7/2009. Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2009. Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä"

Transkriptio

1 7/2009 Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä

2 sisältö 14 Työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako tarkistaa ensisammutuskalustoa. 10 Esimiesten on kuunneltava ja alaisten on kerrottava, jotta t yöpaikan solmukohdat voidaan avata. Näin toimitaan Vahasella. Pääkirjoitus... 5 Kunnon työtä jokaiselle Uutisia... 6 Kolumni... 8 Jukka Vuori: Työuran uurtajat kunniaan Puheenjohtajan palsta... 9 Työssä jaksava on luova Edunvalvontaa Teemana hyvä työ Kynnys lähestyä esimiehiä on oltava matala Työsuojeluvaltuutettu huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla Työaikapankki syntyi yhteistyöllä Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa Valtakunnansovittelija uskoo sovittelujärjestelmään Osaaminen Kunnon työstä keskeinen työnteon muoto Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua Yhteiskunnasta Näin suitsitaan ilmastonmuutos Insinöörijärjestöillä on oma ilmasto-ohjelma Totta ja tutkittua Työelämän muutos haastaa hyvinvoinnin Big Mac -indeksi kertoo palkansaajien ostovoimasta Maailmalta Dublinin säätiö tarjoaa tietoa ja tilastoja EWC on yrityksensä näköinen Oikeutta Ylitöistä voidaan maksaa erillisellä kiinteällä korvauksella EYT:n ennakkoratkaisu Fujitsu Siemensin jutussa Opiskelijasivut Uutisia Jäsenetuja Mennen tullen Järjestöasiaa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 numero 7/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Jyväskylän Energiassa on käytössä työaikapankki. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Uuden Insinööriliiton jäsentietopalvelun väki auttaa jäseniä monissa pulmissa puhelimitse, sähköpostilla ja internetissä. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen. ALENNUS 2,2 snt/l Korotettu alennus on voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä.

5 pääkirjoitus Kunnon työtä jokaiselle Lokakuu 2009 Ilona Mäenpää Onko onnellisuus elämän päämäärä? Niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen, fi losofoi Aristoteles jo aikoinaan. Talous on vain väline, jolla hyvää elämää voi toteuttaa. Rahan hankkimisella on rajansa. Yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Myös yli kaksi tuhatta vuotta myöhemmin tehdyt onnellisuustutkimukset kyseenalaistavat väitteen siitä, että taloudellinen kasvu itsearvoisesti lisäisi ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Onnellisen elämän tärkeimpinä tekijöinä pidetään perhesuhteita, terveydentilaa, työtä, luottamusta, vapautta ja aatteellisia arvoja. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin onnellisia, mutta harva pitää itseään hyvätuloisena. Palkansaajien keskeisiä huolia ovat lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvu. Moni kokee oikeutetusti voimattomuutta ja turhautuu, kun hyvä työkään ei turvaa työpaikkaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kansallisessa arvo- ja asennetutkimuksessa 2009 laajaa tukea saa näkemys, että työntekijöiden nykyistä laajempi osallistuminen yritysten päätöksentekoon hyödyttäisi yhteiskuntaa. EVAn tekemien vuoteen 2020 yltävien tulevaisuuden skenaarioiden mukaan ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat niin, että yksilöiden ja yhteisön hyvinvointi on taloudellista tulosta tärkeämpää. Kestävän kehityksen ja vapaa-ajan arvostus vahvistuvat, yritysten yhteiskuntavastuu korostuu maailmanlaajuisesti ja työmarkkinoista tulee työntekijöiden markkinat. Työnantajat joutuvat houkuttelemaan väkeä ja yritysten arvomaailman merkitys korostuu kilpailtaessa työvoimasta. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike nosti Kunnon työ -teemapäivänä lokakuussa esiin todellisen työn merkityksen lisäarvon tuottamisessa. Ihmisten on voitava luottaa työsuhteiden turvallisuuteen ja siihen, että palkalla myös pystyy elämään. Varmuus työstä ei ole neuvottelukysymys. Työ mahdollistaa hyvän elämän, jossa perustarpeet tyydyttyvät. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Laittomia ylitöitä on edelleen paljon Työsuojelupiirit tarkastivat viime vuonna työaikakirjanpidon työpaikalla. Ylitöiden valvonnassa tarvittava työaikakirjanpito puuttui kokonaan viidellä prosentilla tarkastetuista työpaikoista ja oli puutteellinen joka kymmenennellä. Noin puolessa työpaikoista, joiden työaikakirjanpito voitiin tarkastaa, teetettiin ylitöitä. Ylitöissä ei ilmennyt merkittäviä muutoksia edellisvuosiin. Valvonnalla ei ole vielä pystytty kokonaan estämään laittomien ylitöiden teettämistä. Työntekijän kohtuuttomat ylityömäärät aiheuttavat lepoaikojen puuttuessa sekä fyysistä että henkistä kuormittumista. Työaikojen valvonta on jatkossakin työsuojeluvalvonnan painopistealueena. Työaikalaki määrää työnantajan pitämään työaikakirjanpitoa työntekijän tekemistä työtunneista. Laki sallii vuositasolla työntekijälle 250 tuntia ylitöitä. Lisäksi voidaan paikallisesti sopimalla teettää 80 ylityötuntia lisää. Työnantajan on seurattava ylitöiden kertymistä ja puututtava tilanteeseen välittömästi, mikäli lain sallimat raja-arvot ovat ylittymässä. Tietoliikennealalla alkoi sopimukseton tila Tietoalojen työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat edelleen erittäin kaukana toisistaan niin raha- kuin tekstikysymyksissä. Koska nykyinen työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa, alalla alkoi sopimukseton tila. Neuvottelut jatkuvat vasta 21. lokakuuta. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja, kunnes uusi tes on hyväksytty. YTN seuraa tarkasti tietoalojen sopimusneuvotteluja ja kehottaa työntekijäosapuolta pysymään tiukkana neuvottelujen edetessä. Alan vastuullinen asiamies Matti Koskinen toteaa, että Tietotekniikan palvelualoilla on muuta teknologiateollisuutta paremmat edellytykset ostovoiman turvaavaan palkkaratkaisuun. YTN on selvästi ilmaissut tahtonsa ja valmiutensa neuvottelupöydän ääreen, mutta ei ole tavoitteelleen vielä vihreää valoa nykyisiltä neuvotteluosapuolilta saanut. Koskinen arvioi molemmilla tahoilla olevan omat ennakkoluulonsa asian suhteen, mutta toivoo osapuolten näkevän YTN:n neuvotteluihin osallistumisen suuren hyödyn hyvinkin pikaisesti. Uusi sopimus huolto- ja kunnossapidon ylemmille toimihenkilöille Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta, joka koskee huolto- ja kunnossapitopalvelualan ylempiä toimihenkilöitä. Sopimus on räätälöity erityisesti teollisuuden kunnossapitoon erikoistunutta Maintpartneria varten. Yritys irtautui Fortumista itsenäiseksi yhtiöksi marraskuussa Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa. Uusi työehtosopimus koskee noin 50 Suomessa työskentelevää ylempää toimihenkilöä. YTN korostaa, ettei se ole varsinaisesti tavoittelemassa uutta sopimusalaa, vaan pitää uutta työehtosopimusta yrityskohtaisesti räätälöitynä ratkaisuna. Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen suunnitellaan uutta yhteistoiminta-asiamiehen virkaa. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on valvoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijaisena tehtävänä on antaa ohjeita lakien soveltamiseksi. Asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Lakiehdotus on valmisteltu kolmikantaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuussa. Vacon lomauttaa 160 toimihenkilöä Taajuusmuuttajia valmistava Vacon lomauttaa Suomessa 160 ylempää toimihenkilöä määräajaksi. Vaconin mukaan toimihenkilöiden lomautusaika on tänä vuonna seitsemän päivää ja ensi vuonna enintään 30 työpäivää. Neuvotteluissa sovittiin lisäksi vapaaehtoisista vapaista ja lomarahojen vaihdosta vapaiksi. Kulujen vähennystavoite vastaa 30 henkilötyövuotta tänä ja ensi vuonna. Vacon työllistää Suomessa yhteensä yli 660 henkilöä Vaasassa, Tampereella ja Vantaalla. Metso irtisanoo lähes sata Konepajayhtiö Metso antaa potkut lähes 100 työntekijälle. Irtisanomiset kohdistuvat voimakkaimmin Automaatioliiketoimintayksikköön Helsingin, Tampereen ja Kajaanin toimipisteissä. Lisäksi yhtiö lomauttaa työntekijöitään. Irtisanomisten määrä pieneni alkuperäisestä, sillä Metso arvioi yt-neuvottelujen alkaessa, että supistustarve olisi jopa 160 henkilöä. Syynä irtisanomisiin on Metson mukaan metsäteollisuuden pysyvä rakennemuutos. Yli sai tukea IAET-kassasta elokuussa IAET-kassan uusimpien tilastojen mukaan tuensaajien määrä oli elokuussa Luku oli 49 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa. Tämän vuoden elokuussa tuensaajista kokonaan työttömänä oli 64 prosenttia, kokonaan lomautettuina oli 27 prosenttia ja lyhytkestoista tai osa-aikatyötä teki 9 prosenttia. IAET-kassan tiedoista käy ilmi, että elokuussa Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä, jotka ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, on kokonaan työttömiä noin 54 prosenttia, lomautettuja 38 prosenttia ja lähes 9 prosenttia teki lyhennettyä työaikaa. 6

7 Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja Suunnittelualan voimainkoitos alkoi ILO juhlii 90 vuottaan Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun ensimmäisen maailmansodan raunioille perustettiin Versaillesin sopimuksella Kansainliitto. Samassa sopimuksessa päätettiin myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn perustamisesta. Suomi liittyi järjestöön heti ensimmäisten mukana vuonna ILOn kolmikantaisesti luomista normeista on tullut keskeisiä kulmakiviä monelle työelämän ulottuvuudelle. Järjestö juhlii keskellä maailmantalouden yhtä pahimmista kriiseistä. ILOn julistus globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vetoaa ILOn jäsenvaltioihin kehottaen niitä sitoutumaan sosiaali- ja talouspolitiikkaan, joka edistää ja toteuttaa ILOn ihmisarvoisen työn määritelmää ja siihen sisältyviä perustavotteita: työllisyyttä, sosiaalista suojelua, sosiaalista vuoropuhelua ja kolmikantaperiaatetta sekä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioit tamista. Julistus korostaa tavoitteiden keskinäistä yhteyttä: ne ovat erottamattomia ja tukevat toisiaan. Julistuksen täytäntöönpano velvoittaa sekä ILOa että jäsenvaltioita. Julistus vetoaa myös muihin kansainvälisiin ja alueellisiin yhteisöihin ja kehottaa näitä edistämään edellä mainittuja tavoitteita. Julistukseen liittyvä seurantajärjestelmä edellyttää jäsenmaiden raportoivan ILOlle siitä, miten ne edistyvät edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa. Julistuksen vaikutusta seurataan vuosittaisissa työkonferensseissa. Neuvottelut suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta alkoivat syyskuun lopussa odottavissa tunnelmissa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n alan taustaryhmä on linjannut neuvottelutavoitteet, joita pohjustaa keväällä jäsenille tehty kysely. Siinä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaaminen, yt-neuvotteluihin ja irtisanomistilanteisiin liittyvät asiat sekä lisätyön korvaus nousivat tärkeimmiksi tavoitteiksi. Insinöörikunnan näkökulmasta ala on varsin keskeinen, sillä UIL:n jäsenistä jopa työskentelee suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa. Neuvottelutilanteen varsinkin palkankorotusten suhteen voi hyvällä syyllä sanoa olevan varsin haasteellinen useasta syystä. Ensinnäkin, kansantalouden tilanne on edelleen haastava ja työllisyystilanne heikkenee yleisesti ottaen edelleen. Tosin alan työllisyystilanne on pysynyt varsin hyvänä, eikä vastaavaa henkilöstön vähentämistä ole ollut kuin eri teollisuustoimialoilla. Toisen merkittävän haasteen luo Elinkeinoelämän Keskusliiton luoma palkka-ankkuriajattelu. Ajattelun ytimessä on lasikaton rakentaminen teknologiateollisuuden palkankorotustason 0,5 prosentin kohdalle. Eli tulevissa sopimusratkaisuissa muilla toimialoilla ei työnantajan näkemyksen mukaan voi mennä tämän korotustason yli. Tämä linjaus on sikäli erikoinen, että samaan aikaan painotetaan toimialojen ja yritysten erilaisuutta sekä paikallisuuden merkitystä. Tilanne kuitenkin tekee mahdolliseksi monien hyvien tekstikysymysten viemisen eteenpäin. Uskonkin neuvottelujen keskittyvän pitkäksi aikaa juuri laadullisten kysymysten ympärille. Kun niissä on saavutettu hyväksyttäviä tuloksia, siirrytään taloudellisten kysymysten pariin. Palkankorotuksien osalta keskeiseen rooliin nousee korotustason lisäksi korotusten muoto ja rakenne. Viime sopimusratkaisussa sovittiin useampi paikallisesti neuvoteltava erä. Noususuhdanteessa mekanismi vielä toimi, mutta tämän vuoden keväänä työnantaja osoitti taloudellisessa taantumassa haluttomuutta neuvotella työehtosopimuksen mahdollistavasta erästä ja osoitti näin paikallisuuden riskit todellisiksi. Tämä kävi ilmi keväällä tehdystä luottamusmieskyselystä. Uskon vakaasti, että alan neuvottelijoilla, luottamusmiehillä ja jäsenkunnalla riittää tahtoa ja uskoa tuoda loppuvuodesta kotiin hyvä, uusi työehtosopimus. Tätä tavoitetta varten toivotankin asianosaisille kylmiä hermoja ja kuumaa toimintaa neuvottelujen tueksi. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Jukka Vuori tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Työuran uurtajat kunniaan Työelämän kiihtyvä murros ja muutokset työorganisaatioissa tuottavat työntekijöille haastavia tilanteita. Urasiirtymissä täytyy tehdä vaikeita ratkaisuja ja omaksua uusia toimintatapoja. Epävarmuus omasta työsuhteesta ja -urasta voi muodostua uhkaksi työntekijän terveydelle ja motivaatiolle. Kilpailukyvyn lisääntyvä painottaminen sekä epävarmuuden kasvu ovat lisänneet uusien valmiuksien ja tuen tarvetta työelämässä pärjäämiseksi, muutoksiin varautumiseksi ja oman työn hallitsemiseksi. Kokeneiden työntekijöiden täytyy muutosten paineessa päivittää osaamistaan läpi työuran. Työterveyslaitoksessa kehitetty Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä edistää työntekijöiden ja esimiesten urahallintaa, osaamista, hyvinvointia ja valmistautuneisuutta työelämän muutostilanteisiin sekä työyhteisöjen vuorovaikutteista työotetta. Menetelmän toteutuksessa pyritään yhdistämään työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tieto työterveyden sekä ammatillisten taitojen ja valmennuksen alueella. Ryhmien aikana osallistujat pohtivat vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan, asettavat erilaisia työelämätavoitteita, omaksuvat uusia vuorovaikutustapoja sekä saavat välineitä henkilökohtaisten uratavoitteiden saavuttamiseksi. Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi. Työntekijän työn hallintaa ja terveyttä voidaan lisätä joko työntekijän terveyden voimavaroja ja selviytymistä parantamalla, työympäristöä ja työyhteisöä kehittämällä tai yhtaikaa molemmilla tavoilla. Jos työ on erikoistunutta ja siinä on paljon vaikutusmahdollisuuksia, työntekijään keskittyvät interventiot ovat tehokkaampia kuin organisaatioon kohdistuvat. Työssä, jossa on vähän vaikutusmahdollisuuksia, tarvitaan enemmän työympäristöön liittyviä ja organisaatiotason muutoksia. Voimavarojen hallinnalla on yhä keskeisempi merkitys työssä koetun hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkojen mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ei tässä suhteessa ole paljoa hyödynnetty. Ryhmäinterventiolla on todettu olevan välittömiä myönteisiä vaikutuksia. Työtavoitteet lisääntyvät; erityisesti lisääntyvät ajanhallintaan ja työtehtävien tai työn vaihtoon sekä yrittäjyyteen liittyvät tavoitteet. Osallistujien myönteistä kokemusta lisää se, että he saavat kerrankin työssään vapaasti pohtia omaa asemaansa työelämässä ja avata omia tavoitteitaan työpaikalla. Työterveyslaitoksella tehty tutkimus tuotti arvokasta tietoa työorganisaatioissa tapahtuvan voimavaroja lisäävän ryhmäintervention vaikutuksista työntekijöiden työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen. Myöhemmin tutkitaan vielä työn imun, masennusoireiden ja työeläke päätösten sekä toisaalta työhön sitoutumisen ja työssä jatkamisen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi. 8

9 puheenjohtajan palsta Työssä jaksava on luova ja antaa parhaan työpanoksen Lokakuu 2009 Pertti Porokari Työhyvinvoinnin ja etenkin henkinen työssäjaksamisen merkitys korostuu nykyisessä hektisessä suoritusyhteiskunnassa. Vain virkeä ja hyvässä työvireessä oleva työntekijä jaksaa olla motivoitunut. Yritysten pitää kiinnittää henkiseen jaksamiseen ja työympäristön kehittämiseen erityistä huomiota. Loppuun uupunut työntekijä ei ole kenenkään etu ja tulee yhteiskunnallekin kalliiksi. Vastaavasti jaksava ja ajantasaiset tiedot omaava osaaja on yrityksen arvokkain voimavara. Henkinen jaksaminen on myös koetuksella lomautetuilla ja työttömillä, eivätkä työterveyshuollon palvelutkaan ole kuin työsuhteisten käytössä. Julkisen terveydenhoitojärjestelmän on kyettävä auttamaan apua tarvitsevien yhä suurenevaa joukkoa. Jatkuvan yt-uhan alla oleminen käy todella voimille. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia. Ammattiyhdistysliike on historiansa aikana pystynyt merkittävästi helpottamaan työssäkäyvien perhe-elämää. Yksikään työelämän laki ei tule voimaan ilman, että liitot vaikuttavat sen sisältöön. Vuonna 1965 siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, vuonna 1971 tuli neliviikkoinen vuosiloma ja vuonna 1977 talviloma. Vuonna 1974 saatiin seitsemän kuukauden äitiysloma. Vuonna 1981 tuli voimaan sairausja äitiyspäivärahauudistus. Vuonna 1996 tuli käyttöön vuorotteluvapaa, joka juuri saavutettiin pysyväksi käytännöksi. Helposti tuntuu, että merkittävät työelämän saavutukset ovat jotain niin kauan sitten tapahtunutta, että ne mielletään itsestään selvyydeksi ja unohdetaan, miten ne on saatu aikaan. Mikään ei ole itsestäänselvyys, vaan kaikista työelämän pelisäännöistä joudutaan jatkuvasti vääntämään. Viimeisimpänä on vielä tuoreessa muistissa eläkeiän yksipuolinen nostoyritys. Jokaisella on oikeus säälliseen työpaikkaan näin kansainvälisen työjärjestö ILO:n 90-vuotisjuhlavuotena. Hyvää loppusyksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Kynnys lähestyä esimiehiä ylintä johtoa myöten on oltava matala Hyvässä työpaikassa on hyvä henkilöstö sekä hyvät johtajat ja esimiehet. Hyvällä työpaikalla kaikista asioista voidaan ja uskalletaan puhua: myös niistä vaikeista, jotka eivät ole aina niin mieluisia. Vahanen-konserni on kasvanut koko 2000-luvun. Kun insinööriopiskelija Pasi Parviainen aloitti Vahasella harjoittelijana vuonna 1995, väkeä oli kolmisenkymmentä. Nyt koko konsernissa työskentelee lähes 400 henkilöä neljässä eri maassa ja usealla eri paikkakunnalla Suomessa. Henkilöstöstä kaksi kolmannesta on ylempiä toimihenkilöitä. Olen nähnyt organisaation kasvun läheltä, viimeiset viisi vuotta laboratorioyksikön päällikkönä toiminut Parviainen sanoo. Hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. Hänen mielestään hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. Kaikkea ei tarvitse pureskella valmiiksi, vaan täytyy antaa ihmisten itsekin oivaltaa ja kehittyä. Siitä saa työn mielekkyyttä. Päällikkö painottaa, että tavoitteita pitää kuitenkin olla, jotta jokainen ymmärtää, miksi työpaikalla ollaan. Laboratorioyksikössä työskentelee toistakymmentä asiantuntijaa. Harjoittelijoita lukuun ottamatta kaikki ovat valmistuneita eri koulutusohjelmista joko ammatti- tai tiedekorkeakoulusta. Nuorimmat ovat parikymppisiä, vanhimmat ovat osa-aikaeläkkeellä. Meillä on mestari oppipoika -pari. Yksikkömme kokenein mentoroi opiskelijaa, joka kehittyy asiantuntijaksi. Koetamme luoda työpareja, joissa kokemusta ja tietotaitoa siirretään. Parviaisen mukaan ikäjakauma on esimiehelle haastava, koska työssä tör- Laboratorioyksikön päällikkö Pasi Parviainen (etualalla) tutkii henkilöstönsä kanssa rakennusmateriaalien vaurioitumista ja pitkäaikaiskestävyyttä. Jaakko Säntti (vas.), Jarno Komulainen, Terhi Markkula ja Tuomas Väisänen seuraavat tilannetta. mää myös henkilöstöasioihin, kuten eläköitymiseen tai muuttuviin perhekuvioihin. Näissä minun ei tarvitse olla yksin, sillä hyvä henkilöstöpalveluyksik- 10

11 kö tukee esimiehiä ja antaa tarvittaessa ohjeita. Hyvä esimiestyö edistää jaksamista Vahasella nähdään esimiestyön merkitys hyvinvoivalle työyhteisölle. Jo useamman vuoden talossa on ollut räätälöity esimiesvalmennus, johon osallistuvat kaikki esimiestyötä tekevät aina tiiminvetäjistä ylimpään johtoon. Esimieskoulutus yhdenmukaistaa toimintatapoja, jotta eri yksiköissä ei ole erilaisia tapoja toimia ja jotta kaikilla olisi samat perusteet päätöksentekoon. Asiantuntijaorganisaatioissa esimiehet ovat yleensä itse olleet asiantuntijoita ennen esimieskauttaan, itsekin asiantuntijana kymmenisen vuotta ollut Parviainen kertoo. Sitä kautta ymmärtää asiantuntijoiden ongelmia ja osaa asettua heidän erilaisiin tilanteisiinsa. Vahasella esimiespolulle lähtöä edeltää yhteinen harkinta ja tehtävään valmistautuminen, mihin saa tukea talon henkilöstöpalveluista ja koulutusjärjestelmästä. Vankka asiantuntijuus ei saa olla ykköskriteeri, kun uusia esimiehiä valitaan, sanoo konsernin palvelukeskuksen johtaja Anita Aalto. Esimiehen on oivallettava, että esimiestyöhön on varattava aikaa ja perustehtävä on muiden johtaminen ja esimiestyö. On myös uskallettava luopua > > > UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta asiantuntijuudesta: ei tarvitse enää olla kaikesta tietävä. Konsernissa kunnioitetaan kannustavia esimies- ja alaistaitoja. Sekä esimiehiltä että alaisilta edellytetään aktiivisuutta, oma-aloitteellisuutta ja palautteenantoa. Alaiset kasvattavat itselleen hyvän esimiehen, yhtiössä sanotaan. Aallon mukaan esimiehiä tuetaan, mutta samalla asiantuntijoille viestitetään, että on oikeus edellyttää itselleen hyvää esimiespalvelua. Hän kertoo, että suunnitelmallisen esimieskoulutuksen aikana keskinäinen sparraaminen ja tukeminen ovat kehittyneet: esimiehet pitävät yhteyttä keskenään. Aimo harppaus ajankäytössä ja palautteenannossa Ajankäytön hallinnan sisäistämisen seurauksena olen enemmän henkilöstön käytettävissä. Nykyään varaan järjestelmällisesti aikaa kanssakäymiseen ja viestintään, Pasi Parviainen kertoo. Pari kertaa vuodessa pidettävien kehityskeskustelujen lisäksi hän varaa kalenterista aikaa odottamattomille asioille, jolloin pyritään ratkaisemaan työn pulmakohtia. Kehityskeskustelut ovat oiva tilaisuus antaa palautetta molemmin puolin. Parviainen pitää saamaansa palautetta hyvänä keinona, jonka avulla voi petrata itseään paremmaksi esimieheksi. Esimiehellä on oltava aito kiinnostus henkilöstön asioihin, Pasi Parviainen (oik.) korostaa. Vasemmalla Jaakko Säntti ja Jarno Komulainen. Ainoastaan palautteen kautta kehityn. Kehityskeskustelu onkin molemminpuolista tarkastelua ja suunnittelua. Päällikkö muistuttaa, että kun asioista puhutaan avoimesti, niille voi tehdä jotain. Vaikeneminen ei muuta epäkohtia. Hän painottaa kehityskeskustelujen Anita Aalto ja Pasi Parviainen tekevät yhteistyötä henkilöstöasioissa. kahdensuuntaisuutta: viesti kulkee kumpaankin suuntaan. Keskustelujen jälkeen kummallakin osapuolella on selvä päämäärä: mihin, miten ja millä väliaskeleilla. Usko omaan osaamiseen jaksamisen kulmakiviä Vahanen-yhtiöt toimii muun muassa rakennesuunnittelun, korjausrakentamisen ja kiinteistöjen teknisen elinkaarenhallinnan alueilla. Rakennus- ja kiinteistöalalla työkalut ja toimintatavat muuttuvat nopeasti. Jotta henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan oman osaamisen pysymisestä ajan tasalla, Vahasella on laaja ammatillinen koulutusjärjestelmä. Tavoitteena on muun muassa tukea ammatillista kehitystä ja syventää olemassa olevaa osaamista. Anita Aallon mielestä luottaminen omaan osaamiseen auttaa työssä jaksamisessa. Vielä tärkeämpää on työn mielekkyys. Jaksamisessa auttaa, jos kokee työn kiinnostavana ja antoisana sekä näkee sen osana isompaa kokonaisuutta. 12

13 Kun itse on innostunut työstä ja saa siitä paljon, energiaa riittää jakaa muillekin. Työ on muutakin kuin päivittäistä puurtamista: uuden oppimista, jakamista muiden kanssa ja yhdessä onnistumisen iloa, Aalto korostaa. Myös Parviainen puhuu monipuolisista tehtävistä työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä. Välillä on oltava tehtäviä, joissa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Silloin on laitettava itsensä peliin: kun siitä selviää, saa onnistumisen elämyksiä. Ketään ei pidä kuitenkaan jättää yksin epämukavuusalueelle, vaan tuki on erittäin tärkeä. Välttämättä esimies itse ei anna tukea, mutta hän osoittaa organisaatiossa toisen asiantuntijan sparraamaan. Työ ei saa viedä mukanaan Vahasella pidetään työajasta kiinni. Tilanne on ollut jo useamman vuoden ajan ihanteellinen: ylitöiden määrä on minimaalinen, jolloin jää aikaa muuhunkin kuin työhön. On äärimmäisen tärkeää, että vapaa-aika ja työssäoloaika ovat sopivassa suhteessa. Suhde voi olla henkilökohtainen. Jos työaika on normaali, niin jää aikaa muuhunkin. Esimiesvalmennuksesta Parviainen huomauttaa, että kehittyminen on osa työtä. Sitä tehdään työajalla. Hänen mielestään yhteinen vapaaajan toiminta on hyväksi työyhteisölle, ja yhtiössä onkin erilaista kerhotoimintaa. Yksi esimerkki on Vahasen heviklubi, joka on käytännössä musiikkikerho. Kokoonnumme kerran, pari vuodessa soittamaan eri kokoonpanoilla henkilöstölle. Tilaisuudet kokoavat konsernin eri yksiköiden henkilöstöä samaan paikkaan seurustelemaan vapaamuotoisemmin, heviklubin perustajajäsen kertoo. Aalto puolestaan alleviivaa työyhteisön keskinäisen hyvän hengen tärkeyttä. Työssä pitää olla välillä kivaa: mukava fiilis auttaa jaksamiseen ja keskinäisen luottamuksen rakentumiseen. Hän kuitenkin tähdentää, että jos esimiestyö tai johtaminen eivät toimi, niitä ei voi millään tempuilla korjata. Työ voi olla voimavara ikääntyvälle Työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustavat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita. Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, tutkija Monika von Bonsdorff arvioi. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita. Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta. Von Bonsdorffin mukaan johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Palkitsemiseensa tyytyväiset uskovat jatkavansa pidempään työssään. Työntekijät arvostavat usein myös ei-rahallista palkitsemista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä, von Bonsdorff sanoo. Yhdysvalloissa siltatöitä eläkkeellä Kun Yhdysvalloissa tutkittiin työntekijöiden työssä jatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä. Monika von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä niin sanottua siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa. Monet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten viimeaikaiset toimet puhuvat siltatyön yleistymisen puolesta, tutkija huomauttaa. Monika von Bonsdorff väitteli aiheesta syyskuussa. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa tutkimusaineistoa. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Jokaisella työpaikalla pitää olla pelastussuunniterlma, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako. Työsuojeluvaltuutettu huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla Pasi Jaakon ensimmäinen kausi työsuojeluvaltuutettuna on loppusuoralla. Hän työskentelee hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa, mikä asettaa työsuojelulle omat vaatimuksensa. Useat Etteplan Design Centerin henkilöstöstä tekevät työtään asiakasyritysten tiloissa. Hajautettu organisaatio aiheuttaa hankauksia niin työsuojelulle kuin esimiestyölle. Esimiehen on hyvä käydä tarkistamassa asiantuntijan työpiste, joka sijaitsee asiakkaan tiloissa, Pasi Jaako sanoo. Sen tähden hän painottaakin uusien työntekijöiden perusteellista perehdytystä. Uusi työntekijä saattaa aloittaa suoraan asiakasyrityksessä ja jatkaa siellä hamaan tulevaisuuteen. Hän voi jäädä ulkopuoliseksi omassa työyhteisössään. Myös isäntäyrityksen on hyvä perehdyttää uusi ihminen esimerkiksi talon tehtäviin, järjestelmiin ja turvallisuuteen. Vaikka alihankintana työn teettäminen on lisääntynyt jatkuvasti, Jaakon mukaan isäntäyritykset eivät aina ymmärrä kouluttaa alihankkijoitaan työsuojeluasioissa. Toisinaan yhteistyö sujuu mallikkaasti. Tuoreen työsuojeluvaltuutetun mielestä isäntäyrityksen pelastustoimin- 14

15 ta oli erään rakennuksen kohdalla puutteellista ja hän otti yhteyttä turvallisuuspäällikköön. Yhdessä käytiin läpi epäkohdat ja turvallisuuspäällikkö vei viestiä eteenpäin yrityksessä. Rakennuksessa oli parannettavaa muun muassa ensisammutuslaitteissa ja pelastussuunnitelmassa. Työpaikat poikkeavat toisistaan Työkulttuuri vaihtelee erilaisissa työympäristöissä: tuotantolaitos ja asiantuntijaorganisaatio vaativat työsuojelulta erilaisia ratkaisuja. Jaako työskenteli aiemmin mikropiirejä valmistavassa yrityksessä. Siellä oli paljon huomioon otettavia vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja tai rikkoutuvia, lasinteräviä piikiekkoja. Työvuorot olivat 12-tuntisia ja siihen kuului myös yötyötä. Jaako oli mukana aktiivisesti toimivassa työsuojelutoimikunnassa toistakymmentä vuotta. Johto oli sitoutunut työsuojeluun ja kuunteli henkilöstöä. Ongelmat otettiin vakavasti ja parannusehdotuksia ratkaistiin yhdessä. Työsuojeluvaltuutettu arvioi, että asiantuntijaorganisaatiossa johto ei välttämättä aina sitoudu samalla tavalla, koska päivittäisessä työssä ei ole konkreettisia uhkia tai vaaroja. Talossa on tunnettava talon tavat Toimistossa työskentelevän asiantuntijan työsuojeluun kuuluvat esimerkiksi perehdyttäminen, työergonomia, henkinen työsuojelu ja työviihtyvyyteen liittyvät tekijät kuten ilmastointi. Olen nostanut perehdyttämisen esille, koska itse koin kantapään kautta asian: en saanut kunnon perehdyttämistä, Pasi Jaako kertoo. Uusi ihminen on aika hukassa eikä saa tietoa, jos ei saa keneltäkään perehdytystä eikä ymmärrä kysyä työkaverilta. Perehdyttämistä on sittemmin parannettu. Uutena työsuojeluvaltuutettuna Jaako vei eteenpäin työntekijöiden kaipaamaa ilmastoinnin säätämistä. Työpaikoilla on aika valita henkilöstöedustajat Suurimmalla osalla yksityisen sektorin työpaikoista on järjestettävä tänä syksynä työsuojeluvaalit. Joka työpaikkaan, jolla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus, niin halutessaan, valita keskuudestaan omaksi edustajakseen työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työturvallisuuskeskus pitää yllä Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita henkilöstöedustaja. Työnantajalla ei ole oikeutta estää valintaa, vaikka joillakin toimialoilla edellytetään asias ta keskusteltavan työnantajan kanssa ennen ensimmäistä valintaa. Edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä muun muassa sellaisia nimityksiä kuin (pää)luottamusmies, luottamushenkilö, neuvotteleva yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu ja yhteyshenkilö. Jos henkilöstöryhmän mukaista luottamusmiestä tai vastaavaa ei ole valittu, niin yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on oikeus valita yhteistoimintalain mukainen yt-edustaja. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN suosittelee, että kaikkiin sellaisiin työpaikkoihin, joissa on töissä vähintään 10 ylempää toimihenkilöä, luottamusmies valitaan. Luottamusmiehen valintaan osallistuvat toimialasta riippuen joko kaikki ylemmät toimihenkilöt tai vain YTNliittojen jäsenet. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettua toimialasta riippuen joko vain YTN-liittojen jäsenet tai kaikki ylemmät toimihenkilöt. YTN suosittelee, että luottamusmies valitaan kahdeksi vuodeksi aina parittomien vuosien syksyllä. Lisätietoja: > Työpaikkatoiminta > Luottamusmiestoiminta Loppuvuodesta valitaan uudet työsuojeluvaltuutetut Työnvaatimukset oltava kohtuullisia lain vaatimaa työsuojeluhenkilörekisteriä, mihin työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan valituiksi tulleiden henkilöiden tiedot. Rekisterissä on lähes yksityisen sektorin työpaikkaa, joilla työsuojeluyhteistoimintakausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Kaiken kaikkiaan yksityisen sektorin yhteistoimintatyöpaikkoja on rekisterissä noin Lisätietoja: > Työsuojeluvaalit 2009 Henkisessä työsuojelussa Jaako ottaa esille osaamisen työhyvinvointikysymyksenä. Työn vaatimusten on vastattava työntekijän osaamista. Jos siinä on ristiriitaa, työn tekemisen mielekkyys vähenee. Jaako kertoo esimerkin asiantuntijasta, jonka työ ei vastannut osaamista. Asiantuntija palkattiin teknisen dokumentoinnin tehtävään, johon liittyi markkinointimateriaalin tuottamista. Tehtävä edellytti muun muassa erilaisia persoonallisia ominaisuuksia, mitä kyseisellä asiantuntijalla oli. Rekrytoinnissa olisi pitänyt valita oikeanlainen henkilö oikeanlaisiin tehtäviin. Sittemmin asiantuntija on vaihtanut itselleen paremmin sopivaan tehtävään talon sisällä ja on ratkaisuun tyytyväinen. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Ilkka Pietarinen Työaikapankki syntyi yhteistyöllä Jyväskylän Energiassa on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. Tavoitteena on edistää henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia sekä ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Tavoitteena on myös parantaa yrityksen resurssien suunnittelua ja käyttöä ja näin ollen vähentää mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten tarvetta. Ihmiset säästävät puolikin tuntia, kun tietävät voivansa pitää sen tulevaisuudessa. Työnantajan ja kaikkien henkilöstöryhmien yhteistyönä syntyneeseen työaikapankkijärjestelmään voivat liittyä kaikki Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijät tunti- ja kuukausipalkkaisista toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Työaikapankki oli kokeilukäytössä yhden vuoden ajan viime huhtikuun lop puun saakka, jonka jälkeen se otettiin käyttöön toistaiseksi. Kokeilun aikana pankki toimi hyvin käytännössä, joten päätimme yhdessä vakinaistaa sen, henkilöstöpäällikkö Marjatta Pekkinen toteaa. Tarpeet työaikapankkikokeilulle lähtivät aikanaan urakointipuolelta. Siellä etenkin maastossa työskenteleville kertyi paljon ylitöitä. Tuli aiheelliseksi sopia virallisesti ja paikallisesti työaikapankkikäytännöistä, sanoo toimihenkilöiden luottamusmies Tuomo Mielonen. Hän on myös ollut pitkään mukana kehittämässä järjestelmää. Työaikapankkiin voi tallentaa työaikaa maksimissaan 480 tuntia. Myös oman työaikaliukuman saldosta voi ottaa. Liukumat liikkuvat välillä miinus 40 plus 100 tuntia. Vapaata voi pitää yhtäjaksoisesti 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Vapaan pitämisestä on sovittava esimiehen kanssa. Esimiesten tulee seurata saldojen kertymää aktiivisesti ja järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Ihmiset säästävät puolikin tuntia, kun tietävät voivansa pitää sen tulevaisuudessa. Työaikapankkiin tallennetaan työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa: siis ylitöiden normaalia työajan osuutta, sunnuntaityön lisän osuutta, liukuvan työajan plus-saldoa, pidennetyn työajan osuutta normaalin työajan ylimenevältä osuudelta ja tuntipalkkaisten normaalia työaikaa. Terveenä eläkkeelle Jyväskylän Energiassa työaikapankki liittyy yrityksen strategiaan. Tuomo Mielonen (vas.), Marjatta Pekkinen ja Risto Ryymin Onni Kososen Revontulettaideteoksen ääressä. Terveenä eläkkeelle on meidän mottomme, Marjatta Pekkinen sanoo. Hyvin huollettu henkilöstö tuo myös ne taloudelliset tulokset. Pekkisen mielestä myös nuoret tarvitsevat vapaata. Ja ikääntyneille, joita heitäkin korkean keski-iän johdosta alkaa Jyväskylän Energiassa olla runsaas- 16

17 ti, lyhytkin vapaa kesken kiireiden helpottaa jaksamista. Hyvä järjestelmä joustaa molempiin suuntiin, sekä henkilökohtaisten sopimusten että tessien suuntaan. Näin karsitaan turhaa byrokratiaa, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Risto Ryymin sanoo. Hän on henkilöstön edustajan varajäsen yhtiön hallituksessa. Kaikki työntekijäryhmät yhdessä Tes-työryhmään, joka teki työaikapankkisopimuksen, kuuluivat kaikki henkilöstöryhmät ja työnantajan edustaja. Sopimus saatiin aikaan ilman sarvia ja hampaita. Hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki vallitsi kokouksissa, Pekkinen sanoo. Hän arvostaa sitä rikkautena. Kansa on osannut valita oikeat luottamushenkilöt. Jyväskylän Energia on kasvava yritys. Voimalaitokselle rekrytointi käy kuumana kuntaliitoksen jälkeen. Fortumilta ostettu tuotantolaitos toi 84 henkeä lisää vahvuuteen viime vuonna. Konsernissa työskentelee jo lähemmäs 400 henkeä. Heistä ylempiä toimihenkilöitä on 50, toimihenkilöitä 130 ja loput työntekijöitä. Työnantajaliitto Energiateollisuus ET:ssä on sovittu, että työaikapankkityöryhmä jatkaa kaikkien henkilöstöedustajien kanssa. Palkansaajapuolelta edustettuina ovat YTN:n lisäksi Sähköliitto, Toimihenkilöunioni ja Konepäällystöliitto. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen, TEK Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa Rakennusalalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yhteistä työehtosopimusta lainkaan. Niinpä ylitöistä tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta maksetaan vain harvoin ja palkankorotukset jäävät osalta saamatta, Tommi Martikainen sanoo. Heinäkuun lopun kesäpäivänä Juuan Nunnauunin louhoksella ja tuotannossa hehkuu helle, mutta parkkipaikat ovat jo täynnä autoja. Tommi Martikainenkin on palannut työpaikalle Norjan moottoripyöräreissultaan. Tuotannon kehityksessä työskentelevä insinööri ja ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Martikainen on huolissaan: kesän aikana Nunnauunin toimitusjohtaja on saanut potkut ja hr-päällikkö sanoutunut irti. Kevään yt-neuvottelujen tuloksena väkeä on ollut lomautettuna toistaiseksi tai määräaikaisesti. Pari viikkoa pidettiin seisokkia. Pakka on nyt aika sekaisin, mutta ainakaan loman aikana ei tullut kutsua uusiin yt-neuvotteluihin, Martikainen huokaa. Rakennusalan näkymät ovat synkät. Talven myötä alan työttömien määrän arvellaan nousevan jopa :een. Lama tuntuu väistämättä myös Pohjois- Karjalassa vuolukiven parissa ahertavien selkänahassa. Martikainen uskoo silti Nunnauunin ja sen tuotteiden tulevaisuuteen. Tausta on vahva ja asiakaskunta laaja. Vaikka lama painaa päälle, syksyllä on tarkoitus aloittaa uusi markkinointikampanja. Toivottavasti sen myötä lomautuskausi voitaisiin perua ja siirtyä normaaliin arkeen, Martikainen miettii. Omaa työehtosopimusta tarvitaan Vaikka Tommi Martikainen luottaa vuolukiveen ja Nunnauunin tuotteisiin, työsuhteen ehtoja hän ei halua jättää pelkän luottamuksen varaan. Rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat ansainneet kaikille yhteisen työehtosopimuksen takaaman vähimmäisturvan. Nunnauunin leivissä on tätä nykyä vajaat 230 työntekijää, joista 15 on ylempiä toimihenkilöitä ja 40 toimihenkilöitä. Joka ryhmällä on oma luottamusmiehensä, joskin Martikainen on nimikkeeltään luottamusvaltuutettu. Rakennusalalla työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta lainkaan, Martikainen harmittelee. Teknologiateollisuudesta pari vuotta sitten Nunnauunille siirtynyt Martikainen kertoo yllättyneensä silloin, että rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat täysin vailla työehtosopimuksen raamittamia pelisääntöjä. Teknon puolella olin tottunut siihen, että perusasiat on sovittu kaikkien yhteisessä työehtosopimuksessa. Rakennusalalla jokainen joutuu tarkkaan miettimään, mitä työsopimukseen kirjataan töihin tullessa. Hankalaa se on työnantajallekin, jolla on niin monta erilaista sopimusta kuin on ylempiä toimihenkilöitä, Martikainen tuumaa. Hän myöntää itsekin saaneensa kärsiä tietämättömyydestään: työsopimukseen jäi laittamatta moni tärkeä asia, jotka tulivat teknologiateollisuudessa automaattisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen puute aiheuttaa monenmoista harmia yksittäisillä työpaikoilla. Vaikka työnantajajärjestö suosittelee jäsenyrityksilleen, että ne pitäisivät huolta myös ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksestä, monissa rakennusalan yrityksissä osa on jäänyt vaille yleiskorotuksia. Niin Nunnauunissakin. Ja jos et ole työhön tullessasi huomannut sopia työsopimuksessasi ylitöiden tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisesta, jäät todennäköisesti niistä paitsi, Martikainen kertoo. YTN:n keräämät tilastotiedot viime vuodelta todistavat samaa: kolmannes rakennusalan ylemmistä ei saa kor- 18

19 vausta ylitöistään. Yli puolet ei saa korvausta matka-ajasta tai se sisältyy peruspalkkaan. Martikaisen mielestä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rakennusalan on nyt ponnisteltava sinnikkäästi työehtosopimuksen puolesta. Siksi Martikainenkin on tullut mukaan YTN:n toimintaan. Hän on rakennusalan taustaryhmän jäsen. Vuolukivellä pitkän perinteet Juuan Nunnalahden kuuluisaa vuolukiveä louhii ja työstää kaksi keskenään kilpailevaa yritystä, joilla on tukenaan tytäryhtiöitä. Nunnauuni on se pienempi ja Tulikivi se suurempi, komean turistirysän ja vuolukivimuseonkin tontilleen pystyttänyt yritys. Yritysten välisiä erimielisyyksiä on ratkottu markkinatuomioistuinta myöten. Vaikka kilpailutilanne on kova, Martikaisella on luja usko Nunnauunin tulevaisuuteen. Sen valtaamalla louhoksella on vielä runsaasti hienojakoista vuolukiveä, jota mammuttikiveksi kutsutaan. Se ei murene tulipesässä ja sen lämmönvaraamisominaisuudet ovat parhaat. Ainakin 500 vuodeksi kiveä vielä riittää, Martikainen sanoo. Nunnauunin omistaa yksinään Juhani Lehikoinen, joka valtasi jo isänsä aikoinaan kehuman vuolukivialueen ja aloitti yritystoiminnan Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon yritys sai vuonna Nunnalahden kiveä Pohjois-Karjalassa on käytetty iät ja ajat. Martikaisen mukaan karjalaisissa taloissa voi edelleen törmätä yli sata vuotta vanhoihin vuolukivisiin leivinuuneihin, jota toimivat edelleen moitteetta. Nunnauuni antaa tuotteisiinsa viiden vuoden takuun: kaikki vaihdetaan, jos valittamista löytyy. Nykyisissä vuolukiviuuneissa on kosolti insinööriosaamista ja muotoilun näkemystä. Lehikoinen on testamentannut yrityksensä nimeään kantavalle säätiölle. Säätiö jakaa varoja alan tutkimukseen ja koulutukseen. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Tarja Arkio, Akava Kuva: TEM Työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, mikä voi tuoda sovittelijoille lisää töitä, valtakunnansovittelija Esa Lonka arvioi. Vaikka työmarkkinakenttä ja käsiteltävät työriidat ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, sovittelujärjestelmä toimii edelleen. Tätä mieltä on elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka. Sovittelujärjestelmän toimivuudesta kertoo myös se, että pian 50 vuotta täyttävä laki työriitojen sovittelusta on pääpiirteissään entisellään. Lakia uudistettiin kesällä, mutta varsinainen sovittelutoimi ja sen pelisäännöt säilyivät ennallaan. Vanha laki ja ajatus siitä, miten sovittelijan täytyy toimia ja miten sovittelutoimi tehtävänsä täyttää, tuntuu olevan joustava ja erilaisiin tilanteisiin mukautuva, Esa Lonka uskoo. Työelämän viimeaikainen nopea muutos näkyy toki sovittelijankin työssä. Kun aloitin piirisovittelijana 1987, työriidat koskivat perinteisiä työehtoja, kuten rahaa ja työaikoja. Tätä päivää ovat järjestöriidat ja työehtosopimusten soveltamisalakiistat. Nykyiset työriidat kolkuttelevat myös lain rajoja. Työriitalaissa puhutaan työnseisauk sista, mutta kaikki nykyiset työtaistelut eivät kuulu määritelmän mukaan lain soveltamisalan piiriin. Nyt on esimerkiksi listalakkoja ja ylityökieltoja, jotka eivät ole työriitalain tarkoittamia työnseisauksia, Lonka huomauttaa. Myös järjestöjen väliset rajariidat, jotka useimmiten koskevat työehtosopimusten soveltamisalaa, tunkeutuvat valtakunnansovittelijan tontille. Kyllä rajariitoja käydään ja niitä puidaan myös täällä, vaikka eivät ne sovittelutoimin ole hoidettavissa. Valtakunnansovittelija uskoo sovittelujärjestelmän toimivuuteen Lonka muistuttaa, että raja- ja järjestöriidat eivät koske pelkästään palkansaajapuolta, vaan myös työnantajia. Järjestökenttä on murrosvaiheessa molemmin puolin. Paikallinen sovittelu lisääntyy Lakimuutos jätti historiaan piirisovittelijat, jossa tehtävässä Lonka itsekin ehti toimia reilut 20 vuotta. Viiden entisen piirisovittelijan lisäksi sovittelijaksi on nimitettu toimitusjohtaja Heikki Pohja ja osastopäällikkö Leo Suomaa. He ovat valtakunnansovittelijan käytettävissä tarpeen mukaan, koko maassa. Heidän roolinsa saattaa jopa kasvaa tulevina vuosina. Suomessa on paitsi suuria valtakun- 20

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Suunnittelualan tesneuvottelut. lakkouhkaan. YTN:n tavoite 15,2 prosenttia. Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen

Suunnittelualan tesneuvottelut. lakkouhkaan. YTN:n tavoite 15,2 prosenttia. Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen YTN:n tavoite 15,2 prosenttia Suunnittelualan tesneuvottelut johtivat lakkouhkaan Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamisesta alkoivat elokuussa. Lokakuun alussa neuvottelut

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot