7/2009. Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2009. Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä"

Transkriptio

1 7/2009 Esimies Pasi Parviainen: Päällikön tehtävänä on pitää henkilöstö tyytyväisenä

2 sisältö 14 Työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako tarkistaa ensisammutuskalustoa. 10 Esimiesten on kuunneltava ja alaisten on kerrottava, jotta t yöpaikan solmukohdat voidaan avata. Näin toimitaan Vahasella. Pääkirjoitus... 5 Kunnon työtä jokaiselle Uutisia... 6 Kolumni... 8 Jukka Vuori: Työuran uurtajat kunniaan Puheenjohtajan palsta... 9 Työssä jaksava on luova Edunvalvontaa Teemana hyvä työ Kynnys lähestyä esimiehiä on oltava matala Työsuojeluvaltuutettu huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla Työaikapankki syntyi yhteistyöllä Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa Valtakunnansovittelija uskoo sovittelujärjestelmään Osaaminen Kunnon työstä keskeinen työnteon muoto Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua Yhteiskunnasta Näin suitsitaan ilmastonmuutos Insinöörijärjestöillä on oma ilmasto-ohjelma Totta ja tutkittua Työelämän muutos haastaa hyvinvoinnin Big Mac -indeksi kertoo palkansaajien ostovoimasta Maailmalta Dublinin säätiö tarjoaa tietoa ja tilastoja EWC on yrityksensä näköinen Oikeutta Ylitöistä voidaan maksaa erillisellä kiinteällä korvauksella EYT:n ennakkoratkaisu Fujitsu Siemensin jutussa Opiskelijasivut Uutisia Jäsenetuja Mennen tullen Järjestöasiaa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 numero 7/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Jyväskylän Energiassa on käytössä työaikapankki. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Uuden Insinööriliiton jäsentietopalvelun väki auttaa jäseniä monissa pulmissa puhelimitse, sähköpostilla ja internetissä. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen. ALENNUS 2,2 snt/l Korotettu alennus on voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta. UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä.

5 pääkirjoitus Kunnon työtä jokaiselle Lokakuu 2009 Ilona Mäenpää Onko onnellisuus elämän päämäärä? Niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen, fi losofoi Aristoteles jo aikoinaan. Talous on vain väline, jolla hyvää elämää voi toteuttaa. Rahan hankkimisella on rajansa. Yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Myös yli kaksi tuhatta vuotta myöhemmin tehdyt onnellisuustutkimukset kyseenalaistavat väitteen siitä, että taloudellinen kasvu itsearvoisesti lisäisi ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Onnellisen elämän tärkeimpinä tekijöinä pidetään perhesuhteita, terveydentilaa, työtä, luottamusta, vapautta ja aatteellisia arvoja. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin onnellisia, mutta harva pitää itseään hyvätuloisena. Palkansaajien keskeisiä huolia ovat lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvu. Moni kokee oikeutetusti voimattomuutta ja turhautuu, kun hyvä työkään ei turvaa työpaikkaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kansallisessa arvo- ja asennetutkimuksessa 2009 laajaa tukea saa näkemys, että työntekijöiden nykyistä laajempi osallistuminen yritysten päätöksentekoon hyödyttäisi yhteiskuntaa. EVAn tekemien vuoteen 2020 yltävien tulevaisuuden skenaarioiden mukaan ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat niin, että yksilöiden ja yhteisön hyvinvointi on taloudellista tulosta tärkeämpää. Kestävän kehityksen ja vapaa-ajan arvostus vahvistuvat, yritysten yhteiskuntavastuu korostuu maailmanlaajuisesti ja työmarkkinoista tulee työntekijöiden markkinat. Työnantajat joutuvat houkuttelemaan väkeä ja yritysten arvomaailman merkitys korostuu kilpailtaessa työvoimasta. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike nosti Kunnon työ -teemapäivänä lokakuussa esiin todellisen työn merkityksen lisäarvon tuottamisessa. Ihmisten on voitava luottaa työsuhteiden turvallisuuteen ja siihen, että palkalla myös pystyy elämään. Varmuus työstä ei ole neuvottelukysymys. Työ mahdollistaa hyvän elämän, jossa perustarpeet tyydyttyvät. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Laittomia ylitöitä on edelleen paljon Työsuojelupiirit tarkastivat viime vuonna työaikakirjanpidon työpaikalla. Ylitöiden valvonnassa tarvittava työaikakirjanpito puuttui kokonaan viidellä prosentilla tarkastetuista työpaikoista ja oli puutteellinen joka kymmenennellä. Noin puolessa työpaikoista, joiden työaikakirjanpito voitiin tarkastaa, teetettiin ylitöitä. Ylitöissä ei ilmennyt merkittäviä muutoksia edellisvuosiin. Valvonnalla ei ole vielä pystytty kokonaan estämään laittomien ylitöiden teettämistä. Työntekijän kohtuuttomat ylityömäärät aiheuttavat lepoaikojen puuttuessa sekä fyysistä että henkistä kuormittumista. Työaikojen valvonta on jatkossakin työsuojeluvalvonnan painopistealueena. Työaikalaki määrää työnantajan pitämään työaikakirjanpitoa työntekijän tekemistä työtunneista. Laki sallii vuositasolla työntekijälle 250 tuntia ylitöitä. Lisäksi voidaan paikallisesti sopimalla teettää 80 ylityötuntia lisää. Työnantajan on seurattava ylitöiden kertymistä ja puututtava tilanteeseen välittömästi, mikäli lain sallimat raja-arvot ovat ylittymässä. Tietoliikennealalla alkoi sopimukseton tila Tietoalojen työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat edelleen erittäin kaukana toisistaan niin raha- kuin tekstikysymyksissä. Koska nykyinen työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa, alalla alkoi sopimukseton tila. Neuvottelut jatkuvat vasta 21. lokakuuta. Sopimuksettoman tilan aikana noudatetaan päättyneen työehtosopimuksen työehtoja, kunnes uusi tes on hyväksytty. YTN seuraa tarkasti tietoalojen sopimusneuvotteluja ja kehottaa työntekijäosapuolta pysymään tiukkana neuvottelujen edetessä. Alan vastuullinen asiamies Matti Koskinen toteaa, että Tietotekniikan palvelualoilla on muuta teknologiateollisuutta paremmat edellytykset ostovoiman turvaavaan palkkaratkaisuun. YTN on selvästi ilmaissut tahtonsa ja valmiutensa neuvottelupöydän ääreen, mutta ei ole tavoitteelleen vielä vihreää valoa nykyisiltä neuvotteluosapuolilta saanut. Koskinen arvioi molemmilla tahoilla olevan omat ennakkoluulonsa asian suhteen, mutta toivoo osapuolten näkevän YTN:n neuvotteluihin osallistumisen suuren hyödyn hyvinkin pikaisesti. Uusi sopimus huolto- ja kunnossapidon ylemmille toimihenkilöille Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta, joka koskee huolto- ja kunnossapitopalvelualan ylempiä toimihenkilöitä. Sopimus on räätälöity erityisesti teollisuuden kunnossapitoon erikoistunutta Maintpartneria varten. Yritys irtautui Fortumista itsenäiseksi yhtiöksi marraskuussa Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa. Uusi työehtosopimus koskee noin 50 Suomessa työskentelevää ylempää toimihenkilöä. YTN korostaa, ettei se ole varsinaisesti tavoittelemassa uutta sopimusalaa, vaan pitää uutta työehtosopimusta yrityskohtaisesti räätälöitynä ratkaisuna. Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen suunnitellaan uutta yhteistoiminta-asiamiehen virkaa. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on valvoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Hänen ensisijaisena tehtävänä on antaa ohjeita lakien soveltamiseksi. Asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Lakiehdotus on valmisteltu kolmikantaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi heinäkuussa. Vacon lomauttaa 160 toimihenkilöä Taajuusmuuttajia valmistava Vacon lomauttaa Suomessa 160 ylempää toimihenkilöä määräajaksi. Vaconin mukaan toimihenkilöiden lomautusaika on tänä vuonna seitsemän päivää ja ensi vuonna enintään 30 työpäivää. Neuvotteluissa sovittiin lisäksi vapaaehtoisista vapaista ja lomarahojen vaihdosta vapaiksi. Kulujen vähennystavoite vastaa 30 henkilötyövuotta tänä ja ensi vuonna. Vacon työllistää Suomessa yhteensä yli 660 henkilöä Vaasassa, Tampereella ja Vantaalla. Metso irtisanoo lähes sata Konepajayhtiö Metso antaa potkut lähes 100 työntekijälle. Irtisanomiset kohdistuvat voimakkaimmin Automaatioliiketoimintayksikköön Helsingin, Tampereen ja Kajaanin toimipisteissä. Lisäksi yhtiö lomauttaa työntekijöitään. Irtisanomisten määrä pieneni alkuperäisestä, sillä Metso arvioi yt-neuvottelujen alkaessa, että supistustarve olisi jopa 160 henkilöä. Syynä irtisanomisiin on Metson mukaan metsäteollisuuden pysyvä rakennemuutos. Yli sai tukea IAET-kassasta elokuussa IAET-kassan uusimpien tilastojen mukaan tuensaajien määrä oli elokuussa Luku oli 49 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa. Tämän vuoden elokuussa tuensaajista kokonaan työttömänä oli 64 prosenttia, kokonaan lomautettuina oli 27 prosenttia ja lyhytkestoista tai osa-aikatyötä teki 9 prosenttia. IAET-kassan tiedoista käy ilmi, että elokuussa Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä, jotka ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, on kokonaan työttömiä noin 54 prosenttia, lomautettuja 38 prosenttia ja lähes 9 prosenttia teki lyhennettyä työaikaa. 6

7 Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja Suunnittelualan voimainkoitos alkoi ILO juhlii 90 vuottaan Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun ensimmäisen maailmansodan raunioille perustettiin Versaillesin sopimuksella Kansainliitto. Samassa sopimuksessa päätettiin myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn perustamisesta. Suomi liittyi järjestöön heti ensimmäisten mukana vuonna ILOn kolmikantaisesti luomista normeista on tullut keskeisiä kulmakiviä monelle työelämän ulottuvuudelle. Järjestö juhlii keskellä maailmantalouden yhtä pahimmista kriiseistä. ILOn julistus globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vetoaa ILOn jäsenvaltioihin kehottaen niitä sitoutumaan sosiaali- ja talouspolitiikkaan, joka edistää ja toteuttaa ILOn ihmisarvoisen työn määritelmää ja siihen sisältyviä perustavotteita: työllisyyttä, sosiaalista suojelua, sosiaalista vuoropuhelua ja kolmikantaperiaatetta sekä työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioit tamista. Julistus korostaa tavoitteiden keskinäistä yhteyttä: ne ovat erottamattomia ja tukevat toisiaan. Julistuksen täytäntöönpano velvoittaa sekä ILOa että jäsenvaltioita. Julistus vetoaa myös muihin kansainvälisiin ja alueellisiin yhteisöihin ja kehottaa näitä edistämään edellä mainittuja tavoitteita. Julistukseen liittyvä seurantajärjestelmä edellyttää jäsenmaiden raportoivan ILOlle siitä, miten ne edistyvät edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa. Julistuksen vaikutusta seurataan vuosittaisissa työkonferensseissa. Neuvottelut suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta alkoivat syyskuun lopussa odottavissa tunnelmissa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n alan taustaryhmä on linjannut neuvottelutavoitteet, joita pohjustaa keväällä jäsenille tehty kysely. Siinä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaaminen, yt-neuvotteluihin ja irtisanomistilanteisiin liittyvät asiat sekä lisätyön korvaus nousivat tärkeimmiksi tavoitteiksi. Insinöörikunnan näkökulmasta ala on varsin keskeinen, sillä UIL:n jäsenistä jopa työskentelee suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa. Neuvottelutilanteen varsinkin palkankorotusten suhteen voi hyvällä syyllä sanoa olevan varsin haasteellinen useasta syystä. Ensinnäkin, kansantalouden tilanne on edelleen haastava ja työllisyystilanne heikkenee yleisesti ottaen edelleen. Tosin alan työllisyystilanne on pysynyt varsin hyvänä, eikä vastaavaa henkilöstön vähentämistä ole ollut kuin eri teollisuustoimialoilla. Toisen merkittävän haasteen luo Elinkeinoelämän Keskusliiton luoma palkka-ankkuriajattelu. Ajattelun ytimessä on lasikaton rakentaminen teknologiateollisuuden palkankorotustason 0,5 prosentin kohdalle. Eli tulevissa sopimusratkaisuissa muilla toimialoilla ei työnantajan näkemyksen mukaan voi mennä tämän korotustason yli. Tämä linjaus on sikäli erikoinen, että samaan aikaan painotetaan toimialojen ja yritysten erilaisuutta sekä paikallisuuden merkitystä. Tilanne kuitenkin tekee mahdolliseksi monien hyvien tekstikysymysten viemisen eteenpäin. Uskonkin neuvottelujen keskittyvän pitkäksi aikaa juuri laadullisten kysymysten ympärille. Kun niissä on saavutettu hyväksyttäviä tuloksia, siirrytään taloudellisten kysymysten pariin. Palkankorotuksien osalta keskeiseen rooliin nousee korotustason lisäksi korotusten muoto ja rakenne. Viime sopimusratkaisussa sovittiin useampi paikallisesti neuvoteltava erä. Noususuhdanteessa mekanismi vielä toimi, mutta tämän vuoden keväänä työnantaja osoitti taloudellisessa taantumassa haluttomuutta neuvotella työehtosopimuksen mahdollistavasta erästä ja osoitti näin paikallisuuden riskit todellisiksi. Tämä kävi ilmi keväällä tehdystä luottamusmieskyselystä. Uskon vakaasti, että alan neuvottelijoilla, luottamusmiehillä ja jäsenkunnalla riittää tahtoa ja uskoa tuoda loppuvuodesta kotiin hyvä, uusi työehtosopimus. Tätä tavoitetta varten toivotankin asianosaisille kylmiä hermoja ja kuumaa toimintaa neuvottelujen tueksi. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Jukka Vuori tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Työuran uurtajat kunniaan Työelämän kiihtyvä murros ja muutokset työorganisaatioissa tuottavat työntekijöille haastavia tilanteita. Urasiirtymissä täytyy tehdä vaikeita ratkaisuja ja omaksua uusia toimintatapoja. Epävarmuus omasta työsuhteesta ja -urasta voi muodostua uhkaksi työntekijän terveydelle ja motivaatiolle. Kilpailukyvyn lisääntyvä painottaminen sekä epävarmuuden kasvu ovat lisänneet uusien valmiuksien ja tuen tarvetta työelämässä pärjäämiseksi, muutoksiin varautumiseksi ja oman työn hallitsemiseksi. Kokeneiden työntekijöiden täytyy muutosten paineessa päivittää osaamistaan läpi työuran. Työterveyslaitoksessa kehitetty Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä edistää työntekijöiden ja esimiesten urahallintaa, osaamista, hyvinvointia ja valmistautuneisuutta työelämän muutostilanteisiin sekä työyhteisöjen vuorovaikutteista työotetta. Menetelmän toteutuksessa pyritään yhdistämään työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon tieto työterveyden sekä ammatillisten taitojen ja valmennuksen alueella. Ryhmien aikana osallistujat pohtivat vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan, asettavat erilaisia työelämätavoitteita, omaksuvat uusia vuorovaikutustapoja sekä saavat välineitä henkilökohtaisten uratavoitteiden saavuttamiseksi. Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi. Työntekijän työn hallintaa ja terveyttä voidaan lisätä joko työntekijän terveyden voimavaroja ja selviytymistä parantamalla, työympäristöä ja työyhteisöä kehittämällä tai yhtaikaa molemmilla tavoilla. Jos työ on erikoistunutta ja siinä on paljon vaikutusmahdollisuuksia, työntekijään keskittyvät interventiot ovat tehokkaampia kuin organisaatioon kohdistuvat. Työssä, jossa on vähän vaikutusmahdollisuuksia, tarvitaan enemmän työympäristöön liittyviä ja organisaatiotason muutoksia. Voimavarojen hallinnalla on yhä keskeisempi merkitys työssä koetun hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkojen mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ei tässä suhteessa ole paljoa hyödynnetty. Ryhmäinterventiolla on todettu olevan välittömiä myönteisiä vaikutuksia. Työtavoitteet lisääntyvät; erityisesti lisääntyvät ajanhallintaan ja työtehtävien tai työn vaihtoon sekä yrittäjyyteen liittyvät tavoitteet. Osallistujien myönteistä kokemusta lisää se, että he saavat kerrankin työssään vapaasti pohtia omaa asemaansa työelämässä ja avata omia tavoitteitaan työpaikalla. Työterveyslaitoksella tehty tutkimus tuotti arvokasta tietoa työorganisaatioissa tapahtuvan voimavaroja lisäävän ryhmäintervention vaikutuksista työntekijöiden työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen. Myöhemmin tutkitaan vielä työn imun, masennusoireiden ja työeläke päätösten sekä toisaalta työhön sitoutumisen ja työssä jatkamisen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Oleellista ryhmätoiminnassa on, että osallistujat toimivat itse aktiivisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja kohdattavien haasteiden voittamiseksi. 8

9 puheenjohtajan palsta Työssä jaksava on luova ja antaa parhaan työpanoksen Lokakuu 2009 Pertti Porokari Työhyvinvoinnin ja etenkin henkinen työssäjaksamisen merkitys korostuu nykyisessä hektisessä suoritusyhteiskunnassa. Vain virkeä ja hyvässä työvireessä oleva työntekijä jaksaa olla motivoitunut. Yritysten pitää kiinnittää henkiseen jaksamiseen ja työympäristön kehittämiseen erityistä huomiota. Loppuun uupunut työntekijä ei ole kenenkään etu ja tulee yhteiskunnallekin kalliiksi. Vastaavasti jaksava ja ajantasaiset tiedot omaava osaaja on yrityksen arvokkain voimavara. Henkinen jaksaminen on myös koetuksella lomautetuilla ja työttömillä, eivätkä työterveyshuollon palvelutkaan ole kuin työsuhteisten käytössä. Julkisen terveydenhoitojärjestelmän on kyettävä auttamaan apua tarvitsevien yhä suurenevaa joukkoa. Jatkuvan yt-uhan alla oleminen käy todella voimille. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen on erittäin tärkeä asia. Ammattiyhdistysliike on historiansa aikana pystynyt merkittävästi helpottamaan työssäkäyvien perhe-elämää. Yksikään työelämän laki ei tule voimaan ilman, että liitot vaikuttavat sen sisältöön. Vuonna 1965 siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, vuonna 1971 tuli neliviikkoinen vuosiloma ja vuonna 1977 talviloma. Vuonna 1974 saatiin seitsemän kuukauden äitiysloma. Vuonna 1981 tuli voimaan sairausja äitiyspäivärahauudistus. Vuonna 1996 tuli käyttöön vuorotteluvapaa, joka juuri saavutettiin pysyväksi käytännöksi. Helposti tuntuu, että merkittävät työelämän saavutukset ovat jotain niin kauan sitten tapahtunutta, että ne mielletään itsestään selvyydeksi ja unohdetaan, miten ne on saatu aikaan. Mikään ei ole itsestäänselvyys, vaan kaikista työelämän pelisäännöistä joudutaan jatkuvasti vääntämään. Viimeisimpänä on vielä tuoreessa muistissa eläkeiän yksipuolinen nostoyritys. Jokaisella on oikeus säälliseen työpaikkaan näin kansainvälisen työjärjestö ILO:n 90-vuotisjuhlavuotena. Hyvää loppusyksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Kynnys lähestyä esimiehiä ylintä johtoa myöten on oltava matala Hyvässä työpaikassa on hyvä henkilöstö sekä hyvät johtajat ja esimiehet. Hyvällä työpaikalla kaikista asioista voidaan ja uskalletaan puhua: myös niistä vaikeista, jotka eivät ole aina niin mieluisia. Vahanen-konserni on kasvanut koko 2000-luvun. Kun insinööriopiskelija Pasi Parviainen aloitti Vahasella harjoittelijana vuonna 1995, väkeä oli kolmisenkymmentä. Nyt koko konsernissa työskentelee lähes 400 henkilöä neljässä eri maassa ja usealla eri paikkakunnalla Suomessa. Henkilöstöstä kaksi kolmannesta on ylempiä toimihenkilöitä. Olen nähnyt organisaation kasvun läheltä, viimeiset viisi vuotta laboratorioyksikön päällikkönä toiminut Parviainen sanoo. Hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. Hänen mielestään hyvässä työpaikassa on oltava jämäkät raamit, joiden sisällä henkilöstöllä on vapaus toimia. Kaikkea ei tarvitse pureskella valmiiksi, vaan täytyy antaa ihmisten itsekin oivaltaa ja kehittyä. Siitä saa työn mielekkyyttä. Päällikkö painottaa, että tavoitteita pitää kuitenkin olla, jotta jokainen ymmärtää, miksi työpaikalla ollaan. Laboratorioyksikössä työskentelee toistakymmentä asiantuntijaa. Harjoittelijoita lukuun ottamatta kaikki ovat valmistuneita eri koulutusohjelmista joko ammatti- tai tiedekorkeakoulusta. Nuorimmat ovat parikymppisiä, vanhimmat ovat osa-aikaeläkkeellä. Meillä on mestari oppipoika -pari. Yksikkömme kokenein mentoroi opiskelijaa, joka kehittyy asiantuntijaksi. Koetamme luoda työpareja, joissa kokemusta ja tietotaitoa siirretään. Parviaisen mukaan ikäjakauma on esimiehelle haastava, koska työssä tör- Laboratorioyksikön päällikkö Pasi Parviainen (etualalla) tutkii henkilöstönsä kanssa rakennusmateriaalien vaurioitumista ja pitkäaikaiskestävyyttä. Jaakko Säntti (vas.), Jarno Komulainen, Terhi Markkula ja Tuomas Väisänen seuraavat tilannetta. mää myös henkilöstöasioihin, kuten eläköitymiseen tai muuttuviin perhekuvioihin. Näissä minun ei tarvitse olla yksin, sillä hyvä henkilöstöpalveluyksik- 10

11 kö tukee esimiehiä ja antaa tarvittaessa ohjeita. Hyvä esimiestyö edistää jaksamista Vahasella nähdään esimiestyön merkitys hyvinvoivalle työyhteisölle. Jo useamman vuoden talossa on ollut räätälöity esimiesvalmennus, johon osallistuvat kaikki esimiestyötä tekevät aina tiiminvetäjistä ylimpään johtoon. Esimieskoulutus yhdenmukaistaa toimintatapoja, jotta eri yksiköissä ei ole erilaisia tapoja toimia ja jotta kaikilla olisi samat perusteet päätöksentekoon. Asiantuntijaorganisaatioissa esimiehet ovat yleensä itse olleet asiantuntijoita ennen esimieskauttaan, itsekin asiantuntijana kymmenisen vuotta ollut Parviainen kertoo. Sitä kautta ymmärtää asiantuntijoiden ongelmia ja osaa asettua heidän erilaisiin tilanteisiinsa. Vahasella esimiespolulle lähtöä edeltää yhteinen harkinta ja tehtävään valmistautuminen, mihin saa tukea talon henkilöstöpalveluista ja koulutusjärjestelmästä. Vankka asiantuntijuus ei saa olla ykköskriteeri, kun uusia esimiehiä valitaan, sanoo konsernin palvelukeskuksen johtaja Anita Aalto. Esimiehen on oivallettava, että esimiestyöhön on varattava aikaa ja perustehtävä on muiden johtaminen ja esimiestyö. On myös uskallettava luopua > > > UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta asiantuntijuudesta: ei tarvitse enää olla kaikesta tietävä. Konsernissa kunnioitetaan kannustavia esimies- ja alaistaitoja. Sekä esimiehiltä että alaisilta edellytetään aktiivisuutta, oma-aloitteellisuutta ja palautteenantoa. Alaiset kasvattavat itselleen hyvän esimiehen, yhtiössä sanotaan. Aallon mukaan esimiehiä tuetaan, mutta samalla asiantuntijoille viestitetään, että on oikeus edellyttää itselleen hyvää esimiespalvelua. Hän kertoo, että suunnitelmallisen esimieskoulutuksen aikana keskinäinen sparraaminen ja tukeminen ovat kehittyneet: esimiehet pitävät yhteyttä keskenään. Aimo harppaus ajankäytössä ja palautteenannossa Ajankäytön hallinnan sisäistämisen seurauksena olen enemmän henkilöstön käytettävissä. Nykyään varaan järjestelmällisesti aikaa kanssakäymiseen ja viestintään, Pasi Parviainen kertoo. Pari kertaa vuodessa pidettävien kehityskeskustelujen lisäksi hän varaa kalenterista aikaa odottamattomille asioille, jolloin pyritään ratkaisemaan työn pulmakohtia. Kehityskeskustelut ovat oiva tilaisuus antaa palautetta molemmin puolin. Parviainen pitää saamaansa palautetta hyvänä keinona, jonka avulla voi petrata itseään paremmaksi esimieheksi. Esimiehellä on oltava aito kiinnostus henkilöstön asioihin, Pasi Parviainen (oik.) korostaa. Vasemmalla Jaakko Säntti ja Jarno Komulainen. Ainoastaan palautteen kautta kehityn. Kehityskeskustelu onkin molemminpuolista tarkastelua ja suunnittelua. Päällikkö muistuttaa, että kun asioista puhutaan avoimesti, niille voi tehdä jotain. Vaikeneminen ei muuta epäkohtia. Hän painottaa kehityskeskustelujen Anita Aalto ja Pasi Parviainen tekevät yhteistyötä henkilöstöasioissa. kahdensuuntaisuutta: viesti kulkee kumpaankin suuntaan. Keskustelujen jälkeen kummallakin osapuolella on selvä päämäärä: mihin, miten ja millä väliaskeleilla. Usko omaan osaamiseen jaksamisen kulmakiviä Vahanen-yhtiöt toimii muun muassa rakennesuunnittelun, korjausrakentamisen ja kiinteistöjen teknisen elinkaarenhallinnan alueilla. Rakennus- ja kiinteistöalalla työkalut ja toimintatavat muuttuvat nopeasti. Jotta henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan oman osaamisen pysymisestä ajan tasalla, Vahasella on laaja ammatillinen koulutusjärjestelmä. Tavoitteena on muun muassa tukea ammatillista kehitystä ja syventää olemassa olevaa osaamista. Anita Aallon mielestä luottaminen omaan osaamiseen auttaa työssä jaksamisessa. Vielä tärkeämpää on työn mielekkyys. Jaksamisessa auttaa, jos kokee työn kiinnostavana ja antoisana sekä näkee sen osana isompaa kokonaisuutta. 12

13 Kun itse on innostunut työstä ja saa siitä paljon, energiaa riittää jakaa muillekin. Työ on muutakin kuin päivittäistä puurtamista: uuden oppimista, jakamista muiden kanssa ja yhdessä onnistumisen iloa, Aalto korostaa. Myös Parviainen puhuu monipuolisista tehtävistä työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä. Välillä on oltava tehtäviä, joissa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Silloin on laitettava itsensä peliin: kun siitä selviää, saa onnistumisen elämyksiä. Ketään ei pidä kuitenkaan jättää yksin epämukavuusalueelle, vaan tuki on erittäin tärkeä. Välttämättä esimies itse ei anna tukea, mutta hän osoittaa organisaatiossa toisen asiantuntijan sparraamaan. Työ ei saa viedä mukanaan Vahasella pidetään työajasta kiinni. Tilanne on ollut jo useamman vuoden ajan ihanteellinen: ylitöiden määrä on minimaalinen, jolloin jää aikaa muuhunkin kuin työhön. On äärimmäisen tärkeää, että vapaa-aika ja työssäoloaika ovat sopivassa suhteessa. Suhde voi olla henkilökohtainen. Jos työaika on normaali, niin jää aikaa muuhunkin. Esimiesvalmennuksesta Parviainen huomauttaa, että kehittyminen on osa työtä. Sitä tehdään työajalla. Hänen mielestään yhteinen vapaaajan toiminta on hyväksi työyhteisölle, ja yhtiössä onkin erilaista kerhotoimintaa. Yksi esimerkki on Vahasen heviklubi, joka on käytännössä musiikkikerho. Kokoonnumme kerran, pari vuodessa soittamaan eri kokoonpanoilla henkilöstölle. Tilaisuudet kokoavat konsernin eri yksiköiden henkilöstöä samaan paikkaan seurustelemaan vapaamuotoisemmin, heviklubin perustajajäsen kertoo. Aalto puolestaan alleviivaa työyhteisön keskinäisen hyvän hengen tärkeyttä. Työssä pitää olla välillä kivaa: mukava fiilis auttaa jaksamiseen ja keskinäisen luottamuksen rakentumiseen. Hän kuitenkin tähdentää, että jos esimiestyö tai johtaminen eivät toimi, niitä ei voi millään tempuilla korjata. Työ voi olla voimavara ikääntyvälle Työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustavat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita. Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, tutkija Monika von Bonsdorff arvioi. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita. Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta. Von Bonsdorffin mukaan johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Palkitsemiseensa tyytyväiset uskovat jatkavansa pidempään työssään. Työntekijät arvostavat usein myös ei-rahallista palkitsemista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä, von Bonsdorff sanoo. Yhdysvalloissa siltatöitä eläkkeellä Kun Yhdysvalloissa tutkittiin työntekijöiden työssä jatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä. Monika von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä niin sanottua siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa. Monet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten viimeaikaiset toimet puhuvat siltatyön yleistymisen puolesta, tutkija huomauttaa. Monika von Bonsdorff väitteli aiheesta syyskuussa. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa tutkimusaineistoa. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Jokaisella työpaikalla pitää olla pelastussuunniterlma, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pasi Jaako. Työsuojeluvaltuutettu huolehtii hyvinvoinnista työpaikalla Pasi Jaakon ensimmäinen kausi työsuojeluvaltuutettuna on loppusuoralla. Hän työskentelee hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa, mikä asettaa työsuojelulle omat vaatimuksensa. Useat Etteplan Design Centerin henkilöstöstä tekevät työtään asiakasyritysten tiloissa. Hajautettu organisaatio aiheuttaa hankauksia niin työsuojelulle kuin esimiestyölle. Esimiehen on hyvä käydä tarkistamassa asiantuntijan työpiste, joka sijaitsee asiakkaan tiloissa, Pasi Jaako sanoo. Sen tähden hän painottaakin uusien työntekijöiden perusteellista perehdytystä. Uusi työntekijä saattaa aloittaa suoraan asiakasyrityksessä ja jatkaa siellä hamaan tulevaisuuteen. Hän voi jäädä ulkopuoliseksi omassa työyhteisössään. Myös isäntäyrityksen on hyvä perehdyttää uusi ihminen esimerkiksi talon tehtäviin, järjestelmiin ja turvallisuuteen. Vaikka alihankintana työn teettäminen on lisääntynyt jatkuvasti, Jaakon mukaan isäntäyritykset eivät aina ymmärrä kouluttaa alihankkijoitaan työsuojeluasioissa. Toisinaan yhteistyö sujuu mallikkaasti. Tuoreen työsuojeluvaltuutetun mielestä isäntäyrityksen pelastustoimin- 14

15 ta oli erään rakennuksen kohdalla puutteellista ja hän otti yhteyttä turvallisuuspäällikköön. Yhdessä käytiin läpi epäkohdat ja turvallisuuspäällikkö vei viestiä eteenpäin yrityksessä. Rakennuksessa oli parannettavaa muun muassa ensisammutuslaitteissa ja pelastussuunnitelmassa. Työpaikat poikkeavat toisistaan Työkulttuuri vaihtelee erilaisissa työympäristöissä: tuotantolaitos ja asiantuntijaorganisaatio vaativat työsuojelulta erilaisia ratkaisuja. Jaako työskenteli aiemmin mikropiirejä valmistavassa yrityksessä. Siellä oli paljon huomioon otettavia vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja tai rikkoutuvia, lasinteräviä piikiekkoja. Työvuorot olivat 12-tuntisia ja siihen kuului myös yötyötä. Jaako oli mukana aktiivisesti toimivassa työsuojelutoimikunnassa toistakymmentä vuotta. Johto oli sitoutunut työsuojeluun ja kuunteli henkilöstöä. Ongelmat otettiin vakavasti ja parannusehdotuksia ratkaistiin yhdessä. Työsuojeluvaltuutettu arvioi, että asiantuntijaorganisaatiossa johto ei välttämättä aina sitoudu samalla tavalla, koska päivittäisessä työssä ei ole konkreettisia uhkia tai vaaroja. Talossa on tunnettava talon tavat Toimistossa työskentelevän asiantuntijan työsuojeluun kuuluvat esimerkiksi perehdyttäminen, työergonomia, henkinen työsuojelu ja työviihtyvyyteen liittyvät tekijät kuten ilmastointi. Olen nostanut perehdyttämisen esille, koska itse koin kantapään kautta asian: en saanut kunnon perehdyttämistä, Pasi Jaako kertoo. Uusi ihminen on aika hukassa eikä saa tietoa, jos ei saa keneltäkään perehdytystä eikä ymmärrä kysyä työkaverilta. Perehdyttämistä on sittemmin parannettu. Uutena työsuojeluvaltuutettuna Jaako vei eteenpäin työntekijöiden kaipaamaa ilmastoinnin säätämistä. Työpaikoilla on aika valita henkilöstöedustajat Suurimmalla osalla yksityisen sektorin työpaikoista on järjestettävä tänä syksynä työsuojeluvaalit. Joka työpaikkaan, jolla säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus, niin halutessaan, valita keskuudestaan omaksi edustajakseen työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työturvallisuuskeskus pitää yllä Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita henkilöstöedustaja. Työnantajalla ei ole oikeutta estää valintaa, vaikka joillakin toimialoilla edellytetään asias ta keskusteltavan työnantajan kanssa ennen ensimmäistä valintaa. Edustajasta käytetään eri sopimuksissa ja lainsäädännössä muun muassa sellaisia nimityksiä kuin (pää)luottamusmies, luottamushenkilö, neuvotteleva yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu ja yhteyshenkilö. Jos henkilöstöryhmän mukaista luottamusmiestä tai vastaavaa ei ole valittu, niin yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on oikeus valita yhteistoimintalain mukainen yt-edustaja. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN suosittelee, että kaikkiin sellaisiin työpaikkoihin, joissa on töissä vähintään 10 ylempää toimihenkilöä, luottamusmies valitaan. Luottamusmiehen valintaan osallistuvat toimialasta riippuen joko kaikki ylemmät toimihenkilöt tai vain YTNliittojen jäsenet. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettua toimialasta riippuen joko vain YTN-liittojen jäsenet tai kaikki ylemmät toimihenkilöt. YTN suosittelee, että luottamusmies valitaan kahdeksi vuodeksi aina parittomien vuosien syksyllä. Lisätietoja: > Työpaikkatoiminta > Luottamusmiestoiminta Loppuvuodesta valitaan uudet työsuojeluvaltuutetut Työnvaatimukset oltava kohtuullisia lain vaatimaa työsuojeluhenkilörekisteriä, mihin työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan valituiksi tulleiden henkilöiden tiedot. Rekisterissä on lähes yksityisen sektorin työpaikkaa, joilla työsuojeluyhteistoimintakausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Kaiken kaikkiaan yksityisen sektorin yhteistoimintatyöpaikkoja on rekisterissä noin Lisätietoja: > Työsuojeluvaalit 2009 Henkisessä työsuojelussa Jaako ottaa esille osaamisen työhyvinvointikysymyksenä. Työn vaatimusten on vastattava työntekijän osaamista. Jos siinä on ristiriitaa, työn tekemisen mielekkyys vähenee. Jaako kertoo esimerkin asiantuntijasta, jonka työ ei vastannut osaamista. Asiantuntija palkattiin teknisen dokumentoinnin tehtävään, johon liittyi markkinointimateriaalin tuottamista. Tehtävä edellytti muun muassa erilaisia persoonallisia ominaisuuksia, mitä kyseisellä asiantuntijalla oli. Rekrytoinnissa olisi pitänyt valita oikeanlainen henkilö oikeanlaisiin tehtäviin. Sittemmin asiantuntija on vaihtanut itselleen paremmin sopivaan tehtävään talon sisällä ja on ratkaisuun tyytyväinen. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Ilkka Pietarinen Työaikapankki syntyi yhteistyöllä Jyväskylän Energiassa on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. Tavoitteena on edistää henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia sekä ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Tavoitteena on myös parantaa yrityksen resurssien suunnittelua ja käyttöä ja näin ollen vähentää mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten tarvetta. Ihmiset säästävät puolikin tuntia, kun tietävät voivansa pitää sen tulevaisuudessa. Työnantajan ja kaikkien henkilöstöryhmien yhteistyönä syntyneeseen työaikapankkijärjestelmään voivat liittyä kaikki Jyväskylän Energia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijät tunti- ja kuukausipalkkaisista toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Työaikapankki oli kokeilukäytössä yhden vuoden ajan viime huhtikuun lop puun saakka, jonka jälkeen se otettiin käyttöön toistaiseksi. Kokeilun aikana pankki toimi hyvin käytännössä, joten päätimme yhdessä vakinaistaa sen, henkilöstöpäällikkö Marjatta Pekkinen toteaa. Tarpeet työaikapankkikokeilulle lähtivät aikanaan urakointipuolelta. Siellä etenkin maastossa työskenteleville kertyi paljon ylitöitä. Tuli aiheelliseksi sopia virallisesti ja paikallisesti työaikapankkikäytännöistä, sanoo toimihenkilöiden luottamusmies Tuomo Mielonen. Hän on myös ollut pitkään mukana kehittämässä järjestelmää. Työaikapankkiin voi tallentaa työaikaa maksimissaan 480 tuntia. Myös oman työaikaliukuman saldosta voi ottaa. Liukumat liikkuvat välillä miinus 40 plus 100 tuntia. Vapaata voi pitää yhtäjaksoisesti 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Vapaan pitämisestä on sovittava esimiehen kanssa. Esimiesten tulee seurata saldojen kertymää aktiivisesti ja järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Ihmiset säästävät puolikin tuntia, kun tietävät voivansa pitää sen tulevaisuudessa. Työaikapankkiin tallennetaan työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa: siis ylitöiden normaalia työajan osuutta, sunnuntaityön lisän osuutta, liukuvan työajan plus-saldoa, pidennetyn työajan osuutta normaalin työajan ylimenevältä osuudelta ja tuntipalkkaisten normaalia työaikaa. Terveenä eläkkeelle Jyväskylän Energiassa työaikapankki liittyy yrityksen strategiaan. Tuomo Mielonen (vas.), Marjatta Pekkinen ja Risto Ryymin Onni Kososen Revontulettaideteoksen ääressä. Terveenä eläkkeelle on meidän mottomme, Marjatta Pekkinen sanoo. Hyvin huollettu henkilöstö tuo myös ne taloudelliset tulokset. Pekkisen mielestä myös nuoret tarvitsevat vapaata. Ja ikääntyneille, joita heitäkin korkean keski-iän johdosta alkaa Jyväskylän Energiassa olla runsaas- 16

17 ti, lyhytkin vapaa kesken kiireiden helpottaa jaksamista. Hyvä järjestelmä joustaa molempiin suuntiin, sekä henkilökohtaisten sopimusten että tessien suuntaan. Näin karsitaan turhaa byrokratiaa, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Risto Ryymin sanoo. Hän on henkilöstön edustajan varajäsen yhtiön hallituksessa. Kaikki työntekijäryhmät yhdessä Tes-työryhmään, joka teki työaikapankkisopimuksen, kuuluivat kaikki henkilöstöryhmät ja työnantajan edustaja. Sopimus saatiin aikaan ilman sarvia ja hampaita. Hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki vallitsi kokouksissa, Pekkinen sanoo. Hän arvostaa sitä rikkautena. Kansa on osannut valita oikeat luottamushenkilöt. Jyväskylän Energia on kasvava yritys. Voimalaitokselle rekrytointi käy kuumana kuntaliitoksen jälkeen. Fortumilta ostettu tuotantolaitos toi 84 henkeä lisää vahvuuteen viime vuonna. Konsernissa työskentelee jo lähemmäs 400 henkeä. Heistä ylempiä toimihenkilöitä on 50, toimihenkilöitä 130 ja loput työntekijöitä. Työnantajaliitto Energiateollisuus ET:ssä on sovittu, että työaikapankkityöryhmä jatkaa kaikkien henkilöstöedustajien kanssa. Palkansaajapuolelta edustettuina ovat YTN:n lisäksi Sähköliitto, Toimihenkilöunioni ja Konepäällystöliitto. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen, TEK Rakennusalan koulutetut tarvitsevat työehtosopimuksen turvaa Rakennusalalla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole yhteistä työehtosopimusta lainkaan. Niinpä ylitöistä tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta maksetaan vain harvoin ja palkankorotukset jäävät osalta saamatta, Tommi Martikainen sanoo. Heinäkuun lopun kesäpäivänä Juuan Nunnauunin louhoksella ja tuotannossa hehkuu helle, mutta parkkipaikat ovat jo täynnä autoja. Tommi Martikainenkin on palannut työpaikalle Norjan moottoripyöräreissultaan. Tuotannon kehityksessä työskentelevä insinööri ja ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Martikainen on huolissaan: kesän aikana Nunnauunin toimitusjohtaja on saanut potkut ja hr-päällikkö sanoutunut irti. Kevään yt-neuvottelujen tuloksena väkeä on ollut lomautettuna toistaiseksi tai määräaikaisesti. Pari viikkoa pidettiin seisokkia. Pakka on nyt aika sekaisin, mutta ainakaan loman aikana ei tullut kutsua uusiin yt-neuvotteluihin, Martikainen huokaa. Rakennusalan näkymät ovat synkät. Talven myötä alan työttömien määrän arvellaan nousevan jopa :een. Lama tuntuu väistämättä myös Pohjois- Karjalassa vuolukiven parissa ahertavien selkänahassa. Martikainen uskoo silti Nunnauunin ja sen tuotteiden tulevaisuuteen. Tausta on vahva ja asiakaskunta laaja. Vaikka lama painaa päälle, syksyllä on tarkoitus aloittaa uusi markkinointikampanja. Toivottavasti sen myötä lomautuskausi voitaisiin perua ja siirtyä normaaliin arkeen, Martikainen miettii. Omaa työehtosopimusta tarvitaan Vaikka Tommi Martikainen luottaa vuolukiveen ja Nunnauunin tuotteisiin, työsuhteen ehtoja hän ei halua jättää pelkän luottamuksen varaan. Rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat ansainneet kaikille yhteisen työehtosopimuksen takaaman vähimmäisturvan. Nunnauunin leivissä on tätä nykyä vajaat 230 työntekijää, joista 15 on ylempiä toimihenkilöitä ja 40 toimihenkilöitä. Joka ryhmällä on oma luottamusmiehensä, joskin Martikainen on nimikkeeltään luottamusvaltuutettu. Rakennusalalla työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta lainkaan, Martikainen harmittelee. Teknologiateollisuudesta pari vuotta sitten Nunnauunille siirtynyt Martikainen kertoo yllättyneensä silloin, että rakennusalan ylemmät toimihenkilöt ovat täysin vailla työehtosopimuksen raamittamia pelisääntöjä. Teknon puolella olin tottunut siihen, että perusasiat on sovittu kaikkien yhteisessä työehtosopimuksessa. Rakennusalalla jokainen joutuu tarkkaan miettimään, mitä työsopimukseen kirjataan töihin tullessa. Hankalaa se on työnantajallekin, jolla on niin monta erilaista sopimusta kuin on ylempiä toimihenkilöitä, Martikainen tuumaa. Hän myöntää itsekin saaneensa kärsiä tietämättömyydestään: työsopimukseen jäi laittamatta moni tärkeä asia, jotka tulivat teknologiateollisuudessa automaattisesti työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen puute aiheuttaa monenmoista harmia yksittäisillä työpaikoilla. Vaikka työnantajajärjestö suosittelee jäsenyrityksilleen, että ne pitäisivät huolta myös ylempien toimihenkilöiden ansiokehityksestä, monissa rakennusalan yrityksissä osa on jäänyt vaille yleiskorotuksia. Niin Nunnauunissakin. Ja jos et ole työhön tullessasi huomannut sopia työsopimuksessasi ylitöiden tai vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisesta, jäät todennäköisesti niistä paitsi, Martikainen kertoo. YTN:n keräämät tilastotiedot viime vuodelta todistavat samaa: kolmannes rakennusalan ylemmistä ei saa kor- 18

19 vausta ylitöistään. Yli puolet ei saa korvausta matka-ajasta tai se sisältyy peruspalkkaan. Martikaisen mielestä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n rakennusalan on nyt ponnisteltava sinnikkäästi työehtosopimuksen puolesta. Siksi Martikainenkin on tullut mukaan YTN:n toimintaan. Hän on rakennusalan taustaryhmän jäsen. Vuolukivellä pitkän perinteet Juuan Nunnalahden kuuluisaa vuolukiveä louhii ja työstää kaksi keskenään kilpailevaa yritystä, joilla on tukenaan tytäryhtiöitä. Nunnauuni on se pienempi ja Tulikivi se suurempi, komean turistirysän ja vuolukivimuseonkin tontilleen pystyttänyt yritys. Yritysten välisiä erimielisyyksiä on ratkottu markkinatuomioistuinta myöten. Vaikka kilpailutilanne on kova, Martikaisella on luja usko Nunnauunin tulevaisuuteen. Sen valtaamalla louhoksella on vielä runsaasti hienojakoista vuolukiveä, jota mammuttikiveksi kutsutaan. Se ei murene tulipesässä ja sen lämmönvaraamisominaisuudet ovat parhaat. Ainakin 500 vuodeksi kiveä vielä riittää, Martikainen sanoo. Nunnauunin omistaa yksinään Juhani Lehikoinen, joka valtasi jo isänsä aikoinaan kehuman vuolukivialueen ja aloitti yritystoiminnan Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon yritys sai vuonna Nunnalahden kiveä Pohjois-Karjalassa on käytetty iät ja ajat. Martikaisen mukaan karjalaisissa taloissa voi edelleen törmätä yli sata vuotta vanhoihin vuolukivisiin leivinuuneihin, jota toimivat edelleen moitteetta. Nunnauuni antaa tuotteisiinsa viiden vuoden takuun: kaikki vaihdetaan, jos valittamista löytyy. Nykyisissä vuolukiviuuneissa on kosolti insinööriosaamista ja muotoilun näkemystä. Lehikoinen on testamentannut yrityksensä nimeään kantavalle säätiölle. Säätiö jakaa varoja alan tutkimukseen ja koulutukseen. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Tarja Arkio, Akava Kuva: TEM Työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, mikä voi tuoda sovittelijoille lisää töitä, valtakunnansovittelija Esa Lonka arvioi. Vaikka työmarkkinakenttä ja käsiteltävät työriidat ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, sovittelujärjestelmä toimii edelleen. Tätä mieltä on elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka. Sovittelujärjestelmän toimivuudesta kertoo myös se, että pian 50 vuotta täyttävä laki työriitojen sovittelusta on pääpiirteissään entisellään. Lakia uudistettiin kesällä, mutta varsinainen sovittelutoimi ja sen pelisäännöt säilyivät ennallaan. Vanha laki ja ajatus siitä, miten sovittelijan täytyy toimia ja miten sovittelutoimi tehtävänsä täyttää, tuntuu olevan joustava ja erilaisiin tilanteisiin mukautuva, Esa Lonka uskoo. Työelämän viimeaikainen nopea muutos näkyy toki sovittelijankin työssä. Kun aloitin piirisovittelijana 1987, työriidat koskivat perinteisiä työehtoja, kuten rahaa ja työaikoja. Tätä päivää ovat järjestöriidat ja työehtosopimusten soveltamisalakiistat. Nykyiset työriidat kolkuttelevat myös lain rajoja. Työriitalaissa puhutaan työnseisauk sista, mutta kaikki nykyiset työtaistelut eivät kuulu määritelmän mukaan lain soveltamisalan piiriin. Nyt on esimerkiksi listalakkoja ja ylityökieltoja, jotka eivät ole työriitalain tarkoittamia työnseisauksia, Lonka huomauttaa. Myös järjestöjen väliset rajariidat, jotka useimmiten koskevat työehtosopimusten soveltamisalaa, tunkeutuvat valtakunnansovittelijan tontille. Kyllä rajariitoja käydään ja niitä puidaan myös täällä, vaikka eivät ne sovittelutoimin ole hoidettavissa. Valtakunnansovittelija uskoo sovittelujärjestelmän toimivuuteen Lonka muistuttaa, että raja- ja järjestöriidat eivät koske pelkästään palkansaajapuolta, vaan myös työnantajia. Järjestökenttä on murrosvaiheessa molemmin puolin. Paikallinen sovittelu lisääntyy Lakimuutos jätti historiaan piirisovittelijat, jossa tehtävässä Lonka itsekin ehti toimia reilut 20 vuotta. Viiden entisen piirisovittelijan lisäksi sovittelijaksi on nimitettu toimitusjohtaja Heikki Pohja ja osastopäällikkö Leo Suomaa. He ovat valtakunnansovittelijan käytettävissä tarpeen mukaan, koko maassa. Heidän roolinsa saattaa jopa kasvaa tulevina vuosina. Suomessa on paitsi suuria valtakun- 20

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot