INNOTIIMI. Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7. Hyvinvointia työssä ja kotona s Strategia, Toivoa muutostuskaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOTIIMI. Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7. Hyvinvointia työssä ja kotona s. 4-6. Strategia, Toivoa muutostuskaan"

Transkriptio

1 Vapauttaa ja suuntaa yhteisöenergiaa TYÖHYVINVOINTI Hyvinvointia työssä ja kotona s. 4-6 Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7 Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu s. 8-9 Toivoa muutostuskaan s /2 2011

2 Mu uto Tiim kehi ien ttäm ine Työhyvinvointi s n Työhyvinvointi ovaus n In isu tiiv isten Ihm aminen joht n Palaverieinen m tä kehit Innotiimi uudistaa työelämää yhdessä asiakkaidensa kanssa Innotiimillä on 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Innotiimi tarjoaa konsultointi- valmennus- ja coachingpalveluja erityisesti näillä alueilla: innovatiivisuus, tiimien kehittäminen, muutos, ihmisten johtaminen, palaverien kehittäminen ja työhyvinvointi. Innotiimin asiakkaat kuvaavat työskentelytapaamme innovatiiviseksi, inhimilliseksi, ammattitaitoiseksi ja hyvin käytännönläheiseksi. Kuva Tuomas Linna Kehitämme innovoimaa! Innotiimi Oy Vapaalantie 2 A Vantaa Vastaava päätoimittaja: Niko Helin Toimittaja: Jussi Förbom Ulkoasu: Hanna Pohjola

3 Pääkirjoitus Kitkatonta työhyvinvointia Fritjof Capra on osuvasti todennut aikamme suurimmaksi haasteeksi kestävien yhteisöjen luomisen ja ylläpitämisen. Hän kiteyttää asian hyvin sanoessaan, että kestävän järjestelmän kitkattomuus riippuu sen osien välisestä yhteistyöstä. Heittäkäämme lisää haastetta ja pohtikaamme hieman työelämän yhteisöjä ja niiden hyvinvointia. Kun liitämme mukaan vielä yritysten tavoitteet ja työntekijöiden henkilökohtaisen elämäntilanteen haasteet, tarvitsemme todella luovia menetelmiä. Miten kehittää työelämää suuntaan, jossa ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssään nykyistä pidempään ja takaavat samalla organisaatioiden positiivisen tuloksen? Miten rakentaa organisaatio, jossa työntekijät ovat onnellisia, hyvinvoivia ja motivoituneita? Miten esimiehet voivat mahdollistaa hyvinvoinnin ja ohjata sitä? Kysymysten lista on pitkä. Työelämä on yhä enenevissä määrin henkisesti vaativaa, ja työntekijöiden henkilökohtaiset taidot ja yhteistyökyky vaikuttavat yritysten menestykseen. Monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat organisaatiorakenteet hämärtävät työyhteisön rooleja ja johtajuutta. Haasteita on siis runsaasti, mutta onneksi on myös kehitetty paljon hyviä työkaluja, ja uusia syntyy jatkuvasti. Hyvinvointiin panostetaan yrityksissä ja koko yhteiskunnassamme. Prosessi käynnistyy havahtumisesta, joka parhaimmassa tapauksessa tapahtuu sekä yksilö-, ryhmä- että organisaatiotasolla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty mittaus- ja työvälineitä, joilla voidaan tunnistaa työmotivaatiota ja työssä jaksamista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Työ edellyttää hyviä perustietoja organisaation toimivuudesta sekä henkilöiden työnkuvasta ja voimavaroista. Kun havahtuminen johtaa sataprosenttiseen vastuunottoon, voimme suunnata voimavaramme oikein. Joissakin organisaatioissa tämä on tarkoittanut muutosten helpottamista, joissakin työyhteisön toimivuuden parantamista, toisissa taas ihmisten erilaisuuden ja voimavarojen parempaa ymmärtämistä. On kysymys ihmisen hyvinvoinnista. Yksilötasolla hyviä tuloksia on saatu henkilökohtaiseen elämänhallintaan ja työnohjaukseen satsaamalla. Eri osa-alueista muodostuu yhdessä voimaannuttava organisaatiomalli, jota voidaan määrätietoisesti johtaa ja kehittää. Innotiimillä on yli 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Uskomme, että organisaation menestys kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Luomme työyhteisöjä, joissa henkilöstön hyvinvointi, luovuus, innostus ja oma-aloitteisuus kytkeytyvät liiketoiminnan tuloksiin eettisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Helena Kemppainen, hyvinvointikonsultti Helena Kemppainen

4 Case Hyvinvointia työssä ja Suomalaisen yhteiskunnan nopea kehitys on kasvattanut henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Haasteet kytkeytyvät arkielämän hallintaan, henkiseen koherenssiin ja mielenterveyteen. Olemme murroskohdassa, jossa kansalaisten henkinen työ- ja vapaa-ajan hyvinvointi on yhteiskunnallinen tehtävämme. Suomi tunnetaan rohkeana, tuotekehitysintensiivisenä maana, joka on jalostanut tietoteknisen osaamisensa huippuunsa. Olemmeko samalla kuitenkin sivuuttaneet työhyvinvointikysymykset ja jalostaneet työorientoituneen ja yksilökeskeisen kulttuurimme kyseenalaiseen huippuunsa? Onneksi on nähtävissä yhä enemmän esimerkkejä siitä, että työhyvinvoinnin merkitykseen on yrityksissä havahduttu. Honkarakenteella on jo usean vuoden ajan tehty työhyvinvointi- ja ilmapiiritutkimusta, johon ovat osallistuneet yrityksen Alajärven, Järvenpään ja Karstulan toimipisteiden henkilöstö sekä myyjät, edustajat ja urakoitsijat. Lisäksi viidelle johto- ja tai luottamustehtävissä olevalle henkilölle on tehty teemahaastattelu yrityksen työhyvinvointikäytännöistä. Viime vuosina asiaa on tutkittu tarkemmin henkilöstön osalta. Honkarakenne on ollut edelläkävijä luodessaan yritykseen henkilöstön hyvinvointiin tähtäävää strategiaa. Yrityksen arvoihin on kirjattu sana huolehtivaisuus ja työhyvinvontihankkeessa arvoa toteutetaan käytännössä. Työhyvinvointiin itsensä kehittämisen avulla Kyse on merkittävästä asiasta. Sitran tutkimusjohtaja Timo Hämäläinen siteeraa raportissaan Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Schellingiä (2006) ja Csikszentmihalyita (2006), jotka ovat kirjoittaneet pienten valintojen suurista vaikutuksista. Csikszentmihalyin mukaan maailmaa, jossa lapsemme ja heidän lapsensa tulevat elämään, rakennetaan hetki hetkeltä niillä valinnoilla, joihin kohdistamme psyykkisen energiamme. Näillä pienillä valinnoilla ja vähäpätöisillä päätöksillä on pitkällä aikavälillä yhtä paljon painoa kuin Napoleonin kaikilla sodilla yhteensä. Hämäläinen antaa esimerkkejä uudenlaisista hyvinvointiongelmista, joita ihmisten tekemät valinnat synnyttävät, kuten epäterveellisestä ravitsemuksesta ja riittämättömästä liikunnasta johtuva ylipaino tai elintasosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä. Hän mainitsee myös alkoholin, tupakan ja huumeiden aiheuttamat riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuuden sekä liiallisesta kulutuksesta johtuvan ylivelkaantumisen. Voimakas panostaminen työuraan ja harrastuksiin voi puolestaan heikentää ihmisten läheissuhteita tai synnyttää työperäisiä mielenterveysongelmia. Myös lasten kasvatus saattaa kärsiä työn dominoivasta asemasta ellei omien tarpeiden priorisoiminen sitten jopa viivästytä perheen perustamista, mistä voi edelleen seurata lapsettomuutta ja raskaita hoitoja. Nämä ja useat muut hyvinvointiongelmat nousevat lähes päivittäin esille uutisissa ja hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujien tuottamissa julkisissa kannanotoissa.

5 innovaatioiskut Case kotona Apua hektiseen elämäntilanteeseen Honkarakenteella on hyvinvoinnin parantamiseksi otettu uudenlaisia ja rohkeita askeleita. Vuonna 2008 käynnistyneessä hankkeessa tarkasteluun otettiin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Hankkeessa 30 talomyyjää, suunnittelijaa ja myynnin tukihenkilöä osallistui Amiedun noin kahden vuoden mittaiseen talomyyjäkoulutukseen. Koulutuksen loppuvaiheessa kartoitettiin kunkin osallistujan yksilöllinen elämäntilanne, toimintavalmius ja luontaiset taipumukset. Näin havaittiin kunkin omat vahvuudet ja pohdittiin, miten ne muutettaisiin henkilökohtaiseksi hyödyksi. Sen jälkeen käynnistettiin henkilökohtainen elämäntilannevalmennus ja yhteiset henkilöstövalmennuspäivät. Huomiota kiinnitettiin osallistujien arkielämän aktiviteetteihin ja ajankäyttöön sekä töissä että kotona. Talomyyjän elämä on usein hektistä työn ja perheen yhteensovittamista, ja useista valmennettavista tuntui, ettei aika riittänyt molemmista osa-alueista huolehtimiseen. Työ seurasi mukana kotiin, ja vapaa-ajan raja hämärtyi. Kun elämäntilanteet muuttuivat nopeasti ja arki oli tarkkaan ohjelmoitua suorittamista sekä kotona että töissä, elämänhallinnan ongelmat kärjistyivät. Hyvä valmennus muuttaa työtapoja Honkarakenteen suunnittelija ja itsenäinen alihankkijayrittäjä Marko Lehtonen oli mukana vuosina järjestetyssä talomyyjäkoulutuksessa ja henkilökohtaisessa valmennuksessa. Hänestä henkilökohtainen työhyvinvointi paranee, kun työyhteisö vahvistuu. Hyvä yhteishenki on tärkeää. On tunne, että en tee työtä yksin ja muut osaavat myös arvostaa työtäni. Tämä vaikuttaa suuresti työmotivaatiooni. Lehtonen sanoo, että valmennus sai hänet muuttamaan toimintatapojaan. Kiinnitän nyt huomiota ajankäyttööni, minkä koen suureksi hyödyksi. En enää haukkaa liian isoa kakkua, vaan mietin, millä ajalla kerkeän kunkin tehtävän hoitaa. Ennen otin tehtävät vastaan miettimättä etukäteen niihin kuluvaa aikaa ja kärsin siitä, että en saanut niitä ajoissa suoritettua. Tein töitä myös vapaa-ajalla. Nyt minulla on vapaa-aikaa ja aikaa itselleni ja perheelleni, sillä osaan suunnitella työaikani paremmin. Lehtonen suosittelee työhyvinvointivalmennusta ennen kaikkea nuorille, noin 30-vuotiaille yrittäjille, joilla on perhe ja pieniä lapsia. Hänet itsensä vasta sydänlihastulehdus sai havahtumaan siihen, että jotain on tehtävä. Onneksi Honkarakenteen työhyvinvointivalmennus sattui samaan aikaan, ja sain sen kautta valmennusta uuteen alkuun. Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, olisin ollut vastaavan valmennuksen tarpeessa jo kymmenen vuotta sitten. Teksti: Helena Kemppainen Kuva: Copyright Honkarakenne Oyj Lisätietoja: Helena Kemppainen

6 Case Hyvinvointia ja ajan suunnittelua Ajan käsite on erilainen eri kulttuureissa. Meillä eurooppalaisilla on suoraviivainen aikakäsitys miellämme ajan janana, jolla on alku ja loppu. Useissa itämaisissa kulttuureissa aika sen sijaan mielletään kehänä. Meillä jokaisella on myös luontainen taipumus tehdä asioita eri tavalla suhteessa aikaan. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedostaa, mikä on oma luontainen taipumuksemme, ja miten paljon tarvitsemme virkeää tekemistä ja miten paljon lepoa. Molempiin on syytä varata myös aikaa. Innotiimin Aktivos-Elämäntilanteenvalmennuksessa käymme asiakkaiden kanssa läpi useita eri aikakerroksia ja omaan ajankäyttöön liittyviä harjoituksia. Pohdimme yhdeksän vuoden aikajänteellä, minkä elämänalueen tulisi kunakin vuonna saada elämässämme päähuomio. Alueita ovat elämässä eteneminen eli ura, itsensä kehittäminen, perhe ja suku, vaurastuminen, oman maineen hallinta, rakkauselämä, luovuus, ystävyyssuhteet ja psyykkinen, fyysinen, sekä henkinen terveys. Pohdinnan tuloksena syntyy oman elämän strategiakartta, joka auttaa meitä hahmottamaan, mille elämän osa-alueille haluamme milloinkin kiinnittää huomiota, ja miten tämä vaikuttaa muihin elämänalueisiin tai miten voimme käyttää tiettyjä alueita toisten tukemiseen. Mallin avulla tiedostamme, vievätkö tekemämme asiat meitä siihen suuntaan, johon kulloinkin haluamme edetä. Ennen tätä harjoitusta on hyvä tehdä myös esimerkiksi elämäntehtäväharjoite ja minä ja oma elämäni -selvitys. Vuosisuunnitelman ohella on hyvä laatia kuukausisuunnitelma, jossa tehtäviä myös priorisoidaan. Tätä edeltää LTA-analyysi, jonka avulla selvitetään omat luontaiset ajattelu- ja toimintamallit. Analyysiä peilataan omaan ajankäyttöön liittyviin taipumuksiin, ja se kertoo, onko meillä tapana olla liikkeellä ajoissa vai olemmeko viime hetken suoriutujia. MTA- eli minä ja työni -analyysin avulla taas voimme havaita, millainen työ motivoi ja innostaa juuri meitä. Lopuksi tehtävät on hyvä sijoittaa neljään eri kategoriaan: tärkeät ja kiireiset, tärkeät ja ei-kiireiset, ei-tärkeät ja kiireiset, ei-tärkeät ja ei-kiireiset. Näin opitaan keskittymään oikeisiin asioihin ja löydetään aikaa sekä työhön että vapaa-aikaan. Lisää tietoa yllä mainituista malleista löytyy osoitteesta

7 Mittaaminen Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee Lähes mistä tahansa asiasta saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa esittämällä oikeanlaisia väittämiä. Mutta miten mitata työhyvinvointia, kun muuttujia on runsaasti ja vastaajilla on paljon pelissä? Yksinkertainen menetelmä työhyvinvoinnin arviointiin olisi kysyä toiselta: Mitenkäs töissä menee? Saisimme useita ihan hyvin, entä itsellä -vastauksia, joista olisi vaikea tehdä johtopäätöksiä. Voisimme tietysti esittää tarkempia kysymyksiä, kuten onko pomo ollut hyvällä tuulella? tai onko ollut kivoja hommia?. Näistä voisimme saada irti jo enemmän. Mittareiden kehittäjät ovat huomanneet, että lähes kaikista asioista saadaan suhteellisen luotettavaa esittämällä väittämiä, joihin vastaajat ottavat kantaa neliportaisella asteikolla. Väittämä voisi olla esimiehenne kohtelee teitä tasapuolisesti, ja vaihtoehdot seuraavia: todella vaikea yhtyä, hieman vaikea yhtyä, melko helppo yhtyä ja todella helppo yhtyä. Kun sama väittämä esitetään esimiehen kaikille alaisille, saadaan melko luotettava kuva siitä, miten tasapuoliseksi hänet koetaan. Ja kun tiedetään, että esimiesten johtamistyyli vaikuttaa työhyvinvointiin, voidaan vastauksista vetää johtopäätöksiä. Innotiimi on kehittänyt työhyvinvointia mittaavan työvälineen, jonka suurimmat vahvuudet ovat nopeus ja helppous: vastaaminen tapahtuu weblinkin kautta, ja siihen kuluu aikaa noin viisi minuuttia. Mittaria voi myös räätälöidä aiemmin käytetyn mittarin keskeisillä väittämillä, jolloin tulosten vertailtavuus säilyy. 20 perusväittämää jakautuvat neljälle osa-alueelle: esimiehen toimintatapa, oman työyhteisön toimivuus, oma työkyky ja nykyisen työn kiinnostavuus. Näistä kaksi ensimmäistä ovat ulkoisia tekijöitä, joihin on vaikea yksin vaikuttaa, kaksi jälkimmäistä taas sisäisiä tekijöitä, joita voi valinnoillaan muuttaa. Niistä väittämistä, joihin vastaajan on vaikea yhtyä, mittari esittää tarkentavia kysymyksiä. Näin se kerää sanallisia perusteluja siitä, miksi asia koetaan huonoksi. Mittari laskee osallistujalle hyvinvointia kuvaavan tunnusluvun, josta käy ilmi, miten tärkeäksi hän on kunkin osa-alueen kokenut. Tärkeimmiksi koetut tekijät saavat indeksissä suuremman painoarvon. Työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohta on, että ihmiset itse kantavat siitä suurimman vastuun. Siksi mittari tarjoaa osallistujille myös käytännön neuvoja. Toki esimiehillekin on tärkeää pitää henkilöstönsä hyvinvoinnista mahdollisimman hyvää huolta, onhan sillä todettu olevan positiivinen yhteys sekä työn tuottavuuteen että asiakaspalvelun laatuun. Innotiimin mittari tulostaa myös työryhmien hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut ja erittelee, mistä ne muodostuvat. Samoin raporttiin on koottu perusteluja sille, miksi jokin osa-alue on toista heikompi. Tulos puretaan ja toimenpiteitä arvioidaan koko työryhmän kesken. Samalla asetetaan seuraavan vuoden hyvinvointitavoitteet sekä luodaan suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Kari Helin,

8 Enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Strategia Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu Työhyvinvointi on ilmiö, ei esine. Se muodostuu monenlaisista tekijöistä, ja siksi myös keinojen, joilla siihen vaikutetaan, tulee olla moninaisia. Yksi liian vähän käytetty johtamisen työkalu työhyvinvoinnin parantamiseksi on strategia. Harva aihe on viime aikoina noussut keskusteluun yhtä paljon kuin työhyvinvointi ja jaksaminen. Mitä useampaan tapaukseen tutustuu, sitä monisyisemmältä kysymys vaikuttaa. Muistan erään konsultointikeikan, jossa työntekijät kuvailivat huonon työilmapiirin pesiytyneen seiniin. Vaikka tilaan käveli yksin illalla, huono ilmapiiri jotenkin leijui siellä, kertoi eräskin. Emme silti tosissamme pohtineet seinien purkua tai muuttoa, vaikka joku sitäkin ehdotti. Ratkaisut piilivät esimiesten yhteisissä toimenpiteissä, mutta niiden soveltaminen edellytti, että koko esimieskunta ymmärsi ongelman taustalla olevat syyt. Eräässä valmennustilaisuudessa he tekivät yhdessä tärkeän päätöksen: enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Esimiehet alkoivat puuttua asioihin, ja katso, ilmapiiri alkoi puhdistua. Pelko voi haitata muutosta Eräässä toisessa yrityksessä kahden eri tiimin piti yhdistää voimansa ja osaamisensa palvellakseen asiakkaita paremmin. Samalla piti valita yksi yhteinen IT-järjestelmä aikaisempien kolmen sijaan. Jostain syystä kaikki kehittäminen jumiutui ja johti riitoihin

9 Strategia sekä pahimmillaan pahoinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Työilmapiiri laski ja ihmiset voivat huonosti. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että kaiken takana olikin pelko työpaikkojen menettämisestä: jos valitsemme systeemin A, miten käy systeemien B ja C osaajille? Yrityksen oli aiemmin käyty yt-neuvotteluita, mutta koska pelkoa ei ollut sanallistettu, syntyi ongelmia. Toisessa coaching-tilanteessa esimies poti osaamattomuuttaan ja koki itsensä huonoksi sekä ammattilaisena että esimiehenä. Toivottomuus vaivasi miestä ja hän masentui eikä kyennyt muuhun kuin väkinäiseen työntekoon ja teennäiseen iloon. Jotta saatoimme testata hänen osaamistaan, sovimme ottavamme kokeilumaastoksi yhden vaikean työtilanteen, joka hänen tulisi ratkaista. Aluksi hän puuskutti ja voivotteli, mutta nimesi lopulta tunnin sisällä 11 askelta, joiden avulla voisi loogisesti ratkaista tilanteen. Kuukauden kuluttua vastaan käveli Naantalin aurinko: väsymys oli tiessään, ja vaikea asiakaskeissi ratkaistu. Siihen oli tarvittu vain hänen omia konkreettisia toimenpiteitään, joilla hän saattoi kuroa umpeen tulkinnan ja todellisuuden välisen kuilun. Strategia antaa luvan jättää pois Näissä kaikissa tapauksissa on ollut kyse tulkinnoista, jotka joko tukevat ihmisen jaksamista tai johtavat hyvinvoinnin heikkenemiseen. Yksi tulkintojen tekemisen avain on muistuttaa ihmisiä siitä, että sosiaalinen todellisuus perustuu ilmiöihin ja ilmenee ihmisille eri tavoin riippuen heidän kokemusmaailmastaan. Näkökulman vaihtaminen auttaa, sillä ilmiöt kuten työhyvinvointi eivät ole suoraviivaisia, vaan niillä on omat paikalliset tapansa. Siksi niiden määrittely on sekä vaikeaa että tärkeää. Yksi liian vähän käytetty näkökulma hyvinvointiin on strategia. Yhteisesti luotu strategia voi olla joskus työhyvinvoinnin paras työkalu, sillä se antaa luvan jättää jotain pois; ei enää päätöntä kaikkien asioiden perässä juoksentelua, vaan priorisointia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että strategiatyössä painon on oltava sanalla yhteisesti. Ylhäältä alas johdettua strategiaa, josta vain tiedotetaan työntekijöille, pidetään johdon puuhasteluna, ja se vain lisää turhautumista ja tuskaa. Sen sijaan mahdollisuus osallistua strategian tekoon ja itseä koskevaan päätöksentekoon lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Hyvä strategia lisää parhaimmillaan myös työn mielekkyyttä ja tarkoitusta, vaikka elämän tarkoituksen pohtiminen saattaakin työyhteisössä tuntua vieraalta. Tosiasiassa työ on kuitenkin niin suuri osa elämää, että sen merkityksen on syytä olla kohdallaan. Jos työsi tuntuu tarkoituksettomalta, ota yhteyttä ihan aluksi ainakin kollegoihin ja esimiehiin. Ja lue hyvinvointi mielessä myös yrityksesi strategiaa: mikä onkaan tärkeää ja mitä voit jättää pois? Teksti: Perttu Salovaara Lisätietoja: Perttu Salovaara, Johtajuuden uusi taide Sauer Erika, Salovaara Perttu, Mikkonen Anne-Maria & Ropo Arja Maailma on aivan toinen kuin vuosikymmeniä sitten, mutta johtamista ohjaavat sata vuotta sitten syntyneet perusajatukset. Ei ihme, että johtamisessa on ongelmia. -Strategiaguru Gary Hamel, Talouselämä 12/2008 Itsenäistä luovaa ajattelua korostavassa ympäristössä eivät perinteiset hierarkiaan perustuvat johtamismallit toimi. Miten pitää osaavimmat työntekijät yrityksen palveluksessa ja johtaa näiden luovaa itseilmaisua tuloksekkaan tekemisen suuntaan? Luovuuden ja tuloksellisuuden yhdistäminen on taiteen parissa työskenteleville tuttua satojen vuosien ajalta. Inspiraation ja oppien hakeminen taiteesta johtamiseen on maailmalla voimistuva suuntaus. Tämä kirja on ensimmäinen suomenkielinen esitys johtamisen, luovuuden ja taiteen yhteydestä. Johtajuuden uusi taide puhuttelee esimiehiä ja johtajia, jotka ottavat muutoshaasteen vakavasti ja haluavat uudistaa näkemystään johtajuudesta. Suurimmat johtamisosaamisen puutteet liittyvät ihmisten johtamiseen. Siinä tärkeään rooliin nousevat kokemuksellisuus, aistit ja tunteet - kaikki taiteen tekemisen olennaisia elementtejä, jotka nykypäivänä tarvitaan myös yritysjohdon käyttöön. Siten syntyy leadership, johtajuus! Kirjan myynti: Tiedekirjakauppa Taju, Tampereen yliopisto tai

10 Muutos Toivoa muutostuskaan Muutokset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin usein negatiivisesti, sillä ne aiheuttavat ylimääräistä henkistä kuormitusta. Jos ihmisten henkinen kestokyky on koetuksella, muutokset rasittavat mieltä usein liikaakin. Ylikuormaa voi kuitenkin purkaa avoimilla käsittelymalleilla, kuten Innotiimin HOPE-tekniikalla. Ihmiset omaksuvat muutostilanteissa useita erilaisia rooleja. Näistä ensimmäinen on muutosehdotuksen tekijä, joka avoimesti kyseenalaistaa aiemman toimintamallin ja ehdottaa tilalle jotain uutta. Ehdotuksen kannattajat reagoivat siihen korostamalla sen myönteisiä puolia, kun taas vastustajat nostavat esiin ehdotuksen heikkouksia. Neutraalin roolin omaksujat taas jättäytyvät tilanteessa tarkkailuasemiin. Rooleja ei valita tietoisesti, vaan ne pohjautuvat ihmisten sisäisiin taipumuksiin. Jotkut meistä ovat luonteeltaan innovaattoreita, nykyisten ajattelu- ja toimintamallien jatkuvia kyseenalaistajia ja uudistajia. Edistäjien taas on helppo nähdä ideoissa nopeasti hyviä puolia, ja he ovatkin innovaattoreille tärkeänä tukena. Kolmannen ihmistyypin ensimmäinen reaktio on kriittisen haastava ja idean heikkouksia korostava, kun taas neljännen ryhmän analyytikot ja poliitikot tarkastelevat ideaa eri kanteilta eivätkä heti ota kantaa sen toimivuuteen. Viimeiset ovat yhteisössä usein enemmistönä, kun taas kolmeen ensimmäiseen ryhmään kuuluu yleensä vain muutamia ihmisiä. Mielenkiintoinen havainto H = hyvät puolet O = ongelmat P = parannusehdotukset E = eteenpäin meneminen Vuosia sitten olin avustamassa eräässä muutoshankkeessa, jossa oli syntynyt voimakas vastakkainasettelu muutoksen kannattajien ja sen vastustajien välille. Kummankin osapuolen perustelut kuulostivat minusta kuitenkin järkeviltä. Niinpä jaoin 20 osallistujaa ensin kolmeen yhtä suureen ryhmään: Ensimmäiseen tulivat muutoksen innokkaimmat kannattajat, toiseen sen ahkerimmat vastustajat ja kolmanteen ne, jotka näkivät muutoksessa sekä hyvää että huonoa. Pyysin uudistuksen kannattajia ensin esittämään perustelunsa yksi kerrallaan. Vastustajien piti vain kuunnella ja kirjata ylös, millaisia ongelmia uudistus aiheuttaisi puhua ei saanut. Kolmas, neutraali ryhmä istui sivussa ja tarkkaili tilannetta. Kun uudistuksen kannattajat olivat käyttäneet heille varatut 20 minuuttia, pyysin vastustajia keskuudessaan osoittamaan suunnitelmasta viidestä seitsemään heikkoutta, jotka he sitten esittelivät. Nyt oli kannattajien vuoro vain kuunnella. Seuraavaksi pyysin ryhmittymiä vaihtamaan rooleja; uudistuksen kannattajista tehtiin sen vastustajia ja päinvastoin, ja neutraalin ryhmän tuli edelleen olla syrjässä. Sitten alkuperäiset vastustajat saivat korjata suunnitelmaa, jolloin he samalla ratkoivat esille nostamiaan ongelmia. Esitellessään paranneltua suunnitelmaansa he olivat silminnähden innostuneita, vaikka ehdotus poikkesikin melko vähän alkuperäisestä mallista, jota he olivat kiivaasti vastustaneet. Lopuksi osapuolet sekoitettiin tasaisesti, ja jokainen ryhmä sai saman tehtävän: muodostaa mahdollisimman hyvä tulevaisuuden toimintamalli. Kun nämä esiteltiin, huomattiin, että ne olivat hyvin samanlaisia, ja mikä parasta, kaikki osallistujat pitivät näin synnytettyä mallia hyvänä. Se myös toteutettiin. Havaitsin, että ihmisten omaksuma rooli vaikutti heidän ajattelutapaansa enemmän kuin heidän alkuperäinen asenteensa muutosta kohtaan. Tämä oivallus oli yksi tärkeimpiä rakennusaineita myöhemmin kehittämällemme HOPE-tekniikalle. Miten minulle käy? HOPEn taustalla on niin sanottu miinakenttämalli. Sen mukaan muutokset saavat ihmisen kysymään miten minulle käy, ja niinpä hänen on lähes mahdotonta sitoutua muutoksiin, ennen kuin niiden herättämiin pelkoihin,

11 Muutos huoliin ja arveluihin on tamiseen. Käytännössä esitetty ratkaisuja. Pemuutamalle osallistujalle Miksi fiksut ihmiset rinteisesti näitä miinoannetaan ensin muutokeivät innostu järkeja on yritetty vähentää sen käynnistäjän rooli, ja vistä suunnitelmista? hyvällä tiedotuksella, heidän tulee suunnitella joka purkaakin osan aiempaa parempi toimintaniistä. HOPE -tekniikasmalli. Tämän jälkeen kaiksa perusturvallisuutta uhkaavat miinat ki avainhenkilöt kutsutaan yhteiseen, kuitenkin kaivetaan esille ja pohditaan, noin kolme tuntia kestävään analysoinmitä ongelmia muutokseen liittyy. Vaik- ti- ja kehitystilaisuuteen. Siinä suunnika kysymys vaikuttaa tekniseltä, ta- telma esitellään, sitä analysoidaan ja voitteena on, että ihmiset pääsevät siitä etsitään vahvuuksia ja heikkoukkunnolla puhumaan heitä askarrutta- sia sekä yhdessä että pienryhmissä. vista asioista. Muutosten johtamisessa Tulokset kerätään yhteiseen tauluun pitääkin käsitellä ennen kaikkea tun- ja esitellään. teita kuten pelkoa ja suuttumusta, ei Kun analyysit on tehty, käydään niinkään visioita tai strategioita. yhdessä esille nousseiden ongelmihopen perusidea on analysoida teh- en kimppuun, ja kukin osallistuja saa tyä muutosehdotusta siten, että kaikki valita näistä yhden ratkottavakseen. etsivät siitä yhtäaikaisesti sekä hyviä Näin suunnitelmaan tulee selkeitä paettä huonoja puolia. Näin ehkäistään rannuksia. Lopuksi sovitaan, miten tavanomainen vastakkainasettelu, ja prosessia jatketaan. kaikki saavat osallistua mallin paranmallin yksi parhaita puolia on, ettei asian käsittely jää koskaan junnaamaan paikoilleen, vaan siinä liikutaan kohti ratkaisua. Malli myös synnyttää yhteisen näkemyksen siitä, miten kunkin muutoksen kanssa kannattaa edetä edellyttäen toki, että prosessia vetävä henkilö hallitsee tekniikan. Ensimmäisellä kerralla onkin viisasta hyödyntää henkilöä, joka on perehtynyt menetelmään käytännössä. Tällaisia löytyy Innotiimistä kymmeniä. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Niko Helin,

12 ANALYYSI Minä ja työni -analyysi tunnesuhde omaan työhön Mihin viiteen tehtävään käytät työssäsi eniten aikaa? numeroi ne yhdestä viiteen ja laita numerot alleviivattuna nelikenttään lisää muita tehtäviäsi ja numeroi ne (kuudesta eteenpäin) ilman alleviivausta Mitkä viisi tehtävää ovat tuloksen kannalta tärkeimmät? kehystä tuloksen kannalta tärkeimmät tehtävät Mitä voit lisätä / vähentää / tehdä toisin? I N N O S T U S Innostavat haasteet Innostaa, mutta en (vielä) osaa hyvin Stressaavat tehtävät en osaa eikä edes kiinnosta Motivoitavat tehtävät Innostaa ja osaan Rutiinit ja pakkopullat osaan mutta ei (enää) innosta Innostavat haasteet Uusissa innostavissa tehtävissä kokemus ja osaaminen ovat vielä vähäisiä intoa riittää senkin edestä! Motivoivat tehtävät Motivoivissa tehtävissä osaaminen on lisääntynyt, näistä töistä nauttii ja onnistuu niissä. Stressaavat tehtävät Stressaavissa tai jopa ahdistavissa tehtävissä puuttuu motivaation lisäksi myös osaaminen. Rutiinit ja pakkopullat Osa tehtävistä on rutiinia tai muuttuu sellaiseksi ja pakkopullissa tunne on negatiivinen. Osaamiseltaan voi olla hyvä ammattilainen, mutta kipinä on hukassa. OSAAMINEN Tehtävä: Kalevi Sipinen Käy avautumassa tuloksistasi Innotiimin Facebook-sivustolla Kattavan palvelutarjontamme löydät Lisätietoja hyvinvointiin liittyvistä palveluista saat Erkki Lehtiseltä joko sähköpostitse tai puhelimitse Innotiimi järjestää työhyvinvointiseminaareja ja tapahtumia. Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää, voit ottaa yhteyttä Hanna Pohjolaan, tai p Tulevien tapahtumien lisätietoja löytyy myös netistä

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä 360 arvioinnissa kerätään palautetta henkilöiden, lähinnä esimiesten, toimintatapojen kehittämistä varten. Asteluku 360 kuvaa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Kehityskeskustelu Heini Leino sijoitusasiantuntija Nordea Pankki Oyj Työnohjausmenetelmä: kehityskeskustelu Johtamisen perustyökalu Osa yrityksen henkilöstöhallintoa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot