Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN 2009"

Transkriptio

1

2 Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista Arviointitutkimus KATARIINA RAHIKAINEN

3 2 Kannen graafi nen suunnittelu Satu Salmivalli ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta 5 2 Tutkittava joukko 6 3 Tiedon keruu 7 4 Tutkimusmenetelmä 8 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Yhteenveto 10 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä Lyhytaikaisten vaihtojaksojen/opintomatkojen haasteita Mitä haasteita pohjoismaisella opintomatkalla on? Osallistujien mietteitä Pohjoismaisen opintomatkan ulottuvuuksia Mitä eri dimensioita pohjoismainen opintomatka tarjoaa? Opettajien uudet näkökulmat koulun toimintatapoihin Jaksostipendiaattien mietteitä vaihtokoulusta Tyytyväisyys Pohjola-Nordenin rahoittamaan opintomatkaan Kokemusten jakaminen Pohjola-Norden järjestönä vastaajien mielikuvia 28 9 Yhteenveto ja pohdintaa English summary Lähteet 34 Liitteet 36 3

5 Esipuhe Arviointitutkimuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2008, jolloin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi ulkopuolista toteuttajaa pohjoismaisen oppilas- ja opettajavaihdon vaikuttavuuden arvioinnille. Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on pitkät perinteet, mutta siitä ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa selvitystä. Pohjola-Nordenin koulutoimintaa rahoittaa opetusministeriö. Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia tuhansien oppilaiden ja opettajien pohjoismaisilla jaksoilla on ollut. Tarkastelussa olivat toimintaan osallistuneet oppilaat vuosilta ja opettajat vuosilta Osallistujilta kysyttiin muun muassa opintomatkalle lähtemisen syitä, koettuja hyötyjä ja haasteita, sekä analysoitiin pohjoismaisen opintojakson vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Koetut vaikutukset ryhmiteltiin neljään eri ulottuvuuskategoriaan. Arviointia syventää pro gradu -tutkimus, joka tulee olemaan luettavissa kokonaisuudessaan syksyllä 2009 CIMOn sivuilla ja > julkaisut ja tilastot. Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin kolmen ryhmän (jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit ja opettajat) eroja havaituissa ulottuvuuksissa sekä analysoidaan laadullisesti kuuden jaksostipendiaatin haastatteluja ja raportteja opintomatkasta. Aineistoa jäi paljon myös tutkimuksen ulkopuolelle, sillä työmäärä oli mittava ja laajempaankin analyysiin olisi ollut materiaalia. Arviointitutkimus oli osana syksyllä 2008 alkanutta pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselle. Arviointitutkimuksen työvaiheita kommentoitiin ohjausryhmässä, johon kuuluivat CIMOn asiantuntijat Nina Eskola ja Siru Korkala sekä Arja Kuosma Pohjola- Nordenista. Arvokkaita kommentteja kyselylomakkeen muokkaukseen ja itse pro gradu -tutkimuksen vaiheisiin saatiin pro gradu -tutkimuksen ohjaajalta, professori Kai Hakkaraiselta sekä aineiston analyysiin professori Markku Niemivirralta. Kiitokset myös tutkija Katariina Stenbergille ja professori Jukka Husulle soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Yhteenvedossa on pohdittu arvioinnin tulosten valossa suuntaviivoja tulevaisuuden pohjoismaiselle koulutoiminnalle. Arviointitutkimus on julkaistu myös ruotsin kielellä ja molemmat kieliversiot sisältävät englanninkielisen yhteenvedon. Helsingissä, Katariina Rahikainen Nina Eskola CIMO 4

6 1 Pohjola-Nordenin koulutoiminta Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Tanskassa on yhteensä noin 25 miljoonaa asukasta, joista noin 4,5 miljoonaa käy perus- tai toisen asteen koulua (lukio, ammatillinen koulutus). Pohjoismaiden koulujärjestelmät ovat keskenään samankaltaisia, ja niillä kaikilla on suhteellisen selkeä struktuuri. Vuosittain sadat koululaisryhmät matkustavat muihin Pohjoismaihin luokkaretkien, leirikoulujen ja ystäväkuntamatkojen merkeissä. Opettajille, opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla paljon erilaisia pohjoismaisiin opintomatkoihin ja muissa Pohjoismaissa opiskeluun tarkoitettuja apurahoja. Pohjola-Nordenin liitto on vuosikymmenien ajan rakentanut siteitä Pohjoismaiden välille koulumaailman arjessa. Liitto korostaa Pohjoismaiden kesken solmittujen sopimusten velvoitteita sisällyttää opetukseen Pohjoismaiden kieliä, kulttuuria ja yleisiä yhteiskuntaoloja. Liitto pyrkii myös itse avustamaan kouluja ennen kaikkea tukemalla opettajien ja oppilaiden pohjoismaisia opintomatkoja. Pohjola-Norden on ainoa yleiseen pohjoismaisuuteen keskittyvä kansalaisjärjestö, ja pysyvien yhteistyösuhteiden rakentaminen on yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. 1 Tässä tutkimuksessa selvitetään osallistujien kokemuksia lyhytaikaisista pohjoismaisista vaihtojaksoista. Millaisia vaikutuksia Pohjola-Nordenin koulutoiminnalla on? Onko koulutoiminnalla ulottuvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet osallistujiin? Minkälaisia haasteita osallistujat ovat matkallaan kohdanneet? Tutkimus antaa myös suuntaviivoja siihen, mihin resursseja kannattaa jatkossa ehkä suunnata. 1 Lisää tietoa 5

7 2 Tutkittava joukko Tutkittavan joukon muodostavat kaikki oppilaat, jotka osallistuivat Pohjola-Nordenin rahoittamalle opintomatkalle vuosina Lisäksi tutkitaan opettajia, jotka osallistuivat opettajavaihtoon vuosina (opettajastipendiaatit). Oppilasryhmiä oli neljä: jaksostipendiaatit, ruotsinstipendiaatit, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä oppilasvaihdot ja leirikoulut. Kaikissa muissa ryhmissä otoksena oli koko joukko paitsi oppilasvaihdot ja leirikoulut -ryhmässä, jossa suoritettiin satunnaisotanta viime vuoden opintomatkalle osallistuneiden koululuokkien kesken. Osanottajaryhmää ei rajattu, mutta käytännön syistä johtuen rajoituksia ilmeni. Monet vanhemmat opiskelijat eivät enää asuneet vanhempiensa luona ja heille lähetetyt kyselylomakkeet eivät menneet perille. Tästä syystä kaikki opintomatkalle osallistuneet eivät saaneet kyselylomaketta. 1. Jaksostipendiaatit: Noin 20 suomenkielistä lukiolaista sijoitetaan kuukaudeksi ruotsalaiseen lukioon. Jaksostipendiaateille järjestetään majoitus ja täysihoito ruotsalaisessa perheessä, jolloin kulttuurinen altistus on suurinta. Stipendiaatit osallistuvat perheen jokapäiväiseen elämään, ja aktiivisimmat perheet järjestävät stipendiaateille oheistoimintaa. Usein perheessä on samaa lukiota käyvä nuori. Jaksostipendiaatit opiskelevat ruotsalaisessa lukiossa muiden lukiolaisten joukossa. 2. Ruotsinstipendiaatit: 21 suomalaista lukion toisen vuosikurssin oppilasta osallistuu viikon mittaiselle kieli- ja kulttuurimatkalle Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. 3. Opettajastipendit: Opettajastipendejä myönnetään vuosittain muihin Pohjoismaihin tehtäviä opintomatkoja varten. Stipendit on tarkoitettu toisen Pohjoismaan kouluun ja opetukseen tutustumista varten. Opettajastipendejä voivat anoa peruskoulun, lukion, harjoittelukoulujen sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat. Matkan kesto on yksi tai kaksi viikkoa. 4. Oppilasvaihdot ja leirikoulut: Peruskoulujen ja lukioiden oppilasryhmät voivat anoa matkaavustusta toiseen Pohjoismaahan suuntautuvaa oppilasvaihto- tai leirikoulumatkaa varten. Ryhmät huolehtivat itse matkajärjestelyistä ja yhteyksistä mahdollisiin yhteistyökouluihin. Majoitus on joskus isäntäoppilaiden perheissä. Avustuksen määrä riippuu matkan pituudesta ja ohjelmasta kohteessa. Leirikouluista suositeltavimpia ovat kahden tai kolmen pohjoismaisen luokan yhteiset leirikoulut. Oppilasvaihto tai leirikoulu kestää yleensä muutaman päivän. 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat: Ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, jotka suorittavat ammattiopintoihin liittyvän työssäoppimisjakson toisessa Pohjoismaassa, myönnetään matkakuluihin stipendejä. Opiskelijoiden työssäoppimisjakson kesto vaihtelee yhdestä viiteen kuukauteen. 6

8 3 Tiedon keruu Tiedon keruu suoritettiin kyselylomakkeilla (Liite 1), jotka lähetettiin tutkittavalle joukolle postitse syyskuussa Pohjola-Nordenilla oli käytössään vain opettajien sähköpostiosoitteet, joten lomakkeet lähetettiin postitse. Kaikkien osallistujien päivitettyjä yhteystietoja ei ollut saatavilla, joten oppilaille lähetettäviin kyselylomakkeisiin liitettiin vanhemmille osoitettu tiedote, jossa pyydettiin välittämään kyselylomake vastaanottajalle. Muutama vanhempi toimitti tutkijalle lapsensa sähköpostiosoitteen, jolloin joitakin kyselylomakkeita lähetettiin myös sähköisesti. Lomakkeita lähetettiin 121 opettajalle, 113 jaksostipendiaatille, 144 ruotsinstipendiaatille ja 62 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle. Oppilasvaihtoon osallistuneille kyselylomakkeita lähetettiin lokakuun alussa 213 kpl. Toiset kyselylomakkeet lähetettiin vielä muistutuksena kaikille niille, joiden oletettiin saaneen ensimmäisen kyselylomakkeen. Vuoden 2008 jaksostipendiaateille kyselomake annettiin opintojakson paluumatkalla. Yhteensä lomakkeita lähetettiin siis 653 kappaletta, joista 66 palautui postista avaamattomana. Vastausprosentti opettajien, jaksostipendiaattien ja ruotsinstipendiaattien osalta oli erittäin hyvä (kts. taulukko 1). 2 Työssäoppimisopiskelijoiden ja vaihto-oppilaiden osalta vastausprosentti oli pieni mutta kuitenkin tähän tutkimukseen riittävä. Oppilasvaihtoon osallistuneiden lomakkeita palautui 95 kpl 213:sta. Lomakkeiden perillemenosta ei ole tarkkaa tietoa, sillä ne lähetettiin opettajille jaettavaksi, mutta lähetettyjen lomakkeiden määrästä vastausprosentti oli 44,6 %. Yhteensä täytettyjä kyselylomakkeita palautettiin 362 kpl. Vastaajista 74 % oli naisia ja 26 % miehiä. Tietoa kerättiin lisäksi teemahaastatteluilla, jotka tehtiin kuudelle jaksostipendiaatille ennen ja jälkeen vaihtojakson. Aineistona käytettiin myös heidän itsensä kirjoittamia raportteja vaihtojaksolta. Tätä aineistoa tarkasteltiin tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy CIMOn verkkosivuilta. Kyselyyn vastanneet Naisia % Miehiä % Yht. Vastausprosentti Ryhmittäin 1. Jaksostipendiaatit 69 87, , ,8 % 2. Ruotsinstipendiaatit 61 77, , ,7 % 3. Opettajat 68 73, , ,3 % 4. Oppilasvaihtoon osallistuneet 55 57, , ,6 % 5. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 16 94,1 1 5, ,5 % Yhteensä , , ,4 % Taulukko 1. Vastaajaryhmät. Taulukossa on miesten ja naisten osuus vastaajista ryhmittäin, vastanneiden määrä sekä vastausprosentti (kyselylomakkeeseen vastanneiden prosentuaalinen osuus). 2 Lukuihin ei ole laskettu lomakkeita, jotka eivät menneet perille. 7

9 4 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksessa käytettiin mixed methods -menetelmää, jossa yhdistetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusta, painopisteen ollessa kuitenkin määrällisessä tutkimuksessa. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää, nouseeko vastauksista opintomatkan vaikutuksia neljästä eri dimensiosta. Tutkimuksen alkuvaiheessa vastausten oletettiin jakautuvan neljään dimensioon seuraavasti: hyöty opiskeluun tai uraan, pohjoismaisuus, henkilökohtainen kasvu sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Tämä kategorisointi ei osoittautunut kokonaan oikeaksi, mutta kyselylomakkeesta nousi kuitenkin neljä dimensiota, joista kerrotaan myöhemmin. Kyselylomakkeen täyttöön oli arvioitu kuluvan kymmenestä viiteentoista minuuttia. Vastanneilta kysyttiin joitakin taustatietoja kuten sukupuoli, syntymävuosi ja vuosi, jolloin he osallistuivat toimintaan. Kyselylomake testattiin muutamalla vapaaehtoisella, joiden ehdotusten pohjalta sitä muutettiin soveltuvammaksi. Vastausvaihtoehtona oli kuusiportainen Likertin skaala: 1 = täysin eri mieltä, 2 = lähes eri mieltä, 3 = jonkin verran eri mieltä, 4 = jonkin verran samaa mieltä, 5 = lähes samaa mieltä ja 6 = täysin samaa mieltä. Tällä asteikolla vastaaja ohjattiin olemaan joko samaa tai eri mieltä, sillä vastaajien haluttiin mieluummin ottavan kantaa joko myönteisesti tai kielteisesti kuin olemaan neutraaleja. Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeiden yhtenevistä kysymyksistä tehtiin faktorianalyysi, josta muodostui neljä opintomatkan vaikuttavuutta kuvaavaa faktoria. Näiden faktorien perusteella muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujien reliabiliteetti testattiin, ja yhdestä summamuuttujasta poistettiin kysymys, jotta reliabiliteetti kasvaisi. Kysymys voitiin poistaa, koska se ei ollut tässä ryhmässä sisällöllisesti oleellinen (24: Kiinnostuin opintomatkan johdosta matkustamisesta). Opettajien ja opiskelijoiden kyselylomakkeet poikkesivat osittain toisistaan, joten vertailu koko lomakkeen osalta ei ollut mahdollista. Tästä syystä kaikkia kyselylomakkeen kysymyksiä ei käytetty analysointivaiheessa. Kyselylomakkeet ovat julkaisun liitteenä. Opiskelijakyselylomake lähetettiin jakso- ja ruotsinstipendiaateille. Vaihto-oppilaille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille lähetetty lomake oli pääosin sama, mutta sanamuotoja oli muutettu heille sopivammiksi (esim. työssäoppimisjakso ulkomailla tai oppilasvaihto ). Muodostetuilla neljällä summamuuttujalla tehtiin yksisuuntainen varianssianalyysi, jossa riippuvana muuttujana oli vuorotellen kukin dimensio ja riippumattomana muuttujana ryhmä (eli kuka osallistui). Kyselylomakkeen avovastaukset kirjattiin, luokiteltiin ja analysoitiin erikseen. Lisäksi jaksostipendiaattien haastatteluista tehtiin sisällönanalyysi, johon yhdistettiin heidän kirjoittamansa raportit. Sisällönanalyysi tehtiin osittain kyselylomakkeen kategorioihin pohjautuen. Analyysiin voi tutustua tarkemmin pro gradu -tutkielmassa, joka löytyy verkosta fi/nordplus ja > Julkaisut ja tilastot. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamissa Nordplus Junior- ja Nordplus Kieli ja kulttuuri -ohjelmissa tuetaan vastaavanlaista koulujen välistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Pohjola-Nordenin tukeman koulutoiminnan ja Nordplus-hankkeiden on tarkoitus täydentää toisiaan. 8

10 5 Miksi lähteä opintomatkalle Pohjoismaihin? Aikaisempien tutkimuksien mukaan syitä ulkomailla opiskeluun on useita. Näitä ovat mm. halu kielitaidon parantamiseen, uuteen kulttuurin tutustumiseen tai matkustamiseen. 3 Yleensä yksi ulkomailla opiskelun päätavoitteista (ainakin järjestäjän näkökulmasta) on funktionaalisen kielitaidon parantaminen. Ulkomailla osallistuja itse on se, joka muokkaa oppimistilanteita ja omia mahdollisuuksiaan parantaa kielitaitoaan, kun luokkatilanteessa valta on usein opettajalla. 4 Pohjola-Nordenin koulutoiminnan tavoitteet on ilmaistu melko yleisellä tasolla: tavoitteena tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä ja kehittää koulutuksen laatua, pääpainotuksena ruotsin kielen opetuksen ja opiskelun edistäminen. Rahoittajan tai organisaation asettamat tavoitteet eivät aina kohtaa osallistujan omien tavoitteiden kanssa. Siksi osallistujilta tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä kolmea heille tärkeintä syytä lähteä opintomatkalle. Eri ryhmissä hieman eri asiat nousivat esille. Syyt on koottu yhteen ja luokiteltu ryhmittäin. Tarkemmat luvut selviävät taulukosta Jaksostipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Jaksostipendiaatit mainitsivat matkalle lähdön syyksi useimmiten kielitaidon kehittämisen. Kaikki osallistujat (N=79) mainitsivat sen ainakin yhdeksi syyksi, vaikka se ei olisikaan ollut tärkein kolmesta. Maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään tutustuminen oli tärkeää 49 vastaajalle. Uudet kokemukset mainittiin 36 kertaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävyyssuhteiden solmiminen oli myös tärkeää monelle (28 mainintaa). Ei-akateemiset syyt, esim. matkustelunhalu, loma koulusta tai opintomatkalle kannustava opettaja, keräsivät 26 mainintaa. Itsenäistyminen oli tärkeää 12 vastaajalle. Muita syitä oli mm. kansainvälistyminen ja näkemysten avartaminen. 5.2 Ruotsinstipendiaattien syitä lähteä opintomatkalle Halu kielitaidon parantamiseen oli ruotsinstipendiaattien tärkein syy lähteä opintomatkalle (yhteensä 74 vastaajaa 79:stä). Tässä ryhmässä nousi esille myös muita, ei-akateemisia syitä, esim. ilmainen matka, halu pitää taukoa opinnoista tai saada vaihtelua koulunkäyntiin, mahdollisuuden tarjoutuminen tai muiden kannustus (41 mainintaa). Halu tutustua maahan ja kulttuuriin nousi esille 38 kertaa. 34 vastaajaa mainitsi uudet tuttavuudet ja ystävät tärkeäksi syyksi. Uudet kokemukset olivat tärkeitä 33 vastaajalle. Muita syitä oli mm. vaihtoehtoinen tapa oppia tai itsensä kehittäminen. 3 ks. esim. King & Young, 1994; Van Hoof & Verbeeten, Miller & Ginsberg, 1995,

11 5.3 Opettajien syitä lähteä opintomatkalle Opettajien vastauksista nousi moninaisia syitä lähteä opintomatkalle. Tässä ryhmässä syyt myös hajautuivat laajemmalle ja niistä löytyi vähemmän koherentteja kategorioita. Useimmin esille nousi halu tutustua toisen Pohjoismaan kouluun, koulujärjestelmään, opetukseen tai yleisesti alaan ja sen tilanteeseen (61 vastaajaa). Toiseksi useimmin esille nousi halu luoda kontakteja ja tavata kollegoita (56 vastaajaa). Kulttuuriin, maahan ja luontoon tutustuminen nousi esille 35 vastauksessa (taulukossa 2. nämä syyt on yhdistetty koulujärjestelmään tutustumiseen). Muita syitä oli halu oppia uusia työtapoja tai opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä, ammatillinen kehittyminen sekä oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen (33 mainintaa). Lisäksi mainittiin oman opettajuuden kehittäminen ja yleisesti työmotivaation parantaminen, sekä oman virkistäytymisen tärkeys työssä. 5.4 Oppilasvaihtoon osallistuneiden syitä osallistua toimintaan Oppilasvaihtoon osallistuneiden vastauksissa nousi useimmin esille maahan ja sen kulttuuriin tai nähtävyyksiin tutustuminen (67 vastaajaa). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaidon kehittäminen (48 vastaajaa). Matkustelu yleisesti, koulusta pois pääseminen, rentoutuminen tai vaihtelu opiskeluun oli tärkeää 44:lle. Ajanvietto luokkatovereiden kanssa oli tärkeää 29 vastaajalle. Myös uudet kokemukset ja paikat sekä opintomatkan sisältyminen kurssiin mainittiin. Osa vastaajista oli jättänyt kolmannen kohdan tyhjäksi. 5.5 Ammattioppilaitosten opiskelijoiden syitä suorittaa työssäoppiminen ulkomailla Työssäoppimisopiskelijoiden vastaajamäärä oli pieni, vain 17 vastaajaa. Heidän ryhmässään useimmin mainittiin alakohtaiset syyt (11 mainintaa), halu saada uusia kokemuksia ja tavata uusia ihmisiä (9 mainintaa). Osa oli maininnut myös kielitaidon kehittämisen (7 mainintaa). Muina syinä mainittiin mm. tutustuminen toiseen Pohjoismaahan ja sen kulttuuriin sekä halu lähteä ulkomaille. 5.6 Yhteenveto 10 Pohjola-Nordenin syyt opintomatkojen tukemiseen ovat halu tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä sekä kehittää koulutuksen laatua ja ruotsin kielen opetusta ja opiskelua. Nämä ovat ainakin osittain linjassa osallistujien mainitsemien syiden kanssa. Vastausten perusteella opiskelijat ovat eritoten kiinnostuneet opintomatkoista kielitaidon kehittämisen kannalta sekä kiinnostuksesta tutustua maahan, sen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Tutkituissa ryhmissä ilmeni jonkin verran hajontaa tämän suhteen. Ruotsinstipendiaattien ja oppilasvaihtoon osallistuneiden kiinnostus oli painottunut maahan ja sen kulttuuriin tutustumiseen. Jaksostipendiaattien ja opettajien kiinnostus painottui akateemisiin lähtökohtiin. Osallistujien näkökulma vaikuttaisi kuitenkin hieman enemmän

12 henkilökohtaiseen kehitykseen tähtäävältä kuin rahoittajan näkökulma. Osallistujien näkökulmasta painopiste on kielen oppimisessa sekä maahan ja kulttuuriin tutustumisessa, kun rahoittajan näkökulmasta painopiste on koulutuksen laadun kehittämisessä. Opettajilla ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla painopiste on enemmän ammatillisessa kehittymisessä kuin muilla opiskelijoilla tai oppilailla. Oppilasvaihtoon osallistuneilla ja ruotsinstipendiaateilla myös ei-akateemiset syyt nousivat tärkeiksi. Tämä viittaa siihen, että ulkomaanjakso saatetaan kokea enemmän virkistysmatkana kuin akateemisena opintomatkana. Vaikka virkistyminen on tärkeää yleisen kouluviihtyvyyden kannalta, se tuskin on Pohjola-Nordenin tavoitteena koulutoiminnan järjestämisessä. Varsinkin opettajien ryhmässä kontaktien luonti oli tärkeä matkalle lähdön syy. Tämä on sikäli perusteltua, että opintomatkojen seurauksena oppilaitokset usein tekevät jatkosopimuksia ja yhteistyö vahvistuu. Jaksostipendiaatit Ruotsinstipendiaatit Opettajat Oppilasvaihtoon osallistuneet Ammatill. oppilaitosten opiskelijat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kielitaito Maahan ja kulttuuriin tutustuminen Uudet kokemukset Ystävät, kontaktit Ei-akateemiset /ammatilliset syyt Itsenäistyminen Alakohtaiset / ammatilliset syyt Taulukko 2. Osallistujien mainitsemat syyt toimintaan osallistumiselle. 6 Ulkomailla opiskelun hyötyjä aikaisempien tutkimusten mukaan Osallistujia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita pohjoismainen opintomatka tai oppilasvaihto heille tarjosi. Osallistujien itsensä kokemat hyödyt opintomatkalta kuvaillaan ryhmittäin seuraavissa kappaleissa. Ensin kuitenkin lyhyesti siitä, mitä hyötyjä aiemmat tutkimukset esittävät. Opiskelijoiden kansainvälisistä kokemuksista on tehty useita tutkimuksia. 5 Näistä suurin osa keskittyy kuitenkin pidempiin, vähintään yhden lukukauden mittaisiin vaihtojaksoihin. Myös CIMOssa on tehty paljon selvityksiä kansainvälisestä liikkuvuudesta (kts. esim. -> Julkaisut ja tilastot). Myös opettajien kansainvälisen liikkuvuuden hyötyjä ja vaikutuksia on tutkittu. Kokemuksia lyhyemmiltä opintomatkoilta Suomesta muihin Pohjoismaihin ei kuitenkaan juurikaan ole koottu. 5 Ks. esim. Deardorff, 2006; Dwyers, 2004; Freed, 1995, 2004; Gacel-Ávila, 2005; Krzaklewska & Krupnik, 2006; Lewis & Niesenbaum, 2005; McCabe, 2001; Olson & Kroeger, 2001; Puryear, 1995; Sawir et al. 2008; Talburt & Stewart, 1999; van der Wende, 2001; van Hoof & Verbeeten, 2005; Wiers-Jenssen, 2008; Williams, 2005; Zorn, Ponick & Peck,

13 Useat empiiriset löydökset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet ovat kehittyneet kommunikointitaidoissaan ja kielen arkikäytössä enemmän kuin luokkahuoneessa opiskelevat ikätoverinsa. 6 Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ulkomailla opiskelu nostaa opiskelijan opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan vieraan kielen taitoon. 7 Esim. Van Hoof sanoo 8, että opiskelijoiden on usein vaikeaa linkittää kansainvälisiä kokemuksiaan omaan henkilökohtaiseen kehitykseen tai uraan. Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempi vaihtojakso, sitä suuremmat hyödyt. 9 Kuitenkin jos lyhytaikainen vaihtojakso on tarpeeksi hyvin suunniteltu ja organisoitu, se voi hyödyntää opiskelijaa jopa enemmän kuin suunnittelematon tai huonosti suunniteltu pidempiaikainen vaihtojakso. Joidenkin tulosten mukaan ulkomailla suoritetusta opintojaksosta saadut positiiviset vaikutukset voivat kestää jopa 50 vuotta. 10 Yksi vaihtojaksolta saaduista hyödyistä on interkulttuurinen kompetenssi, jonka pääpiirteinen määrittely on toisten maailmankatsomusten ymmärtäminen. 11 Joidenkin tutkimusten mukaan aloittelevat kielenoppijat hyötyvät enemmän vaihto-ohjelmista kuin pidemmälle edenneet, koska ulkomailla opiskelu tekee opiskelijoista parempia keskustelijoita ja lisää heidän kommunikointitaitojaan. 12 Ulkomailla opiskelleiden kielenkäyttö on myös värikkäämpää ja vivahteikkaampaa kuin heidän, jotka opiskelevat pelkästään luokassa. Vaihtojaksolta palattuaan opiskelijat todennäköisemmin käyttävät kielitaitoaan rohkeammin epävirallisissa tilanteissa. 13 Tässä tutkimuksessa ei testattu kielitaitoa, joten siihen liittyvät hyödyt ovat olleet vain osallistujien itsensä arvioitavana. 6.1 Mitä hyötyjä pohjoismainen vaihtojakso tarjoaa? Osallistujien mielipiteitä. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin luettelemaan hyötyjä, joita opintomatka tarjosi. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu hyödyistä, joita vastaajaryhmät mainitsivat. Lisäksi mukana on muutamia suoria lainauksia, jotka kenties valottavat vastaajien ajatuksia paremmin. Vastaukset on koottu lukumäärineen ja muutamine esimerkkeineen myös taulukkoon 3. Kiintoisaa vastauksissa on se, että osallistujien matkalta arvioidut saamat hyödyt eivät täysin vastaa osallistujien mainitsemia syitä lähteä opintomatkalle Ks. esim. Lafford 1995; Freed Esim. Gardner & Smyth, 1978; Freed, Dewey, Segalowitz & Halter 2004; Hanna, Smith, McLean & Stern, Van Hoof, 2005, 49 9 Dwyers, 2004, Dwyers, 2004, Deardorff, 2006, Ks. esim. Freed, 1995; Lapkin, Hart & Swain, 1995; Lafford Huebner, 1995, 191

14 Jaksostipendiaatit (N=79) Jaksostipendiaattien mielestä tärkein opintojaksolta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen. Moni mainitsi myös itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntymisen tai itsenäistymisen. Erikseen oli mainittu rohkeuden lisääntyminen kieltä puhuttaessa (kynnyksen madaltuminen). Uudet tuttavuudet koettiin myös hyödyllisinä. Ruotsalaiseen kulttuuriin ja arkeen tutustuminen oli antoisaa, ja osallistujat tunsivat sen laajentaneen maailmankuvaansa ja avartaneen perspektiiviä. Osa opiskelijoista koki hyödyllisenä ruotsalaiseen kouluun tutustumisen, ja tämä osaltaan lisäsi arvostusta suomalaista koulutusta ja lukiota kohtaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhdeksi vaihtojakson hyödyksi on mainittu opiskelumotivaation parantuminen. 14 Tämän tutkimuksen kohderyhmässä vastaavanlaisia tuloksia ei saatu, vain muutama vastaaja ilmoitti motivaation parantuneen. Syynä tähän voi olla se, että haastatteluissa huomattiin opiskelijoiden olevan jo valmiiksi hyvin motivoituneita opiskeluun. Rohkeutta puhua ja haastaa itsensä mukaan uudenlaisiin tilanteisiin uusien tuttavuuksien keskellä Matkan jälkeen tiedän selviytyväni omin voimin vähän vaativimmissakin tilanteissa Elinikäinen 2. perhe, perheyhteisö ja heidän osoittama välittäminen Näki erilaista kulttuuria ja ymmärsi, että asiat voi tehdä eri lailla kuin on itse tottunut tekemään Uusi perspektiivi suomalaisen koululaitoksen hyviin & huonoihin puoliin Ruotsinstipendiaatit (N=79) Myös ruotsinstipendiaattien mielestä suurin ulkomailla opiskelusta saatu hyöty oli kielitaidon kehittyminen, erityisesti kuullunymmärtämisen ja suullisen kielitaidon osalta. Itsevarmuuden ja rohkeuden lisääntyminen niin yleisesti kuin ruotsin kieltä puhuttaessa koettiin hyödyllisenä. Matkalta saadut ystävät ja tuttavuudet mainittiin myös, tosin tämä viittasi enemmän kurssitovereihin kuin ruotsalaisiin oppilaisiin. Huomattavan suuri määrä, 23 vastaajaa, oli jättänyt kohdan tyhjäksi. Itseluottamus koheni hankalista tilanteista selviytymisen myötä, rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä kasvoi Oppi käyttämään kieltä KÄYTÄNNÖSSÄ, ei vain keinotekoisesti luokkatilanteessa Uudet mielenkiintoiset ihmiset 14 Mm. Gardner & Smyth, 1978; Hanna, Smith, McLean & Stern, 1980; Segalowitz&Freed, 2004; Wilkinson,

15 Opettajat (N=92) Opettajien mielestä suurimmat ulkomaisen opintomatkan hyödyt olivat uusien ideoiden ja kokemusten saaminen, sekä yleisesti että ammatillisessa mielessä. Tietojen päivittäminen ja laajentaminen koettiin tärkeäksi. Toiseksi tärkeimmäksi hyödyksi nousi yhteistyön ja kontaktien lisääntyminen eli kansainvälistyminen. Kolmanneksi esiin nousi kohdemaahan ja sen kulttuuriin tutustuminen. Kielitaidon kehittyminen nähtiin myös hyödyllisenä. Hyötyjä oli myös toisen Pohjoismaan koulutoimintaan tutustuminen sekä erojen ja yhtäläisyyksien huomiointi koulumaailmassa. Opettajat näkivät siis opintomatkansa hyödyt enemmän ammatillisesta näkökulmasta kuin opiskelijat, vaikkakin opettajatkin arvostivat taukoa normaalista arkityöstä opintomatkan muodossa. Asiatietojen tulva, virikkeet, elämykset, kokemukset Henkilökohtaiset kontaktit. Yhteistyön käynnistäminen onnistui opiskelijavaihto toteutunut. Erasmus-sopimus solmittu. Näkee, mitä muissa kouluissa tehdään, miten toimitaan Lähiympäristön lisääntynyt tuntemus, laajemman arvopohjan esiinmarssi Oppilasvaihdot (N=95) Oppilasvaihtoihin osallistuneet arvioivat suurimmaksi hyödyksi sen, että he oppivat vähän lisää ruotsin kieltä ja rohkeus puhua vierasta kieltä lisääntyi. Osa mainitsi tutustumisen maan kulttuuriin, historiaan ja nähtävyyksiin. Jotkut vastaajista kokivat hyödyllisenä sen, että saivat puhua ja kuulla ruotsia. Myös erilaiseen koulumaailmaan ja uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin hyödyllisenä. Luokan yhteishengen paraneminen tai pelkkä kokemus sinällään oli myös arvokasta. Opintomatkan katsottiin myös tarjonneen virkistystä arkeen ja taukoa koulunkäyntiin sekä kasvattaneen itseluottamusta. Pärjääminen toisella kielellä muiden kanssa Vieraaseen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen, erilaisten ihmisten näkeminen Kielen käyttö arkisissa tilanteissa (esim. ostosten tekeminen) 14

16 Työssäoppimisopiskelijat (N=17) Työssäoppimisopiskelijat näkivät suurimpana hyötynä kielitaidon parantumisen. Lisäksi mainittiin maiden väliset erot ammatillisesta näkökulmasta sekä rohkeuden ja itsetunnon lisääntyminen. Osan mielestä matka hyödytti siksi, että siltä sai kokemuksia ja ystäviä sekä oppi uutta vieraasta kulttuurista. Kokemus oman alan työstä ulkomailla, rohkeuden lisääntyminen, kielitaidon karttuminen, lisätiedon saaminen omasta alasta. Luokka Sisältö JS RS OP OV AO Kielitaito Kielitaidon parantumiseen liittyvät seikat Itseluottamus tai rohkeus Lisääntynyt itseluottamus tai rohkeus Itsenäisyys Itsenäisyyden tunteen lisääntyminen Ystävät, tutut tai kontaktit Mainittu uudet ystävät, tuttavuudet tai kontaktit Kulttuuriset seikat Uuteen kulttuuriin ja arkielämään tutustuminen, näkökulmien laajentaminen Kielenkäytön kynnyksen madaltuminen Rohkeus puhua kieltä lisääntynyt Uusi ympäristö Uuteen kouluympäristöön, koulujärjestelmään ja ympäristöön tutustuminen Motivaatio Opiskelu- tai työmotivaation lisääntyminen Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen kasvu Kansainvälinen suuntautuneisuus Uudet kokemukset Kansainvälisen suuntautuneisuuden lisääntyminen Uudet kokemukset (opettajilla usein liittyen ammattiin) Ei-vastattuja Yhteensä JS = jaksostipendiaatit RS = ruotsinstipendiaatit OP = opettajat OV = oppilasvaihtoon osallistuneet AO = ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Taulukko 3. Osallistujien matkalta saamat hyödyt. Huom! Oppilasvaihtoon osallistuneilla motivaation lisääntymiseksi on laskettu, mikäli oppilas on kertonut opintomatkan tuoneen virkistystä kouluarkeen. Lisäksi oppilasvaihtoon vastanneet mainitsivat hyödyksi luokkahengen parantumisen (9 mainintaa). 15

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

SYK Vanhempainraa1 13.9.2010

SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 Jukka Tanska 10/12/10 1 OPINTOKÄYNTI OPINTOKÄYNTI on enintään koulupäivän mi6ainen vierailu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kohteessa. Ope6ajat järjestävät useimmat opintokäynnit

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot