KUNNON LEHTI. Numero 4 - Helmikuu Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta. Ikääntyvien toimintakunto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 4 - Helmikuu 2003. Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta. Ikääntyvien toimintakunto"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Henkilöstön hyvä terveydentila on yritykselle kilpailuetu ja takaa yrityksen tuottavuuden kasvun Numero 4 - Helmikuu 2003 Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta Ikääntyvien toimintakunto Oikea huolto poistaa oireet Näin kevennän työtäni 45-hankkeen tuloksia: Kehitystarpeet liittyvät jaksamisen tukemiseen Menestyvät pienyritykset hyv iä tiedon käyttäjiä Poissaolot vähenivät - tuotanto lisääntyi 1

2 Prof. Olav i Manninen ERGONOMIALLA MENESTYSTÄ JA TUOTTAVUUTTA Ergonomia liittää ihmisen kykyjä ja ominaisuuksia k oskevan ti edon työtehtä vie n, tuotte i- den, työpaikkojen ja laitteiden suunnitteluun. Ergonomia-sana tulee kreikankielisistä sanoista ergos (työ) ja nomos (lait). Hyvän suunnittelun hyöty näkyy tu ottavu ude n pa ran tumise na sekä työturvallisuuden, työterveyden ja työntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntymisenä. Kun työstä poistetaan turhan ponnistelun tarve tai kun parannetaan tiedonsiirtoa ihmisten välillä tai tuotteesta ihmise lle, tuottav uus pa ran ee ja lopuksi myös tuotanto kasvaa. Ergonomia perustuu useisiin tieteenaloihin. Erään määritelmän mukaan ergonomia etsii ja soveltaa tietoa, joka koskee ihmisen käyttäytymistä, kykyjä, rajoituksia ja muita ominaisuuksia ja jota voidaan soveltaa työvälineiden, koneiden, järjestelmien, tehtävien ja ympäristöjen suunnitteluun silloin, kun tavoitteena on tuottava, turvallinen, mukava ja tehokas toiminta. Perinteisesti ergonomia kohdistaa huomionsa siihen, miten työ vaikuttaa ihmiseen. Siihen sisältyy tietoja ihmisen elimistön toiminnallisista vasteista työssä, työympäristöön liittyvistä kuormitustekijöistä tai työn asettamista vaatimuksista. Pyrkimys on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta suunnittelemalla työ ihmisen kykyjen ja ominaisuuksien mukaan. Tunnetusti virheet ovat haitaksi tuotannolle. Ergonomian yksi tavoite onkin tarkastella ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta virheiden syntymisen ja ennalta ehkäisyn kannalta. Vuorovaikutuksen on toisaalta oltava vähän inhimillisiä virhetoimintoja synnyttävää, toisaalta sen on siedettävä mahdollisimman paljon virheitä. Siksi ihmisen toiminnan luotettavuus tulisi tuntea ja siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Yleisellä tasolla virheiden, virhetiheyden tai virheiden seurausten vähentäminen voidaan toteuttaa koulutuksen, henkilöiden tai koneiden valinnan, menettelytapojen, menetelmien ja ympäristön suunnittelun avulla. Viime vuosien aikana tätä tarkoitusta varten eri maissa on kehitetty tietokoneavusteisia menetelmiä. Menetelmät voivat monella tavoin tehostaa ergonomista suunnittelua. Erilaisten ihmistä kuvaavien mallien ja tietojen lisäksi tällaiset tietokoneohjelmat sisältävät yleensä erilaisia rutiineja ihminen-kone-vuorovaikutuksen analysointiin ja kuvaukseen. Näissä yhteyksissä ehkä yleisintä on ollut käyttää graafista ihmismallilla varustettua tietokoneohjelmaa. Sitä on käytetty tarkasteltaessa eri työtehtäviä tekevien ihmisten työkohteisiin ulottumista, raajojen liikeratoja, tilantarvetta, työkohteisiin näkemistä tai työasentojen muutoksia työn aikana. Menestyvät tuotteet luovat pohjan itse yrityksen menestykselle. Siihen voidaan vaikuttaa suuresti ergonomian keinoin ja ergonomisen tietämyksen avulla. Syystä tänä päivänä ergonomisuus onkin yhä tärkeämpi tuotteiden ja järjestelmien ominaisuus ja myyntivaltti. Ergonomisuuteen kytkeytyvät ominaisuudet, kuten helppokäyttöisyys, helppous oppia, korkea tuottavuus, mukavuus, turvallisuus ja muunneltavuus, koetaan tuotteiden käyttäjien keskuudessa usein välttämättömiksi osiksi toimivaa tuotekokonaisuutta. Edelleen tutkimusten tulokset osoittavat, että hyvän tuotteen on oltava muun muassa turvallinen, terveyttä edistävä, tehokas, käyttö- ja työvirheitä torjuva, käyttömukava, kestävä, helposti kunnossapidettävä, oikein hinnoiteltu sekä ilmeeltään miellyttävä. Ylipäätänsä kiinnostus ergonomiaan on kasvanut samassa tahdissa kuin yleinen mielenkiinto tuottavuuden parantamista, työntekijöiden viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta kohtaan työorganisaatioissa on kasvanut. Luonnollisesti hyvä ergonomia on tarpeen kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa eikä pelkästään työpaikoilla työtä tehtäessä ja työssä käytettävissä työvälineissä ja teknologioissa. Saatavien moninaisten hyötyjen johdosta sekä liikenteessä, yhteydenpidossa, kotitalouksissa kotona että vapaa-aikana käytettävät välineet, laitteet ja teknologiat tehdään yhä useammin ergonomisiksi ja eri ikäisten ihmisten toimintakykyä ja tarpeita vastaaviksi. Lisää ergonomiaa insinööreille Useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten Ford, Chrysler, GM (General Motors) ja IBM, ovat viime vuosien aikana ponnistelleet ja nähneet paljon vaivaa lisätäkseen työn ergonomisuutta työpaikoilla. Keskeisin motivaatio tähän ovat olleet toisaalta nopeasti lisääntyneet rahalliset korvaukset, joita työntekijöille vammautumisten ja sairauspoissaolojen johdosta maksetaan, toisaalta ammattiyhdistysliikkeen kasvanut kiinnostus työympäristöasioita kohtaan. Esimerkiksi GM:n insinööreille on järjestetty peruskursseja ergonomiasta. Lisäksi yrityksessä on laadittu ergonomiset vaatimukset käsityökaluil- 2

3 le ja tuotantolaitteille. Autojen suunnittelijoita on opastettu pohtimaan sitä, miten autot rakennetaan eikä ainoastaan sitä, miten autot toimivat. Nykyisin GM:n ergonomian asiantuntijat ovat tiiviisti yhteistyössä tuotesuunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Ikääntyv ien toimintakunto eri työorganisaatioissa ja toimialoilla NeljäViis-hankkeen uusimmassa raportissa todetaan, että hupenevan työvoiman johdosta työssä olevista on syytä pitää hyvää huolta. Keinoiksi tämän vaatimuksen toteuttamiseen pirkanmaalaisten rakennemurrosalojen yritysten henkilöt esittävät kasvotusten tapahtuvaa lähiopetusta työpaikoilla, lisätiedon saantia sekä ikääntymisestä ja fyysisestä kunnosta että ikääntymisestä ja psyykkisestä kunnosta, henkilöstöpalavereja, työpaikan ilmapiirin myönteisyyden ja johtamisen parantamista, oman sekä henkisen että fyysisen jaksamisen tukemista, mielekästä työtä, palkkausjärjestelmän muuttamista ja työaikaista tauko- ja elpymistoimintaa. Asetettavien yksilöllisten suoritteiden lisäksi työssä olevien hyvinvoinnin ylläpito vaatii siten ennen kaikkea työorganisaatioiden uudentyyppistä poikkitieteistä laadullista kehittämistä. Tärkeintä on osata yhdistää uudella tavalla yritysten henkilöstöjen työkunto ja liiketaloudellinen tuloskunto: yritysten liiketaloudelliset tavoitteet saavutetaan varmimmin motivoituneen, osaavan, terveen, työhönsä ja elämäänsä tyytyväisen henkilöstön avulla. OIKEA HUOLTO JA KUNNOSSAPITO POISTAA OIREET Laaja amerikkalainen tutkimus paljastaa, että rakennusten sisäilman ongelmat johtuvat pääasiallisesti ilmastointilaitteistosta itsestään, sisätilan ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, ulkopuolisen ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, pienkasvustosta eli mikrobeista, rakennusmateriaalista ja rakenteista ja muista tekijöistä. Jatkotutkimukset tarkensivat edelleen, että kyseiset ongelmat useimmiten johtuivat ilmastointilaitteistojen huollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja epäasiallisuudesta, ilmastointilaitteistojen väärästä käytöstä, rakennusten varustelusta ja ilmastointilaitteistojen puutteellisesta suunnittelusta. Tavanomaista on, että ilman laadun suhteen huonolaatuisissa sisätiloissa työskentelevät henkilöt aivastelevat, yskivät, valittavat päänsärkyä, huonovointisuutta, heikkoutta, kärsivät kirvelevistä, kuivuvista, vuotavista tai kutiavista silmistä, kurkun kuivumisesta ja kipeydestä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan ilmastointilaitteistoja kunnossapitämällä ja huoltamalla voidaan sisätiloissa työskentelevien henkilöiden oireilu ja valitukset suurelta osin ennalta ehkäistä ja poistaa. Samalla henkilöiden työtyytyväisyys ja työskentelyn tehokkuus lisääntyy. 3

4 Näin kevennän Kysymys 1: Joudun päivittäin nostamaan hyvin paljon ja hyvin erilaisia kappaleita. Siksi haluaisinkin kysyä, että miten nostetaan oikein ja turvallisesti? Ystävällisin terveisin varastosta Orivedeltä Vastaus: Hyvä kunto, nostoapuvälineet ja oikea nostotekniikka keventävät nostoja. Turvallisessa nostossa polvia notkistetaan ja taakasta otetaan tukeva ote. Hyvin usein ote esineestä ratkaisee sen, miten raskaalta esine tuntuu ja miten kauan sitä voi pidellä. Hyvällä kädensijalla varustettuja esineitä on huomattavasti helpompi nostaa tai siirtää. Nostettaessa käytetään sekä jalka- että selkälihaksia ja taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostaja kääntyy vasta nostettuaan taakan niin ylös, että sitä on hyvä kantaa. Taakan alas laskeminen on myös tärkeä vaihe: polvia taivutetaan niin, että selkä- ja jalkalihakset jännittyvät. Jatkuvaa varpaiden tasolta nostamista on vältettävä. Horjahdukset, nykäisyt tai muut äkkinäiset liikkeet aiheuttavat lisäkuormitusta. Näistä syistä nostoalueella tarvitaan riittävästi tilaa. Lattiapinnan pitäisi olla myös tasainen ja pitävä. Kysymys 2: Koko työporukka täällä Äetsässä on päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen ja tehdä jokaisen työpiste työn kannalta mahdollisimman hyväksi. Olemme päättäneet aloittaa muutostyön omista työtuoleistamme. Siksi kysymmekin, että minkälainen työtuoli sopii toimistoon ja verstaaseen? Terveisin Hilkka Äetsästä Vastaus: Toimistossa hyvän perustyöasennon takaa itselle ja omaan työhön ja työskentelytyyliin sopiva työtuoli. Työtuolia valittaessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän koko. Liian isosta työtuolista pienikokoinen ei saa tarvittavaa tukea. Pitkäjalkainen ei ole tyytyväinen, jos istuin loppuu reisien puoliväliin. Istuimen etureunan tulisi olla kaareva, jotta istuin ei painaisi reisiä. Käsinojat vähentävät selän, niskahartiaseudun ja käsien kuormittumista, jos käsinojia pystyy hyödyntämään työtilanteissa. Joissain työpisteissä työtuolit, joihin on asennettu pyörät, antavat sujuvuutta työskentelyyn. Niskatuellisia työtuoleja kannattaa kokeilla töissä, joiden luonteeseen kuuluu mietiskely. Jatkuvaa istuma- ja toistotyötä tekevä voisi puolestaan käyttää korkeaselkänojallista työtuolia vähentämään yläselkänsä staattista lihastyötä. Hyvässä tuotantotyöpisteen istuimessa on helposti säädettävä korkeus, helposti säädettävä selkätuki, joka tukee lantiota ja on säädettävissä sekä ylä- että eteen-taaksesuunnassa. Istuimessa on myös esimerkiksi kankainen päällys mukavuuden vuoksi ja vähentämään hiostumista kuuman kauden aikana. Kysymys 3: Teen jatkuvasti istumatyötä. Miten istumatyötä kevennetään? Vastaustanne odottaa Kerttu Äetsästä Vastaus: Jatkuva istuminen on väsyttävää. Se voi johtaa jalkojen turpoamiseen ja kipeytymiseen. Tästä syystä työssä olisi oltava myös liikkumista ja seisomista istumisen lomassa. Istumatyöpaikassakin on työtä tehtäessä pyrittävä välttämään jatkuvaa kumartumista tai kiertymistä. Hyvä ja helposti säädettävä työtuoli on tärkeä, samoin oikea pöydän tai työtason korkeus sekä katseen etäisyys ja suunta. Jalkatilan on oltava riittävän suuri. On myös huolehdittava siitä, että jalkojen asentoa voidaan vapaasti vaihdella. Istumatyössä jalkojen on ulotuttava kaikissa oloissa tukevasti lattialle tai erityiselle jalkatuelle. Kysymys 4: Työskentelen pakkaamossa ja teen työtäni pääasiallisesti seisten. Miten seisomatyötä kevennetään? Vastaustanne toivoen kolmas äetsäläinen Vastaus: Yleensä jatkuvaa seisomistyötä on vältettävä. Seisomistyössä on huolehdittava hyvästä työasennosta. Työ ei saisi vaatia jatkuvaa kumartuneena tai kiertyneenä oloa pitkiä aikoja. Seisomisalusta ei saisi olla myöskään liian kova, kuten esimerkiksi pelkkä betonilattia. Seisomatyötä voidaan helpottaa erilaisilla nojilla, tuilla, pistematoilla ja joustavapohjaisilla työjalkineilla. Työn on sallittava seisominen molempien jalkojen varassa. Seisomistyöpaikalla on rakennettava koneen tai pöydän alle riittävä tila jalkateriä varten, jotta voidaan työskennellä mahdollisimman lähellä työtasoa. Seisomistyöpaikalla on oltava istuin lepotaukoja varten. Kysymys 5: Teen päivittäin työtä, missä työvaiheet toistuvat säännöllisesti samanlaisena. Miten tällaista toistotyötä kevennetään? Vinkistä kiitollinen tamperelainen Vastaus: Vaikka nykyisin työ on kevyempää kuin aiemmin, moni työ on muuttunut yksipuolisesti kuormittavaksi ja usein sisällöltään yksipuoliseksi. Samalla on yleistynyt toistotyö eli työ, jossa tehtäväkokonaisuus toistuu lyhyissä jaksoissa. Toistotyön yksipuolista kuormittavuutta ja yksitoikkoisuutta vähennetään parhainten kehittämällä työmenetelmiä ja työoloja. Myös pienten taukojen (konekatkot, siirtyminen työpisteeseen, muut tauot) hyödyntäminen on tärkeää. Jatkuvasti samoina toistuvia yläraajoja ja hartioita epäedullisesti kuormittavia liikkeitä ja asentoja on vältettävä. 4

5 työtäni Kysymys 6: Olemme usein työporukan kesken pohtineet, miten voisimme parantaa valaistusta työpaikallamme. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tällaisessa toiminnassa ja mitkä tekijät liittyvät hyviin katselu- ja valaistusoloihin? Neuvoja odottelee työporukka Ruskosta Vastaus:Suurin osa työn tekemiseen tarvittavasta tiedosta saadaan näköaistin kautta. Siksi hyvät valaistusolot ovat työn sujumisen kannalta tärkeät. Työpaikan katseluoloihin vaikuttavat päivänvalo ja valaisimilla aikaansaatu valaistus - erityisesti valon määrä, laatu, sijoitus ja suuntaus. Lisäksi vaikuttavat ympäristön ja käsiteltävän materiaalin pintojen ominaisuudet, joista heijastus on tärkein. Henkilön yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja näkökyky, on aina otettava huomioon valaistusta järjestettäessä. Iäkkäät ja heikkonäköiset ihmiset tarvitsevat yleensä enemmän valoa, mutta myös häikäisy haittaa heitä enemmän kuin nuoria. Tehokasta kohdevalaistusta vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää pienoisloistelamppuja, joiden lämpövaikutus on vähäinen. Lähityöskentelyssä on vältettävä kuumenevia valaisimia (esimerkiksi halogeenilamppuja). Valaistus on useimmiten hyvä, kun työntekijä kokee sen hyväksi. Jos valaisimet ovat asianmukaiset ja niitä on mahdollista sijoitella ja säätää, työntekijä osaa yleensä tehdä itselleen hyvät katseluolot. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Erityisesti ikkunoiden läheisyydessä tai ympäristössä, missä on suuria väri- ja kirkkauskontrasteja, kirkkauseroja on pyrittävä vähentämään kaihtimin tai taustaverhoin. Kysymys 7: Teen säännöllisesti työtä näyttöpäätteellä. Miten voisin keventää työtäni? Pälkäneellä neuvojanne odottavat Vastaus: Tietoteknisen työpaikan kalustamisessa ja järjestämisessä huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä katsotaan eniten - kuvaruutua, näppäimistöä vaiko lähdeaineistoa. Hiiren käyttö myös yleistyy entisestään. Yleensä näyttöpäätetyön ergonomiaa lisääviin suorituksiin luetaan työn monipuolisuus ja tuetut työasennot. Hyvän työtuolin lisäksi monipuolisen työasennon edellytys on riittävä pöytätila. Kuvaruutu, näppäimistö, hiiri ja käsiteltävä aineisto voidaan sijoittaa pöydälle sopivaan paikkaan. Useimmille paras päätepöytä on riittävän iso työtaso, jonka lisävarusteena on korkeussäätö. Laitteiden sijoitteluun vaikuttavat tarvittavat työliikkeet ja yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, pituus, paino ja raajojen pituudet ja mittasuhteet. Kuvaruutu voidaan sijoittaa yksilöllisesti sopivalle katseluetäisyydelle ja näppäimistön oikeaa paikkaa voi etsiä mielensä mukaan. Laitteiden keskinäisen sijoituksen lähtökohtana ovat riittävät tiedot työtehtävistä. Käsien paikka on lähellä vartaloa olkapää luonnollisessa asennossa. Näyttöpääte pitää sijoittaa työtilassa siten, että työntekijän näkökentässä ei ole kirkkaita pintoja esimerkiksi ikkunoita. Kaiken kaikkiaan ympäristön valaistuksen täytyy olla tasainen eikä kuvaputkelle saa langeta voimakkaita valovirtoja. Jos näyttöpääte on tuotantoalueella päätteen käyttäjän on nähtävä tuotannosta se alue, johon tietojen tai käskyjen syöttö vaikuttaa. 5

6 PIENET MENESTYVÄT YRITYKSET HYVIÄ TIEDON KÄYTTÄJIÄ Keski-Suomessa Miljardipeli-hankkeen yhteydessä kerätyt tiedot osoittavat, että sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehokkaissa ja työilmapiiriltään avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien (radion, lehtien, television) avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa samankokoisissa yrityksissä. Yritysten väliset erot voivat olla jopa viisinkertaiset. Monet pienistä alle 19 henkilöä työllistävistä sisäisen tiedotustoimintansa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa laajentavia, vientiä harjoittavia ja suurten yritysten alihankkijoita. Erityisesti näiden pienten yritysten henkilöstöjen halu maksimoida erilaisten viestimien seurannan tuoma hyöty ja tuki on heijastusta itse yrityksen johtajan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja myönteisestä suhtautumisesta viestimien käyttöön. Kun yrityksen henkilökunnan määrä kasvaa, erot johtajien ja työntekijöiden suhtautumisessa ulkoisten viestimien käytön tehostamiseen myös kasvavat. Yli 20 henkilöä työllistävissä tiedotusilmapiiriltään joko tehokkaissa tai tehottomissa yrityksissä työntekijät ovat johtajiinsa verrattuna merkittävästi halukkaampia tehostamaan viestimien hyötykäyttöä. POISSAOLOT VÄHENIVÄT - TUOTANTO LISÄÄNTYI Investointi fyysiseen työympäristöön ja työorganisaation uudelleen muotoilu on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Australialainen esimerkkitapaus osoittaa, että työympäristöön tehtyjen investointien ja työorganisaation uudelleen järjestelyjen kustannukset vastasivat yhteensä työntekijöiden noin kolmen kuukauden palkkaa. Uudistuksen jälkeen sairauspoissaolot henkilöstön keskuudessa vähenivät 80 prosentilla ja tuotanto lisääntyi 25 prosentilla. Investoinnin johdosta syntynyt lisääntynyt tuotto kattoi investoinnin aiheuttamat kulut jo yhdessä vuodessa. 6

7 NeljäViis-hankkeen tulokset kertovat YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET LIITTYVÄT JAKSAMISEN TUKEMISEEN Kaikilla tutkituilla toimialoilla henkinen jaksaminen, työpaikan ilmapiiri ja johtaminen ovat kolme toivotuinta kehittämisen pääluokkaa omalla työpaikalla. Myös palkkaus nousee tärkeäksi kehittämisasiaksi. Noin joka toisen ikääntyvän henkilön mielestä yrityksissä akuutit kehittämistarpeet liittyvät henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen. Nimenomaan ne henkilöt, jotka katsovat tarpeelliseksi kiinnittää omalla työpaikallaan huomiota henkisen jaksamisen edistämiseen, katsovat myös tarpeelliseksi samanaikaisesti kiinnittää huomiota fyysiseen jaksamiseen. Ne ikääntyvät, jotka eivät pidä tarpeellisena kiinnittää huomiota henkiseen jaksamiseen, toivovat toisaalta johtamiseen liittyvien tekijöiden kehittämistä (so. muutoksien kohtaaminen, tulevaisuuden tavoitteet, asioiden johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja palkkaus) toisaalta työpaikan ilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä (so. työpaikan ihmissuhteet, myönteisyyden lisääminen, tiedon saanti ja kulku, yhteistyö). Tauko- ja elpymisliikunta auttaa jaksamaan Valtaosa (90 %) niistä työntekijöistä, jotka harjoittavat taukoliikuntaa työpaikallaan työaikana, ilmoittavat tämän kaltaisten aktiivien elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan. Tauko- ja elpymisliikunnan koettu tuki oman työssä jaksamisen kannalta on yhtä merkittävää ja yleistä sekä tuotannollista työtä tekevien että toimistotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa. Varsinkin iäkkäät henkilöt (yli 45-vuotiaat) kokevat elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan yleisemmin kuin heitä nuoremmat (alle 45-vuotiaat) henkilöt. Suosituimmat tauko- ja elpymistoiminnat, joihin vastaajat mielellään voisivat ottaa osaa tai toteuttaa itsenäisesti jatkossa työpaikoilla ovat venyttely ja sellainen rentoutuminen, jonka pääasiallisena tavoitteena on lihasten jännittyneisyyden vähentäminen. Kolmanneksi suosituinta on jumppa välinein tai ilman välineitä. Puolet vastaajista toivoo tauko- ja elpymisliikuntaa järjestettävän päivittäin. Puolet henkilöistä pitää sopivimpana järjestää virkistys- ja liikuntatapahtuma työaikana. Enemmistö vastaajista toivoo saavansa tähän liittyvää koulutusta myös työaikana. Yli puolet henkilöstöistä toivoo koulutusta niska-hartia-seudun hyvinvoinnista. Seuraaviksi toivotuimpia koulutusteemoja ovat liikunta ja terveys sekä selän hyvinvointi. Liikunta liev ittää oireita Kaikilla NeljäViis-hankkeessa mukana olevilla toimialoilla eniten oireilua esiintyy niska-hartia-alueella sekä selän ja olkapään alueilla. Toimialat eivät eroa toisistaan näiden oireiden määrän perusteella. Naiset oireilevat miehiä merkittävästi enemmän. Tutkituista naisista jopa 80.4 % ilmoitti kokeneensa yläselän oireita ja kiputiloja viimeisen vuoden aikana. Selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana enemmän oireita ilmoittaneet toivovat huomiota kiinnitettävän omilla työpaikoillaan henkiseen jaksamiseen enemmän kuin ne, jotka oireilevat vähemmän kyseisillä yläselän alueilla. Sekä kunto- ja hyötyliikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavien keskuudessa oireilu (selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana) on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät koskaan harrasta tai harrastavat harvoin kunto- ja hyötyliikuntaa. Tevanake-alalla aktiiv isimmat liikkujat Ikääntyvien eniten suosimat liikuntamuodot ovat kävely, pyöräily ja hiihto. Suosittuja liikuntamuotoja ovat myös lenkkeily, lumityöt, puutarhatyöt, uinti, jumppa ja sauvakävely. Henkilöt harrastavat kuntoliikuntaa eniten nahka- ja kenkäalan ja tekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä. Vastaavasti vähiten kuntoliikuntaa harrastetaan asiantuntija- ja talotekniikka-alan yritysten ikääntyvien henkilöiden keskuudessa. Tekstiili- ja vaatetusalan ja nahka- ja kenkäalan yritysten henkilöistä kolmannes ilmoitti liikkuvansa kuntoilumielessä 2-3 kertaa viikossa. Nahka- ja kenkäalan yritysten ikääntyvät harrastavat eniten hyötyliikuntaa eli keskimäärin kolme kertaa viikossa. Seuraaviksi aktiivisimpia hyötyliikkujia ovat tekstiili- ja vaatetusalan yritysten henkilöt, jotka hyötyliikkuvat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Asiantuntija- ja talotekniikka-alan henkilöt harrastavat hyötyliikuntaa vähiten. Myös nämä tiedot käyvät ilmi NeljäViis-hankkeen uusimmasta raportista. 7

8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

ENSIAVUKSI SISÄILMAAN 10 VUOTTA PUHDASTA SISÄILMAA

ENSIAVUKSI SISÄILMAAN 10 VUOTTA PUHDASTA SISÄILMAA ENSIAVUKSI SISÄILMAAN 10 VUOTTA PUHDASTA SISÄILMAA Sisäilma vaikuttaa tuottavuuteen ja siihen että tehdään oikeita asioita. PROFESSORI RAGHILD WIIK Norwegian Business School SUOJAAMME TILASI Tiedämme mitä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit

Näyttöpäätetyö. Työsuojelupiirit Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 HELSINKI puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU puh. (02) 271 5777

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Swift Mobil Tilt kallistettava ja korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli

Swift Mobil Tilt kallistettava ja korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli www.etac.com Swift Mobil Tilt kallistettava ja korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil Tilt kallistettava ja korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil Tiltin avulla

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot