Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009"

Transkriptio

1

2 Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN

3 2 Kannen graafi nen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta 5 2 Tutkittava joukko 6 3 Tiedon keruu 7 4 Tutkimusmenetelmä 8 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Yhteenveto 10 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien uudet näkökulmat koulun toimintatapoihin Jaksostipendiaattien mietteitä vaihtokoulusta Tyytyväisyys Pohjola-Nordenin rahoittamaan opintomatkaan Kokemusten jakaminen Pohjola-Norden järjestönä vastaajien mielikuvia 28 9 Yhteenveto ja pohdintaa English summary Lähteet 34 Liitteet 36 3

5 Esipuhe Arviointitutkimuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2008, jolloin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi ulkopuolista toteuttajaa pohjoismaisen oppilas- ja opettajavaihdon vaikuttavuuden arvioinnille. Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on pitkät perinteet, mutta siitä ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa selvitystä. Pohjola-Nordenin koulutoimintaa rahoittaa opetusministeriö. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia tuhansien oppilaiden ja opettajien pohjoismaisilla jaksoilla on ollut. Tarkastelussa olivat toimintaan osallistuneet oppilaat vuosilta ja opettajat vuosilta Osallistujilta kysyttiin muun muassa opintomatkalle lähtemisen syitä, koettuja hyötyjä ja haasteita, sekä analysoitiin pohjoismaisen opintojakson vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Koetut vaikutukset ryhmiteltiin neljään eri ulottuvuuskategoriaan. Arviointia syventää pro gradu -tutkimus, joka tulee olemaan luettavissa kokonaisuudessaan syksyllä 2009 CIMOn sivuilla ja > julkaisut ja tilastot. Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin kolmen ryhmän (jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit ja opettajat) eroja havaituissa ulottuvuuksissa sekä analysoidaan laadullisesti kuuden jaksostipendiaatin haastatteluja ja raportteja opintomatkasta. Aineistoa jäi paljon myös tutkimuksen ulkopuolelle, sillä työmäärä oli mittava ja laajempaankin analyysiin olisi ollut materiaalia. Arviointitutkimus oli osana syksyllä 2008 alkanutta pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselle. Arviointitutkimuksen työvaiheita kommentoitiin ohjausryhmässä, johon kuuluivat CIMOn asiantuntijat Nina Eskola ja Siru Korkala sekä Arja Kuosma Pohjola- Nordenista. Arvokkaita kommentteja kyselylomakkeen muokkaukseen ja itse pro gradu -tutkimuksen vaiheisiin saatiin pro gradu -tutkimuksen ohjaajalta, professori Kai Hakkaraiselta sekä aineiston analyysiin professori Markku Niemivirralta. Kiitokset myös tutkija Katariina Stenbergille ja professori Jukka Husulle soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Yhteenvedossa on pohdittu arvioinnin tulosten valossa suuntaviivoja tulevaisuuden pohjoismaiselle koulutoiminnalle. Arviointitutkimus on julkaistu myös ruotsin kielellä ja molemmat kieliversiot sisältävät englanninkielisen yhteenvedon. Helsingissä, Katariina Rahikainen Nina Eskola CIMO 4

6 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on yhteensä noin 25 miljoonaa asukasta, joista noin 4,5 miljoonaa käy perus- tai toisen asteen koulua (lukio, ammatillinen koulutus). Pohjoismaiden koulujärjestelmät ovat keskenään samankaltaisia, ja niillä kaikilla on suhteellisen selkeä struktuuri. Vuosittain sadat koululaisryhmät matkustavat muihin Pohjoismaihin luokkaretkien, leirikoulujen ja ystäväkuntamatkojen merkeissä. Opettajille, opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla paljon erilaisia pohjoismaisiin opintomatkoihin ja muissa Pohjoismaissa opiskeluun tarkoitettuja apurahoja. Pohjola-Nordenin liitto on vuosikymmenien ajan rakentanut siteitä Pohjoismaiden välille koulumaailman arjessa. Liitto korostaa Pohjoismaiden kesken solmittujen sopimusten velvoitteita sisällyttää opetukseen Pohjoismaiden kieliä, kulttuuria ja yleisiä yhteiskuntaoloja. Liitto pyrkii myös itse avustamaan kouluja ennen kaikkea tukemalla opettajien ja oppilaiden pohjoismaisia opintomatkoja. Pohjola-Norden on ainoa yleiseen pohjoismaisuuteen keskittyvä kansalaisjärjestö, ja pysyvien yhteistyösuhteiden rakentaminen on yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. 1 Tässä tutkimuksessa selvitetään osallistujien kokemuksia lyhytaikaisista pohjoismaisista vaihtojaksoista. Millaisia vaikutuksia Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on? Onko koulutoiminnalla ulottuvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet osallistujiin? Minkälaisia haasteita osallistujat ovat matkallaan kohdanneet? Tutkimus antaa myös suuntaviivoja siihen, mihin resursseja kannattaa jatkossa ehkä suunnata. 1 Lisää tietoa 5

7 2 Tutkittava joukko Tutkittavan joukon muodostavat kaikki oppilaat, jotka osallistuivat Pohjola-Nordenin rahoittamalle opintomatkalle vuosina Lisäksi tutkitaan opettajia, jotka osallistuivat opettajavaihtoon vuosina (opettajastipendiaatit). Oppilasryhmiä oli neljä: jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä oppilasvaihdot ja leirikoulut. Kaikissa muissa ryhmissä otoksena oli koko joukko paitsi oppilasvaihdot ja leirikoulut -ryhmässä, jossa suoritettiin satunnaisotanta viime vuoden opintomatkalle osallistuneiden koululuokkien kesken. Osanottajaryhmää ei rajattu, mutta käytännön syistä johtuen rajoituksia ilmeni. Monet vanhemmat opiskelijat eivät enää asuneet vanhempiensa luona ja heille lähetetyt kyselylomakkeet eivät menneet perille. Tästä syystä kaikki opintomatkalle osallistuneet eivät saaneet kyselylomaketta. 1. Jaksostipendiaatit: Noin 20 suomenkielistä lukiolaista sijoitetaan kuukaudeksi ruotsalaiseen lukioon. Jaksostipendiaateille järjestetään majoitus ja täysihoito ruotsalaisessa perheessä, jolloin kulttuurinen altistus on suurinta. Stipendiaatit osallistuvat perheen jokapäiväiseen elämään, ja aktiivisimmat perheet järjestävät stipendiaateille oheistoimintaa. Usein perheessä on samaa lukiota käyvä nuori. Jaksostipendiaatit opiskelevat ruotsalaisessa lukiossa muiden lukiolaisten joukossa. 2. Ruotsinstipendiaatit: 21 suomalaista lukion toisen vuosikurssin oppilasta osallistuu viikon mittaiselle kieli- ja kulttuurimatkalle Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. 3. Opettajastipendit: Opettajastipendejä myönnetään vuosittain muihin Pohjoismaihin tehtäviä opintomatkoja varten. Stipendit on tarkoitettu toisen Pohjoismaan kouluun ja opetukseen tutustumista varten. Opettajastipendejä voivat anoa peruskoulun, lukion, harjoittelukoulujen sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat. Matkan kesto on yksi tai kaksi viikkoa. 4. Oppilasvaihdot ja leirikoulut: Peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät voivat anoa matkaavustusta toiseen Pohjoismaahan suuntautuvaa oppilasvaihto- tai leirikoulumatkaa varten. Ryhmät huolehtivat itse matkajärjestelyistä ja yhteyksistä mahdollisiin yhteistyökouluihin. Majoitus on joskus isäntäoppilaiden perheissä. Avustuksen määrä riippuu matkan pituudesta ja ohjelmasta kohteessa. Leirikouluista suositeltavimpia ovat kahden tai kolmen pohjoismaisen luokan yhteiset leirikoulut. Oppilasvaihto tai leirikoulu kestää yleensä muutaman päivän. 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat: Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, jotka suorittavat ammattiopintoihin liittyvän työssäoppimisjakson toisessa Pohjoismaassa, myönnetään matkakuluihin stipendejä. Opiskelijoiden työssäoppimisjakson kesto vaihtelee yhdestä viiteen kuukauteen. 6

8 3 Tiedon keruu Tiedon keruu suoritettiin kyselylomakkeilla (Liite 1), jotka lähetettiin tutkittavalle joukolle postitse syyskuussa Pohjola-Nordenilla oli käytössään vain opettajien sähköpostiosoitteet, joten lomakkeet lähetettiin postitse. Kaikkien osallistujien päivitettyjä yhteystietoja ei ollut saatavilla, joten oppilaille lähetettäviin kyselylomakkeisiin liitettiin vanhemmille osoitettu tiedote, jossa pyydettiin välittämään kyselylomake vastaanottajalle. Muutama vanhempi toimitti tutkijalle lapsensa sähköpostiosoitteen, jolloin joitakin kyselylomakkeita lähetettiin myös sähköisesti. Lomakkeita lähetettiin 121 opettajalle, 113 jaksostipendiaatille, 144 ruotsinstipendiaatille ja 62 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle. Oppilasvaihtoon osallistuneille kyselylomakkeita lähetettiin lokakuun alussa 213 kpl. Toiset kyselylomakkeet lähetettiin vielä muistutuksena kaikille niille, joiden oletettiin saaneen ensimmäisen kyselylomakkeen. Vuoden 2008 jaksostipendiaateille kyselomake annettiin opintojakson paluumatkalla. Yhteensä lomakkeita lähetettiin siis 653 kappaletta, joista 66 palautui postista avaamattomana. Vastausprosentti opettajien, jaksostipendiaattien ja ruotsinstipendiaattien osalta oli erittäin hyvä (kts. taulukko 1). 2 Työssäoppimisopiskelijoiden ja vaihto-oppilaiden osalta vastausprosentti oli pieni mutta kuitenkin tähän tutkimukseen riittävä. Oppilasvaihtoon osallistuneiden lomakkeita palautui 95 kpl 213:sta. Lomakkeiden perillemenosta ei ole tarkkaa tietoa, sillä ne lähetettiin opettajille jaettavaksi, mutta lähetettyjen lomakkeiden määrästä vastausprosentti oli 44,6 %. Yhteensä täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 362 kpl. Vastaajista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Tietoa kerättiin lisäksi teemahaastatteluilla, jotka tehtiin kuudelle jaksostipendiaatille ennen ja jälkeen vaihtojakson. Aineistona käytettiin myös heidän itsensä kirjoittamia raportteja vaihtojaksolta. Tätä aineistoa tarkasteltiin tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy CIMOn verkkosivuilta. Kyselyyn vastanneet Naisia % Miehiä % Yht. Vastausprosentti Ryhmittäin 1. Jaksostipendiaatit 69 87, , ,8 % 2. Ruotsinstipendiaatit 61 77, , ,7 % 3. Opettajat 68 73, , ,3 % 4. Oppilasvaihtoon osallistuneet 55 57, , ,6 % 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 16 94,1 1 5, ,5 % Yhteensä , , ,4 % Taulukko 1. Vastaajaryhmät. Taulukossa on miesten ja naisten osuus vastaajista ryhmittäin, vastanneiden määrä sekä vastausprosentti (kyselylomakkeeseen vastanneiden prosentuaalinen osuus). 2 Lukuihin ei ole laskettu lomakkeita, jotka eivät menneet perille. 7

9 4 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -menetelmää, jossa yhdistetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusta, painopisteen ollessa kuitenkin määrällisessä tutkimuksessa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää, nouseeko vastauksista opintomatkan vaikutuksia neljästä eri dimensiosta. Tutkimuksen alkuvaiheessa vastausten oletettiin jakautuvan neljään dimensioon seuraavasti: hyöty opiskeluun tai uraan, pohjoismaisuus, henkilökohtainen kasvu sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Tämä kategorisointi ei osoittautunut kokonaan oikeaksi, mutta kyselylomakkeesta nousi kuitenkin neljä dimensiota, joista kerrotaan myöhemmin. Kyselylomakkeen täyttöön oli arvioitu kuluvan kymmenestä viiteentoista minuuttia. Vastanneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kuten sukupuoli, syntymävuosi ja vuosi, jolloin he osallistuivat toimintaan. Kyselylomake testattiin muutamalla vapaaehtoisella, joiden ehdotusten pohjalta sitä muutettiin soveltuvammaksi. Vastausvaihtoehtona oli kuusiportainen Likertin skaala: 1 = täysin eri mieltä, 2 = lähes eri mieltä, 3 = jonkin verran eri mieltä, 4 = jonkin verran samaa mieltä, 5 = lähes samaa mieltä ja 6 = täysin samaa mieltä. Tällä asteikolla vastaaja ohjattiin olemaan joko samaa tai eri mieltä, sillä vastaajien haluttiin mieluummin ottavan kantaa joko myönteisesti tai kielteisesti kuin olemaan neutraaleja. Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, josta muodostui neljä opintomatkan vaikuttavuutta kuvaavaa faktoria. Näiden faktorien perusteella muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujien reliabiliteetti testattiin, ja yhdestä summamuuttujasta poistettiin kysymys, jotta reliabiliteetti kasvaisi. Kysymys voitiin poistaa, koska se ei ollut tässä ryhmässä sisällöllisesti oleellinen (24: Kiinnostuin opintomatkan johdosta matkustamisesta). Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeet poikkesivat osittain toisistaan, joten vertailu koko lomakkeen osalta ei ollut mahdollista. Tästä syystä kaikkia kyselylomakkeen kysymyksiä ei käytetty analysointivaiheessa. Kyselylomakkeet ovat julkaisun liitteenä. Opiskelijakyselylomake lähetettiin jakso- ja ruotsinstipendiaateille. Vaihto-oppilaille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille lähetetty lomake oli pääosin sama, mutta sanamuotoja oli muutettu heille sopivammiksi (esim. työssäoppimisjakso ulkomailla tai oppilasvaihto ). Muodostetuilla neljällä summamuuttujalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). Kyselylomakkeen avovastaukset kirjattiin, luokiteltiin ja analysoitiin erikseen. Lisäksi jaksostipendiaattien haastatteluista tehtiin sisällönanalyysi, johon yhdistettiin heidän kirjoittamansa raportit. Sisällönanalyysi tehtiin osittain kyselylomakkeen kategorioihin pohjautuen. Analyysiin voi tutustua tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy verkosta fi/nordplus ja > Julkaisut ja tilastot. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamissa Nordplus Junior- ja Nordplus Kieli ja kulttuuri -ohjelmissa tuetaan vastaavanlaista koulujen välistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Pohjola-Nordenin tukeman koulutoiminnan ja Nordplus-hankkeiden on tarkoitus täydentää toisiaan. 8

10 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Aikaisempien tutkimuksien mukaan syitä ulkomailla opiskeluun on useita. Näitä ovat mm. halu kielitaidon parantamiseen, uuteen kulttuurin tutustumiseen tai matkustamiseen. 3 Yleensä yksi ulkomailla opiskelun päätavoitteista (ainakin järjestäjän näkökulmasta) on funktionaalisen kielitaidon parantaminen. Ulkomailla osallistuja itse on se, joka muokkaa oppimistilanteita ja omia mahdollisuuksiaan parantaa kielitaitoaan, kun luokkatilanteessa valta on usein opettajalla. 4 Pohjola-Nordenin koulutoiminnan tavoitteet on ilmaistu melko yleisellä tasolla: tavoitteena tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä ja kehittää koulutuksen laatua, pääpainotuksena ruotsin kielen opetuksen ja opiskelun edistäminen. Rahoittajan tai organisaation asettamat tavoitteet eivät aina kohtaa osallistujan omien tavoitteiden kanssa. Siksi osallistujilta tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä kolmea heille tärkeintä syytä lähteä opintomatkalle. Eri ryhmissä hieman eri asiat nousivat esille. Syyt on koottu yhteen ja luokiteltu ryhmittäin. Tarkemmat luvut selviävät taulukosta Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Jaksostipendiaatit mainitsivat matkalle lähdön syyksi useimmiten kielitaidon kehittämisen. Kaikki osallistujat (N=79) mainitsivat sen ainakin yhdeksi syyksi, vaikka se ei olisikaan ollut tärkein kolmesta. Maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään tutustuminen oli tärkeää 49 vastaajalle. Uudet kokemukset mainittiin 36 kertaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen oli myös tärkeää monelle (28 mainintaa). Ei-akateemiset syyt, esim. matkustelunhalu, loma koulusta tai opintomatkalle kannustava opettaja, keräsivät 26 mainintaa. Itsenäistyminen oli tärkeää 12 vastaajalle. Muita syitä oli mm. kansainvälistyminen ja näkemysten avartaminen. 5.2 Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Halu kielitaidon parantamiseen oli ruotsinstipendiaattien tärkein syy lähteä opintomatkalle (yhteensä 74 vastaajaa 79:stä). Tässä ryhmässä nousi esille myös muita, ei-akateemisia syitä, esim. ilmainen matka, halu pitää taukoa opinnoista tai saada vaihtelua koulunkäyntiin, mahdollisuuden tarjoutuminen tai muiden kannustus (41 mainintaa). Halu tutustua maahan ja kulttuuriin nousi esille 38 kertaa. 34 vastaajaa mainitsi uudet tuttavuudet ja ystävät tärkeäksi syyksi. Uudet kokemukset olivat tärkeitä 33 vastaajalle. Muita syitä oli mm. vaihtoehtoinen tapa oppia tai itsensä kehittäminen. 3 ks. esim. King & Young, 1994; Van Hoof & Verbeeten, Miller & Ginsberg, 1995,

11 5.3 Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien vastauksista nousi moninaisia syitä lähteä opintomatkalle. Tässä ryhmässä syyt myös hajautuivat laajemmalle ja niistä löytyi vähemmän koherentteja kategorioita. Useimmin esille nousi halu tutustua toisen Pohjoismaan kouluun, koulujärjestelmään, opetukseen tai yleisesti alaan ja sen tilanteeseen (61 vastaajaa). Toiseksi useimmin esille nousi halu luoda kontakteja ja tavata kollegoita (56 vastaajaa). Kulttuuriin, maahan ja luontoon tutustuminen nousi esille 35 vastauksessa (taulukossa 2. nämä syyt on yhdistetty koulujärjestelmään tutustumiseen). Muita syitä oli halu oppia uusia työtapoja tai opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä, ammatillinen kehittyminen sekä oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen (33 mainintaa). Lisäksi mainittiin oman opettajuuden kehittäminen ja yleisesti työmotivaation parantaminen, sekä oman virkistäytymisen tärkeys työssä. 5.4 Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Oppilasvaihtoon osallistuneiden vastauksissa nousi useimmin esille maahan ja sen kulttuuriin tai nähtävyyksiin tutustuminen (67 vastaajaa). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaidon kehittäminen (48 vastaajaa). Matkustelu yleisesti, koulusta pois pääseminen, rentoutuminen tai vaihtelu opiskeluun oli tärkeää 44:lle. Ajanvietto luokkatovereiden kanssa oli tärkeää 29 vastaajalle. Myös uudet kokemukset ja paikat sekä opintomatkan sisältyminen kurssiin mainittiin. Osa vastaajista oli jättänyt kolmannen kohdan tyhjäksi. 5.5 Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Työssäoppimisopiskelijoiden vastaajamäärä oli pieni, vain 17 vastaajaa. Heidän ryhmässään useimmin mainittiin alakohtaiset syyt (11 mainintaa), halu saada uusia kokemuksia ja tavata uusia ihmisiä (9 mainintaa). Osa oli maininnut myös kielitaidon kehittämisen (7 mainintaa). Muina syinä mainittiin mm. tutustuminen toiseen Pohjoismaahan ja sen kulttuuriin sekä halu lähteä ulkomaille. 5.6 Yhteenveto 10 Pohjola-Nordenin syyt opintomatkojen tukemiseen ovat halu tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä sekä kehittää koulutuksen laatua ja ruotsin kielen opetusta ja opiskelua. Nämä ovat ainakin osittain linjassa osallistujien mainitsemien syiden kanssa. Vastausten perusteella opiskelijat ovat eritoten kiinnostuneet opintomatkoista kielitaidon kehittämisen kannalta sekä kiinnostuksesta tutustua maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Tutkituissa ryhmissä ilmeni jonkin verran hajontaa tämän suhteen. Ruotsinstipendiaattien ja oppilasvaihtoon osallistuneiden kiinnostus oli painottunut maahan ja sen kulttuuriin tutustumiseen. Jaksostipendiaattien ja opettajien kiinnostus painottui akateemisiin lähtökohtiin. Osallistujien näkökulma vaikuttaisi kuitenkin hieman enemmän

12 henkilökohtaiseen kehitykseen tähtäävältä kuin rahoittajan näkökulma. Osallistujien näkökulmasta painopiste on kielen oppimisessa sekä maahan ja kulttuuriin tutustumisessa, kun rahoittajan näkökulmasta painopiste on koulutuksen laadun kehittämisessä. Opettajilla ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla painopiste on enemmän ammatillisessa kehittymisessä kuin muilla opiskelijoilla tai oppilailla. Oppilasvaihtoon osallistuneilla ja ruotsinstipendiaateilla myös ei-akateemiset syyt nousivat tärkeiksi. Tämä viittaa siihen, että ulkomaanjakso saatetaan kokea enemmän virkistysmatkana kuin akateemisena opintomatkana. Vaikka virkistyminen on tärkeää yleisen kouluviihtyvyyden kannalta, se tuskin on Pohjola-Nordenin tavoitteena koulutoiminnan järjestämisessä. Varsinkin opettajien ryhmässä kontaktien luonti oli tärkeä matkalle lähdön syy. Tämä on sikäli perusteltua, että opintomatkojen seurauksena oppilaitokset usein tekevät jatkosopimuksia ja yhteistyö vahvistuu. Jaksostipendiaatit Ruotsinstipendiaatit Opettajat Oppilasvaihtoon osallistuneet Ammatill. oppilaitosten opiskelijat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kielitaito Maahan ja kulttuuriin tutustuminen Uudet kokemukset Ystävät, kontaktit Ei-akateemiset /ammatilliset syyt Itsenäistyminen Alakohtaiset / ammatilliset syyt Taulukko 2. Osallistujien mainitsemat syyt toimintaan osallistumiselle. 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Osallistujia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita pohjoismainen opintomatka tai oppilasvaihto heille tarjosi. Osallistujien itsensä kokemat hyödyt opintomatkalta kuvaillaan ryhmittäin seuraavissa kappaleissa. Ensin kuitenkin lyhyesti siitä, mitä hyötyjä aiemmat tutkimukset esittävät. Opiskelijoiden kansainvälisistä kokemuksista on tehty useita tutkimuksia. 5 Näistä suurin osa keskittyy kuitenkin pidempiin, vähintään yhden lukukauden mittaisiin vaihtojaksoihin. Myös CIMOssa on tehty paljon selvityksiä kansainvälisestä liikkuvuudesta (kts. esim. -> Julkaisut ja tilastot). Myös opettajien kansainvälisen liikkuvuuden hyötyjä ja vaikutuksia on tutkittu. Kokemuksia lyhyemmiltä opintomatkoilta Suomesta muihin Pohjoismaihin ei kuitenkaan juurikaan ole koottu. 5 Ks. esim. Deardorff, 2006; Dwyers, 2004; Freed, 1995, 2004; Gacel-Ávila, 2005; Krzaklewska & Krupnik, 2006; Lewis & Niesenbaum, 2005; McCabe, 2001; Olson & Kroeger, 2001; Puryear, 1995; Sawir et al. 2008; Talburt & Stewart, 1999; van der Wende, 2001; van Hoof & Verbeeten, 2005; Wiers-Jenssen, 2008; Williams, 2005; Zorn, Ponick & Peck,

13 Useat empiiriset löydökset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet ovat kehittyneet kommunikointitaidoissaan ja kielen arkikäytössä enemmän kuin luokkahuoneessa opiskelevat ikätoverinsa. 6 Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ulkomailla opiskelu nostaa opiskelijan opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan vieraan kielen taitoon. 7 Esim. Van Hoof sanoo 8, että opiskelijoiden on usein vaikeaa linkittää kansainvälisiä kokemuksiaan omaan henkilökohtaiseen kehitykseen tai uraan. Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempi vaihtojakso, sitä suuremmat hyödyt. 9 Kuitenkin jos lyhytaikainen vaihtojakso on tarpeeksi hyvin suunniteltu ja organisoitu, se voi hyödyntää opiskelijaa jopa enemmän kuin suunnittelematon tai huonosti suunniteltu pidempiaikainen vaihtojakso. Joidenkin tulosten mukaan ulkomailla suoritetusta opintojaksosta saadut positiiviset vaikutukset voivat kestää jopa 50 vuotta. 10 Yksi vaihtojaksolta saaduista hyödyistä on interkulttuurinen kompetenssi, jonka pääpiirteinen määrittely on toisten maailmankatsomusten ymmärtäminen. 11 Joidenkin tutkimusten mukaan aloittelevat kielenoppijat hyötyvät enemmän vaihto-ohjelmista kuin pidemmälle edenneet, koska ulkomailla opiskelu tekee opiskelijoista parempia keskustelijoita ja lisää heidän kommunikointitaitojaan. 12 Ulkomailla opiskelleiden kielenkäyttö on myös värikkäämpää ja vivahteikkaampaa kuin heidän, jotka opiskelevat pelkästään luokassa. Vaihtojaksolta palattuaan opiskelijat todennäköisemmin käyttävät kielitaitoaan rohkeammin epävirallisissa tilanteissa. 13 Tässä tutkimuksessa ei testattu kielitaitoa, joten siihen liittyvät hyödyt ovat olleet vain osallistujien itsensä arvioitavana. 6.1 Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita opintomatka tarjosi. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu hyödyistä, joita vastaajaryhmät mainitsivat. Lisäksi mukana on muutamia suoria lainauksia, jotka kenties valottavat vastaajien ajatuksia paremmin. Vastaukset on koottu lukumäärineen ja muutamine esimerkkeineen myös taulukkoon 3. Kiintoisaa vastauksissa on se, että osallistujien matkalta arvioidut saamat hyödyt eivät täysin vastaa osallistujien mainitsemia syitä lähteä opintomatkalle Ks. esim. Lafford 1995; Freed Esim. Gardner & Smyth, 1978; Freed, Dewey, Segalowitz & Halter 2004; Hanna, Smith, McLean & Stern, Van Hoof, 2005, 49 9 Dwyers, 2004, Dwyers, 2004, Deardorff, 2006, Ks. esim. Freed, 1995; Lapkin, Hart & Swain, 1995; Lafford Huebner, 1995, 191

14 Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä tärkein opintojaksolta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen. Moni mainitsi myös itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntymisen tai itsenäistymisen. Erikseen oli mainittu rohkeuden lisääntyminen kieltä puhuttaessa (kynnyksen madaltuminen). Uudet tuttavuudet koettiin myös hyödyllisinä. Ruotsalaiseen kulttuuriin ja arkeen tutustuminen oli antoisaa, ja osallistujat tunsivat sen laajentaneen maailmankuvaansa ja avartaneen perspektiiviä. Osa opiskelijoista koki hyödyllisenä ruotsalaiseen kouluun tutustumisen, ja tämä osaltaan lisäsi arvostusta suomalaista koulutusta ja lukiota kohtaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhdeksi vaihtojakson hyödyksi on mainittu opiskelumotivaation parantuminen. 14 Tämän tutkimuksen kohderyhmässä vastaavanlaisia tuloksia ei saatu, vain muutama vastaaja ilmoitti motivaation parantuneen. Syynä tähän voi olla se, että haastatteluissa huomattiin opiskelijoiden olevan jo valmiiksi hyvin motivoituneita opiskeluun. Rohkeutta puhua ja haastaa itsensä mukaan uudenlaisiin tilanteisiin uusien tuttavuuksien keskellä Matkan jälkeen tiedän selviytyväni omin voimin vähän vaativimmissakin tilanteissa Elinikäinen 2. perhe, perheyhteisö ja heidän osoittama välittäminen Näki erilaista kulttuuria ja ymmärsi, että asiat voi tehdä eri lailla kuin on itse tottunut tekemään Uusi perspektiivi suomalaisen koululaitoksen hyviin & huonoihin puoliin Ruotsinstipendiaatit (N=79) Myös ruotsinstipendiaattien mielestä suurin ulkomailla opiskelusta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen, erityisesti kuullunymmärtämisen ja suullisen kielitaidon osalta. Itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyminen niin yleisesti kuin ruotsin kieltä puhuttaessa koettiin hyödyllisenä. Matkalta saadut ystävät ja tuttavuudet mainittiin myös, tosin tämä viittasi enemmän kurssitovereihin kuin ruotsalaisiin oppilaisiin. Huomattavan suuri määrä, 23 vastaajaa, oli jättänyt kohdan tyhjäksi. Itseluottamus koheni hankalista tilanteista selviytymisen myötä, rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä kasvoi Oppi käyttämään kieltä KÄYTÄNNÖSSÄ, ei vain keinotekoisesti luokkatilanteessa Uudet mielenkiintoiset ihmiset 14 Mm. Gardner & Smyth, 1978; Hanna, Smith, McLean & Stern, 1980; Segalowitz&Freed, 2004; Wilkinson,

15 Opettajat (N=92) Opettajien mielestä suurimmat ulkomaisen opintomatkan hyödyt olivat uusien ideoiden ja kokemusten saaminen, sekä yleisesti että ammatillisessa mielessä. Tietojen päivittäminen ja laajentaminen koettiin tärkeäksi. Toiseksi tärkeimmäksi hyödyksi nousi yhteistyön ja kontaktien lisääntyminen eli kansainvälistyminen. Kolmanneksi esiin nousi kohdemaahan ja sen kulttuuriin tutustuminen. Kielitaidon kehittyminen nähtiin myös hyödyllisenä. Hyötyjä oli myös toisen Pohjoismaan koulutoimintaan tutustuminen sekä erojen ja yhtäläisyyksien huomiointi koulumaailmassa. Opettajat näkivät siis opintomatkansa hyödyt enemmän ammatillisesta näkökulmasta kuin opiskelijat, vaikkakin opettajatkin arvostivat taukoa normaalista arkityöstä opintomatkan muodossa. Asiatietojen tulva, virikkeet, elämykset, kokemukset Henkilökohtaiset kontaktit. Yhteistyön käynnistäminen onnistui opiskelijavaihto toteutunut. Erasmus-sopimus solmittu. Näkee, mitä muissa kouluissa tehdään, miten toimitaan Lähiympäristön lisääntynyt tuntemus, laajemman arvopohjan esiinmarssi Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet arvioivat suurimmaksi hyödyksi sen, että he oppivat vähän lisää ruotsin kieltä ja rohkeus puhua vierasta kieltä lisääntyi. Osa mainitsi tutustumisen maan kulttuuriin, historiaan ja nähtävyyksiin. Jotkut vastaajista kokivat hyödyllisenä sen, että saivat puhua ja kuulla ruotsia. Myös erilaiseen koulumaailmaan ja uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin hyödyllisenä. Luokan yhteishengen paraneminen tai pelkkä kokemus sinällään oli myös arvokasta. Opintomatkan katsottiin myös tarjonneen virkistystä arkeen ja taukoa koulunkäyntiin sekä kasvattaneen itseluottamusta. Pärjääminen toisella kielellä muiden kanssa Vieraaseen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen, erilaisten ihmisten näkeminen Kielen käyttö arkisissa tilanteissa (esim. ostosten tekeminen) 14

16 Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijat näkivät suurimpana hyötynä kielitaidon parantumisen. Lisäksi mainittiin maiden väliset erot ammatillisesta näkökulmasta sekä rohkeuden ja itsetunnon lisääntyminen. Osan mielestä matka hyödytti siksi, että siltä sai kokemuksia ja ystäviä sekä oppi uutta vieraasta kulttuurista. Kokemus oman alan työstä ulkomailla, rohkeuden lisääntyminen, kielitaidon karttuminen, lisätiedon saaminen omasta alasta. Luokka Sisältö JS RS OP OV AO Kielitaito Kielitaidon parantumiseen liittyvät seikat Itseluottamus tai rohkeus Lisääntynyt itseluottamus tai rohkeus Itsenäisyys Itsenäisyyden tunteen lisääntyminen Ystävät, tutut tai kontaktit Mainittu uudet ystävät, tuttavuudet tai kontaktit Kulttuuriset seikat Uuteen kulttuuriin ja arkielämään tutustuminen, näkökulmien laajentaminen Kielenkäytön kynnyksen madaltuminen Rohkeus puhua kieltä lisääntynyt Uusi ympäristö Uuteen kouluympäristöön, koulujärjestelmään ja ympäristöön tutustuminen Motivaatio Opiskelu- tai työmotivaation lisääntyminen Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen kasvu Kansainvälinen suuntautuneisuus Uudet kokemukset Kansainvälisen suuntautuneisuuden lisääntyminen Uudet kokemukset (opettajilla usein liittyen ammattiin) Ei-vastattuja Yhteensä JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Taulukko 3. Osallistujien matkalta saamat hyödyt. Huom! Oppilasvaihtoon osallistuneilla motivaation lisääntymiseksi on laskettu, mikäli oppilas on kertonut opintomatkan tuoneen virkistystä kouluarkeen. Lisäksi oppilasvaihtoon vastanneet mainitsivat hyödyksi luokkahengen parantumisen (9 mainintaa). 15

17 7 Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Osallistujilta kysyttiin, minkälaisia haasteita opintomatkalla kohdattiin. Avovastaukset koottiin yhteen ja luokiteltiin vastausryhmittäin. Joidenkin aikaisempien tutkimusten mukaan lyhytaikaisille vaihtojaksoille osallistuneet kohtaavat kahdenlaisia kielellisiä haasteita: kielellistä epävarmuutta ja kulttuurista johtuvia haasteita. 15 Kristensen (1998, 113) sen sijaan esittää kolmenlaisia haasteita: 1) hallinnolliset haasteet (säännöt ja toimenpiteet), 2) käytännön haasteet (mm. informaation puute, asumisongelmat, rahoitusongelmat) ja 3) henkiset haasteet (mm. riittämätön kielitaito, motivaation puute, ennakkoluulot). Näistä kolmesta hallinnollisia haasteita harvoin esiintyy Pohjola-Nordenin lyhytaikaisissa vaihdoissa. Tämä johtuu mm. siitä, että opiskelijat eivät saa opinnoistaan mitään todistusta. Vain opettajien opintomatkat saatetaan laskea täydennyskoulutukseksi. Tässä selvityksessä täydennyskoulutuksena luettiin hyväksi n. 20 % opettajien suorittamista opintomatkoista. 75 % ei hyväksiluettu ja 5 % jätti vastaamatta. Haasteet olivat siis lähinnä käytäntöön ja henkisiin tekijöihin liittyviä. 7.1 Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä. Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä suurimpia haasteita tuotti ruotsin kieli. Myös sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja perheeseen oli osalle hankalaa, samoin kontaktien ja ystävyyssuhteiden luominen. Nämä hankaluudet selitettiin usein isäntäperheen ja jaksostipendiaatin yhteisten intressien puutteella. Ruotsin kielen puhuminen koettiin haasteelliseksi. Myös itseluottamus aiheutti haasteita eli omaa kielitaitoa ei uskallettu käyttää. Osa koki opiskelun Ruotsissa haasteelliseksi, usein juuri kielen takia. Muutamilla oli myös ulkopuolinen olo tai hieman yksinäistä, koti-ikävä tai stressi siitä, että jää Suomessa opinnoissa jälkeen. Muutama vastaaja ei maininnut lainkaan haasteita. Parille opiskelijalle vieraan kielen käyttäminen jatkuvasti oli henkisesti raskasta. Koki olevansa tyhmempi, kun ei puhunut yhtä hyvin ruotsia kuin koulukaverit. Joskus turhautuminen kielen kanssa vaativissa tilanteissa Kielimuuri: että ei pysty ilmaisemaan itseään haluamallaan tavalla ja että muut pitävät tyhmänä Suurimmat haasteet olivat varmasti sopeutuminen uuteen perheeseen On oltava hyvin aktiivinen sosiaalisissa suhteissa, jotta pääsee mukaan Esim. Allen & Herron, 2003, 370

18 Ruotsinstipendiaatit (N=79) Ruotsinstipendiaattien suurimmat haasteet olivat luottamuksen puute omiin taitoihin sekä uskalluksen puute kommunikoida vieraalla kielellä. Toiseksi haasteellisempana koettiin itse kielitaito, kolmantena henkinen jaksaminen jatkuvasti vieraalla kielellä puhuttaessa. 38 ruotsinstipendiaattia ei vastannut kysymykseen tai ei kokenut matkalla olevan haasteita. Muutaman mielestä opintomatka oli niin lyhyt, ettei haasteita ehtinyt kohdata. Osa kommentoi, että matka oli enemmän pedagoginen luokkaretki kuin opiskelua. Tämä viittaa siihen, että näin lyhyttä opintomatkaa ei niinkään nähty opiskeluna. Vaikka osasi kieltä perushyvin, erikoissanastoa tuli paljon ja se oli välillä hankalaa. Toisinaan tuntui, ettei itse osaa mitään kun joku muu puhui paremmin, turhautti. Keskittymistä vaati enemmän kuin suomeksi opiskelu, piti olla koko ajan hereillä Oli haastavaa löytää luottamus omaan kielitaitoon ja usko siihen, että tulee ymmärretyksi kieliopillisista virheistä huolimatta Alkuun liittyvä stressi ja jännitys sekä lyhyen ajan hyödyntäminen myös kielen opiskelussa Opettajat (N=92) Opettajien suurimmaksi haasteeksi nousi kieli. Usein norjan tai tanskan kieli koettiin vaikeaksi ja ylipäänsä vieraalla kielellä toimiminen koettiin haastavana. Toiseksi eniten haasteita tuotti matkan omatoiminen järjestely sekä muut ennakkojärjestelyt ja käytännön asiat. Kolmanneksi haastavimmaksi koettiin rahan puute ja stipendin pienuus. Neljänneksi haastavinta oli kontaktien luominen ja niiden ylläpitäminen matkan jälkeen. Viidenneksi haastavinta oli oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi. Jos töitä ei pystytty järjestämään, osa opettajista päätyi tekemään opintomatkan lomallaan. Muita haasteita opettajien mielestä olivat mm. matkustaminen tai liikkuminen uudessa kaupungissa, tiivis aikataulu, näytetuntien järjestäminen vaihtokoulussa sekä sopeutuminen yleisesti. Vaikka näytetuntien järjestäminen ei ollut pakollista, muutama opettaja koki sen velvollisuudekseen. Osa opettajista ei nähnyt opintomatkalla olevan minkäänlaisia haasteita. Vieraan kielen ymmärtäminen. Osaan kohtuudella ruotsia, mutta norjalaiset puhuivatkin norjaa Matkajärjestelyt ja yhteydenpito etukäteen vie aikaa Palkaton virkavapaa stipendin pienuus 17

19 Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet mainitsivat suurimpana haasteena kielen puhumisen ja ymmärtämisen. Seuraavaksi mainittiin raha ja sen riittämättömyys. Myös uudet tilanteet koettiin haasteellisina. Uskaltautuminen ruotsin käyttöön Osaanko puhua vierasta kieltä ja tulenko ymmärretyksi Täysin tuntematon ympäristö Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijoiden suurin haaste oli kieli (9 mainintaa). Haasteita aiheutti myös esim. vieras kulttuuri tai stipendin pienuus. Pysyä aikataulussa ja toimia haasteellisissa tehtävissä vieraassa maassa Kielen puhuminen Luokka JS RS OP OV AO Kieli Sopeutuminen Kontaktien luonti, ystävien saanti Varmuus puhua kieltä puuttui Opiskelu Ulkopuolisuus Koti-ikävä Suomessa kesken olevat kurssit aiheuttivat paineita / Oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi Henkinen jaksaminen vierasta kieltä käytettäessä Ei vastanneita Käytännön järjestelyt matkaan liittyen Rahan puute, stipendin pienuus Liikkuminen uudessa kaupungissa Tiivis aikataulu Näytetuntien järjestäminen Uudet tilanteet JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 18 Taulukko 4. Osallistujien matkalla kohtaamat haasteet.

20 8 Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia 8.1 Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, jonka lopputuloksena syntyi neljä faktoria eli ulottuvuutta. Ulottuvuudet nimettiin sisällön mukaan seuraavasti: henkilökohtainen kasvu (mm. itseluottamus) Pohjoismaisuuden kasvu (mm. Pohjoismaiden tuntemus lisääntyi) uramahdollisuudet (mm. ura- tai opiskelumahdollisuudet parantuivat) linkit toiseen Pohjoismaahan (mm. henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmiminen kohdemaassa) Kategoriat eivät olleet täysin tutkimussuunnitelman mukaiset, mutta ne ovat osittain samansuuntaiset Kristensenin (ks. lisää Kristensen, 1998) muodostamien kategorioiden kanssa. 16 Summamuuttujilla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). 16 Kristensenin (1998) tutkimuksessa tosin keskityttiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoihin, jotka suorittavat ulkomailla työssäoppimisjakson. 19

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät. Nordplus Junior Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteena vahvistaa ja kehittää kouluyhteistyötä ja luoda verkostoja ja kumppanuuksia koulujen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Marika Lindström

Marika Lindström Marika Lindström 15.12.2016 Pohjola-Nordenin projekteja Yhteispohjoismaisia projekteja Tiedotusprojekteja Pohjolan päivä Pohjolan pidot Kirjastoviikko Koulualan projekteja Stipendit Leirikoulut, oppilasvaihto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

SYK Vanhempainraa1 13.9.2010

SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 Jukka Tanska 10/12/10 1 OPINTOKÄYNTI OPINTOKÄYNTI on enintään koulupäivän mi6ainen vierailu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kohteessa. Ope6ajat järjestävät useimmat opintokäynnit

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot