INNOTIIMI. Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7. Hyvinvointia työssä ja kotona s Strategia, Toivoa muutostuskaan
|
|
- Eveliina Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vapauttaa ja suuntaa yhteisöenergiaa TYÖHYVINVOINTI Hyvinvointia työssä ja kotona s. 4-6 Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee s. 7 Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu s. 8-9 Toivoa muutostuskaan s /2 2011
2 Mu uto Tiim kehi ien ttäm ine Työhyvinvointi s n Työhyvinvointi ovaus n In isu tiiv isten Ihm aminen joht n Palaverieinen m tä kehit Innotiimi uudistaa työelämää yhdessä asiakkaidensa kanssa Innotiimillä on 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Innotiimi tarjoaa konsultointi- valmennus- ja coachingpalveluja erityisesti näillä alueilla: innovatiivisuus, tiimien kehittäminen, muutos, ihmisten johtaminen, palaverien kehittäminen ja työhyvinvointi. Innotiimin asiakkaat kuvaavat työskentelytapaamme innovatiiviseksi, inhimilliseksi, ammattitaitoiseksi ja hyvin käytännönläheiseksi. Kuva Tuomas Linna Kehitämme innovoimaa! Innotiimi Oy Vapaalantie 2 A Vantaa Vastaava päätoimittaja: Niko Helin Toimittaja: Jussi Förbom Ulkoasu: Hanna Pohjola
3 Pääkirjoitus Kitkatonta työhyvinvointia Fritjof Capra on osuvasti todennut aikamme suurimmaksi haasteeksi kestävien yhteisöjen luomisen ja ylläpitämisen. Hän kiteyttää asian hyvin sanoessaan, että kestävän järjestelmän kitkattomuus riippuu sen osien välisestä yhteistyöstä. Heittäkäämme lisää haastetta ja pohtikaamme hieman työelämän yhteisöjä ja niiden hyvinvointia. Kun liitämme mukaan vielä yritysten tavoitteet ja työntekijöiden henkilökohtaisen elämäntilanteen haasteet, tarvitsemme todella luovia menetelmiä. Miten kehittää työelämää suuntaan, jossa ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssään nykyistä pidempään ja takaavat samalla organisaatioiden positiivisen tuloksen? Miten rakentaa organisaatio, jossa työntekijät ovat onnellisia, hyvinvoivia ja motivoituneita? Miten esimiehet voivat mahdollistaa hyvinvoinnin ja ohjata sitä? Kysymysten lista on pitkä. Työelämä on yhä enenevissä määrin henkisesti vaativaa, ja työntekijöiden henkilökohtaiset taidot ja yhteistyökyky vaikuttavat yritysten menestykseen. Monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat organisaatiorakenteet hämärtävät työyhteisön rooleja ja johtajuutta. Haasteita on siis runsaasti, mutta onneksi on myös kehitetty paljon hyviä työkaluja, ja uusia syntyy jatkuvasti. Hyvinvointiin panostetaan yrityksissä ja koko yhteiskunnassamme. Prosessi käynnistyy havahtumisesta, joka parhaimmassa tapauksessa tapahtuu sekä yksilö-, ryhmä- että organisaatiotasolla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty mittaus- ja työvälineitä, joilla voidaan tunnistaa työmotivaatiota ja työssä jaksamista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Työ edellyttää hyviä perustietoja organisaation toimivuudesta sekä henkilöiden työnkuvasta ja voimavaroista. Kun havahtuminen johtaa sataprosenttiseen vastuunottoon, voimme suunnata voimavaramme oikein. Joissakin organisaatioissa tämä on tarkoittanut muutosten helpottamista, joissakin työyhteisön toimivuuden parantamista, toisissa taas ihmisten erilaisuuden ja voimavarojen parempaa ymmärtämistä. On kysymys ihmisen hyvinvoinnista. Yksilötasolla hyviä tuloksia on saatu henkilökohtaiseen elämänhallintaan ja työnohjaukseen satsaamalla. Eri osa-alueista muodostuu yhdessä voimaannuttava organisaatiomalli, jota voidaan määrätietoisesti johtaa ja kehittää. Innotiimillä on yli 25 vuoden kokemus organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessien ihmiskeskeisestä ohjaamisesta. Uskomme, että organisaation menestys kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Luomme työyhteisöjä, joissa henkilöstön hyvinvointi, luovuus, innostus ja oma-aloitteisuus kytkeytyvät liiketoiminnan tuloksiin eettisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Helena Kemppainen, hyvinvointikonsultti Helena Kemppainen
4 Case Hyvinvointia työssä ja Suomalaisen yhteiskunnan nopea kehitys on kasvattanut henkisen hyvinvoinnin merkitystä. Haasteet kytkeytyvät arkielämän hallintaan, henkiseen koherenssiin ja mielenterveyteen. Olemme murroskohdassa, jossa kansalaisten henkinen työ- ja vapaa-ajan hyvinvointi on yhteiskunnallinen tehtävämme. Suomi tunnetaan rohkeana, tuotekehitysintensiivisenä maana, joka on jalostanut tietoteknisen osaamisensa huippuunsa. Olemmeko samalla kuitenkin sivuuttaneet työhyvinvointikysymykset ja jalostaneet työorientoituneen ja yksilökeskeisen kulttuurimme kyseenalaiseen huippuunsa? Onneksi on nähtävissä yhä enemmän esimerkkejä siitä, että työhyvinvoinnin merkitykseen on yrityksissä havahduttu. Honkarakenteella on jo usean vuoden ajan tehty työhyvinvointi- ja ilmapiiritutkimusta, johon ovat osallistuneet yrityksen Alajärven, Järvenpään ja Karstulan toimipisteiden henkilöstö sekä myyjät, edustajat ja urakoitsijat. Lisäksi viidelle johto- ja tai luottamustehtävissä olevalle henkilölle on tehty teemahaastattelu yrityksen työhyvinvointikäytännöistä. Viime vuosina asiaa on tutkittu tarkemmin henkilöstön osalta. Honkarakenne on ollut edelläkävijä luodessaan yritykseen henkilöstön hyvinvointiin tähtäävää strategiaa. Yrityksen arvoihin on kirjattu sana huolehtivaisuus ja työhyvinvontihankkeessa arvoa toteutetaan käytännössä. Työhyvinvointiin itsensä kehittämisen avulla Kyse on merkittävästä asiasta. Sitran tutkimusjohtaja Timo Hämäläinen siteeraa raportissaan Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Schellingiä (2006) ja Csikszentmihalyita (2006), jotka ovat kirjoittaneet pienten valintojen suurista vaikutuksista. Csikszentmihalyin mukaan maailmaa, jossa lapsemme ja heidän lapsensa tulevat elämään, rakennetaan hetki hetkeltä niillä valinnoilla, joihin kohdistamme psyykkisen energiamme. Näillä pienillä valinnoilla ja vähäpätöisillä päätöksillä on pitkällä aikavälillä yhtä paljon painoa kuin Napoleonin kaikilla sodilla yhteensä. Hämäläinen antaa esimerkkejä uudenlaisista hyvinvointiongelmista, joita ihmisten tekemät valinnat synnyttävät, kuten epäterveellisestä ravitsemuksesta ja riittämättömästä liikunnasta johtuva ylipaino tai elintasosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä. Hän mainitsee myös alkoholin, tupakan ja huumeiden aiheuttamat riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuuden sekä liiallisesta kulutuksesta johtuvan ylivelkaantumisen. Voimakas panostaminen työuraan ja harrastuksiin voi puolestaan heikentää ihmisten läheissuhteita tai synnyttää työperäisiä mielenterveysongelmia. Myös lasten kasvatus saattaa kärsiä työn dominoivasta asemasta ellei omien tarpeiden priorisoiminen sitten jopa viivästytä perheen perustamista, mistä voi edelleen seurata lapsettomuutta ja raskaita hoitoja. Nämä ja useat muut hyvinvointiongelmat nousevat lähes päivittäin esille uutisissa ja hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujien tuottamissa julkisissa kannanotoissa.
5 innovaatioiskut Case kotona Apua hektiseen elämäntilanteeseen Honkarakenteella on hyvinvoinnin parantamiseksi otettu uudenlaisia ja rohkeita askeleita. Vuonna 2008 käynnistyneessä hankkeessa tarkasteluun otettiin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Hankkeessa 30 talomyyjää, suunnittelijaa ja myynnin tukihenkilöä osallistui Amiedun noin kahden vuoden mittaiseen talomyyjäkoulutukseen. Koulutuksen loppuvaiheessa kartoitettiin kunkin osallistujan yksilöllinen elämäntilanne, toimintavalmius ja luontaiset taipumukset. Näin havaittiin kunkin omat vahvuudet ja pohdittiin, miten ne muutettaisiin henkilökohtaiseksi hyödyksi. Sen jälkeen käynnistettiin henkilökohtainen elämäntilannevalmennus ja yhteiset henkilöstövalmennuspäivät. Huomiota kiinnitettiin osallistujien arkielämän aktiviteetteihin ja ajankäyttöön sekä töissä että kotona. Talomyyjän elämä on usein hektistä työn ja perheen yhteensovittamista, ja useista valmennettavista tuntui, ettei aika riittänyt molemmista osa-alueista huolehtimiseen. Työ seurasi mukana kotiin, ja vapaa-ajan raja hämärtyi. Kun elämäntilanteet muuttuivat nopeasti ja arki oli tarkkaan ohjelmoitua suorittamista sekä kotona että töissä, elämänhallinnan ongelmat kärjistyivät. Hyvä valmennus muuttaa työtapoja Honkarakenteen suunnittelija ja itsenäinen alihankkijayrittäjä Marko Lehtonen oli mukana vuosina järjestetyssä talomyyjäkoulutuksessa ja henkilökohtaisessa valmennuksessa. Hänestä henkilökohtainen työhyvinvointi paranee, kun työyhteisö vahvistuu. Hyvä yhteishenki on tärkeää. On tunne, että en tee työtä yksin ja muut osaavat myös arvostaa työtäni. Tämä vaikuttaa suuresti työmotivaatiooni. Lehtonen sanoo, että valmennus sai hänet muuttamaan toimintatapojaan. Kiinnitän nyt huomiota ajankäyttööni, minkä koen suureksi hyödyksi. En enää haukkaa liian isoa kakkua, vaan mietin, millä ajalla kerkeän kunkin tehtävän hoitaa. Ennen otin tehtävät vastaan miettimättä etukäteen niihin kuluvaa aikaa ja kärsin siitä, että en saanut niitä ajoissa suoritettua. Tein töitä myös vapaa-ajalla. Nyt minulla on vapaa-aikaa ja aikaa itselleni ja perheelleni, sillä osaan suunnitella työaikani paremmin. Lehtonen suosittelee työhyvinvointivalmennusta ennen kaikkea nuorille, noin 30-vuotiaille yrittäjille, joilla on perhe ja pieniä lapsia. Hänet itsensä vasta sydänlihastulehdus sai havahtumaan siihen, että jotain on tehtävä. Onneksi Honkarakenteen työhyvinvointivalmennus sattui samaan aikaan, ja sain sen kautta valmennusta uuteen alkuun. Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, olisin ollut vastaavan valmennuksen tarpeessa jo kymmenen vuotta sitten. Teksti: Helena Kemppainen Kuva: Copyright Honkarakenne Oyj Lisätietoja: Helena Kemppainen
6 Case Hyvinvointia ja ajan suunnittelua Ajan käsite on erilainen eri kulttuureissa. Meillä eurooppalaisilla on suoraviivainen aikakäsitys miellämme ajan janana, jolla on alku ja loppu. Useissa itämaisissa kulttuureissa aika sen sijaan mielletään kehänä. Meillä jokaisella on myös luontainen taipumus tehdä asioita eri tavalla suhteessa aikaan. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedostaa, mikä on oma luontainen taipumuksemme, ja miten paljon tarvitsemme virkeää tekemistä ja miten paljon lepoa. Molempiin on syytä varata myös aikaa. Innotiimin Aktivos-Elämäntilanteenvalmennuksessa käymme asiakkaiden kanssa läpi useita eri aikakerroksia ja omaan ajankäyttöön liittyviä harjoituksia. Pohdimme yhdeksän vuoden aikajänteellä, minkä elämänalueen tulisi kunakin vuonna saada elämässämme päähuomio. Alueita ovat elämässä eteneminen eli ura, itsensä kehittäminen, perhe ja suku, vaurastuminen, oman maineen hallinta, rakkauselämä, luovuus, ystävyyssuhteet ja psyykkinen, fyysinen, sekä henkinen terveys. Pohdinnan tuloksena syntyy oman elämän strategiakartta, joka auttaa meitä hahmottamaan, mille elämän osa-alueille haluamme milloinkin kiinnittää huomiota, ja miten tämä vaikuttaa muihin elämänalueisiin tai miten voimme käyttää tiettyjä alueita toisten tukemiseen. Mallin avulla tiedostamme, vievätkö tekemämme asiat meitä siihen suuntaan, johon kulloinkin haluamme edetä. Ennen tätä harjoitusta on hyvä tehdä myös esimerkiksi elämäntehtäväharjoite ja minä ja oma elämäni -selvitys. Vuosisuunnitelman ohella on hyvä laatia kuukausisuunnitelma, jossa tehtäviä myös priorisoidaan. Tätä edeltää LTA-analyysi, jonka avulla selvitetään omat luontaiset ajattelu- ja toimintamallit. Analyysiä peilataan omaan ajankäyttöön liittyviin taipumuksiin, ja se kertoo, onko meillä tapana olla liikkeellä ajoissa vai olemmeko viime hetken suoriutujia. MTA- eli minä ja työni -analyysin avulla taas voimme havaita, millainen työ motivoi ja innostaa juuri meitä. Lopuksi tehtävät on hyvä sijoittaa neljään eri kategoriaan: tärkeät ja kiireiset, tärkeät ja ei-kiireiset, ei-tärkeät ja kiireiset, ei-tärkeät ja ei-kiireiset. Näin opitaan keskittymään oikeisiin asioihin ja löydetään aikaa sekä työhön että vapaa-aikaan. Lisää tietoa yllä mainituista malleista löytyy osoitteesta
7 Mittaaminen Onko mitta täysi? Selvitä, miten teillä menee Lähes mistä tahansa asiasta saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa esittämällä oikeanlaisia väittämiä. Mutta miten mitata työhyvinvointia, kun muuttujia on runsaasti ja vastaajilla on paljon pelissä? Yksinkertainen menetelmä työhyvinvoinnin arviointiin olisi kysyä toiselta: Mitenkäs töissä menee? Saisimme useita ihan hyvin, entä itsellä -vastauksia, joista olisi vaikea tehdä johtopäätöksiä. Voisimme tietysti esittää tarkempia kysymyksiä, kuten onko pomo ollut hyvällä tuulella? tai onko ollut kivoja hommia?. Näistä voisimme saada irti jo enemmän. Mittareiden kehittäjät ovat huomanneet, että lähes kaikista asioista saadaan suhteellisen luotettavaa esittämällä väittämiä, joihin vastaajat ottavat kantaa neliportaisella asteikolla. Väittämä voisi olla esimiehenne kohtelee teitä tasapuolisesti, ja vaihtoehdot seuraavia: todella vaikea yhtyä, hieman vaikea yhtyä, melko helppo yhtyä ja todella helppo yhtyä. Kun sama väittämä esitetään esimiehen kaikille alaisille, saadaan melko luotettava kuva siitä, miten tasapuoliseksi hänet koetaan. Ja kun tiedetään, että esimiesten johtamistyyli vaikuttaa työhyvinvointiin, voidaan vastauksista vetää johtopäätöksiä. Innotiimi on kehittänyt työhyvinvointia mittaavan työvälineen, jonka suurimmat vahvuudet ovat nopeus ja helppous: vastaaminen tapahtuu weblinkin kautta, ja siihen kuluu aikaa noin viisi minuuttia. Mittaria voi myös räätälöidä aiemmin käytetyn mittarin keskeisillä väittämillä, jolloin tulosten vertailtavuus säilyy. 20 perusväittämää jakautuvat neljälle osa-alueelle: esimiehen toimintatapa, oman työyhteisön toimivuus, oma työkyky ja nykyisen työn kiinnostavuus. Näistä kaksi ensimmäistä ovat ulkoisia tekijöitä, joihin on vaikea yksin vaikuttaa, kaksi jälkimmäistä taas sisäisiä tekijöitä, joita voi valinnoillaan muuttaa. Niistä väittämistä, joihin vastaajan on vaikea yhtyä, mittari esittää tarkentavia kysymyksiä. Näin se kerää sanallisia perusteluja siitä, miksi asia koetaan huonoksi. Mittari laskee osallistujalle hyvinvointia kuvaavan tunnusluvun, josta käy ilmi, miten tärkeäksi hän on kunkin osa-alueen kokenut. Tärkeimmiksi koetut tekijät saavat indeksissä suuremman painoarvon. Työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohta on, että ihmiset itse kantavat siitä suurimman vastuun. Siksi mittari tarjoaa osallistujille myös käytännön neuvoja. Toki esimiehillekin on tärkeää pitää henkilöstönsä hyvinvoinnista mahdollisimman hyvää huolta, onhan sillä todettu olevan positiivinen yhteys sekä työn tuottavuuteen että asiakaspalvelun laatuun. Innotiimin mittari tulostaa myös työryhmien hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut ja erittelee, mistä ne muodostuvat. Samoin raporttiin on koottu perusteluja sille, miksi jokin osa-alue on toista heikompi. Tulos puretaan ja toimenpiteitä arvioidaan koko työryhmän kesken. Samalla asetetaan seuraavan vuoden hyvinvointitavoitteet sekä luodaan suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Kari Helin,
8 Enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Strategia Strategia, työhyvinvoinnin paras työkalu Työhyvinvointi on ilmiö, ei esine. Se muodostuu monenlaisista tekijöistä, ja siksi myös keinojen, joilla siihen vaikutetaan, tulee olla moninaisia. Yksi liian vähän käytetty johtamisen työkalu työhyvinvoinnin parantamiseksi on strategia. Harva aihe on viime aikoina noussut keskusteluun yhtä paljon kuin työhyvinvointi ja jaksaminen. Mitä useampaan tapaukseen tutustuu, sitä monisyisemmältä kysymys vaikuttaa. Muistan erään konsultointikeikan, jossa työntekijät kuvailivat huonon työilmapiirin pesiytyneen seiniin. Vaikka tilaan käveli yksin illalla, huono ilmapiiri jotenkin leijui siellä, kertoi eräskin. Emme silti tosissamme pohtineet seinien purkua tai muuttoa, vaikka joku sitäkin ehdotti. Ratkaisut piilivät esimiesten yhteisissä toimenpiteissä, mutta niiden soveltaminen edellytti, että koko esimieskunta ymmärsi ongelman taustalla olevat syyt. Eräässä valmennustilaisuudessa he tekivät yhdessä tärkeän päätöksen: enää ongelmista ei voi vaieta, vaan kissa pitää nostaa pöydälle. Esimiehet alkoivat puuttua asioihin, ja katso, ilmapiiri alkoi puhdistua. Pelko voi haitata muutosta Eräässä toisessa yrityksessä kahden eri tiimin piti yhdistää voimansa ja osaamisensa palvellakseen asiakkaita paremmin. Samalla piti valita yksi yhteinen IT-järjestelmä aikaisempien kolmen sijaan. Jostain syystä kaikki kehittäminen jumiutui ja johti riitoihin
9 Strategia sekä pahimmillaan pahoinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Työilmapiiri laski ja ihmiset voivat huonosti. Vasta myöhemmin kävi ilmi, että kaiken takana olikin pelko työpaikkojen menettämisestä: jos valitsemme systeemin A, miten käy systeemien B ja C osaajille? Yrityksen oli aiemmin käyty yt-neuvotteluita, mutta koska pelkoa ei ollut sanallistettu, syntyi ongelmia. Toisessa coaching-tilanteessa esimies poti osaamattomuuttaan ja koki itsensä huonoksi sekä ammattilaisena että esimiehenä. Toivottomuus vaivasi miestä ja hän masentui eikä kyennyt muuhun kuin väkinäiseen työntekoon ja teennäiseen iloon. Jotta saatoimme testata hänen osaamistaan, sovimme ottavamme kokeilumaastoksi yhden vaikean työtilanteen, joka hänen tulisi ratkaista. Aluksi hän puuskutti ja voivotteli, mutta nimesi lopulta tunnin sisällä 11 askelta, joiden avulla voisi loogisesti ratkaista tilanteen. Kuukauden kuluttua vastaan käveli Naantalin aurinko: väsymys oli tiessään, ja vaikea asiakaskeissi ratkaistu. Siihen oli tarvittu vain hänen omia konkreettisia toimenpiteitään, joilla hän saattoi kuroa umpeen tulkinnan ja todellisuuden välisen kuilun. Strategia antaa luvan jättää pois Näissä kaikissa tapauksissa on ollut kyse tulkinnoista, jotka joko tukevat ihmisen jaksamista tai johtavat hyvinvoinnin heikkenemiseen. Yksi tulkintojen tekemisen avain on muistuttaa ihmisiä siitä, että sosiaalinen todellisuus perustuu ilmiöihin ja ilmenee ihmisille eri tavoin riippuen heidän kokemusmaailmastaan. Näkökulman vaihtaminen auttaa, sillä ilmiöt kuten työhyvinvointi eivät ole suoraviivaisia, vaan niillä on omat paikalliset tapansa. Siksi niiden määrittely on sekä vaikeaa että tärkeää. Yksi liian vähän käytetty näkökulma hyvinvointiin on strategia. Yhteisesti luotu strategia voi olla joskus työhyvinvoinnin paras työkalu, sillä se antaa luvan jättää jotain pois; ei enää päätöntä kaikkien asioiden perässä juoksentelua, vaan priorisointia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että strategiatyössä painon on oltava sanalla yhteisesti. Ylhäältä alas johdettua strategiaa, josta vain tiedotetaan työntekijöille, pidetään johdon puuhasteluna, ja se vain lisää turhautumista ja tuskaa. Sen sijaan mahdollisuus osallistua strategian tekoon ja itseä koskevaan päätöksentekoon lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Hyvä strategia lisää parhaimmillaan myös työn mielekkyyttä ja tarkoitusta, vaikka elämän tarkoituksen pohtiminen saattaakin työyhteisössä tuntua vieraalta. Tosiasiassa työ on kuitenkin niin suuri osa elämää, että sen merkityksen on syytä olla kohdallaan. Jos työsi tuntuu tarkoituksettomalta, ota yhteyttä ihan aluksi ainakin kollegoihin ja esimiehiin. Ja lue hyvinvointi mielessä myös yrityksesi strategiaa: mikä onkaan tärkeää ja mitä voit jättää pois? Teksti: Perttu Salovaara Lisätietoja: Perttu Salovaara, perttu.salovaara@innotiimi.com, Johtajuuden uusi taide Sauer Erika, Salovaara Perttu, Mikkonen Anne-Maria & Ropo Arja Maailma on aivan toinen kuin vuosikymmeniä sitten, mutta johtamista ohjaavat sata vuotta sitten syntyneet perusajatukset. Ei ihme, että johtamisessa on ongelmia. -Strategiaguru Gary Hamel, Talouselämä 12/2008 Itsenäistä luovaa ajattelua korostavassa ympäristössä eivät perinteiset hierarkiaan perustuvat johtamismallit toimi. Miten pitää osaavimmat työntekijät yrityksen palveluksessa ja johtaa näiden luovaa itseilmaisua tuloksekkaan tekemisen suuntaan? Luovuuden ja tuloksellisuuden yhdistäminen on taiteen parissa työskenteleville tuttua satojen vuosien ajalta. Inspiraation ja oppien hakeminen taiteesta johtamiseen on maailmalla voimistuva suuntaus. Tämä kirja on ensimmäinen suomenkielinen esitys johtamisen, luovuuden ja taiteen yhteydestä. Johtajuuden uusi taide puhuttelee esimiehiä ja johtajia, jotka ottavat muutoshaasteen vakavasti ja haluavat uudistaa näkemystään johtajuudesta. Suurimmat johtamisosaamisen puutteet liittyvät ihmisten johtamiseen. Siinä tärkeään rooliin nousevat kokemuksellisuus, aistit ja tunteet - kaikki taiteen tekemisen olennaisia elementtejä, jotka nykypäivänä tarvitaan myös yritysjohdon käyttöön. Siten syntyy leadership, johtajuus! Kirjan myynti: Tiedekirjakauppa Taju, Tampereen yliopisto tai
10 Muutos Toivoa muutostuskaan Muutokset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin usein negatiivisesti, sillä ne aiheuttavat ylimääräistä henkistä kuormitusta. Jos ihmisten henkinen kestokyky on koetuksella, muutokset rasittavat mieltä usein liikaakin. Ylikuormaa voi kuitenkin purkaa avoimilla käsittelymalleilla, kuten Innotiimin HOPE-tekniikalla. Ihmiset omaksuvat muutostilanteissa useita erilaisia rooleja. Näistä ensimmäinen on muutosehdotuksen tekijä, joka avoimesti kyseenalaistaa aiemman toimintamallin ja ehdottaa tilalle jotain uutta. Ehdotuksen kannattajat reagoivat siihen korostamalla sen myönteisiä puolia, kun taas vastustajat nostavat esiin ehdotuksen heikkouksia. Neutraalin roolin omaksujat taas jättäytyvät tilanteessa tarkkailuasemiin. Rooleja ei valita tietoisesti, vaan ne pohjautuvat ihmisten sisäisiin taipumuksiin. Jotkut meistä ovat luonteeltaan innovaattoreita, nykyisten ajattelu- ja toimintamallien jatkuvia kyseenalaistajia ja uudistajia. Edistäjien taas on helppo nähdä ideoissa nopeasti hyviä puolia, ja he ovatkin innovaattoreille tärkeänä tukena. Kolmannen ihmistyypin ensimmäinen reaktio on kriittisen haastava ja idean heikkouksia korostava, kun taas neljännen ryhmän analyytikot ja poliitikot tarkastelevat ideaa eri kanteilta eivätkä heti ota kantaa sen toimivuuteen. Viimeiset ovat yhteisössä usein enemmistönä, kun taas kolmeen ensimmäiseen ryhmään kuuluu yleensä vain muutamia ihmisiä. Mielenkiintoinen havainto H = hyvät puolet O = ongelmat P = parannusehdotukset E = eteenpäin meneminen Vuosia sitten olin avustamassa eräässä muutoshankkeessa, jossa oli syntynyt voimakas vastakkainasettelu muutoksen kannattajien ja sen vastustajien välille. Kummankin osapuolen perustelut kuulostivat minusta kuitenkin järkeviltä. Niinpä jaoin 20 osallistujaa ensin kolmeen yhtä suureen ryhmään: Ensimmäiseen tulivat muutoksen innokkaimmat kannattajat, toiseen sen ahkerimmat vastustajat ja kolmanteen ne, jotka näkivät muutoksessa sekä hyvää että huonoa. Pyysin uudistuksen kannattajia ensin esittämään perustelunsa yksi kerrallaan. Vastustajien piti vain kuunnella ja kirjata ylös, millaisia ongelmia uudistus aiheuttaisi puhua ei saanut. Kolmas, neutraali ryhmä istui sivussa ja tarkkaili tilannetta. Kun uudistuksen kannattajat olivat käyttäneet heille varatut 20 minuuttia, pyysin vastustajia keskuudessaan osoittamaan suunnitelmasta viidestä seitsemään heikkoutta, jotka he sitten esittelivät. Nyt oli kannattajien vuoro vain kuunnella. Seuraavaksi pyysin ryhmittymiä vaihtamaan rooleja; uudistuksen kannattajista tehtiin sen vastustajia ja päinvastoin, ja neutraalin ryhmän tuli edelleen olla syrjässä. Sitten alkuperäiset vastustajat saivat korjata suunnitelmaa, jolloin he samalla ratkoivat esille nostamiaan ongelmia. Esitellessään paranneltua suunnitelmaansa he olivat silminnähden innostuneita, vaikka ehdotus poikkesikin melko vähän alkuperäisestä mallista, jota he olivat kiivaasti vastustaneet. Lopuksi osapuolet sekoitettiin tasaisesti, ja jokainen ryhmä sai saman tehtävän: muodostaa mahdollisimman hyvä tulevaisuuden toimintamalli. Kun nämä esiteltiin, huomattiin, että ne olivat hyvin samanlaisia, ja mikä parasta, kaikki osallistujat pitivät näin synnytettyä mallia hyvänä. Se myös toteutettiin. Havaitsin, että ihmisten omaksuma rooli vaikutti heidän ajattelutapaansa enemmän kuin heidän alkuperäinen asenteensa muutosta kohtaan. Tämä oivallus oli yksi tärkeimpiä rakennusaineita myöhemmin kehittämällemme HOPE-tekniikalle. Miten minulle käy? HOPEn taustalla on niin sanottu miinakenttämalli. Sen mukaan muutokset saavat ihmisen kysymään miten minulle käy, ja niinpä hänen on lähes mahdotonta sitoutua muutoksiin, ennen kuin niiden herättämiin pelkoihin,
11 Muutos huoliin ja arveluihin on tamiseen. Käytännössä esitetty ratkaisuja. Pemuutamalle osallistujalle Miksi fiksut ihmiset rinteisesti näitä miinoannetaan ensin muutokeivät innostu järkeja on yritetty vähentää sen käynnistäjän rooli, ja vistä suunnitelmista? hyvällä tiedotuksella, heidän tulee suunnitella joka purkaakin osan aiempaa parempi toimintaniistä. HOPE -tekniikasmalli. Tämän jälkeen kaiksa perusturvallisuutta uhkaavat miinat ki avainhenkilöt kutsutaan yhteiseen, kuitenkin kaivetaan esille ja pohditaan, noin kolme tuntia kestävään analysoinmitä ongelmia muutokseen liittyy. Vaik- ti- ja kehitystilaisuuteen. Siinä suunnika kysymys vaikuttaa tekniseltä, ta- telma esitellään, sitä analysoidaan ja voitteena on, että ihmiset pääsevät siitä etsitään vahvuuksia ja heikkoukkunnolla puhumaan heitä askarrutta- sia sekä yhdessä että pienryhmissä. vista asioista. Muutosten johtamisessa Tulokset kerätään yhteiseen tauluun pitääkin käsitellä ennen kaikkea tun- ja esitellään. teita kuten pelkoa ja suuttumusta, ei Kun analyysit on tehty, käydään niinkään visioita tai strategioita. yhdessä esille nousseiden ongelmihopen perusidea on analysoida teh- en kimppuun, ja kukin osallistuja saa tyä muutosehdotusta siten, että kaikki valita näistä yhden ratkottavakseen. etsivät siitä yhtäaikaisesti sekä hyviä Näin suunnitelmaan tulee selkeitä paettä huonoja puolia. Näin ehkäistään rannuksia. Lopuksi sovitaan, miten tavanomainen vastakkainasettelu, ja prosessia jatketaan. kaikki saavat osallistua mallin paranmallin yksi parhaita puolia on, ettei asian käsittely jää koskaan junnaamaan paikoilleen, vaan siinä liikutaan kohti ratkaisua. Malli myös synnyttää yhteisen näkemyksen siitä, miten kunkin muutoksen kanssa kannattaa edetä edellyttäen toki, että prosessia vetävä henkilö hallitsee tekniikan. Ensimmäisellä kerralla onkin viisasta hyödyntää henkilöä, joka on perehtynyt menetelmään käytännössä. Tällaisia löytyy Innotiimistä kymmeniä. Teksti: Kari Helin Lisätietoja: Niko Helin,
12 ANALYYSI Minä ja työni -analyysi tunnesuhde omaan työhön Mihin viiteen tehtävään käytät työssäsi eniten aikaa? numeroi ne yhdestä viiteen ja laita numerot alleviivattuna nelikenttään lisää muita tehtäviäsi ja numeroi ne (kuudesta eteenpäin) ilman alleviivausta Mitkä viisi tehtävää ovat tuloksen kannalta tärkeimmät? kehystä tuloksen kannalta tärkeimmät tehtävät Mitä voit lisätä / vähentää / tehdä toisin? I N N O S T U S Innostavat haasteet Innostaa, mutta en (vielä) osaa hyvin Stressaavat tehtävät en osaa eikä edes kiinnosta Motivoitavat tehtävät Innostaa ja osaan Rutiinit ja pakkopullat osaan mutta ei (enää) innosta Innostavat haasteet Uusissa innostavissa tehtävissä kokemus ja osaaminen ovat vielä vähäisiä intoa riittää senkin edestä! Motivoivat tehtävät Motivoivissa tehtävissä osaaminen on lisääntynyt, näistä töistä nauttii ja onnistuu niissä. Stressaavat tehtävät Stressaavissa tai jopa ahdistavissa tehtävissä puuttuu motivaation lisäksi myös osaaminen. Rutiinit ja pakkopullat Osa tehtävistä on rutiinia tai muuttuu sellaiseksi ja pakkopullissa tunne on negatiivinen. Osaamiseltaan voi olla hyvä ammattilainen, mutta kipinä on hukassa. OSAAMINEN Tehtävä: Kalevi Sipinen Käy avautumassa tuloksistasi Innotiimin Facebook-sivustolla Kattavan palvelutarjontamme löydät Lisätietoja hyvinvointiin liittyvistä palveluista saat Erkki Lehtiseltä joko sähköpostitse erkki.lehtinen@innotiimi.com tai puhelimitse Innotiimi järjestää työhyvinvointiseminaareja ja tapahtumia. Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää, voit ottaa yhteyttä Hanna Pohjolaan, hanna.pohjola@innotiimi.com tai p Tulevien tapahtumien lisätietoja löytyy myös netistä
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotMinä työssäni kartoitus
Minä työssäni kartoitus 15.5.2015 1 Mikä on Minä työssäni -kartoitus? työväline joka on kehitetty nopeaksi ja kattavaksi nykytilanteen kuvaamiseksi omasta sekäosaamisen ettämotivaation näkökulmista minä
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotKlassinen 360 palaute DEMO
Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotKOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje
KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje Miniopas Mitä koutsaus on? Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on tehokas työkalu. Se on tulostavoitteista ja konkreettiseen toimintaan tähtäävää.
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotMITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti
MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotStrategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni
Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten
Lisätiedot360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.
360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTyöhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset
Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotYrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.
Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista
LisätiedotTulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät , Helsinki
Tulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät 21.8.2018, Helsinki 106 vuotta suomalaisen työn puolesta Kotimaisen Työn Liitto perustettiin 1912.
LisätiedotTutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä. Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta
Tutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta Juhlapuheissa toitotetaan itseohjautuvuutta - kysyttäessä suomalainen työelämä
Lisätiedot360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä
Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä 360 arvioinnissa kerätään palautetta henkilöiden, lähinnä esimiesten, toimintatapojen kehittämistä varten. Asteluku 360 kuvaa
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotHYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö
HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVoimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10
Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotViremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza
Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994
LisätiedotTavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015
Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
Lisätiedot