Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009"

Transkriptio

1

2 Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN

3 2 Kannen graafi nen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta 5 2 Tutkittava joukko 6 3 Tiedon keruu 7 4 Tutkimusmenetelmä 8 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Yhteenveto 10 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien uudet näkökulmat koulun toimintatapoihin Jaksostipendiaattien mietteitä vaihtokoulusta Tyytyväisyys Pohjola-Nordenin rahoittamaan opintomatkaan Kokemusten jakaminen Pohjola-Norden järjestönä vastaajien mielikuvia 28 9 Yhteenveto ja pohdintaa English summary Lähteet 34 Liitteet 36 3

5 Esipuhe Arviointitutkimuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2008, jolloin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi ulkopuolista toteuttajaa pohjoismaisen oppilas- ja opettajavaihdon vaikuttavuuden arvioinnille. Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on pitkät perinteet, mutta siitä ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa selvitystä. Pohjola-Nordenin koulutoimintaa rahoittaa opetusministeriö. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia tuhansien oppilaiden ja opettajien pohjoismaisilla jaksoilla on ollut. Tarkastelussa olivat toimintaan osallistuneet oppilaat vuosilta ja opettajat vuosilta Osallistujilta kysyttiin muun muassa opintomatkalle lähtemisen syitä, koettuja hyötyjä ja haasteita, sekä analysoitiin pohjoismaisen opintojakson vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Koetut vaikutukset ryhmiteltiin neljään eri ulottuvuuskategoriaan. Arviointia syventää pro gradu -tutkimus, joka tulee olemaan luettavissa kokonaisuudessaan syksyllä 2009 CIMOn sivuilla ja > julkaisut ja tilastot. Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin kolmen ryhmän (jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit ja opettajat) eroja havaituissa ulottuvuuksissa sekä analysoidaan laadullisesti kuuden jaksostipendiaatin haastatteluja ja raportteja opintomatkasta. Aineistoa jäi paljon myös tutkimuksen ulkopuolelle, sillä työmäärä oli mittava ja laajempaankin analyysiin olisi ollut materiaalia. Arviointitutkimus oli osana syksyllä 2008 alkanutta pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselle. Arviointitutkimuksen työvaiheita kommentoitiin ohjausryhmässä, johon kuuluivat CIMOn asiantuntijat Nina Eskola ja Siru Korkala sekä Arja Kuosma Pohjola- Nordenista. Arvokkaita kommentteja kyselylomakkeen muokkaukseen ja itse pro gradu -tutkimuksen vaiheisiin saatiin pro gradu -tutkimuksen ohjaajalta, professori Kai Hakkaraiselta sekä aineiston analyysiin professori Markku Niemivirralta. Kiitokset myös tutkija Katariina Stenbergille ja professori Jukka Husulle soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Yhteenvedossa on pohdittu arvioinnin tulosten valossa suuntaviivoja tulevaisuuden pohjoismaiselle koulutoiminnalle. Arviointitutkimus on julkaistu myös ruotsin kielellä ja molemmat kieliversiot sisältävät englanninkielisen yhteenvedon. Helsingissä, Katariina Rahikainen Nina Eskola CIMO 4

6 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on yhteensä noin 25 miljoonaa asukasta, joista noin 4,5 miljoonaa käy perus- tai toisen asteen koulua (lukio, ammatillinen koulutus). Pohjoismaiden koulujärjestelmät ovat keskenään samankaltaisia, ja niillä kaikilla on suhteellisen selkeä struktuuri. Vuosittain sadat koululaisryhmät matkustavat muihin Pohjoismaihin luokkaretkien, leirikoulujen ja ystäväkuntamatkojen merkeissä. Opettajille, opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla paljon erilaisia pohjoismaisiin opintomatkoihin ja muissa Pohjoismaissa opiskeluun tarkoitettuja apurahoja. Pohjola-Nordenin liitto on vuosikymmenien ajan rakentanut siteitä Pohjoismaiden välille koulumaailman arjessa. Liitto korostaa Pohjoismaiden kesken solmittujen sopimusten velvoitteita sisällyttää opetukseen Pohjoismaiden kieliä, kulttuuria ja yleisiä yhteiskuntaoloja. Liitto pyrkii myös itse avustamaan kouluja ennen kaikkea tukemalla opettajien ja oppilaiden pohjoismaisia opintomatkoja. Pohjola-Norden on ainoa yleiseen pohjoismaisuuteen keskittyvä kansalaisjärjestö, ja pysyvien yhteistyösuhteiden rakentaminen on yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. 1 Tässä tutkimuksessa selvitetään osallistujien kokemuksia lyhytaikaisista pohjoismaisista vaihtojaksoista. Millaisia vaikutuksia Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on? Onko koulutoiminnalla ulottuvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet osallistujiin? Minkälaisia haasteita osallistujat ovat matkallaan kohdanneet? Tutkimus antaa myös suuntaviivoja siihen, mihin resursseja kannattaa jatkossa ehkä suunnata. 1 Lisää tietoa 5

7 2 Tutkittava joukko Tutkittavan joukon muodostavat kaikki oppilaat, jotka osallistuivat Pohjola-Nordenin rahoittamalle opintomatkalle vuosina Lisäksi tutkitaan opettajia, jotka osallistuivat opettajavaihtoon vuosina (opettajastipendiaatit). Oppilasryhmiä oli neljä: jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä oppilasvaihdot ja leirikoulut. Kaikissa muissa ryhmissä otoksena oli koko joukko paitsi oppilasvaihdot ja leirikoulut -ryhmässä, jossa suoritettiin satunnaisotanta viime vuoden opintomatkalle osallistuneiden koululuokkien kesken. Osanottajaryhmää ei rajattu, mutta käytännön syistä johtuen rajoituksia ilmeni. Monet vanhemmat opiskelijat eivät enää asuneet vanhempiensa luona ja heille lähetetyt kyselylomakkeet eivät menneet perille. Tästä syystä kaikki opintomatkalle osallistuneet eivät saaneet kyselylomaketta. 1. Jaksostipendiaatit: Noin 20 suomenkielistä lukiolaista sijoitetaan kuukaudeksi ruotsalaiseen lukioon. Jaksostipendiaateille järjestetään majoitus ja täysihoito ruotsalaisessa perheessä, jolloin kulttuurinen altistus on suurinta. Stipendiaatit osallistuvat perheen jokapäiväiseen elämään, ja aktiivisimmat perheet järjestävät stipendiaateille oheistoimintaa. Usein perheessä on samaa lukiota käyvä nuori. Jaksostipendiaatit opiskelevat ruotsalaisessa lukiossa muiden lukiolaisten joukossa. 2. Ruotsinstipendiaatit: 21 suomalaista lukion toisen vuosikurssin oppilasta osallistuu viikon mittaiselle kieli- ja kulttuurimatkalle Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. 3. Opettajastipendit: Opettajastipendejä myönnetään vuosittain muihin Pohjoismaihin tehtäviä opintomatkoja varten. Stipendit on tarkoitettu toisen Pohjoismaan kouluun ja opetukseen tutustumista varten. Opettajastipendejä voivat anoa peruskoulun, lukion, harjoittelukoulujen sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat. Matkan kesto on yksi tai kaksi viikkoa. 4. Oppilasvaihdot ja leirikoulut: Peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät voivat anoa matkaavustusta toiseen Pohjoismaahan suuntautuvaa oppilasvaihto- tai leirikoulumatkaa varten. Ryhmät huolehtivat itse matkajärjestelyistä ja yhteyksistä mahdollisiin yhteistyökouluihin. Majoitus on joskus isäntäoppilaiden perheissä. Avustuksen määrä riippuu matkan pituudesta ja ohjelmasta kohteessa. Leirikouluista suositeltavimpia ovat kahden tai kolmen pohjoismaisen luokan yhteiset leirikoulut. Oppilasvaihto tai leirikoulu kestää yleensä muutaman päivän. 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat: Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, jotka suorittavat ammattiopintoihin liittyvän työssäoppimisjakson toisessa Pohjoismaassa, myönnetään matkakuluihin stipendejä. Opiskelijoiden työssäoppimisjakson kesto vaihtelee yhdestä viiteen kuukauteen. 6

8 3 Tiedon keruu Tiedon keruu suoritettiin kyselylomakkeilla (Liite 1), jotka lähetettiin tutkittavalle joukolle postitse syyskuussa Pohjola-Nordenilla oli käytössään vain opettajien sähköpostiosoitteet, joten lomakkeet lähetettiin postitse. Kaikkien osallistujien päivitettyjä yhteystietoja ei ollut saatavilla, joten oppilaille lähetettäviin kyselylomakkeisiin liitettiin vanhemmille osoitettu tiedote, jossa pyydettiin välittämään kyselylomake vastaanottajalle. Muutama vanhempi toimitti tutkijalle lapsensa sähköpostiosoitteen, jolloin joitakin kyselylomakkeita lähetettiin myös sähköisesti. Lomakkeita lähetettiin 121 opettajalle, 113 jaksostipendiaatille, 144 ruotsinstipendiaatille ja 62 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle. Oppilasvaihtoon osallistuneille kyselylomakkeita lähetettiin lokakuun alussa 213 kpl. Toiset kyselylomakkeet lähetettiin vielä muistutuksena kaikille niille, joiden oletettiin saaneen ensimmäisen kyselylomakkeen. Vuoden 2008 jaksostipendiaateille kyselomake annettiin opintojakson paluumatkalla. Yhteensä lomakkeita lähetettiin siis 653 kappaletta, joista 66 palautui postista avaamattomana. Vastausprosentti opettajien, jaksostipendiaattien ja ruotsinstipendiaattien osalta oli erittäin hyvä (kts. taulukko 1). 2 Työssäoppimisopiskelijoiden ja vaihto-oppilaiden osalta vastausprosentti oli pieni mutta kuitenkin tähän tutkimukseen riittävä. Oppilasvaihtoon osallistuneiden lomakkeita palautui 95 kpl 213:sta. Lomakkeiden perillemenosta ei ole tarkkaa tietoa, sillä ne lähetettiin opettajille jaettavaksi, mutta lähetettyjen lomakkeiden määrästä vastausprosentti oli 44,6 %. Yhteensä täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 362 kpl. Vastaajista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Tietoa kerättiin lisäksi teemahaastatteluilla, jotka tehtiin kuudelle jaksostipendiaatille ennen ja jälkeen vaihtojakson. Aineistona käytettiin myös heidän itsensä kirjoittamia raportteja vaihtojaksolta. Tätä aineistoa tarkasteltiin tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy CIMOn verkkosivuilta. Kyselyyn vastanneet Naisia % Miehiä % Yht. Vastausprosentti Ryhmittäin 1. Jaksostipendiaatit 69 87, , ,8 % 2. Ruotsinstipendiaatit 61 77, , ,7 % 3. Opettajat 68 73, , ,3 % 4. Oppilasvaihtoon osallistuneet 55 57, , ,6 % 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 16 94,1 1 5, ,5 % Yhteensä , , ,4 % Taulukko 1. Vastaajaryhmät. Taulukossa on miesten ja naisten osuus vastaajista ryhmittäin, vastanneiden määrä sekä vastausprosentti (kyselylomakkeeseen vastanneiden prosentuaalinen osuus). 2 Lukuihin ei ole laskettu lomakkeita, jotka eivät menneet perille. 7

9 4 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -menetelmää, jossa yhdistetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusta, painopisteen ollessa kuitenkin määrällisessä tutkimuksessa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää, nouseeko vastauksista opintomatkan vaikutuksia neljästä eri dimensiosta. Tutkimuksen alkuvaiheessa vastausten oletettiin jakautuvan neljään dimensioon seuraavasti: hyöty opiskeluun tai uraan, pohjoismaisuus, henkilökohtainen kasvu sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Tämä kategorisointi ei osoittautunut kokonaan oikeaksi, mutta kyselylomakkeesta nousi kuitenkin neljä dimensiota, joista kerrotaan myöhemmin. Kyselylomakkeen täyttöön oli arvioitu kuluvan kymmenestä viiteentoista minuuttia. Vastanneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kuten sukupuoli, syntymävuosi ja vuosi, jolloin he osallistuivat toimintaan. Kyselylomake testattiin muutamalla vapaaehtoisella, joiden ehdotusten pohjalta sitä muutettiin soveltuvammaksi. Vastausvaihtoehtona oli kuusiportainen Likertin skaala: 1 = täysin eri mieltä, 2 = lähes eri mieltä, 3 = jonkin verran eri mieltä, 4 = jonkin verran samaa mieltä, 5 = lähes samaa mieltä ja 6 = täysin samaa mieltä. Tällä asteikolla vastaaja ohjattiin olemaan joko samaa tai eri mieltä, sillä vastaajien haluttiin mieluummin ottavan kantaa joko myönteisesti tai kielteisesti kuin olemaan neutraaleja. Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, josta muodostui neljä opintomatkan vaikuttavuutta kuvaavaa faktoria. Näiden faktorien perusteella muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujien reliabiliteetti testattiin, ja yhdestä summamuuttujasta poistettiin kysymys, jotta reliabiliteetti kasvaisi. Kysymys voitiin poistaa, koska se ei ollut tässä ryhmässä sisällöllisesti oleellinen (24: Kiinnostuin opintomatkan johdosta matkustamisesta). Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeet poikkesivat osittain toisistaan, joten vertailu koko lomakkeen osalta ei ollut mahdollista. Tästä syystä kaikkia kyselylomakkeen kysymyksiä ei käytetty analysointivaiheessa. Kyselylomakkeet ovat julkaisun liitteenä. Opiskelijakyselylomake lähetettiin jakso- ja ruotsinstipendiaateille. Vaihto-oppilaille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille lähetetty lomake oli pääosin sama, mutta sanamuotoja oli muutettu heille sopivammiksi (esim. työssäoppimisjakso ulkomailla tai oppilasvaihto ). Muodostetuilla neljällä summamuuttujalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). Kyselylomakkeen avovastaukset kirjattiin, luokiteltiin ja analysoitiin erikseen. Lisäksi jaksostipendiaattien haastatteluista tehtiin sisällönanalyysi, johon yhdistettiin heidän kirjoittamansa raportit. Sisällönanalyysi tehtiin osittain kyselylomakkeen kategorioihin pohjautuen. Analyysiin voi tutustua tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy verkosta fi/nordplus ja > Julkaisut ja tilastot. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamissa Nordplus Junior- ja Nordplus Kieli ja kulttuuri -ohjelmissa tuetaan vastaavanlaista koulujen välistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Pohjola-Nordenin tukeman koulutoiminnan ja Nordplus-hankkeiden on tarkoitus täydentää toisiaan. 8

10 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Aikaisempien tutkimuksien mukaan syitä ulkomailla opiskeluun on useita. Näitä ovat mm. halu kielitaidon parantamiseen, uuteen kulttuurin tutustumiseen tai matkustamiseen. 3 Yleensä yksi ulkomailla opiskelun päätavoitteista (ainakin järjestäjän näkökulmasta) on funktionaalisen kielitaidon parantaminen. Ulkomailla osallistuja itse on se, joka muokkaa oppimistilanteita ja omia mahdollisuuksiaan parantaa kielitaitoaan, kun luokkatilanteessa valta on usein opettajalla. 4 Pohjola-Nordenin koulutoiminnan tavoitteet on ilmaistu melko yleisellä tasolla: tavoitteena tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä ja kehittää koulutuksen laatua, pääpainotuksena ruotsin kielen opetuksen ja opiskelun edistäminen. Rahoittajan tai organisaation asettamat tavoitteet eivät aina kohtaa osallistujan omien tavoitteiden kanssa. Siksi osallistujilta tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä kolmea heille tärkeintä syytä lähteä opintomatkalle. Eri ryhmissä hieman eri asiat nousivat esille. Syyt on koottu yhteen ja luokiteltu ryhmittäin. Tarkemmat luvut selviävät taulukosta Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Jaksostipendiaatit mainitsivat matkalle lähdön syyksi useimmiten kielitaidon kehittämisen. Kaikki osallistujat (N=79) mainitsivat sen ainakin yhdeksi syyksi, vaikka se ei olisikaan ollut tärkein kolmesta. Maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään tutustuminen oli tärkeää 49 vastaajalle. Uudet kokemukset mainittiin 36 kertaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen oli myös tärkeää monelle (28 mainintaa). Ei-akateemiset syyt, esim. matkustelunhalu, loma koulusta tai opintomatkalle kannustava opettaja, keräsivät 26 mainintaa. Itsenäistyminen oli tärkeää 12 vastaajalle. Muita syitä oli mm. kansainvälistyminen ja näkemysten avartaminen. 5.2 Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Halu kielitaidon parantamiseen oli ruotsinstipendiaattien tärkein syy lähteä opintomatkalle (yhteensä 74 vastaajaa 79:stä). Tässä ryhmässä nousi esille myös muita, ei-akateemisia syitä, esim. ilmainen matka, halu pitää taukoa opinnoista tai saada vaihtelua koulunkäyntiin, mahdollisuuden tarjoutuminen tai muiden kannustus (41 mainintaa). Halu tutustua maahan ja kulttuuriin nousi esille 38 kertaa. 34 vastaajaa mainitsi uudet tuttavuudet ja ystävät tärkeäksi syyksi. Uudet kokemukset olivat tärkeitä 33 vastaajalle. Muita syitä oli mm. vaihtoehtoinen tapa oppia tai itsensä kehittäminen. 3 ks. esim. King & Young, 1994; Van Hoof & Verbeeten, Miller & Ginsberg, 1995,

11 5.3 Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien vastauksista nousi moninaisia syitä lähteä opintomatkalle. Tässä ryhmässä syyt myös hajautuivat laajemmalle ja niistä löytyi vähemmän koherentteja kategorioita. Useimmin esille nousi halu tutustua toisen Pohjoismaan kouluun, koulujärjestelmään, opetukseen tai yleisesti alaan ja sen tilanteeseen (61 vastaajaa). Toiseksi useimmin esille nousi halu luoda kontakteja ja tavata kollegoita (56 vastaajaa). Kulttuuriin, maahan ja luontoon tutustuminen nousi esille 35 vastauksessa (taulukossa 2. nämä syyt on yhdistetty koulujärjestelmään tutustumiseen). Muita syitä oli halu oppia uusia työtapoja tai opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä, ammatillinen kehittyminen sekä oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen (33 mainintaa). Lisäksi mainittiin oman opettajuuden kehittäminen ja yleisesti työmotivaation parantaminen, sekä oman virkistäytymisen tärkeys työssä. 5.4 Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Oppilasvaihtoon osallistuneiden vastauksissa nousi useimmin esille maahan ja sen kulttuuriin tai nähtävyyksiin tutustuminen (67 vastaajaa). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaidon kehittäminen (48 vastaajaa). Matkustelu yleisesti, koulusta pois pääseminen, rentoutuminen tai vaihtelu opiskeluun oli tärkeää 44:lle. Ajanvietto luokkatovereiden kanssa oli tärkeää 29 vastaajalle. Myös uudet kokemukset ja paikat sekä opintomatkan sisältyminen kurssiin mainittiin. Osa vastaajista oli jättänyt kolmannen kohdan tyhjäksi. 5.5 Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Työssäoppimisopiskelijoiden vastaajamäärä oli pieni, vain 17 vastaajaa. Heidän ryhmässään useimmin mainittiin alakohtaiset syyt (11 mainintaa), halu saada uusia kokemuksia ja tavata uusia ihmisiä (9 mainintaa). Osa oli maininnut myös kielitaidon kehittämisen (7 mainintaa). Muina syinä mainittiin mm. tutustuminen toiseen Pohjoismaahan ja sen kulttuuriin sekä halu lähteä ulkomaille. 5.6 Yhteenveto 10 Pohjola-Nordenin syyt opintomatkojen tukemiseen ovat halu tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä sekä kehittää koulutuksen laatua ja ruotsin kielen opetusta ja opiskelua. Nämä ovat ainakin osittain linjassa osallistujien mainitsemien syiden kanssa. Vastausten perusteella opiskelijat ovat eritoten kiinnostuneet opintomatkoista kielitaidon kehittämisen kannalta sekä kiinnostuksesta tutustua maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Tutkituissa ryhmissä ilmeni jonkin verran hajontaa tämän suhteen. Ruotsinstipendiaattien ja oppilasvaihtoon osallistuneiden kiinnostus oli painottunut maahan ja sen kulttuuriin tutustumiseen. Jaksostipendiaattien ja opettajien kiinnostus painottui akateemisiin lähtökohtiin. Osallistujien näkökulma vaikuttaisi kuitenkin hieman enemmän

12 henkilökohtaiseen kehitykseen tähtäävältä kuin rahoittajan näkökulma. Osallistujien näkökulmasta painopiste on kielen oppimisessa sekä maahan ja kulttuuriin tutustumisessa, kun rahoittajan näkökulmasta painopiste on koulutuksen laadun kehittämisessä. Opettajilla ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla painopiste on enemmän ammatillisessa kehittymisessä kuin muilla opiskelijoilla tai oppilailla. Oppilasvaihtoon osallistuneilla ja ruotsinstipendiaateilla myös ei-akateemiset syyt nousivat tärkeiksi. Tämä viittaa siihen, että ulkomaanjakso saatetaan kokea enemmän virkistysmatkana kuin akateemisena opintomatkana. Vaikka virkistyminen on tärkeää yleisen kouluviihtyvyyden kannalta, se tuskin on Pohjola-Nordenin tavoitteena koulutoiminnan järjestämisessä. Varsinkin opettajien ryhmässä kontaktien luonti oli tärkeä matkalle lähdön syy. Tämä on sikäli perusteltua, että opintomatkojen seurauksena oppilaitokset usein tekevät jatkosopimuksia ja yhteistyö vahvistuu. Jaksostipendiaatit Ruotsinstipendiaatit Opettajat Oppilasvaihtoon osallistuneet Ammatill. oppilaitosten opiskelijat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kielitaito Maahan ja kulttuuriin tutustuminen Uudet kokemukset Ystävät, kontaktit Ei-akateemiset /ammatilliset syyt Itsenäistyminen Alakohtaiset / ammatilliset syyt Taulukko 2. Osallistujien mainitsemat syyt toimintaan osallistumiselle. 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Osallistujia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita pohjoismainen opintomatka tai oppilasvaihto heille tarjosi. Osallistujien itsensä kokemat hyödyt opintomatkalta kuvaillaan ryhmittäin seuraavissa kappaleissa. Ensin kuitenkin lyhyesti siitä, mitä hyötyjä aiemmat tutkimukset esittävät. Opiskelijoiden kansainvälisistä kokemuksista on tehty useita tutkimuksia. 5 Näistä suurin osa keskittyy kuitenkin pidempiin, vähintään yhden lukukauden mittaisiin vaihtojaksoihin. Myös CIMOssa on tehty paljon selvityksiä kansainvälisestä liikkuvuudesta (kts. esim. -> Julkaisut ja tilastot). Myös opettajien kansainvälisen liikkuvuuden hyötyjä ja vaikutuksia on tutkittu. Kokemuksia lyhyemmiltä opintomatkoilta Suomesta muihin Pohjoismaihin ei kuitenkaan juurikaan ole koottu. 5 Ks. esim. Deardorff, 2006; Dwyers, 2004; Freed, 1995, 2004; Gacel-Ávila, 2005; Krzaklewska & Krupnik, 2006; Lewis & Niesenbaum, 2005; McCabe, 2001; Olson & Kroeger, 2001; Puryear, 1995; Sawir et al. 2008; Talburt & Stewart, 1999; van der Wende, 2001; van Hoof & Verbeeten, 2005; Wiers-Jenssen, 2008; Williams, 2005; Zorn, Ponick & Peck,

13 Useat empiiriset löydökset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet ovat kehittyneet kommunikointitaidoissaan ja kielen arkikäytössä enemmän kuin luokkahuoneessa opiskelevat ikätoverinsa. 6 Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ulkomailla opiskelu nostaa opiskelijan opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan vieraan kielen taitoon. 7 Esim. Van Hoof sanoo 8, että opiskelijoiden on usein vaikeaa linkittää kansainvälisiä kokemuksiaan omaan henkilökohtaiseen kehitykseen tai uraan. Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempi vaihtojakso, sitä suuremmat hyödyt. 9 Kuitenkin jos lyhytaikainen vaihtojakso on tarpeeksi hyvin suunniteltu ja organisoitu, se voi hyödyntää opiskelijaa jopa enemmän kuin suunnittelematon tai huonosti suunniteltu pidempiaikainen vaihtojakso. Joidenkin tulosten mukaan ulkomailla suoritetusta opintojaksosta saadut positiiviset vaikutukset voivat kestää jopa 50 vuotta. 10 Yksi vaihtojaksolta saaduista hyödyistä on interkulttuurinen kompetenssi, jonka pääpiirteinen määrittely on toisten maailmankatsomusten ymmärtäminen. 11 Joidenkin tutkimusten mukaan aloittelevat kielenoppijat hyötyvät enemmän vaihto-ohjelmista kuin pidemmälle edenneet, koska ulkomailla opiskelu tekee opiskelijoista parempia keskustelijoita ja lisää heidän kommunikointitaitojaan. 12 Ulkomailla opiskelleiden kielenkäyttö on myös värikkäämpää ja vivahteikkaampaa kuin heidän, jotka opiskelevat pelkästään luokassa. Vaihtojaksolta palattuaan opiskelijat todennäköisemmin käyttävät kielitaitoaan rohkeammin epävirallisissa tilanteissa. 13 Tässä tutkimuksessa ei testattu kielitaitoa, joten siihen liittyvät hyödyt ovat olleet vain osallistujien itsensä arvioitavana. 6.1 Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita opintomatka tarjosi. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu hyödyistä, joita vastaajaryhmät mainitsivat. Lisäksi mukana on muutamia suoria lainauksia, jotka kenties valottavat vastaajien ajatuksia paremmin. Vastaukset on koottu lukumäärineen ja muutamine esimerkkeineen myös taulukkoon 3. Kiintoisaa vastauksissa on se, että osallistujien matkalta arvioidut saamat hyödyt eivät täysin vastaa osallistujien mainitsemia syitä lähteä opintomatkalle Ks. esim. Lafford 1995; Freed Esim. Gardner & Smyth, 1978; Freed, Dewey, Segalowitz & Halter 2004; Hanna, Smith, McLean & Stern, Van Hoof, 2005, 49 9 Dwyers, 2004, Dwyers, 2004, Deardorff, 2006, Ks. esim. Freed, 1995; Lapkin, Hart & Swain, 1995; Lafford Huebner, 1995, 191

14 Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä tärkein opintojaksolta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen. Moni mainitsi myös itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntymisen tai itsenäistymisen. Erikseen oli mainittu rohkeuden lisääntyminen kieltä puhuttaessa (kynnyksen madaltuminen). Uudet tuttavuudet koettiin myös hyödyllisinä. Ruotsalaiseen kulttuuriin ja arkeen tutustuminen oli antoisaa, ja osallistujat tunsivat sen laajentaneen maailmankuvaansa ja avartaneen perspektiiviä. Osa opiskelijoista koki hyödyllisenä ruotsalaiseen kouluun tutustumisen, ja tämä osaltaan lisäsi arvostusta suomalaista koulutusta ja lukiota kohtaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhdeksi vaihtojakson hyödyksi on mainittu opiskelumotivaation parantuminen. 14 Tämän tutkimuksen kohderyhmässä vastaavanlaisia tuloksia ei saatu, vain muutama vastaaja ilmoitti motivaation parantuneen. Syynä tähän voi olla se, että haastatteluissa huomattiin opiskelijoiden olevan jo valmiiksi hyvin motivoituneita opiskeluun. Rohkeutta puhua ja haastaa itsensä mukaan uudenlaisiin tilanteisiin uusien tuttavuuksien keskellä Matkan jälkeen tiedän selviytyväni omin voimin vähän vaativimmissakin tilanteissa Elinikäinen 2. perhe, perheyhteisö ja heidän osoittama välittäminen Näki erilaista kulttuuria ja ymmärsi, että asiat voi tehdä eri lailla kuin on itse tottunut tekemään Uusi perspektiivi suomalaisen koululaitoksen hyviin & huonoihin puoliin Ruotsinstipendiaatit (N=79) Myös ruotsinstipendiaattien mielestä suurin ulkomailla opiskelusta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen, erityisesti kuullunymmärtämisen ja suullisen kielitaidon osalta. Itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyminen niin yleisesti kuin ruotsin kieltä puhuttaessa koettiin hyödyllisenä. Matkalta saadut ystävät ja tuttavuudet mainittiin myös, tosin tämä viittasi enemmän kurssitovereihin kuin ruotsalaisiin oppilaisiin. Huomattavan suuri määrä, 23 vastaajaa, oli jättänyt kohdan tyhjäksi. Itseluottamus koheni hankalista tilanteista selviytymisen myötä, rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä kasvoi Oppi käyttämään kieltä KÄYTÄNNÖSSÄ, ei vain keinotekoisesti luokkatilanteessa Uudet mielenkiintoiset ihmiset 14 Mm. Gardner & Smyth, 1978; Hanna, Smith, McLean & Stern, 1980; Segalowitz&Freed, 2004; Wilkinson,

15 Opettajat (N=92) Opettajien mielestä suurimmat ulkomaisen opintomatkan hyödyt olivat uusien ideoiden ja kokemusten saaminen, sekä yleisesti että ammatillisessa mielessä. Tietojen päivittäminen ja laajentaminen koettiin tärkeäksi. Toiseksi tärkeimmäksi hyödyksi nousi yhteistyön ja kontaktien lisääntyminen eli kansainvälistyminen. Kolmanneksi esiin nousi kohdemaahan ja sen kulttuuriin tutustuminen. Kielitaidon kehittyminen nähtiin myös hyödyllisenä. Hyötyjä oli myös toisen Pohjoismaan koulutoimintaan tutustuminen sekä erojen ja yhtäläisyyksien huomiointi koulumaailmassa. Opettajat näkivät siis opintomatkansa hyödyt enemmän ammatillisesta näkökulmasta kuin opiskelijat, vaikkakin opettajatkin arvostivat taukoa normaalista arkityöstä opintomatkan muodossa. Asiatietojen tulva, virikkeet, elämykset, kokemukset Henkilökohtaiset kontaktit. Yhteistyön käynnistäminen onnistui opiskelijavaihto toteutunut. Erasmus-sopimus solmittu. Näkee, mitä muissa kouluissa tehdään, miten toimitaan Lähiympäristön lisääntynyt tuntemus, laajemman arvopohjan esiinmarssi Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet arvioivat suurimmaksi hyödyksi sen, että he oppivat vähän lisää ruotsin kieltä ja rohkeus puhua vierasta kieltä lisääntyi. Osa mainitsi tutustumisen maan kulttuuriin, historiaan ja nähtävyyksiin. Jotkut vastaajista kokivat hyödyllisenä sen, että saivat puhua ja kuulla ruotsia. Myös erilaiseen koulumaailmaan ja uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin hyödyllisenä. Luokan yhteishengen paraneminen tai pelkkä kokemus sinällään oli myös arvokasta. Opintomatkan katsottiin myös tarjonneen virkistystä arkeen ja taukoa koulunkäyntiin sekä kasvattaneen itseluottamusta. Pärjääminen toisella kielellä muiden kanssa Vieraaseen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen, erilaisten ihmisten näkeminen Kielen käyttö arkisissa tilanteissa (esim. ostosten tekeminen) 14

16 Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijat näkivät suurimpana hyötynä kielitaidon parantumisen. Lisäksi mainittiin maiden väliset erot ammatillisesta näkökulmasta sekä rohkeuden ja itsetunnon lisääntyminen. Osan mielestä matka hyödytti siksi, että siltä sai kokemuksia ja ystäviä sekä oppi uutta vieraasta kulttuurista. Kokemus oman alan työstä ulkomailla, rohkeuden lisääntyminen, kielitaidon karttuminen, lisätiedon saaminen omasta alasta. Luokka Sisältö JS RS OP OV AO Kielitaito Kielitaidon parantumiseen liittyvät seikat Itseluottamus tai rohkeus Lisääntynyt itseluottamus tai rohkeus Itsenäisyys Itsenäisyyden tunteen lisääntyminen Ystävät, tutut tai kontaktit Mainittu uudet ystävät, tuttavuudet tai kontaktit Kulttuuriset seikat Uuteen kulttuuriin ja arkielämään tutustuminen, näkökulmien laajentaminen Kielenkäytön kynnyksen madaltuminen Rohkeus puhua kieltä lisääntynyt Uusi ympäristö Uuteen kouluympäristöön, koulujärjestelmään ja ympäristöön tutustuminen Motivaatio Opiskelu- tai työmotivaation lisääntyminen Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen kasvu Kansainvälinen suuntautuneisuus Uudet kokemukset Kansainvälisen suuntautuneisuuden lisääntyminen Uudet kokemukset (opettajilla usein liittyen ammattiin) Ei-vastattuja Yhteensä JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Taulukko 3. Osallistujien matkalta saamat hyödyt. Huom! Oppilasvaihtoon osallistuneilla motivaation lisääntymiseksi on laskettu, mikäli oppilas on kertonut opintomatkan tuoneen virkistystä kouluarkeen. Lisäksi oppilasvaihtoon vastanneet mainitsivat hyödyksi luokkahengen parantumisen (9 mainintaa). 15

17 7 Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Osallistujilta kysyttiin, minkälaisia haasteita opintomatkalla kohdattiin. Avovastaukset koottiin yhteen ja luokiteltiin vastausryhmittäin. Joidenkin aikaisempien tutkimusten mukaan lyhytaikaisille vaihtojaksoille osallistuneet kohtaavat kahdenlaisia kielellisiä haasteita: kielellistä epävarmuutta ja kulttuurista johtuvia haasteita. 15 Kristensen (1998, 113) sen sijaan esittää kolmenlaisia haasteita: 1) hallinnolliset haasteet (säännöt ja toimenpiteet), 2) käytännön haasteet (mm. informaation puute, asumisongelmat, rahoitusongelmat) ja 3) henkiset haasteet (mm. riittämätön kielitaito, motivaation puute, ennakkoluulot). Näistä kolmesta hallinnollisia haasteita harvoin esiintyy Pohjola-Nordenin lyhytaikaisissa vaihdoissa. Tämä johtuu mm. siitä, että opiskelijat eivät saa opinnoistaan mitään todistusta. Vain opettajien opintomatkat saatetaan laskea täydennyskoulutukseksi. Tässä selvityksessä täydennyskoulutuksena luettiin hyväksi n. 20 % opettajien suorittamista opintomatkoista. 75 % ei hyväksiluettu ja 5 % jätti vastaamatta. Haasteet olivat siis lähinnä käytäntöön ja henkisiin tekijöihin liittyviä. 7.1 Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä. Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä suurimpia haasteita tuotti ruotsin kieli. Myös sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja perheeseen oli osalle hankalaa, samoin kontaktien ja ystävyyssuhteiden luominen. Nämä hankaluudet selitettiin usein isäntäperheen ja jaksostipendiaatin yhteisten intressien puutteella. Ruotsin kielen puhuminen koettiin haasteelliseksi. Myös itseluottamus aiheutti haasteita eli omaa kielitaitoa ei uskallettu käyttää. Osa koki opiskelun Ruotsissa haasteelliseksi, usein juuri kielen takia. Muutamilla oli myös ulkopuolinen olo tai hieman yksinäistä, koti-ikävä tai stressi siitä, että jää Suomessa opinnoissa jälkeen. Muutama vastaaja ei maininnut lainkaan haasteita. Parille opiskelijalle vieraan kielen käyttäminen jatkuvasti oli henkisesti raskasta. Koki olevansa tyhmempi, kun ei puhunut yhtä hyvin ruotsia kuin koulukaverit. Joskus turhautuminen kielen kanssa vaativissa tilanteissa Kielimuuri: että ei pysty ilmaisemaan itseään haluamallaan tavalla ja että muut pitävät tyhmänä Suurimmat haasteet olivat varmasti sopeutuminen uuteen perheeseen On oltava hyvin aktiivinen sosiaalisissa suhteissa, jotta pääsee mukaan Esim. Allen & Herron, 2003, 370

18 Ruotsinstipendiaatit (N=79) Ruotsinstipendiaattien suurimmat haasteet olivat luottamuksen puute omiin taitoihin sekä uskalluksen puute kommunikoida vieraalla kielellä. Toiseksi haasteellisempana koettiin itse kielitaito, kolmantena henkinen jaksaminen jatkuvasti vieraalla kielellä puhuttaessa. 38 ruotsinstipendiaattia ei vastannut kysymykseen tai ei kokenut matkalla olevan haasteita. Muutaman mielestä opintomatka oli niin lyhyt, ettei haasteita ehtinyt kohdata. Osa kommentoi, että matka oli enemmän pedagoginen luokkaretki kuin opiskelua. Tämä viittaa siihen, että näin lyhyttä opintomatkaa ei niinkään nähty opiskeluna. Vaikka osasi kieltä perushyvin, erikoissanastoa tuli paljon ja se oli välillä hankalaa. Toisinaan tuntui, ettei itse osaa mitään kun joku muu puhui paremmin, turhautti. Keskittymistä vaati enemmän kuin suomeksi opiskelu, piti olla koko ajan hereillä Oli haastavaa löytää luottamus omaan kielitaitoon ja usko siihen, että tulee ymmärretyksi kieliopillisista virheistä huolimatta Alkuun liittyvä stressi ja jännitys sekä lyhyen ajan hyödyntäminen myös kielen opiskelussa Opettajat (N=92) Opettajien suurimmaksi haasteeksi nousi kieli. Usein norjan tai tanskan kieli koettiin vaikeaksi ja ylipäänsä vieraalla kielellä toimiminen koettiin haastavana. Toiseksi eniten haasteita tuotti matkan omatoiminen järjestely sekä muut ennakkojärjestelyt ja käytännön asiat. Kolmanneksi haastavimmaksi koettiin rahan puute ja stipendin pienuus. Neljänneksi haastavinta oli kontaktien luominen ja niiden ylläpitäminen matkan jälkeen. Viidenneksi haastavinta oli oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi. Jos töitä ei pystytty järjestämään, osa opettajista päätyi tekemään opintomatkan lomallaan. Muita haasteita opettajien mielestä olivat mm. matkustaminen tai liikkuminen uudessa kaupungissa, tiivis aikataulu, näytetuntien järjestäminen vaihtokoulussa sekä sopeutuminen yleisesti. Vaikka näytetuntien järjestäminen ei ollut pakollista, muutama opettaja koki sen velvollisuudekseen. Osa opettajista ei nähnyt opintomatkalla olevan minkäänlaisia haasteita. Vieraan kielen ymmärtäminen. Osaan kohtuudella ruotsia, mutta norjalaiset puhuivatkin norjaa Matkajärjestelyt ja yhteydenpito etukäteen vie aikaa Palkaton virkavapaa stipendin pienuus 17

19 Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet mainitsivat suurimpana haasteena kielen puhumisen ja ymmärtämisen. Seuraavaksi mainittiin raha ja sen riittämättömyys. Myös uudet tilanteet koettiin haasteellisina. Uskaltautuminen ruotsin käyttöön Osaanko puhua vierasta kieltä ja tulenko ymmärretyksi Täysin tuntematon ympäristö Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijoiden suurin haaste oli kieli (9 mainintaa). Haasteita aiheutti myös esim. vieras kulttuuri tai stipendin pienuus. Pysyä aikataulussa ja toimia haasteellisissa tehtävissä vieraassa maassa Kielen puhuminen Luokka JS RS OP OV AO Kieli Sopeutuminen Kontaktien luonti, ystävien saanti Varmuus puhua kieltä puuttui Opiskelu Ulkopuolisuus Koti-ikävä Suomessa kesken olevat kurssit aiheuttivat paineita / Oman työn järjestäminen poissaolon ajaksi Henkinen jaksaminen vierasta kieltä käytettäessä Ei vastanneita Käytännön järjestelyt matkaan liittyen Rahan puute, stipendin pienuus Liikkuminen uudessa kaupungissa Tiivis aikataulu Näytetuntien järjestäminen Uudet tilanteet JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 18 Taulukko 4. Osallistujien matkalla kohtaamat haasteet.

20 8 Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia 8.1 Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, jonka lopputuloksena syntyi neljä faktoria eli ulottuvuutta. Ulottuvuudet nimettiin sisällön mukaan seuraavasti: henkilökohtainen kasvu (mm. itseluottamus) Pohjoismaisuuden kasvu (mm. Pohjoismaiden tuntemus lisääntyi) uramahdollisuudet (mm. ura- tai opiskelumahdollisuudet parantuivat) linkit toiseen Pohjoismaahan (mm. henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmiminen kohdemaassa) Kategoriat eivät olleet täysin tutkimussuunnitelman mukaiset, mutta ne ovat osittain samansuuntaiset Kristensenin (ks. lisää Kristensen, 1998) muodostamien kategorioiden kanssa. 16 Summamuuttujilla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). 16 Kristensenin (1998) tutkimuksessa tosin keskityttiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoihin, jotka suorittavat ulkomailla työssäoppimisjakson. 19

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Marika Lindström

Marika Lindström Marika Lindström 15.12.2016 Pohjola-Nordenin projekteja Yhteispohjoismaisia projekteja Tiedotusprojekteja Pohjolan päivä Pohjolan pidot Kirjastoviikko Koulualan projekteja Stipendit Leirikoulut, oppilasvaihto

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot