INNOTIIMI. Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7. Hyvinvointia työssä ja kotona s Strategia, Toivoa muutostuskaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOTIIMI. Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7. Hyvinvointia työssä ja kotona s. 4-6. Strategia, Toivoa muutostuskaan"

Transkriptio

1 Vapauttaa ja suuntaa yhteisöenergiaa TYÖHYVINVOINTI Hyvinvointia työssä ja kotona s. 4-6 Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7 Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu s. 8-9 Toivoa muutostuskaan s /2 2011

2 Mu uto Tiim kehi ien ttäm ine Työhyvinvointi s n Työhyvinvointi ovaus n In isu tiiv isten Ihm aminen joht n Palaverieinen m tä kehit Innotiimi uudistaa työelämää yhdessä asiakkaidensa kanssa Innotiimillä on 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Innotiimi tarjoaa konsultointi- valmennus- ja coachingpalveluja erityisesti näillä alueilla: innovatiivisuus, tiimien kehittäminen, muutos, ihmisten johtaminen, palaverien kehittäminen ja työhyvinvointi. Innotiimin asiakkaat kuvaavat työskentelytapaamme innovatiiviseksi, inhimilliseksi, ammattitaitoiseksi ja hyvin käytännönläheiseksi. Kuva Tuomas Linna Kehitämme innovoimaa! Innotiimi Oy Vapaalantie 2 A Vantaa Vastaava päätoimittaja: Niko Helin Toimittaja: Jussi Förbom Ulkoasu: Hanna Pohjola

3 Pääkirjoitus Kitkatonta työhyvinvointia Fritjof Capra on osuvasti todennut aikamme suurimmaksi haasteeksi kestävien yhteisöjen luomisen ja ylläpitämisen. Hän kiteyttää asian hyvin sanoessaan, että kestävän järjestelmän kitkattomuus riippuu sen osien välisestä yhteistyöstä. Heittäkäämme lisää haastetta ja pohtikaamme hieman työelämän yhteisöjä ja niiden hyvinvointia. Kun liitämme mukaan vielä yritysten tavoitteet ja työntekijöiden henkilökohtaisen elämäntilanteen haasteet, tarvitsemme todella luovia menetelmiä. Miten kehittää työelämää suuntaan, jossa ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssään nykyistä pidempään ja takaavat samalla organisaatioiden positiivisen tuloksen? Miten rakentaa organisaatio, jossa työntekijät ovat onnellisia, hyvinvoivia ja motivoituneita? Miten esimiehet voivat mahdollistaa hyvinvoinnin ja ohjata sitä? Kysymysten lista on pitkä. Työelämä on yhä enenevissä määrin henkisesti vaativaa, ja työntekijöiden henkilökohtaiset taidot ja yhteistyökyky vaikuttavat yritysten menestykseen. Monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat organisaatiorakenteet hämärtävät työyhteisön rooleja ja johtajuutta. Haasteita on siis runsaasti, mutta onneksi on myös kehitetty paljon hyviä työkaluja, ja uusia syntyy jatkuvasti. Hyvinvointiin panostetaan yrityksissä ja koko yhteiskunnassamme. Prosessi käynnistyy havahtumisesta, joka parhaimmassa tapauksessa tapahtuu sekä yksilö-, ryhmä- että organisaatiotasolla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty mittaus- ja työvälineitä, joilla voidaan tunnistaa työmotivaatiota ja työssä jaksamista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Työ edellyttää hyviä perustietoja organisaation toimivuudesta sekä henkilöiden työnkuvasta ja voimavaroista. Kun havahtuminen johtaa sataprosenttiseen vastuunottoon, voimme suunnata voimavaramme oikein. Joissakin organisaatioissa tämä on tarkoittanut muutosten helpottamista, joissakin työyhteisön toimivuuden parantamista, toisissa taas ihmisten erilaisuuden ja voimavarojen parempaa ymmärtämistä. On kysymys ihmisen hyvinvoinnista. Yksilötasolla hyviä tuloksia on saatu henkilökohtaiseen elämänhallintaan ja työnohjaukseen satsaamalla. Eri osa-alueista muodostuu yhdessä voimaannuttava organisaatiomalli, jota voidaan määrätietoisesti johtaa ja kehittää. Innotiimillä on yli 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Uskomme, että organisaation menestys kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Luomme työyhteisöjä, joissa henkilöstön hyvinvointi, luovuus, innostus ja oma-aloitteisuus kytkeytyvät liiketoiminnan tuloksiin eettisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Helena Kemppainen, hyvinvointikonsultti Helena Kemppainen

4 Case Hyvinvointia työssä ja Suomalaisen yhteiskunnan nopea kehitys on kasvattanut henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Haasteet kytkeytyvät arkielämän hallintaan, henkiseen koherenssiin ja mielenterveyteen. Olemme murroskohdassa, jossa kansalaisten henkinen työ- ja vapaa-ajan hyvinvointi on yhteiskunnallinen tehtävämme. Suomi tunnetaan rohkeana, tuotekehitysintensiivisenä maana, joka on jalostanut tietoteknisen osaamisensa huippuunsa. Olemmeko samalla kuitenkin sivuuttaneet työhyvinvointikysymykset ja jalostaneet työorientoituneen ja yksilökeskeisen kulttuurimme kyseenalaiseen huippuunsa? Onneksi on nähtävissä yhä enemmän esimerkkejä siitä, että työhyvinvoinnin merkitykseen on yrityksissä havahduttu. Honkarakenteella on jo usean vuoden ajan tehty työhyvinvointi- ja ilmapiiritutkimusta, johon ovat osallistuneet yrityksen Alajärven, Järvenpään ja Karstulan toimipisteiden henkilöstö sekä myyjät, edustajat ja urakoitsijat. Lisäksi viidelle johto- ja tai luottamustehtävissä olevalle henkilölle on tehty teemahaastattelu yrityksen työhyvinvointikäytännöistä. Viime vuosina asiaa on tutkittu tarkemmin henkilöstön osalta. Honkarakenne on ollut edelläkävijä luodessaan yritykseen henkilöstön hyvinvointiin tähtäävää strategiaa. Yrityksen arvoihin on kirjattu sana huolehtivaisuus ja työhyvinvontihankkeessa arvoa toteutetaan käytännössä. Työhyvinvointiin itsensä kehittämisen avulla Kyse on merkittävästä asiasta. Sitran tutkimusjohtaja Timo Hämäläinen siteeraa raportissaan Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Schellingiä (2006) ja Csikszentmihalyita (2006), jotka ovat kirjoittaneet pienten valintojen suurista vaikutuksista. Csikszentmihalyin mukaan maailmaa, jossa lapsemme ja heidän lapsensa tulevat elämään, rakennetaan hetki hetkeltä niillä valinnoilla, joihin kohdistamme psyykkisen energiamme. Näillä pienillä valinnoilla ja vähäpätöisillä päätöksillä on pitkällä aikavälillä yhtä paljon painoa kuin Napoleonin kaikilla sodilla yhteensä. Hämäläinen antaa esimerkkejä uudenlaisista hyvinvointiongelmista, joita ihmisten tekemät valinnat synnyttävät, kuten epäterveellisestä ravitsemuksesta ja riittämättömästä liikunnasta johtuva ylipaino tai elintasosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä. Hän mainitsee myös alkoholin, tupakan ja huumeiden aiheuttamat riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuuden sekä liiallisesta kulutuksesta johtuvan ylivelkaantumisen. Voimakas panostaminen työuraan ja harrastuksiin voi puolestaan heikentää ihmisten läheissuhteita tai synnyttää työperäisiä mielenterveysongelmia. Myös lasten kasvatus saattaa kärsiä työn dominoivasta asemasta ellei omien tarpeiden priorisoiminen sitten jopa viivästytä perheen perustamista, mistä voi edelleen seurata lapsettomuutta ja raskaita hoitoja. Nämä ja useat muut hyvinvointiongelmat nousevat lähes päivittäin esille uutisissa ja hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujien tuottamissa julkisissa kannanotoissa.

5 innovaatioiskut Case kotona Apua hektiseen elämäntilanteeseen Honkarakenteella on hyvinvoinnin parantamiseksi otettu uudenlaisia ja rohkeita askeleita. Vuonna 2008 käynnistyneessä hankkeessa tarkasteluun otettiin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Hankkeessa 30 talomyyjää, suunnittelijaa ja myynnin tukihenkilöä osallistui Amiedun noin kahden vuoden mittaiseen talomyyjäkoulutukseen. Koulutuksen loppuvaiheessa kartoitettiin kunkin osallistujan yksilöllinen elämäntilanne, toimintavalmius ja luontaiset taipumukset. Näin havaittiin kunkin omat vahvuudet ja pohdittiin, miten ne muutettaisiin henkilökohtaiseksi hyödyksi. Sen jälkeen käynnistettiin henkilökohtainen elämäntilannevalmennus ja yhteiset henkilöstövalmennuspäivät. Huomiota kiinnitettiin osallistujien arkielämän aktiviteetteihin ja ajankäyttöön sekä töissä että kotona. Talomyyjän elämä on usein hektistä työn ja perheen yhteensovittamista, ja useista valmennettavista tuntui, ettei aika riittänyt molemmista osa-alueista huolehtimiseen. Työ seurasi mukana kotiin, ja vapaa-ajan raja hämärtyi. Kun elämäntilanteet muuttuivat nopeasti ja arki oli tarkkaan ohjelmoitua suorittamista sekä kotona että töissä, elämänhallinnan ongelmat kärjistyivät. Hyvä valmennus muuttaa työtapoja Honkarakenteen suunnittelija ja itsenäinen alihankkijayrittäjä Marko Lehtonen oli mukana vuosina järjestetyssä talomyyjäkoulutuksessa ja henkilökohtaisessa valmennuksessa. Hänestä henkilökohtainen työhyvinvointi paranee, kun työyhteisö vahvistuu. Hyvä yhteishenki on tärkeää. On tunne, että en tee työtä yksin ja muut osaavat myös arvostaa työtäni. Tämä vaikuttaa suuresti työmotivaatiooni. Lehtonen sanoo, että valmennus sai hänet muuttamaan toimintatapojaan. Kiinnitän nyt huomiota ajankäyttööni, minkä koen suureksi hyödyksi. En enää haukkaa liian isoa kakkua, vaan mietin, millä ajalla kerkeän kunkin tehtävän hoitaa. Ennen otin tehtävät vastaan miettimättä etukäteen niihin kuluvaa aikaa ja kärsin siitä, että en saanut niitä ajoissa suoritettua. Tein töitä myös vapaa-ajalla. Nyt minulla on vapaa-aikaa ja aikaa itselleni ja perheelleni, sillä osaan suunnitella työaikani paremmin. Lehtonen suosittelee työhyvinvointivalmennusta ennen kaikkea nuorille, noin 30-vuotiaille yrittäjille, joilla on perhe ja pieniä lapsia. Hänet itsensä vasta sydänlihastulehdus sai havahtumaan siihen, että jotain on tehtävä. Onneksi Honkarakenteen työhyvinvointivalmennus sattui samaan aikaan, ja sain sen kautta valmennusta uuteen alkuun. Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, olisin ollut vastaavan valmennuksen tarpeessa jo kymmenen vuotta sitten. Teksti: Helena Kemppainen Kuva: Copyright Honkarakenne Oyj Lisätietoja: Helena Kemppainen

6 Case Hyvinvointia ja ajan suunnittelua Ajan käsite on erilainen eri kulttuureissa. Meillä eurooppalaisilla on suoraviivainen aikakäsitys miellämme ajan janana, jolla on alku ja loppu. Useissa itämaisissa kulttuureissa aika sen sijaan mielletään kehänä. Meillä jokaisella on myös luontainen taipumus tehdä asioita eri tavalla suhteessa aikaan. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedostaa, mikä on oma luontainen taipumuksemme, ja miten paljon tarvitsemme virkeää tekemistä ja miten paljon lepoa. Molempiin on syytä varata myös aikaa. Innotiimin Aktivos-Elämäntilanteenvalmennuksessa käymme asiakkaiden kanssa läpi useita eri aikakerroksia ja omaan ajankäyttöön liittyviä harjoituksia. Pohdimme yhdeksän vuoden aikajänteellä, minkä elämänalueen tulisi kunakin vuonna saada elämässämme päähuomio. Alueita ovat elämässä eteneminen eli ura, itsensä kehittäminen, perhe ja suku, vaurastuminen, oman maineen hallinta, rakkauselämä, luovuus, ystävyyssuhteet ja psyykkinen, fyysinen, sekä henkinen terveys. Pohdinnan tuloksena syntyy oman elämän strategiakartta, joka auttaa meitä hahmottamaan, mille elämän osa-alueille haluamme milloinkin kiinnittää huomiota, ja miten tämä vaikuttaa muihin elämänalueisiin tai miten voimme käyttää tiettyjä alueita toisten tukemiseen. Mallin avulla tiedostamme, vievätkö tekemämme asiat meitä siihen suuntaan, johon kulloinkin haluamme edetä. Ennen tätä harjoitusta on hyvä tehdä myös esimerkiksi elämäntehtäväharjoite ja minä ja oma elämäni -selvitys. Vuosisuunnitelman ohella on hyvä laatia kuukausisuunnitelma, jossa tehtäviä myös priorisoidaan. Tätä edeltää LTA-analyysi, jonka avulla selvitetään omat luontaiset ajattelu- ja toimintamallit. Analyysiä peilataan omaan ajankäyttöön liittyviin taipumuksiin, ja se kertoo, onko meillä tapana olla liikkeellä ajoissa vai olemmeko viime hetken suoriutujia. MTA- eli minä ja työni -analyysin avulla taas voimme havaita, millainen työ motivoi ja innostaa juuri meitä. Lopuksi tehtävät on hyvä sijoittaa neljään eri kategoriaan: tärkeät ja kiireiset, tärkeät ja ei-kiireiset, ei-tärkeät ja kiireiset, ei-tärkeät ja ei-kiireiset. Näin opitaan keskittymään oikeisiin asioihin ja löydetään aikaa sekä työhön että vapaa-aikaan. Lisää tietoa yllä mainituista malleista löytyy osoitteesta

7 Mittaaminen Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee Lähes mistä tahansa asiasta saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa esittämällä oikeanlaisia väittämiä. Mutta miten mitata työhyvinvointia, kun muuttujia on runsaasti ja vastaajilla on paljon pelissä? Yksinkertainen menetelmä työhyvinvoinnin arviointiin olisi kysyä toiselta: Mitenkäs töissä menee? Saisimme useita ihan hyvin, entä itsellä -vastauksia, joista olisi vaikea tehdä johtopäätöksiä. Voisimme tietysti esittää tarkempia kysymyksiä, kuten onko pomo ollut hyvällä tuulella? tai onko ollut kivoja hommia?. Näistä voisimme saada irti jo enemmän. Mittareiden kehittäjät ovat huomanneet, että lähes kaikista asioista saadaan suhteellisen luotettavaa esittämällä väittämiä, joihin vastaajat ottavat kantaa neliportaisella asteikolla. Väittämä voisi olla esimiehenne kohtelee teitä tasapuolisesti, ja vaihtoehdot seuraavia: todella vaikea yhtyä, hieman vaikea yhtyä, melko helppo yhtyä ja todella helppo yhtyä. Kun sama väittämä esitetään esimiehen kaikille alaisille, saadaan melko luotettava kuva siitä, miten tasapuoliseksi hänet koetaan. Ja kun tiedetään, että esimiesten johtamistyyli vaikuttaa työhyvinvointiin, voidaan vastauksista vetää johtopäätöksiä. Innotiimi on kehittänyt työhyvinvointia mittaavan työvälineen, jonka suurimmat vahvuudet ovat nopeus ja helppous: vastaaminen tapahtuu weblinkin kautta, ja siihen kuluu aikaa noin viisi minuuttia. Mittaria voi myös räätälöidä aiemmin käytetyn mittarin keskeisillä väittämillä, jolloin tulosten vertailtavuus säilyy. 20 perusväittämää jakautuvat neljälle osa-alueelle: esimiehen toimintatapa, oman työyhteisön toimivuus, oma työkyky ja nykyisen työn kiinnostavuus. Näistä kaksi ensimmäistä ovat ulkoisia tekijöitä, joihin on vaikea yksin vaikuttaa, kaksi jälkimmäistä taas sisäisiä tekijöitä, joita voi valinnoillaan muuttaa. Niistä väittämistä, joihin vastaajan on vaikea yhtyä, mittari esittää tarkentavia kysymyksiä. Näin se kerää sanallisia perusteluja siitä, miksi asia koetaan huonoksi. Mittari laskee osallistujalle hyvinvointia kuvaavan tunnusluvun, josta käy ilmi, miten tärkeäksi hän on kunkin osa-alueen kokenut. Tärkeimmiksi koetut tekijät saavat indeksissä suuremman painoarvon. Työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohta on, että ihmiset itse kantavat siitä suurimman vastuun. Siksi mittari tarjoaa osallistujille myös käytännön neuvoja. Toki esimiehillekin on tärkeää pitää henkilöstönsä hyvinvoinnista mahdollisimman hyvää huolta, onhan sillä todettu olevan positiivinen yhteys sekä työn tuottavuuteen että asiakaspalvelun laatuun. Innotiimin mittari tulostaa myös työryhmien hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut ja erittelee, mistä ne muodostuvat. Samoin raporttiin on koottu perusteluja sille, miksi jokin osa-alue on toista heikompi. Tulos puretaan ja toimenpiteitä arvioidaan koko työryhmän kesken. Samalla asetetaan seuraavan vuoden hyvinvointitavoitteet sekä luodaan suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Kari Helin,

8 Enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Strategia Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu Työhyvinvointi on ilmiö, ei esine. Se muodostuu monenlaisista tekijöistä, ja siksi myös keinojen, joilla siihen vaikutetaan, tulee olla moninaisia. Yksi liian vähän käytetty johtamisen työkalu työhyvinvoinnin parantamiseksi on strategia. Harva aihe on viime aikoina noussut keskusteluun yhtä paljon kuin työhyvinvointi ja jaksaminen. Mitä useampaan tapaukseen tutustuu, sitä monisyisemmältä kysymys vaikuttaa. Muistan erään konsultointikeikan, jossa työntekijät kuvailivat huonon työilmapiirin pesiytyneen seiniin. Vaikka tilaan käveli yksin illalla, huono ilmapiiri jotenkin leijui siellä, kertoi eräskin. Emme silti tosissamme pohtineet seinien purkua tai muuttoa, vaikka joku sitäkin ehdotti. Ratkaisut piilivät esimiesten yhteisissä toimenpiteissä, mutta niiden soveltaminen edellytti, että koko esimieskunta ymmärsi ongelman taustalla olevat syyt. Eräässä valmennustilaisuudessa he tekivät yhdessä tärkeän päätöksen: enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Esimiehet alkoivat puuttua asioihin, ja katso, ilmapiiri alkoi puhdistua. Pelko voi haitata muutosta Eräässä toisessa yrityksessä kahden eri tiimin piti yhdistää voimansa ja osaamisensa palvellakseen asiakkaita paremmin. Samalla piti valita yksi yhteinen IT-järjestelmä aikaisempien kolmen sijaan. Jostain syystä kaikki kehittäminen jumiutui ja johti riitoihin

9 Strategia sekä pahimmillaan pahoinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Työilmapiiri laski ja ihmiset voivat huonosti. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että kaiken takana olikin pelko työpaikkojen menettämisestä: jos valitsemme systeemin A, miten käy systeemien B ja C osaajille? Yrityksen oli aiemmin käyty yt-neuvotteluita, mutta koska pelkoa ei ollut sanallistettu, syntyi ongelmia. Toisessa coaching-tilanteessa esimies poti osaamattomuuttaan ja koki itsensä huonoksi sekä ammattilaisena että esimiehenä. Toivottomuus vaivasi miestä ja hän masentui eikä kyennyt muuhun kuin väkinäiseen työntekoon ja teennäiseen iloon. Jotta saatoimme testata hänen osaamistaan, sovimme ottavamme kokeilumaastoksi yhden vaikean työtilanteen, joka hänen tulisi ratkaista. Aluksi hän puuskutti ja voivotteli, mutta nimesi lopulta tunnin sisällä 11 askelta, joiden avulla voisi loogisesti ratkaista tilanteen. Kuukauden kuluttua vastaan käveli Naantalin aurinko: väsymys oli tiessään, ja vaikea asiakaskeissi ratkaistu. Siihen oli tarvittu vain hänen omia konkreettisia toimenpiteitään, joilla hän saattoi kuroa umpeen tulkinnan ja todellisuuden välisen kuilun. Strategia antaa luvan jättää pois Näissä kaikissa tapauksissa on ollut kyse tulkinnoista, jotka joko tukevat ihmisen jaksamista tai johtavat hyvinvoinnin heikkenemiseen. Yksi tulkintojen tekemisen avain on muistuttaa ihmisiä siitä, että sosiaalinen todellisuus perustuu ilmiöihin ja ilmenee ihmisille eri tavoin riippuen heidän kokemusmaailmastaan. Näkökulman vaihtaminen auttaa, sillä ilmiöt kuten työhyvinvointi eivät ole suoraviivaisia, vaan niillä on omat paikalliset tapansa. Siksi niiden määrittely on sekä vaikeaa että tärkeää. Yksi liian vähän käytetty näkökulma hyvinvointiin on strategia. Yhteisesti luotu strategia voi olla joskus työhyvinvoinnin paras työkalu, sillä se antaa luvan jättää jotain pois; ei enää päätöntä kaikkien asioiden perässä juoksentelua, vaan priorisointia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että strategiatyössä painon on oltava sanalla yhteisesti. Ylhäältä alas johdettua strategiaa, josta vain tiedotetaan työntekijöille, pidetään johdon puuhasteluna, ja se vain lisää turhautumista ja tuskaa. Sen sijaan mahdollisuus osallistua strategian tekoon ja itseä koskevaan päätöksentekoon lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Hyvä strategia lisää parhaimmillaan myös työn mielekkyyttä ja tarkoitusta, vaikka elämän tarkoituksen pohtiminen saattaakin työyhteisössä tuntua vieraalta. Tosiasiassa työ on kuitenkin niin suuri osa elämää, että sen merkityksen on syytä olla kohdallaan. Jos työsi tuntuu tarkoituksettomalta, ota yhteyttä ihan aluksi ainakin kollegoihin ja esimiehiin. Ja lue hyvinvointi mielessä myös yrityksesi strategiaa: mikä onkaan tärkeää ja mitä voit jättää pois? Teksti: Perttu Salovaara Lisätietoja: Perttu Salovaara, Johtajuuden uusi taide Sauer Erika, Salovaara Perttu, Mikkonen Anne-Maria & Ropo Arja Maailma on aivan toinen kuin vuosikymmeniä sitten, mutta johtamista ohjaavat sata vuotta sitten syntyneet perusajatukset. Ei ihme, että johtamisessa on ongelmia. -Strategiaguru Gary Hamel, Talouselämä 12/2008 Itsenäistä luovaa ajattelua korostavassa ympäristössä eivät perinteiset hierarkiaan perustuvat johtamismallit toimi. Miten pitää osaavimmat työntekijät yrityksen palveluksessa ja johtaa näiden luovaa itseilmaisua tuloksekkaan tekemisen suuntaan? Luovuuden ja tuloksellisuuden yhdistäminen on taiteen parissa työskenteleville tuttua satojen vuosien ajalta. Inspiraation ja oppien hakeminen taiteesta johtamiseen on maailmalla voimistuva suuntaus. Tämä kirja on ensimmäinen suomenkielinen esitys johtamisen, luovuuden ja taiteen yhteydestä. Johtajuuden uusi taide puhuttelee esimiehiä ja johtajia, jotka ottavat muutoshaasteen vakavasti ja haluavat uudistaa näkemystään johtajuudesta. Suurimmat johtamisosaamisen puutteet liittyvät ihmisten johtamiseen. Siinä tärkeään rooliin nousevat kokemuksellisuus, aistit ja tunteet - kaikki taiteen tekemisen olennaisia elementtejä, jotka nykypäivänä tarvitaan myös yritysjohdon käyttöön. Siten syntyy leadership, johtajuus! Kirjan myynti: Tiedekirjakauppa Taju, Tampereen yliopisto tai

10 Muutos Toivoa muutostuskaan Muutokset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin usein negatiivisesti, sillä ne aiheuttavat ylimääräistä henkistä kuormitusta. Jos ihmisten henkinen kestokyky on koetuksella, muutokset rasittavat mieltä usein liikaakin. Ylikuormaa voi kuitenkin purkaa avoimilla käsittelymalleilla, kuten Innotiimin HOPE-tekniikalla. Ihmiset omaksuvat muutostilanteissa useita erilaisia rooleja. Näistä ensimmäinen on muutosehdotuksen tekijä, joka avoimesti kyseenalaistaa aiemman toimintamallin ja ehdottaa tilalle jotain uutta. Ehdotuksen kannattajat reagoivat siihen korostamalla sen myönteisiä puolia, kun taas vastustajat nostavat esiin ehdotuksen heikkouksia. Neutraalin roolin omaksujat taas jättäytyvät tilanteessa tarkkailuasemiin. Rooleja ei valita tietoisesti, vaan ne pohjautuvat ihmisten sisäisiin taipumuksiin. Jotkut meistä ovat luonteeltaan innovaattoreita, nykyisten ajattelu- ja toimintamallien jatkuvia kyseenalaistajia ja uudistajia. Edistäjien taas on helppo nähdä ideoissa nopeasti hyviä puolia, ja he ovatkin innovaattoreille tärkeänä tukena. Kolmannen ihmistyypin ensimmäinen reaktio on kriittisen haastava ja idean heikkouksia korostava, kun taas neljännen ryhmän analyytikot ja poliitikot tarkastelevat ideaa eri kanteilta eivätkä heti ota kantaa sen toimivuuteen. Viimeiset ovat yhteisössä usein enemmistönä, kun taas kolmeen ensimmäiseen ryhmään kuuluu yleensä vain muutamia ihmisiä. Mielenkiintoinen havainto H = hyvät puolet O = ongelmat P = parannusehdotukset E = eteenpäin meneminen Vuosia sitten olin avustamassa eräässä muutoshankkeessa, jossa oli syntynyt voimakas vastakkainasettelu muutoksen kannattajien ja sen vastustajien välille. Kummankin osapuolen perustelut kuulostivat minusta kuitenkin järkeviltä. Niinpä jaoin 20 osallistujaa ensin kolmeen yhtä suureen ryhmään: Ensimmäiseen tulivat muutoksen innokkaimmat kannattajat, toiseen sen ahkerimmat vastustajat ja kolmanteen ne, jotka näkivät muutoksessa sekä hyvää että huonoa. Pyysin uudistuksen kannattajia ensin esittämään perustelunsa yksi kerrallaan. Vastustajien piti vain kuunnella ja kirjata ylös, millaisia ongelmia uudistus aiheuttaisi puhua ei saanut. Kolmas, neutraali ryhmä istui sivussa ja tarkkaili tilannetta. Kun uudistuksen kannattajat olivat käyttäneet heille varatut 20 minuuttia, pyysin vastustajia keskuudessaan osoittamaan suunnitelmasta viidestä seitsemään heikkoutta, jotka he sitten esittelivät. Nyt oli kannattajien vuoro vain kuunnella. Seuraavaksi pyysin ryhmittymiä vaihtamaan rooleja; uudistuksen kannattajista tehtiin sen vastustajia ja päinvastoin, ja neutraalin ryhmän tuli edelleen olla syrjässä. Sitten alkuperäiset vastustajat saivat korjata suunnitelmaa, jolloin he samalla ratkoivat esille nostamiaan ongelmia. Esitellessään paranneltua suunnitelmaansa he olivat silminnähden innostuneita, vaikka ehdotus poikkesikin melko vähän alkuperäisestä mallista, jota he olivat kiivaasti vastustaneet. Lopuksi osapuolet sekoitettiin tasaisesti, ja jokainen ryhmä sai saman tehtävän: muodostaa mahdollisimman hyvä tulevaisuuden toimintamalli. Kun nämä esiteltiin, huomattiin, että ne olivat hyvin samanlaisia, ja mikä parasta, kaikki osallistujat pitivät näin synnytettyä mallia hyvänä. Se myös toteutettiin. Havaitsin, että ihmisten omaksuma rooli vaikutti heidän ajattelutapaansa enemmän kuin heidän alkuperäinen asenteensa muutosta kohtaan. Tämä oivallus oli yksi tärkeimpiä rakennusaineita myöhemmin kehittämällemme HOPE-tekniikalle. Miten minulle käy? HOPEn taustalla on niin sanottu miinakenttämalli. Sen mukaan muutokset saavat ihmisen kysymään miten minulle käy, ja niinpä hänen on lähes mahdotonta sitoutua muutoksiin, ennen kuin niiden herättämiin pelkoihin,

11 Muutos huoliin ja arveluihin on tamiseen. Käytännössä esitetty ratkaisuja. Pemuutamalle osallistujalle Miksi fiksut ihmiset rinteisesti näitä miinoannetaan ensin muutokeivät innostu järkeja on yritetty vähentää sen käynnistäjän rooli, ja vistä suunnitelmista? hyvällä tiedotuksella, heidän tulee suunnitella joka purkaakin osan aiempaa parempi toimintaniistä. HOPE -tekniikasmalli. Tämän jälkeen kaiksa perusturvallisuutta uhkaavat miinat ki avainhenkilöt kutsutaan yhteiseen, kuitenkin kaivetaan esille ja pohditaan, noin kolme tuntia kestävään analysoinmitä ongelmia muutokseen liittyy. Vaik- ti- ja kehitystilaisuuteen. Siinä suunnika kysymys vaikuttaa tekniseltä, ta- telma esitellään, sitä analysoidaan ja voitteena on, että ihmiset pääsevät siitä etsitään vahvuuksia ja heikkoukkunnolla puhumaan heitä askarrutta- sia sekä yhdessä että pienryhmissä. vista asioista. Muutosten johtamisessa Tulokset kerätään yhteiseen tauluun pitääkin käsitellä ennen kaikkea tun- ja esitellään. teita kuten pelkoa ja suuttumusta, ei Kun analyysit on tehty, käydään niinkään visioita tai strategioita. yhdessä esille nousseiden ongelmihopen perusidea on analysoida teh- en kimppuun, ja kukin osallistuja saa tyä muutosehdotusta siten, että kaikki valita näistä yhden ratkottavakseen. etsivät siitä yhtäaikaisesti sekä hyviä Näin suunnitelmaan tulee selkeitä paettä huonoja puolia. Näin ehkäistään rannuksia. Lopuksi sovitaan, miten tavanomainen vastakkainasettelu, ja prosessia jatketaan. kaikki saavat osallistua mallin paranmallin yksi parhaita puolia on, ettei asian käsittely jää koskaan junnaamaan paikoilleen, vaan siinä liikutaan kohti ratkaisua. Malli myös synnyttää yhteisen näkemyksen siitä, miten kunkin muutoksen kanssa kannattaa edetä edellyttäen toki, että prosessia vetävä henkilö hallitsee tekniikan. Ensimmäisellä kerralla onkin viisasta hyödyntää henkilöä, joka on perehtynyt menetelmään käytännössä. Tällaisia löytyy Innotiimistä kymmeniä. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Niko Helin,

12 ANALYYSI Minä ja työni -analyysi tunnesuhde omaan työhön Mihin viiteen tehtävään käytät työssäsi eniten aikaa? numeroi ne yhdestä viiteen ja laita numerot alleviivattuna nelikenttään lisää muita tehtäviäsi ja numeroi ne (kuudesta eteenpäin) ilman alleviivausta Mitkä viisi tehtävää ovat tuloksen kannalta tärkeimmät? kehystä tuloksen kannalta tärkeimmät tehtävät Mitä voit lisätä / vähentää / tehdä toisin? I N N O S T U S Innostavat haasteet Innostaa, mutta en (vielä) osaa hyvin Stressaavat tehtävät en osaa eikä edes kiinnosta Motivoitavat tehtävät Innostaa ja osaan Rutiinit ja pakkopullat osaan mutta ei (enää) innosta Innostavat haasteet Uusissa innostavissa tehtävissä kokemus ja osaaminen ovat vielä vähäisiä intoa riittää senkin edestä! Motivoivat tehtävät Motivoivissa tehtävissä osaaminen on lisääntynyt, näistä töistä nauttii ja onnistuu niissä. Stressaavat tehtävät Stressaavissa tai jopa ahdistavissa tehtävissä puuttuu motivaation lisäksi myös osaaminen. Rutiinit ja pakkopullat Osa tehtävistä on rutiinia tai muuttuu sellaiseksi ja pakkopullissa tunne on negatiivinen. Osaamiseltaan voi olla hyvä ammattilainen, mutta kipinä on hukassa. OSAAMINEN Tehtävä: Kalevi Sipinen Käy avautumassa tuloksistasi Innotiimin Facebook-sivustolla Kattavan palvelutarjontamme löydät Lisätietoja hyvinvointiin liittyvistä palveluista saat Erkki Lehtiseltä joko sähköpostitse tai puhelimitse Innotiimi järjestää työhyvinvointiseminaareja ja tapahtumia. Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää, voit ottaa yhteyttä Hanna Pohjolaan, tai p Tulevien tapahtumien lisätietoja löytyy myös netistä

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC)

Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Myötäinnon voima Meillä tämä toimii! Pirjo K Kuusela Yhteiskuntavastuujohtaja Personal Banking Nordea Finland Professional Certified Coach (PCC) Palveluyrityksen menestymisen ratkaisee asenne, osaaminen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA 2025 olemme valmentaneet yli 1000 organisaatiota menestykseen 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus

Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Suomalainen työelämä -taipumusten valossa -tutkimus Tämä tutkimus perustuu vuoden 28 aikana tehtyihin LTA-analyyseihin, joita oli noin 4 kappaletta. -esimiehiä aineistossa on noin 1 ja johtajia 6 -esimiesten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot