Arviointikertomus 2013

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2013 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TARKASTUSLAUTAKUNTA / 34 ASIAKIRJAN

2 Tiivistelmä Arviointikertomuksen sisältö ja toteutustapa Vuoden 2012 arviointikertomuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kuntayhtymä Opintoprosessien toimivuuden varmistaminen Koulutustarjonnan vastaaminen ennakoivasti ja joustavasti työelämän sekä alueen väestön koulutustarpeisiin Kansainvälisyys ja yrittäjyys luontevana osana Osekkin toimintaa Oppilaitokset omilla koulutussektoreillaan valtakunnan parhaita Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja siitä johtuvien muutosten tekeminen hallitusti Työhyvinvoinnin tukeminen hyvällä muutosjohtamisella ja henkilöstösuunnittelulla Talous tasapainotetaan heikkenevän tulorahoituksen mukaiseksi Taloudellinen näkökulma Resurssien käytön tehostaminen Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot Havainnot ja pyydettävät lisäselvitykset arviointivuodelta Turvallisuusriskien hallinta Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta Tiedotus Arviointiprosessi kuntalain mukaan Toimenpide-ehdotusten yhteenveto Allekirjoitukset (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

3 Tiivistelmä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) toimintaa leimasivat suuret haasteet; ammattikorkeakoulun (Oamk) yhtiöittäminen ja siitä johtuvat muutokset, valtiovallan suunnittelemat aloituspaikkamäärä vähennykset sekä rahoituksen tiukkeneminen. Muuttuneissa olosuhteissa on syytä tarkastella Osekkin organisaatiota ja strategiaa uudelleen, jonka valmistelutyö on jo alkanut. Osekkille on ollut ominaista vahva talous ja tarkka tilinpito. Lautakunta ei ole joutunut puuttumaan väärinkäytöksiin eikä miettimään taloudellisia kriisejä. Yhtymän taloutta on hoidettu vastuullisesti. Asiasta vastaaville virkamiehille ja hallitukselle lautakunta haluaa antaa tunnustusta. Henkilöstö- ja talouspalveluissa on tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Osekk on ulkoistanut palkka- ja taloushallintopalvelunsa Monetralle 8/2013 lähtien, minne kuntayhtymäpalveluiden (KYP) vastaava henkilöstö on siirtynyt. Tarkastuslautakunnan arvioinnin pääpaino on tavoitteiden toteutuminen. Erityistä huomiota ollaan tarkastustoiminnassa kiinnitetty perustehtävässä onnistumiseen. Oamk teki uuden tutkintoennätyksen ja keskeyttäneiden määrää saatiin alennettua. Opintoprosessiin asetetut tavoitteet ahkerista opiskelijoista (55 opintopistettä vuodessa suorittaneet) täyttyivät. Oamkin yhtiöittämisen valmistelut ja toteutus ovat edenneet kitkatta sekä hyvässä yhteistyön hengessä. OSAOn osalta tarkastuslautakunnan huoli kiinnittyi negatiivisten keskeytysten määrään ja syihin. Kun jokaista aloituspaikkaa tavoittelee keskimäärin yli kaksi nuorta, motivoituneina aloittaneet opiskelijat pitäisi saada paremmin sitoutumaan tutkinnon loppuunsaattamiseen. Arviointivuosi on lautakunnan kaksivuotiskauden ensimmäinen. Vuonna 2013 lautakunta on arvioinut Osekkin henkilöstömäärää, kuntayhtymäpalveluita, yhtymän strategiaa sekä lukuisia muita asioita. Arviointikertomuksen loppuun on koottu kehittämissuositusten yhteenveto. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

4 2 Arviointikertomuksen sisältö ja toteutustapa Arviointinäkökulma lähtee strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan edellisvuosien tavoitteisiin ja toteumiin. Arviointi on toiminnan ohjausta ja kehittämistä. Tämän toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on perehtynyt yhtymäkokouksen, yhtymähallituksen, ammattiopiston lautakunnan ja ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksiin, kuntayhtymän tilinpäätös- ja toimintakertomukseen vuodelta 2013, kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille , kuntayhtymän tilintarkastajan raportointiin, kuntayhtymän aikaisempiin arviointikertomuksiin sekä toimialojen arviointikertomuksen pohjalta esittämiin toimenpiteisiin. Lisäksi arviointi pohjautuu kuntayhtymän viranhaltijoiden, opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien sekä muiden asiantuntijoiden kuulemisiin. Arviointikertomuksen valmisteluun on saatu lisäresursseja kuntayhtymäpalveluista, jonne on palkattu määräaikaiseen suunnittelijan tehtävään Meeri Yljälä. Lisäksi arviointikertomuksen laadinnassa on ollut mukana vuoden 2014 tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjä arkistosihteeri Mari Viinamäki. Arviointikertomus tehtiin työryhmätyöskentelynä, jossa hyödynnettiin sähköistä työryhmäohjelmistoa ja haastateltiin vastuuhenkilöitä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen laatimisesta yleisohjeen, jossa arviointikertomus on määritelty tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Tämän asiakirjan rakenteessa on huomioitu Kuntaliiton suositukset arviointikertomuksen sisällöstä. Arviointikertomukseen on valittu osa Osekkin toiminnallisista sitovista tavoitteista. Nämä määrälliset mittarit on kuvattu graafisesti. Näissä kuvioissa on määritelty tavoite hyvän ja erinomaisen alueen rajaan. Tavoitteita ja niiden toteutumia on tarkasteltu vuodesta 2010 lähtien, jos tieto on ollut vertailukelpoista vuoden 2013 lukuihin nähden. Lisäksi on käytetty muiden koulutuksen järjestäjien tietoja, jotta voidaan arvioida Osekkin tuloksia valtakunnallisella tasolla. 4 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

5 3 Vuoden 2012 arviointikertomuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhtymäkokous käsitteli kokouksessaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta Yhtymäkokous merkitsi tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2012 ja velvoitti yhtymähallituksen antamaan seuraavalle yhtymäkokoukselle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esiin nostamien ongelmien korjaamiseksi. Yhtymähallitus käsitteli asiaa ja päätti lähettää arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja kannanotot toimialoille käsiteltäviksi sekä kehotti toimialojen toimielimiä ottamaan huomioon tarkastuslautakunnan esiin nostamat asiat vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Lisäksi toimialojen tuli esittää yhtymähallitukselle mennessä selvityksensä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdytään tarkastuslautakunnan esiin nostamien havaintojen ja suositusten pohjalta. Selvityksissä pyydettiin keskittymään erityisesti toimenpide-esityksiin, joilla turvataan tavoitteiden saavuttaminen. Yhtymähallitus käsitteli toimialojen vastaukset kokouksessaan ja saattoi ne tiedoksi yhtymäkokoukselle, joka merkitsi saadut selvitykset tiedoksi Tarkastuslautakunta merkitsi toimialojen vastaukset tiedoksi Havainto Toimenpide-esitys Vastaus toimenpide-esitykseen Ammattiopisto Aloituspaikat Sijoittuminen työelämään Suoritetut tutkinnot Opintojen keskeyttäminen Mikäli aloituspaikkoja leikataan, OSAOn tulisi keskittää aikuiskoulutuksen ja oppisopimustutkintojen lisäksi erilaisten erikoisammattitutkintolupien hankkimiseen Oulun seudulle. Valmistuneiden työllistymisestä tarvittaisiin relevanttia tietoa. Se hyödyttäisi uusien koulutusohjelmien suuntaamisessa. Mitä toimenpiteitä on tehty, jotta yhtymäkokouksen läpäisytavoite olisi voinut toteutua? Eroja, olivatpa ne tilastollisesti plussaa tai miinusta, on liikaa. Koko organisaation on tehtävä töitä erojen ehkäisemiseksi. OKM lisäsi järjestämislupaan liittyviä opiskelijapaikkoja 50 kpl. OKM vähensi aikuiskoulutuspaikkoja erityisesti oppisopimuskoulutuksen osalta. Aikuiskoulutuksessa on vähennetty eniten työvoimapoliittista koulutusta. Ne ovat valtion rahoittamia, joita Osekk ei voi järjestää ilman lupaa. Oulun kaupunki on nimennyt työryhmän selvittämään ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämisvaihtoehtoja Oulun seudulla. Asiaa selvitetään. Läpäisyaste heikkeni edellisenä vuonna 0,6 %. Kuuden vuoden aikana läpäisyaste on kohonnut alle 60 %:sta 64,7 %:iin. Tarkastelussa on ollut 3 ja 3,5 vuodessa opintonsa läpäisseet. 4 vuodessa luku 77 % ja työllisten sekä jatko-opinnoissa olevien yli 90 %. Opiskelija (oppilaitoksen vaihto ja työllistyminen) on erilaisessa tilanteessa kuin opiskelija (esim. mielenterveys- tai päihdeongelma) liittyen eroamiseen ARVIOINTIKERTOMUS (34)

6 Havainto Toimenpide-esitys Vastaus toimenpide-esitykseen Ammattiopisto Opinto-ohjaus Kehityskeskustelut Työelämäyhteistyö Ammattikorkeakoulu Opiskelijoiden valinta Tutkinnon läpäisyaste Kansainvälisyys Ulkoisiin paineisiin vastaaminen Tukipalveluhenkilöstön koulutus Hankepankki Kehityskeskustelut Kuntayhtymäpalvelut Esimiestyö ja tiedonkulku Tukipalveluhenkilöstön kouluttaminen Sairauslomat Onko opinto-ohjaajia riittävästi; Päästetäänkö ongelman kohdannut nuori eroamaan liian helposti? Voisiko opiskelijoiden sisäänottoa muuttaa niin, että alanvaihto opiston sisällä olisi helpompaa? Kehityskeskustelut tulee käydä tasapuolisesti ja asianmukaisesti. Miksi OSAOn neuvottelukunta on lakannut toimimasta? Valintakokeet tulisi hienosäätää niin, että ne antaisivat opiskelupaikan motivoituneille opiskelijoille. Oamkin tavoitteina tutkinnon suorittaneiden osuus ja läpäisyaste olivat selkeästi asetetut liian korkealle. Oamkin johdon ja yhtymähallituksen olisi pitänyt muuttaa ne yhtymäkokouksen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Kansainvälisyysmittarit ovat tavoitteiden mukaisia. Silti Oamk on jäljessä verrokkiammattikorkeakoulujen vaihtojen volyymissa. Oamk ja erityisesti tekniikan yksikkö ei ole vastannut Nokian ja muun ICTteollisuuden massairtisanomisten aiheuttamaan murrokseen Oulun seudulla. Saako tukipalveluhenkilöstö riittävästi koulutusta? Hankepankki auttaa eri yksiköiden hanketoimijoita. Johdon tulisi varmistaa, että kehityskeskustelut käydään joka yksikössä asianmukaisesti. Esimiestyö ja tiedonkulku KYP:ssä. Tarkastuslautakunta pyytää nimenomaan KYP:n osalta tarkennettua vastausta. Tarkastuslautakunnan selvityksen mukaan kuntayhtymäpalvelut käyttää enemmän rahaa tukipalveluhenkilöstön kouluttamiseen verrattuna ammattikorkeakouluun ja ammattiopistoon. KYP:n pitkien sairauslomien ehkäisyyn tarvitaan selkeitä toimenpiteitä: työkiertoa, varhaisen tuen mallin ja osa-aikaisen sairasloman mahdollisuutta. OSAOssa on 21 kokoaikaista ja 6 osaaikaista opinto-ohjaajaa. Määrää lisätty aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijat eivät voi erota helposti. Opiskelijoiden yhteisvalinta on kansallisesti säädetty, eikä OSAO voi itse muuttaa perusteita. Asian toteutukseen on kiinnitettävä jatkossa edelleen lisähuomiota. Neuvottelukunta ei vastannut nykypäivän haasteisiin. Arviointitoimikunnan työelämän edustajien määrää lisätty täydentämään työelämäyhteistyötä. Valintakokeet ovat valtakunnallisia. Yksittäisen korkeakoulun vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Oamk on kehittänyt suunnitelmallisesti toimintansa tuloksellisuutta. 55 op vuodessa suorittaneiden määrä on kasvanut nopeasti. Keskeytysten osalta kehitysnäkymät ovat positiivisia. Tavoitteiden muuttamista kesken toimintavuoden ei ole nähty tarpeelliseksi. - Tekniikan yksikkö on kehittänyt eniten tuloksellisuuttaan koulutusyksiköistä. Amk vastasi haasteeseen aktiivisesti hankkeilla (Esim. pohjoisen tulevaisuuden suurhankkeisiin, kaivannaisteollisuuteen ja energiaan). ICT-alan koulutuksen volyymi on laskenut. Kehittämiskustannuksista 33 % on tukipalveluhlöstön koulutuskustannuksia. Personeciin kirjatun tiedon mukaan 41 % koulutuspäivistä on heidän koulutustaan. - Kehityskeskustelujen alhainen prosentti selittyy osin yksiköiden keskusteluajankohdan siirrosta kevääseen. Esimiestyössä ja tiedonkulussa on aina parannettavaa. Asiaa pidettävä jatkuvasti esillä ja etsittävä uusia tehostamistapoja. Vahtimestaripalveluiden keskityksen myötä heidän koulutuskustannukset siirtyneet toimialoilta KYPiin. Järjestetty talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoihin sekä lainsäädäntö uudistuksiin koulutuksia. Osekkin henkilöstön ikääntyminen näkyy sairauspoissaolotilastoissa. Työkierto on kannatettava vaihtoehto 6 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

7 Havainto Toimenpide-esitys Vastaus toimenpide-esitykseen Talous ja strategiat Poistoajat Strategia Koulutuskuntayhtymä Kansainvälisyys Kiinteistöt Kestävän kehityksen strategia Rekrytointi Henkilöresurssi Tarkastuslautakunta pyytää perusteluja pidemmille poistoajoille. Tarkastuslautakunnan mielestä Osekk tarvitsee uuden strategian. Tarkastuslautakunta tiedusteli, tuleeko kansainvälistä toimintaa olla ainoastaan toimialoilla. Tarkastuslautakunnan mielestä asian organisointi tulisi muutostilanteessa pohtia uudelleen. Tarkastuslautakunta tiedustelee, onko Osekkin kiinteistöt arvostettu oikein? Tarkastuslautakunta kysyy, sovelletaanko kestävän kehityksen strategiaa todella kattavasti koko kuntayhtymässä? Tarkastuslautakunnan mielestä Osekkin tulisi ottaa tukityöllistäminen laajemmin käyttöön. Hankehenkilöstön työsuhdemuodoksi tarkastuslautakunta suosittaa toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Tarkastuslautakunnan mielestä henkilötyövuosimittari kuvaisi todellista henkilöresurssia parhaiten. Osekk on noudattanut yhtenäistä poistosuunnitelmaa pääomistajan, Oulun kaupungin, kanssa. Väliarvio ohjaa loppukauden kehittämisen painopisteitä ja antaa hyvää pohjatietoa uuden strategiatyön käynnistymisessä vuonna Osekkin muulle henkilöstölle tulee myös tarjota kansainvälistymisvalmiudet. Osekkin kiinteistöt on arvostettu oikein. Kestävän kehityksen strategian soveltamisessa on parannettavaa. Jatkossa tähän on kiinnitettävä enemmän huomiota. Osekk rekrytoi jo nyt vastavalmistuneita, mutta jatkossa tulee tutkia tämän mahdollisuuden lisäämistä. Samanaikaisesti on mahdotonta vakinaistaa hanketyöntekijöitä ja lisätä tukityöllistettyjä. Käsin laskettavan mittarin käyttöönotto vaatii liikaa voimavaroja suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Tarkastuslautakunnan toteuman arviointi: Suoritettujen tutkintojen määrää on saatu kasvatettua, mitä pidetään erittäin hyvänä asiana. Opinto-ohjausta koskeva vastaus on hyvä, ja asiaan on selkeästi panostettu. Muutamassa yksikössä kansainvälisyys näkyy luontevana osana toimintaa, kuten Osekkin tavoitteisiin on kirjoitettu. Silti osassa yksiköistä kansainvälisyysvaihtojen (kv) määrä on alhainen. Saavatko yksiköissä opiskelijat ja henkilöstö tarpeeksi kokemusta kansainvälisyydestä harjoitteluiden tai ulkomailla työssäoppimisen kautta? Miten kokemusta kansainvälisestä työskentelystä voitaisiin lisätä näissä yksiköissä? Strategian uudistamista pidetään hyvänä. Osekkin vastauksessa todetaan, että kestävän kehityksen strategiaan on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Miten tämä on näkynyt vuoden 2013 toiminnassa? Henkilötyövuosimittarista todettiin, että siitä on hyötyä, kun henkilöstön työnkuormituksesta on viitteitä. Kunnallista henkilöstöraporttisuositusta tarkasteltaessa huomioitiin, että tätä on suositeltu tunnuslukumittariksi. Se kuvaa paremmin vuoden aikana palvelusuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Yhteneväiset valtakunnalliset mittarit tulee huomioida henkilöstöraporttia kehittäessä. Vastaukset muihin toimenpide-esityksiin ovat kattavia, joten niitä ei erikseen kommentoida. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

8 4 Tavoitteiden toteutumisen arviointi 4. 1 K U N T A Y H T Y M Ä Tarkastuslautakunnan arviointityössä tärkein asiakirja on yhtymäkokouksen hyväksymä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (TTS). Siinä päätettyjä toiminnallisia tavoitteita verrataan tilinpäätös ja toimintakertomus -asiakirjassa oleviin toteumiin. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan kuntayhtymä- ja toimialatasoilla tavoitteiden toteutumista. Taulukossa esitetään kuntayhtymän sitovien tavoitteiden toiminnalliset mittarit, tavoite- ja toteuma-arvot vuodelta Oamk OSAO KYP Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Vetovoimaisuus 4,1 4,7 2,10 2,24 Suoritetut tutkinnot Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Työllistyminen 93,0 * Sijoittuminen työelämään ja jatkoopintoihin % 90,0 84,3 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat 7,8 9,11 Ulkopuolinen rahoitus % Tkihankkeiden toimintamenoista 13 ** Opiskelijatäyttöaste % 100,0 100,5 Läpäisyaste % 68,0 66,2 Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden % tutkintoa suorittavista 40,9 59,0 Negatiivinen keskeyttäminen % 3,5 4,1 Keskeyttäneiden lukumäärä Opiskelijoiden kansainvälisyys *** 415 *** 437 Henkilökunnan kansainvälisyys 0,87 0,63 Toteuma Kehittämiskustannusten osuus % henkilömenoista 5,0 4,9 3,5 3,2 3,0 3,0 Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 91,7 90,9 Kehityskeskustelu % 100,0 88,1 100,0 97,2 100,0 100,0 Toteutuneet tavoitteet on merkitty vihreällä ja toteutumattomat punaisella. * Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista mitataan 2 vuotta valmistumisen jälkeen (tietoa saatavilla 2 v. päästä). ** Toteumatieto on saatavilla lokakuussa *** Opiskelijaliikkuvuus (yli 3 kk:n vaihdot Suomesta ja Suomeen) 8 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

9 Taulukossa esitetään kuntayhtymän sitovien tavoitteiden toiminnan laajuutta kuvaavat määrälliset mittarit, tavoitetasot ja toteumat vuodelta Laskennallinen opiskelijamäärä/opiskelijamäärä Oamk OSAO KYP Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Opiskelijamäärä ammatillinen peruskoulutus (tilastointipäivien keskiarvo) Opiskelijamäärä oppisopimuksen peruskoulutus ja lisäkoulutus Opiskelijamäärä ammatillinen lisäkoulutus (vos) otv 371,4 331,8 Todellinen henkilöstömäärä Toteutuneet tavoitteet on merkitty vihreällä ja toteutumattomat punaisella. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

10 4. 2 O P I N T O P R O S E S S I E N T O I M I V U U D E N V A R M I S T A M I N E N Opintoprosessien toimivuuden varmistamiseksi on asetettu toimialakohtaisia tavoitteita vuodelle Tarkastuslautakunta on tarkastellut näitä kolmen Osekkin päätavoitteen kautta, joiden onnistumista on tarkasteltu mittareiden avulla Koulutustarjonnan vastaaminen ennakoivasti ja joustavasti työelämän sekä alueen väestön koulutustarpeisiin Tarkastuslautakunta tutki, vastaako opiskelijan osaaminen ja hänen suorittamansa opinnot työelämän tarpeita. Yhteistyötä alueen yritysten kanssa pidetään tärkeänä sekä opiskelijoiden että opettajien puolelta. OSAOlla opiskelijat tekevät työharjoittelujaksolla ammattiosaamisen näytön, joka arvioidaan. Ammattiosaamisen näytöistä tehdään vuosittain kooste ammattiosaamisen arviointitoimikunnalle. Työssä oppimisjaksoilla kerätään palautetta kyselyn avulla, joka on tehty yhteistyössä Opix oppilaitosverkoston kanssa. Palautetta antavat työpaikkaohjaajat, opiskelijat sekä opettajat. Opiskelijat ja opettajat antavat palautteen työssäoppimisjakson päättyessä ja työpaikkojen edustajat vähintään kerran vuodessa. Tarkastuslautakunnan mielestä on hyvä asia, että työharjoittelussa käydään ja sitä mitataan. Mielenkiintoista olisi saada tietoa myös ensimmäisestä työelämäkontaktista. Kokonaisuutena työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisiä OSAOn työssäoppimisjaksoon arvosanalla 4,27 (asteikko 1-5). Kuitenkin Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnit koettiin haasteellisena. Lisäksi työpaikkaohjaajan tehtävään kaivattiin perehdytystä. Työpaikkaohjaajat eivät ole vastausmäärän perusteella riittävästi motivoituneet vastaamaan kyselyyn, koska ainoastaan 134 heistä vastasi tähän vuonna Vastaava luku oli opettajien kohdalla n vastausta. Tarkastuslautakunnan mielestä vastausprosenttia tulee kasvattaa. Näin saadaan parempi kuva, vastaako opetus työelämän tarpeisiin. Tarkastuslautakunta totesi, että työnantajilta saatua palautetta ei ole tullut suurimmalta osalta yksiköitä. Tarkastuslautakunta pohti myös, olisiko opiskelijoiden työssäoppimispalautteiden tuloksia mahdollista hyödyntää yrityksissä. Tarkastuslautakunta mietti, millä tavoin kysely on toteutettu ja voisiko jatkossa tehdä jotain toisin, jotta vastauksia saataisiin paremmin. Voisiko kyselyn toteuttaa esimerkiksi puhelimitse? Ovatko kyselyt liian pitkiä, monimutkaisia tai työläitä? Olisiko parempi kysyä työpaikkaohjaajilta esimerkiksi 3-5 asiaa ja siten saada näihin vastaus? 10 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

11 Oamkilla on sitova tavoite, jossa seurataan tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritetuttuja opintopisteitä suhteessa läsnä oleviin opiskelijoihin. Seuraavassa kuviossa kuvataan tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritetut opintopisteet suhteessa läsnä oleviin opiskelijoihin. Kuvion 1 mukaan tutkimus- ja kehittämishankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Kuvio 1 T&K (tutkimus ja kehittämis) hankkeissa suoritetut opintopisteet suhteessa läsnä olevat opiskelijat Lisäksi asetettu tavoite on ylitetty reilusti. Tarkastuslautakunnan mielestä tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Mittarista ei kuitenkaan voi suoraan arvioida, kuinka koulutus vastaa työelämän tarpeisiin Kansainvälisyys ja yrittäjyys luontevana osana Osekkin toimintaa Yritystoiminta on yhä kansainvälisempää, minkä vuoksi on tarvetta opiskelijoiden, opetus- ja tukihenkilöstön kansainväliselle vaihdolle. Tarkastuslautakunta lähti tarkastelemaan, miten kansainvälisyys näkyy luontevana osana toimintaa. Tätä arvioidaan Oamkin kansainvälisyyteen liittyvien mittareiden kautta sekä OSAOn kansainvälisyysasiantuntijoilta saadun tiedon perusteella. OSAOlla ei ole kansainvälisyyteen sitovia tavoitteita ja mittareita yhtymäkokoukseen nähden, mutta opiskelijavaihtojen määrää seurataan toiminnan tasolla tarkasti. Tarkastuslautakunta tarkasteli kansainvälisyyttä kansainvälisyysasiantuntijoilta saatujen tietojen ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mittareiden pohjalta. Kuvio 2 Kaikki kansainvälisyysvaihdossa olleet opiskelijat suhteessa opiskelijamäärään sekä henkilöstö suhteessa henkilöstömäärään verrattuna muihin koulutuksen järjestäjiin vuonna Opiskelija 30,3 Henkilöstö 22,68 20,5 8,1 6,9 5,2 4,2 3,3 Jyväskylä Päijät-Häme Seinäjoki OSAO Kuviossa 2 kuvataan koulutuksen järjestäjien (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO) kansainvälisessä vaihdossa olleita opiskelijoita ja henkilöstöä vuodelta Lukujen perusteella voidaan todeta, että OSAO on jäljessä verrokkiammattiopistoja vaihtojen määrällä mitattuna. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

12 Tarkastuslautakunta tarkasteli kansainvälisyyttä myös yksiköittäin. OSAOn yksiköiden välillä erot ovat suuria sekä henkilökunnan että opiskelijoiden osalta. Seuraavassa kuviossa kuvataan yksiköiden välisiä suhteita sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta. Kuvio 3 Yksiköittäin kaikki kansainvälisyysvaihdossa olleet opiskelijat suhteessa opiskelijamäärään sekä henkilöstö suhteessa henkilöstömäärään vuonna , ,4 opiskelijat henkilöstö 32, , ,5 10,1 6,7 1,2 1,3 11,5 5 2,4 2,7 2,9 2,3 2,5 1,1 6,6 1,8 9,1 3,2 0 0, ,3 8,1 Tarkastuslautakunta on nostanut opiskelijoiden osalta seuraavaan tarkasteluun yksiköt, joiden luku on alle kaksi prosenttia. Tekniikan yksikössä opiskelijoiden kansainvälisyysvaihtomäärät (1,2 %) ovat alhaiset samoin Kempeleessä (1,3 %) ja Taivalkoskella (0,4 %). Rehtorin toimistolla lukuarvo on 0, joka selittyy, ettei yksikössä ole opiskelijoita. Tarkasteltaessa yksiköittäin sekä opiskelijoiden että henkilöstön kansainvälisyysvaihtoja todettiin näissä olevan suuria eroja. Haukiputaan yksikössä henkilökunta käy kansainvälisyysvaihdossa 44,4 %. Haukiputaan oppilaista ainoastaan 2,5 % käy. Sama tilanne on Myllytullin yksikössä (opiskelijat 2,5 % / henkilöstö 61,1 %). Pikisaaressa (opiskelijat 6,6 % / henkilöstö 1,8 %) tilanne on toisinpäin. Sen sijaan Kaukovainion liiketalouden yksikössä kansainvälinen toiminta ja vaihdot ovat yleisiä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa. 12 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

13 Oamkin osalta Suomeen ja Suomesta suuntautuva opiskelijavaihto on lisääntynyt. Vaihtoja on enemmän kuin aiemmin, minkä todettiin olevan hyvä asia. Oamkilla on hyvä vuositasolla oleva kansainvälisyyssuunnitelma, jossa on määritelty yksikkökohtaisesti suunnitelmat ja tavoitteet. Kuvio 4 Yli 3 kk kestävien opiskelijavaihtojen määrät Suomesta ja Suomeen Kuvio 5 Vähintään 1 vkon kestävät opetus- ja tutkimushenkilökunnan liikkuvuus Suomesta ja Suomeen suhteessa henkilö/vuosi Oamkin opiskelijoista 6,4 % on käynyt kansainvälisyysvaihdossa vuonna 2013, mitä tarkastuslautakunta pitää hyvänä tasona. Opettajien ja tutkijoiden kansainvälisyysvaihto on jäänyt asetetun tavoitteen alle useana vuonna. Tarkastuslautakunta jäi pohtimaan syytä tähän Oppilaitokset omilla koulutussektoreillaan valtakunnan parhaita Tavoite olla valtakunnan parhaita oppilaitoksia on tavoitteena hyvä, mutta siihen ei Osekkilla löydy suoria mittareita. Jotta tavoitteessa onnistumista voidaan arvioida, sitä pitää pystyä mittaamaan. Tarkastuslautakunta arvioi tavoitetta suoritettujen tutkintojen mittarin mukaan. Lisäksi opiskelun laatua tutkittiin opiskelijoilta kerätyn kyselyn sekä haastattelun pohjalta. OSAOlla tutkintojen määrät ovat kasvaneet vuodesta 2010 ja ovat reilusti tavoitetason yläpuolella vuonna Kuvio 6 Suoritettujen ammatillisen perustutkintojen lukumäärä Kuvio 7 Suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lukumäärä ARVIOINTIKERTOMUS (34)

14 Lisäksi OSAOlla oli tavoitteena pyrkiä tarjoamaan joustavia opintopolkuja. Tarkastuslautakunnalle toimitettujen aineistojen pohjalta kävi ilmi, että tähän on päästy, mikä näkyy suoritettujen tutkintojen lisääntymisenä. Suoritettujen tutkintojen määrään on vaikuttanut, että OSAOlla on aiempaa helpommin ja paremmin hyväksytty opiskelijoiden aikaisempaa osaamista osaksi tutkintoa. OSAOssa tehdään opiskeluaikana opiskelijoille kolme erilaista kyselyä, joista osa liittyy opetuksen laatuun. Näiden palautteiden osalta tulos on varsin hyvä. Lisäksi tarkastuslautakunta piti hyvänä asiana, että opetuksen laatua seurataan kyselyillä. Kuviossa 8 on yhteenveto yksiköittäin opiskelijoiden koulutuksestaan antamasta yleisarvosanasta. Kuvio 8 Oppilaiden yleisarvosana saamastaan koulutuksesta OSAO- ja yksikkötasolla vuosilta ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

15 Oamkilla suoritettiin tutkintoja enemmän kuin oli tavoitteena. Suoritettujen tutkintojen määrä oli ennätyksellinen. Seuraavassa kaaviossa näkyy suoritettujen tutkintojen kehitys vuositasolla. Tarkastuslautakunta kehuu Oamkin panosta suoritettujen tutkintojen osalta. Trendi on ollut nouseva vuodesta 2010, josta määrä on kasvanut 404 tutkinnolla. Kuvio 9 Suoritetut tutkinnot vuosina Lisäksi vuoden 2013 toteuma-arvo ylittyy tavoittesta 252 tutkinnolla. Tarkastuslautakunta uskoo, että panostus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen näkyi valmistuneiden määrän kasvuna. Oletettavasti tämä on myös vaatinut paljon henkilökohtaista ohjausta. Tarkastuslautakunnan haastattelussa saama viesti Ammattiopiston Kaukovainion yksikön oppilaskunnan toiminnanjohtajalta vahvisti mielikuvaa oppilaitoksen opetuksen laadukkuudesta ja opettajien tuesta opiskelijoille. Koulutuksen tavoitteena on vastata työelämän tarpeisiin, minkä vuoksi on tärkeää, että saadaan tietoa alueen yrittäjiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Tämän yhteistyön määrän ja laadun mittaamiseen tarkastuslautakunta ei löytänyt suoraa mittaria. Työssäoppimisjakson palautteet ovat yksi väylä saada tietoa työelämän tarpeista. Tarkastuslautakunnan mielestä kyselyn vastausprosenttia tulee saada nostettua. Tarkastuslautakunta pohti kansainvälisyysvaihtojen määrissä olevia suuria eroja yksikkötasolla. Mistä johtuvat nämä erot, ettei kaikista yksiköistä käydä kansainvälisyysvaihdossa? Pitäisikö kansainvälisyyden näkyä kaikkien yksiköiden toiminnassa? Millä toimenpiteillä kansainvälisyyttä voidaan lisätä yksiköissä, joissa kansainvälisyysvaihtojen määrä oli alhainen? Tarkastuslautakunta pohti kansainvälisyyden yhdistämistä hankkeisiin. Hankkeiden kautta saataisiin opettajille mahdollisuus kansainvälisyysvaihtoihin sekä matkailurahaa kustannusten kattamiseksi. Tavoite olla valtakunnan parhaita oppilaitoksia on tavoitteena hyvä. Millä mittarilla mitataan tavoitteessa onnistumista? Valtakunnallista tilastointia on kehitettävä, jotta saadaan yhtenäiset ja vertailukelpoiset mittarit muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

16 4. 3 A M M A T T I K O R K E A K O U L U N Y H T I Ö I T T Ä M I N E N J A S I I T Ä J O H T U V I E N M U U T O S T E N T E K E M I N E N H A L L I T U S T I Tavoitteena oli ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen ja siitä johtuvien organisaatio- sekä muiden muutosten hallittu suunnittelu ja toteutus. Lisäksi Oamkin yhtiöittämismuutostilanteen jälkeen oli varmistettava KYPin ja OSAOn toimintaedellytykset. Vastuuhenkilöiden kuulemisen perusteella tarkastuslautakunta toteaa, että yhtiöittämisen toimenpiteet oli ennakoitu hyvissä ajoin. Prosessit olivat edenneet hallitusti ja suunnitelmallisesti. Henkilöstösiirrot oli pyritty tekemään työntekijämyönteisesti. Vaikka Osekkin toiminnassa on tapahtunut suuria palvelu- ja organisaatiomuutoksia, silti Osekkin tulee huolehtia perustehtävästään eli tarjota ja ylläpitää koulutusta Oulun seudulla. Näiden prosessien ja toimintatapojen toteutumista tarkastuslautakunta tarkastelee sitovien tavoitteiden opintojen läpäisyaste ja keskeyttämisprosentti tai lukumäärä -mittareiden kautta. OSAOn toimintaa on tarkasteltu läpäisyasteen mukaan, johon on laskettu 3-3,5 vuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden osuus suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin. Vuoden 2013 toteuma-arvoa on verrattu muiden koulutuksen järjestäjien tietoihin. Koulutuksen järjestäjien tilastotiedot on ammatillisen peruskoulutuksen AMKE-mittariportaalista. Lukuja tarkasteltaessa tulee huomioida, että koulutuksen järjestäjien luvut sisältävät vain oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot (eli niistä uupuu oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot). Poikkeama näkyy kuviossa 11, jossa OSAOn luku on 66 %, vastaavasti kuviossa 10 luku on 66,2 %. Kuvio 10 Opintojen läpäisyaste Kuvio 11 Opintojen läpäisyaste verrattuna muihin koulutuksen järjestäjiin ,3 62,2 63,3 66, Jyväskylä Päijät-Häme Seinäjoki OSAO OSAOn läpäisyasteen toteuma-arvo on asettunut hyvälle tasolle. Trendi on nouseva, vaikka on hieman jääty tavoitteesta. Verrattuna verrokkiammattiopistoihin OSAOn tulos on tässä huippuluokkaa. 16 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

17 Kuvio 12 Negatiivinen keskeyttämisprosentti Kuvio 13 Negatiivinen keskeyttämisprosentti verrattuna muihin koulutuksen järjestäjiin 8 7 6,1 7, ,0 4, Jyväskylä Päijät-Häme Seinäjoki OSAO Negatiivinen keskeyttäminen on pysynyt samana vuodesta 2010 lähtien. Verrattuna muihin ammattiopistoihin keskeyttämisprosentti on hyvällä tasolla. Tarkastuslautakunta pohti, onko tavoiteasettelu ollut epärealistinen, koska tavoitteeseen ei ole päästy neljänä vuotena. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteen ja toteuman välillä on ristiriita. Yksi Oamkin keskeisimpiä toiminnan seuraamisen mittareita on opinnoissa eteneminen. Tätä tarkastellaan vähintään 55 opintopisteen suorittaneiden osuudella tutkintoa suorittavista opiskelijoista. Kuvio 14 Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista opiskelijoista Mittari oli aikaisempina vuosina vähintään 45 opintopisteen (op) suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista. Nykyisin opintopisteiden määrä tässä mittarissa on vähintään 55 op. Tämän vuoksi ei ole tarkastelussa käytetty vertailutietoja edellisiltä vuosilta. Suhteessa tavoitteeseen 40,9 % Oamk on panostanut opiskelijoiden oppimisprosessiin tuloksen saavuttamiseksi. Toteumaprosentti oli 59 vuonna ARVIOINTIKERTOMUS (34)

18 Kuvio 15 Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista opiskelijoista verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin 60,0 59, ,0 40,0 30,0 49,1 48,2 44,5 40,5 47,8 46,1 41,4 39,4 45,0 45,4 46,9 45,3 38,8 34,5 31,2 45,6 39,3 38,9 35,6 47,5 39,9 38,3 38,7 20,0 10,0 0,0 JAMK TAMK Oamk Savonia Turun amk Metropolia Kuviosta 15 voidaan todeta, että kaikki verrokkiammattikorkeakoulut (Jyväskylän amk, Tampereen amk, Oulun amk, Kuopion seudun amk, Turun amk sekä Helsingin amk) ovat tasaisesti parantaneet tulosta. Tarkastuslautakunnan mielestä voidaan olla erityisen ylpeitä Oamk tuloksesta, joka on parantunut 27,8 prosenttiyksikköä vuodesta Oamk on ollut kirkkaasti näitä verrokkiammattikorkeakouluja parempi tällä mittarilla mitattuna. Kuvio 16 Keskeyttäneiden lukumäärä vuositasolla Kuvio 17 Oamk laskennallisen opiskelijamäärän kehitys vuosina Keskeyttäneiden lukumäärä on kasvanut 61 opiskelijalla vuodesta Oamk on jäänyt tavoitteesta. Kuvio 16:sta tulkinnan helpottamiseksi vieressä näkyy vastaavilta vuosilta opiskelijamäärät. 18 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

19 Kuvio 18 Suoritettujen ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkintojen muutosprosentti vuodesta 2012 vuoteen 2013 suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin ,59 15,09 8,69 Oamkin suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut noin 15 % vuoteen 2012 verrattuna. 5 1,67 0,89-2,6 0-5 Tarkastuslautakunta haastatteli Osekkin vastuuhenkilöitä. Haastattelujen perusteella ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen on hoidettu mallikkaasti. Muutoksista huolimatta sekä opetustoiminta että tutkimus- ja kehittämistoiminta on hoidettu hyvin lopputuloksin. Erityisesti ammattikorkeakoulu on Suomen paras tai parhaimpien joukossa kolmella tärkeimmällä mittarilla mitattuna (vähintään 55 op suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista, suoritetut tutkinnot sekä tutkimusja kehittämishankkeissa suoritetuista opintopisteistä suhteessa läsnä oleviin opiskelijoihin). Tarkastuslautakunta huomioi arviointia tehdessään, etteivät mittarit ja niihin kerätyt aineistot ole aina vertailukelpoisia koulutuksen järjestäjien kesken varsinkaan ammattiopistoilla. Minkä vuoksi kaikki mittarit eivät ole valtakunnallisesti yhteneväisiä ja vertailukelpoisia? Negatiivisten keskeyttäneiden toteuma-arvo on ollut OSAOlla neljänä peräkkäisenä vuotena alle tavoitteen. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoitteen ja toteuman välillä on ristiriita. Myös Oamk on jäänyt tavoitteesta. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

20 4. 4 T Y Ö H Y V I N V O I N N I N T U K E M I N E N H Y V Ä L L Ä M U U T O S J O H T A M I S E L L A J A H E N K I L Ö S T Ö S U U N N I T T E L U L L A Organisaatiomuutoksen keskiössä on henkilöstö, sen valmiudet muutokseen, henkinen jaksaminen sekä osaamisen hallinta. Kuntayhtymässä on linjattu vuoden 2013 (TTS) tavoitteeksi henkilöstön suunnittelun korostaminen muutosten hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi yhteistoimintamenettelyllä sekä muilla lakisääteisillä kuulemis- ja neuvottelumenettelyillä varmistetaan muutosprosessin läpivienti. Tarkastuslautakunnan arvioinnin painopiste henkilöstönäkökulmasta vuonna 2013 oli muutosvaiheen henkilöstöhallinta, jossa perehdyttiin työntekijöiden jaksamiseen, työn kuormittavuuteen ja osaamisen säilyttämiseen myös muutosvaiheen jälkeisessä tilassa. Muutosvaiheen ennakointi valmisteluineen sekä prosessin organisointi on hoidettu asianmukaisesti ja huolella. Tarkastuslautakunta kiinnitti tässä huomiota työhyvinvoinnin näkökulmaan. Miten on turvattu muutosvaiheen perustehtävien häiriötön toiminta, sillä usein organisaatiorakennemuutos kaikkine toimenpiteineen saattaa olla haasteellinen varsinkin pitkään samassa työtehtävässä olleille henkilöille. Saatujen tietojen perusteella todettiin, että muutosprosessista on tiedotettu asianmukaisesti tosin suunnitelmallista henkilökohtaista ohjausta tai muutosvalmennusta ei ole järjestetty. Halutessaan työntekijä on kuitenkin voinut käyttää työterveyspsykologin palveluita. Tarkastuslautakuntaa kiinnostaa, miten työntekijät on saatu sopeutumaan muutokseen sekä löytämään muutoksesta tulevat hyvät puolet. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomioita kuntayhtymän avainosaamisen turvaamiseen. Kaikkea osaamista ei ole ollut tarpeen säilyttää Osekkissa vaan niitä on mahdollista hankkia ostopalveluina esimerkiksi Monetralta. Lisäksi osaamista on luontevasti siirtynyt kuntayhtymästä Oulun ammattikorkeakoululle toiminnan mukana. Muutoksen jälkeisen toiminnan varmistamiseksi on avainosaaminen tärkeää kartoittaa riskien hallinnan näkökulmasta. Lisäksi työtehtävien ajantasaistaminen tukee osaamista ja lisää jaksamista. Työhyvinvointia tuetaan varhaisen tuen mallilla, sairauspoissaolojen hallinnalla ja asiallisen kohtelun pelisäännöillä. Kuntayhtymässä nämä on mallinnettu ja ohjeistettu hyvin. Näistä informoidaan työntekijää perehdyttämisvaiheessa. Lisäksi nämä näkyvät käytännössä. Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja, jotka ovat yksi henkilöstöön liittyvistä sitovista tavoitteista. Kuvio 19 OSAOn sairauspoissaolopäivää / henkilö Kuvio 20 Oamkin sairauspoissaolopäivää / henkilö 20 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013

21 OSAOlla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuonna Arviointivuonna on palattu edellisvuosien tasolle, joka on noin 10 sairauspoissaolopäivään henkilöä kohti. KYPin ja OSAOn osalta kehitys on ollut positiivista, sillä sairauspoissaolojen määrät ovat pudonneet vuodesta Oamk on lähellä tavoitettaan sairauslomien osalta. Sairauspoissaolojen määrien katsottiin olevan kohtuulliset. Kuvio 21 KYPin sairauspoissaolopäivää / henkilö Kuvioiden lukujen perusteella tarkastuslautakunta voi todeta, että sairauspoissaoloissa ei näy organisaatiomuutokset heikentävänä tekijänä tarkasteluvuonna. Kehityskeskustelujen pitäminen tai pitämättä jättäminen on ollut jo edellisen tarkastuslautakunnan arvioinnin kohteena. Kehityskeskusteluprosentti kertoo, että kehityskeskustelu on teknisesti suoritettu. Mittarista puuttuu käytettävyys- ja hyötynäkökulma. Tarkastuslautakunta pohti, onko kehityskeskustelun tuloksena työn laatu parantunut, työntekijöiden motivaatio tai työhyvinvointi kasvanut. Kuvio 22 OSAOn kehityskeskusteluprosentti Kuvio 23 Oamkin kehityskeskusteluprosentti Kuvio 24 KYPin kehityskeskusteluprosentti Tarkastuslautakunta toteaa, että toimialojen kehityskeskustelujen toteuma-arvot KYP 100 % ja OSAO 97,2 % ovat hyvät. Lisäksi Oamkin alhaiseen toteuma-arvoon (88,1 %) on saatu selittävä syy johtuen yhtiöittämisestä sekä siihen liittyvistä aikataulutuksista ja organisaatiomuutoksista. ARVIOINTIKERTOMUS (34)

22 Tarkastuslautakunta tutki kehityskeskustelujen organisointia, onko haastattelijoilla mahdollisuus hoitaa ne asianmukaisesti. Organisointia tarkasteltiin haastateltavien määrällä mitattuna. Tilaston mukaan haastattelijoilla on haastateltavia 1-39 henkilöä, joka todettiin kohtuulliseksi määräksi. OSAOn yhtenä tavoitteena oli henkilöstön saaminen mukaan kehittämistyöhön. Keinoina, miten tätä tavoitellaan, on määritelty kehityskeskusteluissa saatavan tiedon hyödyntäminen. Tarkastuslautakuntaa kiinnosti miten kehityskeskusteluissa sovittuja tavoitteita seurataan. Kävi ilmi, ettei kehityskeskusteluissa järjestelmällisesti seurata, miten lyhyen tai pitkänajan kehittämiskohteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta toteaa, että prosesseja ja ohjelmistoja kehitettäessä tulee kehityskeskusteluihin sisällyttää tavoitteiden lisäksi myös niiden seuranta. Näin voidaan todeta kehityskeskustelujen hyöty. OSAOn henkilöstön kehittämiskustannusprosenttimittarin mukaan kehittämiseen on rahallisesti satsattu 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aikaisempana vuotena. Kuvio 25 OSAOn kehittämisprosentti vuositasolla Lisäksi tavoitetta on laskettu, vaikka vuoden tavoitteeksi on määritelty henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön. Henkilöstöraportti vuodelta 2013 valmistuu vasta toukokuussa. Tarkastuslautakunta sai käyttöönsä muutamia henkilöstöraportissa olevia tilastoja, mutta henkilöstöön liittyviä asioita ei pystytty tarkastelemaan halutulla laajuudella. Henkilöstöraportti on yksi tilinpäätösasiakirjoista, jotka tulee toimittaa tilinpäätöksen yhteydessä, jotta tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta voivat sen perusteella asianmukaisesti arvioida toimintaa. Tarkastuslautakunta toivoo, että tämä huomioidaan, kun henkilöstöraporttia kehitetään kuntatyönantajien määrittelemän suosituksen mukaiseksi. Tarkastuslautakunta toteaa, että organisaatiomuutoksesta aiheutuvat henkilömuutokset on hoidettu suunnitelmallisesti. Koska henkilökohtaista suunnitelmallista valmennusta tai henkilöstövalmennusta ei ole järjestetty, miten henkilöstö saadaan tai on saatu sopeutumaan muutokseen ja löytämään muutoksen tuomat hyvät puolet. Tarkastuslautakunta huomioi kehityskeskusteluja tarkastellessaan, että niissä ilmenneitä kehittämiskohteita ei seurata järjestelmällisesti. Kun prosesseja ja ohjelmistoja kehitetään, niin kehityskeskusteluissa asetettuja tavoitteita tarvitaan seuranta. Näin voidaan todeta kehityskeskustelun hyöty. Kehityskeskustelun hyötynäkökulmaa tulee kysyä esimerkiksi TOB-kyselyissä, miten työntekijä mieltää kehityskeskustelun vaikuttavuuden. Kehittämiskustannusten osuus on laskenut, vaikka opettajien koulutuksen ylläpito ja kehittäminen on tärkeää muuttuvassa yhteiskunnassa. Tarkastuslautakunta pohti, miksi OSAOn tavoite sekä toteumaarvo ovat laskeneet vuodesta Riskien hallinnan näkökulmasta tulee osaaminen turvata. Lisäksi tehtävän kuvaukset tulee ajantasaistaa kuntayhtymässä. Nämä asiat liittyvät oleellisesti myös työssä jaksamiseen. 22 (34) ARVIOINTIKERTOMUS 2013