KUNNON LEHTI. Numero 4 - Helmikuu Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta. Ikääntyvien toimintakunto
|
|
- Anni-Kristiina Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUNNON LEHTI Henkilöstön hyvä terveydentila on yritykselle kilpailuetu ja takaa yrityksen tuottavuuden kasvun Numero 4 - Helmikuu 2003 Tässä numerossa mm: Ergonomialla menestystä ja tuottavuutta Ikääntyvien toimintakunto Oikea huolto poistaa oireet Näin kevennän työtäni 45-hankkeen tuloksia: Kehitystarpeet liittyvät jaksamisen tukemiseen Menestyvät pienyritykset hyv iä tiedon käyttäjiä Poissaolot vähenivät - tuotanto lisääntyi 1
2 Prof. Olav i Manninen ERGONOMIALLA MENESTYSTÄ JA TUOTTAVUUTTA Ergonomia liittää ihmisen kykyjä ja ominaisuuksia k oskevan ti edon työtehtä vie n, tuotte i- den, työpaikkojen ja laitteiden suunnitteluun. Ergonomia-sana tulee kreikankielisistä sanoista ergos (työ) ja nomos (lait). Hyvän suunnittelun hyöty näkyy tu ottavu ude n pa ran tumise na sekä työturvallisuuden, työterveyden ja työntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntymisenä. Kun työstä poistetaan turhan ponnistelun tarve tai kun parannetaan tiedonsiirtoa ihmisten välillä tai tuotteesta ihmise lle, tuottav uus pa ran ee ja lopuksi myös tuotanto kasvaa. Ergonomia perustuu useisiin tieteenaloihin. Erään määritelmän mukaan ergonomia etsii ja soveltaa tietoa, joka koskee ihmisen käyttäytymistä, kykyjä, rajoituksia ja muita ominaisuuksia ja jota voidaan soveltaa työvälineiden, koneiden, järjestelmien, tehtävien ja ympäristöjen suunnitteluun silloin, kun tavoitteena on tuottava, turvallinen, mukava ja tehokas toiminta. Perinteisesti ergonomia kohdistaa huomionsa siihen, miten työ vaikuttaa ihmiseen. Siihen sisältyy tietoja ihmisen elimistön toiminnallisista vasteista työssä, työympäristöön liittyvistä kuormitustekijöistä tai työn asettamista vaatimuksista. Pyrkimys on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta suunnittelemalla työ ihmisen kykyjen ja ominaisuuksien mukaan. Tunnetusti virheet ovat haitaksi tuotannolle. Ergonomian yksi tavoite onkin tarkastella ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta virheiden syntymisen ja ennalta ehkäisyn kannalta. Vuorovaikutuksen on toisaalta oltava vähän inhimillisiä virhetoimintoja synnyttävää, toisaalta sen on siedettävä mahdollisimman paljon virheitä. Siksi ihmisen toiminnan luotettavuus tulisi tuntea ja siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Yleisellä tasolla virheiden, virhetiheyden tai virheiden seurausten vähentäminen voidaan toteuttaa koulutuksen, henkilöiden tai koneiden valinnan, menettelytapojen, menetelmien ja ympäristön suunnittelun avulla. Viime vuosien aikana tätä tarkoitusta varten eri maissa on kehitetty tietokoneavusteisia menetelmiä. Menetelmät voivat monella tavoin tehostaa ergonomista suunnittelua. Erilaisten ihmistä kuvaavien mallien ja tietojen lisäksi tällaiset tietokoneohjelmat sisältävät yleensä erilaisia rutiineja ihminen-kone-vuorovaikutuksen analysointiin ja kuvaukseen. Näissä yhteyksissä ehkä yleisintä on ollut käyttää graafista ihmismallilla varustettua tietokoneohjelmaa. Sitä on käytetty tarkasteltaessa eri työtehtäviä tekevien ihmisten työkohteisiin ulottumista, raajojen liikeratoja, tilantarvetta, työkohteisiin näkemistä tai työasentojen muutoksia työn aikana. Menestyvät tuotteet luovat pohjan itse yrityksen menestykselle. Siihen voidaan vaikuttaa suuresti ergonomian keinoin ja ergonomisen tietämyksen avulla. Syystä tänä päivänä ergonomisuus onkin yhä tärkeämpi tuotteiden ja järjestelmien ominaisuus ja myyntivaltti. Ergonomisuuteen kytkeytyvät ominaisuudet, kuten helppokäyttöisyys, helppous oppia, korkea tuottavuus, mukavuus, turvallisuus ja muunneltavuus, koetaan tuotteiden käyttäjien keskuudessa usein välttämättömiksi osiksi toimivaa tuotekokonaisuutta. Edelleen tutkimusten tulokset osoittavat, että hyvän tuotteen on oltava muun muassa turvallinen, terveyttä edistävä, tehokas, käyttö- ja työvirheitä torjuva, käyttömukava, kestävä, helposti kunnossapidettävä, oikein hinnoiteltu sekä ilmeeltään miellyttävä. Ylipäätänsä kiinnostus ergonomiaan on kasvanut samassa tahdissa kuin yleinen mielenkiinto tuottavuuden parantamista, työntekijöiden viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta kohtaan työorganisaatioissa on kasvanut. Luonnollisesti hyvä ergonomia on tarpeen kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa eikä pelkästään työpaikoilla työtä tehtäessä ja työssä käytettävissä työvälineissä ja teknologioissa. Saatavien moninaisten hyötyjen johdosta sekä liikenteessä, yhteydenpidossa, kotitalouksissa kotona että vapaa-aikana käytettävät välineet, laitteet ja teknologiat tehdään yhä useammin ergonomisiksi ja eri ikäisten ihmisten toimintakykyä ja tarpeita vastaaviksi. Lisää ergonomiaa insinööreille Useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten Ford, Chrysler, GM (General Motors) ja IBM, ovat viime vuosien aikana ponnistelleet ja nähneet paljon vaivaa lisätäkseen työn ergonomisuutta työpaikoilla. Keskeisin motivaatio tähän ovat olleet toisaalta nopeasti lisääntyneet rahalliset korvaukset, joita työntekijöille vammautumisten ja sairauspoissaolojen johdosta maksetaan, toisaalta ammattiyhdistysliikkeen kasvanut kiinnostus työympäristöasioita kohtaan. Esimerkiksi GM:n insinööreille on järjestetty peruskursseja ergonomiasta. Lisäksi yrityksessä on laadittu ergonomiset vaatimukset käsityökaluil- 2
3 le ja tuotantolaitteille. Autojen suunnittelijoita on opastettu pohtimaan sitä, miten autot rakennetaan eikä ainoastaan sitä, miten autot toimivat. Nykyisin GM:n ergonomian asiantuntijat ovat tiiviisti yhteistyössä tuotesuunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Ikääntyv ien toimintakunto eri työorganisaatioissa ja toimialoilla NeljäViis-hankkeen uusimmassa raportissa todetaan, että hupenevan työvoiman johdosta työssä olevista on syytä pitää hyvää huolta. Keinoiksi tämän vaatimuksen toteuttamiseen pirkanmaalaisten rakennemurrosalojen yritysten henkilöt esittävät kasvotusten tapahtuvaa lähiopetusta työpaikoilla, lisätiedon saantia sekä ikääntymisestä ja fyysisestä kunnosta että ikääntymisestä ja psyykkisestä kunnosta, henkilöstöpalavereja, työpaikan ilmapiirin myönteisyyden ja johtamisen parantamista, oman sekä henkisen että fyysisen jaksamisen tukemista, mielekästä työtä, palkkausjärjestelmän muuttamista ja työaikaista tauko- ja elpymistoimintaa. Asetettavien yksilöllisten suoritteiden lisäksi työssä olevien hyvinvoinnin ylläpito vaatii siten ennen kaikkea työorganisaatioiden uudentyyppistä poikkitieteistä laadullista kehittämistä. Tärkeintä on osata yhdistää uudella tavalla yritysten henkilöstöjen työkunto ja liiketaloudellinen tuloskunto: yritysten liiketaloudelliset tavoitteet saavutetaan varmimmin motivoituneen, osaavan, terveen, työhönsä ja elämäänsä tyytyväisen henkilöstön avulla. OIKEA HUOLTO JA KUNNOSSAPITO POISTAA OIREET Laaja amerikkalainen tutkimus paljastaa, että rakennusten sisäilman ongelmat johtuvat pääasiallisesti ilmastointilaitteistosta itsestään, sisätilan ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, ulkopuolisen ilman likaisuudesta ja saastuneisuudesta, pienkasvustosta eli mikrobeista, rakennusmateriaalista ja rakenteista ja muista tekijöistä. Jatkotutkimukset tarkensivat edelleen, että kyseiset ongelmat useimmiten johtuivat ilmastointilaitteistojen huollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja epäasiallisuudesta, ilmastointilaitteistojen väärästä käytöstä, rakennusten varustelusta ja ilmastointilaitteistojen puutteellisesta suunnittelusta. Tavanomaista on, että ilman laadun suhteen huonolaatuisissa sisätiloissa työskentelevät henkilöt aivastelevat, yskivät, valittavat päänsärkyä, huonovointisuutta, heikkoutta, kärsivät kirvelevistä, kuivuvista, vuotavista tai kutiavista silmistä, kurkun kuivumisesta ja kipeydestä. Tutkimuksen tekijöiden mukaan ilmastointilaitteistoja kunnossapitämällä ja huoltamalla voidaan sisätiloissa työskentelevien henkilöiden oireilu ja valitukset suurelta osin ennalta ehkäistä ja poistaa. Samalla henkilöiden työtyytyväisyys ja työskentelyn tehokkuus lisääntyy. 3
4 Näin kevennän Kysymys 1: Joudun päivittäin nostamaan hyvin paljon ja hyvin erilaisia kappaleita. Siksi haluaisinkin kysyä, että miten nostetaan oikein ja turvallisesti? Ystävällisin terveisin varastosta Orivedeltä Vastaus: Hyvä kunto, nostoapuvälineet ja oikea nostotekniikka keventävät nostoja. Turvallisessa nostossa polvia notkistetaan ja taakasta otetaan tukeva ote. Hyvin usein ote esineestä ratkaisee sen, miten raskaalta esine tuntuu ja miten kauan sitä voi pidellä. Hyvällä kädensijalla varustettuja esineitä on huomattavasti helpompi nostaa tai siirtää. Nostettaessa käytetään sekä jalka- että selkälihaksia ja taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostaja kääntyy vasta nostettuaan taakan niin ylös, että sitä on hyvä kantaa. Taakan alas laskeminen on myös tärkeä vaihe: polvia taivutetaan niin, että selkä- ja jalkalihakset jännittyvät. Jatkuvaa varpaiden tasolta nostamista on vältettävä. Horjahdukset, nykäisyt tai muut äkkinäiset liikkeet aiheuttavat lisäkuormitusta. Näistä syistä nostoalueella tarvitaan riittävästi tilaa. Lattiapinnan pitäisi olla myös tasainen ja pitävä. Kysymys 2: Koko työporukka täällä Äetsässä on päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen ja tehdä jokaisen työpiste työn kannalta mahdollisimman hyväksi. Olemme päättäneet aloittaa muutostyön omista työtuoleistamme. Siksi kysymmekin, että minkälainen työtuoli sopii toimistoon ja verstaaseen? Terveisin Hilkka Äetsästä Vastaus: Toimistossa hyvän perustyöasennon takaa itselle ja omaan työhön ja työskentelytyyliin sopiva työtuoli. Työtuolia valittaessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän koko. Liian isosta työtuolista pienikokoinen ei saa tarvittavaa tukea. Pitkäjalkainen ei ole tyytyväinen, jos istuin loppuu reisien puoliväliin. Istuimen etureunan tulisi olla kaareva, jotta istuin ei painaisi reisiä. Käsinojat vähentävät selän, niskahartiaseudun ja käsien kuormittumista, jos käsinojia pystyy hyödyntämään työtilanteissa. Joissain työpisteissä työtuolit, joihin on asennettu pyörät, antavat sujuvuutta työskentelyyn. Niskatuellisia työtuoleja kannattaa kokeilla töissä, joiden luonteeseen kuuluu mietiskely. Jatkuvaa istuma- ja toistotyötä tekevä voisi puolestaan käyttää korkeaselkänojallista työtuolia vähentämään yläselkänsä staattista lihastyötä. Hyvässä tuotantotyöpisteen istuimessa on helposti säädettävä korkeus, helposti säädettävä selkätuki, joka tukee lantiota ja on säädettävissä sekä ylä- että eteen-taaksesuunnassa. Istuimessa on myös esimerkiksi kankainen päällys mukavuuden vuoksi ja vähentämään hiostumista kuuman kauden aikana. Kysymys 3: Teen jatkuvasti istumatyötä. Miten istumatyötä kevennetään? Vastaustanne odottaa Kerttu Äetsästä Vastaus: Jatkuva istuminen on väsyttävää. Se voi johtaa jalkojen turpoamiseen ja kipeytymiseen. Tästä syystä työssä olisi oltava myös liikkumista ja seisomista istumisen lomassa. Istumatyöpaikassakin on työtä tehtäessä pyrittävä välttämään jatkuvaa kumartumista tai kiertymistä. Hyvä ja helposti säädettävä työtuoli on tärkeä, samoin oikea pöydän tai työtason korkeus sekä katseen etäisyys ja suunta. Jalkatilan on oltava riittävän suuri. On myös huolehdittava siitä, että jalkojen asentoa voidaan vapaasti vaihdella. Istumatyössä jalkojen on ulotuttava kaikissa oloissa tukevasti lattialle tai erityiselle jalkatuelle. Kysymys 4: Työskentelen pakkaamossa ja teen työtäni pääasiallisesti seisten. Miten seisomatyötä kevennetään? Vastaustanne toivoen kolmas äetsäläinen Vastaus: Yleensä jatkuvaa seisomistyötä on vältettävä. Seisomistyössä on huolehdittava hyvästä työasennosta. Työ ei saisi vaatia jatkuvaa kumartuneena tai kiertyneenä oloa pitkiä aikoja. Seisomisalusta ei saisi olla myöskään liian kova, kuten esimerkiksi pelkkä betonilattia. Seisomatyötä voidaan helpottaa erilaisilla nojilla, tuilla, pistematoilla ja joustavapohjaisilla työjalkineilla. Työn on sallittava seisominen molempien jalkojen varassa. Seisomistyöpaikalla on rakennettava koneen tai pöydän alle riittävä tila jalkateriä varten, jotta voidaan työskennellä mahdollisimman lähellä työtasoa. Seisomistyöpaikalla on oltava istuin lepotaukoja varten. Kysymys 5: Teen päivittäin työtä, missä työvaiheet toistuvat säännöllisesti samanlaisena. Miten tällaista toistotyötä kevennetään? Vinkistä kiitollinen tamperelainen Vastaus: Vaikka nykyisin työ on kevyempää kuin aiemmin, moni työ on muuttunut yksipuolisesti kuormittavaksi ja usein sisällöltään yksipuoliseksi. Samalla on yleistynyt toistotyö eli työ, jossa tehtäväkokonaisuus toistuu lyhyissä jaksoissa. Toistotyön yksipuolista kuormittavuutta ja yksitoikkoisuutta vähennetään parhainten kehittämällä työmenetelmiä ja työoloja. Myös pienten taukojen (konekatkot, siirtyminen työpisteeseen, muut tauot) hyödyntäminen on tärkeää. Jatkuvasti samoina toistuvia yläraajoja ja hartioita epäedullisesti kuormittavia liikkeitä ja asentoja on vältettävä. 4
5 työtäni Kysymys 6: Olemme usein työporukan kesken pohtineet, miten voisimme parantaa valaistusta työpaikallamme. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tällaisessa toiminnassa ja mitkä tekijät liittyvät hyviin katselu- ja valaistusoloihin? Neuvoja odottelee työporukka Ruskosta Vastaus:Suurin osa työn tekemiseen tarvittavasta tiedosta saadaan näköaistin kautta. Siksi hyvät valaistusolot ovat työn sujumisen kannalta tärkeät. Työpaikan katseluoloihin vaikuttavat päivänvalo ja valaisimilla aikaansaatu valaistus - erityisesti valon määrä, laatu, sijoitus ja suuntaus. Lisäksi vaikuttavat ympäristön ja käsiteltävän materiaalin pintojen ominaisuudet, joista heijastus on tärkein. Henkilön yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja näkökyky, on aina otettava huomioon valaistusta järjestettäessä. Iäkkäät ja heikkonäköiset ihmiset tarvitsevat yleensä enemmän valoa, mutta myös häikäisy haittaa heitä enemmän kuin nuoria. Tehokasta kohdevalaistusta vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää pienoisloistelamppuja, joiden lämpövaikutus on vähäinen. Lähityöskentelyssä on vältettävä kuumenevia valaisimia (esimerkiksi halogeenilamppuja). Valaistus on useimmiten hyvä, kun työntekijä kokee sen hyväksi. Jos valaisimet ovat asianmukaiset ja niitä on mahdollista sijoitella ja säätää, työntekijä osaa yleensä tehdä itselleen hyvät katseluolot. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Erityisesti ikkunoiden läheisyydessä tai ympäristössä, missä on suuria väri- ja kirkkauskontrasteja, kirkkauseroja on pyrittävä vähentämään kaihtimin tai taustaverhoin. Kysymys 7: Teen säännöllisesti työtä näyttöpäätteellä. Miten voisin keventää työtäni? Pälkäneellä neuvojanne odottavat Vastaus: Tietoteknisen työpaikan kalustamisessa ja järjestämisessä huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä katsotaan eniten - kuvaruutua, näppäimistöä vaiko lähdeaineistoa. Hiiren käyttö myös yleistyy entisestään. Yleensä näyttöpäätetyön ergonomiaa lisääviin suorituksiin luetaan työn monipuolisuus ja tuetut työasennot. Hyvän työtuolin lisäksi monipuolisen työasennon edellytys on riittävä pöytätila. Kuvaruutu, näppäimistö, hiiri ja käsiteltävä aineisto voidaan sijoittaa pöydälle sopivaan paikkaan. Useimmille paras päätepöytä on riittävän iso työtaso, jonka lisävarusteena on korkeussäätö. Laitteiden sijoitteluun vaikuttavat tarvittavat työliikkeet ja yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, pituus, paino ja raajojen pituudet ja mittasuhteet. Kuvaruutu voidaan sijoittaa yksilöllisesti sopivalle katseluetäisyydelle ja näppäimistön oikeaa paikkaa voi etsiä mielensä mukaan. Laitteiden keskinäisen sijoituksen lähtökohtana ovat riittävät tiedot työtehtävistä. Käsien paikka on lähellä vartaloa olkapää luonnollisessa asennossa. Näyttöpääte pitää sijoittaa työtilassa siten, että työntekijän näkökentässä ei ole kirkkaita pintoja esimerkiksi ikkunoita. Kaiken kaikkiaan ympäristön valaistuksen täytyy olla tasainen eikä kuvaputkelle saa langeta voimakkaita valovirtoja. Jos näyttöpääte on tuotantoalueella päätteen käyttäjän on nähtävä tuotannosta se alue, johon tietojen tai käskyjen syöttö vaikuttaa. 5
6 PIENET MENESTYVÄT YRITYKSET HYVIÄ TIEDON KÄYTTÄJIÄ Keski-Suomessa Miljardipeli-hankkeen yhteydessä kerätyt tiedot osoittavat, että sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehokkaissa ja työilmapiiriltään avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien (radion, lehtien, television) avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa samankokoisissa yrityksissä. Yritysten väliset erot voivat olla jopa viisinkertaiset. Monet pienistä alle 19 henkilöä työllistävistä sisäisen tiedotustoimintansa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa laajentavia, vientiä harjoittavia ja suurten yritysten alihankkijoita. Erityisesti näiden pienten yritysten henkilöstöjen halu maksimoida erilaisten viestimien seurannan tuoma hyöty ja tuki on heijastusta itse yrityksen johtajan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja myönteisestä suhtautumisesta viestimien käyttöön. Kun yrityksen henkilökunnan määrä kasvaa, erot johtajien ja työntekijöiden suhtautumisessa ulkoisten viestimien käytön tehostamiseen myös kasvavat. Yli 20 henkilöä työllistävissä tiedotusilmapiiriltään joko tehokkaissa tai tehottomissa yrityksissä työntekijät ovat johtajiinsa verrattuna merkittävästi halukkaampia tehostamaan viestimien hyötykäyttöä. POISSAOLOT VÄHENIVÄT - TUOTANTO LISÄÄNTYI Investointi fyysiseen työympäristöön ja työorganisaation uudelleen muotoilu on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Australialainen esimerkkitapaus osoittaa, että työympäristöön tehtyjen investointien ja työorganisaation uudelleen järjestelyjen kustannukset vastasivat yhteensä työntekijöiden noin kolmen kuukauden palkkaa. Uudistuksen jälkeen sairauspoissaolot henkilöstön keskuudessa vähenivät 80 prosentilla ja tuotanto lisääntyi 25 prosentilla. Investoinnin johdosta syntynyt lisääntynyt tuotto kattoi investoinnin aiheuttamat kulut jo yhdessä vuodessa. 6
7 NeljäViis-hankkeen tulokset kertovat YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET LIITTYVÄT JAKSAMISEN TUKEMISEEN Kaikilla tutkituilla toimialoilla henkinen jaksaminen, työpaikan ilmapiiri ja johtaminen ovat kolme toivotuinta kehittämisen pääluokkaa omalla työpaikalla. Myös palkkaus nousee tärkeäksi kehittämisasiaksi. Noin joka toisen ikääntyvän henkilön mielestä yrityksissä akuutit kehittämistarpeet liittyvät henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen. Nimenomaan ne henkilöt, jotka katsovat tarpeelliseksi kiinnittää omalla työpaikallaan huomiota henkisen jaksamisen edistämiseen, katsovat myös tarpeelliseksi samanaikaisesti kiinnittää huomiota fyysiseen jaksamiseen. Ne ikääntyvät, jotka eivät pidä tarpeellisena kiinnittää huomiota henkiseen jaksamiseen, toivovat toisaalta johtamiseen liittyvien tekijöiden kehittämistä (so. muutoksien kohtaaminen, tulevaisuuden tavoitteet, asioiden johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja palkkaus) toisaalta työpaikan ilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä (so. työpaikan ihmissuhteet, myönteisyyden lisääminen, tiedon saanti ja kulku, yhteistyö). Tauko- ja elpymisliikunta auttaa jaksamaan Valtaosa (90 %) niistä työntekijöistä, jotka harjoittavat taukoliikuntaa työpaikallaan työaikana, ilmoittavat tämän kaltaisten aktiivien elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan. Tauko- ja elpymisliikunnan koettu tuki oman työssä jaksamisen kannalta on yhtä merkittävää ja yleistä sekä tuotannollista työtä tekevien että toimistotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa. Varsinkin iäkkäät henkilöt (yli 45-vuotiaat) kokevat elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksamistaan yleisemmin kuin heitä nuoremmat (alle 45-vuotiaat) henkilöt. Suosituimmat tauko- ja elpymistoiminnat, joihin vastaajat mielellään voisivat ottaa osaa tai toteuttaa itsenäisesti jatkossa työpaikoilla ovat venyttely ja sellainen rentoutuminen, jonka pääasiallisena tavoitteena on lihasten jännittyneisyyden vähentäminen. Kolmanneksi suosituinta on jumppa välinein tai ilman välineitä. Puolet vastaajista toivoo tauko- ja elpymisliikuntaa järjestettävän päivittäin. Puolet henkilöistä pitää sopivimpana järjestää virkistys- ja liikuntatapahtuma työaikana. Enemmistö vastaajista toivoo saavansa tähän liittyvää koulutusta myös työaikana. Yli puolet henkilöstöistä toivoo koulutusta niska-hartia-seudun hyvinvoinnista. Seuraaviksi toivotuimpia koulutusteemoja ovat liikunta ja terveys sekä selän hyvinvointi. Liikunta liev ittää oireita Kaikilla NeljäViis-hankkeessa mukana olevilla toimialoilla eniten oireilua esiintyy niska-hartia-alueella sekä selän ja olkapään alueilla. Toimialat eivät eroa toisistaan näiden oireiden määrän perusteella. Naiset oireilevat miehiä merkittävästi enemmän. Tutkituista naisista jopa 80.4 % ilmoitti kokeneensa yläselän oireita ja kiputiloja viimeisen vuoden aikana. Selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana enemmän oireita ilmoittaneet toivovat huomiota kiinnitettävän omilla työpaikoillaan henkiseen jaksamiseen enemmän kuin ne, jotka oireilevat vähemmän kyseisillä yläselän alueilla. Sekä kunto- ja hyötyliikuntaa vähintään kerran viikossa harrastavien keskuudessa oireilu (selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana) on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät koskaan harrasta tai harrastavat harvoin kunto- ja hyötyliikuntaa. Tevanake-alalla aktiiv isimmat liikkujat Ikääntyvien eniten suosimat liikuntamuodot ovat kävely, pyöräily ja hiihto. Suosittuja liikuntamuotoja ovat myös lenkkeily, lumityöt, puutarhatyöt, uinti, jumppa ja sauvakävely. Henkilöt harrastavat kuntoliikuntaa eniten nahka- ja kenkäalan ja tekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä. Vastaavasti vähiten kuntoliikuntaa harrastetaan asiantuntija- ja talotekniikka-alan yritysten ikääntyvien henkilöiden keskuudessa. Tekstiili- ja vaatetusalan ja nahka- ja kenkäalan yritysten henkilöistä kolmannes ilmoitti liikkuvansa kuntoilumielessä 2-3 kertaa viikossa. Nahka- ja kenkäalan yritysten ikääntyvät harrastavat eniten hyötyliikuntaa eli keskimäärin kolme kertaa viikossa. Seuraaviksi aktiivisimpia hyötyliikkujia ovat tekstiili- ja vaatetusalan yritysten henkilöt, jotka hyötyliikkuvat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Asiantuntija- ja talotekniikka-alan henkilöt harrastavat hyötyliikuntaa vähiten. Myös nämä tiedot käyvät ilmi NeljäViis-hankkeen uusimmasta raportista. 7
8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy
Ergonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotTerveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa
Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotPotilaan siirtymisen ergonominen avustaminen
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan
LisätiedotTyöhön www.scan-cast.fi Työhön Toimistoon Työpaikalle Vuosien aikana on Scan-Cast Oy valmistanut ja kehittänyt tuoleja työhön ja työpaikkaympäristöön. Monipuolinen valikoima istumisen eri alueille, löytyy
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotT-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005
T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotToimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta
Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita
LisätiedotErgonomian tarkastuslista Laboratoriotyö
Ergonomian tarkastuslista Laboratoriotyö Päiväys: Työpaikka: Arvioija: Työpiste: Arvioi laboratorion ergonomiatilanne oheista lomaketta käyttäen. Nimeä ensin laboratorion keskeiset työprosessit ja arvioi
LisätiedotISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON
ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotSeisoa vai istua? Sekä että. Pääasia, että hyvin.
Seisoa vai istua? Sekä että. Pääasia, että hyvin. Tuottavuus riippuu asenno(itumise)sta. Tiesitkö, että joka toinen työntekijä joutuu seisomaan työssään usein tai jatkuvasti. Se on ongelma kaikissa ammattiryhmissä,
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotTyöhyvinvointi ja ergonomia
Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön
Lisätiedot1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen
1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa
Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMiten saamme aikaan paremman työpäivän?
Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä
LisätiedotRakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotTyötuoleja aktiiviseen toimistoon.
Työtuoleja aktiiviseen toimistoon. Tuoleja yksilöllisiin, todellisiin tarpeisiin. Liikkuvuus työssä on lisääntynyt ja työ ei ole enää sidottu kiinteään työpaikkaan tai työpisteeseen. Vaatimukset työtuoleille
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöhyvinvointi yrityksesi elinvoima
Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena
LisätiedotTyöhyvinvointi yksilö - yritys verkostot
Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot Timo Makkonen Lappeenranta 18.1.2017 Hilkka Halla 29.9.2017 1 Sisältö Työhyvinvointi? Poissaolojen ja tuottamattoman työn hinta Mitä tehtävissä yrityksessä? Verkostot
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotKOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT
KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU
LisätiedotFyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu
Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotUusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä
Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin
LisätiedotKalustehelat. 009 Atk-varusteet. Valaisimet. Vetimet. varusteet
231 009 Atk-varusteet Tiivistekynnykset Pistorasiat/data/av Atk-varusteet Säilytystilan Liukuoven helat Vetimet Valaisimet Liesikuvut Keittiövarusteet Mekanismit Kalustehelat varusteet Atk-varusteet Muunneltavuutta
LisätiedotNaiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa
Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotKOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat
KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotTAUON PAIKKA Liikkeitä selän parhaaksi
TAUON PAIKKA Liikkeitä selän parhaaksi Tekijä ja malli: Vilma Nieminen Kuvaaja: Milja Boström Tilaaja: HOK-Elanto SP-Paino Oy 2017 TAUKOJUMPPAA TYÖN OHESSA Samantyyppisiä työvaiheita sisältävässä työssä
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE
ERGONOMINEN OHJAUSKÄYNTI TYÖPAIKALLE Paikka/ajankohta: 8.6.2012 Kauniaisten Kaupunki Terveyskeskuksen asiakaspalvelu/puhelinpalvelu Asematie 19 02700 Kauniainen Yhteyshenkilö: Tth Tina Wahlroos Henkilö:
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotVALVOMO. 24/7 työskentelyyn
VALVOMO 24/7 työskentelyyn TEKNINEN VALVOMO- JA KÄYTTÖKESKUSPÖYTÄ 24/7 Valvomo on asiakkaalle räätälöity 24/7 pöytäkonsepti, joka muuntautuu asiakastarpeisiin helposti. Konsepti on monenlaisiin työasemasovelluksiin
LisätiedotTYÖTUOLIMALLISTO. www.priimakalusteet.fi
1 TYÖTUOLIMALLISTO 2 KULIK -ERGONOMIA TYÖTUOLIT 3 KULIK -ERGONOMIA TYÖTUOLIT Tutkimusten mukaan toimistotyötä tekevien henkilöiden sairaspoissaoloista johtuu merkittävä osa tuki ja liikuntaelinten sairauksista.
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2
Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotStandUp nostoistuimen käyttö Turvallinen tapa avustaa kaatunut henkilö lattialta ylös
StandUp nostoistuimen käyttö Turvallinen tapa avustaa kaatunut henkilö lattialta ylös Kaatumisen tapahduttua Varmista aina, että avustettava ei ole satuttanut itseään niin pahoin, että on syytä kutsua
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN
TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN Tämä lomake on tarkoitettu toimistotyyppisen asiantuntijatyön fyysisen, teknisen ja toiminnallisen ympäristön vaarojen ja haittojen tunnistamiseen sekä riskien arvioinnin
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotMITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy
MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
Lisätiedotota rento asento ja nauti kokemuksesta
Savo s3 ota rento asento ja nauti kokemuksesta Istu uuteen Savo S3 -työtuoliin. Säädä istuinkorkeus itsellesi sopivaksi ja nojaa taaksepäin. Tuolin selkänoja mukailee selkäsi kaarta ja tukee luontevasti
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
Lisätiedotrh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä
rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotYrittäjÄ. Hyvä työnantaja
YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotTaukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana
Taukojumppa Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana Olet ehkä huomannut viime vuosina uutisia, joissa kerrotaan istumisen olevan hengenvaarallista.
LisätiedotWC & KYLPYHUONE/HERON. heron
WC & KYLPYHUONE/HERON heron TM Heron on monipuolisimmista markkinoilla olevista WC- ja suihkutuoleista. Yksinkertaisen rakenteen ja selkeän muotoilun taakse kätkeytyy monipuolisia toiminnallisia ominaisuuksia,
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotIstu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta
Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotSairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?
Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
Lisätiedot