KUNNON LEHTI. Numero 4 - Helmikuu Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta. Ikääntyvien toimintakunto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 4 - Helmikuu 2003. Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta. Ikääntyvien toimintakunto"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Henkilöstön hyvä terveydentila on yritykselle kilpailuetu ja takaa yrityksen tuottavuuden kasvun Numero 4 - Helmikuu 2003 Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta Ikääntyvien toimintakunto Oikea huolto poistaa oireet Näin kevennän työtäni 45-hankkeen tuloksia: Kehitystarpeet liittyvät jaksamisen tukemiseen Menestyvät pienyritykset hyv iä tiedon käyttäjiä Poissaolot vähenivät - tuotanto lisääntyi 1

2 Prof. Olav i Manninen ERGONOMIALLA MENESTYSTÄ JA TUOTTAVUUTTA Ergonomia liittää ihmisen kykyjä ja ominaisuuksia k oskevan ti edon työtehtä vie n, tuotte i- den, työpaikkojen ja laitteiden suunnitteluun. Ergonomia-sana tulee kreikankielisistä sanoista ergos (työ) ja nomos (lait). Hyvän suunnittelun hyöty näkyy tu ottavu ude n pa ran tumise na sekä työturvallisuuden, työterveyden ja työntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntymisenä. Kun työstä poistetaan turhan ponnistelun tarve tai kun parannetaan tiedonsiirtoa ihmisten välillä tai tuotteesta ihmise lle, tuottav uus pa ran ee ja lopuksi myös tuotanto kasvaa. Ergonomia perustuu useisiin tieteenaloihin. Erään määritelmän mukaan ergonomia etsii ja soveltaa tietoa, joka koskee ihmisen käyttäytymistä, kykyjä, rajoituksia ja muita ominaisuuksia ja jota voidaan soveltaa työvälineiden, koneiden, järjestelmien, tehtävien ja ympäristöjen suunnitteluun silloin, kun tavoitteena on tuottava, turvallinen, mukava ja tehokas toiminta. Perinteisesti ergonomia kohdistaa huomionsa siihen, miten työ vaikuttaa ihmiseen. Siihen sisältyy tietoja ihmisen elimistön toiminnallisista vasteista työssä, työympäristöön liittyvistä kuormitustekijöistä tai työn asettamista vaatimuksista. Pyrkimys on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta suunnittelemalla työ ihmisen kykyjen ja ominaisuuksien mukaan. Tunnetusti virheet ovat haitaksi tuotannolle. Ergonomian yksi tavoite onkin tarkastella ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta virheiden syntymisen ja ennalta ehkäisyn kannalta. Vuorovaikutuksen on toisaalta oltava vähän inhimillisiä virhetoimintoja synnyttävää, toisaalta sen on siedettävä mahdollisimman paljon virheitä. Siksi ihmisen toiminnan luotettavuus tulisi tuntea ja siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Yleisellä tasolla virheiden, virhetiheyden tai virheiden seurausten vähentäminen voidaan toteuttaa koulutuksen, henkilöiden tai koneiden valinnan, menettelytapojen, menetelmien ja ympäristön suunnittelun avulla. Viime vuosien aikana tätä tarkoitusta varten eri maissa on kehitetty tietokoneavusteisia menetelmiä. Menetelmät voivat monella tavoin tehostaa ergonomista suunnittelua. Erilaisten ihmistä kuvaavien mallien ja tietojen lisäksi tällaiset tietokoneohjelmat sisältävät yleensä erilaisia rutiineja ihminen-kone-vuorovaikutuksen analysointiin ja kuvaukseen. Näissä yhteyksissä ehkä yleisintä on ollut käyttää graafista ihmismallilla varustettua tietokoneohjelmaa. Sitä on käytetty tarkasteltaessa eri työtehtäviä tekevien ihmisten työkohteisiin ulottumista, raajojen liikeratoja, tilantarvetta, työkohteisiin näkemistä tai työasentojen muutoksia työn aikana. Menestyvät tuotteet luovat pohjan itse yrityksen menestykselle. Siihen voidaan vaikuttaa suuresti ergonomian keinoin ja ergonomisen tietämyksen avulla. Syystä tänä päivänä ergonomisuus onkin yhä tärkeämpi tuotteiden ja järjestelmien ominaisuus ja myyntivaltti. Ergonomisuuteen kytkeytyvät ominaisuudet, kuten helppokäyttöisyys, helppous oppia, korkea tuottavuus, mukavuus, turvallisuus ja muunneltavuus, koetaan tuotteiden käyttäjien keskuudessa usein välttämättömiksi osiksi toimivaa tuotekokonaisuutta. Edelleen tutkimusten tulokset osoittavat, että hyvän tuotteen on oltava muun muassa turvallinen, terveyttä edistävä, tehokas, käyttö- ja työvirheitä torjuva, käyttömukava, kestävä, helposti kunnossapidettävä, oikein hinnoiteltu sekä ilmeeltään miellyttävä. Ylipäätänsä kiinnostus ergonomiaan on kasvanut samassa tahdissa kuin yleinen mielenkiinto tuottavuuden parantamista, työntekijöiden viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta kohtaan työorganisaatioissa on kasvanut. Luonnollisesti hyvä ergonomia on tarpeen kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa eikä pelkästään työpaikoilla työtä tehtäessä ja työssä käytettävissä työvälineissä ja teknologioissa. Saatavien moninaisten hyötyjen johdosta sekä liikenteessä, yhteydenpidossa, kotitalouksissa kotona että vapaa-aikana käytettävät välineet, laitteet ja teknologiat tehdään yhä useammin ergonomisiksi ja eri ikäisten ihmisten toimintakykyä ja tarpeita vastaaviksi. Lisää ergonomiaa insinööreille Useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten Ford, Chrysler, GM (General Motors) ja IBM, ovat viime vuosien aikana ponnistelleet ja nähneet paljon vaivaa lisätäkseen työn ergonomisuutta työpaikoilla. Keskeisin motivaatio tähän ovat olleet toisaalta nopeasti lisääntyneet rahalliset korvaukset, joita työntekijöille vammautumisten ja sairauspoissaolojen johdosta maksetaan, toisaalta ammattiyhdistysliikkeen kasvanut kiinnostus työympäristöasioita kohtaan. Esimerkiksi GM:n insinööreille on järjestetty peruskursseja ergonomiasta. Lisäksi yrityksessä on laadittu ergonomiset vaatimukset käsityökaluil- 2

3 le ja tuotantolaitteille. Autojen suunnittelijoita on opastettu pohtimaan sitä, miten autot rakennetaan eikä ainoastaan sitä, miten autot toimivat. Nykyisin GM:n ergonomian asiantuntijat ovat tiiviisti yhteistyössä tuotesuunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Ikääntyv ien toimintakunto eri työorganisaatioissa ja toimialoilla NeljäViis-hankkeen uusimmassa raportissa todetaan, että hupenevan työvoiman johdosta työssä olevista on syytä pitää hyvää huolta. Keinoiksi tämän vaatimuksen toteuttamiseen pirkanmaalaisten rakennemurrosalojen yritysten henkilöt esittävät kasvotusten tapahtuvaa lähiopetusta työpaikoilla, lisätiedon saantia sekä ikääntymisestä ja fyysisestä kunnosta että ikääntymisestä ja psyykkisestä kunnosta, henkilöstöpalavereja, työpaikan ilmapiirin myönteisyyden ja johtamisen parantamista, oman sekä henkisen että fyysisen jaksamisen tukemista, mielekästä työtä, palkkausjärjestelmän muuttamista ja työaikaista tauko- ja elpymistoimintaa. Asetettavien yksilöllisten suoritteiden lisäksi työssä olevien hyvinvoinnin ylläpito vaatii siten ennen kaikkea työorganisaatioiden uudentyyppistä poikkitieteistä laadullista kehittämistä. Tärkeintä on osata yhdistää uudella tavalla yritysten henkilöstöjen työkunto ja liiketaloudellinen tuloskunto: yritysten liiketaloudelliset tavoitteet saavutetaan varmimmin motivoituneen, osaavan, terveen, työhönsä ja elämäänsä tyytyväisen henkilöstön avulla. OIKEA HUOLTO JA KUNNOSSAPITO POISTAA OIREET Laaja amerikkalainen tutkimus paljastaa, että rakennusten sisäilman ongelmat johtuvat pääasiallisesti ilmastointilaitteistosta itsestään, sisätilan ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, ulkopuolisen ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, pienkasvustosta eli mikrobeista, rakennusmateriaalista ja rakenteista ja muista tekijöistä. Jatkotutkimukset tarkensivat edelleen, että kyseiset ongelmat useimmiten johtuivat ilmastointilaitteistojen huollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja epäasiallisuudesta, ilmastointilaitteistojen väärästä käytöstä, rakennusten varustelusta ja ilmastointilaitteistojen puutteellisesta suunnittelusta. Tavanomaista on, että ilman laadun suhteen huonolaatuisissa sisätiloissa työskentelevät henkilöt aivastelevat, yskivät, valittavat päänsärkyä, huonovointisuutta, heikkoutta, kärsivät kirvelevistä, kuivuvista, vuotavista tai kutiavista silmistä, kurkun kuivumisesta ja kipeydestä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan ilmastointilaitteistoja kunnossapitämällä ja huoltamalla voidaan sisätiloissa työskentelevien henkilöiden oireilu ja valitukset suurelta osin ennalta ehkäistä ja poistaa. Samalla henkilöiden työtyytyväisyys ja työskentelyn tehokkuus lisääntyy. 3

4 Näin kevennän Kysymys 1: Joudun päivittäin nostamaan hyvin paljon ja hyvin erilaisia kappaleita. Siksi haluaisinkin kysyä, että miten nostetaan oikein ja turvallisesti? Ystävällisin terveisin varastosta Orivedeltä Vastaus: Hyvä kunto, nostoapuvälineet ja oikea nostotekniikka keventävät nostoja. Turvallisessa nostossa polvia notkistetaan ja taakasta otetaan tukeva ote. Hyvin usein ote esineestä ratkaisee sen, miten raskaalta esine tuntuu ja miten kauan sitä voi pidellä. Hyvällä kädensijalla varustettuja esineitä on huomattavasti helpompi nostaa tai siirtää. Nostettaessa käytetään sekä jalka- että selkälihaksia ja taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostaja kääntyy vasta nostettuaan taakan niin ylös, että sitä on hyvä kantaa. Taakan alas laskeminen on myös tärkeä vaihe: polvia taivutetaan niin, että selkä- ja jalkalihakset jännittyvät. Jatkuvaa varpaiden tasolta nostamista on vältettävä. Horjahdukset, nykäisyt tai muut äkkinäiset liikkeet aiheuttavat lisäkuormitusta. Näistä syistä nostoalueella tarvitaan riittävästi tilaa. Lattiapinnan pitäisi olla myös tasainen ja pitävä. Kysymys 2: Koko työporukka täällä Äetsässä on päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen ja tehdä jokaisen työpiste työn kannalta mahdollisimman hyväksi. Olemme päättäneet aloittaa muutostyön omista työtuoleistamme. Siksi kysymmekin, että minkälainen työtuoli sopii toimistoon ja verstaaseen? Terveisin Hilkka Äetsästä Vastaus: Toimistossa hyvän perustyöasennon takaa itselle ja omaan työhön ja työskentelytyyliin sopiva työtuoli. Työtuolia valittaessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän koko. Liian isosta työtuolista pienikokoinen ei saa tarvittavaa tukea. Pitkäjalkainen ei ole tyytyväinen, jos istuin loppuu reisien puoliväliin. Istuimen etureunan tulisi olla kaareva, jotta istuin ei painaisi reisiä. Käsinojat vähentävät selän, niskahartiaseudun ja käsien kuormittumista, jos käsinojia pystyy hyödyntämään työtilanteissa. Joissain työpisteissä työtuolit, joihin on asennettu pyörät, antavat sujuvuutta työskentelyyn. Niskatuellisia työtuoleja kannattaa kokeilla töissä, joiden luonteeseen kuuluu mietiskely. Jatkuvaa istuma- ja toistotyötä tekevä voisi puolestaan käyttää korkeaselkänojallista työtuolia vähentämään yläselkänsä staattista lihastyötä. Hyvässä tuotantotyöpisteen istuimessa on helposti säädettävä korkeus, helposti säädettävä selkätuki, joka tukee lantiota ja on säädettävissä sekä ylä- että eteen-taaksesuunnassa. Istuimessa on myös esimerkiksi kankainen päällys mukavuuden vuoksi ja vähentämään hiostumista kuuman kauden aikana. Kysymys 3: Teen jatkuvasti istumatyötä. Miten istumatyötä kevennetään? Vastaustanne odottaa Kerttu Äetsästä Vastaus: Jatkuva istuminen on väsyttävää. Se voi johtaa jalkojen turpoamiseen ja kipeytymiseen. Tästä syystä työssä olisi oltava myös liikkumista ja seisomista istumisen lomassa. Istumatyöpaikassakin on työtä tehtäessä pyrittävä välttämään jatkuvaa kumartumista tai kiertymistä. Hyvä ja helposti säädettävä työtuoli on tärkeä, samoin oikea pöydän tai työtason korkeus sekä katseen etäisyys ja suunta. Jalkatilan on oltava riittävän suuri. On myös huolehdittava siitä, että jalkojen asentoa voidaan vapaasti vaihdella. Istumatyössä jalkojen on ulotuttava kaikissa oloissa tukevasti lattialle tai erityiselle jalkatuelle. Kysymys 4: Työskentelen pakkaamossa ja teen työtäni pääasiallisesti seisten. Miten seisomatyötä kevennetään? Vastaustanne toivoen kolmas äetsäläinen Vastaus: Yleensä jatkuvaa seisomistyötä on vältettävä. Seisomistyössä on huolehdittava hyvästä työasennosta. Työ ei saisi vaatia jatkuvaa kumartuneena tai kiertyneenä oloa pitkiä aikoja. Seisomisalusta ei saisi olla myöskään liian kova, kuten esimerkiksi pelkkä betonilattia. Seisomatyötä voidaan helpottaa erilaisilla nojilla, tuilla, pistematoilla ja joustavapohjaisilla työjalkineilla. Työn on sallittava seisominen molempien jalkojen varassa. Seisomistyöpaikalla on rakennettava koneen tai pöydän alle riittävä tila jalkateriä varten, jotta voidaan työskennellä mahdollisimman lähellä työtasoa. Seisomistyöpaikalla on oltava istuin lepotaukoja varten. Kysymys 5: Teen päivittäin työtä, missä työvaiheet toistuvat säännöllisesti samanlaisena. Miten tällaista toistotyötä kevennetään? Vinkistä kiitollinen tamperelainen Vastaus: Vaikka nykyisin työ on kevyempää kuin aiemmin, moni työ on muuttunut yksipuolisesti kuormittavaksi ja usein sisällöltään yksipuoliseksi. Samalla on yleistynyt toistotyö eli työ, jossa tehtäväkokonaisuus toistuu lyhyissä jaksoissa. Toistotyön yksipuolista kuormittavuutta ja yksitoikkoisuutta vähennetään parhainten kehittämällä työmenetelmiä ja työoloja. Myös pienten taukojen (konekatkot, siirtyminen työpisteeseen, muut tauot) hyödyntäminen on tärkeää. Jatkuvasti samoina toistuvia yläraajoja ja hartioita epäedullisesti kuormittavia liikkeitä ja asentoja on vältettävä. 4

5 työtäni Kysymys 6: Olemme usein työporukan kesken pohtineet, miten voisimme parantaa valaistusta työpaikallamme. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tällaisessa toiminnassa ja mitkä tekijät liittyvät hyviin katselu- ja valaistusoloihin? Neuvoja odottelee työporukka Ruskosta Vastaus:Suurin osa työn tekemiseen tarvittavasta tiedosta saadaan näköaistin kautta. Siksi hyvät valaistusolot ovat työn sujumisen kannalta tärkeät. Työpaikan katseluoloihin vaikuttavat päivänvalo ja valaisimilla aikaansaatu valaistus - erityisesti valon määrä, laatu, sijoitus ja suuntaus. Lisäksi vaikuttavat ympäristön ja käsiteltävän materiaalin pintojen ominaisuudet, joista heijastus on tärkein. Henkilön yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja näkökyky, on aina otettava huomioon valaistusta järjestettäessä. Iäkkäät ja heikkonäköiset ihmiset tarvitsevat yleensä enemmän valoa, mutta myös häikäisy haittaa heitä enemmän kuin nuoria. Tehokasta kohdevalaistusta vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää pienoisloistelamppuja, joiden lämpövaikutus on vähäinen. Lähityöskentelyssä on vältettävä kuumenevia valaisimia (esimerkiksi halogeenilamppuja). Valaistus on useimmiten hyvä, kun työntekijä kokee sen hyväksi. Jos valaisimet ovat asianmukaiset ja niitä on mahdollista sijoitella ja säätää, työntekijä osaa yleensä tehdä itselleen hyvät katseluolot. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Erityisesti ikkunoiden läheisyydessä tai ympäristössä, missä on suuria väri- ja kirkkauskontrasteja, kirkkauseroja on pyrittävä vähentämään kaihtimin tai taustaverhoin. Kysymys 7: Teen säännöllisesti työtä näyttöpäätteellä. Miten voisin keventää työtäni? Pälkäneellä neuvojanne odottavat Vastaus: Tietoteknisen työpaikan kalustamisessa ja järjestämisessä huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä katsotaan eniten - kuvaruutua, näppäimistöä vaiko lähdeaineistoa. Hiiren käyttö myös yleistyy entisestään. Yleensä näyttöpäätetyön ergonomiaa lisääviin suorituksiin luetaan työn monipuolisuus ja tuetut työasennot. Hyvän työtuolin lisäksi monipuolisen työasennon edellytys on riittävä pöytätila. Kuvaruutu, näppäimistö, hiiri ja käsiteltävä aineisto voidaan sijoittaa pöydälle sopivaan paikkaan. Useimmille paras päätepöytä on riittävän iso työtaso, jonka lisävarusteena on korkeussäätö. Laitteiden sijoitteluun vaikuttavat tarvittavat työliikkeet ja yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, pituus, paino ja raajojen pituudet ja mittasuhteet. Kuvaruutu voidaan sijoittaa yksilöllisesti sopivalle katseluetäisyydelle ja näppäimistön oikeaa paikkaa voi etsiä mielensä mukaan. Laitteiden keskinäisen sijoituksen lähtökohtana ovat riittävät tiedot työtehtävistä. Käsien paikka on lähellä vartaloa olkapää luonnollisessa asennossa. Näyttöpääte pitää sijoittaa työtilassa siten, että työntekijän näkökentässä ei ole kirkkaita pintoja esimerkiksi ikkunoita. Kaiken kaikkiaan ympäristön valaistuksen täytyy olla tasainen eikä kuvaputkelle saa langeta voimakkaita valovirtoja. Jos näyttöpääte on tuotantoalueella päätteen käyttäjän on nähtävä tuotannosta se alue, johon tietojen tai käskyjen syöttö vaikuttaa. 5

6 PIENET MENESTYVÄT YRITYKSET HYVIÄ TIEDON KÄYTTÄJIÄ Keski-Suomessa Miljardipeli-hankkeen yhteydessä kerätyt tiedot osoittavat, että sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehokkaissa ja työilmapiiriltään avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien (radion, lehtien, television) avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa samankokoisissa yrityksissä. Yritysten väliset erot voivat olla jopa viisinkertaiset. Monet pienistä alle 19 henkilöä työllistävistä sisäisen tiedotustoimintansa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa laajentavia, vientiä harjoittavia ja suurten yritysten alihankkijoita. Erityisesti näiden pienten yritysten henkilöstöjen halu maksimoida erilaisten viestimien seurannan tuoma hyöty ja tuki on heijastusta itse yrityksen johtajan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja myönteisestä suhtautumisesta viestimien käyttöön. Kun yrityksen henkilökunnan määrä kasvaa, erot johtajien ja työntekijöiden suhtautumisessa ulkoisten viestimien käytön tehostamiseen myös kasvavat. Yli 20 henkilöä työllistävissä tiedotusilmapiiriltään joko tehokkaissa tai tehottomissa yrityksissä työntekijät ovat johtajiinsa verrattuna merkittävästi halukkaampia tehostamaan viestimien hyötykäyttöä. POISSAOLOT VÄHENIVÄT - TUOTANTO LISÄÄNTYI Investointi fyysiseen työympäristöön ja työorganisaation uudelleen muotoilu on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Australialainen esimerkkitapaus osoittaa, että työympäristöön tehtyjen investointien ja työorganisaation uudelleen järjestelyjen kustannukset vastasivat yhteensä työntekijöiden noin kolmen kuukauden palkkaa. Uudistuksen jälkeen sairauspoissaolot henkilöstön keskuudessa vähenivät 80 prosentilla ja tuotanto lisääntyi 25 prosentilla. Investoinnin johdosta syntynyt lisääntynyt tuotto kattoi investoinnin aiheuttamat kulut jo yhdessä vuodessa. 6

7 NeljäViis-hankkeen tulokset kertovat YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET LIITTYVÄT JAKSAMISEN TUKEMISEEN Kaikilla tutkituilla toimialoilla henkinen jaksaminen, työpaikan ilmapiiri ja johtaminen ovat kolme toivotuinta kehittämisen pääluokkaa omalla työpaikalla. Myös palkkaus nousee tärkeäksi kehittämisasiaksi. Noin joka toisen ikääntyvän henkilön mielestä yrityksissä akuutit kehittämistarpeet liittyvät henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen. Nimenomaan ne henkilöt, jotka katsovat tarpeelliseksi kiinnittää omalla työpaikallaan huomiota henkisen jaksamisen edistämiseen, katsovat myös tarpeelliseksi samanaikaisesti kiinnittää huomiota fyysiseen jaksamiseen. Ne ikääntyvät, jotka eivät pidä tarpeellisena kiinnittää huomiota henkiseen jaksamiseen, toivovat toisaalta johtamiseen liittyvien tekijöiden kehittämistä (so. muutoksien kohtaaminen, tulevaisuuden tavoitteet, asioiden johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja palkkaus) toisaalta työpaikan ilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä (so. työpaikan ihmissuhteet, myönteisyyden lisääminen, tiedon saanti ja kulku, yhteistyö). Tauko- ja elpymisliikunta auttaa jaksamaan Valtaosa (90 %) niistä työntekijöistä, jotka harjoittavat taukoliikuntaa työpaikallaan työaikana, ilmoittavat tämän kaltaisten aktiivien elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan. Tauko- ja elpymisliikunnan koettu tuki oman työssä jaksamisen kannalta on yhtä merkittävää ja yleistä sekä tuotannollista työtä tekevien että toimistotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa. Varsinkin iäkkäät henkilöt (yli 45-vuotiaat) kokevat elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan yleisemmin kuin heitä nuoremmat (alle 45-vuotiaat) henkilöt. Suosituimmat tauko- ja elpymistoiminnat, joihin vastaajat mielellään voisivat ottaa osaa tai toteuttaa itsenäisesti jatkossa työpaikoilla ovat venyttely ja sellainen rentoutuminen, jonka pääasiallisena tavoitteena on lihasten jännittyneisyyden vähentäminen. Kolmanneksi suosituinta on jumppa välinein tai ilman välineitä. Puolet vastaajista toivoo tauko- ja elpymisliikuntaa järjestettävän päivittäin. Puolet henkilöistä pitää sopivimpana järjestää virkistys- ja liikuntatapahtuma työaikana. Enemmistö vastaajista toivoo saavansa tähän liittyvää koulutusta myös työaikana. Yli puolet henkilöstöistä toivoo koulutusta niska-hartia-seudun hyvinvoinnista. Seuraaviksi toivotuimpia koulutusteemoja ovat liikunta ja terveys sekä selän hyvinvointi. Liikunta liev ittää oireita Kaikilla NeljäViis-hankkeessa mukana olevilla toimialoilla eniten oireilua esiintyy niska-hartia-alueella sekä selän ja olkapään alueilla. Toimialat eivät eroa toisistaan näiden oireiden määrän perusteella. Naiset oireilevat miehiä merkittävästi enemmän. Tutkituista naisista jopa 80.4 % ilmoitti kokeneensa yläselän oireita ja kiputiloja viimeisen vuoden aikana. Selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana enemmän oireita ilmoittaneet toivovat huomiota kiinnitettävän omilla työpaikoillaan henkiseen jaksamiseen enemmän kuin ne, jotka oireilevat vähemmän kyseisillä yläselän alueilla. Sekä kunto- ja hyötyliikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavien keskuudessa oireilu (selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana) on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät koskaan harrasta tai harrastavat harvoin kunto- ja hyötyliikuntaa. Tevanake-alalla aktiiv isimmat liikkujat Ikääntyvien eniten suosimat liikuntamuodot ovat kävely, pyöräily ja hiihto. Suosittuja liikuntamuotoja ovat myös lenkkeily, lumityöt, puutarhatyöt, uinti, jumppa ja sauvakävely. Henkilöt harrastavat kuntoliikuntaa eniten nahka- ja kenkäalan ja tekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä. Vastaavasti vähiten kuntoliikuntaa harrastetaan asiantuntija- ja talotekniikka-alan yritysten ikääntyvien henkilöiden keskuudessa. Tekstiili- ja vaatetusalan ja nahka- ja kenkäalan yritysten henkilöistä kolmannes ilmoitti liikkuvansa kuntoilumielessä 2-3 kertaa viikossa. Nahka- ja kenkäalan yritysten ikääntyvät harrastavat eniten hyötyliikuntaa eli keskimäärin kolme kertaa viikossa. Seuraaviksi aktiivisimpia hyötyliikkujia ovat tekstiili- ja vaatetusalan yritysten henkilöt, jotka hyötyliikkuvat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Asiantuntija- ja talotekniikka-alan henkilöt harrastavat hyötyliikuntaa vähiten. Myös nämä tiedot käyvät ilmi NeljäViis-hankkeen uusimmasta raportista. 7

8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työhön www.scan-cast.fi Työhön Toimistoon Työpaikalle Vuosien aikana on Scan-Cast Oy valmistanut ja kehittänyt tuoleja työhön ja työpaikkaympäristöön. Monipuolinen valikoima istumisen eri alueille, löytyy

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

ERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työtuoleja aktiiviseen toimistoon.

Työtuoleja aktiiviseen toimistoon. Työtuoleja aktiiviseen toimistoon. Tuoleja yksilöllisiin, todellisiin tarpeisiin. Liikkuvuus työssä on lisääntynyt ja työ ei ole enää sidottu kiinteään työpaikkaan tai työpisteeseen. Vaatimukset työtuoleille

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kalustehelat. 009 Atk-varusteet. Valaisimet. Vetimet. varusteet

Kalustehelat. 009 Atk-varusteet. Valaisimet. Vetimet. varusteet 231 009 Atk-varusteet Tiivistekynnykset Pistorasiat/data/av Atk-varusteet Säilytystilan Liukuoven helat Vetimet Valaisimet Liesikuvut Keittiövarusteet Mekanismit Kalustehelat varusteet Atk-varusteet Muunneltavuutta

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

TYÖTUOLIMALLISTO. www.priimakalusteet.fi

TYÖTUOLIMALLISTO. www.priimakalusteet.fi 1 TYÖTUOLIMALLISTO 2 KULIK -ERGONOMIA TYÖTUOLIT 3 KULIK -ERGONOMIA TYÖTUOLIT Tutkimusten mukaan toimistotyötä tekevien henkilöiden sairaspoissaoloista johtuu merkittävä osa tuki ja liikuntaelinten sairauksista.

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron WC & KYLPYHUONE/HERON heron TM Heron on monipuolisimmista markkinoilla olevista WC- ja suihkutuoleista. Yksinkertaisen rakenteen ja selkeän muotoilun taakse kätkeytyy monipuolisia toiminnallisia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

ota rento asento ja nauti kokemuksesta

ota rento asento ja nauti kokemuksesta Savo s3 ota rento asento ja nauti kokemuksesta Istu uuteen Savo S3 -työtuoliin. Säädä istuinkorkeus itsellesi sopivaksi ja nojaa taaksepäin. Tuolin selkänoja mukailee selkäsi kaarta ja tukee luontevasti

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE

ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE Paikka/ajankohta: 8.6.2012 Kauniaisten Kaupunki Terveyskeskuksen asiakaspalvelu/puhelinpalvelu Asematie 19 02700 Kauniainen Yhteyshenkilö: Tth Tina Wahlroos Henkilö:

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli

Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli www.etac.com Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli Swift Mobil on korkeussäädettävä pyörällinen suihku- ja wc-tuoli,

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Tyytyväisyytesi on tavoitteemme!

Tyytyväisyytesi on tavoitteemme! mou006_1309 Tyytyväisyytesi on tavoitteemme! OSOITE Mousetrapper Nordic AB Krossgatan 18 16250 Vällingby Ruotsi NäYTTELYTILA Tegnérlunden 14 11359 Tukkholma Ruotsi Tärkein tavoitteemme on, että olet tyytyväinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot