Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009

Transkriptio

1

2 Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN

3 2 Kannen graafi nen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta 5 2 Tutkittava joukko 6 3 Tiedon keruu 7 4 Tutkimusmenetelmä 8 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Yhteenveto 10 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien uudet näkökulmat koulun toimintatapoihin Jaksostipendiaattien mietteitä vaihtokoulusta Tyytyväisyys Pohjola-Nordenin rahoittamaan opintomatkaan Kokemusten jakaminen Pohjola-Norden järjestönä vastaajien mielikuvia 28 9 Yhteenveto ja pohdintaa English summary Lähteet 34 Liitteet 36 3

5 Esipuhe Arviointitutkimuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2008, jolloin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi ulkopuolista toteuttajaa pohjoismaisen oppilas- ja opettajavaihdon vaikuttavuuden arvioinnille. Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on pitkät perinteet, mutta siitä ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa selvitystä. Pohjola-Nordenin koulutoimintaa rahoittaa opetusministeriö. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia tuhansien oppilaiden ja opettajien pohjoismaisilla jaksoilla on ollut. Tarkastelussa olivat toimintaan osallistuneet oppilaat vuosilta ja opettajat vuosilta Osallistujilta kysyttiin muun muassa opintomatkalle lähtemisen syitä, koettuja hyötyjä ja haasteita, sekä analysoitiin pohjoismaisen opintojakson vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Koetut vaikutukset ryhmiteltiin neljään eri ulottuvuuskategoriaan. Arviointia syventää pro gradu -tutkimus, joka tulee olemaan luettavissa kokonaisuudessaan syksyllä 2009 CIMOn sivuilla ja > julkaisut ja tilastot. Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin kolmen ryhmän (jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit ja opettajat) eroja havaituissa ulottuvuuksissa sekä analysoidaan laadullisesti kuuden jaksostipendiaatin haastatteluja ja raportteja opintomatkasta. Aineistoa jäi paljon myös tutkimuksen ulkopuolelle, sillä työmäärä oli mittava ja laajempaankin analyysiin olisi ollut materiaalia. Arviointitutkimus oli osana syksyllä 2008 alkanutta pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselle. Arviointitutkimuksen työvaiheita kommentoitiin ohjausryhmässä, johon kuuluivat CIMOn asiantuntijat Nina Eskola ja Siru Korkala sekä Arja Kuosma Pohjola- Nordenista. Arvokkaita kommentteja kyselylomakkeen muokkaukseen ja itse pro gradu -tutkimuksen vaiheisiin saatiin pro gradu -tutkimuksen ohjaajalta, professori Kai Hakkaraiselta sekä aineiston analyysiin professori Markku Niemivirralta. Kiitokset myös tutkija Katariina Stenbergille ja professori Jukka Husulle soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Yhteenvedossa on pohdittu arvioinnin tulosten valossa suuntaviivoja tulevaisuuden pohjoismaiselle koulutoiminnalle. Arviointitutkimus on julkaistu myös ruotsin kielellä ja molemmat kieliversiot sisältävät englanninkielisen yhteenvedon. Helsingissä, Katariina Rahikainen Nina Eskola CIMO 4

6 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on yhteensä noin 25 miljoonaa asukasta, joista noin 4,5 miljoonaa käy perus- tai toisen asteen koulua (lukio, ammatillinen koulutus). Pohjoismaiden koulujärjestelmät ovat keskenään samankaltaisia, ja niillä kaikilla on suhteellisen selkeä struktuuri. Vuosittain sadat koululaisryhmät matkustavat muihin Pohjoismaihin luokkaretkien, leirikoulujen ja ystäväkuntamatkojen merkeissä. Opettajille, opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla paljon erilaisia pohjoismaisiin opintomatkoihin ja muissa Pohjoismaissa opiskeluun tarkoitettuja apurahoja. Pohjola-Nordenin liitto on vuosikymmenien ajan rakentanut siteitä Pohjoismaiden välille koulumaailman arjessa. Liitto korostaa Pohjoismaiden kesken solmittujen sopimusten velvoitteita sisällyttää opetukseen Pohjoismaiden kieliä, kulttuuria ja yleisiä yhteiskuntaoloja. Liitto pyrkii myös itse avustamaan kouluja ennen kaikkea tukemalla opettajien ja oppilaiden pohjoismaisia opintomatkoja. Pohjola-Norden on ainoa yleiseen pohjoismaisuuteen keskittyvä kansalaisjärjestö, ja pysyvien yhteistyösuhteiden rakentaminen on yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. 1 Tässä tutkimuksessa selvitetään osallistujien kokemuksia lyhytaikaisista pohjoismaisista vaihtojaksoista. Millaisia vaikutuksia Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on? Onko koulutoiminnalla ulottuvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet osallistujiin? Minkälaisia haasteita osallistujat ovat matkallaan kohdanneet? Tutkimus antaa myös suuntaviivoja siihen, mihin resursseja kannattaa jatkossa ehkä suunnata. 1 Lisää tietoa 5

7 2 Tutkittava joukko Tutkittavan joukon muodostavat kaikki oppilaat, jotka osallistuivat Pohjola-Nordenin rahoittamalle opintomatkalle vuosina Lisäksi tutkitaan opettajia, jotka osallistuivat opettajavaihtoon vuosina (opettajastipendiaatit). Oppilasryhmiä oli neljä: jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä oppilasvaihdot ja leirikoulut. Kaikissa muissa ryhmissä otoksena oli koko joukko paitsi oppilasvaihdot ja leirikoulut -ryhmässä, jossa suoritettiin satunnaisotanta viime vuoden opintomatkalle osallistuneiden koululuokkien kesken. Osanottajaryhmää ei rajattu, mutta käytännön syistä johtuen rajoituksia ilmeni. Monet vanhemmat opiskelijat eivät enää asuneet vanhempiensa luona ja heille lähetetyt kyselylomakkeet eivät menneet perille. Tästä syystä kaikki opintomatkalle osallistuneet eivät saaneet kyselylomaketta. 1. Jaksostipendiaatit: Noin 20 suomenkielistä lukiolaista sijoitetaan kuukaudeksi ruotsalaiseen lukioon. Jaksostipendiaateille järjestetään majoitus ja täysihoito ruotsalaisessa perheessä, jolloin kulttuurinen altistus on suurinta. Stipendiaatit osallistuvat perheen jokapäiväiseen elämään, ja aktiivisimmat perheet järjestävät stipendiaateille oheistoimintaa. Usein perheessä on samaa lukiota käyvä nuori. Jaksostipendiaatit opiskelevat ruotsalaisessa lukiossa muiden lukiolaisten joukossa. 2. Ruotsinstipendiaatit: 21 suomalaista lukion toisen vuosikurssin oppilasta osallistuu viikon mittaiselle kieli- ja kulttuurimatkalle Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. 3. Opettajastipendit: Opettajastipendejä myönnetään vuosittain muihin Pohjoismaihin tehtäviä opintomatkoja varten. Stipendit on tarkoitettu toisen Pohjoismaan kouluun ja opetukseen tutustumista varten. Opettajastipendejä voivat anoa peruskoulun, lukion, harjoittelukoulujen sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat. Matkan kesto on yksi tai kaksi viikkoa. 4. Oppilasvaihdot ja leirikoulut: Peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät voivat anoa matkaavustusta toiseen Pohjoismaahan suuntautuvaa oppilasvaihto- tai leirikoulumatkaa varten. Ryhmät huolehtivat itse matkajärjestelyistä ja yhteyksistä mahdollisiin yhteistyökouluihin. Majoitus on joskus isäntäoppilaiden perheissä. Avustuksen määrä riippuu matkan pituudesta ja ohjelmasta kohteessa. Leirikouluista suositeltavimpia ovat kahden tai kolmen pohjoismaisen luokan yhteiset leirikoulut. Oppilasvaihto tai leirikoulu kestää yleensä muutaman päivän. 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat: Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, jotka suorittavat ammattiopintoihin liittyvän työssäoppimisjakson toisessa Pohjoismaassa, myönnetään matkakuluihin stipendejä. Opiskelijoiden työssäoppimisjakson kesto vaihtelee yhdestä viiteen kuukauteen. 6

8 3 Tiedon keruu Tiedon keruu suoritettiin kyselylomakkeilla (Liite 1), jotka lähetettiin tutkittavalle joukolle postitse syyskuussa Pohjola-Nordenilla oli käytössään vain opettajien sähköpostiosoitteet, joten lomakkeet lähetettiin postitse. Kaikkien osallistujien päivitettyjä yhteystietoja ei ollut saatavilla, joten oppilaille lähetettäviin kyselylomakkeisiin liitettiin vanhemmille osoitettu tiedote, jossa pyydettiin välittämään kyselylomake vastaanottajalle. Muutama vanhempi toimitti tutkijalle lapsensa sähköpostiosoitteen, jolloin joitakin kyselylomakkeita lähetettiin myös sähköisesti. Lomakkeita lähetettiin 121 opettajalle, 113 jaksostipendiaatille, 144 ruotsinstipendiaatille ja 62 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle. Oppilasvaihtoon osallistuneille kyselylomakkeita lähetettiin lokakuun alussa 213 kpl. Toiset kyselylomakkeet lähetettiin vielä muistutuksena kaikille niille, joiden oletettiin saaneen ensimmäisen kyselylomakkeen. Vuoden 2008 jaksostipendiaateille kyselomake annettiin opintojakson paluumatkalla. Yhteensä lomakkeita lähetettiin siis 653 kappaletta, joista 66 palautui postista avaamattomana. Vastausprosentti opettajien, jaksostipendiaattien ja ruotsinstipendiaattien osalta oli erittäin hyvä (kts. taulukko 1). 2 Työssäoppimisopiskelijoiden ja vaihto-oppilaiden osalta vastausprosentti oli pieni mutta kuitenkin tähän tutkimukseen riittävä. Oppilasvaihtoon osallistuneiden lomakkeita palautui 95 kpl 213:sta. Lomakkeiden perillemenosta ei ole tarkkaa tietoa, sillä ne lähetettiin opettajille jaettavaksi, mutta lähetettyjen lomakkeiden määrästä vastausprosentti oli 44,6 %. Yhteensä täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 362 kpl. Vastaajista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Tietoa kerättiin lisäksi teemahaastatteluilla, jotka tehtiin kuudelle jaksostipendiaatille ennen ja jälkeen vaihtojakson. Aineistona käytettiin myös heidän itsensä kirjoittamia raportteja vaihtojaksolta. Tätä aineistoa tarkasteltiin tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy CIMOn verkkosivuilta. Kyselyyn vastanneet Naisia % Miehiä % Yht. Vastausprosentti Ryhmittäin 1. Jaksostipendiaatit 69 87, , ,8 % 2. Ruotsinstipendiaatit 61 77, , ,7 % 3. Opettajat 68 73, , ,3 % 4. Oppilasvaihtoon osallistuneet 55 57, , ,6 % 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 16 94,1 1 5, ,5 % Yhteensä , , ,4 % Taulukko 1. Vastaajaryhmät. Taulukossa on miesten ja naisten osuus vastaajista ryhmittäin, vastanneiden määrä sekä vastausprosentti (kyselylomakkeeseen vastanneiden prosentuaalinen osuus). 2 Lukuihin ei ole laskettu lomakkeita, jotka eivät menneet perille. 7

9 4 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -menetelmää, jossa yhdistetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusta, painopisteen ollessa kuitenkin määrällisessä tutkimuksessa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää, nouseeko vastauksista opintomatkan vaikutuksia neljästä eri dimensiosta. Tutkimuksen alkuvaiheessa vastausten oletettiin jakautuvan neljään dimensioon seuraavasti: hyöty opiskeluun tai uraan, pohjoismaisuus, henkilökohtainen kasvu sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Tämä kategorisointi ei osoittautunut kokonaan oikeaksi, mutta kyselylomakkeesta nousi kuitenkin neljä dimensiota, joista kerrotaan myöhemmin. Kyselylomakkeen täyttöön oli arvioitu kuluvan kymmenestä viiteentoista minuuttia. Vastanneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kuten sukupuoli, syntymävuosi ja vuosi, jolloin he osallistuivat toimintaan. Kyselylomake testattiin muutamalla vapaaehtoisella, joiden ehdotusten pohjalta sitä muutettiin soveltuvammaksi. Vastausvaihtoehtona oli kuusiportainen Likertin skaala: 1 = täysin eri mieltä, 2 = lähes eri mieltä, 3 = jonkin verran eri mieltä, 4 = jonkin verran samaa mieltä, 5 = lähes samaa mieltä ja 6 = täysin samaa mieltä. Tällä asteikolla vastaaja ohjattiin olemaan joko samaa tai eri mieltä, sillä vastaajien haluttiin mieluummin ottavan kantaa joko myönteisesti tai kielteisesti kuin olemaan neutraaleja. Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, josta muodostui neljä opintomatkan vaikuttavuutta kuvaavaa faktoria. Näiden faktorien perusteella muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujien reliabiliteetti testattiin, ja yhdestä summamuuttujasta poistettiin kysymys, jotta reliabiliteetti kasvaisi. Kysymys voitiin poistaa, koska se ei ollut tässä ryhmässä sisällöllisesti oleellinen (24: Kiinnostuin opintomatkan johdosta matkustamisesta). Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeet poikkesivat osittain toisistaan, joten vertailu koko lomakkeen osalta ei ollut mahdollista. Tästä syystä kaikkia kyselylomakkeen kysymyksiä ei käytetty analysointivaiheessa. Kyselylomakkeet ovat julkaisun liitteenä. Opiskelijakyselylomake lähetettiin jakso- ja ruotsinstipendiaateille. Vaihto-oppilaille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille lähetetty lomake oli pääosin sama, mutta sanamuotoja oli muutettu heille sopivammiksi (esim. työssäoppimisjakso ulkomailla tai oppilasvaihto ). Muodostetuilla neljällä summamuuttujalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). Kyselylomakkeen avovastaukset kirjattiin, luokiteltiin ja analysoitiin erikseen. Lisäksi jaksostipendiaattien haastatteluista tehtiin sisällönanalyysi, johon yhdistettiin heidän kirjoittamansa raportit. Sisällönanalyysi tehtiin osittain kyselylomakkeen kategorioihin pohjautuen. Analyysiin voi tutustua tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy verkosta fi/nordplus ja > Julkaisut ja tilastot. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamissa Nordplus Junior- ja Nordplus Kieli ja kulttuuri -ohjelmissa tuetaan vastaavanlaista koulujen välistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Pohjola-Nordenin tukeman koulutoiminnan ja Nordplus-hankkeiden on tarkoitus täydentää toisiaan. 8

10 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Aikaisempien tutkimuksien mukaan syitä ulkomailla opiskeluun on useita. Näitä ovat mm. halu kielitaidon parantamiseen, uuteen kulttuurin tutustumiseen tai matkustamiseen. 3 Yleensä yksi ulkomailla opiskelun päätavoitteista (ainakin järjestäjän näkökulmasta) on funktionaalisen kielitaidon parantaminen. Ulkomailla osallistuja itse on se, joka muokkaa oppimistilanteita ja omia mahdollisuuksiaan parantaa kielitaitoaan, kun luokkatilanteessa valta on usein opettajalla. 4 Pohjola-Nordenin koulutoiminnan tavoitteet on ilmaistu melko yleisellä tasolla: tavoitteena tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä ja kehittää koulutuksen laatua, pääpainotuksena ruotsin kielen opetuksen ja opiskelun edistäminen. Rahoittajan tai organisaation asettamat tavoitteet eivät aina kohtaa osallistujan omien tavoitteiden kanssa. Siksi osallistujilta tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä kolmea heille tärkeintä syytä lähteä opintomatkalle. Eri ryhmissä hieman eri asiat nousivat esille. Syyt on koottu yhteen ja luokiteltu ryhmittäin. Tarkemmat luvut selviävät taulukosta Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Jaksostipendiaatit mainitsivat matkalle lähdön syyksi useimmiten kielitaidon kehittämisen. Kaikki osallistujat (N=79) mainitsivat sen ainakin yhdeksi syyksi, vaikka se ei olisikaan ollut tärkein kolmesta. Maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään tutustuminen oli tärkeää 49 vastaajalle. Uudet kokemukset mainittiin 36 kertaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen oli myös tärkeää monelle (28 mainintaa). Ei-akateemiset syyt, esim. matkustelunhalu, loma koulusta tai opintomatkalle kannustava opettaja, keräsivät 26 mainintaa. Itsenäistyminen oli tärkeää 12 vastaajalle. Muita syitä oli mm. kansainvälistyminen ja näkemysten avartaminen. 5.2 Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Halu kielitaidon parantamiseen oli ruotsinstipendiaattien tärkein syy lähteä opintomatkalle (yhteensä 74 vastaajaa 79:stä). Tässä ryhmässä nousi esille myös muita, ei-akateemisia syitä, esim. ilmainen matka, halu pitää taukoa opinnoista tai saada vaihtelua koulunkäyntiin, mahdollisuuden tarjoutuminen tai muiden kannustus (41 mainintaa). Halu tutustua maahan ja kulttuuriin nousi esille 38 kertaa. 34 vastaajaa mainitsi uudet tuttavuudet ja ystävät tärkeäksi syyksi. Uudet kokemukset olivat tärkeitä 33 vastaajalle. Muita syitä oli mm. vaihtoehtoinen tapa oppia tai itsensä kehittäminen. 3 ks. esim. King & Young, 1994; Van Hoof & Verbeeten, Miller & Ginsberg, 1995,

11 5.3 Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien vastauksista nousi moninaisia syitä lähteä opintomatkalle. Tässä ryhmässä syyt myös hajautuivat laajemmalle ja niistä löytyi vähemmän koherentteja kategorioita. Useimmin esille nousi halu tutustua toisen Pohjoismaan kouluun, koulujärjestelmään, opetukseen tai yleisesti alaan ja sen tilanteeseen (61 vastaajaa). Toiseksi useimmin esille nousi halu luoda kontakteja ja tavata kollegoita (56 vastaajaa). Kulttuuriin, maahan ja luontoon tutustuminen nousi esille 35 vastauksessa (taulukossa 2. nämä syyt on yhdistetty koulujärjestelmään tutustumiseen). Muita syitä oli halu oppia uusia työtapoja tai opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä, ammatillinen kehittyminen sekä oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen (33 mainintaa). Lisäksi mainittiin oman opettajuuden kehittäminen ja yleisesti työmotivaation parantaminen, sekä oman virkistäytymisen tärkeys työssä. 5.4 Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Oppilasvaihtoon osallistuneiden vastauksissa nousi useimmin esille maahan ja sen kulttuuriin tai nähtävyyksiin tutustuminen (67 vastaajaa). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaidon kehittäminen (48 vastaajaa). Matkustelu yleisesti, koulusta pois pääseminen, rentoutuminen tai vaihtelu opiskeluun oli tärkeää 44:lle. Ajanvietto luokkatovereiden kanssa oli tärkeää 29 vastaajalle. Myös uudet kokemukset ja paikat sekä opintomatkan sisältyminen kurssiin mainittiin. Osa vastaajista oli jättänyt kolmannen kohdan tyhjäksi. 5.5 Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Työssäoppimisopiskelijoiden vastaajamäärä oli pieni, vain 17 vastaajaa. Heidän ryhmässään useimmin mainittiin alakohtaiset syyt (11 mainintaa), halu saada uusia kokemuksia ja tavata uusia ihmisiä (9 mainintaa). Osa oli maininnut myös kielitaidon kehittämisen (7 mainintaa). Muina syinä mainittiin mm. tutustuminen toiseen Pohjoismaahan ja sen kulttuuriin sekä halu lähteä ulkomaille. 5.6 Yhteenveto 10 Pohjola-Nordenin syyt opintomatkojen tukemiseen ovat halu tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä sekä kehittää koulutuksen laatua ja ruotsin kielen opetusta ja opiskelua. Nämä ovat ainakin osittain linjassa osallistujien mainitsemien syiden kanssa. Vastausten perusteella opiskelijat ovat eritoten kiinnostuneet opintomatkoista kielitaidon kehittämisen kannalta sekä kiinnostuksesta tutustua maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Tutkituissa ryhmissä ilmeni jonkin verran hajontaa tämän suhteen. Ruotsinstipendiaattien ja oppilasvaihtoon osallistuneiden kiinnostus oli painottunut maahan ja sen kulttuuriin tutustumiseen. Jaksostipendiaattien ja opettajien kiinnostus painottui akateemisiin lähtökohtiin. Osallistujien näkökulma vaikuttaisi kuitenkin hieman enemmän

12 henkilökohtaiseen kehitykseen tähtäävältä kuin rahoittajan näkökulma. Osallistujien näkökulmasta painopiste on kielen oppimisessa sekä maahan ja kulttuuriin tutustumisessa, kun rahoittajan näkökulmasta painopiste on koulutuksen laadun kehittämisessä. Opettajilla ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla painopiste on enemmän ammatillisessa kehittymisessä kuin muilla opiskelijoilla tai oppilailla. Oppilasvaihtoon osallistuneilla ja ruotsinstipendiaateilla myös ei-akateemiset syyt nousivat tärkeiksi. Tämä viittaa siihen, että ulkomaanjakso saatetaan kokea enemmän virkistysmatkana kuin akateemisena opintomatkana. Vaikka virkistyminen on tärkeää yleisen kouluviihtyvyyden kannalta, se tuskin on Pohjola-Nordenin tavoitteena koulutoiminnan järjestämisessä. Varsinkin opettajien ryhmässä kontaktien luonti oli tärkeä matkalle lähdön syy. Tämä on sikäli perusteltua, että opintomatkojen seurauksena oppilaitokset usein tekevät jatkosopimuksia ja yhteistyö vahvistuu. Jaksostipendiaatit Ruotsinstipendiaatit Opettajat Oppilasvaihtoon osallistuneet Ammatill. oppilaitosten opiskelijat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kielitaito Maahan ja kulttuuriin tutustuminen Uudet kokemukset Ystävät, kontaktit Ei-akateemiset /ammatilliset syyt Itsenäistyminen Alakohtaiset / ammatilliset syyt Taulukko 2. Osallistujien mainitsemat syyt toimintaan osallistumiselle. 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Osallistujia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita pohjoismainen opintomatka tai oppilasvaihto heille tarjosi. Osallistujien itsensä kokemat hyödyt opintomatkalta kuvaillaan ryhmittäin seuraavissa kappaleissa. Ensin kuitenkin lyhyesti siitä, mitä hyötyjä aiemmat tutkimukset esittävät. Opiskelijoiden kansainvälisistä kokemuksista on tehty useita tutkimuksia. 5 Näistä suurin osa keskittyy kuitenkin pidempiin, vähintään yhden lukukauden mittaisiin vaihtojaksoihin. Myös CIMOssa on tehty paljon selvityksiä kansainvälisestä liikkuvuudesta (kts. esim. -> Julkaisut ja tilastot). Myös opettajien kansainvälisen liikkuvuuden hyötyjä ja vaikutuksia on tutkittu. Kokemuksia lyhyemmiltä opintomatkoilta Suomesta muihin Pohjoismaihin ei kuitenkaan juurikaan ole koottu. 5 Ks. esim. Deardorff, 2006; Dwyers, 2004; Freed, 1995, 2004; Gacel-Ávila, 2005; Krzaklewska & Krupnik, 2006; Lewis & Niesenbaum, 2005; McCabe, 2001; Olson & Kroeger, 2001; Puryear, 1995; Sawir et al. 2008; Talburt & Stewart, 1999; van der Wende, 2001; van Hoof & Verbeeten, 2005; Wiers-Jenssen, 2008; Williams, 2005; Zorn, Ponick & Peck,

13 Useat empiiriset löydökset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet ovat kehittyneet kommunikointitaidoissaan ja kielen arkikäytössä enemmän kuin luokkahuoneessa opiskelevat ikätoverinsa. 6 Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ulkomailla opiskelu nostaa opiskelijan opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan vieraan kielen taitoon. 7 Esim. Van Hoof sanoo 8, että opiskelijoiden on usein vaikeaa linkittää kansainvälisiä kokemuksiaan omaan henkilökohtaiseen kehitykseen tai uraan. Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempi vaihtojakso, sitä suuremmat hyödyt. 9 Kuitenkin jos lyhytaikainen vaihtojakso on tarpeeksi hyvin suunniteltu ja organisoitu, se voi hyödyntää opiskelijaa jopa enemmän kuin suunnittelematon tai huonosti suunniteltu pidempiaikainen vaihtojakso. Joidenkin tulosten mukaan ulkomailla suoritetusta opintojaksosta saadut positiiviset vaikutukset voivat kestää jopa 50 vuotta. 10 Yksi vaihtojaksolta saaduista hyödyistä on interkulttuurinen kompetenssi, jonka pääpiirteinen määrittely on toisten maailmankatsomusten ymmärtäminen. 11 Joidenkin tutkimusten mukaan aloittelevat kielenoppijat hyötyvät enemmän vaihto-ohjelmista kuin pidemmälle edenneet, koska ulkomailla opiskelu tekee opiskelijoista parempia keskustelijoita ja lisää heidän kommunikointitaitojaan. 12 Ulkomailla opiskelleiden kielenkäyttö on myös värikkäämpää ja vivahteikkaampaa kuin heidän, jotka opiskelevat pelkästään luokassa. Vaihtojaksolta palattuaan opiskelijat todennäköisemmin käyttävät kielitaitoaan rohkeammin epävirallisissa tilanteissa. 13 Tässä tutkimuksessa ei testattu kielitaitoa, joten siihen liittyvät hyödyt ovat olleet vain osallistujien itsensä arvioitavana. 6.1 Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita opintomatka tarjosi. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu hyödyistä, joita vastaajaryhmät mainitsivat. Lisäksi mukana on muutamia suoria lainauksia, jotka kenties valottavat vastaajien ajatuksia paremmin. Vastaukset on koottu lukumäärineen ja muutamine esimerkkeineen myös taulukkoon 3. Kiintoisaa vastauksissa on se, että osallistujien matkalta arvioidut saamat hyödyt eivät täysin vastaa osallistujien mainitsemia syitä lähteä opintomatkalle Ks. esim. Lafford 1995; Freed Esim. Gardner & Smyth, 1978; Freed, Dewey, Segalowitz & Halter 2004; Hanna, Smith, McLean & Stern, Van Hoof, 2005, 49 9 Dwyers, 2004, Dwyers, 2004, Deardorff, 2006, Ks. esim. Freed, 1995; Lapkin, Hart & Swain, 1995; Lafford Huebner, 1995, 191

14 Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä tärkein opintojaksolta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen. Moni mainitsi myös itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntymisen tai itsenäistymisen. Erikseen oli mainittu rohkeuden lisääntyminen kieltä puhuttaessa (kynnyksen madaltuminen). Uudet tuttavuudet koettiin myös hyödyllisinä. Ruotsalaiseen kulttuuriin ja arkeen tutustuminen oli antoisaa, ja osallistujat tunsivat sen laajentaneen maailmankuvaansa ja avartaneen perspektiiviä. Osa opiskelijoista koki hyödyllisenä ruotsalaiseen kouluun tutustumisen, ja tämä osaltaan lisäsi arvostusta suomalaista koulutusta ja lukiota kohtaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhdeksi vaihtojakson hyödyksi on mainittu opiskelumotivaation parantuminen. 14 Tämän tutkimuksen kohderyhmässä vastaavanlaisia tuloksia ei saatu, vain muutama vastaaja ilmoitti motivaation parantuneen. Syynä tähän voi olla se, että haastatteluissa huomattiin opiskelijoiden olevan jo valmiiksi hyvin motivoituneita opiskeluun. Rohkeutta puhua ja haastaa itsensä mukaan uudenlaisiin tilanteisiin uusien tuttavuuksien keskellä Matkan jälkeen tiedän selviytyväni omin voimin vähän vaativimmissakin tilanteissa Elinikäinen 2. perhe, perheyhteisö ja heidän osoittama välittäminen Näki erilaista kulttuuria ja ymmärsi, että asiat voi tehdä eri lailla kuin on itse tottunut tekemään Uusi perspektiivi suomalaisen koululaitoksen hyviin & huonoihin puoliin Ruotsinstipendiaatit (N=79) Myös ruotsinstipendiaattien mielestä suurin ulkomailla opiskelusta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen, erityisesti kuullunymmärtämisen ja suullisen kielitaidon osalta. Itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyminen niin yleisesti kuin ruotsin kieltä puhuttaessa koettiin hyödyllisenä. Matkalta saadut ystävät ja tuttavuudet mainittiin myös, tosin tämä viittasi enemmän kurssitovereihin kuin ruotsalaisiin oppilaisiin. Huomattavan suuri määrä, 23 vastaajaa, oli jättänyt kohdan tyhjäksi. Itseluottamus koheni hankalista tilanteista selviytymisen myötä, rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä kasvoi Oppi käyttämään kieltä KÄYTÄNNÖSSÄ, ei vain keinotekoisesti luokkatilanteessa Uudet mielenkiintoiset ihmiset 14 Mm. Gardner & Smyth, 1978; Hanna, Smith, McLean & Stern, 1980; Segalowitz&Freed, 2004; Wilkinson,

15 Opettajat (N=92) Opettajien mielestä suurimmat ulkomaisen opintomatkan hyödyt olivat uusien ideoiden ja kokemusten saaminen, sekä yleisesti että ammatillisessa mielessä. Tietojen päivittäminen ja laajentaminen koettiin tärkeäksi. Toiseksi tärkeimmäksi hyödyksi nousi yhteistyön ja kontaktien lisääntyminen eli kansainvälistyminen. Kolmanneksi esiin nousi kohdemaahan ja sen kulttuuriin tutustuminen. Kielitaidon kehittyminen nähtiin myös hyödyllisenä. Hyötyjä oli myös toisen Pohjoismaan koulutoimintaan tutustuminen sekä erojen ja yhtäläisyyksien huomiointi koulumaailmassa. Opettajat näkivät siis opintomatkansa hyödyt enemmän ammatillisesta näkökulmasta kuin opiskelijat, vaikkakin opettajatkin arvostivat taukoa normaalista arkityöstä opintomatkan muodossa. Asiatietojen tulva, virikkeet, elämykset, kokemukset Henkilökohtaiset kontaktit. Yhteistyön käynnistäminen onnistui opiskelijavaihto toteutunut. Erasmus-sopimus solmittu. Näkee, mitä muissa kouluissa tehdään, miten toimitaan Lähiympäristön lisääntynyt tuntemus, laajemman arvopohjan esiinmarssi Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet arvioivat suurimmaksi hyödyksi sen, että he oppivat vähän lisää ruotsin kieltä ja rohkeus puhua vierasta kieltä lisääntyi. Osa mainitsi tutustumisen maan kulttuuriin, historiaan ja nähtävyyksiin. Jotkut vastaajista kokivat hyödyllisenä sen, että saivat puhua ja kuulla ruotsia. Myös erilaiseen koulumaailmaan ja uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin hyödyllisenä. Luokan yhteishengen paraneminen tai pelkkä kokemus sinällään oli myös arvokasta. Opintomatkan katsottiin myös tarjonneen virkistystä arkeen ja taukoa koulunkäyntiin sekä kasvattaneen itseluottamusta. Pärjääminen toisella kielellä muiden kanssa Vieraaseen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen, erilaisten ihmisten näkeminen Kielen käyttö arkisissa tilanteissa (esim. ostosten tekeminen) 14

16 Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijat näkivät suurimpana hyötynä kielitaidon parantumisen. Lisäksi mainittiin maiden väliset erot ammatillisesta näkökulmasta sekä rohkeuden ja itsetunnon lisääntyminen. Osan mielestä matka hyödytti siksi, että siltä sai kokemuksia ja ystäviä sekä oppi uutta vieraasta kulttuurista. Kokemus oman alan työstä ulkomailla, rohkeuden lisääntyminen, kielitaidon karttuminen, lisätiedon saaminen omasta alasta. Luokka Sisältö JS RS OP OV AO Kielitaito Kielitaidon parantumiseen liittyvät seikat Itseluottamus tai rohkeus Lisääntynyt itseluottamus tai rohkeus Itsenäisyys Itsenäisyyden tunteen lisääntyminen Ystävät, tutut tai kontaktit Mainittu uudet ystävät, tuttavuudet tai kontaktit Kulttuuriset seikat Uuteen kulttuuriin ja arkielämään tutustuminen, näkökulmien laajentaminen Kielenkäytön kynnyksen madaltuminen Rohkeus puhua kieltä lisääntynyt Uusi ympäristö Uuteen kouluympäristöön, koulujärjestelmään ja ympäristöön tutustuminen Motivaatio Opiskelu- tai työmotivaation lisääntyminen Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen kasvu Kansainvälinen suuntautuneisuus Uudet kokemukset Kansainvälisen suuntautuneisuuden lisääntyminen Uudet kokemukset (opettajilla usein liittyen ammattiin) Ei-vastattuja Yhteensä JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Taulukko 3. Osallistujien matkalta saamat hyödyt. Huom! Oppilasvaihtoon osallistuneilla motivaation lisääntymiseksi on laskettu, mikäli oppilas on kertonut opintomatkan tuoneen virkistystä kouluarkeen. Lisäksi oppilasvaihtoon vastanneet mainitsivat hyödyksi luokkahengen parantumisen (9 mainintaa). 15

17 7 Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Osallistujilta kysyttiin, minkälaisia haasteita opintomatkalla kohdattiin. Avovastaukset koottiin yhteen ja luokiteltiin vastausryhmittäin. Joidenkin aikaisempien tutkimusten mukaan lyhytaikaisille vaihtojaksoille osallistuneet kohtaavat kahdenlaisia kielellisiä haasteita: kielellistä epävarmuutta ja kulttuurista johtuvia haasteita. 15 Kristensen (1998, 113) sen sijaan esittää kolmenlaisia haasteita: 1) hallinnolliset haasteet (säännöt ja toimenpiteet), 2) käytännön haasteet (mm. informaation puute, asumisongelmat, rahoitusongelmat) ja 3) henkiset haasteet (mm. riittämätön kielitaito, motivaation puute, ennakkoluulot). Näistä kolmesta hallinnollisia haasteita harvoin esiintyy Pohjola-Nordenin lyhytaikaisissa vaihdoissa. Tämä johtuu mm. siitä, että opiskelijat eivät saa opinnoistaan mitään todistusta. Vain opettajien opintomatkat saatetaan laskea täydennyskoulutukseksi. Tässä selvityksessä täydennyskoulutuksena luettiin hyväksi n. 20 % opettajien suorittamista opintomatkoista. 75 % ei hyväksiluettu ja 5 % jätti vastaamatta. Haasteet olivat siis lähinnä käytäntöön ja henkisiin tekijöihin liittyviä. 7.1 Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä. Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä suurimpia haasteita tuotti ruotsin kieli. Myös sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja perheeseen oli osalle hankalaa, samoin kontaktien ja ystävyyssuhteiden luominen. Nämä hankaluudet selitettiin usein isäntäperheen ja jaksostipendiaatin yhteisten intressien puutteella. Ruotsin kielen puhuminen koettiin haasteelliseksi. Myös itseluottamus aiheutti haasteita eli omaa kielitaitoa ei uskallettu käyttää. Osa koki opiskelun Ruotsissa haasteelliseksi, usein juuri kielen takia. Muutamilla oli myös ulkopuolinen olo tai hieman yksinäistä, koti-ikävä tai stressi siitä, että jää Suomessa opinnoissa jälkeen. Muutama vastaaja ei maininnut lainkaan haasteita. Parille opiskelijalle vieraan kielen käyttäminen jatkuvasti oli henkisesti raskasta. Koki olevansa tyhmempi, kun ei puhunut yhtä hyvin ruotsia kuin koulukaverit. Joskus turhautuminen kielen kanssa vaativissa tilanteissa Kielimuuri: että ei pysty ilmaisemaan itseään haluamallaan tavalla ja että muut pitävät tyhmänä Suurimmat haasteet olivat varmasti sopeutuminen uuteen perheeseen On oltava hyvin aktiivinen sosiaalisissa suhteissa, jotta pääsee mukaan Esim. Allen & Herron, 2003, 370

18 Ruotsinstipendiaatit (N=79) Ruotsinstipendiaattien suurimmat haasteet olivat luottamuksen puute omiin taitoihin sekä uskalluksen puute kommunikoida vieraalla kielellä. Toiseksi haasteellisempana koettiin itse kielitaito, kolmantena henkinen jaksaminen jatkuvasti vieraalla kielellä puhuttaessa. 38 ruotsinstipendiaattia ei vastannut kysymykseen tai ei kokenut matkalla olevan haasteita. Muutaman mielestä opintomatka oli niin lyhyt, ettei haasteita ehtinyt kohdata. Osa kommentoi, että matka oli enemmän pedagoginen luokkaretki kuin opiskelua. Tämä viittaa siihen, että näin lyhyttä opintomatkaa ei niinkään nähty opiskeluna. Vaikka osasi kieltä perushyvin, erikoissanastoa tuli paljon ja se oli välillä hankalaa. Toisinaan tuntui, ettei itse osaa mitään kun joku muu puhui paremmin, turhautti. Keskittymistä vaati enemmän kuin suomeksi opiskelu, piti olla koko ajan hereillä Oli haastavaa löytää luottamus omaan kielitaitoon ja usko siihen, että tulee ymmärretyksi kieliopillisista virheistä huolimatta Alkuun liittyvä stressi ja jännitys sekä lyhyen ajan hyödyntäminen myös kielen opiskelussa Opettajat (N=92) Opettajien suurimmaksi haasteeksi nousi kieli. Usein norjan tai tanskan kieli koettiin vaikeaksi ja ylipäänsä vieraalla kielellä toimiminen koettiin haastavana. Toiseksi eniten haasteita tuotti matkan omatoiminen järjestely sekä muut ennakkojärjestelyt ja käytännön asiat. Kolmanneksi haastavimmaksi koettiin rahan puute ja stipendin pienuus. Neljänneksi haastavinta oli kontaktien luominen ja niiden ylläpitäminen matkan jälkeen. Viidenneksi haastavinta oli oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi. Jos töitä ei pystytty järjestämään, osa opettajista päätyi tekemään opintomatkan lomallaan. Muita haasteita opettajien mielestä olivat mm. matkustaminen tai liikkuminen uudessa kaupungissa, tiivis aikataulu, näytetuntien järjestäminen vaihtokoulussa sekä sopeutuminen yleisesti. Vaikka näytetuntien järjestäminen ei ollut pakollista, muutama opettaja koki sen velvollisuudekseen. Osa opettajista ei nähnyt opintomatkalla olevan minkäänlaisia haasteita. Vieraan kielen ymmärtäminen. Osaan kohtuudella ruotsia, mutta norjalaiset puhuivatkin norjaa Matkajärjestelyt ja yhteydenpito etukäteen vie aikaa Palkaton virkavapaa stipendin pienuus 17

19 Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet mainitsivat suurimpana haasteena kielen puhumisen ja ymmärtämisen. Seuraavaksi mainittiin raha ja sen riittämättömyys. Myös uudet tilanteet koettiin haasteellisina. Uskaltautuminen ruotsin käyttöön Osaanko puhua vierasta kieltä ja tulenko ymmärretyksi Täysin tuntematon ympäristö Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijoiden suurin haaste oli kieli (9 mainintaa). Haasteita aiheutti myös esim. vieras kulttuuri tai stipendin pienuus. Pysyä aikataulussa ja toimia haasteellisissa tehtävissä vieraassa maassa Kielen puhuminen Luokka JS RS OP OV AO Kieli Sopeutuminen Kontaktien luonti, ystävien saanti Varmuus puhua kieltä puuttui Opiskelu Ulkopuolisuus Koti-ikävä Suomessa kesken olevat kurssit aiheuttivat paineita / Oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi Henkinen jaksaminen vierasta kieltä käytettäessä Ei vastanneita Käytännön järjestelyt matkaan liittyen Rahan puute, stipendin pienuus Liikkuminen uudessa kaupungissa Tiivis aikataulu Näytetuntien järjestäminen Uudet tilanteet JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 18 Taulukko 4. Osallistujien matkalla kohtaamat haasteet.

20 8 Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia 8.1 Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, jonka lopputuloksena syntyi neljä faktoria eli ulottuvuutta. Ulottuvuudet nimettiin sisällön mukaan seuraavasti: henkilökohtainen kasvu (mm. itseluottamus) Pohjoismaisuuden kasvu (mm. Pohjoismaiden tuntemus lisääntyi) uramahdollisuudet (mm. ura- tai opiskelumahdollisuudet parantuivat) linkit toiseen Pohjoismaahan (mm. henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmiminen kohdemaassa) Kategoriat eivät olleet täysin tutkimussuunnitelman mukaiset, mutta ne ovat osittain samansuuntaiset Kristensenin (ks. lisää Kristensen, 1998) muodostamien kategorioiden kanssa. 16 Summamuuttujilla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). 16 Kristensenin (1998) tutkimuksessa tosin keskityttiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoihin, jotka suorittavat ulkomailla työssäoppimisjakson. 19