Japani ,6 Japani 44 Ukraina 44 Saksa 162 6,6 Saksa 22 Korea 38 Venäjä 104 4,3 Venäjä 20 Japani 32 Yhdistynyt kuningaskunta 100 4,1 Kanada 15 Saksa 29 Korea 90 3,7 Korea 13 Yhdistynyt kuningaskunta 28 Ukraina 75 3,1 Yhdistynyt kuningaskunta 13 Yhdysvallat 19 Ruotsi 74 3,0 Ukraina 12 Kanada 13 Kanada 72 2,9 Ruotsi 9 Venäjä 13 Muut ,6 Muut 48 Muut* 10 Maailma ,0 Maailma 357 Maailma 17 Vuoden 1999 tiedot Vuoden 1998 tiedot Lähde: Commisariat à l'energie Atomique (Ranska). Vuoden 1998 tiedot *Vain maat, joissa ydinvoimatuotantoa. Lähteet: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet; sähkö. Hiilen tuottajat, viejät ja tuojat Antrasiitti (Mt) (Mt) Ruskohiili Tuottajat Viejät Antrasiitti (Mt) Tuojat Antrasiitti (Mt) Kiinan kansantasavalta * Australia 170 Japani 133 Yhdysvallat Etelä-Afrikka 66 Korea 52 Intia Indonesia 54 Kiinan Taipei 41 Australia Yhdysvallat 53 Saksa 22 Etelä-Afrikka 224 Kiinan kansantasavalta kuningaskunta 0 37 Yhdistynyt 21 Venäjä Kanada 34 Espanja 20 Puola Kolumbia 30 Alankomaat 19 Ukraina 81 3 Venäjä 27 Intia 18 Indonesia 74 0 Puola 24 Ranska 17 Korea Kazakstan 24 Italia 17 Muut Muut 30 Muut 175 Maailma Maailma 549 Maailma 535 Vuoden 1999 tiedot Vuoden 1999 tiedot Vuoden 1999 tiedot *Sisältyy antrasiittiin. Lähteet: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet; hiili. PE /14 DT\ doc

9 Tuottajat Twh % maailman kok.tuot. Vesivoiman tuottajat Asennettu kapasiteetti (tuotannon mukaan) GW Maa (10 suurimman tuottajan mukaan) % vesivoimaa kotimaisesta kokonaissähkönt uotannosta Kanada ,6 Yhdysvallat* 99 Norja 99,4 Yhdysvallat ,2 Kanada 67 Brasilia 90,6 Brasilia ,0 Kiinan kansantasavalta 66 Kanada 59,1 Kiinan kansantasavalta 208 7,9 Brasilia* 56 Ruotsi 47,0 Venäjä 159 6,0 Venäjä 44 Venäjä 19,3 Norja 116 4,4 Japani* 45 Kiinan kansantasavalta 17,4 Japani 103 3,9 Norja* 28 Intia 16,8 Intia 83 3,1 Ranska* 25 Ranska 12,9 Ruotsi 74 2,8 Intia* 22 Japani 9,8 Ranska 66 2,5 Ruotsi* 16 Yhdysvallat 8,4 Muut ,6 Muut 253 Muut 16,9 Maailma ,0 Maailma 721 Maailma 18,4 Vuoden 1998 tiedot Vuoden 1997 tiedot *päivitetty vuonna 1998 Lähteet: Yhdistyneet Kansakunnat, IEA Vuoden 1998 tiedot Lähteet: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet; sähkö. 43 Energialähteiden osuudet kokonaisloppukysynnästä 1973 ja öljyekvivalenttitonnia öljyekvivalenttitonnia Combustible renewables and waste=biopolttoaineet ja jäte; Electricity=Sähkö; Other=Muut; Coal=Hiili; Gas=Kaasu; Oil=Öljy **Ennen vuotta 1994 biopolttoaineiden ja jätteen loppukysyntä on arvioitu maailman kokonaisenergiahuollon perusteella. **Muihin sisältyvät maalämpö, aurinko-, tuuli-, lämpöenergia jne. Lähde: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet. DT\ doc 9/14 PE

10 43 Maailman kokonaisvaranto alueittain 1973 ja öljyekvivalenttitonnia öljyekvivalenttitonnia China=Kiina; Asia=Aasia; Latin America=Latinalainen Amerikka; Africa=Afrikka; Non-OECD Europe = OECD:hen kuulumattomat Euroopan maat; Former USSR=Entinen NL; Middle East=Lähi-itä *Ei sisällä kansainvälisiä merisäiliöitä eikä sähkökauppaa. **lukuun ottamatta Kiinaa. Lähde: Muiden kuin OECD-maiden energiatilastot ja taseet. IV Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin ja Intian energiahuolto Yhdysvallat Yhdysvallat on maailman energiajätti. Se on toiseksi suurin öljyntuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta oli 10,3 prosenttia vuonna Se on toiseksi suurin maakaasun tuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta oli 21,9 prosenttia vuonna Se on toiseksi suurin hiilentuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta oli yli 22,8 prosenttia vuonna Se on toiseksi suurin vesivoiman tuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta oli 12,2 prosenttia vuonna Se on myös maailman suurin ydinvoiman tuottaja, 29,2 prosenttia vuonna Yhdysvallat on selvästi suurin öljyn tuojamaa, jonka tuonti on enimmäkseen peräisin Kanadasta, Meksikosta ja Venezuelasta. Se on suurin maakaasun tuoja, jonka tuonti on enimmäkseen peräisin Kanadasta. Toisaalta se on maailman neljänneksi suurin hiilen viejä. Vuonna 1998 Yhdysvaltojen kokonaisprimaarienergiahuolto koostui 39,8-prosenttisesti öljystä, 23,6-prosenttisesti hiilestä, 22,8-prosenttisesti kaasusta, 8,5-prosenttisesti ydinvoimasta ja 5,3- prosenttisesti uusiutuvista energialähteistä. Sen sähköntuotannosta 51 prosenttia pohjautui hiilen, 19,7 prosenttia ydinvoiman, 15,3 prosenttia kaasun, 8,3 prosenttia vesivoiman, 3,2 prosenttia öljyn ja 2,4 prosenttia muiden uusiutuvien energialähteiden kuin vesivoiman käyttöön. PE /14 DT\ doc

11 Maan vuonna 1998 julkaistussa uusimmassa kansallisessa energiastrategiassa osoitetaan viisi 43 päätavoitetta. 1. Tehokkuuden parantaminen sähköntuotantoalan kilpailua lisäämällä; energiatehokkuuden tavoitteiden kohottaminen uusien hiilikäyttöisten (70 prosenttia) ja kaasukäyttöisten (50 prosenttia) voimaloiden kohdalla sekä puhtaiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen kaikilla aloilla. 2. Energiansaannin jatkuvuuden turvaaminen etenkin öljyalalla liittovaltion kannustimilla, joilla pyritään estämään kotimaisen öljyntuotannon taantuminen, turvaamaan strategisten öljyvarojen ylläpitäminen ja monipuolistamaan öljyn markkinalähteitä. 3. Ihmisten terveyttä vaarantamattoman ja ympäristöystävällisen energiantuotannon tukeminen sallimalla kaasuntuotannon laajentuminen, tukemalla uusiutuviin energialähteisiin kohdistuvaa tutkimusta ja kehitystä sekä tekemällä vapaaehtoisia sopimuksia, jotka koskevat teollisuus- tai kasvihuonekaasujen päästöjä sekä päästökauppajärjestelmiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 4. Tulevaisuuden energiavaihtoehtojen laajentaminen tutkimuksen ja teknologian avulla puhtaiden ja kohtuuhintaisten energialähteiden tarjoamiseksi. 5. Kansainvälinen yhteistyö energiakysymyksissä rohkaisemalla avoimia, kilpailukykyisiä kansainvälisiä energiamarkkinoita sekä sopimuksia tavoista vähentää energian ympäristöriskejä. Kiina Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen primaarienergian toiseksi suurin kuluttaja maailmassa. Se on maailman suurin energiantuottaja: maailman suurin hiilentuottaja (28 prosenttia vuonna 1996) ja seitsemänneksi suurin öljyntuottaja (4,7 prosenttia vuonna 1999). Se on maailman johtava biomassan kuluttaja. Se on neljänneksi suurin vesivoiman tuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta vuonna 1998 oli 7,9 prosenttia. Vuonna 1998 sen primaarienergian kokonaisvarannosta 56,9 prosenttia perustui hiilen, 20,3 prosenttia biopolttoaineiden ja jätteen, 18,8 prosenttia öljyn, 1,9 prosenttia kaasun, 1,7 prosenttia vesivoiman ja 0,4 prosenttia ydinvoiman käyttöön. Tämä ei kuitenkaan tee oikeutta Kiinan äärimmäiselle riippuvuudelle hiilestä, joka itse asiassa täyttää 76 prosenttia maan energiantarpeista. Kiinasta on vuodesta 1993 alkaen tullut öljyn nettoviejä, jonka raakaöljyn viennistä vuonna ,6 prosenttia oli peräisin Aasian ja Tyynenmeren alueelta (60,6 prosenttia v. 1990) ja 47,5 prosenttia Lähi-idästä (39,4 prosenttia v. 1990). Kiinassa on tiedostettu tämä kasvava tuontiriippuvuus, ja maan politiikka on suuntautunut muuttamaan energia-alan rakennetta kohti markkinasuuntautuneempaa lähestymistä paremman tehokkuuden ja kilpailukyvyn toivossa. Maan strategia koostuu neljästä osasta: 1. kotimaisten energialähteiden kehittämisen maksimointi 2. strategisten palvelujen luominen 3. ulkomaisen tekniikan ja sijoitusten houkutteleminen 4. strategiset investoinnit tuotantovaiheen laitoksiin muualla maailmassa. DT\ doc 11/14 PE

12 43 Japani Japani on kaikista teollisuusmaista riippuvaisin tuontienergiasta, joka kattaa noin 85 prosenttia maan energiahuollosta. Maa on maailman suurin hiilen tuoja, ja vuonna 1997 sinne suuntautui 28 prosenttia kansainvälisestä hiilikaupasta. Se on toiseksi suurin öljyntuoja Yhdysvaltojen jälkeen ja kolmanneksi suurin maakaasun tuoja. Toisaalta se on maailman kolmanneksi suurin ydinenergian tuottaja, jonka osuus maailman kokonaistuotannosta oli 13,6 prosenttia vuonna 1998, sekä seitsemänneksi suurin vesivoiman tuottaja 2,9 prosentin osuudella kokonaistuotannosta vuonna Vuonna 1998 maan primaarienergian kokonaisvaranto koostui 51-prosenttisesti öljystä, 17- prosenttisesti ydinvoimasta, 16,6-prosenttisesti hiilestä, 11,7-prosenttisesti maakaasusta, 1,6- prosenttisesti vesivoimasta, 1,4-prosenttisesti biopolttoaineista ja jätteestä ja 0,7-prosenttisesti maalämmöstä. Japanin energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat: 1. taloudellinen kasvu 2. energiahuollon turvaaminen 3. ympäristönsuojelu. Ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu pienentää riippuvuutta öljyntuonnista, ja maassa on jo huomattavasti vähennetty öljyn suhteellista osuutta vuodesta 1973, jolloin öljy edusti 77,8 prosenttia kokonaisenergiahuollosta, vaikka varsinainen öljyvarantojen käyttö onkin jossain määrin lisääntynyt. Aikaansaatua muutosta voidaan kuvata myös vertaamalla energian loppukysyntää vuosina 1973 ja 1992; kasvua on tapahtunut 26 prosenttia BKT:n samanaikaisesti kasvaessa 110 prosenttia, eli energiaintensiivisyys on vähentynyt huomattavasti. Japanissa julkaistiin vuonna 1998 toinen pitkän aikavälin energian tarjonta- ja kysyntäsuunnitelma. Maassa korostetaan öljyriippuvuuden vähentämistä ja muiden kuin fossiilisten energianlähteiden lisäämistä. Jotta maa pystyisi täyttämään Kioton sopimuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvät tavoitteet, politiikka käsittää teollisuuden, kotitalouksien, kaupan ja kuljetusalan energiatehokkuutta lisääviä toimia, joihin yhdistyy ydinvoiman sekä uusiutuvien/uusien energialähteiden edistäminen. Tehokkuuden parantamiseksi Japanissa on myös meneillään lainsäädännön muutos sähköntuotannon vapauttamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi. Maassa tunnustetaan, että monilla alueilla edellytetään kuluttajien elämäntyylin ja asenteiden jyrkkiä muutoksia. Ydinenergian ja muiden ei-fossiilisten, kasvihuonekaasuja päästämättömien energialähteiden käytön lisääminen on helpommin saavutettavissa. Ydinvoima edustaa tällä hetkellä 32 prosenttia energiahuollosta, ja kapasiteettia aiotaan lisätä vuoden ,4 GWh:sta (gigawattitunnista) 70,5:een vuonna 2010, jolloin tämä edustaisi 44 prosenttia tuotetusta sähköstä. Myös vesivoima on energialähde, jonka tuottavuutta voidaan lisätä huomattavasti ja päästä vuosittain 79,6 terawattitunnin (TWh) tuotantoon, joka on 59 prosenttia vuoden 1996 laskennallisesta teknisestä potentiaalista. Muut uusiutuvat energialähteet kuten aurinkosähkö, maalämpö, tuuli, aallot, biomassa ja muu energia ovat joko jo käytössä tai niitä kehitetään aktiivisesti. PE /14 DT\ doc

13 Intia 43 Intiassa eri energiamuotojen osuudet ovat täysin erilaiset, vaikka maa on maailman viidenneksi suurin energiankuluttaja. Se on OECD:n ulkopuolisista maista suurin öljyntuoja. Sen kokonaisprimaarienergiahuolto vuonna 1998 koostui 40,1-prosenttisesti biopolttoaineista (puu ja kuivattu karjanlanta) ja jätteestä, 33,7-prosenttisesti hiilestä, 19,7-prosenttisesti öljystä, 4,1- prosenttisesti kaasusta, 1,5-prosenttisesti vesivoimasta ja 0,6-prosenttisesti ydinvoimasta. Hallitseva kaupallinen energialähde on kuitenkin hiili, joka vastaa yli puolta kokonaiskysynnästä. Intia on hiilen kolmanneksi suurin tuottaja ja kahdeksanneksi suurin viejä. Noin 70 % hiilen kulutuksesta käytetään sähköntuotantoon. Intia tuottaa noin kolmanneksen kuluttamastaan öljystä, ja sen riippuvuus tuontiöljystä on kasvamassa. Luonnonkaasun osalta tuontiriippuvuus on vielä suurempi, ja myös se todennäköisesti kasvaa, kun maa noudattaa kaasuvoimaloihin perustuvan tuotantokapasiteetin laajentamiseen tähtäävää politiikkaansa. Sähköntuotantokapasiteetti on noin 104 gigawattia, joista 78 GW perustuu hiileen/kaasuun, 22 GW vesivoimaan ja 2 GW ydinvoimaan. Muusta kapasiteetista 845 MW on tuulienergiaa. Sähköntuotannon merkittäviä piirteitä ovat valtion omistus ja valvonta, yhdeksän valtiollisen sähkölaitoksen välisen kansallisen verkon puuttuminen, alhainen tuotantotehokkuus, suuret siirto- ja jakeluhäviöt, kilpailun puute ja haluttomuus avata markkinat ulkomaisille investoinneille. Tehokkuutta voidaan siten lisätä, jotta saavutetaan enemmän sähköä pienemmillä päästöillä ja ratkaistaan kysymykset, jotka liittyvät kansalliseen verkkoon, tuotantokapasiteetin ja kilpailun lisäämiseen sekä maahan tehtäviin sijoituksiin. Kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2007 mennessä MW:lla. Maassa pohditaan monia aloitteita energiahuollon turvaamisen parantamiseksi (esim. kaasuputkia koskevat sopimukset Gazpromin ja Iranin kanssa), tuulivoiman tapaisista uusiutuvista lähteistä saatavan sähkön tuotannon rohkaisemiseksi sekä sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi rakentamalla lisää ydinvoimaloita; tavoitteena on jopa megawattin tuotanto vuoteen 2010 mennessä. Intian ja Venäjän välillä allekirjoitettiin vuonna 2000 sopimus, joka koskee ydintutkimusyhteistyötä. V Johtopäätökset Vihreä kirja sisältää kolme pääasiallista väitettä ja kolmetoista kysymystä (alakysymykset mukaan lukien kaksikymmentäkolme) parlamentin keskustelua ja kannanottoja varten. Ensinnäkin EU:sta tulee yhä riippuvaisempi ulkopuolisesta energiantuonnista, niin että tuonnin osuus on 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toiseksi EU:n mahdollisuudet vaikuttaa energiatuotannon ehtoihin ovat erittäin niukat, niin että EU voi vaikuttaa lähinnä kysyntään etenkin edistämällä energiansäästöä rakennuksissa ja kuljetusalalla. Kolmanneksi EU ei nykyolosuhteissa pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen eikä täyttämään etenkään Kioton sopimukseen liittyviä sitoumuksiaan. Työasiakirja ei pyri vastaamaan kysymyksiin, mikä jää mietintöluonnoksen tehtäväksi, vaan edistämään keskustelua ja keskittämään huomiota tärkeimpiin näkökohtiin. Koko kysymys energiahuollosta ja sen taloudellisista sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on monitahoinen. Keskustelut tuntuvat herättävän enemmän lisäkysymyksiä kuin vastauksia. Kukin vihreän kirjan pääkohdista voidaan esimerkiksi asettaa eräiltä osin kyseenalaiseksi, ja ne DT\ doc 13/14 PE

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot